Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta)

Transkriptio

1 Mikkeli Kokouskutsu 1 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Aika , klo 17:00 Paikka Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Käsiteltävät asiat 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 22 Pöytäkirjan tarkastus 23 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 24 Päivähoidon palveluseteli 25 Perusopetuksen tuntijako alkaen 26 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet

2 Mikkeli Kokouskutsu 2 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Osallistujat Osmo Ukkonen, puheenjohtaja Tiina Turunen, sihteeri Eeva Vihermäki Elina Hölttä Janne Strengell Jyrki Koivikko Katri Kontunen-Karhula Markku Paukku Pekka Pöyry Petri Tikkanen Rauni Berndt Samuel Tarkiainen Sari Rautiainen Susanna Rusakko Petri Pekonen, kaupunginhallituksen jäsen Niko Mikkonen, nuorisovaltuuston edustaja Seija Manninen, kasvatus ja opetusjohtaja Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja Virpi Siekkinen

3 Mikkeli Kokouskutsu 3 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 Mikkeli Kokouskutsu 4 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Pekka Pöyry ja Petri Tikkanen. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, 3. kerros) viimeistään

5 Mikkeli Kokouskutsu 5 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Kasvatus- ja opetusjohtaja 26/ ; Helinä Hyytiäisen irtisanoutuminen toimistosihteerin tehtävästä alkaen. Kasvatus- ja opetusjohtaja 26 Helinä Hyytiäisen irtisanoutuminen toimistosihteerin tehtävästä alkaen, Kasvatus- ja opetusjohtaja 26 Helinä Hyytiäisen irtisanoutuminen toimistosihteerin tehtävästä alkaen, Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjassa sellaista, mikä olisi esteenä päätöksen toimeenpanolle, sivistystoimenjohtaja ehdottaa, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta viranhaltijapäätökseen.

6 Mikkeli Kokouskutsu 6 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Päivähoidon palveluseteli MliDno Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon periaatteet Varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluja tarjotaan kunnallisesti ja yksityisesti. Kunnallista päivähoitoa tarjotaan enenevässä määrin päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, perhepäivähoitajien omassa kodissa sekä avointa varhaiskasvatusta avoimissa päiväkodeissa. Yksityisesti päivähoitopalvelua tarjotaan yksityisissä päiväkodeissa ja yksityisten perhepäivähoitajien omassa kodissa. Tavoitteena on, että yksityisten päiväkotien palvelutuotanto säilyy vähintään nykyisellä tasolla ja että Mikkelin kaupunki ja yksityiset palveluntuottajat yhdessä pystyvät vastaamaan varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden kysyntään. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen piirissä oli päivähoitolasta ja määrä oli lasta. Mikkelin kaupungin alueella toimii yhdeksän yksityistä päiväkotia ja 35 yksityistä omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Yksityisissä päiväkodeissa oli hoidossa 359 lasta ja perhepäivähoitajilla 108 lasta, yhteensä 467 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa oli hoidossa 355 lasta ja perhepäivähoitajilla 106 lasta, yhteensä 461 lasta. Mikkelin kaupunki maksaa tukea yksityisille päiväkodeille. Kokopäivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden tuki on 516,80 / kk ja 3-5-vuotiaiden 427,70 /kk. Osapäivähoidossa olevan lapsen tuki on 181,00 /kk. Esiopetukseen osallistuvan ja samalla päivähoitoa tarvitsevan lapsen tukea maksetaan 457,80 /kk. Pelkkään esiopetukseen osallistuvan lapsen tuki on 265,90 /kk. Esiopetuksen tarvikeraha lasta kohden on 50, joka maksetaan lukukausittain, yhteensä 100 /vuosi. Lisäksi kaupungin varhaiskasvatuspalvelut korvaavat eri suuruisia huoneisto- ja kiinteistökustannuksia. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan huoneisto- ja kiinteistökustannuksia oli korvattu keskimäärin 85 euroa lasta kohden. Yksityinen perhepäivähoitaja saa Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen, jonka perhe hakee. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelut on järjestänyt tapaamisen yksityisten päiväkotien edustajien kanssa, koska uuden hankintalain voimaantulo velvoittaa tarkastelemaan nykyisiä avustuskäytäntöjä. Tapaamisessa tutustuttiin palvelusetelijärjestelmään. Seuraava tapaaminen on huhtikuussa.

7 Mikkeli Kokouskutsu 7 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Palveluseteli Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata yksityisen palveluntuottajan asiakaspalvelun kustannukset kunnan määrittelemään arvoon asti. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta palveluseteliin vaan siihen vaikuttaa kunnan linjaus palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä kunnan viranomaisen arviosta asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Palveluseteli on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin välillä, koska palvelujen tuottajien valinnassa ja hyväksymisessä ei edellytetä tarjousvertailumenettelyä eikä kilpailuttamista. Palveluseteli on ollut valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytössä vuodesta 2004 alkaen. Palvelusetelin käytön lisäämistä edistettiin elokuussa 2009 voimaan tulleella lainsäädännöllä ja palvelusetelijärjestelmä laajeni koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelijärjestelmä on otettu käyttöön Mikkelin seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin asteittain vuodesta 2007 lähtien erityisesti vanhusväestölle, vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarjottaviin palveluihin. Palvelusetelin käyttö on laajentunut koskemaan myös lapsiperheitä ja omaishoitajia. Mikkelin kaupungin talousarviossa vuonna 2013 oli esitetty palvelusetelijärjestelmän lisäämistä ja kehittämistä, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi. Tehtävänä nähtiin uusien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintamallien kehittäminen siten, että palveluseteli olisi yksi hankintamuoto muiden rinnalla (Mikkelin kaupunginvaltuusto ). Päivähoidon palveluseteli Lasten päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalipalvelu, kun päivähoito siirtyi opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa. Varhaiskasvatus on näin ollen opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen piirissä. Palvelusetelijärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa ja sen käyttö on todettu laajenevan vuosi vuodelta. Tammikuussa 2011 Suomen Kuntaliiton ja Sitran selvityksen mukaan 8 kuntaa ilmoitti käyttävänsä päivähoidon palveluseteliä. Kuntaliiton selvityksen mukaan keväällä 2014 päivähoidon palvelusetelin käyttö oli laajentunut jo 38 Manner-Suomen kuntaan ja 24 kuntaa suunnitteli päivähoidon palvelusetelin käyttöön ottamista. Käyttöönoton on todettu vähentävän kunnallisten hoitopaikkojen kysyntää, päivähoitojonoja ja kunnan investointitarpeita ja palveluseteli on lisännyt perheille tarjottavia vaihtoehtoja.

8 Mikkeli Kokouskutsu 8 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunta tekee päätökset palvelusetelin käyttöönotosta. Se määrittää palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, kun tuottaja täyttää kunnan asettamat hyväksymiskriteerit. Palvelusetelijärjestelmässä kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat kilpailuttamalla tai hyväksymismenettelyllä, joka ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Käytettäessä palveluseteliä kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta. Päivähoidon palveluseteli on lapsikohtainen tuki, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Samanaikaisesti perhe ei voi saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palveluseteliä ei makseta perheelle rahana, vaan yksityinen palveluntuottaja laskuttaa määritetyn setelin arvon kaupungin varhaiskasvatukselta palvelutarpeen mukaan. Perheellä on oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä. Palveluseteliin liittyviä käsitteitä Asiakkaan omavastuu = Palvelun hinnasta vähennetään palvelusetelin arvo Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan ja asiakkaan maksuista Palvelusetelin arvo = Kunnan maksama osuus palvelun hinnasta Omavastuu = Asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta Tulosidonnainen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo määräytyy asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suurempi on myös asiakkaan omavastuu. Tasasuuruinen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo on kaikille asiakkaille samansuuruinen. Asiakkaan tulot eivät vaikuta tasasuuruisen palvelusetelin arvoon. Hintakatto = Kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan omavastuu. Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton, se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. Tätä kutsutaan hintakaton asettamiseksi. Markkinahinta = Kunta antaa palvelusta maksettavan hinnan muodostua vapaasti markkinoilla. Kunta ei ota kantaa

9 Mikkeli Kokouskutsu 9 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta palveluntuottajan hinnoitteluun, vaan asiakkaan kunnan palvelusta maksama hinta määräytyy markkinoiden ehdoilla. Kunta ja palveluseteli Päättää käyttöönotosta Päättää palvelusetelillä hankittavista palveluista Päättää hyväksymisehdot Hyväksyy palveluntuottajat Tiedottaa ja opastaa asiakasperheitä Huolehtii palveluohjauksesta Arvioi asiakasperheen palvelutarpeen Myöntää palvelusetelin tulosidonnaisena tai tasasuuruisena Määrittelee palvelusetelin myöntämisen kriteerit, voimassaoloajan, arvot, kattohinnat Maksaa kunnan osuuden palveluntuottajalle Valvoo palveluntuottajan toimintaa Asiakas ja palveluseteli Valitsee, käyttääkö kunnallista vai yksityistä päivähoitopalvelua Valitsee palveluntuottajan Toimittaa kuntaan tulotiedot Voi kieltäytyä palvelusetelistä ja hakea kunnallista päivähoitoa Tekee palvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa Maksaa päivähoitomaksun palveluntuottajalle Palveluntuottaja ja palveluseteli Hakee palveluntuottajaksi Hinnoittelee tuottamansa palvelut Tekee palvelusopimuksen asiakkaan kanssa Laskuttaa asiakasta Laskuttaa kuntaa Palvelusetelin arvo Kuntaliiton selvityksessä (2014) päivähoidon palvelusetelin arvo vaihtelee keskimäärin Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten päivähoidon palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka. (Laki lasten päivähoidosta, 10 ) Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi.

10 Mikkeli Kokouskutsu 10 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen tuntijako alkaen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Seija Manninen Seija.Manninen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite 2 Esitys 1.pdf 2 Liite 3 Esitys 2.pdf 3 Liite 4 Esitys 3.pdf 4 Liite 1 Hyväksytty tuntijako.pdf Suomessa valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä siitä ajasta, joka jaetaan perusopetuksessa eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetuksen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Uudessa hyväksytyssä tuntijaossa (liite 1) lisätään taito- ja taideaineiden kaikille yhteistä opetusta neljällä vuosiviikkotunnilla. Myös historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla ja valinnaisiin oppiaineisiin lisätään kolme vuosiviikkotuntia. Uudessa tuntijaossa kaikkien opetuksen järjestäjien on tarjottava vapaaehtoisen A2-kielen opetusta ja B1-kielen (ruotsi) opetus alkaa jo kuudennelta vuosiluokalta. Vuosiluokilla 1-6 opetetaan fysiikkaa, kemiaa, maantietoa ja terveystietoa integroituna ympäristöoppiin. Valtioneuvosto hyväksyy perusopetuksen yleiset tavoitteet ja tuntijaon, kun taas Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista. Tällöin puhutaan valtakunnallisista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin ja ne ovat olleet käytössä alkaen.

11 Mikkeli Kokouskutsu 11 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Opetushallitus hyväksyi uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet koskien esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta Perusteiden mukaan paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta Vuosiluokkien 7-9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja Mikkelissä paikallista opetussuunnitelmatyötä on koordinoinut Tulevaisuuden koulu -ohjausryhmä, joka on valmistellut valtioneuvoston päättämän tuntijaon pohjalta kolme erilaista ehdotusta paikalliseksi perusopetuksen tuntijaoksi: Esitys 1 (liite 2): Painotus: Ympäristö- ja luonnontietoaineet ja valinnaisuus, A- kielen aloitus 2. luokalla Vuosiviikkotuntimäärä on 226 (= sama kuin voimassaoleva tuntijako) Kuvausta ja perusteluja ja tuntijakoesitykselle: 1-2 vuosiluokilla 20 vuosiviikkotuntia Valtakunnan tuntijaon minimi luokalla on 19 tuntia. Ohjausryhmä pitää alkuopetuksen 20 viikkotuntimäärää käytännön miniminä useasta syystä. Jo esiopetuksen viikkotuntimäärä on 20 h/vk. Lisäksi 1-2 -luokkatasojen tuntimäärät on hyvä pitää samoina muun muassa kuljetusten ja yhdysluokkaopetuksen onnistumiseksi. Uutena seikkana on lisäksi A-kielen opetus. A-kielen minimituntimäärä alakoulussa on 9 tuntia ja se voidaan sijoittaa luokille 2-6. A-kielen varhennettu aloittaminen 2. vuosiluokalla nostaa 2. vuosiluokan tuntimäärän 1 vvh:n yli minimin (19 vvh). Tutkimusten mukaan varhennettu, kielikylvyn omainen opetus tukee englannin äänteiden oppimista, kielen käytön rohkeutta sekä innostusta ja silloin lapsella on erityinen herkkyys kielen oppimiseen. Varhennettu englannin opetus tukee A2-kielten (ranska, saksa, venäjä) ryhmien muodostumista 4. luokalla, koska oppilaille ja heidän vanhemmilleen on ehtinyt muodostua nykyistä parempi käsitys vieraan kielen opiskelusta. Tämän ratkaisun seurauksena on johdonmukaista ja järkevää nostaa myös 1. vuosiluokan tuntimäärä samalle tasolle kuin 2. vuosiluokalla. Ympäristöoppiin lisätunteja 3-4 luokille Opetussuunnitelman sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja sen myötä uudenlainen pedagogiikka vaatii aikaa, jotta tavoitteiden olisi mahdollista toteutua. Ympäristöoppi pitää sisällään niin kemian, fysiikan, terveystiedon, maantiedon, biologian ja kansalaistaidon tavoitteet. Ohjausryhmä näkee kahden opetustunnin lisäämisen ympäristöoppiin minimituntien tueksi välttämättömänä hyvän ja monimuotoisen oppimisen kannalta. Aikaa tarvitaan myös nykyistä enemmän monialaisten ja laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen erilaisten esim. projektimuotoisten oppimismenetelmien takia.

12 Mikkeli Kokouskutsu 12 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Opetusta jaksotetaan Opinto-ohjausta pidetään tärkeänä kaikilla yläkoulun luokilla, joten toinen vuosiviikkotunti on jaettu 7. ja 8. vuosiluokan kesken. Vastaavasti ruotsin opetus on rytmitetty niin, että 7-8 vuosiluokilla on 1,5 vuosiviikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 1 vuosiviikkotunti. Puolikkaat vuosiviikkotunnit opetetaan jaksoittain. Valinnaisuus alkaa alakoulussa Valinnaisuutta on 5. vuosiluokalta alkaen. Alempien luokkien taito- ja taideaineet voidaan sijoittaa kiinteiksi tunneiksi tuntijakoon tai koulu voi laittaa ne valinnaisaineiksi. Yläkoulun valinnaisuuteen sisältyy myös valinnaisen A-kielen tuntimäärä. Kustannusvaikutus: 4 vvh yli valtakunnallisen minimituntimäärän (222 vvh). Esityksen vuosiviikkotuntimäärä on sama kuin tällä hetkellä Mikkelissä voimassa olevassa tuntijaossa (226 vvh). Esitys 2 (liite 3): Painotus: A-kielen aloitus 2. luokalla, lisätunti ympäristöoppiin ja valinnaisuuteen Vuosiviikkotuntimäärä on 224 A1-kieli aloitetaan 2. vuosiluokalla ja 1. luokalle lisätään 1 vvh taito- ja taideaineisiin samoin perustein kuin 1. esityksessä. 3-7-vuosiluokilla on minimituntimäärä. Valinnaisuus alkaa taitoja taideaineissa sekä valinnaisaineissa 3. luokalta alkaen. 4. luokalle lisätty yksi vuosiviikkotunti ympäristöoppia. Kustannusvaikutukset: 2vvh yli valtakunnallisen minimituntimäärän. Vähennystä nykyiseen voimassaolevaan vuosiviikkotuntimäärään 2vvh. Esitys 3 (liite 4): Vuosiviikkotuntimäärä on 222 eli valtakunnallinen minimituntimäärä Minimituntimäärä ohjaa valinnaistunteja 3vvh alakouluun ja 6 vvh yläkouluun. Valinnaisuus alkaa 4. vuosiluokalta. A1-kielen opiskelu alkaa 3. luokalta ja B1-kielen opiskelu 6. luokalta. Taito- ja taideaineita voidaan sijoittaa kiinteiksi tunneiksi ja/tai ne ovat oppilaiden valittavina valinnaisaineina. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää, että Mikkelin perusopetuksen tuntijako on alkaen esitys 1 (liite 2). Tiedoksi Kasvatus- ja opetusjohtaja, peruskoulut

13 Mikkeli Kokouskutsu 13 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet MliDno Valmistelija / lisätiedot: Seija Manninen,Päivi Turunen Seija.Manninen@mikkeli.fi, Paivi.Turunen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite 3 Palveluntuottajan valintakriteerit.pdf 2 Liite 2 Laatukriteerit.pdf 3 Liite 1 Toimintasuunnitelma 2015.pdf 4 Liite 4 Seurannan kooste.pdf Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Perusopetuslain mukaisesti kunta voi järjestää tai hankkia lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelun tuottajalle. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti.mikäli kunta päättää järjestää laissa tarkoitettua toimintaa, kunta saa siihen valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan 570 tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 ja 760 tunnin osalta enintään 80. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu-

14 Mikkeli Kokouskutsu 14 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta ja iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksuista. Mikkelissä koululaisten iltapäivätoimintaa on järjestetty jo vuodesta 1997 alkaen. Mikkelin kaupunki avustaa eri järjestöjä, jotka käytännössä toteuttavat iltapäivätoiminnan järjestämisen. Tällä hetkellä toiminnan tuottajina ovat Etelä-Savon Liikunta ry, Etelä-Savon Martat ry, Mikkelin 4H-yhdistys ry, Mikkelin Pelastakaa Lapset ry ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, joiden kanssa on tehty sopimukset palvelun tuottamisesta. Sivistystoimella on iltapäivätoimintaa myös omana toimintana. Ristiinan yhtenäiskoulussa järjestetään aamupäivätoimintaa kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti. Mikkelissä iltapäivätoimintaa tarjotaan ensisijaisesti peruskoulun 1. luokan oppilaille ja luokkalaisille erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Toimintaan otetaan mukaan myös toisen luokan oppilaita, jos tilat ja ryhmän toimivuus sen sallivat. Iltapäivätoimintaa järjestetään jokaisessa koulussa, jossa hakuaikana toimintaan on hakenut vähintään kuusi 1. luokan oppilasta. Lukuvuonna Mikkelin perusopetuksen kustantamana toimii 22 iltapäivätoimintaryhmää eri puolilla kaupunkia. Toiminnan piirissä on 418 lasta, joita ohjaa 41 iltapäivätoiminnan ohjaajaa. Palveluntuottajat tekevät vuosittain toimipistekohtaiset toimintasuunnitelmat, jotka perustuvat kaupungin yhteiseen toimintasuunnitelmaan. Päivitetty toimintasuunnitelma on liitteenä (liite 5). Toimintaa ohjaa ja koordinoi aamuja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä, johon kuuluvat palveluntuottajan edustajat, iltapäivätoiminnan koordinaattori ja kasvatus- ja opetusjohtaja. Perusopetuksen laadun varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö laati syksyllä 2009 perusopetuksen laatukriteerit. Niitä täydennettiin keväällä 2012, jolloin valmistuivat perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatukriteerit. Niiden pohjalta Mikkeliin on laadittu omat iltapäivätoiminnan laatukriteerit, joka liitteenä (liite 6). Mikkelin kaupunki on hakenut lehti-ilmoituksella iltapäivätoiminnan palveluntuottajia. Palveluntuottajat valitaan liitteenä (liite 7) olevien palveluntuottajien valintakriteerien mukaisesti. Valittujen palveluntuottajien kanssa tehdään asiasta erilliset kumppanuussopimukset. Vanhempien maksuosuus aamupäivätoiminnasta on 30 / kk. Iltapäivätoiminnan vanhempien maksuosuus määräytyy toimintapäiviin osallistumisen perusteella seuraavasti: 1. Jos lapsella on läsnäolopäiviä iltapäivätoiminnassa 0-10 pv/kk (ei päivittäistä tuntirajoitetta) on vanhempien maksuosuus 40 /kk.

15 Mikkeli Kokouskutsu 15 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta Jos lapsella on läsnäolopäiviä iltapäivätoiminnassa 11 tai enemmän/kk ja päivittäinen toiminnassa oloaika enintään 3h/päivä, on vanhempien maksuosuus 60 / kk. 3. Jos lapsella on läsnäolopäiviä iltapäivätoiminnassa 11 tai enemmän/kk ja päivittäinen toiminnassa oloaika yli 3h/päivä, on vanhempien maksuosuus 80 /kk. Mikäli samasta perheestä on kaksi tai useampia lapsia kokoaikaisessa iltapäivätoiminnassa (läsnäolopäiviä 11 päivää tai yli/kk ja yli 3 h/pv) on vanhempien maksuosuus toisesta ja seuraavista lapsista 60 /kk/lapsi. Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille Vuoden 2014 seurantaan liittyvä kysely lähetettiin kaikille perusopetuslain mukaista toimintaa järjestäville kunnille. Säännöllinen seuranta vuosittain on tärkeä osa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä. Seuranta toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Edellisen kerran huoltajille suunnattu seuranta tehtiin keväällä Vuoden 2014 kyselyyn osallistui huoltajaa, 245 Manner-Suomen kunnasta. Liitteenä (liite 8) olevassa koosteessa on yhteenveto valtakunnallisen seurannan keskeisistä tuloksista ja vertailu Mikkelin kaupungin huoltajien antamiin tuloksiin. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta hyväksyy Mikkelin perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet ja vanhempien maksuosuudet sekä liitteinä olevat päivitetyn toimintasuunnitelman, iltapäivätoiminnan laatukriteerit ja palveluntuottajien valintakriteerit. Tiedoksi Kasvatus- ja opetusjohtaja, toimistosihteeri Päivi Turunen

16 Aine Vuosiluokka Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli B1-kieli Matematiikka Ympäristöoppi 4 10 Biologia ja maantieto 1 7 Fysiikka ja kemia 1 7 Terveystieto 1 3 Ympäristö- ja luonnontietoaineet yhteensä Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yhteensä 62 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet 9 9 Vähimmäistuntimäärä yhteensä 222 (Vapaaehtoinen A2-kieli) (12) (12) (Vapaaehtoinen B2-kieli) (4) (4) - - = Oppiainetta voidaan opettaa asianomaisilla vuosiluokilla, jos opetussuunnitelmassa niin määrätään 1 Ainetta opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vuosiluokilla Yhteiskuntaoppia opetetaan vuosiluokilla 4 6 vähintään 2 vuosiviikkotunti ja vuosiluokilla 7 9 vähintään 3 vuosiviikkotuntia. 3 Oppilas voi kielestä riippuen opiskella vapaaehtoista A2-kieltä joko valinnaisena aineena tai B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena. Oppilas voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena. Vaihtoehtoisesti vapaaehtoiset A2- ja B2-kielet voidaan järjestää perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena, jolloin niiden opetusta ei voida järjestää käyttäen tässä pykälässä määriteltyjä valinnaisten aineiden tai B1-kielen kaikille yhteistä vähimmäistuntimäärää. Kielestä riippuen oppilaalle opetetaan tällöin B1-kieltä tai sen sijasta valittavia valinnaisia aineita. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä olisi yhteensä vähintään 234 vuosiviikkotuntia ja B2-kielen valinneen oppilaan yhteensä vähintään 226 vuosiviikkotuntia. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena sekä A2- että B2-kieltä opiskelevan kokonaistuntimäärä perusopetuksen aikana olisi yhteensä vähintään 238 vuosiviikkotuntia.

17 liite 1 Mikkelin kaupunki Luonnos perusopetuksen tuntijaoksi Esitys 1, 226 vvt VÄRIKOODIT: 1-2 LK 1-6 TAI TAI 1-9 sijoitettu valinta lisätunti tuntijakoon Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 2 1,5 1, Matematiikka Ympäristö- ja luonnontietoaineet Ympäristöoppi Biologia- ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yhteensä 63 minimituntimäärä 62 Oppilaanohjaus ,5 0, Valinnaiset aineet Vähimmäistuntimäärä yhteensä Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoinen B2-kieli Vap.eht. kielivalinnan jälkeen Minimit

18 liite 2 Mikkelin kaupunki Luonnos perusopetuksen tuntijaoksi Esitys 2, 224 vvh VÄRIKOODIT: 1-2 LK 1-6 TAI TAI 1-9 lisätunti tuntijakoon Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 2 1,5 1, Matematiikka Ympäristö- ja luonnontietoaineet Ympäristöoppi Biologia- ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yhteensä 63 Minimitunnit 62 Oppilaanohjaus ,5 0, Valinnaiset aineet Vähimmäistuntimäärä yhteensä Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoinen B2-kieli Vap.eht. kielivalinnan jälkeen Minimit

19 liite 3 Mikkelin kaupunki Luonnos perusopetuksen tuntijaoksi Esitys 3, minimituntimäärä 222 vvh VÄRIKOODIT: 1-2 LK 1-6 TAI TAI 1-9 Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 2 1,5 1, Matematiikka Ympäristö- ja luonnontietoaineet Ympäristöoppi Biologia- ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yhteensä 62 Minimit 62 Oppilaanohjaus ,5 0, Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoinen B2-kieli Vap.eht.kielivalinnan jälkeen Minimit

20 Tilaa antava, toimiva, turvallinen ILTAPÄIVÄTOIMINTA! 1

21 SISÄLLYSLUETTELO ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET... 3 Kodin ja koulun kasvutyön tukeminen... 3 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 3 Eettisen kasvun tukeminen... 4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen... 4 ILTAPÄIVÄTOIMINNN SISÄLLÖT JA PAINOALUEET... 4 MUUT ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN LIITTYVÄT KESKEISET TEKIJÄT... 5 Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet... 5 Toiminnan laajuus, toiminta-aika... 5 Toimintamaksut... 6 Henkilöstön resurssointi, henkilöstön rakenne, ohjaajien kelpoisuus, ohjaajien rikostaustan selvittäminen... 6 Tilat... 6 Välipala... 7 Talous... 7 Iltapäivätoiminnan organisointi ja koordinointi... 7 Seuranta ja arviointi... 8 Yhteistyö ja tiedonkulku... 8 Muuta iltapäivätoimintaan säätelevää lainsäädäntöä

22 Iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (POL 48) mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeisistä sisällöistä antamalla toimintaa varten Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Mikkelin kaupungissa iltapäivätoiminnasta vastaa Mikkelin kaupungin sivistystoimi. Mikkelin kaupunki voi järjestää iltapäivätoimintaa omana toimintana tai hankkia avustuspohjaisesti palveluntuottajilta, joita voi olla seurakunta, yritys, yhdistys, järjestö tai osuuskunta. Lapsen osallistuminen iltapäivätoimintaan on huoltajille vapaehtoista. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET Kodin ja koulun kasvutyön tukeminen Iltapäivätoiminta tukee lapsen henkistä ja fyysistä kasvua ja hyvinvointia sekä auttaa lapsen ja perheen arjesta selviämisessä. Lähtökohtana on kuitenkin, jotta lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Iltapäivätoiminnan ohjaajilla on ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta, joka tarkoittaa ohjaajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Huoltajia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti yhteistyöhön ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Iltapäivätoiminta ja koulun kehittävät yhteistyössä sopivia rakenteita ja toimintatapoja. Iltapäivätoiminnan ohjaajien yhteistyö opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilashuollon henkilökunnan kanssa tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Iltapäivätoiminnassa annettava läksyjentekomahdollisuus tukee lapsen myös koulunkäyntiä. Läksyjen teosta sovitaan huoltajan ja mahdollisesti myös opettajan ja ohjaajan kesken. Kodin, koulun ja iltapäivätoiminnan kasvutyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arovoisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Iltapäivätoiminnan tuottaja- eikä ohjaaja ei saa sivullisille ilmaista lasta ja/tai hänen perhettään koskevia tietoja tai asiakirjoja. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Iltapäivätoiminta on ilmapiiriltään ja kasvuympäristöltään turvallinen ja kiireetön. Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus levähtämiseen, rauhoittumiseen, läksyjen tekemiseen, ulkoiluun ja liikuntaan sekä muuhun fyysiseen aktiivisuuteen. Monipuolinen välipala lisää hyvinvoinnin kokemusta ja tunnetta. Jokaisen lapsen tulee kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty. Lapsi tarvitsee myös ryhmän hyväksyntää. Yhdessä toimimisessa opitaan tarpeellisia vuorovaikutustaitoja. Ohjaajien rohkaisemisella, kannustamisella, myönteisellä suhtautumisella sekä ja läsnäololla on tärkeä merkitys. Iltapäivätoiminnassa lapset saavat osallistua yhteisten sääntöjen luomiseen, näin lapset saavat osallisuuden tunnetta joka edesauttaa sääntöjen noudattamista. Osallisuus, yhdenmukaisuus ja tasaarvo ehkäisevät kiusaamista. Iltapäivätoiminnassa kiusaamiseen puututaan välittömästi. 3

23 Eettisen kasvun tukeminen Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuorisuuden ymmärtäminen. Lapsia ohjataan menettelytapoihin, joilla mahdollisia ongelmatilanteita voidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti. Vähitellen lapsia opetetaan kasvamaan vastuuseen: - omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista - toisen hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista - oma toiminnan aiheuttamista tunteista ja seuraukista itselle ja toiselle - ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja sopimuksista - myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Iltapäivätoiminnassa tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Toimintaa toteutetaan niin, että se lisää lasten onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. Huomiota kiinnitetään erityisesti erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden edistämiseen. ILTAPÄIVÄTOIMINNN SISÄLLÖT JA PAINOALUEET Iltapäivätoiminta on laadullisesti samantasoista riippumatta toiminnan tuottajasta. Toiminnan tuottaja vastaa toimipaikkakohtaisesti sisällön ja sen toteutuksen suunnittelusta. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten tarpeet ja omat toiveet myös huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet, ohjaajien vahvuudet sekä toiminnan tuottajien painotukset. Jokainen toimipaikka laatii lukuvuosittain oman toimintasuunnitelman, josta toimitetaan huoltajille sekä kaupungin sivistystoimelle. Iltapäivätoiminnassa korostetaan lapsen oikeutta tuvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Laadukas iltapäivätoiminta tarjoaa lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa sosiaalista vuorovaikutusta ilon ja virkistyksen kokemuksia, esteettisiä kokemuksia ja mahdollisuuden kehittää erilaista osaamista. Koulun kerhotoimintaan ja taiteen perusopetukseen osallistuminen voi olla osa lapsen iltapäivätoimintaa. Mikkelin kaupungin iltapäivätoiminnan painopistealueita ovat: - eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus - leikki ja vuorovaikutus - ulkoilu ja liikunta - askartelu ja kädentaidot - ruokailu ja lepo - arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa - kulttuuri ja perinteet - kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu - mediataidot 4

24 MUUT ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN LIITTYVÄT KESKEISET TEKIJÄT Toiminnan laajuus, toiminta-aika Iltapäivätoimintaa pyritään järjestämään jokaisessa koulussa, jossa hakuaikana toimintaan on hakenut vähintään kuusi ensimmäisen luokan oppilasta, joten toimintaryhmien määrä tarkistetaan lukuvuosittain. Iltapäivätoimintaa tarjotaan ensisijaisesti peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaille, ja 2-3 luokkalaisille erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Mikäli ryhmässä on tilaa otetaan toimintaan mukaan myös toisen luokan oppilaita mikäli tilat ja ryhmän toimivuus sen sallivat. Toisen luokan oppilaat otetaan toimintaan mukaan syyskuun alusta alkaen, näin pyritään takaamaan pienille ekaluokkalaisille rauhallinen koulun ja iltapäivätoiminnan aloitus. Toimintaa järjestetään jokaisena koulupäivänä välittömästi koulun päättymisen jälkeen joko klo tai klo 17 saakka. Kaupungin sosiaalipalvelujen palveluneuvo järjestää iltapäivähoitoa vaikeammin vammaisille lapsille, joilla on erityishoidon- ja tuen tarvetta. Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet Jokaiselle kuluvana vuonna oppivelvollisuusiän saavuttavalle lapselle lähetetään kirje kotiin kouluun ilmoittautumisesta. Ko. kirjeen liitteenä lähetetään tiedote iltapäivätoiminnasta sekä iltapäivätoiminnan hakulomake. Koulutulokaskirjeessä on Wilman kirjautumistunnukset. Iltapäivätoimintahakemuksen voi tehdä internetin (Wilman) kautta. Huoltaja voi tehdä iltapäivätoimintahakemuksen myös paperihakemuksella ja palautta sen joko Mikkelin kaupungin sivistystoimeen tai lapsen tulevaan kouluun. Kevään aikana kouluissa järjestettävissä tulevien ykkösluokkalaisten tutustumispäivissä on iltapäivätoiminnanohjaaja paikalla, mikäli huoltajilla on kysyttävää iltapäivätoiminnasta. Jokaiselle toimintaan hakeneelle lähetetään kirjallinen päätös juhannukseen mennessä. Toiminnassa mukana jo oleville lapsille jaetaan reppujakeluna jatkohakemus seuraavalle lukuvuodelle. Mikäli toimintaan hakeneita lapsia on enemmän kuin mitä ryhmään voidaan on sijoittaa, ovat etusijalla ne lapset joiden huoltajat ovat päivisin joko töissä tai opiskelemassa (ei päivisin kotona). Mikäli tämän jälkeenkään ei saada kaikkia lapsia sijoitettu ryhmään suoritetaan valinta arpomalla. Periaate on, jotta lapsi on sen koulun iltapäivätoiminnassa jossa lapsi käy koulua. Mikkelin kaupungin sivistystoimi ei järjestä kuljetuksia koulusta iltapäivätoimintaan eikä iltapäivätoiminnasta kotiin. Mikäli kerhossa ilmenee ongelmia sääntöjen ym. noudattamisessa tulee ohjaajien, toiminnan tuottajien ja tarvittaessa myös iltapäivätoiminnan koordinaattorin ja/tai kasvatus- ja opetusjohtajan neuvotella vanhempien kanssa mahdollisista ratkaisumalleista ja ääritilanteissa jopa määräaikaisesta erottamisesta. Iltapäivätoiminnan tuottajalla ja ohjaajalla on lastensuojelulain 40 mukainen ilmoitusvelvollisuus havaitessaan lastensuojelutapauksen. 5

25 Toimintamaksut Toimintamaksut peritään huoltajilta kuukausittain, huoltajien valitseman maksuluokan mukaisesti. Toimintamaksut ovat yhdenmukaiset riippumatta toiminnan tuottajasta. Maksuluokan muutos tai iltapäivätoimintapaikan irtisanoutuminen tulee tehdä kirjallisesti toiminnan tuottajalle edellisen kuukauden 15. päivään mennessä. Huoltajien maksuosuudet tuloutetaan toiminnan tuottajalle. Huoltajalla on mahdollisuus hakea toiminnan tuottajalta maksuvapautusta. Maksuvapautuksen myöntämisen perusteena käytetään toimeentulotuen perusosan euromääriä. Maksuvapautuksen myöntää toiminnan tuottaja. Toimintamaksut hyväksyy kasvatus- ja opetuslautakunta. POL 48 f (1082/2006) Henkilöstön resurssointi, henkilöstön rakenne, ohjaajien kelpoisuus, ohjaajien rikostaustan selvittäminen Iltapäivätoiminnassa jokaista ohjaajaa kohden on enintään 13 lasta. Erityisen tuen päätöksellä olevat lapset lasketaan kahden lapsen paikalle. Osa-aikaisesti iltapäivätoiminnassa (max. 10 pv/kk) olevia lapsia lasketaan kaksi yhden paikalle. Toisen luokan oppilaiden vuoksi ei palkata lisäohjaajia. Mikäli lapsella on koulussa henkilökohtainen avustaja, pyritään myös iltapäivätoimintaan järjestämään ko. lapselle henkilökohtainen avustaja. Jokaisessa iltapäivätoimintaryhmässä tulee olla vähintään yksi iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta säädetyn asetuksen mukaiset vaatimukset täyttävä ohjaaja. (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuudesta 115/2004) Kukin toiminnan tuottajat vastaavat ohjaajien pätevyysvaatimusten täyttymisestä. Kaupungin omien iltapäivätoiminnanohjaajien lähiesimiehenä toimii ko. koulun rehtori ja palveluntuottajien esimiehisyys määräytyy kyseisen organisaation mukaan. Palveluntuottajalla tulee olla valmiudet perehdyttää, ohjata ja kouluttaa iltapäivätoiminnanohjaajia. Palveluntuottajien kansa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaupunki järjestää iltapäivätoiminnan ohjaajille yhteisiä tapaamisia ja/tai koulutustilaisuuksia. Kukin toiminnan tuottaja vastaa palkkaamiensa ohjaajien rikostaustan selvittämisestä. (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) 2 2 mom. (113/23)) Tilat Iltapäivätoimintaa järjestetään joko koulun tiloissa tai koulua lähellä olevissa tarkoitukseen sopivaksi katsotuissa tiloissa. Tilan koko voi myös määritellä ryhmään otettavan lasten määrän. Toiminnan tuottajat eivät maksa vuokraa iltapäivätoimintaan käytettävistä tiloista. Tilojen ja ympäristön tarkoituksenmukaisuudesta ja turvallisuudesta vastaa tiloja hallinnoiva toimiala. Materiaalien ja välineistön tuvallisuudesta vastaa iltapäivätoiminnan tuottaja ja ohjaajat. Iltapäivätoiminnan tilat ovat kaupungin tai seurakunnan hallinnoimia tiloja, joihin on tehty turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat. Ko. suunnitelmat tulisi päivittää iltapäivätoiminnan osalta. Iltapäivätoiminnassa olevat lapset kuuluvat kaupungin oppilasvakuutuksen piiriin. Toiminnassa lapselle sattuneen tapaturman hoito on lapselle ja hänen huoltajille maksutonta. 6

26 Välipala Iltapäivätoiminnassa lapsille tarjotaan päivittäin välipala, joka on vaihteleva ja täysipainoinen. Välipala nautitaan kiireettömästi ja hyviä tapoja noudattaen. Välipala tilataan joko koulun keittiöltä tai ohjaajat valmistavat itse välipalan. Välipalan itse valmistavilla ohjaajilla on voimassa oleva hygieniapassi. Välipalan tilaamista/valmistamista varten huoltajien on ilmoitettava ohjaajien kanssa sovitun aikataulun mukaisesti lapsen läsnäolopäivät. Talous Mikkelin kaupunki avustaa iltapäivätoiminnan tuottajia. Toiminnan tuottajille maksetaan ennakkoavustukset elo- ja tammikuussa. Toiminnan tuottajat toimittavat tilintarkastajan hyväksymän lopputilityksen syys- ja kevätlukukauden päätyttyä. Avustus kattaa: - ohjaajien palkkakulut sivukuluineen vähennettynä työllistämis- ym. tuilla. Ohjaajien palkat (ei seurakunta) määräytyvät yhteisen, erillisen sopimuksen mukaisesti. Ohjaajien määrä määräytyy tässä toimintasuunnitelmassa olevan Henkilöstön resurssointi -kohdassa määritetyllä tavalla. - välipalakustannukset - toimintatarvikkeet - muut toimintakulut (esim. retket, palvelujen ostot, puhelin- ja toimistokulut, hallinnointi ja koordinointi, kodin ja kerhon välinen yhteistyö yms.) Välipalakustannuksiin, toimintatarvikkeisiin ja muihin toimintakulkuihin määritellään euromäärät erillisessä toiminnan tuottajien kanssa tehtävässä sopimuksessa. Avustusta voidaan käyttää eri em. toimintojen kesken joustavasti huomioiden ettei avustuksen kriteerein saatu summa ylity. Muilla toiminnan tuottajilla paitsi seurakunnalla on samansisältöiset sopimukset. Mikkelin kaupungissa järjestään iltapäivätoimintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti (635/1998) 5 3 a (1137/2003) ja Mikkelin kaupunki saa toimintaa valtionosuutta. Iltapäivätoiminnan organisointi ja koordinointi Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman ja toiminnan tuottajien valintaperusteet ja päättää toiminnasta perittävistä vanhempien maksuosuuksista. Kasvatus- ja opetusjohtaja valitsee iltapäivätoiminnan tuottajat, allekirjoittaa toiminnan tuottajien kanssa tehtävät sopimukset. Hyväksyy toimintaan valittavat lapset toiminnan tuottajien esityksestä. Sivistystoimen toimistosihteeri koordinoi iltapäivätoiminnan toteuttamista. Iltapäivätoiminnan ohjausryhmä kuuluvat jokaisen toiminnan tuottajien edustajista, iltapäivätoiminnan ohjaajien edustaja, kasvatus- ja opetusjohtaja sekä sivistystoimen toimistosihteeri. 7

27 Seuranta ja arviointi Iltapäivätoiminnan arvioinnin tarkoituksena on turvata POL 48 a :n tavoitteiden toteutumien. Mikkelin kaupunki arvioi tuottamaansa ja hankkimaansa iltapäivätoimintaa sekä osallistuu ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tulokset ovat julkisia. Mikäli toiminnan tuottajat tekevät omia arviointeja, on toiminnan tuottajien toimitettava tulokset tiedoksi kaupungin sivistystoimeen. Yhteistyö ja tiedonkulku Iltapäivätoiminnan tavoitteena on avoin, luottamuksellinen ja tasa-arvoon perustuva yhteistyö koulun, vanhempien ja iltapäivätoiminnan kesken. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo pohjan hyvälle yhteistyölle. Yhteistyö vanhempien kanssa alkaa iltapäivätoiminnan hakumenettelystä. Lisätietoa iltapäivätoiminnasta huoltajat saavat kevään aikana kouluilla järjestettävistä tulevien ykkösluokkalaisten tutustumistilaisuuksista, joissa iltapäivätoiminnan tuottaja ja/tai ohjaaja on paikalla. Vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman ja myös varsinaisen toimintaan sisältöön. Yhteydenpito huoltajiin tapahtuu Wilman, reissuvihkon, kuukausitiedotteiden, puhelimen sekä päivittäisten tapaamisten välityksellä. Syyslukukauden alkaessa iltapäivätoiminnan ohjaajat käyvät esittäytymässä koulun rehtorille ja iltapäivätoiminnassa olevien oppilaiden opettajille. Ohjaajat ovat tarpeen vaatiessa yhteydessä rehtoriin, opettajaan, kouluin oppilashuolto henkilökuntaan tai keittiöhenkilökuntaan pääsääntöisesti joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse, myös Wilman käyttö on mahdollista. Yhteistyö kaupungin ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kesken toteutuu iltapäivätoiminnan ohjausryhmän ja siellä sovittavien yhteisten toimintatapojen myötä. Iltapäivätoiminnan tuottaja, -ohjaaja ja koordinaattori ovat tarvittaessa yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. 8

28 Muuta iltapäivätoimintaan säätelevää lainsäädäntöä Perusopetuslaki 48 a, b, c, d, e ja f (1136/2003 ja 1081/2006) Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) Perusopetuslaki 40 2 mom. (642/2010) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen MÄÄRÄYS 50/01/2010 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004) Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2011:1 (annettu ) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (148/2014) 2 2 mom. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (1138/2003) Lastensuojelulaki 12, 25 (417/2007) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) 5 3 a (1137/2003) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Kuntalaki 50 1 mom. (1068/2008) ja 2 mom. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi, Opetushallitus ja Kuluttajavirasto, muistio

29 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LAATUKRITEERIT 2015 KUNTATASON LAADUN MITTARIT Kunta on sitoutunut pitkäjänteisesti iltapäivätoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen - Mikkelin kaupungissa iltapäivätoiminnasta kuuluu sivistystoimien toimialaan ja iltapäivätoiminasta vastaa kasvatus- ja opetusjohtaja. - Iltapäivätoimintaa koordinoi sivistystoimen toimistosihteeri. - Iltapäivätoimintaan on laadittu toimintasuunnitelma. Toimintaa on tarjolla sitä tarvitseville ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille - Iltapäivätoimintaa tarjotaan ensisijaisesti peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaille, ja 2-3 luokkalaisille erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Mikäli ryhmässä on tilaa otetaan toimintaan mukaan myös toisen luokan oppilaita mikäli tilat ja ryhmän toimivuus sen sallivat. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu moniammatillinen yhteistyö - Toimintaa suunnittelee ja koordinoi aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä, johon kuuluvat iltapäivätoiminnan palveluntuottajat. - Tukea tarvitsevien oppilaiden osalla konsultoidaan huoltajia ja oppilashuollon asiantuntijoita. Toimintaan on osoitettu riittävät resurssit ja ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat toimintaryhmän tarpeita - Iltapäivätoiminnassa jokaista ohjaajaa kohden on enintään 13 lasta. Erityisen tuen päätöksellä olevat lapset lasketaan kahden lapsen paikalle. Osa-aikaisesti iltapäivätoiminnassa (max. 10 pv/kk) olevia lapsia lasketaan kaksi yhden paikalle. - Mikäli lapsella on koulussa henkilökohtainen avustaja, pyritään myös iltapäivätoimintaan järjestämään ko. lapselle henkilökohtainen avustaja. - Jokaisessa iltapäivätoimintaryhmässä tulee olla vähintään yksi iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta säädetyn asetuksen mukaiset vaatimukset täyttävä ohjaaja. - Palveluntuottajalla perehdyttää, ohjaa ja kouluttaa iltapäivätoiminnanohjaajia. Kaupunki järjestää iltapäivätoiminnan ohjaajille yhteisiä tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimintaympäristö on turvallinen ja viihtyisä - Iltapäivätoimintaa järjestetään joko koulun tiloissa tai koulua lähellä olevissa tarkoitukseen sopivaksi katsotuissa tiloissa. Tilan koko voi myös määritellä ryhmään otettavan lasten määrän. - Tilojen ja ympäristön tarkoituksenmukaisuudesta ja turvallisuudesta vastaa tiloja hallinnoiva toimiala. Materiaaleista ja välineistöstä tuvallisuudesta vastaa iltapäivätoiminnan tuottaja ja ohjaajat. - Iltapäivätoiminnan tilat ovat kaupungin tai seurakunnan hallinnoimia tiloja, joihin on tehty turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat. Ko. suunnitelmat päivitetään iltapäivätoiminnan osalta. - Iltapäivätoiminnassa olevat lapset kuuluvat kaupungin oppilasvakuutuksen piiriin.