Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi seminaari Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen?

Transkriptio

1 Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi seminaari THL auditorio, Mannerheimintie 166 Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Erityissuunnittelija Tarja Saarinen Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto

2 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Helsingissä Väestömäärä n asukasta Henkilökuntaa sosiaali- ja terveysvirastossa noin , koko kaupungissa noin Keskeisenä tavoitteena kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston strategiaohjelmassa helsinkiläisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen sekä terveyserojen kaventuminen Strategisena tavoitteena myös tupakoinnin ja päihteiden käytön väheneminen Savuton Helsinki Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelman valmistelu Kuva: Helsingin aineistopankki

3 Puheenvuoron sisällöt: Ajankohtaista tilastojen valossa Helsingissä Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Helsingissä Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa

4 Alkoholia kerralla vähintään kuusi annosta tai enemmän, vähintään kerran viikossa juovien osuus % (Helsingin tietokeskus/ THL, Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -raportit )

5 Aikuisten päivittäinen tupakointi Helsingissä Vuosi 2005 Helsinki: miehet 29 % ja naiset 22 % (KTL, erillisajo, otoksen koko pieni) Koko maa: miehet 26 % ja naiset 18 % (KTL, AVKT) Vuosi 2014 Helsinki: miehet 15 % ja naiset 14 % (Internet-tutkimus N= 1156 Taloustutkimus Oy ja sosiaali-ja terveysvirasto) Koko maa: miehet 17 % ja naiset 14 % (THL, tupakkatilasto 2014)

6 Käyttänyt kannabista 12 viime kk aikana (%)

7 Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Helsingissä Ehkäisevän päihdetyön vastuutahot Helsingissä: Sosiaali- ja terveysvirasto sekä nuorisoasiainkeskus Kaupunkitasoinen ohjelmatyö: Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma, Savuton Helsinki verkosto sekä ikäryhmittäin osana Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ja Stadin ikäohjelmaa. Ohjelmissa mukana muita viranomaisia ja järjestöjä. Sote substanssivirasto päihde- ja mielenterveysasioissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinoinnissa. Osana vastuullisen alkoholikäytön toimenpideohjelmaa toteutetaan PAKKA toimintaa hallintokuntien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä. Aikuisten ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön yksikkö (Ety) Klaari Helsinki kehittää ja koordinoi nuorten ehkäisevää päihdetyötä Helsingissä Keskeiset yhteistyökumppanit: opetusvirasto, nuorten ehkäisevä päihdetyö ja yhteistyö esimerkiksi Klaari Helsingin, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja nuorisotoimen kanssa.

8 Ehkäisevän päihdetyön seuranta ja raportointi osana strategiatyötä ja hyvinvointikertomusta Ept-asioiden seuranta on upotettu osaksi strategiatyötä, kaupunkitasoiset tavoitteet ja mittaaminen on esitetty kaupungin strategiaohjelmassa. Helsingin tietokeskus tukee virastoja seurannassa ja raportoinnissa, mm. vastaa hyvinvointikertomuksena toimivasta Helsingin Tila ja kehitys julkaisusta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmien tavoitteet sekä niiden seuranta ja raportointi ovat osa strategian toteuttamista ja seurantaa. Tiedotus poliittisille päätöksentekijöille: osana strategian toteutumisen seurantaa säännöllisesti sekä erillisraportein esim. Savuton Helsinki - ohjelman loppuraportti (2016) sekä Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman väliraportit (2013, 2015, 2017). Jatkossa kehitetään ehkäisevän päihdetyön järjestämislain mukaisesti huumausaine- ja rahapelihaittojen ehkäisyn rakenteita.

9 Savuton Helsinki ohjelma Tupakoinnin ehkäisyn ja vähentämisen toimenpideohjelma vuosille Ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Savuton Helsinki Helsinkiläisten lasten ja nuorten tulee voida kasvaa savuttomassa ympäristössä. Savuton Helsinki oli ensisijaisesti kansanterveysohjelma, joka kohdentui sekä koko väestöön että riskiryhmiin. Helsingin kaupunki on Suomen suurin kuntatyönantaja, joka kantaa vastuun työntekijöidensä terveydestä kohdentamalla ohjelman toimenpiteitä ja tukitoimia henkilöstön tupakoinnin vähentämiseksi. Ohjausryhmä koordinoi, seurasi ja raportoi hallintokuntien toimenpiteitä ja savuttomuustyön etenemistä Helsingissä. Ohjelmalla ei ole ollut erillistä projektipäällikköä, vaan ohjelman toimenpiteet ovat toteutuneet osana hallintokuntien normaalia toimintaa. Ohjelmalla ollut systemaattinen seuranta ja numeeriset tavoitteet. Ohjelmassa on ollut mukana sosiaali- ja terveystoimen lisäksi opetusvirasto, nuorisotoimi, Tarja työterveyskeskus, Saarinen ympäristökeskus ja useita järjestöjä ja asiantuntijajäsen STM:stä.

10 Savuton Helsinki -ohjelman tärkeimmät virstanpylväät ja toimenpiteet

11 Jatkotoimenpiteet (khs ): 1. Helsingin kaupunki jatkaa Savuton Helsinki kriteereiden toteuttamista kaupungissa 2. Savuttomuus ja nikotiinittomuustyön tueksi muodostetaan koordinoiva asiantuntijaverkosto 3. Savuttomuus-sanan rinnalle otetaan käyttöön nikotiinittomuus (nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö) 4. Henkilökunnan savuttomuuden tukeminen sisällytetään osaksi työhyvinvoinnin johtamista 5. Sosiaali- ja terveysvirastossa jatkuvat tupakoinnin ehkäisyyn ja vieroitukseen liittyvät asiantuntijapalvelut 6. Tupakoinnin sekä nuuskan ja sähkösavukkeiden käytön seurantaa ja raportointia jatketaan osana kaupungin strategiaohjelman toteutumisen seurantaa ja terveydenhuoltolain mukaista hyvinvoinnin seurantaa (verkostotyön kautta)

12 Helsingissä tupakan ja muiden nikotiinituotteiden ehkäisyn uudet tavoitteet vuoteen 2025 määritellään seuraavasti

13 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Ohjelman päämäärät: 1) Vähentää alkoholinkulutusta Helsingissä 2) Suojella lapsia ja nuoria alkoholilta ja 3) Puuttua varhain alkoholin ongelmakäyttöön. Päämäärillä on lukuisa määrä tavoitteita ja toimenpiteitä, joille on määritelty vastuutahot sekä seurantamittarit. Ohjelmaa seurataan raportoimalla kaupunginhallitukselle. Ohjelmassa puututaan erityisesti lasten ja nuorten alkoholin saatavuuteen, käytön ehkäisyyn ja käyttöön. Lisäksi ohjelmassa on toimenpiteitä liittyen alkoholin mainostamisen rajoittamiseen ja alkoholin anniskeluun. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi Klaari Helsinki, opetusvirasto, liikennelaitos, rakennus- ja varhaiskasvatusvirasto, turvallisuus-ja valmiusyksikkö sekä työterveys Helsinki. Ohjelmassa edustus useista järjestöistä sekä Avista, THL:stä ja poliisista. Seuraava väliraportti mennessä.

14 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman sisällöt

15 Laaja-alaisten yhteistyörakenteiden vahvistuminen Ohjelmien ept-toimenpiteet on upotettu rakenteisiin lasten ja nuorten palveluissa eri virastoissa, ja ohjelmien toimeenpano kulkee osana alueellisia hyvinvoinnin koordinaatioverkostoa. Neuvoloiden, koulujen, oppilaitosten ja nuorisoasiainkeskuksen Klaari Helsingin ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet. Koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuri ja rakenteet vahvat, esim oppiaineiden sisällöt, päihdekasvatusmalli ja vanhempainiltamallit. Pakka-toiminnan pilotointi on aloitettu. Tarjontatyöryhmän ensimmäinen kokous tulossa 6/ Yhteistyötä vahvistaa päihdehoidon koordinaattorin toimi, nuorisoasema, sote-integraatiossa päihde- ja psykiatriapalvelujen osasto.

16 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman uudet painoalueet Kaupunginhallitus kehotti (Khs ) Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman seurantatyöryhmää jatkovalmistelussa kiinnittämään huomiota ikääntyneen väestön alkoholin käyttöön. Audit testien ja puheeksioton tehostamiseksi tulee vahvistaa toimenpiteitä sosiaali- ja terveysvirastossa ja työterveyskeskuksessa. PAKKA-toimintamallin toteuttaminen, arviointi ja laajentaminen Ala-ikäisten nuorten raittius ja 18 v täyttävien humalajuominen Tämän lisäksi jatketaan ohjelman seurantataulukon avulla seurantaa.

17 Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Tiedotus kuntalaisille: Ehkäisevän päihdetyönyksikön (Ety) tiedotus ja kampanjat, virastot ja järjestöt osana palveluitaan kuntalaisille, sähköiset palvelut ja itsehoito-nettisivut Ikääntyneiden kampanja Poliittisille päätöksentekijöille tietoa ept-asioista osana strategian raportointia Päivittäin tupakoivat nuoret, aikuiset, raskaana olevat Alkoholin riskikäyttäjät raskauden aikana Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa tai HUS:ssa alkoholinkäytön aiheuttaman elimellisen aivo-oireyhtymän ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin pää- tai sivudiagnoosiksi saaneet Lukion ja aol 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden marihuanan ja hashiksen käyttö 5 kertaa tai useammin Lisäksi ohjelmien seurantamittarit ja erillisraportointi

18 Ehkäisevän päihdetyön viestintää ikääntyneille Parhaillaan menossa yli 65-vuotiaille suunnattu Ikä tuo muutoksia korttikampanja kotihoidon asiakkaille muistuttamaan alkoholinkäytön haitoista Osana Stadin ikäohjelman tilaisuuksia ikääntyneiden alkoholinkäyttö aivoterveyden näkökulmasta

19 Ehkäisevän päihdetyön viestintää nuorille

20 Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa Alkoholin riskikäytön varhainen havaitseminen ollut alkoohjelman keskeisenä toimenpiteenä Neuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa systemaattinen puheeksiotto alko, tupakka ja päihteet Suun terveydenhuollolla vahva rooli tupakka-, nuuska- ja alkointerventioissa Tupakkaklinikka antaa vieroitushoitoa väestölle ja asiantuntijatukea henkilöstölle Rahapelaamisen haittojen tunnistaminen otetaan tämän vuoden aikana agendalle.

21 Sosiaali- ja terveysviraston terveys-ja hyvinvointierojen seurannan indikaattoreiden kehittäminen Terveysindikaattorit painoindeksi (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, tukirankaongelmat) verenpaine (sydän- ja verisuonisairaudet) tupakointi (sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkoahtaumatauti, syövät) Audit-testi (alkoholi) LDL-kolesteroli (sydän- ja verisuonisairaudet) HBA1C (pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaa sokerihemoglobiini, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet) MMSE BDI, (depressio) CPI (ienkudoksen terveydentila) D (karies) Hyvinvointi-indikaattorit toimeentulotuki kouluttamattomuus pitkäaikaistyöttömyys asunnottomuus mahdollisesti Audit-testi ja BDI

22 Miten indikaattoreiden käyttöönotto ja kirjaaminen saadaan systemaattiseksi? Hyötyjen hahmottaminen Tiedolla johtamisen tuki Päätökset: Linjajohto Tekniset ohjeet (Pegasos + Effica+ ATJ): Tietohallinto Toiminnalliset ohjeet (Pegasos + Effica + ATJ): Kirjaamistyöryhmä ja ydintoiminnan osastojen vastuuhenkilöt Osaamisen varmistaminen: Perehdytys, koulutus, ohjeet, videot, tutorointi (lähiopetus), palaute

23

24 Yhteenvetoa tämän hetken onnistumisista ja haasteista Ehkäisevää päihdetyötä tehty systemaattisesti jo pitkään, rakenteet ja sovitut käytännöt sekä yhteistyöverkostot ovat olemassa. Monitoimijaisuus ja vahva poliittinen tuki ohjelmien vahvuuksina. Ohjelmien toimenpiteiden vieminen suoraan arkitoimintaan ilman erillistä hankerakennetta onnistunut rakenne. Johtaminen, seuranta ja arviointi on tärkeää, pyritään johtamaan mittarit toimenpiteiden seuraamiseksi. Helsingissä ept- kokonaisuus upotetaan soten kokonaispalvelutarjontaan. Mennään kohti isompia rakenteita palvelujen uudistamisessa. Uuden asian toimeenpano vie aikaa johtuen toimintaympäristön massiivisuudesta.

25 Kehittämiskohteet: Lain ja toimenpideohjelman implementointi jatkossa eptrakenteisiin, rahapelaamisen ja huumeiden kytkeminen vahvemmin. Osana kunnan johtamisjärjestelmän kokonaisuudistusta selvitetään uudet rakenteet. Sähköisten järjestelmien toimivuus. Haasteina mm. toimintaympäristön useat suuret, samanaikaiset muutokset.

26 Kiitos! / tarja.saarinen@hel.fi