Kuopion yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Opinto-opas

Transkriptio

1 Kuopion yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas

2 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas Sosiaalihallintotiede Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Sosiaali- ja terveysjohtaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Hoitotiede Terveyshallintotiede Terveystaloustiede

3 Posti- ja Kuopion yliopisto, Yliopistonranta 1, katuosoite PL 1627, Kuopio Huom! alkaen Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Puhelin (vaihde) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta , Opintoasioiden osasto (044) , , Faksi Sähköposti Internet Toimitus: Tiedekunnan yhteiset tekstit Yleiset tekstit Tekninen toimittaminen ja taitto (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) alkaen ( alkaen ma. opintoasiainpäällikkö Anita Mattila opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen viestintäsuunnittelija Tarja Jalonen Painopaikka Kopijyvä 2009 ISSN

4 Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto Esittely Yliopiston hallinto Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yleistä Tiedekuntahallinto Tiedekunnan laitokset ja yksiköt Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet Opiskelijana Opettajana Opetuksen laadunhallintajärjestelmä Perusopetuksen kehittämisohjelma 19 2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjausjärjestelmä Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan neuvontapalvelut Tiedekunnan kanslian opintoneuvonta Laitosten opintoneuvonta Muut opiskelun tukipalvelut Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kielikeskus Urapalvelut Koulutus- ja kehittämiskeskus/aducate Kesäyliopisto Muut palvelut 31 3 Opiskelu Opinto-oikeudet Opiskeluoikeus Kuopion yliopistossa Opiskelijavalinta Päävalinnat Erillisvalinnat Opinto-oikeuden siirto Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä Ilmoittautuminen yliopistoon Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset Lukujärjestykset Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin HOPS Opintojen korvaavuudet Valmistuminen 43

5 4 Tutkintorakenneuudistus Yleistä Siirtymäajan päättyminen 44 5 Opetussuunnitelmat ja yleiset kuulustelut Hoitotieteen laitos Hoitotieteen koulutus Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Hoitotieteen laitoksen opintoneuvonta Opintojaksoille ilmoittautuminen ja laitoksen tiedotuskäytännöt Kandidaatin tutkintojen rakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Preventiivisen hoitotieteen koulutus Terveystieteiden opettajankoulutus Maisterin tutkintojen erityistavoitteet ja tutkintorakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Preventiivisen hoitotieteen koulutus Terveystieteiden opettajankoulutus Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Laitoksen toimintaohjeet Sosiaalipolitiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaalipsykologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Filosofian perus- ja aineopinnot Muiden laitosten ja yksiköiden tarjoama opetus Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Laitoksen toimintaohjeet Sosiaalipedagogiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaalityön tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Yleisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Tutkijakoulutuksen suuntautumisvaihtoehto International Social Work Psykologian perusopinnot Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Terveyshallinnon ja -talouden laitos Laitoksen koulutukset ja opintoneuvonta Terveyshallintotieteen tutkintorakenteet Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Terveystieteiden maisterin tutkinto 91

6 5.4.3 Terveystaloustieteen tutkintorakenteet Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Terveystieteiden maisterin tutkinto Sosiaalihallintotieteen tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Yleiset kuulustelut lukuvuonna Kuulustelujen aikataulu Kuulusteluun osallistumista koskevia ohjeita Lukuvuoden aikatauluja ja tapahtumia Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopiskelu Avoin yliopisto-opetus Kesäyliopisto JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) Lähde ulkomaille vaihtoon tai kansainvälisty Kuopiossa Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot Co-op Studies osuustoiminta ja yhteisötalous Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Valtakunnalliset Aasian opinnot Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) Pohjois-Savon urheiluakatemia Muut Tutkintoasetus, Yliopistolain muutos, Maisteriohjelma-asetus Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Yliopisto-opiskelusta Yliopisto-opiskelun luonteesta Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Sivuaineopinnot Sivuaineen valitseminen Sosiaalityön sivuaineopiskelu ja sosiaalityöntekijäksi pätevöityminen Kansainvälisyys opinnoissa Opintohallinnollisia ohjeita ja määräyksiä Tutkintojen suorittamista ja opiskelua koskevat ohjeet ja määräykset Tutkielmia koskevat ohjeet ja määräykset Kandidaatintutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Pro gradu -tutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Pro gradu -tutkielmien julkaiseminen Graduprosessi tiiviisti Kypsyysnäytteen ja harjoitusaineen kulku yksiköstä toiseen Opintojen hyväksilukeminen yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa JOO-opintoja koskevat menettelyt yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 150

7 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opintosuoritusten pisteyttäminen Opiskelijapalautteen käsittely yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Opiskelijan oikeusturva Opintojen arviointi Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva Korvaavuudet ja hyväksilukeminen Opintojen vanheneminen Ohjeet plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä Suositus yliopistoon hakevia ja vammaisia opiskelijoita sekä erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Palautejärjestelmät Jatko-opiskelijaksi 158 LIITE 1 Opintojaksokuvaukset lukuvuonna LIITE 2 WWW-osoitteita LIITE 3 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja LIITE 4 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

8 Lukijalle Lukijalle Hyvä opiskelija, tämä julkaisu on tarkoitettu yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelunsa lukuvuonna aloittaville opiskelijoille käsi- ja ohjekirjaksi. Jotta oppaasta olisi sinulle mahdollisimman paljon hyötyä, kannattaa tutustua kaikille opiskelijoille tarkoitettuihin yhteisiin osioihin ja lukea tarkkaan oman pää- ja sivuaineesi opetussuunnitelmat ja tutustua niissä esitettyihin tavoitteisiin, suoritustapoihin ja arviointiperusteisiin. Seuraathan myös laitoksesi ilmoitustauluja sekä laitoksen, tiedekunnan, opintoasioiden osaston ja ylioppilaskunnan www-sivuja. Opiskelua koskevaa tietoa saa myös erilaisissa infotilaisuuksissa, joita järjestetään lukukauden alkaessa. Aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää koko opiskelun ajan, sillä tutkinto suoritetaan aloitusvuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Jos et löydä oppaasta tarvitsemaasi tietoa tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, ota yhteyttä henkilökuntaan. Sinua neuvovat mm. laitoksen amanuenssi, assistentti tai opintosihteeri kurssien opettajat tuutorit tai opiskelutoverit tiedekunnan opintoasiainpäällikkö opintoasioiden osaston henkilökunta ja oppimiskeskuksen opintoneuvojat. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan lisäksi käytettävissäsi ovat myös muut yliopiston opinto-oppaat, joihin voit tutustua internetissä. Lisäksi sinun kannattaa tutustua kesäyliopiston, avoi-men yliopiston ja tieteellisen jatkokoulutuksen opetustarjontaan toimintansa aloittava Itä-Suomen Yliopisto laajentaa ja parantaa opiskelumahdollisuuksiasi Oppiminen jatkuu muodossa tai toisessa yliopisto-opintojen jälkeenkin. Ei siis ole yhdentekevää, mitä ja miten opiskelet. Toivottavasti sinulla on avoin ja utelias mieli ja rohkeutta tutkintosi rakentamiseen omia ja yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi sekä innostuneisuutta ja suomalaista sisua opintojen loppuun viemiseen. Opiskeluun pätee hyvin sanonta Harjoitus tekee mestarin, ja mestari harjoittelee aina. Opiskelun iloa lukuvuodeksi ! Anita Mattila ma. opintoasiainpäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kuopion Yliopisto Opinto-opas

9 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun ohjausjärjestelmä ja tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on Hopsin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa Hops-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään HOPS opintojen alussa. Mikä on HOPS ja HOPSista saamasi hyöty? HOPSilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). HOPS mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. HOPSia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu Hopsin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja HOPS-työskentelyn käynnistäjänä. Opiskelijan rooliin kuuluu osallistua ja olla aktiivinen! Siten perehdyt samalla opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 8 Kuopion yliopisto

10 Lukijalle Oppaassa käytettyä sanastoa Bolognan prosessilla tarkoitetaan voimaan tullutta tutkinnonuudistusta, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutu salue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnoilla JOO-opinnoilla eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) tarkoitetaan tavallisesta sekä ja tkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua tarkoitetaan joustavaa sivuaineopiskeluoikeutta. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. koulutusala koulutusohjelma on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. Opinto-opas

11 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto - oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 10 Kuopion yliopisto

12 Lukijalle opintopiste on opetuksen mitoituksen peruste uuden voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetel mien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. Opinto-opas

13 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion Kuopion yliopistossa on saakka viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston voimassaoleva hallintojohtosääntö tuli voimaan ( ). Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta (ks. kohta 1.3). 1.2 Yliopiston hallinto Tulevassa Itä-Suomen yliopistossa hallinnosta vastaavat yliopistolain mukaan hallitus, rehtorit, yliopistokollegio, tiedekuntaneuvostot ja dekaanit. Käytännön hallintotehtäviä varten yliopistossa on hallintokeskus ja hallintopalvelukeskukset. Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosääntö on valmisteltavana ja se tulee voimaan Uudessa hallintojohtosäännössä säädetään myös em. toimielimien tehtävät. Hallintojohtosääntö on luettavissa Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta Uuden yliopiston rakentamisen lähtökohtana on ollut kahden tasavertaisen yliopiston yhteistyö. Vuonna 2010 toimintansa aloittava Itä-Suomen yliopisto on kansainvälinen, monialainen ja yksi johtavista suurista tiedeyliopistoista maassamme. Uusi yliopisto Joensuun ja Kuopion pääkampuksien muodostama kokonaisuus, jolla on sivukampus Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopiston ytimen muodostavat tutkimuksen ja koulutuksen vahvat osaamisalat. Tavoitteena on yksi tehokas toiminnallinen kokonaisuus tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Itä-Suomen yliopistoon tulee neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnon- ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Lisätietoja: 12 Kuopion yliopisto

14 1 Kuopion yliopisto Itä Suomen yliopiston organisaatio Hallitus Yliopistokollegio Keskushallinto Johtava rehtori, rehtori Hallinto ja talousyksikkö Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskus Humanistinen osasto Biologian laitos A.I.Virtanen instituutti Suomen kieli ja kulttuuritieteet Vieraat kielet ja käännöstiede Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Erityispedagogiikka Kasvatustiede, aikuiskasvatus ja ohjaus Psykologia Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Joensuu Kuopio Teologian osasto Läntinen teologia Ortodoksinen teologia Harjoittelukoulut Joensuussa ja Savonlinnassa Ekologian tutkimusinstituutti Kasvitieteellinen puutarha Botania Biotieteiden laitos Fysiikan ja matematiikan laitos Kemian laitos Metsätieteiden osasto Tietojenkäsittelytieteen laitos HIS Ympäristötieteen laitos Mekrijärven tutkimusasema BioMater 1 InFotonics Center 1 SMARC 1 Bioteknologia ja molekulaarinen lääketiede Neurobiologia Farmasian laitos Hoitotieteen laitos Lääketieteen laitos Biolääketiede Kansanterveystiede ja kliininen ravitsemustiede Kliininen lääketiede Valtakunnallinen koe eläinkeskus Kehittämisyksikkö Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Hallintopalvelukeskus Historia ja maantieteiden laitos Kauppatieteiden laitos Oikeustieteiden laitos Sosiaali ja terveysjohtamisen laitos Yhteiskuntatieteiden laitos Karjalan tutkimuslaitos Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos tki it 1 BioMaterin, i InFotonics Centerin ja Smarcin sijottumisesta i ta ei päätetä tässä yhteydessä. Tiedekuntaan perustetaan yhteinen koordinaatioelin kartoittamaan yhteisen infrastruktuuriyksikön perustamista. Apteekki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate Kielikeskus Kirjasto Oppimiskeskus Tietotekniikkakeskus Opinto-opas

15 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.4 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yleistä Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on edustettuna kaksi koulutusalaa, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet, joten se muodostaa monitieteisen työ- ja opiskeluyhteisön. Pääainevaihtoehtoja ovat hoitotiede, sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede. Lisäksi tiedekunnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma. Kaikkia pääaineita ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoa voi opiskella myös sivuaineena. Edellä mainittujen aineiden lisäksi sivuaineina voi opiskella filosofiaa ja psykologiaa. Henkilökuntaa tiedekunnassa on noin 100, perusopiskelijoita noin 1400 ja tieteellisen jatkokoulutuksen opiskelijoita noin Tiedekuntahallinto Tiedekuntaa johtaa dekaani ja hänen apunaan toimii kaksi varadekaania. Tiedekunnan kanslia hoitaa tiedekunnan ja laitosten yhteisiä hallintoasioita, ja siellä työskentelevät hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja hallintosihteerit. Henkilökunnan yhteystiedot ovat seuraavat: Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 2. kerros Postiosoite PL 1627, Kuopio Faksi (017) Internet Dekaani Professori Juhani Laurinkari, puh vastuualue: yleishallinto 1. varadekaani Professori Sari Rissanen, puh vastuualue: tutkimus 2. varadekaani Professori Kerttu Tossavainen, puh vastuualue: opetus Hallintopäällikkö ma. hallintopäällikkö Annikki Honkanen puh Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen ma. opintoasianpäällikkö Anita Mattila puh Hallintosihteeri Airi Leppänen, puh Hallintosihteeri Sari Hakaoja, puh Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa 14 Kuopion yliopisto

16 1.4.3 Tiedekunnan laitokset ja yksiköt 1 Kuopion yliopisto Tiedekunnassa on neljä laitosta: hoitotieteen, sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian sekä terveyshallinnon ja -talouden laitokset. Lisäksi tiedekunnassa toimii kaksi tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautunutta yksikköä, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö (Shiftec) ja vammaistutkimusyksikkö. Laitosten ja yksiköiden yhteystiedot ovat seuraavat: Hoitotieteen laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin hallintosihteeri Faksi (017) S-posti hoitot@uku.fi Internet Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin opetussihteeri Faksi (017) , (017) Internet Vammaistutkimusyksikkö Puhelin tutkimussihteeri Faksi (017) Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, B-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin opetussihteeri Internet Terveyshallinnon ja -talouden laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin opetussihteeri Internet Shiftec Puhelin tutkimusjohtaja Internet Opinto-opas

17 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunta on siis opiskelijan oma edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYY:n jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään vuonna Kuopion ja Joensuun yliopistojen ylioppilaskunnat yhdistyivät Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnaksi (ISYY) alkaen. Lisää tietoa yhdistymisestä ja ISYY:stä mm. KYY:n nettisivuilta. KYY:n jäseniä eli omistajia on Kuopion kampuksella n Lukuvuodelle jäsenmaksu on 109 eur sisältäen YTHS:n maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on 56 eur/lukuvuosi (ei oikeuta YTHS:n palveluihin). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Opiskelijakortti tilataan netin kautta Lyyrasta ( HUOM! Opiskelijakortti on uudistunut. Lisätietoja em. www-sivulta sekä ylioppilaskunnasta. KYY:n toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma klo 12-15, ti ja to klo 9-15 sekä pe klo 9-12 ja ke suljettu. KYY:n pääsihteerinä toimii Janne Mertanen. Postiosoite KYY:n toimisto, PL 1627, Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Yliopistonranta 3 Puhelin Internet S-posti toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), LiiKE (liikuntalääketieteen, kansanterveystieteen ja ergonomian opiskelijat), Pooli (paikallistalouksien kehittämisen ko:n opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: 16 Kuopion yliopisto

18 1 Kuopion yliopisto 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet Yliopiston tehtävä on antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta ja edistää sivistystä ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Yliopisto pyrkii tukemaan opiskelijoittensa kasvua itsenäisiksi, kriittisiksi ja suvaitsevaisiksi toimijoiksi. Onnistuakseen tehtävässään yliopisto pyrkii luomaan hyvän oppimis- ja työympäristön opiskelijoilleen, opettajilleen, tutkijoilleen sekä muulle henkilökunnalle. Eettisessä toiminnassa korostuu jokaisen omakohtainen sitoutuminen asiaan. Sen vuoksi opiskelijoiden ja opettajien eettiset ohjeet on kirjoitettu minämuotoon. Tavoitteena on luoda luottamusta, tasa-arvoa ja yhteistyötä arvostava ilmapiiri, jossa kaikkien osapuolten on hyvä toimia. Eettiset ohjeet ovat keskeinen osa yliopiston opiskelun ohjausjärjestelmää ja niiden tarkoituksena on edistää omalta osaltaan kaikkien yliopistotoimijoiden hyvinvointia. Yliopiston strategian mukaan yliopiston henkilöstö ja opiskelijat sisäistävät ja toteuttavat korkean virkamies- ja ammattietiikan arvoja ja periaatteita sekä hyvän tieteellisen tutkimuskäytännön periaatteita. Tutkimusetiikan osalta yliopistomme noudattaa valtakunnallisen tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimaa ohjeistoa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002). Sen lisäksi yliopiston Rehtori on opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (ARVIKE) esityksestä hyväksynyt Opetusta koskevat eettiset ohjeet ( ), joita sekä henkilökunta että opiskelijat sitoutuvat noudattamaan. Ohjeet ovat voimassa saakka. Itä-Suomen yliopiston rakentamisen yhteydessä opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet valmistellaan yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa Opiskelijana I Kannan vastuun omasta opiskelustani. Haluan opiskella, tavoitteeni on oppia. Edistän omalla toiminnallani sekä omaa että opiskelutovereideni oppimista. II Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin vastuullisesti ja olen esikuva opiskelutovereilleni. III Olen vastuussa itsestäni ja kyvystäni opiskella. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään myös yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. IV Toimin rehellisesti. Tunnustan muiden tekemän työn arvon ja edistän kriittisyyttä, totuudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja puolueettomuutta. Sen vuoksi tiedeyhteisön jäsenenä sopeudun siihen, että annettuja pelisääntöjä on myös minun noudatettava, en lunttaa enkä toimi muutoinkaan vilpillisesti opetus- ja tenttitilanteissa, opiskeluun liittyvät tuotokseni (kurssi-, seminaari- ja opinnäytetyöt) ovat itse laatimiani, ellei kyse ole pari- tai ryhmätyöstä, jolloin yhteistyö käy ilmi tekijäluettelosta tai muulla tavoin, ilmoitan käyttämäni lähteet aina enkä ota omiin nimiini esimerkiksi Internetistä saatavaa tietoa, tunnistan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja minulla on oikeus huomauttaa opiskelija - toveriani hänen tekemästään vilpistä esim. lunttauksesta tai plagioinnista; voin harkintani mukaan viedä havaintoni opettajan tietoon siten kuin yliopiston ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu. Opinto-opas

19 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta V Opetus- ja tenttitilanteessa en häiritse käytökselläni muiden oppimista ja työskentelyä. VI Arvostan ja kunnioitan opettajieni opetus- ja tutkimustyötä. Siksi osallistun opetustilanteisiin olemalla aktiivinen ja vastuullinen, annan asiallista palautetta opetuksesta, työskentelen opettajieni antamien ohjeiden mukaisesti ja edistän opetustilanteiden positiivista ilmapiiriä Opettajana I Opiskelijoiden oppimisen edistäminen on tavoitteeni. Siksi kehitän itseäni tutkijana ja opettajana, kohtelen opiskelijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ja arvioin asiallisesti heidän oppimistaan, annan tunnustusta silloin kun siihen on aihetta, tiedostan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja edistän niiden toteutumista opetuksessani, puutun välittömästi ja asianmukaisesti vilppiin, esimerkiksi plagiointiin tai lunttauksen siten kuin yliopiston hyväksymässä ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu, kehotan ja kannustan opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos se vaikeuttaa hänen omaa oppimistaan tai häiritsee muiden oppimista. II Arvostan ja kehitän työtäni opettajana sekä edistän opetustyön arvostusta yksikössäni ja yliopistossani. III Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin rehellisesti sekä vastuullisesti ja olen positiivinen esikuva opiskelijoilleni ja kollegoilleni. IV Pidän itsestäni ja työkyvystäni huolta. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. V Opiskelijat ovat yhteisömme jäseniä ja olen kiinnostunut heidän oppimisestaan. Kunnioitan ja kuuntelen heidän näkemyksiään ja hyödynnän työssäni heidän antamaansa asiallista palautetta. Tunnustan heidän tekemänsä työn arvon ja ansion. 18 Kuopion yliopisto

20 1 Kuopion yliopisto 1.7 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Hyvällä syyllä Kuopion yliopistoa voidaankin sanoa Laatuyliopistoksi. Laatutyön tarkoituksena on ylläpitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Kuopion yliopisto on omaksunut kansainvälisen ISO9001:2000- standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän strategisen johtamisensa tueksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopiston opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on saanut kansainvälisen sertifikaatin Sertifikaatti on voimassa vuoden 2009 loppuun saakka. Yliopisto on ollut mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. KKA:n seuraava arviointi kohdistuu uuteen Itä-Suomen yliopistoon syksyllä Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin sekä antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. 1.8 Perusopetuksen kehittämisohjelma Kuopion yliopiston opetuksessa keskeinen periaate on tutkimuksen ja opetuksen tiivis yhteys sekä elinikäistä oppimista että opiskelijoiden hyvinvointia tukevien periaatteiden toteuttaminen. Perusopetuksen kehittämisohjelma (POKS) ( Itä- Suomen yliopiston uusi perustutkintokoulutuksen strategia ja toimenpideohjelma tulevat voimaan alkaen. Lisätietoja Opinto-opas

21 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2 Opintojen ohjaus 2.1. Opintojen ohjausjärjestelmä Muutokset mahdollisia Itä-Suomen yliopiston organisoituessa alkaen Toimiva opintojen ohjausjärjestelmä on perusta sille, että opiskelijalla on käytettävissään riittävästi ohjauspalveluja oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi ja että palvelut ajoittuvat sopivasti opiskelun eli opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Ohjauksen kysyntää voidaan hahmottaa niiden kysymysten kautta, joita opiskelija kohtaa yksilöllisen opinto-ohjelmansa aikana. Opinto-ohjelmaa voidaan jäsentää vaiheittain opiskelijan polkuna (Vuorinen 1998, 50). 1. ohjaus- ja neuvontatoiminta ennen opintojen alkua (opiskelijarekrytointi) 2. opiskelijavalinta ja ohjaus opintojen alussa (opiskelijavalinta ja alkuvaiheen ohjaus) 3. ohjaus ja neuvonta opintojen edetessä (opintojen ja opiskelun varsinainen ohjaus ml. Hops) 4. ohjaus opintojen päättövaiheessa (uraohjaus, kandidaattitutkielman-, gradu- ym. opintojen loppuvaiheen ohjaus) 5. ohjaukseen liittyvät tuki-, palaute- ja seurantajärjestelmät Aloittelijasta asiantuntijaksi - perusopiskelijan opintopolku Kuopion yliopistossa ( alkaen Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella) Opiskelijoiden ohjaus Kuopion yliopistossa Opintoasioiden osasto yleinen opintoneuvonta, opiskelijapalvelut, urapalvelut, opintopsykologi Opiskeluoikeus ja tutkintovaatimukset Korvaavuudet Opintotuki Opinnot käytännössä Opintojen suunnittelu OPISKELIJAN HYVINVOINTI Harjoittelu Opiskelu ulkomailla Oppisisällöt Uraohjaus Opinnäytetyö Valmistuminen Tiedekuntien kansliat Laitos-/oppiainekohtainen opintoneuvonta Opettajatuutori, Hops-ohjaaja, Amanuenssi, Koordinaattori, Opetushoitaja Vertaistuutori Opettajat Oppimiskeskus YTHS Kansainvälisten asioiden osasto Kielikeskus Ylioppilaskunta Avoin yliopisto Kirjasto Tietotekniikkakeskus Yliopistopappi Ainejärjestöt 20 Kuopion yliopisto

22 2 Opintojen ohjaus Kokonaisvaltaisella opiskelijoiden ohjauksella tarkoitetaan sitä, että kaikki ohjauksen osa-alueet, opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus ja opiskelijan persoonallisuuden kasvun tukeminen, otetaan ohjauksessa riittävästi huomioon. Näin voidaan turvata se, että opiskelija saa omasta kehityksestään riittävän monipuolista ja yksilöllistä palautetta opintojensa eri vaiheissa. Tämän lisäksi edellytetään ohjaushenkilöstöltä verkottumista ja jaettua asiantuntijuutta sekä opiskelijan yksilöllisyyden huomioimista. Opiskelijoilta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omiin opintoihinsa. Yliopiston sisäisen ohjauksellisen verkostoyhteistyön lisäksi verkostoituminen yliopiston ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja työelämään korostuu. Keskushallinnon taso Opintoasioiden osasto vastaa seuraavista ohjaus- ja neuvontatehtävistä: Yleinen opintoneuvonta opiskelun yleinen opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut opintoasioiden opinto-oppaiden ja yhteisten lukujärjestysten koordinointi opiskelijarekrytointiin ja opiskelijavalintaan (hakijapalvelut) liittyvä tiedotus ja neuvonta JOO-opintojen ja opiskelun alkuvaiheen tuutoritoiminnan koordinointi Rekisterit opiskeluun, opetukseen ja tutkintoihin liittyvät tietojärjestelmät (opiskelijarekisterit, rekisteriselosteet) ja tilastointi tutkintotodistukset opiskelijavalintaan liittyvät tietojärjestelmät (hakemusten tallentaminen) ja opiskelijavalinnan tulokset ja niistä tiedottaminen opiskelijoiden ilmoittautuminen Opintotuki Kuopion yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat Opintohallinto opintohallinnollisten päätösten valmistelu ja toimeenpano Urapalvelut opiskelijoiden ura- ja työelämäpalvelut (ohjaus ja neuvonta) HOPS-käytäntöjen edistäminen opiskelijoiden ohjauksessa Kansainväliset opiskelijapalvelut osasto vastaa opiskelijoille tarjottavista palveluista ulkomaille vaihtoon lähtemiseen, kotikansainvälistymiseen omassa yliopistossa sekä Kuopion yliopistoon saapumiseen liittyen. Kuopion yliopiston opiskelijat: tiedotusta ja infotilaisuuksia ulkomaille vaihtoon lähtemisen mahdollisuuksista opiskelijoiden henkilökohtainen neuvonta sopivan kansainvälistymismahdollisuuden kartoittamiseksi ulkomaille vaihtoon hakemisessa tukeminen vastuu niiden vaihto-ohjelmien hakuprosesseista, joissa yliopisto on mukana lähtö- ja paluuorientaatioiden järjestäminen Minäkö kansainvälinen? - kotikansainvälistymiskurssin järjestäminen vuosittain Opinto-opas

23 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yliopistoon saapuvat opiskelijat: yliopistoon hakevien ulkomaisten opiskelijoiden neuvonta ennen Kuopioon saapumista hakuprosessissa sekä asunto- ja käytännönasioissa vaihto-opiskelijoiden hakuprosessin koordinointi ja maisteriopiskelijoiden hakemusten koostaminen kv-tuutoreiden kouluttaminen ja Orientation Week:in järjestäminen saapuville opiskelijoille lukukausien alussa opiskelijoiden neuvonta vaihdon aikana muissa kuin akateemisiin opintoihin liittyvissä asioissa vaihto-opiskelijoiden rekisteröityminen ja todistusten lähettäminen Rector s International Reception, Christmas Glog ja Welcome to Kuopio University -tilaisuuksien järjestäminen sekä ystäväperhetoiminnan koordinointi Tiedekuntataso Tiedekuntien (tiedekuntahallinnon) osuus yliopiston ohjaus- ja neuvontajärjestelmässä on erittäin tärkeä. Yleensä tiedekunnan ohjaus- ja neuvontapalveluista huolehtivat opintoasiainpäälliköt. He keskittyvät pääasiassa opiskeluun liittyvään neuvontaan, jossa käsitellään yleisiä tiedekunnassa opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Kyseiset henkilöt ovat avainhenkilöitä, jotka vastaavat tiedekunnan opiskelijahallintoon liittyvistä esittelytehtävistä. Heillä on kiinteät yhteydet oman tiedekuntansa laitoksiin, keskushallintoon ja yliopiston muihin ohjaus- ja neuvontayksiköihin. Tiedekuntatasolla valmistellaan ja hyväksytään myös koulutusohjelmien, pääaineiden opetussuunnitelmien lisäksi tutkintorakenteet ja niiden muutokset, opetusta ja opiskelua koskevat pysyväismääräykset ja muut määräykset ja ohjeet, vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset, ohjataan opiskelijoita tutkintorakenteiden ja HOPSien laadinnassa, hyväksytään tutkintorakenteet ja HOPSit, koordinoidaan ja avustetaan laitoksia opetussuunnitelmatyössä ja osallistutaan vuotuiseen opinto-oppaiden ja koulutusesitteiden toimitustyöhön. Opiskelijaohjauksen lisäksi tiedekuntataso antaa myös ohjausta opetushenkilökunnalle. Tiedekunnat osallistuvat myös opiskelijoiden rekrytointiin, päättävät mm. opiskelijavalintaperusteet ja tekevät päätökset valittavista opiskelijoista Laitostaso Ns. alakohtaisesta oppiaineeseen liittyvästä opintoneuvonnasta vastaavat laitokset. Monissa yliopiston laitoksissa ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa amanuenssi tai tehtävään erikseen määrätty henkilö (opettaja/opettajatuutori, assistentti, ohjaaja, koulutussuunnittelija). Erillisrahoitteisilla maisteriohjelmilla on omat opintojen ohjauksesta vastaavat koordinaattorinsa. He osallistuvat opiskelijoiden HOPS-työskentelyyn ja antavat yksityiskohtaisia tietoja aineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista ja ohjaajana toimivan omaan erikoisalaan liittyvistä kysymyksistä. Laitosten antama ohjaus tulisi olla myös yhteisöllisyyttä tukevaa ja kasvattavaa toimintaa. Osa laitoksista on viime vuosina kehittänyt voimakkaasti omaa opiskelijarekrytointiaan sekä opettajatuutorointiaan osana opiskelun ohjaustoimintaa. Opettajatuutorilla tarkoitetaan sellaista opiskelijalle/opiskelijoille nimettyä henkilöä, johon voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa ja joka toimii yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja laitosten välillä. Muita ohjaus- ja neuvontatahoja: Ylioppilaskunnalla on monenlaista opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontatoimintaa. Erityisesti järjestösihteeri, koulutuspoliittinen sihteeri, sosiaalipoliittinen sihteeri ja kansainvälisten asioiden sihteeri ovat keskeisimmät toimijat ohjauksen saralla sekä tärkeimmät linkit yliopiston hallintoelimiin ja ohjaustahoihin. Opiskelijatuutoritoiminta: Kaikille uusille opiskelijoille on varattu mahdollisuus osallistua pienryhmäohjaukseen, ns. tuutoriohjaukseen tai tarvittaessa ns. faktatuutorointiin. Tuutoripienryhmäohjauksessa ns. laitoksen vanhemmat opiskelijat ohjaavat uusia opiskelijoita henkilön pienryhmissä. Tuutorit opastavat ryhmänsä jäseniä kaikissa opintojen aloittamiseen liittyvissä kysymyk- 22 Kuopion yliopisto

24 2 Opintojen ohjaus sissä. Ohjaus painottuu yliopisto- ja opiskeluympäristöön tutustumiseen, opintososiaalisiin asioihin, yhteisön liittymiseen ja opiskelun ohjaukseen. Tuutoritoiminta organisoidaan yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa vuodesta 2010 alkaen. Faktatuutorointi: Faktatuutorointi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on jo runsaasti yliopisto-opintoja takana tai he ovat perheellisiä tai asuvat toisella paikkakunnalla ja opiskelevat työn ohessa. Tätä Kuopion yliopiston omaa alkuvaiheen ohjauksen tarpeisiin kehittämää tuutoroinnin muotoa tarjotaan lähinnä ns. aikuisopiskelijoille vastaamaan aikaisempaa paremmin heidän tarpeitaan ja osallistumismahdollisuuksiaan aivan opintojen alkuvaiheessa. Lisätietoja: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa opiskelijoille ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, sairaanhoitoa, mielenterveyspalveluita sekä hammashoitoa. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada erilaisten elämänkriisien ja -ongelmien käsittelyyn ohjausta ja tukea YTHS:n ammattilaisilta. Opintopsykologi on keskeinen osa yliopiston opintojen ohjausjärjestelmää. Opintopsykologin tehtävä on toistaiseksi yhteinen Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa, mutta tehtävä on tarkoitus vakinaistaa Itä-Suomen yliopistoon. Opintopsykologi työskentelee niin opettajien kuin opiskelijoidenkin tukena. Yliopistopappi on erityisesti oppilaitosten arjessa monin eri tavoin toimiva seurakunnan palkkaama henkilö. Opiskelun ohjauksen tasolla yliopistopapin rooli korostuu erityisesti opiskelijatuutoroinnissa tuutoreiden kouluttajana ja tuutoritoiminnan kehittämisessä. Yliopistopappi voi toimia myös keskustelukumppanina opiskelijan vaikeissa elämäntilanteissa. Opiskelijoiden hyvinvointi/arvike: Opiskelijoiden hyvinvointiasioita käsitellään lukukausittain opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvostossa (Arvike) ja koulutussuunnittelutoimikunnissa. Opiskelijahyvinvointi on keskeisellä sijalla myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ( kuin Itä-Suomen yliopiston uudessa perustutkintokoulutuksen strtegiassakin ( Itä-Suomen yliopistoon tulee opetuksen kehittämisestä vastaava toimielin. Avoin yliopisto, täydennyskoulutus ja Kesäyliopisto antavat omille opiskelijoilleen opiskeluun liittyvää neuvontaa henkilökohtaisesti ja verkkopalveluiden avulla. Em. toiminnoilla on omat opintojen ohjaukseen ja neuvontaan erikoistuneet henkilönsä. Osa avoimen yliopiston opiskelijoista opiskelee tutkintotavoitteisesti tavoitteenaan suorittaa maisterin tutkinto yliopiston jossakin koulutusohjelmassa tai pääaineessa. Avoin yliopisto-opiskelu asettaa siten omat haasteensa opiskelijarekrytointiin ja siihen liittyvään opintoneuvontaan, täydennyskoulutus puolestaan peruskoulutuksen jälkeen tapahtuvaan kouluttautumiseen ja siihen liittyvään ohjaukseen. Yliopiston/jatkossa kampuksen kielikeskus, oppimiskeskus, kirjasto ja tietotekniikkakeskus antavat omaan toimialaansa liittyvää ohjausta ja neuvontaa opiskelijoille sekä myös henkilökunnalle. Oppimiskeskuksen tehtävänä on parantaa opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia Kuopion yliopistossa/kampuksella. Se tarjoaa opiskelijoille ajanmukaisen oppimisympäristön ja tukipalvelut. Opintojen ohjauksen tukena olevat työkalut opinto-oppaat (myös www-sivut: ( alkaen) lukujärjestykset (opintoasioiden osastosta) ja www-sivulta Hopsit ja ehopsit Wossikka-palvelu (Kampusnetissä); alkaen WebOodi opintojaksokuvaukset (oppaissa ja www-sivulla) Ks. palautejärjestelmät kohdasta Opinto-opas