Petäjäkuorimavaara, Lassela Paadar Kalevi

Transkriptio

1 Toimitusnumero (13) Maantietoimitus rajan määräämiseksi Kohde: INARI-AKUJÄRVI: Akujärvi-Virtaniemi Mt 969 Aika: kello 9:30 Paikka: Toimitusinsinööri: Uskotut miehet: Läsnäolijat: Inarin kunnantalo Terhi Halonen Harri Markku ja Luukkanen Heimo Lapin ELY-keskus Jouni Airaksinen (hakija) Paksuvuono I, Paksuvuono, Paksuvuono III Hänninen Petri Petäjäkuorimavaara, Lassela Paadar Kalevi Kaarlola Helppi Kaarlo Jokiniemi, Jokiranta Saijets Leena (Saijets Matti oik.om) Kaivosoja Gauriloff Raimo (valtakirjalla Jenna Gauriloffia edustaen) Marttila Hirvelä Veikko Aliniemi Jefremoff Irja 1. Tiedottaminen ja kokouksen laillisuus Toimituksen aloittamisesta on tiedotettu kiinteistönmuodostamislain 168 ja 169 :n mukaisesti asianosaisille lähetetyillä kutsukirjeillä. Toimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluvat puheenjohtajana toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä, koska toimituksessa käsitellään korvauksia. Lainkohdat Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja lunastustoimikunta esteettömäksi. Kokous on laillinen. Maantielaki 53, laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (lunastuslaki) 12, 14, 16 ja 17, kiinteistönmuodostamislaki 7, 10, 11 Luku ja Vireilletulo ja edellytykset Vireilletulo Lapin ELY-keskus on saapuneella hakemuksella pyytänyt Maanmittauslaitosta suorittamaan alueellaan tarpeelliset maantietoimitukset ennestään rajaamattomien tiealueiden rajojen määräämiseksi. Toimitusmääräys on annettu ja toimitus tullut vireille Toimituksen tarkoitus Toimituksen tarkoituksena on nykyisen tiealueen rajaaminen ja kiinteistöjen tiealueelle ulottuvien rajojen selvittäminen. Toimituksen yhteydessä suoritetaan tarpeelliset rajan-

2 Toimitusnumero (13) käynnit ja rajamerkkien siirrot sekä tarvittavat tilusjärjestelyt. Mikäli tiealue on levinnyt sen jälkeen, kun tie on aikoinaan siirtynyt valtion haltuun, toimituksessa käsitellään tästä aiheutuvat korvauskysymykset. Lakiedellytys Maantielain 75.2 :n mukaan ennestään olevan maantien tiealueen tai liitännäisalueen taikka suoja- tai näkemäalueen rajan määräämiseksi voidaan tienpitoviranomaisen hakemuksesta pitää maantietoimitus. Toimituksessa voidaan määrätä korvaus tien tai liitännäisalueen leventymisen aiheuttamista menetyksistä. Lunastustoimikunta totesi, että lailliset edellytykset pyydetylle toimitukselle ovat olemassa, ja päätti aloittaa maantietoimituksen. Lainkohdat Maantielaki Maastotyöt Tiealueen mittaus ja rajojen selvittämisen maastotyöt on suoritettu etukäteen maanmittauslaitoksen toimesta. 4. Toimituskartta ja tiealueen rajaus Toimituskartta laaditaan rajattavan maantien tiealueesta uuden gps-mittauksen perusteella, mittausluokassa 3. Tiealue on merkitty maastoon oransseilla muovipaaluilla ja kiinteistönrajojen kohdalla tarvittaessa rajamerkeillä. Muodostettavan lunastusyksikkö eli tiealue on rajattu noin kahden metrin etäisyydelle ojan, luiskan tai leikkauksen ulkoreunasta. Asianosaisten kuuleminen Asianosaisilla ei ollut huomautettavaa toimituskartan ja tiealueen rajauksen suhteen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 188, Maantielaki Kohteen kuvaus Kohde Rajattava tiealue Nellimintien sijaitsee Inarin kunnassa. Rajaamiskohteet sijaitsevat katkonaisesti tievälillä Syyrokkijärvi-Virtaniemi (valtakunnanraja). Suoja-alue merkitään alkaen Rajajoosepintien risteyksestä valtakunnanrajalle saakka. Kaavoitus Rajattavalla alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. Suoja-alueilla on paikoitellen voimassa Nellimin ranta-asemakaavaa (hyv ), yleiskaavaa ( ) ja ranta-asemakaavaa (Y ). Alkuperäinen tiealue Valtion tarpeisiin on erotettu tiealuetta vuosina useammissa yleistietoimituksissa (ark. 8:6M-, T9, 148:22M, 1:55) Nykyinen tiealue Maantielain 5.3 :n mukaan tiealue, jonka rajoja ei ole kiinteistötoimituksessa määrätty, ulottuu 2 metrin etäisyydelle ojan tai, missä ojaa ei ole, tieluiskan tai -leikkauksen ulkosyrjästä. Jos oja ei rajaa määrättäessä ole tienpitoviranomaisen antamien, maantien pitoa koskevien teknisten ohjeiden mukainen, katsotaan ojan ulkoreunan olevan maanteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :n mukaan siinä, mihin se sanottujen ohjeiden mukaisesti tehtynä ulottuisi. Tarvittaessa tiealue rajataan maantielain 57.1 :ssä tarkoitetulla tavalla tienpitoviranomaisen osoituksen mukaan. Maantie ylittää vesistön muutamassa kohdin.

3 Toimitusnumero (13) Liitännäisalueet Aiemmissa yleistietoimituksissa on lunastettu alueita liitännäisalueiksi. Liitännäisalueita on kuvattu tarkemmin pöytäkirjan kohdassa 16. Lainkohdat Maantielaki 5.3 ja 57 sekä valtioneuvoston asetus maanteistä 9 6. Lunastuspäätöksen julistaminen Lunastustoimikunta julisti lunastuspäätöksen, joka käsittää kaikki jäljempänä olevat pöytäkirjan kohdat. Lainkohdat Maantielaki 57 Tienpitäjänä on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tiealueeksi vahvistettu alue siirtyy lunastuspäätöksen saatua lainvoiman tienpitäjän omistukseen, jollei se jo ennestään omista aluetta. 7. Rajankäynnit ja rajamerkkien siirrot Maastotöiden yhteydessä on tehty rajaamistoimituksen kannalta tarpeelliset rajankäynnin ja rajamerkkien siirtojen maastotyöt. Pöytäkirjan liitteeksi on laadittu selitelmä, josta ilmenevät käydyt rajankäynnit ja rajamerkkien siirrot. Selitelmä käytiin läpi kokouksen yhteydessä. Rajankäynneistä ja rajamerkkien siirroista ei esitetty huomautuksia. Lunastustoimikunta vahvisti pöytäkirjan liitteenä olevan selitelmän mukaiset rajankäynnit ja rajamerkkien siirrot. Selitelmään ei ole merkitty tiealueelle jääviä, poistuvia rajoja, eikä tilusvaihtojen myötä poistuvia rajoja. Nämä rajat käydään poistuvina toimituskartan osoittamalla tavalla. Lainkohdat Maantielaki 53, Lunastuslaki 21.3, Kiinteistönmuodostamislaki 103, 104 ja Uudet ja poistuvat rajat Uudet ja poistuvat rajat ja rajamerkit ilmenevät toimituskartalta ja rajamerkkiluettelosta. 9. Lunastuksen laajentaminen Vaatimuksia lunastuksen laajentamiselle ei ole esitetty. Tässä toimituksessa ei ole tarpeen tehdä maantielain :n mukaisia lunastuksia. Lainkohdat Maantielaki Tilusjärjestelyt Tilusjärjestelytoimenpiteenä voidaan suorittaa tilusvaihto kiinteistöjen kesken tai, jos sitä ei voida sopivasti toimittaa, alueen siirtäminen kiinteistöstä toiseen rahana suoritettavaa täyttä korvausta vastaan. Tilusjärjestelyjä ei suoriteta. Lainkohdat Maantielaki ja Lunastuksen kohteen (laajentuma-alueet) vahvistaminen Tiealueen ja suoja-alueiden rajauksesta ei ole esitetty huomautuksia.

4 Toimitusnumero (13) Lunastustoimikunta vahvisti maantielain 57 :n nojalla lunastuksen kohteeksi toimituskartassa osoitetut laajentuma-alueet, jotka otetaan maantien tiealueeksi omistusoikeudella sekä suoja-alueet käyttöoikeuden rajoituksella. Tiealue on tarvittavilta osin merkitty maastoon pyykeillä ja paaluilla. Koordinaattien avulla kaikki rajapisteet on mahdollista jatkossa määrittää maastossa. Näkemäalueita ei tässä toimituksessa ole tarpeen osoittaa. Suoja-alue on merkitty toimituskartalle. Lainkohdat Maantielaki 57 Maantie on merkitty kiinteistörekisteriin kiinteistötunnuksella Yleinen tie. 12. Katselmus Toimitusinsinööri on suorittanut maantiealueella katselmuksen ennen kokousta ja tallentanut havaintoja valokuvaamalla. Erillistä pöytäkirjaa ei katselmuksesta laadita, vaan tehdyt havainnot ilmenevät soveltuvin osin jäljempänä tästä pöytäkirjasta. Maastokatselmuksen yhteydessä suurimpien liitännäisalueiden puusto arvioitiin relaskooppimittauksella. Kukaan saapuvilla olevista asianosaisista ei vaatinut katselmuksen suorittamista. 13. Korvaukset 1. Kohteen kuvaus Kohdetta on kuvattu pöytäkirjan kohdassa 5 ja vahvistettu pöytäkirjan kohdassa Korvaussopimukset Korvauksista ei ole tehty sopimuksia toimituksen ulkopuolella eikä tässä kokouksessa. 3. Korvausvaatimukset ja vastineet Laajentuma-alueiden osalta ei esitetty korvausvaatimuksia. 4. Korvausarvioinnin lähtökohdat Korvausta suoritetaan siltä osin kuin tiealue on laajentunut aikaisemmin tiealueeksi jätetystä alueesta. Tietarkoituksiin tarvittavien alueiden- ja oikeuksien lunastamisessa noudatetaan mitä lunastuslaissa säädetään, jollei maantielaista muuta johdu (Maantielaki 53 ). Maantielaissa ei ole säännöksiä yleisistä korvausperusteista, joten niiden osalta noudatetaan lunastuslakia. Lunastuslain mukaan kiinteistön omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä lunastuskorvaus). Korvaus muodostuu kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksista (Lunastuslaki 29 ). Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Mikäli käypä hinta ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava omaisuuden tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin. (Lunastuslaki 30 ). Korvausta koskevat kysymykset on tutkittava ja ratkaistava viran puolesta (Lunastuslaki 41 ). Poikkeuksena ne korvaukset, joita on erikseen vaadittava. Arvohetki määräytyy toimituksen päättymisen ajankohdan mukaisesti. (Maantielaki 77 ). Metsämaalla puusto jää maanomistajalle ja saa tienpitäjän ilmoituksen mukaan toistaiseksi jäädä paikalleen. Tiealueella ja näkemäalueella oleva hoitoon otettu kasvillisuus, kaivot ja muu omaisuus kuuluu lunastuksen jälkeenkin maanomistajalle. Tienpitäjän ilmoituksen mukaan ne saavat toistaiseksi jäädä paikalleen eikä niistä siksi ole tässä yhteydessä tarpeen määrätä korvauksia. Tarvittaessa tienpitäjällä on kuitenkin oikeus ne poistaa, jolloin niiden korvaamisesta sovitaan tai päätetään erikseen. 5. Arviointi Arvioitavassa kohteessa on maa- ja metsätalousmaata sekä rakennuspaikkoja. Voimassa olevien kaavojen perusteella, alueella ei ole sellaisia erityisarvoja, joiden vuoksi maa- ja metsätalousmaan arvoa tulisi korottaa erityisellä perusteella.

5 Toimitusnumero (13) 5.1 Metsämaa Koska kauppahintarekisteristä ei pystytä selvittämään pelkkien metsämaan maapohjan kauppoja eikä erottelemaan metsäkiinteistöjen kaupoista maapohjan ja puuston hintaosuuksia, on yleisesti korvausperusteeksi hyväksytty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottoarvoperusteisesti lasketut maanhankintataulukot (summa-arvomenetelmän aputaulukot v Metsäkeskus Lappi - pohjoisosa) Nauhamaiset kohteet Metsämaan arviointi nauhamaisissa voidaan määrittää Tapion taulukoita apuna käyttäen, kuitenkin taulukkoarvoja korottaen niin, että määrättävä maapohjakorvaus pitää sisällään korvaukset vähäisistä haitoista ja vahingoista (esimerkiksi pirstoutuminen, vahinko ennenaikaisesta hakkuusta, vähäisen alueen puustomyynnin kustannuserotus siihen verrattuna jos myytäisiin laajempi puustoerä). Tässä arviossa käytetään nauhamaisissa kohteissa arvoa 250 e/ha. Puusto Tienpitäjän edustaja on ilmoittanut, että laajentuneella maantiealueella mahdollisesti oleva puusto ja kasvillisuus jäävät maanomistajalle. Maanomistaja voi halutessaan poistaa puuston Ei-nauhamaiset kohteet Ei-nauhamaisilla kohteilla tarkoitetaan tässä toimituksessa metsäisiä liitännäisalueita. Tällaisissa kohteissa metsämaan arvo on määritettävissä summa-arvomenetelmällä. Menetelmässä lasketaan puuttoman maapohjan erillisarvo, taimikoiden erillisarvo ja puuston erillisarvo. Maapohja Toimitusinsinööri on tyypittänyt liitännäisalueiden maapohjan maastokatselmuksen yhteydessä. Tyypitys ilmenee korvausselitelmästä. Maapohjan arvot saadaan Tapion aputaulukosta. Taulukossa esitettyjä arvoja on korotettu, jolloin maapohjasta määrättävä korvaus pitää sisällään vähäisestä pirstoutumisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat. Arvioinnissa käytetään seuraavia maapohja-arvoja: Kuiva kangas 50 e/ha. Puusto Puuston määrä on arvioitu katselmuksen yhteydessä relaskooppiarviointina. Puuston yksikköhinnaksi on määritetty kolmen edellisen vuoden keskimääräiset kantohinnat käyttämällä Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämää MetInfo -palvelua. Aluejakoa haussa on käytetty Lapin metsäkeskuksen aluetta ja tarkasteluajanjaksona Kantohinta Keskiarvo Mänty tukki 47,21 46,58 49,04 47,61 Kuusi tukki 46,8 47,29 48,79 47,63 Mänty kuitu 15,81 15,74 16,42 15,99 Kuusi kuitu 16,41 16,59 18,72 17,24 Koivu kuitu 15,05 14,82 15,40 15,09 MetInfon antamat kantohinnat ovat koko Lapin alueelle. Inarissa mm. kuljetusetäisyydet vaikuttavat keskiarvohintoja alentavasti. Arvioinnissa käytetään seuraavia puuston hintoja (e/m3): Mänty tukki 38 e, Mäntykuitu 12e, Koivukuitu 10 e. Kokonaisarvon korjauskerroin

6 Toimitusnumero (13) Saatua summa-arvoa korjataan korjauskertoimella. Laskennallinen summa-arvo muodostuu useimmiten käypää hintaa korkeammaksi. Omistaja ei pysty hyödyntämään kaikkia omaisuusosia kerralla täysimääräisesti vaan hyödyntäminen on mahdollista vasta pitkähkön ajan puitteissa. Omistajalle aiheutuu lisäksi hyödyntämisestä kustannuksia. Näiden syiden vuoksi laskennallista summa-arvoa on alennettava eli tehtävä ns. kokonaisarvon korjaus, jotta lähennytään kohteen käypää hintaa. Korjauskertoimeen vaikuttavat mm. riskitekijät, joita metsään liittyy, kuten esimerkiksi tuholaiset ja maapohjan huono tuottokyky. Tämän vuoksi kerroin on sitä suurempi mitä nuorempi metsikkö on kyseessä. Korjauksessa otetaan lisäksi huomioon mm. vuotuiset hallintokulut, metsälön metsänhoidollinen tila, metsänhoitorästit ja puuston realisointimahdollisuudet, joutomaiden ja karujen kasvupaikkojen suuri osuus, kohteen suuri koko ja mahdolliset kiinteistörasitteet. Kokonaisarvon suuntaa-antavat korjauskertoimet ovat seuraavat: Uudistuskypsät 0,8, Varttuneet kasvatusmetsät 0,7, Nuoret kasvatusmetsät 0,6, Taimikot 0,5. Tässä arviossa liitännäisalueiden summa-arvoille tehdään korjaus kertoimella 0,7. Metsät ovat pääsääntöisesti varttunutta kasvatusmetsää. 5.2 Maatalousmaa Ei maatalousmaata. 5.4 Rakennusmaa Rakennusmaata ei tule arvioitavaksi. 6 Vähäistä suuremman haitan ja vahingon korvaus Haitankorvaus tulee lunastuslain 35 :n perusteella määrätä, kun samalle henkilölle kuuluvasta omaisuudesta lunastetaan osa ja tästä tai tiehankkeesta aiheutuu pysyväisluontoista haittaa jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle. Lunastustoimikunta katsoo, ettei perusteita haitankorvausten määräämiselle ole. Vahingonkorvaus tulee lunastuslain 37 :n perusteella määrätä kun lunastuksesta aiheutuu muuttamisen, liikkeen tai ammatin harjoittamisen keskeytymisen tai muun syyn vuoksi tappiota, kustannuksia tai muuta vahinkoa lunastettavan omaisuuden omistajalle. Toimituksen aikana ei ole käynyt ilmi vahinkoa, josta tulisi määrätä korvausta. 7 Arvioinnin tarkkuus Kiinteistönarvioinnin luonteeseen kuuluu, ettei arviota ole mahdollista määrittää yksityiskohtaisesti. Tämänlaatuisissa kohteissa arvioinnin tarkkuus on enintään +/- 25 %. 8 Korvausselitelmä Pöytäkirjan liitteeksi on laadittu korvausselitelmä, josta ilmenevät kuviokohtaiset korvaukset kiinteistökohtaisesti. 9 Asianosaisten kuuleminen Asianosaisia on kuultu arviointia läpikäydessä aina soveltuvissa kohdissa. Tähän on koottu yhteen esitetyt kannanotot. Lainkohdat Maantielaki 53, 70-77, lunastuslaki 29-47

7 Toimitusnumero (13) 14. Korko ja indeksikorotus Määrätylle korvaukselle on suoritettava lisäksi 6 % vuotuinen korko haltuunottohetkestä lukien. Haltuunotto tapahtuu korvausten maksamisen jälkeen, minkä vuoksi korkoa ei tule määrättäväksi. Lainkohdat Maantielaki 76, 79.3 Tässä toimituksessa korjausta yleisen hintatason kohoamisen vuoksi ei ole tarpeen tehdä, koska korvaukset arvioidaan korvauspäätösten julistamisen ajankohdan mukaisina. 15. Korvausten suorittaminen Korvausten maksaminen ja tallettaminen Tienpitäjän (ELY-Keskus) on maksettava korvaukset kolmen (3) kuukauden kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien. Korvaus on suoritettava niiden kiinteistöjen omistajille, jotka ilmenevät lähemmin pöytäkirjan liitteenä olevasta korvausselitelmästä. Korvaukset on suoritettava viimeistään Niiden korvauksen saajien osalta, joilta tienpitäjä ei ole saanut tilitietoja, tallettaa tienpitäjä korvauksen Nordea -pankkiin, josta se on noudettavissa 30 päivän ajan. Tämän jälkeen tienpitäjä tallettaa maksu aluehallintovirastoon. Muilta osin tienpitäjän oikeudesta korvauksen tallettamiseen sekä riidanalaisen korvauksen suorittamiseen on säädetty lunastuslain 52.2 :ssä ja maantielain 80 :ssä. Minimikorvaus Jos samalle asianosaiselle maksettavaksi määrätty korvaus ei ylitä 10 euroa, korvausta ei maantielain 83 :n nojalla tarvitse suorittaa. Tienpitäjä on ilmoittanut suorittavansa myös alle 10 euron korvauksen, mikäli sille toimitetaan tiliyhteystiedot korvauksen maksamista varten. Viivästyskorko Korvausten maksamisen viivästyessä, sille maksetaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4.1 mukaisesti. Lainkohdat Maantielaki 78-84, lunastuslaki 48, 49 ja Lakanneet tie- ja liitännäisalueet Lakanneet tie- ja liitännäisalueet Jollei 88 :n 1 momentista muuta johdu, siirtyy tienpitäjän omistama lakanneen maantien tiealue tien lakatessa tienpitäjältä korvauksetta viereiseen kiinteistöön Tiealueen varressa on tienpitäjälle osoitettu laajempia alueita (liitännäisalueet), jotka ovat tällä hetkellä kiinteistörekisteriin merkittyä tiealuetta. Tässä toimituksessa tie- ja liitännäisalueita on alla olevassa taulukossa ilmenevissä kuvioissa. Kokouksessa on jokaisen kuvion kohdalta keskusteltu tie- ja liitännäisalueen liittämisestä siihen rajoittuvaan kiinteistöön. Vesialueet ovat arvoltaan niin vähäisiä, että ne siirtyvät korvauksetta niihin rajoittuviin vesialueisiin. Seuraavat kuviot liitetään niihin rajoittuviin kiinteistöihin: Kuvio Koko (ha) arvo Liittäminen kiinteistöön 3 ent. tie 0, :13:1 Inarijärvi

8 Toimitusnumero (13) 4 ent. tie 0, :13:1 Inarijärvi 4 ent. tie 0, :4 Kaivosoja 6 ja 25 Liit.alue 2, :3 Könkäänjärvi 7 ent. tie 0, :1 Inarijärvi 7 ent. tie 0, :20 Vellivaara 8 Liit. alue 0, :16:1 Sarmitunturi 11 ent. tie 0, :33 Koiravaara 5 13 ent. tie 0, :0 Eerola 26 Liit.alue 0,0538 4,7 893:16:1 Sarmitunturi 14 ent. tie 0, :15 Jollusranta 14 ent. tie 0, :1 Inarijärvi 15 Liit.alue 0,0898 7,8 893:13:1 Inarijärvi 19 Liit.alue 0, :21 Venevalkama 18 ent.tie 0, :16:1 Sarmitunturi 17 ent. tie 0, :16:1 Sarmitunturi 27 Ent. tie 0, :15 Jollusranta 21 ent.tie 0, :16:1 Sarmitunturi 28 Ent. tie 0, :15 Jollusranta 23 Ent.tie 0, :7 Kerttula 29 Ent.tie 0, :8 Jollusmaja 30 Ent. tie 0, :1 Inarijärvi 30 Ent.tie 0, :13 Tapanila 31 Ent.tie 0, :1 Inarijärvi 32 Ent.tie 0, :1 Inarijärvi 33 Ent.tie 0, :1 Inarijärvi 33 Ent.tie 0, :1 Sarmitunturi 34 Ent.tie 0, :1 Sarmitunturi 35 Ent.tie 0, :1 Sarmitunturi 36 Ent.tie 0, :1 Sarmitunturi 37 Ent.tie 0, :1 Sarmitunturi 38 Ent.tie 0, :1 Sarmitunturi 39 Ent.tie 0, :1 Sarmitunturi Tienpitäjä on kokouksessa ilmoittanut, että jos kiinteistö saisi korvauksia vähemmän kuin on liitännäisalueen arvo, tulee liitännäisalue siirtymään korvauksetta ko. kiinteistöön. Tällöin ei myöskään vastaanottavalle kiinteistölle tule määrättäväksi korvauksia. Tienpitäjä on kokouksessa ilmoittanut, että jos lakannutta aluetta vastaanottava kiinteistö saa korvauksia tiealueeksi luovuttamisesta yli entisen liitännäisalueen arvon, tulee liitännäisalueen arvo vähennettäväksi siitä korvauksesta, joka kiinteistönomistajalle muuten kuuluisi. Toisin sanoen liitännäisalueen arvolla kompensoidaan osittain tiealueeksi luovutettavaa aluetta. Lakanneiden teiden ja liitännäisalueiden siirtäminen Lakanneet tie- ja liitännäisalueet siirretään em. tiloihin siten kuin toimituskartta ja korvausselitelmä lähemmin osoittavat. Korvaukset

9 Toimitusnumero (13) Lainkohdat Maantielaki Maantielain 91.1 :n nojalla siirtyy tienpitäjän omistama lakanneen maantien tiealue tienpitäjältä korvauksetta viereiseen kiinteistöön. Jos liitännäisalueen lakkauttamisesta aiheutuu jollekin hyötyä, jota ei ole pidettävä vähäisenä, on hyödynsaaja velvollinen korvaamaan tienpitoviranomaiselle saamansa hyödyn. (Maantielaki 95.3 ). Liitännäisalueiden osalta korvaus kompensoidaan maanomistajan saamasta korvauksesta. 17. Vanhat oikeudet ja Maantietoimituksessa on tehtävä sellaiset yksityisiä teitä ja tieoikeuksia koskevat järjestelyt, joilla on vaikutusta tilojen välisiin kulkutarpeisiin. Tässä toimituksessa maantien rajaaminen ei vaikuta tilojen kulkuyhteyksiin. Entisten tiealueiden ja liitännäisalueiden liittämisestä kiinteistöön johtuvat ennestään perustetut laskuojat ja tieoikeudet on tarkoitettu jatkumaan maantien rajaan saakka. Lainkohdat Maantielaki 69 Vanhoja oikeuksia jatketaan seuraavasti: - Tieoikeus Y Laskuoja Y Laskuoja Y Tieoikeus Y Laskuoja Y Laskuoja Y Laskuoja Y Suoja- ja näkemäalueet Ajoradan keskiviiva on mitattu maastotöiden yhteydessä gps-laitteella. Suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle ajoradan keskiviivasta. Tienpitäjän ilmoituksen mukaan kartalle ja maastoon merkittäviä näkemäalueita ei ole. Valtaosa tien reuna-alueesta on maa- ja metsätalousmaata. Olemassa olevien rakennuspaikkojen rakennuksia sijaitsee osittain suoja-alueella kiinteistöjen 19:30, 32:0, 6:17, 6:18, 70:0 ja 71:0 alueilla. Tienpitäjä on ilmoittanut, ettei vaadi rakennusten poistamista tai siirtämistä suoja-alueilta. Mikäli siirtäminen ajankohtaistuu tämän toimituksen jälkeen, on kiinteistönomistajalla maantielain 71.2 :n perusteella oikeus saada korvaus omaisuuden poistamisesta, siirtämisestä tai muutostyöstä aiheutuvista kustannuksista. Asianosaisten kuuleminen Pekka Wesamaa on sähköpostitse toimittanut vaatimuksen suoja-alueen kaventamiseksi 14 metriin, jotta kiinteistön Vuono 6:18 rakennukset jäävät suoja-alueen ulkopuolelle. Hän kysyy, miksei suoja-alue perustu tiesuunnitelmaan. Jos kaventaminen ei ole mahdollista maanomistaja vaatii korvausta haitasta, joka aiheutuu kiinteistön Vuono 6:18 alueelle tulevasta suoja-alueesta. Jouni Airaksinen tienpitäjän edustajana totesi, että suoja-alue perustuu maantielain 44 :n, jonka mukaan suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien ajoradan keskilinjasta. Erityisestä syystä voidaan tiesuunnitelmassa osoittaa leveämmäksi tai kapeammaksi. Tässä tilanteessa ei ole katsottu olevan sellaista erityistä syytä, jonka vuoksi laissa määriteltyä 20 metrin etäisyyttä tulisi lyhentää, koska olemassa olevat rakennukset saavat sijaita suoja-alueella.

10 Toimitusnumero (13) Suoja-alueelle ei lähtökohtaisesti voida rakentaa uusia rakennuksia. Pakottavista syistä, erikseen tienpitäjän kanssa sovittaessa, sekin voidaan poikkeuksellisesti sallia. Suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle ajoradan keskilinjasta tien kummallakin puolella. Suoja-alueet merkitään toimituskartalle ja kiinteistörekisteriin. Korvaukset Mikäli maanomistajan oikeutta rakentaa rajoitetaan tien suoja- ja näkemäalueilla ja siitä aiheutuu vahinkoa tai merkittävää haittaa kiinteistön käyttämiselle, on tienpitäjä velvollinen korvaamaan vahingon. Lunastustoimikunta katsoo, että rakennuspaikkojen ollessa ennestään rakennettuja, ei rakennusoikeutta ole niin rajoitettu, että siitä aiheutuisi merkittävää haittaa tai vahinkoa joka oikeuttaisi korvaukseen. Suoja-alueesta ei määrätä tässä yhteydessä korvauksia. Mikäli suoja-alueen käyttöoikeuden rajoituksesta taikka omaisuuden poistamisesta suoja-alueelta aiheutuisi kiinteistön omistajalle vahinkoa tai haittaa eikä niiden korvaamisesta sovita, ratkaistaan korvausasia tarvittaessa tienpitäjän tai maanomistajan erikseen hakemassa maantietoimituksessa. Lainkohdat Maantielaki ja 61, Tieoikeus maantiehen käyttöoikeutena Milloin maantie sijoitetaan sillalle, on tienpitäjälle perustettava omistusoikeuden sijasta tiealueeseen tieoikeus. Tässä toimituksessa maantie ylittää vesistöalueita siltana, jolloin tienpitäjälle tulee perustettavaksi uusia tieoikeuksia seuraavasti: Lainkohdat Maantielaki 58 Tieoikeus K26083 (Paatsjoen ylittävä silta) Rasittaa kiinteistöjä: , , Tieoikeus K (Könkäänsuvannon ylittävä silta) Rasittaa kiinteistöjä: , Tieoikeus K2655 (Kynsikosken ylittävä silta) Rasittaa kiinteistöjä: , Kiinteistöjaotuksen muutos Toimituksessa tehdään rajaamisesta johtuvat tarpeelliset kiinteistöjaotuksen muutokset. Rajaamisen myötä laajentuneet alueet siirretään osaksi tiealuetta, entiset tie- ja liitännäisalueet siirretään viereisiin kiinteistöihin pöytäkirjan kohdassa 16. kuvatulla tavalla. 21. Tiealueelle jäävä omaisuus Asianosaisille selostettiin tiealueelle jäävän kasvillisuuden, aitojen, kaivojen ym. omaisuuden paikalleen jäämistä ja korvaamista koskevat seikat. Tiealueella olevat rakennukset ja rakennelmat, hoitoon otettu kasvillisuus, aidat, kaivot ja muu omaisuus kuuluu lunastuksen jälkeenkin maanomistajalle. Tienpitäjän ilmoituksen mukaan ne saavat toistaiseksi jäädä paikalleen eikä niistä siksi ole tässä yhteydessä tarpeen määrätä korvauksia. Tarvittaessa tienpitäjällä on kuitenkin oikeus ne poistaa, jolloin niiden korvaamisesta sovitaan tai päätetään erikseen.

11 Toimitusnumero (13) 22. Edunvalvontakulujen korvaaminen Lunastuslain 82 :n säännös asianosaisten oikeudenvalvontakulujen korvaamisesta sekä korvaamisen edellytykset selvitettiin läsnäolijoille. Tällaisten kulujen korvaamista on erikseen vaadittava. Edunvalvontakuluja ei vaadittu. Edunvalvontakuluja ei ole tarpeen määrätä. Lainkohdat Lunastuslaki Haltuunotto Tienpitäjä saa ottaa lunastettavan omaisuuden haltuunsa sen jälkeen, kun lunastuspäätös on julistettu ja tienpitäjä on suorittanut siinä määrätyn kertakaikkisen korvauksen. Lainkohdat Maantielaki 56, Lunastuslaki Rekisteröinti Toimitus voidaan rekisteröidä, kun se on saanut lainvoiman. Rekisteröinnistä ilmoitetaan tienpitäjälle. Lainkohdat Maantielaki 86, kiinteistönmuodostamisasetus Asiakirjojen lähettäminen Asiakirjoja on pyytänyt Pekka Wesamaa tilan 6:18 Vuono osalta. Maanmittaustoimisto lähettää kahden viikon kuluessa toimituksen lopettamisesta pöytäkirjan valitusosoituksineen ja liitteineen asianosaisille niiden kiinteistöjen omistajille, joiden osalta on käsitelty korvauksia, rajankäyntejä tai vanhoja oikeuksia. Toimituskartta toimitetaan otteena oman kiinteistön kohdalta. Myös asiakirjoja erikseen pyytäneille toimitetaan asiakirjat. Rekisteröinnin jälkeen ei toimiteta muuttumattomia asiakirjoja. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 191, Kiinteistönmuodostamisasetus Toimituskustannukset Toimituskustannukset muodostuvat maantietoimitukseen käytetystä työajasta sekä kiinteistönmuodostamislain 207 :n mukaisista toimitusmenoista. Muutoin toimituskustannukset suorittaa maantielain 85 :n nojalla tienpitoviranomainen eli Lapin ELY-keskus. Kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain 10.2 :n nojalla voidaan ennen lopullisen maksun määräämistä periä vuosittain tehdyistä töistä aiheutuneita kustannuksia vastaava osamaksu. Lainkohdat Maantielaki 85, Kiinteistönmuodostamislaki 207, 180, 182, laki kiinteistötoimitusmaksusta Toimituksen lopettaminen Kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat oli käsitelty, toimitusinsinööri julisti toimituksen päättyneeksi ja ilmoitti asianosaisille muutoksenhakuoikeudesta ja siitä, miten muutoksenhaussa on meneteltävä.

12 Toimitusnumero (13) Toimitusinsinööri antoi halukkaille toimituspaikalla kirjallisen valitusosoituksen ja yleisesti kaikille suullisen valitusosoituksen. Toimitukseen on haettava muutosta 30 päivän kuluessa toimituksen lopettamisesta. Toimitus saa lainvoiman, jos toimitukseen ei haeta muutosta määräaikana tai muussa tapauksessa, kun valitus on tuomioistuimen päätöksellä lopullisesti ratkaistu. Toimitusinsinööri Terhi Halonen maanmittausinsinööri (DI) Lainkohdat Maantielaki 87, Lunastuslaki 89, kiinteistönmuodostamislaki 190, 231, 284

13 Toimitusnumero (13) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta , lopettamispäivä Maantietoimitus rajan määräämiseksi INARI-AKUJÄRVI: Akujärvi-Virtaniemi Mt 969 Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään maanantaina viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Lapin käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Valtakatu 17, Rovaniemi postiosoite: Valtakatu 17, Rovaniemi sähköpostiosoite: lappi.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 196 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Terhi Halonen