Riittävästi opintoja?

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Opinto- ja kansainvälisten asiain osaston julkaisusarja Tutkimuksia ja selvityksiä Riittävästi opintoja? Selvitys opintotukea saavien opiskelijoiden opintomenestyksestä Minna Vallo

2 ISBN ISSN Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2007

3 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiston opintotukitoimistossa seurataan opintotukea nostaneiden Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintojen etenemistä lukuvuosittain. Opiskelijat, joiden opinnot eivät ole edenneet laissa määritellyn etenemistahdin mukaisesti, saavat opintojaan koskevan selvityspyynnön. Tässä raportissa käsitellään syksyllä 2006 opintojen etenemisen seurantaan joutuneen 467 Tampereen yliopiston opiskelijan selvityksessään esittämiä syitä opintojensa hitaaseen etenemiseen. Seurantaan joutuneita on 7 prosenttia yliopiston tuensaajista. Raportti on laatuaan ensimmäinen, ja pyrkimyksenä on toteuttaa samankaltainen selvitys tasaisin väliajoin. Vastatessaan opintotukitoimistosta saamaansa selvityspyyntöön opiskelijat laativat vapaamuotoisen selvityksen opintojensa hitaaseen etenemiseen johtaneista syistä. Pääsääntöisesti opiskelijat esittivät useamman kuin yhden tekijän vaikuttaneen opinnoissa etenemiseen. Vapaamuotoisista selvityksistä kategorisoitiin kolmetoista eri syytä ja kaikki vastaajan esittämät syyt otettiin huomioon. Näin ollen 467 vastaajalle koodattiin kaikkiaan 626 opintojen hitaaseen etenemiseen johtanutta syytä. Myös vastaamatta jättäneet laskettiin mukaan tähän joukkoon, sillä joiltain osin vastaamatta jättämisen voidaan katsoa olleen harkittua ja tarkoituksenmukaista. Muiksi opintojen hitaaseen etenemiseen johtaneiksi syiksi katsottiin opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät, opiskelutaitoihin liittyvät tekijät, terveydelliset syyt, elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät tekijät, työssäkäynti, perhesyyt, opiskelu ulkomailla, tutkielmaopinnot, armeija, henkilökohtaiset valinnat, tekniset syyt sekä kategoria, jossa opiskelija vastasi muilta osin selvityspyyntöön, muttei esittänyt varsinaista syytä opintojen hitaaseen etenemiseen. Opiskelijoiden antamissa selvityksissä korostuivat eniten opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät, kuten kurssien ja tenttien päällekkäisyys tai ohjauksen puute. Tulokseen vaikutti suurelta osin opettajankoulutuslaitoksessa tehdyt uudistukset, jolloin ensimmäisen vuoden opiskelijat, joilla oli aiempia opintoja, eivät päässeet etenemään riittävästi opinnoissaan. Seuraavaksi yleisimmät syyt opintojen hitaaseen etenemiseen olivat selvitysten mukaan opiskelutaitoihin liittyvät tekijät sekä terveydelliset esteet ja hidasteet. Kahdella kolmesta seurantaan joutuneesta tuki jatkui normaalisti tai määräaikaisena. Päätöstä tehtäessä määräävä tekijä oli paitsi opiskelijan antama selvitys hitaaseen etenemiseen johtaneista syistä, myös hänen opiskeluaikainen kokonaismenestyksensä.

4 Raportissa käytetyt luokitukset ovat sisällöllisesti laajoja ja vastaajien pienestä määrästä (esimerkiksi tiedekunta- ja laitoskohtaisesti) johtuen esitystavassa on pyritty tuomaan esiin suhteellisia eroja, ei absoluuttisia lukuja. Näiden seikkojen vuoksi ei raportin tuloksista voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että joillain tiedekunnilla ja laitoksilla on opiskelijoiden antamien selvitysten mukaan enemmän haasteita kuin toisilla, koskien erityisesti opiskelujärjestelyjä ja opiskelijoiden opiskelutaitoja. Niin ikään voidaan todeta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osuuden seurantaan joutuneista olleen merkittävän suuri. Opintojen ohjauksen ja muiden tukipalveluiden tarjoaminen erityisesti opintojen alkuvaiheessa sekä verkostomainen, pitkäkestoinen yhteistyö ainejärjestön, tutoreiden, opiskelijan ja opetushenkilökunnan välillä voisi auttaa opiskelijaa kiinnittymään yliopistoon ja sitä kautta motivoitumaan opintoihinsa. Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa tulisi laadullisten opintototavoitteiden ohella huomioida määrällisten, opintososiaalisiin etuuksiin oikeuttavien opintotavoitteiden saavuttaminen.

5 SISÄLTÖ Tiivistelmä Johdanto Opintojen edistymisen seuranta Tampereen yliopistossa Opintotukilautakunta Opintojen edistymisen seuranta Selvityksen aineiston kokoaminen ja käsittely Aineistosta tarkasteltavat asiat Aineiston käsittely Syksyllä 2006 toteutetun opintojen seurannan aineisto Opintojen viivästymisen syyt Opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät Opiskelutaitoihin liittyvät tekijät Terveydelliset syyt Elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät tekijät Työssäkäynti Perhesyyt Opiskelu ulkomailla Tutkielmaopinnot Armeija Henkilökohtaiset valinnat Tekniset syyt Opiskelija ei vastaa kyselyyn tai esitä mitään syytä...32

6 6 Tiedekuntakohtainen erittely Humanistinen tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Ensimmäisen vuoden opiskelijat Vertailu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä Syksyllä 2006 opintojen seurantaan joutuneiden opintotukipäätökset Johtopäätökset ja tulevaisuuden haasteet LIITTEET

7 1 Johdanto Syksyllä 2006 Tampereen yliopistossa oli opiskelijaa, joista opintotuen saajia oli yhteensä Tampereen yliopiston opintotukitoimistossa seurataan opintotukea nostaneiden Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintojen etenemistä lukuvuosittain. Opiskelijat, joiden opinnot eivät ole edenneet laissa määritellyn etenemistahdin mukaisesti, saavat opintojensa etenemistä koskevan selvityspyynnön. Lokakuussa 2006 selvityspyynnön sai 467 Tampereen yliopiston opiskelijaa. Vertailtaessa suomalaisten korkeakoulujen opintojen etenemisen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrää, voidaan nähdä, että Tampereen yliopistosta seurantaan joutuu keskiarvoa selvästi harvempi opiskelija (liite 1). Tässä raportissa luodaan kokonaiskuvaa lukuvuonna opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden tilanteesta. Raportin pääpaino on syissä, joita opiskelijat ovat esittäneet opintojensa viivästymiselle. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan erikseen tiedekuntakohtaisia eroja sekä seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmää omana kokonaisuutenaan. Näin siksi, että seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lukumäärä on viimevuosina noussut. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla tarkoitetaan ensimmäisen opiskeluvuotensa perusteella opintojen seurantaan joutuneita, eli selvityspyyntöjen lähettämisen aikaan he ovat olleet jo toisen vuosikurssin opiskelijoita. Raportissa vertaillaan lyhyesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden opintojen viivästymisen syitä. Syiden tarkastelu pidetään varsin yleisellä tasolla johtuen ensinnäkin vastaajien pienestä määrästä suhteessa vaikkapa laitoksittaiseen jakoon ja toiseksi siksi, etteivät opiskelijat vastatessaan selvityspyyntöön tienneet, että heidän selvityksiään tullaan käyttämään raportin aineistona. 7

8 Tampereen yliopistossa ei ole aiemmin tehty vastaavanlaista selvitystä opintojen viivästymisestä. Selvityksen tekeminen oli mielenkiintoista ja tarpeellista juuri nyt, sillä haluttiin katsoa näkyvätkö muun muassa tutkinnonuudistuksen vaikutukset tässä aineistossa. Pyrkimyksenä on, että opetusta antavat yksiköt voisivat hyödyntää koottua tietoa toimintansa kehittämisessä. 2 Opintojen edistymisen seuranta Tampereen yliopistossa Tässä raportissa rajoitutaan opintotukijärjestelmän mukaiseen opintojen edistymisen seurataan, eikä käsitellä muita opintojen edistymisen seurannan tapoja, joita toteutetaan tiedekunnissa ja laitoksilla. Opintotukilain mukaiset opinnoissa edistymisen perusteet yhtenäistyivät yliopistoissa alkaen. Asiasta annettiin valtioneuvoston asetus Asetuksen mukaan yliopisto-opiskelijan opintojen katsotaan edistyneen, kun hän on suorittanut vähintään 3 opintoviikkoa / 5,5 opintopistettä opintotukikuukautta kohti. Näin ollen lukuvuodessa (mikäli opintotukea on nostettu yhdeksän kuukauden ajan) tulisi kertyä opintoja yhteensä vähintään 49,5 opintopistettä. Uudessa tutkintojärjestelmässä opintojen normituksen mittayksikkö on opintopiste ja opetussuunnitelmia laadittaessa yhden lukuvuoden päätoimisten opintojen mitoitus on 60 opintopistettä. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää tai maksamista jatkaa, kun opiskelija on suorittanut keskimäärin vähintään 2,7 opintoviikkoa / 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopiston opintotukilautakunnan vuosittain tekemässä opintojen edistymisen seurannassa ovat ne opiskelijat, jotka ovat opiskelleet vähemmän kuin keskimäärin 2,7 opintoviikkoa /4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. On kuitenkin huomattava, että 5,5 opintopistettä alhaisemmalla opintojen etenemisvauhdilla opintotuki ei tule riittämään opintojen saattamiseksi loppuun. Yleensä kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat yhteensä 300 opintopistettä. 8

9 Tampereen yliopiston opintotukitoimistossa seurataan opintojen edistymistä lukuvuosikohtaisesti kerran vuodessa lokakuussa. Tällöin tarkastellaan sitä, paljonko opiskelijalle on kertynyt opintosuorituksia koko opiskeluaikana sekä edellisen lukuvuoden aikana ( välisenä aikana). Opintoviikkomääriä verrataan maksetun opintotuen määrään. Opintojen seurantaan joutuvat ne henkilöt, joiden opinnot eivät ole edenneet laissa määritellyn (4,8 opintopistettä/tukikuukausi) opintotukeen oikeuttavan etenemistahdin mukaisesti sekä opintojen kokonaisaikana että edellisen lukuvuoden aikana. Opintotuen piiriin kuului lukuvuonna kaikkiaan 6642 Tampereen yliopiston opiskelijaa eli noin 42 prosenttia opiskelijoista. Tuensaajista 7 prosenttia on joutunut seurantaan opintojen hitaan etenemisen vuoksi. 2.1 Opintotukilautakunta Opintotukilain (65/1994) 9 :n mukaan korkeakoulu asettaa opintotukilautakunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joille kullekin tulee nimetä henkilökohtainen varajäsen. Puolet jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, ja heidän varajäsenensä tulee olla yliopiston opettajia tai muita virkamiehiä ja puolet opiskelijoita. Esittelijänä opintotukilautakunnassa toimii korkeakoulun määräämä virkamies. Opintotukilautakunnan tehtävät on määritelty opintotukilain 9 a :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa (424/2004). Opintotukilautakunnan tehtävänä on mm. seurata opiskelijoiden opinnoissa edistymistä sekä määritellä kesäaikaan harjoitettavien ja ulkomailla suoritettavien opintojen opintotukeen oikeuttava riittävä määrä. Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jossa määritellään tarkemmin opintotukiasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta. Opintotukilautakunta ratkaisee asian kokouksessaan mm. silloin, kun kyse on opintotuen epäämisestä, lakkauttamisesta tai takaisinperinnästä sen vuoksi, että opintotukea saaneen opiskelijan opintojen ei katsota edistyneen riittävästi. 9

10 Tampereen yliopiston opintotukilautakuntaan kuuluu kuusi jäsentä, joista puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ovat korkeakoulun opettajia tai muita virkamiehiä ja kolme muuta jäsentä on nimennyt ylioppilaskunta. 2.2 Opintojen edistymisen seuranta Seurannassa tarkastellaan koko opiskeluaikana tehtyjä opintosuorituksia ja vastaavana aikana saatua opintotukea. Ennen opintojen alkua suoritettuja opintoja ei oteta huomioon opintotuen seurannassa. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi avoimessa yliopistossa ennen tutkinto-opintoja tehdyt suoritukset. Riittävä opinnoissa edistymisen peruste on 2,7 opintoviikkoa / 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohden. Peruste on määritelty opintotukilain 5b :ssä ja opintotukiasetuksen 4 :ssä. Lokakuussa 2006 tehty edistymisen seuranta toteutettiin ensimmäistä kertaa käyttäen pelkästään opintopisteitä. Opintoviikkoina suoritetut opinnot muunnettiin opintopisteiksi käyttäen 1,8 kerrointa. Muuntokerroin on johdettavissa opintotukiasetuksesta (OTA 4 ): asetuksessa määritelty 4,8 opintopisteen vaatimus vastaa 2,7 opintoviikon vaatimusta. Koska 4,8 ja 2,7 lukujen suhde on 1,8 (2,7 x 1,8 = 4,8), käytetään opintoviikkojen muuntamisessa opintopisteiksi 1,8 kerrointa. Jos opintojakson alkuperäinen suoritus on tehty ja rekisteröity opintoviikkomitoituksella, opintoviikot kerrotaan 1,8:lla opintopisteiksi. Kertoimella muunnettavia suorituksia ovat kaikki ennen tehdyt opinnot ja Tampereen yliopistossa kaikkien vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien opinnot. Yliopistossamme on käytössä omia sisäisiä kertoimia, joita käytetään mm. silloin, kun opiskelija siirtyy vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen, opintopisteinä mitoitettuun tutkintoon. Näitä kertoimia ei käytetä opintojen edistymisen seurannassa, vaan kaikki opintoviikkoina tehdyt suoritukset muunnetaan pisteiksi käyttäen valtakunnallisesti yhtenäistä 1,8 kerrointa. Opintotukilautakunta päättää opintojen edistymisen seurannassa olevien opiskelijoiden opintotuen jatkamisesta, lakkauttamisesta tai opintotuen ta- 10

11 kaisinperinnästä. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon opiskelijan antama selvitys. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, jos opiskelijan esittämien erityisten syiden (esim. sairaus) perusteella opintojen voidaan katsoa tilapäisesti hidastuneen, tai opiskelija on suorittanut seuraavalla syyslukukaudella vähintään 11 opintoviikon / 20 opintopisteen opintosuoritukset. Opintotuki lakkautetaan toistaiseksi, jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai opiskelija vastaa selvityspyyntöön, mutta ei esitä hyväksyttäviä syitä opintojensa hidastumiseen. Opintotuen lakkauttamisen lisäksi edellisenä lukuvuonna maksetut opintotuet voidaan periä takaisin, jos opiskelija on selvästi laiminlyönyt opintojaan. Opintotukilain 5b :n mukaan näin voidaan menetellä, jos opiskelijalla ei ole lainkaan opintosuorituksia ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti. 3 Selvityksen aineiston kokoaminen ja käsittely Selvityksen aineistoksi on valittu selvityksen tekohetkellä viimeisimmässä opintojen edistymisen seurannassa lukuvuodelta selvityspyynnön saaneet opiskelijat, joita oli yhteensä 467. Seurannassa on huomioitu opintorekisteriin mennessä tallennetut suoritukset. Opiskelijoilta huomioidaan sekä koko opiskeluaikainen opintomenestys että edellisen lukuvuoden opintomenestys, ja jos molemmissa on vajetta suhteessa laissa määriteltyyn (4,8 opintopistettä / tukikuukausi) opintotukeen oikeuttavaan opintojen etenemistahtiin, pyydetään opiskelijalta selvitystä opintojensa etenemisestä. 3.1 Aineistosta tarkasteltavat asiat Aineiston muodostavat taustatietojen lisäksi opiskelijoiden kertomat opintojensa viivästymisen syyt. Näistä syistä on muodostettu 13 erilaista syykategoriaa, joihin on kerätty samantyyppiset syyt. Käytössä ei ole ollut min- 11

12 käänlaista ennalta laadittua ja täytettyä tilastointilomaketta, vaan kategorisointi on tehty vasta aineiston analysointivaiheessa. Monet vastaajista ovat ilmoittaneet useita syitä opintojen hidastumiseen ja kaikki ne on tilastoitu. Tästä syystä lukumääräisesti tilastoituja syitä on enemmän kuin selvityspyyntöön vastanneita opiskelijoita, yhteensä 626. Syksyllä 2006 toteutetussa seurannassa selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden taustatietoina käytettiin seuraavia asioita: sukupuoli pohjakoulutus ensimmäisen tutkintoon johtavan opinto-oikeuden aloitusvuosi Tampereen yliopistossa tiedekunta tutkinto opintopistemäärä opintotukipäätös Kun tarkastellaan opintojen viivästymiseen johtaneita syitä, on syytä muistaa, että opiskelija on kyselyyn vastatessaan ollut todennäköisesti tietoinen seikoista ja syistä, joita voidaan pitää hyväksyttävinä. Tämän voidaan uskoa vaikuttaneen jonkin verran vastauksiin; siihen mitä on kerrottu, ja mitä on jätetty mainitsematta. Vastaamatta jätti 74 opiskelijaa ja 11 ei vastatessaan esittänyt mitään syytä opintojensa viivästymiselle. Näin ollen 85 opiskelijalta ei saatu minkäänlaista selitystä opintojen pitkittymiselle. Määrä on sen verran suuri, että mikäli he olisivat esittäneet syynsä opintojensa hitaalle etenemiselle, saattaisivat syyjakaumat poiketa tämän selvityksen jakaumista. Myöskään työssäkäynnin vaikutus opintojen etenemiseen ei tästä aineistosta selviä, mikä johtuu opintotuen tulorajoista. Opiskelijat, jotka tienaavat tulorajojen ylitse, joutuvat rajoittamaan opintotuen nostamista. 12

13 3.2 Aineiston käsittely Aineiston käsittelyä varten aineisto koodattiin numeromuotoon ja siirrettiin SPSS-ohjelmaan, jonka avulla oli mahdollista tarkastella aineistoa, eri syiden yleisyyden määrää sekä syiden ja taustamuuttujien välisiä yhteyksiä. Aineistoa esitellään tiedekunnittain, vaikkakin tuloksiin on suhtauduttava varauksella johtuen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden vähäisestä määrästä joissakin tiedekunnissa. Tulokset antavat silti suuntaa opiskelijoiden tilanteesta kussakin tiedekunnassa, vaikkakin tiedekunnan sisäisten laitosten välillä saattaa olla huomattavia eroja. Laitoksittainen vertailu ei ole tarkoituksenmukaista johtuen ensinnäkin joidenkin laitosten kohdalla niin pienestä vastaajajoukosta, että vastaajan henkilöllisyyden salassa pysymistä ei voida taata. Toiseksi opiskelijat eivät myöskään ole vastanneet selvityspyyntöön tietoisina siitä, että vastauksista tehdään raportinomainen selvitys. Niiltä osin, kun vastaajajoukko on laitoskohtaisesti kyllin suuri, on laitoskohtaisia eroja esitelty. Kolmantena esteenä laitoskohtaiselle erittelylle on, ettei laitoskohtaista tietoa opintotuen saajista ole saatavilla, jolloin seurantaan joutuneiden suhteuttaminen laitoksen tuensaajiin ei ole mahdollista. Myöskään tiedekuntien prosentuaalinen vertailu keskenään ei ole kovin luotettavaa, sillä tiedekuntien opiskelijamäärät vaihtelevat ja pienissä opiskelijamäärissä yhdenkin ihmisen mielipide voi tarkoittaa prosentuaalisesti merkittävää muutosta. Tiedekuntien vertailu keskenään on kuitenkin suuntaa antavaa ja mielenkiintoista. Tässä raportissa pyritäänkin esittelemään erityisesti suhteellista kuvaa opintojen etenemisen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrästä sekä opintojen hidastumiseen johtaneista syistä. Tästä syystä raportissa esitetään enimmäkseen prosentuaalisia lukuja, ei niinkään absoluuttisia vastaajamääriä. Aineistosta ei voida tehdä esitettyjen syiden perusteella kaikkia Tampereen yliopiston opiskelijoita koskevia yleistyksiä, silla aineistossa on mukana ainoastaan opintotukea saavat opiskelijat ja heistäkin vain ne, joiden opinnot eivät ole edenneet riittävän nopeasti. 13

14 4 Syksyllä 2006 toteutetun opintojen seurannan aineisto Lukuvuotta koskevan opintojen edistymisen seurannan yhteydessä opintojen selvityspyyntö lähetettiin 467:lle Tampereen yliopiston opiskelijalle (liite 2). Koko yliopiston opintotukea saavista opiskelijoista 7 prosenttia sai selvityspyynnön opintojensa hitaan etenemisen vuoksi. Vuodesta 2002 selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut 42 prosentilla. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi jopa 133 opiskelijalla. Osaltaan nousua selittää se, että seuranta tehtiin ensikertaa asetuksen määrittämällä 4,8 opintopisteen vaatimuksella. Aiemmin opintojen etenemisen seurannan rajana käytettiin 2,5 opintoviikkoa tukikuukautta kohden (2,5 ov = 4,5 op). Kuviossa 1 nähdään Tampereen yliopiston opiskelijamäärät tiedekunnittain, opintotuen saajien määrä, sekä opintojen edistymisen seurantaan joutuneiden määrä. Tarkempi tiedekuntakohtainen jako liitteenä (liite 3). 14

15 Tampereen yliopiston opiskelijamäärät, opintotuen saajat ja selvityspyynnön saaneet opiskelijat tiedekunnittain 2006 Humanistinen tdk Kauppa- ja hallintotieteiden tdk Yhteiskuntatieteellinen tdk Informaatiotieteiden tdk Lääketieteellinen tdk Kasvatustieteiden tdk Opiskelijaa Opiskelijoita Opintotuen saajia Selvityspyynnön saaneita opiskelijoita Kuvio 1. Noin 7 prosenttia opintotuen saajista sai selvityspyynnön opintojensa hitaan etenemisen vuoksi Noin 40 prosenttia selvityspyynnön saaneista sijoittuu ikähaarukkaan ja noin 40 prosenttia on ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Määrään vaikuttaa opintojen seurantaan joutumisen kriteeristö. Opintojen seurantaan valittujen täytyy täyttää kaksi kriteeriä: opintojen eteneminen koko opiskeluajalta sekä edellisen lukuvuoden osalta ei ole riittävää. Ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat seurantaan luonnollisesti pelkästään ensimmäisen lukuvuoden riittämättömien opintojensa vuoksi. 15

16 Seurantaan joutuneiden ensimmäisen tutkintoon johtavan opinto-oikeuden aloitusvuosi Tampereen yliopistossa 1997 tai aikaisemmin ,1 0,6 1,3 1, , , , , , Kuvio 2. Kaksi viidestä selvityspyynnön saaneista joutuu seurantaan ensimmäisen opiskeluvuotensa riittämättömien suoritusten perusteella (N 467) Selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden opintopistemäärä koko opiskeluajalta alle tai enemmän % Kuvio 3. Useampi kuin joka kolmas selvityspyynnön saaneista on suorittanut vähemmän kuin 43 opintopistettä (N 467) 16

17 Syksyllä 2006 toteutetussa opintojen etenemisen seurannassa lähetetyn selvityspyynnön vastausprosentiksi tuli 84. Seurantaan joutuneista 74 opiskelijaa jätti vastaamatta kyselyyn. Valtaosa selvityspyynnön saaneista suoritti maisterin tutkintoa. Selvityspyynnön saaneista 62,5 prosenttia oli naisia ja 37,5 prosenttia miehiä. Sukupuolijakauma vastaa yliopiston sukupuolijakaumaa yleensäkin, sillä 66 prosenttia Tampereen yliopiston opiskelijoista on naisia, 34 prosenttia miehiä. ( opiskelijat/v2006/tutkinto_opiskelijat12/) Taulukko 1. Suurin osa selvityspyynnön saaneista suorittaa maisteriopintoja Lukumäärä % kandidaatti 5 1,1 maisteri tai lääketieteen lisensiaatti ,4 lisensiaatti 4 0,9 tohtori 3 0,6 Yhteensä Valtaosalla selvitykseen vastanneista opintotuki jatkuu normaalisti. Vastaamatta jättäneet saivat opintotuen lakkauttamispäätöksen. Vain alle viidennekseltä selvityspyyntöön vastanneista opintotuki lakkautettiin. Tarkempi analyysi opintotukipäätöksistä ja niihin johtaneista kriteereistä on luvussa 9. 17

18 5 Opintojen viivästymisen syyt Selvityspyyntöön vastatessaan opiskelijoilla ei ollut käytössään valmiita vastauslomakkeita tai luokkia, vaan selvitys oli vapaamuotoinen. Vasta raportin analysointivaiheessa opiskelijoiden ilmoittamat syyt luokiteltiin 13 eri luokkaan (liite 4). Myös vastaamatta jättäminen katsottiin yhdeksi syyksi, sillä sen voidaan katsoa joissain tapauksissa olleen harkittua ja tarkoituksenmukaista. Selvityksen vapaamuotoisuuden vuoksi opiskelijat ovat usein esittäneet useampia syitä hitaaseen opintojensa etenemiseen. Taulukossa 2 on kirjattu syyt ja niiden esiintymiskerrat. Koska opiskelijoiden selvityksissä kaikki esiin tulleet syyt on otettu huomioon ja kirjattu, on syiden lukumäärä suurempi kuin seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrä. Yksi opiskelija esitti keskimäärin 1,5 syytä, kun vastaamatta jättäneet ja syytä esittämättömät jätetään suhteutuksen ulkopuolelle. Eniten mainintoja oli opiskelujärjestelyihin liittyvistä tekijöistä, kuten tutkintorakenneuudistuksesta, kurssien ja tenttien päällekkäisyydestä sekä sopivien kurssien puutteesta sopivana ajankohtana. Taulukko 2. Tampereen yliopistossa opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden esittämät syyt opintojensa hitaaseen etenemiseen lukumääräisesti Syy Mainintaa Syy Mainintaa opiskelujärjestelyt 96 tekniset syyt 46 opiskelutaidot 77 tutkielmaopinnot 31 terveys 75 henkilökohtaiset 24 valinnat elämänhallinta/ 51 ei esitä syytä 16 motivaatio työssäkäynti 50 armeija 1 perhesyyt 46 syymainintoja 552 yhteensä opinnot ulkomailla 39 ei vastannut kyselyyn 74 18

19 Opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden selvityksissään esittämät syyt opiskelujärjestelyt 15,3 opiskelutaidot terveys ei vastannut kyselyyn 12 11,8 12,3 työssäkäynti elämänhallinta 8,1 8,1 tekniset syyt perhesyyt 7,3 7,3 opinnot ulkomailla 6,2 tutkielmaopinnot 5,1 henk.koht valinnat 3,8 ei esitä mitään syyt 2,6 armeija 0, % maininnoista Kuvio 4. Opiskelujärjestelyt, opiskelutaidot sekä terveydelliset seikat ilmoitettiin useimmin syiksi opintojen hitaaseen etenemiseen (N 467) Kun luokiteltiin myös useamman syyn ilmoittaneet omiin luokkiinsa, saatiin syyluokituksia kaikkiaan 37. Sekä terveyteen että elämänhallintaan liittyvät syyt olivat kombinaatioista yleisimpiä, seuraavaksi eniten mainintoja saivat terveys ja perhesyyt sekä opiskelutaidot ja -järjestelyt. 5.1 Opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät Yleisin selvityksissä mainittu syyryhmä oli opiskelujärjestelyt. Näillä tarkoitetaan kurssien ja tenttien päällekkäisyyttä, ohjauksen puutetta, kurssi- 19

20 merkinnän rekisteröimisen viivästymistä, rajallisia ryhmäkokoja sekä epäselvyyksiä aiemmin suoritettujen opintojen korvaavuuksissa. Opiskelujärjestelyihin liittyviin tekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 24,0 Informaatiotieteiden 10,4 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 13,5 34,4 Lääketieteellinen 4,2 Yhteiskuntatieteellinen 13, % Kuvio 5. Opiskelujärjestelyihin opintojen hidastajana vedottiin eniten kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä (N 96) Opiskelujärjestelyihin liittyviin ongelmiin kohdistui 15,3 prosenttia maininnoista. Tämä tarkoittaa, että kaikkiaan 96 vastaajaa mainitsi opiskelujärjestelyt ainakin yhtenä syynä opintojensa viivästymiseen. Opiskelujärjestelyihin vedottiin eniten opintojen alkupäässä, jolloin opintopisteitä oli alle 43. Noin 46 prosenttia opiskelujärjestelyihin vedonneista oli iältään vuotiaita ja 58 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Eniten opiskelujärjestelyihin liittyviin tekijöihin oli vedottu kasvatustieteiden tiedekunnassa ja humanistisessa tiedekunnassa, vähiten lääketieteellisessä tiedekunnassa. Erityisesti opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat olivat maininneet opintojensa viivästymisen syyksi tutkintorakenneuudistukseen liittyvät tekijät. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kurssimuotoisen opiske- 20

21 lujärjestyksen vuoksi ensimmäisen vuoden opiskelijat, joilla on aiempia, hyväksi luettavia opintoja, eivät ole pystyneet etenemään riittävästi opinnoissaan. Myös kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opiskelijoiden selvityksissä vedottiin muita laitoksia useammin opiskelujärjestelyihin. Muilta osin opiskelujärjestelyihin vedonneet jakaantuivat 19 laitoksen kesken ja vastaajamäärät ovat laitoskohtaisesti niin pieniä, ettei niitä ole syytä esittää. 5.2 Opiskelutaitoihin liittyvät tekijät Opiskelutaitoihin liittyvillä tekijöillä tarkoitetaan laajasti opiskelua koskevia asioita, kuten henkilökohtaisen opintosuunnitelman puutetta, edeltävien opintojen puuttumisesta aiheutunutta estettä seuraavien kurssien suorittamiseksi, opintojen osoittautumista ennakoitua vaikeammiksi, koulutusohjelman vaihtoa sekä opiskelijan omaa laskuvirhettä opintopisteidensä suhteen. Opiskelutaitoihin liittyviin tekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 27,3 Informaatiotieteiden 35,1 Kasvatustieteiden TDK Kauppa- ja hallintotieteiden 3,9 22,1 Lääketieteellinen 2,6 Yhteiskuntatieteellinen 9, % Kuvio 6. Selvityspyynnön saaneista informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat vetosivat muita useammin puutteellisiin opiskelutaitoihin (N 77) 21

22 Toiseksi yleisin syy, mihin opinnoissaan viivästyneet opiskelijat selvityksissään vetosivat, liittyi puutteellisiin opiskelutaitoihin. Siihen kohdistui 12,3 prosenttia maininnoista, eli 77 opiskelijaa oli ainakin yhtenä syynä opintojensa hitaaseen etenemiseen maininnut ongelmat opiskelutaidoissa. Opiskelutaitoihin vedonneista noin puolet oli opintojensa alussa olevia ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joilla oli alle 43 opintopistettä. Ongelmiin opiskelutaidoissa vedottiin eniten informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa ja vähiten lääketieteellisessä tiedekunnassa. Laitoksista korostuivat tietojenkäsittelytieteiden laitos, kieli- ja käännöstieteiden laitos, taloustieteen sekä matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitokset. 5.3 Terveydelliset syyt Kolmanneksi yleisin hidaste opintojen etenemiselle oli terveydelliset tekijät, jolloin opiskelija ilmoitti opintojen hidastumisen syyksi joko fyysisen tai psyykkisen sairastumisen. Fyysisinä sairauksina tulivat esiin muun muassa pitkittyneen flunssajaksot, erilaiset perussairaudet ja leikkausta vaatineet vaivat. Psyykkisinä sairauksina pidettiin mm. mielenterveysongelmia, masennusta, ahdistusta, tenttikammoa sekä stressiä. Terveydellisiin tekijöihin vedonneita pyydettiin liittämään selvitykseensä lääkärintodistus terveydentilastaan. 22

23 Terveydellisiin syihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 36,0 Informaatiotieteiden 16,0 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 8,0 24,0 Lääketieteellinen 2,7 Yhteiskuntatieteellinen 13, % Kuvio 7. Terveydelliset syyt vaikuttivat opiskelutahtiin eniten humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa (N 75) Kaikkiaan 12 prosenttia maininnoista kohdistui terveydellisiin syihin, eli 75 opiskelijaa ilmoitti ainakin yhdeksi opintojen viivästymisen syyksi ongelmat fyysisessä tai psyykkisessä terveydentilassaan. Heistä 30 prosenttia oli miehiä ja 70 prosenttia naisia. Sairauksia maininneita opiskelijoita oli kaikissa tiedekunnissa, selkeästi eniten humanistisessa ja vähiten lääketieteellisessä tiedekunnassa. Terveydellisiin syihin vedonneista jopa 53 prosenttia sijoittuu ikäryhmään ja opintopisteittäin tarkasteluna terveydellisiin syihin vedonneista 40 prosenttia on suorittanut alle 43 opintopistettä. Kaksi kolmesta oli ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita. Kun terveydellisiin syihin vedonneita tarkastellaan laitoksittain, on kieli- ja käännöstieteiden opiskelijoita selkeästi enemmän kuin minkään muun laitoksen opiskelijoita. Seuraavaksi yleisintä terveyssyihin vetoaminen oli tietojenkäsittelytieteen ja musiikintutkimuksen laitoksilla. 23

24 5.4 Elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät tekijät Neljänneksi yleisin varsinainen syy, jos ei vastaamatta jättäneitä tässä yhteydessä huomioida, liittyi elämänhallintaan ja motivaatiotekijöihin. Tähän syyhyn vedonneiden vastaukset oli jaettavissa kahteen ryhmään: osa opiskelijoista koki vaikeuksia yliopistoon sopeutumisessa ja osa puolestaan kärsi yleisesti erilaisista elämänhallinnan ongelmista ja motivaation puutteesta. Elämänhallinnan ongelmiin ja motivaation puutteeseen kohdistui 8,1 prosenttia maininnoista. Näin ollen 51 selvityspyyntöön vastannutta opiskelijaa mainitsi ainakin yhtenä syynä hitaaseen opinnoissa etenemiseensä heikkoudet elämänhallinnassa tai motivaatiossa. Heistä miehiä oli 45 prosenttia ja naisia 55 prosenttia. Elämänhallinta- ja motivaatiotekijät vaikuttavat merkittävimmin nuorimpien opiskelijoiden opinnoissa etenemiseen, sillä näihin syihin vedonneista 57 prosenttia oli vuotiaita. Myös useammalla kuin joka toisella oli alle 43 opintopistettä. Opintojen alkuvaiheeseen liittyvät elämänmuutokset, kuten muutto uuteen kaupunkiin, ensikertaa yksin asuminen ja yksinäisyyden tunne uudessa ympäristössä voivat vaikeuttaa opintoihin orientoitumista ja ovat seikkoja, jotka tulivat ilmi opiskelijoiden antamissa selvityksissä. Pidemmälle edenneillä opiskelijoilla elämänhallintaa ja motivaatiota heikentää mutkistunut elämäntilanne, henkilökohtaisten tavoitteiden puute tai epävarmuus opiskeltavasta alasta. 24

25 Elämänhallinta- ja motivaatiotekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 27,5 Informaatiotieteiden 35,3 TDK Kauppa- ja hallintotieteiden 23,5 Yhteiskuntatieteellinen 13, % Kuvio 8. Elämänhallinta- ja motivaatiotekijöihin vedottiin eniten informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä, mutta verrattain usein myös humanistisen sekä kauppa- ja hallintotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä (N 51) Vaikka elämänhallinnan ja motivaation puute oli opintojen hidastumisen syynä verrattain usein, siihen vedonneita ei ollut lainkaan lääketieteellisessä eikä kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Eniten siihen vedonneita oli informaatiotieteiden tiedekunnassa ja matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksella. 5.5 Työssäkäynti Työssäkäynti opintojen viivästymisen syynä viittaa mm. tilanteisiin, jolloin kesätyöt alkavat keväällä jo ennen opintojen päättymistä, opintotuki koetaan riittämättömäksi ja työssäkäynti siitä syystä välttämättömäksi tai henkilö joutuu muuten paikkaamaan taloudellista tilannettaan työssäkäynnillä esimerkiksi rahavaikeuksien vuoksi. 25

26 Työssäkäyntiin opintojen viivästymisen syynä vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 24,0 Informaatiotieteiden 32,0 TDK Kasvatustieteiden 8,0 Kauppa- ja hallintotieteiden 26,0 Yhteiskuntatieteellinen 10, % Kuvio 9. Eniten työssäkäyntiin vedottiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä, kun taas lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista kukaan ei vedonnut työssäkäyntiin opintoja hidastaneena tekijänä. (N 50) Kaikkiaan maininnoista 8,1 % kohdistui työssäkäyntiin opintojen hitaan etenemisen syynä. Vastaajatasolla kaikkiaan 50:llä oli opintoja hidastamassa ainakin yhtenä tekijänä työssäkäynti. Heistä lähes puolet oli miehiä (48 %) ja puolet naisia (52 %). Opintopisteittäin tarkasteltuna työssäkäyntiin vedottiin tasaisesti opintojen eri vaiheissa. Eniten työssäkäyntiin vedonneita oli informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoissa. Laitoksittain tarkasteltuna hieman muita laitoksia enemmän työssäkäynnin opintojensa etenemisen esteeksi ilmoittaneita oli tietojenkäsittelytieteiden ja kieli- ja käännöstieteiden laitoksilla. 5.6 Perhesyyt Opintojen hitaaseen etenemiseen johtaneiden syiden kategorisointia tehtäessä perhesyiksi katsottiin läheisen kuolema tai vakava sairaus, ero kump- 26

27 panista tai lapsen syntymästä aiheutuneet elämänmuutokset. Näihin tekijöihin oli kohdistunut 7,3 prosenttia maininnoista. Vastaajatasolla perhesyihin vedonneita oli 46, joista miehiä oli 46 prosenttia, naisia 54 prosenttia. Perhesyihin vedottiin eniten opintojen alkuvaiheessa (2005 aloittaneet) sekä opintojen loppuvaiheessa (2002 aloittaneet). Perhesyihin opintojen viivästymisen syynä vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 21,7 Informaatiotieteiden 30,4 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 8,7 26,1 Lääketieteellinen 2,2 Yhteiskuntatieteellinen 10, % Kuvio 10. Perhesyihin vedottiin kaikissa tiedekunnissa, eniten kuitenkin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä. (N 46) Eniten perhesyihin olivat viitanneet informaatiotieteiden tiedekunnan sekä kauppa- ja hallintotieteellisen tiedekunnan vastaajat. Vähiten perhesyihin olivat vedonneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat. 5.7 Opiskelu ulkomailla Ulkomailla opiskelu voi viivästyttää opintojen etenemistä silloin, jos ulkomaan vaihdosta ei kerry riittävästi suorituksia tai suoritukset saadaan kirjat- 27

28 tua opintorekisteriin esimerkiksi vasta seuraavana lukuvuonna. Tällaisiin syihin kohdistui 6,2 prosenttia maininnoista. Ulkomailla opiskeluun vetosi 46 opiskelijaa, joista 85 prosenttia oli naisia ja 64 prosenttia humanisteja. Lähes puolet ulkomaisiin opintoihin tai harjoitteluun vedonneista oli aloittanut opintonsa vuonna Kaksi kolmesta oli suorittanut opintopistettä. Opintoihin ulkomailla vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 64,1 Informaatiotieteiden 2,6 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden Lääketieteellinen 2,6 5,1 7,7 Yhteiskuntatieteellinen 17, % Kuvio 11. Valtaosa ulkomaisiin opintoihin tai harjoitteluun vedonneista on humanistisen tiedekunnan opiskelijoita (N 39) 5.8 Tutkielmaopinnot Opiskelijan keskittyessä opinnoissaan pelkästään tutkielman tai opinnäytetyönsä tekemiseen, ei opintorekisteriin kerry suorituksia. Tutkielman tai opinnäytteen tekeminen voi myös kestää ennakoitua kauemmin. Opiskelijoita, jotka ilmoittivat syyksi tutkielman tekemisen, pyydettiin toimittamaan työn ohjaajan lausunto, josta ilmenee milloin työ on aloitettu. Noin 5 prosenttia selvityspyynnössä mainituista opintoja hidastaneista syistä kohdistui 28

29 juuri tutkielmaopintoihin. Vastaajatasolla tämä tarkoittaa 31 vastaajaa. Heistä miehiä oli 71 prosenttia, naisia 29 prosenttia. Tällaisia tapauksia oli selvästi eniten yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja muissa viidessä tiedekunnassa tasaisesti vähän. Laitostasolla tutkielmaopintoihin vedonneet jakautuvat melko tasaisesti 16 eri laitokselle. Tutkielmaopintoihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 16,1 Informaatiotieteiden 9,7 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 12,9 16,1 Lääketieteellinen 6,5 Yhteiskuntatieteellinen 38, % Kuvio 12. Tutkielmaopinnot vaikuttivat erityisesti yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opinnoissa etenemiseen (N 31) 5.9 Armeija Asepalvelukseen oli vedonnut vain yksi vastaajista. Asepalveluksen voidaan kokea hidastavan opintoja sen alkaessa tai loppuessa kesken lukukauden, jolloin opiskelija ei saa suoritettua kurssejaan loppuun, tai kesken vuotta aloittavalle ei ole tarjolla riittävästi kursseja. 29

30 5.10 Henkilökohtaiset valinnat Jotkut opiskelijat asettavat opintojensa edelle esimerkiksi urheilu-uransa tai muun harrastuksensa. Tämän kaltaiset opintojen etenemistahtiin vaikuttaneet syyt kategorisoitiin henkilökohtaisiksi valinnoiksi. Henkilökohtaiseksi valinnaksi katsottiin myös tilanteet, joissa opiskelija valmistautui toisen oppilaitoksen tai pääaineen valintakokeisiin eikä tällöin edistänyt omia opintojaan. Henkilökohtaisiin valintoihin liittyviin tekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 8,3 Informaatiotieteiden 33,3 TDK Kasvatustieteiden 8,3 Kauppa- ja hallintotieteiden 33,3 Yhteiskuntatieteellinen 16, % Kuvio 13. Kaksi kolmesta henkilökohtaisiin valintoihin rinnastettaviin syihin vedonneista oli informaatiotieteiden tai kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opiskelijoita (N 24) Maininnoista 3,5 prosenttia kohdistui henkilökohtaiseksi valinnaksi luokiteltavaan syyhyn. Vastaajatasolla näihin tekijöihin vetosi 24 vastaajaa, joista 75 prosenttia oli naisia, 25 prosenttia miehiä. Lähes puolella oli alle 43 opintopistettä. Henkilökohtaisiin valintoihin liittyviin tekijöihin vedonneista kolmannes oli informaatiotieteiden ja niin ikään kolmannes kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta. Lääketieteellisestä tiedekunnasta kukaan ei ve- 30

31 donnut tekijöihin, jotka olisi voitu kategorisoida henkilökohtaiseksi valinnaksi Tekniset syyt Teknisillä syillä tarkoitetaan tilanteita, jolloin suorituksia on todellisuudessa ollut riittävästi, mutta esimerkiksi suoritusten pyöristysten vuoksi tai muuten aiheetta (esim. valmistunut) opiskelija on joutunut seurantaan. Joissain tilanteissa opiskelija on opiskellut toisessa oppilaitoksessa yhtä aikaa, jolloin yhteensä opintosuorituksia on riittävästi. Selvityspyynnön saaneista 10 prosenttia oli saanut pyynnön teknisistä syistä. Kuviossa 14 on esitelty toisessa yliopistossa yhtäaikaisesti opiskelleiden osuus sekä muista teknisistä syistä selvityspyynnön saaneet opiskelijat tiedekunnittain. Lääketieteellisen tiedekunnan osalta lukua selittää, että bioteknologian koulutusohjelman opiskelijat suorittavat opetussuunnitelmansa mukaisesti osan opinnoistaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. 31

32 Teknisten syiden osuus tiedekunnittain Humanistinen 17,9 44,4 Informaatiotieteiden 3,6 11,1 Kasvatustieteiden TDK Kauppa- ja hallintotieteiden 5,6 10,7 16,7 21,4 Lääketieteellinen 5,6 28,6 Yhteiskuntatieteellinen tekniset syyt 17,9 16, % opiskelu yhtäaikaisesti myös toisessa yliopistossa Kuvio 14. Teknisistä syistä opintojen seurantaan joutuneet opiskelijat tiedekunnittain. Kuvassa näkyy sekä muista teknisistä syistä seurantaan joutuneet, että yhtäaikaisesti toisessa yliopistossa opiskelun vuoksi seurantaan joutuneet opiskelijat (N 46) 5.12 Opiskelija ei vastaa kyselyyn tai esitä mitään syytä Opintojen hidasta etenemistä koskevaan selvityspyyntöön jätti vastaamatta 74 opiskelijaa (15,8 %). Noin neljännes heistä oli kieli- ja käännöstieteen laitoksen opiskelijoita. Muuten määrä jakaantui melko tasaisesti kuudentoista muun laitoksen kesken. Jopa 43 prosenttia vastaamatta jättäneistä oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 24 prosenttia toisen vuoden opiskelijoita. 64 prosenttia vastaamatta jättäneistä oli naisia, 36 prosenttia miehiä. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 16 ei esittänyt minkäänlaista syytä heikkoon opintomenestykseensä, mutta palautti lomakkeet muilta osin täytettynä. Suurin osa heistä oli humanistisen tiedekunnan opiskelijoita. 32

33 6 Tiedekuntakohtainen erittely Tiedekunnittain tarkasteltuna on huomioitava tiedekuntien koko ja tuensaajien prosentuaalinen osuus tiedekunnan opiskelijoista. Humanistinen tiedekunta on opiskelijamäärältään suurin ja siellä on myös eniten opintotuen saajia suhteutettuna opiskelijamäärään. Selvityksiä pyydettiin ko. tiedekunnan opiskelijoilta myös määrällisesti eniten. Suhteutettuna tuensaajiin, eniten selvityksiä opintojen etenemisestä pyydettiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoilta: 11 prosenttia informaatiotieteiden tiedekunnan tuensaajista sai selvityspyynnön opintojen hitaan etenemisen vuoksi. Vähiten opintojen etenemisen seurantaan joutui lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, joita on myös prosentuaalisesti vähiten opintotuen piirissä: noin kolmannes lääketieteellisen opiskelijoista nostaa opintotukea. Koko yliopiston opintotukea saavista opiskelijoista 7 prosenttia sai selvityspyynnön opintojensa hitaan etenemisen vuoksi. Taulukko 3. Tampereen yliopiston opiskelijamäärät sekä opintotuen saajat (Tiedekuntakohtaiset opiskelijamäärät ) Tiedekunta Opiskelijoita Prosenttia yliopiston opiskelijoista Tuen saajia Prosenttia tdk:n opiskelijoista Selvityspyynnön saaneita Prosenttia tuensaajista Humanistinen % % % Kauppa- ja hallintotieteiden Yhteiskuntatieteellinen Informaatiotieteiden Lääketieteellinen Kasvatustieteiden % % 82 6 % % % 69 6 % % % % % % 21 3 % % % 54 7 % Yhteensä % % % 33

34 6.1 Humanistinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta on Tampereen yliopiston suurin tiedekunta. Siellä opiskelee kaikkiaan 3586 opiskelijaa (tilanne ). Heistä 49 prosenttia, eli 1760 opiskelijaa saa opintotukea. Syksyllä 2006 opintojen seurantaan heistä joutui 144 opiskelijaa. Yli 70 prosenttia seurantaan joutuneista, ennen vuotta 1999 opintonsa aloittaneista oli humanistisen tiedekunnan opiskelijoita. Taulukosta 4 nähdään, miten seurantaan joutuneet jakautuvat opintopisteittäin tarkasteltuna, eli missä vaiheessa opintojaan he ovat. Opintopisteet on luokiteltu opintotukeen oikeuttavan opintopistemäärän mukaisesti, 43 opintopistettä yhdeksää opintotukikuukautta kohden. Taulukko 4. Opintojen etenemisen seurantaan joutuneet humanistisen tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet tai yli Yhteensä N % 23,6 25,0 19,4 13,2 13,9 4,9 100 Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä korostuivat eniten terveyteen liittyvät seikat. Lähes joka viides vastaaja kertoi psyykkisen tai fyysisen terveydentilanteen heikentäneen kykyä opiskella. Toiseksi yleisin syy opintojen hitaaseen etenemiseen oli ulkomailla opiskelu tai harjoittelu. Ylipäätään Tampereen yliopiston opiskelijavaihtoon lähtijöistä 40 prosenttia (150 opiskelijaa vuonna 2006) on humanistisen tiedekunnan opiskelijoita ( Ulkomailla opiskelu opintojen viivästymisen syynä tarkoittaa usein tapauksia, joissa opintosuoritukset saadaan kirjattua opintorekisteriin vasta esim. seuraavana lukuvuonna todistuksen pitkästä toimitusajasta johtuen. Myös opiskelujärjestelyihin vetosi verrattain moni opintojen etenemisen seurantaan joutunut humanistisen tiedekunnan opiskelija. 34

35 Opintojen viivästymisen syyt humanistisessa tiedekunnassa terveys 18,8 opinnot ulkomailla 17,4 ei vastannut kyselyyn opiskelujärjestelyt 16,0 16,0 opiskelutaidot 14,6 tekniset syyt 11,1 elämänhallinta 9,7 työssäkäynti 8,3 perhesyyt 6,9 tutkielmaopinnot ei esitä syytä 2,8 3,5 henk.koht valinnat 1, % Kuvio 15. Terveydelliset seikat sekä ulkomaiset opinnot vaikuttivat eniten seurantaan joutuneiden humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden opintojen etenemiseen (N 144) Laitoksittain tarkasteltuna eniten opintojen seurantaan joutuneita oli kieli- ja käännöstieteen laitoksella, kaikkiaan 96 opiskelijaa. Kun heitä tarkasteltiin oppiainekohtaisesti, ei merkittäviä eroja oppiaineiden väillä ollut nähtävissä. Eniten seurantaan joutuneita (18 %) oli kuitenkin englantilaisen filologian pääainelukijoissa. 35

36 Selvityspyynnön saaneet humanistisen tiedekunnan opiskelijat laitoksittain Kieli- ja käännöstieteiden laitos 66,7 Taideaineiden laitos 11,1 Historiatieteen laitos 10,4 Musiikintutkimuksen laitos 8,3 Puheopin laitos 3, % Kuvio 16. Kaksi kolmesta seurantaan joutuneista humanistisen tiedekunnan opiskelijoista opiskeli kieli- ja käännöstieteiden laitoksella (N 144) Lähes kahdella kolmesta selvityspyyntöön vastanneesta humanistisen tiedekunnan opiskelijasta opintotuki jatkui normaalisti. Kolmannekselta selvityspyynnön saaneista tuki lakkautettiin joko riittämättömien syiden vuoksi, opiskelijan itsensä lakkautettua tuen tai jätettyään vastaamatta selvityspyyntöön. 36

37 Opintojen seurantaan joutuneiden humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden opintotukipäätökset tuki jatkuu norm. 62,5 tuki myönnetty 5/07 saakka lakkauttanut tuen itse 2,1 4,9 tuki lakkautettu 2/07 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 14,6 16, % Kuvio 17. Lähes kahdella kolmesta opintojen seurantaan joutuneesta humanistisen tiedekunnan opiskelijasta opintotuki jatkui normaalisti (N 144) 6.2 Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunnassa opiskelee kaikkiaan 2425 opiskelijaa ( ) joista 917 on opintotuensaajaa. Opintotuen piirissä oleviin Tampereen yliopiston opiskelijoihin suhteutettuna eniten selvityksiä opintojen etenemistahdista pyydettiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoilta. 11 prosenttia tiedekunnan opintotuensaajista, eli 97 opiskelijaa, joutui seurantaan opintojensa liian hitaan etenemisen vuoksi. Taulukosta 5 nähdään, missä vaiheessa opintojaan seurantaan joutuneet opiskelijat ovat. Taulukko 5. Opintojen etenemisen seurataan joutuneet informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet tai yli Yhteensä N % 44,3 8,2 16,5 18,6 10,3 2,

38 Yli neljännes informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ilmoittamista opintojen hidastumiseen johtaneista syistä liittyi puutteellisiin opiskelutaitoihin. Myös elämänhallintaan ja heikentyneeseen motivaatioon liittyviin tekijöihin vetosi verrattain moni vastaaja. Työssäkäyntiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat vetosivat vastauksissa useammin kuin muiden tiedekuntien opiskelijat. Sen sijaan ulkomaisiin opintoihin tai harjoitteluun vedottiin ko. tiedekunnassa vähiten kaikista tiedekunnista. Laitoksittain tarkasteltuna opintojen seurantaan joutuneita oli sekä tietojenkäsittelytieteiden laitokselta, matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitokselta että informaatiotutkimuksen laitokselta, joista ensin mainitulta eniten. Opintojen viivästymisen syyt informaatiotieteiden tiedekunnassa opiskelutaidot 27,8 elämänhallinta 18,6 työssäkäynti 16,5 perhesyyt 14,4 terveys 12,4 opiskelujärjestelyt 10,3 henk.koht valinnat 8,2 tekniset syyt 6,2 tutkielmaopinnot ei esitä syytä opinnot ulkomailla 1,0 2,1 3, % Kuvio 18. Puutteelliset opiskelutaidot ja elämänhallinta hidastivat merkittävimmin syksyllä 2006 seurantaan joutuneiden informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden opintoja. Viidennes tiedekunnan selvityspyynnön saaneista jätti vastaamatta (N 97) 38

39 Noin 60 prosenttia opintojen seurantaan joutuneista informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoista menetti opintotukioikeutensa joko riittämättömien syiden vuoksi tai siksi, että jätti vastaamatta selvityspyyntöön. Opintojen seurantaan joutuneiden informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden opintotukipäätökset tuki jatkuu norm. 35,1 tuki myönnetty 5/07 saakka 5,2 lakkauttanut tuen itse 1,0 tuki lakkautettu 2/07 37,1 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 21, % Kuvio 19. Opintotuki jatkui määräaikaisena tai normaalisti kahdella viidestä selvityspyynnön saaneesta ja lakkautettiin kolmelta viidestä selvityspyynnön saaneesta informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijasta (N 97) 6.3 Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opiskelee 1568 opiskelijaa ( ), joista opintotukea saa 760. Heistä 54 sai selvityspyynnön opintojensa etenemistä koskien. Tämä tarkoittaa noin 7 prosenttia koko tiedekunnan opintotuen saajista. Niin kuin taulukosta 6 ilmenee, eniten opintojen etenemisen seurantaan joutui opintojensa alussa olevia opiskelijoita, joilla oli alle 43 opintopistettä. 39

40 Taulukko 6. Opintojen etenemisen seurataan joutuneet kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet tai yli Yhteensä N % 64,8 9,3 7,4 7,4 7,4 3,7 100 Lähes kaksi kolmesta seurantaan joutuneesta kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijasta koki opiskelujärjestelyjen hankaloittaneen opinnoissa etenemistä ja usein erityisesti opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat nostivat esiin tutkinnonuudistukseen liittyviä seikkoja. Niin kuin aiemmin on todettu, tämä johtuu suurelta osin siitä, että kurssimuotoisen opiskelujärjestyksen vuoksi ensimmäisen vuoden opiskelijat, joilla on aiempia, hyväksi luettavia opintoja, eivät pystyneet riittävästi etenemään opinnoissaan. Muihin kuin opetusjärjestelyihin liittyviin tekijöihin vedottiin selvästi harvemmin, joskin lähes kaikki kategorisoidut syyt näkyivät kasvatustieteiden tiedekunnankin selvityksissä. Elämänhallinnan ja motivaation heikkouksiin ei vedonnut kukaan. 40

41 Opintojen viivästymisen syyt kasvatustieteiden tiedekunnassa opiskelujärjestelyt 61,1 terveys tekniset syyt tutkielmaopinnot työssäkäynti perhesyyt ei vastannut kyselyyn opiskelutaidot opinnot ulkomailla henk.koht valinnat ei esitä syytä 11,1 11,1 9,3 7,4 7,4 5,6 5,6 5,6 3,7 1, % Kuvio 20. Opiskelujärjestelyt hidastivat selvityspyynnön saaneiden kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden opintojen etenemistä (N 54) Lähes yhdeksälläkymmenellä prosentilla opintojen seurantaan joutuneista kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoista opintotuki jatkui normaalisti. 41

42 Opintojen seurantaan joutuneiden kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden opintotukipäätökset tuki jatkuu norm. 87,0 lakkauttanut tuen itse tuki lakkautettu 2/07 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 3,7 3,7 5, % Kuvio 21. Suurin osa opintojen etenemisen seurantaan joutuneista kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoista sai myönteisen opintotukipäätöksen (N 54) 6.4 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa opiskelee hieman yli kolmetuhatta opiskelijaa, joista 82 sai selvityspyynnön koskien opintojensa hidasta etenemistä. Tämä tarkoittaa noin kuutta prosenttia kaikista tiedekunnan opintotuen saajista. Taulukosta 7 nähdään, että eniten selvityspyynnön saaneita oli opiskelijoissa, joilla oli alle 43 opintopistettä, mutta 215 opintopisteeseen saakka opiskelijamäärä jakaantui melko tasaisesti. Taulukko 7. Opintojen etenemisen seurantaan joutuneet kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet tai yli Yhteensä N % 36,6 17,1 17,1 13,4 13,4 2,

43 Syyt opintojen hitaaseen etenemiseen jakautuivat kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijoiden selvityksissä melko tasaisesti usean eri kategorian kesken. Useampi kuin joka neljäs selvityspyyntöön vastannut kertoi fyysisen tai psyykkisen terveydentilansa vaikeuttaneen opintoihin keskittymistä ja niissä etenemistä. Lähes yhtä moni vetosi puutteellisiin opiskelutaitoihinsa. Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opiskelijoista 16 prosenttia kertoi opiskelutahdin hidastuneen työssäkäynnin vuoksi. Yhtä moni sanoi opiskelujärjestelyjen olleen hidaste opintojen etenemiselle. Perhesyistä tai elämänhallinnan ongelmista johtuen opinnoissa eteneminen oli viivästynyt noin 15 prosentilla selvityksen antaneista. Laitoksittain tarkasteltuna seurantaan joutuneita on kaikilta neljältä laitokselta melko tasaisesti, eniten kuitenkin oikeustieteiden laitokselta ja vähiten yhdyskuntatieteiden laitokselta. Kun tarkastellaan selvityksissä esitettyjä syitä laitoksittain, ei eroja juurikaan ole. 43

44 Opintojen viivästymisen syyt kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa terveydelliset syyt opiskelutaidot 20,7 22,0 ei vastannut kyselyyn opiskelujärjestelyt työssäkäynti elämänhallinta perhesyyt 17,1 15,9 15,9 14,6 14,6 henk.koht valinnat 9,8 tekniset syyt 8,5 tutkielmaopinnot 4,9 ei esitä syytä 3,7 opinnot ulkomailla 2,4 armeija 1, Kuvio 22. Opintojen seurantaan joutuneiden kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ilmoittamat yleisimmät syyt opintojen hitaaseen etenemiseen olivat terveydellisiä sekä puutteellisiin opiskelutaitoihin liittyviä (N 82) 44

45 Opintojen seurantaan joutuneiden kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden opintotukipäätökset tuki jatkuu norm. 50,0 tuki myönnetty 5/07 saakka 3,7 lakkauttanut tuen itse 3,7 tuki lakkautettu 2/07 25,6 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 17, % Kuvio 23. Noin puolet selvitykseen vastanneista kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opiskelijoista sai myönteisen opintotukipäätöksen (N 82) 6.5 Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelee 2252 opiskelijaa (tilanne ), joista 725 on opintotuensaajia. Selvityspyynnön sai 3 prosenttia lääketieteellisen tiedekunnan opintotuen saajista (21 opiskelijaa), joista 4 jätti vastaamatta. Taulukossa 8 näkyy, että eniten opintojen etenemisen seurantaan joutui opiskelijoita, joilla on alle 43 opintopistettä. Taulukko 8. Opintojen etenemisen seurantaan joutuneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet tai yli Yhteensä N % 47,6 19,0 9,5 23,

46 Teknisten syiden vuoksi opintojen etenemisen seurantaan joutui 43 prosenttia selvityspyynnön saaneista lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista. Määrää selittää se, että bioteknologian koulutusohjelman opiskelijat suorittavat opetussuunnitelmansa mukaisesti osan opinnoistaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. On huomioitava, että kuvassa 24 esitetyt syyt jakautuvat vain 21 vastaajan kesken, joten muut selvityksissä mainitut syyt kuten opiskelujärjestelyt tai heikentynyt terveydentila, koskevat vain muutamaa vastaajaa. On syytä olla tekemättä yksiselitteisiä johtopäätöksiä lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opintoja hidastaneista syistä. Voidaan ennemminkin todeta, ettei opintojen hidas eteneminen ja siitä syystä opintojen seurantaan joutuminen ole suurikaan ongelma lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa. Opintojen viivästymisen syyt lääketieteellisessä tiedekunnassa tekniset syyt 42,9 ei vastannut kyselyyn 19,0 opiskelujärjestelyt 19,0 tutkielmaopinnot 9,5 opiskelutaidot 9,5 terveydelliset syyt 9,5 perhesyyt 4,8 opinnot ulkomailla 4, % Kuvio 24. Suurin osa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista joutui seurantaan teknisistä syistä (N 21) 46

47 Opintojen seurantaan joutuneiden lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opintotukipäätökset tuki jatkuu norm. 76,2 tuki lakkautettu 2/07 4,8 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 19, % Kuvio 25. Kolme neljästä opintojen etenemisen seurantaan joutuneesta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijasta sai myönteisen opintotukipäätöksen (N 21) 6.6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelee kaikkiaan 2840 opiskelijaa (tilanne ), joista 1176 kuuluu opintotuen piiriin. 6 prosenttia (69 opiskelijaa) yhteiskunnallisen tiedekunnan opintotuen saajista sai selvityspyynnön koskien opintojensa hidasta etenemistä. Heistä yhdeksän jätti vastaamatta selvityspyyntöön. Taulukosta 9 nähdään, että eniten opintojen seurantaan joutuneita on opintojensa alussa olevissa opiskelijoissa, mutta määrä pysyy kohtuullisen tasaisena opintojen edetessä 87 opintopisteestä yli 216 opintopisteeseen. 47

48 Taulukko 9. Opintojen etenemisen seurantaan joutuneet yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet tai yli Yhteensä N % 37,7 17,4 13,0 11,6 11,6 8,7 100 Antamissaan selvityksissä opiskelijat kertoivat useimmin syyksi opiskelujärjestelyt. Tutkielmaopintoihin oli keskittynyt noin 17 prosenttia selvityksen antaneista, eivätkä he tästä syystä olleet edistäneet opintojaan opintorekisterin mukaan riittävästi. Myös fyysiseen tai psyykkiseen terveydentilaan liittyvät seikat oli melko usein koettu ainakin yhtenä opintoja hidastaneena tekijänä. Opintojen viivästymisen syyt yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelujärjestelyt 18,8 tutkielmaopinnot 17,4 terveys 14,5 tekniset syyt opiskelutaidot opinnot ulkomailla elämänhallinta 10,1 10,1 10,1 10,1 työssäkäynti perhesyyt 7,2 7,2 henk.koht valinnat 5,8 ei esitä syytä 2, % Kuvio 26. Opiskelujärjestelyt sekä tutkielmaopinnot hidastivat merkittävimmin opintojen etenemisen seurantaan joutuneiden yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opintoja (N 69) 48

49 Laitoksittain tarkasteltuna korostuvat kaksi laitosta. Eniten opintojen etenemisen seurantaan joutuneita oli sosiologian ja sosiaalipsykologian sekä politiikan tutkimuksen laitoksilla, molemmilla yhtä monta. Kolmantena laitoksena esiin nousee tiedotusopin laitos. Tarkasteltaessa opiskelijoiden ilmoittamia syitä laitoksittain, voidaan todeta, että tutkielmasyihin vedonneita oli eniten tiedotusopin laitoksen sekä sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen opiskelijoissa. Määrällisesti kyse ei ole monesta opiskelijasta, joten tilastollista merkitsevyyttä sillä ei ole. Useampi kuin kaksi kolmesta selvityspyyntöön vastanneesta sai myönteisen opintotukipäätöksen. 9 opiskelijaa jätti vastaamatta kyselyyn ja he menettivät opintotukensa toistaiseksi. Opintojen seurantaan joutuneiden opintotukipäätökset yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tuki jatkuu norm. 71,0 tuki myönnetty 5/07 saakka 2,9 lakkauttanut tuen itse 4,3 tuki lakkautettu 2/07 8,7 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 13, % Kuvio 27. Suurimmalla osalla opintojen seurantaan joutuneista yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoista opintotuki jatkui normaalisti (N 69) 49

50 7 Ensimmäisen vuoden opiskelijat Ensimmäisen vuoden opiskelijalla tarkoitetaan tässä yhteydessä opintojen seurantaan ensimmäisen opiskeluvuotensa määrällisen opintomenestyksen perusteella joutuneita opiskelijoita, jotka itse asiassa selvityspyyntöjen lähettämisen aikaan syksyllä 2006 olivat toisen opiskeluvuotensa alussa. Seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2002 vuoteen 2006 jopa 47 prosentilla. Jos seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä suhteutetaan kaikkiin opintojen etenemisen seurantaan joutuneisiin, ei merkittävää eroa prosenttiosuuksissa ole tapahtunut. Opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä on niin ikään kasvanut 42 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen Taulukko 10. Tampereen yliopistossa opintojen seurantaan vuosina joutuneet ensimmäisen vuoden opiskelijat Vuosi Ensimmäisen opiskeluvuotensa perusteella seurantaan joutuneiden lukumäärä Ensimmäisen opiskeluvuotensa perusteella seurantaan joutuneiden prosenttiosuus kaikista seurantaan joutuneista , , , , ,9 Syksyllä 2006 selvityspyyntö lähetettiin kaikkiaan 190:lle ensimmäisen vuoden opiskelijalle, mikä on noin 40 prosenttia kaikista selvityspyynnön sinä vuonna saaneista. Kuten aiemmin on jo todettu, määrä on verrattain suuri, mikä osaltaan johtuu siitä, että ensimmäisen vuoden opiskelija joutuu seurantaan jo ensimmäisen kriteerin täytyttyä, eli kun hän ei ensimmäisen lukuvuotensa aikana ylitä laissa määriteltyä opintotukeen oikeuttavaa opin- 50

51 topistemäärää opintotukikuukautta kohden. Pidemmälle edenneillä opiskelijoilla tulee tämän lisäksi täyttyä toinenkin kriteeri joutuakseen opintojen seurantaan, eli opintopistemäärän koko opiskeluajalta tulee jäädä laissa määritellyn alapuolelle. Opintojen seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden sukupuolijakauma mukailee sekä yliopiston sukupuolijakaumaa yleisesti että kaikkien seurantaan joutuneiden sukupuolijakaumaa. Miehiä on 36,3 prosenttia, naisia 63,7 prosenttia. Taulukko 11. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osuus opintojen seurantaan joutuneista tiedekunnittain. TDK Humanistinen Informaatiotieteiden Kasvatustieteiden Yhteiskuntatieteellinen Kauppaja hallintotieteiden Lääketieteellinen Total Opiskelijaa % 22,1 22,1 18,9 15,8 16,3 4,7 100 Laitoksittain tarkasteltuna enemmistö opintojen seurantaan joutuneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista on opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita. Tämä johtuu jo aiemmin todetusta seikasta, etteivät ne ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat, joilla oli aiempia, hyväksi luettavia opintoja, päässeet kylliksi etenemään opinnoissaan. Heidän tapauksessaan tuki jatkui normaalisti johtuen seuraavan syksyn riittävästä opintomenestyksestä. Seuraavaksi eniten seurantaan joutuneita ensimmäisen vuoden opiskelijoita on tietojenkäsittelytieteen laitoksella ja kieli- ja käännöstieteiden laitoksella. Tarkasteltaessa ko. laitosten ensimmäisen vuoden opiskelijoiden selvityspyynnöissä ilmoittamia syitä, nousee merkittävimmiksi tekijöiksi molemmilla laitoksilla opiskelutaitoihin ja -järjestelyihin liittyvä tekijät. Kaikkiaan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden antamissa selvityksissä korostuivat opiskelutaitoihin ja -järjestelyihin liittyvät tekijät. Niin ikään fyysiseen tai psyykkiseen terveydentilaan sekä elämänhallinnan ja motivaation 51

52 puutteeseen vedottiin verrattain useassa selvityksessä. Selvitykseen jätti vastaamatta 21 opiskelijaa mikä on 11 prosenttia selvityspyynnön saaneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Kyselyyn vastanneista 61 prosentilla (116 opiskelijalla) opintotuki jatkui normaalisti. 61 opiskelijaa menetti opintotukensa toistaiseksi, heistä 21 sai lakkautuspäätöksen syystä, ettei vastannut selvityspyyntöön. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden esittämät syyt opintojen viivästymiseen opiskelujärjestelyt 29,5 opiskelutaidot 20,5 terveys elämänhallinta 16,3 17,4 työssäkäynti 11,1 ei vastannut kyselyyn perhesyyt tekniset syyt 8,4 7,9 9,5 henk.koht. valinnat tutkielmaopinnot 6,3 5,8 opinnot ulkomailla armeija ei esitä mitään syytä 1,1 0,5 0, Kuvio 28. Puolella seurantaan joutuneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista oli ongelmia opetusjärjestelyiden tai opiskelutaitojensa suhteen (N 190) 52

53 8 Vertailu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä Tampereen teknillisellä yliopistolla tehtiin raportti opintojen viivästymiseen johtaneista syistä lukuvuoden opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden antamien selvitysten pohjalta. Selvityksen perusperiaate oli sama, mutta luokittelussa on eroavaisuuksia siten, että seitsemän yhteisen luokan lisäksi Tampereen yliopiston analyysissä on käytössä myös luokat opinnot ulkomailla, tutkielmaopinnot ja tekniset syyt. Tästä syystä Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä korkeakoululla tehtyjen selvitysten tulokset opintojen viivästymiseen johtaneista syistä eivät ole täysin vertailukelpoisia. Niissä on kuitenkin kiinnostavaa samansuuntaisuutta ja poikkeuksiakin, mistä syystä niitä on hyödyllistä tarkastella. Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat kokivat elämänhallintaan, motivaatioon ja opiskelutaitoihin liittyvien tekijöiden hidastaneen opintoja eniten. Nämä oli TTY:lla luokiteltu yhdeksi, Tampereen yliopistolla kahdeksi erilliseksi syyksi (elämänhallinta/motivaatio ja opiskelutaidot). Kun nämä kaksi luokkaa yhdistettiin Tampereen yliopistonkin vastauksissa, muodostui se merkittävimmäksi tekijäksi opintojen hitaassa etenemisessä. Myös toiseksi yleisin syy oli molemmissa yliopistoissa sama: opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät. Kolmanneksi yleisimmin Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintojen etenemistä hidastivat fyysiseen tai psyykkiseen terveydentilaan liittyvät tekijät, mitkä esiintyivät Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden selvityksissä verrattain harvemmin. Teknillisen yliopiston opiskelijat ilmoittivat puolestaan yliopistolaisia useammin työssäkäynnin vieneen aikaa opiskelulta. 53

54 Taulukko 12. Opintojen viivästymisen syyt Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa lukuvuonna Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 1. Elämänhallinta ja opiskelutaidot Elämänhallinta ja opiskelutaidot 2. Opiskelujärjestelyt Opiskelujärjestelyt 3. Terveys Työssäkäynti 4. Työssäkäynti Henkilökohtainen valinta 5. Perhesyyt Terveys 6. Opinnot ulkomailla Perhesyyt 7. Tekniset syyt Armeija TTY:n opiskelijoista alle 30 prosenttia on naisia, mikä vastaa miltei Tampereen yliopistossa miesten prosentuaalista osuutta opiskelijoista (34 prosenttia miehiä vuonna 2006). Jos tarkastellaan Tampereen yliopiston opintojen seurantaan joutuneiden miesten (N 175) antamia selvityksiä opintojensa pitkittymiseen johtaneista syistä, on huomattavissa edellistä hivenen enemmän samankaltaisuutta. Tampereen yliopiston opintojen seurantaan joutuneiden miesten näkemykset opintojensa pitkittymiseen johtaneista syistä olivat järjestyksessä seuraavat: 1. elämänhallinta ja opiskelutaidot, 2. opiskelujärjestelyt, 3. työssäkäynti, 4. terveys, 5. perhesyyt, 6. tekniset syyt, 7. tutkielmaopinnot. Niin teknillisellä yliopistolla kuin Tampereen yliopistollakin korostuu seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden suuri määrä. Seurantaan joutuneista opiskelijoista varhaisimmat olivat aloittaneet opintonsa TTY:lla ja TaY:lla Jos verrataan näiden aikaisimmin aloittaneiden opiskelijoiden opintojen viivästymiseen johtaneita syitä, on nähtävissä selkeä ero oppilaitosten väillä. TTY:n vuonna opintonsa aloittaneet ja seurantaan joutuneet opiskelijat ilmoittivat useimmin syyksi työssäkäynnin, kun taas TaY:n vuosina opintonsa aloittaneet seurantaan joutuneet vetosivat terveyssyihin, tutkielmaopintoihin sekä opiskelujärjestelyihin. Kukaan heistä ei vedonnut työssäkäyntiin. 54

55 9 Syksyllä 2006 opintojen seurantaan joutuneiden opintotukipäätökset Opintotukilaissa ja -asetuksessa säädetyn riittävän opinnoissa edistymisen perusteiden pohjalta on yliopiston opintotukilautakunta päättänyt edistymisen seurannan pysyväismääräyksistä ja menettelytavoista. Opintotukilautakunnan pysyväismääräysten mukaan opintotuen maksamista voidaan jatkaa, jos opiskelijan esittämien erityisten syiden (esim. terveydellisten syiden) perusteella opintojen voidaan katsoa hidastuneen tilapäisesti. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa myös siinä tapauksessa, että opiskelija on suorittanut seurantavuoden syyslukukaudella (esimerkiksi nyt tehdyssä seurannassa syyslukukaudella 2006) vähintään 11 opintoviikon tai 20 opintopisteen opintosuoritukset. Tämän lisäksi on mahdollista ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohdalla viiden opintopisteen vajauksen salliminen ja tuen jatkaminen normaalisti. Mikäli opiskelija jättää vastaamatta saamaansa selvityspyyntöön, lakkautetaan opintotuki toistaiseksi seurantavuotta seuraavan vuoden helmikuusta ( ) lukien. Lakkautuspäätös voidaan tehdä myös silloin, jos opiskelija ei selvityspyynnössään esitä hyväksyttäviä syitä opintojensa hidastumiseen. Opintotuen lakkauttamisen lisäksi edellisenä lukuvuonna maksetut opintotuet voidaan periä takaisin, mikäli opiskelija on laiminlyönyt opintojaan. Opintotukilain 5b :n mukaan näin voidaan menetellä, mikäli opiskelijalla ei ole lainkaan opintosuorituksia tai olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti. Syksyllä 2006 opintojen seurantaan joutuneista Tampereen yliopiston opiskelijoista suurin osa sai myönteisen opintotukipäätöksen. Kaikkiaan 87 opiskelijalta lakkautettiin opintotuki toistaiseksi heidän antamiensa selvitysten perusteella. Lisäksi 74 opiskelijaa jätti vastaamatta selvityspyyntöön ja heidän tukensa lakkautettiin tästä syystä. Yhteensä siis 161 opiskelijaa sai 55

56 kielteisen opintotukipäätöksen lukuvuoden opintojensa hitaan etenemisen vuoksi. Taulukko 13. Syksyllä 2006 opintojen seurantaan joutuneiden Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintotukipäätökset Päätös opintotuen maksamisesta Lukumäärä % Tuki jatkuu normaalisti ,3 Tuki myönnetty saakka 17 3,6 Lakkauttanut tuen itse 12 2,6 Tuki lakkautettu 2/ ,6 Ei vastannut selvityspyyntöön, tuki lakkautettu 74 15,8 Yhteensä Pääsääntöisesti opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden opintotuki jatkui joko normaalisti tai määräaikaisena. Kolmannes opiskelijoista, joiden tuki jatkui normaalisti, oli humanistisen tiedekunnan opiskelijoita ja hieman alle 20 prosenttia yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Vuoden 2006 seurantaan joutui erityisen paljon myös opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoita opiskelujärjestelyidensä vuoksi ja heidän tukensa jatkui normaalisti johtuen seuraavan syksyn riittävästä opintomenestyksestä. Syksyllä 2006 seurantaan joutuneista opiskelijoista 17 sai myönteisen opintukipäätöksen saakka. Näistä 17 opiskelijasta 11 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Heillä yleisimmät syyt opintojen viivästymiseen liittyivät ns. henkilökohtaisiin syihin; terveysasioihin, elämänhallinnan ja motivaation heikkouksiin sekä perhesyihin. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista viidennes oli jäänyt opintopistekertymässään vain 5 opintopistettä alle vaaditun, jolloin heidän tukeaan jatkettiin tällä perustein (vähäinen vajaus). Syyslukukauden riittävän opintomenestyksen perusteella tukea jatkettiin 6 prosentilla ensimmäisen vuoden opiskelijoista. 56

57 Syyt, joihin myönteisen opintotukipäätöksen saaneet opiskelijat vetosivat opiskelujärjestelyt 77 terveys 49 tekniset syyt 45 opinnot ulkomailla 39 opiskelutaidot 36 perhesyyt 31 tutkielmaopinnot 28 työssäkäynti 23 elämänhallinta 20 henk.koht valinnat 15 ei esitä mitään syyt 7 armeija kappaletta mainintoja Kuvio 29. Opintoja hidastaneet syyt niillä Tampereen yliopiston opiskelijoilla, joiden opintotuki jatkui normaalisti Selvityspyyntöön vastanneista opintotuen lakkautuspäätöksen saaneista opiskelijoista suurin osa, 46 prosenttia, oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Seuraavaksi eniten oli kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijoita, molempia 17 prosenttia. Syyksi opintojen hitauteen lakkautuspäätöksen saaneiden keskuudessa oli useimmin mainittu opiskelutaitoihin liittyviä tekijöitä (38 mainintaa). Myös elämänhallinta- ja motivaatiotekijät sekä työssäkäynti oli mainittu useassa selvityspyynnössä, 25 mainintaa kummastakin kategoriasta. 57

58 Syyt, joihin opintotuen lakkautuspäätöksen saaneet opiskelijat vetosivat opiskelutaidot 38 työssäkäynti elämänhallinta opiskelujärjestelyt terveys 13 henk.koht valinnat perhesyyt 8 8 ei esitä mitään syyt 3 tekniset syyt tutkielmaopinnot 1 1 armeija opinnot ulkomailla kappaletta mainintoja Kuvio 30. Opintoja hidastaneet syyt niillä Tampereen yliopiston opiskelijoilla, jotka saivat opintotuen lakkauttamispäätöksen Eniten lakkautuspäätöksen saaneita oli informaatiotieteiden tiedekunnassa: 3,9 prosentilta kaikista tiedekunnan tuensaajista lakkautettiin opintotuki toistaiseksi liian vähäisen opintopistekertymän ja riittämättömien syiden vuoksi. Kun määrään lisätään vielä vastaamatta jättäneet ja siksi tukensa menettäneet nousee prosentti 6,2:een. Lakkautuspäätöksen saaneen opiskelijan opintotukea voidaan opiskelijan hakemuksesta jälleen myöntää, kun hänen päätoimiset opintonsa ovat käynnistyneet uudelleen. Useimmiten tämä tarkoittaa, että opiskelija on suorittanut seurantavuoden alusta (1.8.) alkaen vähintään 11 opintoviikon tai 20 opintopisteen suoritukset, tai hänen opintomenestyksensä koko opiskeluajalta on vähintään 4,8 opintopistettä opintotukikuukautta kohden. Opiskelijan saamassa opintotuen lakkautuspäätökses- 58

59 sä on mainittuina perusteet (opintoviikkoa/opintopistettä), joilla opiskelija pääsee uudelleen tuen piiriin. Taulukko 14. Syksyllä 2006 opintojen seurantaan joutuneiden Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintotukipäätökset tiedekunnittain TDK Tuen saajia Selvityspyynnön saaneita Tuki lakkautettu Ei vastannut, tuki lakkautettu Lakkautuspäätöksen saaneita yhteensä Lakkautuspäätöksen saaneita tuensaajista % Humanistinen ,5 % Kauppa- ja hallintotieteiden Yhteiskuntatieteellinen Informaatiotieteiden Lääketieteellinen Kasvatustieteiden ,7 % ,3 % ,2 % ,7 % ,7 % 10 Johtopäätökset ja tulevaisuuden haasteet Opintojen seurantaan joutuneiden määrä on jatkuvasti kasvanut ja kuten tästä raportista käy ilmi, joidenkin tiedekuntien ja laitosten kohdalla opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrä on suurempi kuin toisten. Selvityksen mukaan merkittävimmät tekijät opintojen hitaassa etenemisessä liittyvät opiskelujärjestelyihin (eli esimerkiksi kurssien ja tenttien päällekkäisyyteen, opintojen ohjauksen puutteeseen, ja rajallisiin ryhmäkokoihin) sekä opiskelutaitoihin. Raportissa käytössä olleet luokittelut ovat sisällöllisesti laajoja, eikä niiden perusteella voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätök- 59

60 siä. Voidaan kuitenkin todeta, että joillain laitoksilla ja tiedekunnilla on opiskelijoiden antamien opintojen etenemistä koskevien selvitysten mukaan enemmän ongelmia tai haasteita kuin toisilla, koskien erityisesti opiskelujärjestelyjä, opiskelijoiden opiskelutaitoja tai terveyttä. Niin ikään ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osuus seurantaan joutuneista on jatkuvasti kasvanut ja korostuu tässäkin raportissa. Opintojen alkuvaiheen sujuminen on tärkeätä molemmista näkökulmista, niin opiskelijan kuin yliopistonkin. Opintojen ohjauksen ja muiden tukipalveluiden tarjoaminen opiskelijalle erityisesti opintojen alkuvaiheessa sekä kokonaisvaltainen ja pitkäkestoisempi yhteistyö opiskelijan, tutor-opiskelijoiden ja -opettajien sekä opetusta tarjoavan yksikön välillä voisi auttaa opiskelijoita kiinnittymään yliopistoon ja sitä kautta motivoitumaan opintoihinsa. Tiedekunta- ja laitostason lisäksi myös opiskelija- ja ainejärjestöjen valmiudet tukea opiskelijan kiinnittymistä ovat avainasemassa. Opetusta antavan yksikön henkilökunnan ja etenkin opettajien merkitys innostavan ja hyvän ilmapiirin luojana on erittäin suuri. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta opintojen ohjausjärjestelmän osana voi kehittyä koko opiskeluprosessia tiivistävä ja toimijoita kannustava työkalu. On tärkeää, että henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa kiinnitetään opiskelutavoitteiden ohella huomiota siihen, että opintososiaalisten etujen, kuten opintotuen saamisen edellytys on määrällisten opintotavoitteiden saavuttaminen. Opintotukeen oikeuttavat määrälliset tavoitteet ovat vähintään 43 opintopistettä yhdeksää tukikuukautta kohden, mutta silläkään opiskeluvauhdilla tuki ei riitä aivan opintojen loppuun saakka. Pyrkimyksenä tulisikin olla, että opiskelijan edun mukaisesti sekä määrälliset että laadulliset opiskelutavoitteet täyttyisivät. Terveystekijät sekä elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät seikat vaikeuttivat opintoihin keskittymistä ja niiden edistämistä noin viidenneksellä vastaajista. Näihin syihin vedonneista suurin osa sijoittui ikähaarukkaan vuotiaat. Opiskelijan kokonaisvaltaisella huomioonottamisella, kuun- 60

61 telemisella, kannustamisella ja opiskelutilanteen jäsentämistä korostavalla opintojen ohjauksella ja muun sosiaalisen tuen (esimerkiksi YTHS ja opintopsykologin palvelut) avulla voidaan ennaltaehkäistä tilapäisistä elämänhallinnan ja motivaation puutteista johtuvien ongelmien kehittymistä pitempikestoiseksi ja monisyisemmäksi ongelmavyyhdeksi. Tampereen yliopistolla toimii Opiskelijan toimeentulo -ryhmä, eli ns. Otto-ryhmä, joka koostuu mm. YTHS:n, opintotuen, Tamy:n sekä toimeentulotuen edustajista. Ryhmän tarkoituksena on tietoisuuden levittäminen eri toimijoiden rooleista, jotta tukea tarvitseva opiskelija osattaisiin ohjata oikean tuen ja avun piiriin. Oikean tukimuodon löytäminen voi olla haasteellista. Esimerkiksi sairastuneen opiskelijan tulisi voida siirtyä mutkattomammin opintotuesta sairaspäivärahan piiriin. Asiasta on neuvoteltu opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken vuosia, mutta tukien yhteensovittaminen on edelleen kankeaa. Raportti on laatuaan ensimmäinen, mutta tavoitteena on, että vastaavanlainen selvitys uusittaisiin tasaisin väliajoin. Selvitys antaa käyttökelpoista tietoa opintojen sujumisesta ja mahdollisista pulmakohdista, jolloin tätä informaatiota voidaan hyödyntää mm. opetusta antavissa ja suunnittelevissa yksiköissä. Opinto- ja kansainvälisten asian osastolla tehdään vuosittain myös laajoja opiskelijakyselyjä, jotka niin ikään antavat tietoa opintojen sujuvuudesta, yliopistoon kiinnittymisestä sekä opintojen ja työn yhteensovittamisesta. ( Nämä aineistot ja niistä saatava informaatio ovat kokonaisuudessaan osa Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. 61

62 Opintotuen saajien sekä opintojen etenemisen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa Liite 1 Yliopisto Opintotuen saajat lkv. 02/03 Seurantaan joutuneet 2003 Seurantaan joutuneita tuen saajista 2003 % Opintotuen saajat lkv.03/0 4 Seurantaan joutuneet 2004 Seurantaan joutuneita tuen saajista 2004 % Opintotuen saajat lkv.04/0 5 Seurantaan joutuneet 2005 Seurantaan joutuneita tuen saajista 2005 % Opintotuensaajat lkv. 05/06 Seurantaan joutuneet 2006 Seurantaan joutuneita tuen saajista 2006 % Helsingin kauppakorkeakoulu ,25 % ,06 % ,46 % ,28 % Helsingin yliopisto ,10 % ,18 % ,10 % ,21 % Joensuun yliopisto ,69 % ,75 % ,07 % ,43 % Jyväskylän yliopisto ,09 % ,70 % ,48 % ,65 % Kuopion yliopisto ,04 % ,87 % ,00 % ,87 % Lapin yliopisto ,35 % ,24 % ,78 % ,35 % Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,19 % ,46 % ,10 % ,75 % Oulun yliopisto ,33 % ,66 % ,17 % ,21 % Svenska handleshögskolan ,40 % ,67 % ,22 % ,17 % Taideteollinen kk ,24 % ,17 % ,71 % 869 0* 0,00 % Tampereen teknillinen yliopisto ,38 % ,97 % ,71 % ,57 % Tampereen yliopisto ,91 % ,64 % ,23 % ,54 % Teknillinen kk ,04 % ,73 % ,61 % ,87 % Turun kauppakorkeakoulu ,90 % ,84 % ,64 % ,37 % Turun yliopisto ,38 % ,96 % ,57 % ,38 % Vaasan yliopisto ,60 % ,28 % ,04 % ,28 % Åbo Akademi ,00 % ,65 % ,05 % ,94 % YHTEENSÄ ,52 % ,92 % ,43 % ,47 % * Tietoa ei ole saatavilla, vuoden 2006 alusta ei enää sopimuslautakunta (Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto, Opintotuki- ja asumistukiryhmä )

63 Liite 2 SELVITYSPYYNTÖ OPINTOJEN EDISTYMISESTÄ Hyvä opiskelija Edistymisen seurannan periaatteet Opintotuen jatkuvan maksamisen edellytyksenä on opinnoissa edistyminen, jota opintotukilautakunta valvoa vuosittain opintosuoritusrekisterin avulla. Opinnoissa edistymisen perusteet on määritelty opintotukilain (65/1994) 5 b :ssä ja opintotukiasetuksen (260/1994) 4 :ssä. Opintotuen myöntäminen ja tuen maksamisen jatkaminen edellyttää, että yliopisto-opiskelijalla on hänen suorittamaansa tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin 2,7 opintoviikkoa tai 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Nyt tehtävä opintojen edistymisen seuranta tehdään opintopisteinä. Opinnot, jotka on suoritettu opintoviikkoina, muunnetaan opintojen edistymisen seurannassa opintopisteiksi käyttäen valtioneuvoston asetuksen 1192/2004 perusteella määräytyvää kerrointa 1,8. Yliopistoissa voi olla lisäksi omia sisäisiä muuntokertoimia, joita käytetään muuhun tarkoitukseen kuin opintojen edistymisen seurantaan. Tämä selvityspyyntö on lähetetty niille opintotuen saajille, joille ei ole kertynyt lukuvuonna ( ) taikka koko edeltävänä opiskeluaikana opintosuoritusrekisterin tietojen mukaan riittävästi opintosuorituksia. Tiedot opintosuorituksista on pyydetty siltä yliopistolta. jossa opiskelua varten olet viimeksi saanut tai hakenut opintotukea. Miten sinun tulee nyt toimia? Tarkista oman yliopistosi periaatteet Yliopistojen opintotukilautakunnilla on opintojen edistymisen seurantaa koskevia periaatteita ja käytäntöjä. jotka löytyvät kunkin yliopiston www-sivuilta. Tutustu niihin ennen selvityksen tekemistä. Kirjallinen selvitys Sinun tulee antaa kirjallinen selvitys, jos haluat täydentää opintosuoritustietoja tai antaa muun selvityksen opintosuoritusten vähäisyyteen vaikuttaneista syistä. Toimita selvityksesi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään.. yliopistosi opintotukitoimistoon. Puuttuvat opintosuoritukset Tarkista opintosuoritusrekisterisi varmistuaksesi siitä, että kaikki suorituksesi on kirjattu rekisteriin. Jos rekisteristä puuttuu suorituksia,

64 saata tiedot ajan tasalle ja toimita päivitetty rekisteriote yliopistosi opintotukitoimistoon. Jos olet suorittanut opintoja muussa oppilaitoksessa kuin nykyisessä yliopistossasi, toimita opintotukitoimistoon todistus, esimerkiksi opintosuoritusote kyseisistä opintosuorituksista. Lausunto opinnäytetyöstä Keskeneräisestä opinnäytetyöstä tai tieteellisistä jatko-opinnoista sinun tulee toimittaa työn ohjaajan lausunto, josta ilmenee työn aloitusajankohta, jäljellä oleva työmäärä sekä arvioitu valmistumisajankohta. Erityiset syyt Opintotuen jatkamisesta päätettäessä voidaan ottaa huomioon myös opintojen hidastumiseen vaikuttaneet erityisen syyt. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi oma tai lähiomaisen sairaus tai oma vaikea elämäntilanne. Liitä selvitykseesi lääkärintodistus tai muu vastaava selvitys. Opintotuen jatkamisesta päättäminen Opintotukilautakunta päättää opintojen edistymisen seurannassa olevien opiskelijoiden opintotuen jatkamisesta tai lakkauttamisesta. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon toimittamasi selvitys. Jos selvityksesi hyväksytään, opintotuen maksaminen jatkuu. Sinulle ilmoitetaan kirjeellä tuen jatkumisesta. Jos et vastaa tähän selvityspyyntöön tai jos opintotukesi maksamista ei voida selvityksesi perusteellakaan jatkaa, opintotukesi lakkautetaan lukien toistaiseksi. Asiasta annetaan sinulle päätös. Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus Lisätietoja Opintojen hitaaseen edistymiseen on voinut vaikuttaa moni asia. Jos haluat opintojen ohjausta ja neuvontaa, yliopistoissa on tarjolla palveluja opiskelupulmien ratkaisemiseksi. Tietoa oman yliopistosi palveluista on erilaisissa oppaissa ja yliopiston www-sivuilla. Jos syynä opintojen hidastumiseen on vaikea elämäntilanne, voit hakea apua sosiaali- ja terveydenhuollon kautta, esimerkiksi YTHS:n terveydenhoitoasemalta. Lisätietoja saat yliopistosi www-sivuilta. Ystävällisesti OPINTOTUKILAUTAKUNTA Allekirjoitus LIITE Selvitys opintojen hidastumiseen vaikuttaneista syistä

65

66 Tiedekuntakohtainen jako opintojen etenemisen seurantaan joutuneista Tampereen yliopiston opiskelijoista vuosina Liite 3 Tiedekunta Kauppa- ja hallintotiet. tdk Humanistinen tdk Informaatiotieteiden tdk Kasvatustieteiden tdk Lääketieteellinen tdk Yhteiskuntatieteellinen tdk Seurantaan joutuneita yhteensä vuoden opiskelijoita vuoden opiskelijoita seurantaan joutuneista % 36,5 40,8 43,9 46,9 39,7 Seurantaan joutuneita yhteensä vuoden opiskelijoita vuoden opiskelijoita seurantaan joutuneista % 25,8 31,8 43,8 36,8 36,1 Seurantaan joutuneita yhteensä vuoden opiskelijoita vuoden opiskelijoita seurantaan joutuneista % 41,9 48, ,8 51,5 Seurantaan joutuneita yhteensä vuoden opiskelijoita vuoden opiskelijoita seurantaan joutuneista % 67,9 33,3 52, ,8 Seurantaan joutuneita yhteensä vuoden opiskelijoita vuoden opiskelijoita seurantaan joutuneista % 42,9 38,5 46,2 52,6 66,7 Seurantaan joutuneita yhteensä vuoden opiskelijoita vuoden opiskelijoita seurantaan joutuneista % 36,6 29, ,5 44,8

67 Tampereen yliopiston opintotukilautakunta Liite 4 Opintojen edistymisen seuranta vuonna 2006 Opiskelijan esittämät syyt opintojen hidastumiseen: 1. Terveydelliset syyt fyysinen (flunssajakso, leikkaus, perussairaudet jne.) psyykkinen (mielenterveysongelmat, masennus, stressi jne.) 2. Elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät tekijät muutto uuteen kaupunkiin ensi kertaa yksin asuminen sopeutuminen opiskelijaelämään, opiskeluympäristöön, opiskelutapoihin yksinäisyys, kavereiden puute, vanhat kaverit kotipaikkakunnalla, uusia vaikea löytää ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia asunnon saaminen opiskelupaikkakunnalta kesti pitkään, useat muutot henkilökohtaisten tavoitteiden puute vaikea elämäntilanne epävarmuus, onko oikealla alalla opiskelumotivaation puute 3. Opiskelutaidot henkilökohtaisen opintosuunnitelman puuttuminen kurssien ahnehtiminen ja siitä aiheutunut lannistuminen opintojaksojen osiot kesken, ei ole saanut kokonaisuutta tehdyksi edeltävien opintojen puute esti suorittamasta tiettyjä kursseja huonot kurssivalinnat ensimmäisenä vuonna tenteistä läpipääsyn vaikeus epävarmuus siitä, onko valinnut oikeat pää- ja sivuaineet pää- tai sivuaineen vaihto, koulutusohjelman vaihto pitkä aika edellisistä opinnoista, opiskelurutiinien unohtuminen keskittymisvaikeudet kyvyttömyys tai osaamattomuus hakea ajoissa apua opiskeluvaikeuksiin yliopisto-opiskelun vapaus oma laiskuus oma laskuvirhe: laskenut opintoviikot/opintopisteet väärin ja luullut niiden riittävän tai luullut, että aiemmin (esim. avoimessa yliopistossa) tehtyjen opintojen perusteella saadut korvaavuudet lasketaan mukaan kuvitellut yliopisto-opinnot helpommiksi ja yllättyi niiden vaativuudesta ja työmäärästä

68 4. Opiskelujärjestelyihin liittyvät ongelmat tutkinnonuudistus vaikeutti etenemistä opinnoissa kurssien ja tenttien päällekkäisyys sopivien kurssien puute sopivana ajankohtana ohjauksen puute, ei tietoa mitä kursseja pitäisi valita suoritusmerkinnän kirjauksen unohtuminen, suoritusta ei kirjattu opintorekisteriin ajoissa joidenkin opintojaksojen rajalliset ryhmäkoot, opintopistevaatimus karsii osan pois (kieliopinnot) uusintatentit vasta seuraavana lukuvuonna korvaavuuksien käsittelyn vaikeus (mitä hyväksiluetaan edellisistä opinnoista) 5. Tutkielmaopinnot tutkielman tekemisen vuoksi rekisterissä ei ole suorituksia tutkielmaopinnot kestäneet ennakoitua kauemmin 6. Opiskelu ulkomailla ulkomaan vaihdosta ei kerry riittävästi suorituksia ulkomaille tehdyt suoritukset saadaan kirjattua opintosuoritusrekisteriin vasta pitkän ajan kuluttua 7. Työssäkäynti kesätyöt alkavat keväällä jo ennen opintojen päättymistä opintotuen riittämättömyys, työssäkäynnin välttämättömyys, muut rahavaikeudet 8. Perhesyyt läheisten vakavat sairaudet tai kuolema ero seurustelukumppanista/puolisosta lapsen syntymästä aiheutuneet muutokset elämässä 9. Armeija kesken vuoden armeijaan lähtö, jolloin opinnot jäävät kesken. armeijasta paluu tammikuussa: tarjolla ei ole riittävästi kursseja kesken vuotta aloittavalle. opintojen keskeytyminen armeijan ajaksi 10. Henkilökohtaiset valinnat urheilu-ura harrastusten ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeus toisen oppilaitoksen pääsykokeisiin valmistautuminen aktiivinen toiminta ainejärjestössä tai ylioppilaskunnassa

69 ensimmäisen opiskeluvuoden muut toiminnot: liiallinen panostus opiskelijaelämään opiskelu kahdessa oppilaitoksessa yhtä aikaa, suorituksia on oppilaitosten suoritukset yhteen laskienkin liian vähän 11. Tekniset syyt suorituksia todellisuudessa riittävästi, esim. suoritusten pyöristystä seuraavaan kokonaislukuun ei tehty tiedonsiirroissa Kelaan opiskellut toisessa oppilaitoksessa, jolloin suorituksia on yhteensä riittävästi aiheeton seurantaan joutuminen (valmistunut toisesta oppilaitoksesta yms.) 12. Opiskelija ei esitä mitään syytä opiskelija vastaa selvityspyyntöön, mutta ei esitä minkäänlaisia syitä heikkoon opintomenestykseensä

70 TAMPEREEN YLIOPISTON OPINTO- JA KANSAIN- VÄLISTEN ASIAIN OSASTON JULKAISUSARJASSA ILMESTYNEET JULKAISUT Ylönen Ari KENELLE VALTA YLIOPISTOSSA? Tampereen yliopiston opiskelijoiden mielipiteitä hallinnonuudistuksesta 2. TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDEKUNTIEN OPISKE- LIJAMÄÄRIEN KEHITYS 3. Ylönen Ari TAMPEREEN YLIOPISTON EKOLOGINEN RAKENNE Tutkimus yliopiston yksiköiden yhteyksistä yliopiston sisällä sekä niiden suhteesta kaupunkiin 4. Huttunen Marja Ladau Pirjo ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAIN OPINTO- TYYTYVÄISYYS 5. Meriläinen Juhani OPPILASVALINTA TAMPEREEN YLIOPISTON YHTEISKUNTATIETEELLISESSÄ JA TALOUDELLIS- HALLINNOLLISESSA TIEDEKUNNASSA Kivekäs Iris Pajunen Matti OPPILASVALINTA JA MENESTYMINEN AKATEEMI- SISSA OPINNOISSA 7. Lehtonen Heikki OPETUKSEEN SUHTAUTUMISESTA TAMPEREEN YLIOPISTOSSA 8. Kivekäs Iris TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDEKUNTIEN KURSSI- KIRJOJEN IKÄ JA JULKAISUKIELI 9. Järvinen Annikki KORKEAKOULUTUTKIJAT JA SUUNNITTELU (toim.) 10. Lehtonen Heikki HALLINNONUUDISTUS: SUHTAUTUMINEN, VAIKU- TUSMAHDOLLISUUDET JA VAIKUTTIMET 11. Parjanen Matti Kivekäs Iris YLIOPISTO-OPETTAJIEN PRODUKTIIVISUUS Parjanen Matti PÄÄLLEKKÄISHAKU KORKEAKOULUJEN OPPILAS- VALINNASSA 13. Karvonen Pirkko Parjanen Matti LÄÄKÄRIKSI VALIKOITUMINEN

71 Ahonen Reijo Jokinen Jukka Lindell Marjatta Miettinen Jorma Mäkinen Olli Pirttimäki Liisa TILASTOTIETEISSÄ MENESTYMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUKSES- SA 15. Lindberg Markku VIESTINTÄ JA OHJAUS TAMPEREEN YLIOPISTON HALLINTO-ORGANISAATIOSSA 16. Torniainen Ritva SELVITYS OPINTORAHAN JAKOPERUSTEISTA Merikoski Ulla Parjanen Matti LÄÄKETIETEEN VALTAKUNNALLINEN OPPILAS- VALINTA 18. Laakko Riitta YLIOPISTON MUUTTUNEET TEHTÄVÄT: Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Kivekäs Iris (ed.) TAMPEREEN YLIOPISTON SUOMALAIS- ENGLANTILAINEN HALLINNOLLINEN SANASTO 20. Kivekäs Iris (ed.) TAMPEREEN YLIOPISTON SUOMALAIS- RUOTSALAINEN HALLINNOLLINEN SANASTO 21. Eskola Antti Kaukonen Erkki (toim.) 1977 YHTEISKUNTATIETEET JA TUTKINNONUUDISTUS Puheenvuoroja tutkinnonuudistuskeskusteluun 22. Parjanen Matti RELATIONS BETWEEN HIGHEREDUCATION AND THE COMMUNITY Extensions Studies in the University of Tampere 23. Simonen Leila KANSANTALOUS JA VALTIOTIETEILIJÖIDEN AMMATTIKÄYTÄNTÖ Alava Jukka TAMPEREEN YLIOPISTON LAITOSTEN JA YKSIKÖI- DEN LÄHEISYYSTARVE JA -HALUKKUUS

72 Parjanen Matti KORKEAKOULUOPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN Tutkimustuloksia ja toimenpide-ehdotuksia 26. Alava Jukka OPPILASVALINTA TAMPEREEN YLIOPISTON TALOUDELLIS-HALLINNOLLISESSA JA YHTEIS- KUNTATIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNSSA VUONNA OPPILASVALINNAN TEEMAPÄIVÄ Tiivistelmä pidetyistä alustuksista ja keskusteluista Satka Mirja SOSIAALIHUOLTOTUTKINNON OPPILASVALINTA VUONNA Blomster Pontus Jaakkola Jouko Seppinen Juhani Vellonen Jukka HISTORIAN OPISKELU JA TYÖELÄMÄÄN SIJOIT- TUMINEN Selvitys Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen pääaineopiskelijoista ja valmistuneista tutkinnonuudistuksen kynnyksellä 30. Pimiä Mauri TAMPEREEN YLIOPISTON ERÄISSÄ TUTKINNOISSA VALMISTUNEIDEN VALMISTUMISAJAT Rantala Harri TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VALMISTUNEET JA TYÖMARKKINAT Selvitys ylemmän kandidaatin tutkinnon ja opetusjaostotutkinnon vuosina suorittaneiden työhönsijoittuminen /A Pimiä Mauri JATKOTUTKINNOISTA JA JATKOTUTKINTOJEN TAUSTATEKIJÖISTÄ TAMPEREEN YLIOPISTOSSA /B Aronen Päivi Markkola Mikko Takalo Tenho ONGELMANA SIVUAINEOPISKELU Selvitys tiedekuntien välisestä sivuaineopiskelusta Tampereen yliopistossa

73 Nupponen Tarja (toim.) SELVITYS KORKEAKOULUPEDAGOGISESTA TOI- MINNASTA TAMPEREEN YLIOPISTOSSA 34. Eerola Heli TIEDOTUSALAN TYÖHÖNSIJOITTUMISTUTKIMUS Lassila Satu 35. Aronen Päivi Luostarinen Heikki (toim.) TIETEELLINEN KRITIIKKI JA OPINNÄYTETYÖT Aronen Päivi Takalo Tenho (toim.) Aronen Päivi Tuunanen Leena (toim.) ARVIOINTI JA OPETUKSEN LAADUN PARANTAMI- NEN ARVOT JA JAKSAMINEN AKATEEMISESSA OPETUS- TYÖSSÄ Ahrio Leena KENEN VASTUULLA? Tutkimus pro gradu -tutkielmien ohjaamisesta Ahrio Leena Holttinen Jari TYÖELÄMÄPALAUTTEELLA OSUVUUTTA OPISKE- LUUN Uski Esa EKSYNEET LAMPAAT Selvitys Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintojen pitkittymisestä Ahrio Leena OPISKELIJAOPINTO-OHJAAJAT URANUURTAJINA Uusia opintojen ja uran ohjauksen muotoja Tampereen yliopistossa 42. Huhta Liisa Tuulos Titta 43. Takkinen Terhi Vahtikari Tanja TUONPUOLEINEN Tarinoita siitä, kuinka vastavalmistuneet yhteiskuntatieteilijät löytävät töitä HUMANISTI, MISSÄ OLET, MITÄ TEET? Tampereen yliopiston humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden näkemyksiä omasta työllistämisestään

74 Kotilainen Sirkku Ruoho Iris VIESTINNÄN ALAN VALINTAKOE JA KOULU- TUKSEN VAIKUTTAVUUS Korhonen Päivi TUTKINTO JA TYÖKOKEMUS TYÖLLISTYMISEN AVAIMINA Työurien käynnistyminen yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla 46. Jokihaara Kirsti Räisänen Mirka Tahvola Arja Vuorikoski Marjo SE ON SE AVAIN! Kasvatustieteiden tieteenalaohjelmasta valmistuneiden tarinoita opiskelusta ja työhönsijoittumisesta Kunelius Risto Similä Maarit Hartman Eeva 48. Ahrio Leena Vallo Minna VALINTAYHTEISTYÖ YHTEISKUNTATIETEEL- LISELLÄ KOULUTUSALALLA TYÖELÄMÄÄ JA OPINTOJA Tampereen yliopiston opiskelijakyselyt