Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 389/2004 vp Kuvataiteen apurahojen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Valtion kuvataidetoimikunta on myöntänyt Teemu Mäelle viisivuotisen (vuosiksi ) apurahan. Mäki on tullut kuuluisaksi ns. kissantappovideoelokuvastaan Sex and death, jossa hän julmasti ja kärsimystä aiheuttaen tappoi kissan. Tästä eläinrääkkäyksestä hänet tuomittiin Helsingin hovioikeudessa vuonna päiväsakkoon. Tämän lisäksi Suomen elokuvatarkastamo kielsi kyseisen teoksen esittämisen, koska se oli raaistava ja epäsiveellinen. Apurahoja jaettaessa olisi syytä tarkistaa henkilön koko aiempi tuotanto. Siksi pidämme outona, että kuvataidetta tehneelle henkilölle, joka aiemmin on tuomittu rikoksesta, myönnetään monivuotinen apuraha, vaikka samaan aikaan moni muu tasokasta tuotantoa tekevä taiteilija jää tästä paitsi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että kuvataidetoimikunta on myöntänyt viisivuotisen apurahan henkilölle, joka aiemmin on kuvatuotantoa tehdessään syyllistynyt rikokseen ja tuomittu siitä sekä aikooko hallitus asian vuoksi ryhtyä toimenpiteisiin apurahojen myöntämisperusteiden tarkistamiseksi? Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2004 Marja Tiura /kok Sari Essayah /kd Petri Salo /kok Petri Neittaanmäki /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 389/2004 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että kuvataidetoimikunta on myöntänyt viisivuotisen apurahan henkilölle, joka aiemmin on kuvatuotantoa tehdessään syyllistynyt rikokseen ja tuomittu siitä sekä aikooko hallitus asian vuoksi ryhtyä toimenpiteisiin apurahojen myöntämisperusteiden tarkistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perustuslain 16 :n 3 momentin mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Tämän periaatteen mukaisesti ehtojen asettamiseen taiteelliselle työskentelylle säädöstasolla on valtiovallan toimesta suhtauduttu pidättyvästi. Apurahojen myöntäminen on uskottu jo vuodesta 1918 lähtien valtion asettamille taidelautakunnille. Nämä lautakunnat korvattiin vuonna 1967 annetulla lailla taiteen edistämisen järjestelystä (328/1967), jolloin nykyinen taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat muodostettiin. Viimeksi mainitun lain mukaan valtion taidetoimikuntien jäsenten tulee olla asianomaisen taiteen alan ansioituneita harjoittajia ja tuntijoita. Valtioneuvosto määrää valtion taidetoimikunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet taiteen eri alojen keskeisiä järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä. Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 :n mukaan valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta jaetaan taiteenharjoittajien työskentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen aloilla vuodesta 2001 lukien 445:tä apurahavuotta vastaava määrä valtion taiteilija-apurahoja. Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun asetuksen (845/1969) 7 :n mukaan taiteen keskustoimikunta myöntää arvostelijain apurahat sekä ne taiteilija-apurahat ja kohdeapurahat, joita keskustoimikunta ei osoita eri taiteenaloilla jaettavaksi. Muut taiteilija-apurahat myöntää asianomainen valtion taidetoimikunta tai taiteen keskustoimikunnan asettama jaosto. Taidetoimikunnat harkitsevat itsenäisesti ne perusteet, joihin niiden päätöksenteko apurahojen jakamisesta perustuu. Perusteina ovat hakijan antamat näytöt taiteellisesta toiminnastaan ja hakijan apurahakaudeksi esittämä työsuunnitelma. Vähintään kolmivuotisia taiteilija-apurahoja ja kohdeapurahoja myönnettäessä etusija on annettava luovan suorituskykynsä jo osoittaneille taiteenharjoittajille. Taidetoimikuntien jäsenet toimivat tehtävää suorittaessaan normaalin virkavastuun alaisena, ja heidän tulee noudattaa kaikilta osin Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kuvataiteilijoiden työn tukemiseen osoitetut valtion viisivuotiset taiteilija-apurahat myöntää valtion kuvataidetoimikunta. Kysymyksessä mainitun taiteilija-apurahan on myöntänyt vuosiksi asetettu valtion kuvataidetoimikunta. Valtion kuvataidetoimikunnasta saadun tiedon mukaan toimikunnan jäsenet ja sihteeri perehtyivät normaaliin tapaan apurahahakemuksiin kyseisestä apurahasta päätettäessä. Ratkaisevana perusteena pidettiin hakijan, kuten muidenkin hakijoiden, koko taiteellista tuotantoa ja taiteellista työskentelysuunnitelmaa. 2

3 Ministerin vastaus KK 389/2004 vp Marja Tiura /kok ym. Yllä todetun mukaisesti apurahoja jakavien toimikuntien jäsenet ovat valtioneuvoston määräämiä, ja heidän tulee olla asianomaisen taiteen alan ansioituneita harjoittajia ja tuntijoita. Tämä vertaisarviointiin perustuva päätöksenteko on taiteilija-apurahoja koskevan lainsäädännön keskeinen periaate, joka pyrkii takaamaan perustuslaissa turvatun taiteen vapauden toteutumisen. Olen käynnistänyt taidetoimikuntalaitoksen arviointityön jo vuosi sitten. Tulevaisuudessakin taidetoimikunnat saavat autonomisesti tehdä apurahapäätöksensä, mutta apurahojen myöntöperusteet tullaan määrittelemään nykyistä tarkemmin, ja koko myöntöprosessin avoimuutta lisätään. Kyseessä on demokraattisten pelisääntöjen vahvistaminen taiteen vapaudesta tinkimättä. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2004 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 389/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Marja Tiura /saml m.fl.: Är regeringen medveten om att bildkonstkommissionen har beviljat ett femårigt stipendium till en person som tidigare i sin bildproduktion gjort sig skyldig till brott och blivit dömd för detta samt avser regeringen på grund av denna sak vidta åtgärder för att justera grunderna för beviljande av stipendier? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vetenskapens, konstens och den högsta utbildningens frihet är tryggad enligt grundlagens 16 3 mom. I enlighet med denna princip har statsmakten varit återhållsam med att ställa upp villkor på författningsnivå för konstnärligt arbete. Stipendiebeviljandet anförtroddes redan år 1918 de statligt tillsatta konstnämnderna. Dessa nämnder ersattes med ett nytt system genom lagen om organisering av konstens främjande från 1967 (328/1967), varvid centralkommissionen för konst och statens konstkommissioner bildades. Enligt lagen skall medlemmarna i konstkommissionerna vara meriterade utövare av konst eller kännare på vederbörande konstområde. Ordförandena och de övriga medlemmarna i de statliga konstkommissionerna förordnas av statsrådet bland personer som har föreslagits av centrala organisationer och inrättningar inom olika områden av konsten. Enligt 3 i lagen om konstnärsprofessurer och om statens konstnärsstipendier (734/1969) intas årligen i statsbudgeten ett anslag av vilket till stöd för konstutövares arbete och studier inom olika konstområden delas ut statliga konstnärsstipendier till ett belopp som från och med år 2001 motsvarar 445 stipendieår. Enligt 7 i förordningen om konstnärsprofessurer och om statens konstnärsstipendier (845/1969) beviljar centralkommissionen för konst kritikerstipendier samt de konstnärsstipendier och projektstipendier som centralkommissionen inte anvisar för fördelning inom de olika konstområdena. Övriga konstnärsstipendier beviljas av respektive statliga konstkommission eller en sektion tillsatt av centralkommissionen för konst. Konstkommissionerna prövar självständigt de grunder på vilka besluten om stipendieutdelningen grundar sig. Grunderna utgörs av de prov på konstnärlig verksamhet som sökanden lägger fram och på sökandens arbetsplan för stipendieperioden. När konstnärsstipendier för minst tre år eller projektstipendier beviljas skall företräde ges konstutövare som redan har ådagalagt skapande förmåga. Medlemmarna i konstkommissionerna handlar i utförandet av sin uppgift under normalt tjänsteansvar och de skall i alla delar iaktta gällande finsk lagstiftning. Statens femåriga konstnärsstipendier till stöd för bildkonstnärernas arbete beviljas av statens bildkonstkommission. Konstnärsstipendiet som nämns i spörsmålet beviljades av den för åren tillsatta bildkonstkommissionen. Enligt uppgift från statens bildkonstkommission bekantade sig kommissionens medlemmar och sekreterare på normalt sätt med stipendieansökningarna när de fattade beslut om det aktuella stipendiet. Som avgörande grund ansågs sökandens, liksom de andra sökandenas, hela konstnärliga produktion och arbetsplan för den konstnärliga verksamheten. 4

5 Ministerns svar KK 389/2004 vp Marja Tiura /kok ym. Enligt vad som anförts ovan är medlemmarna i de kommissioner som delar ut stipendierna utsedda av statsrådet och de skall vara meriterade utövare av konst och kännare av respektive konstområde. Detta beslutsfattande som bygger på bedömningar utförda av jämlikar är en grundläggande princip i lagstiftningen om konstnärsstipendier. Principen skall garantera att konstens frihet, som är tryggad i grundlagen, förverkligas. Jag har satt i gång en utvärdering av konstkommissionsväsendet redan för ett år sedan. Även i framtiden kommer konstkommissionerna att få fatta sina stipendiebeslut självständigt, men grunderna för beviljandet kommer att definieras mer exakt och öppenheten i hela beviljningsprocessen att utökas. Det handlar om att stärka de demokratiska spelreglerna utan avkall på konstens frihet. Helsingfors den 1 juni 2004 Kulturminister Tanja Karpela 5