Perhehoidon toimintaohje

Transkriptio

1 Perhehoidon toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällys 1.PERHEHOITO Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Perhehoidon järjestäminen ja vastuuhenkilöt Perhehoidon muodot PERHEHOIDON PROSESSIT PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN Perhehoitaja Perhekoti Perhekodin koko PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SUUNNITELMAT PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Hoitopalkkio Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät Perhehoitajan vapaapäivät ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa: Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa Perhehoitajan palkaton vapaa... 15

3 6.4.6 Perhehoitotyön päättyminen PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS Perhehoitajan rekrytointi ja valmennus Perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden täydennyskoulutus Perhehoitajan ohjaus- ja valvontakäynnit Työnohjaus Vertaisryhmätoiminta ja yhteiset tapaamiset Perhehoitajan muistaminen ja etuudet PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidon asiakasmaksu Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat VELVOLLISUUS ILMOITTAA POLIISILLE EPÄILY LAPSEEN KOHDISTUNEESTA SEKSUAALIRIKOKSESTA SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTAOHJEEN VOIMAANTULO LIITE LIITE

4 1.PERHEHOITO Tämä Liperin kunnan toimeksiantosuhteisen perhehoidon toiminta perustuu perhehoitoa koskeviin lakeihin ja tähän toimintaohjeeseen. Toimintaohje on hallinnollinen päätös lastensuojelun, ikäihmisten, kehitysvammaisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien toimeksiantosuhteisen perhehoidon toteuttamiseksi. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia sopijaosapuolia: perhehoitoon tulevaa/olevaa henkilöä, sijoittajaa ja perhehoitajaa. 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan koti on yksityiskoti. Perhehoito on tarkoitettu henkilöille, joille sen arvioidaan olevan ensisijainen hoitomuoto. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus hoitoon perheessä ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuutta, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoa. Perhehoitoon sijoitettu henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä. 1.2 Perhehoidon järjestäminen ja vastuuhenkilöt Liperin kunnassa perhehoito järjestetään kunnan omana toimintana, yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymän kanssa tai ostopalveluna. Kunta valvoo perhehoitoa. Perhehoidon vastuutahot ovat: Lasten ja nuorten perhehoidosta lasten ja perheiden palvelut. Kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoidosta vammaispalvelut. Mielenterveyskuntoutujien perhehoidosta kuntouttavan aikuissosiaalityön palvelut. Ikäihmisten perhehoidosta vanhuspalvelut.

5 Perhehoidon vastuutahon tehtävät: Perhehoidon vastuutahon tehtävät ovat perhehoitajan ja perhekodin soveltuvuuden arviointi ja hyväksyminen, valmennus, asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja perhehoidon toteutustavasta sopiminen, viranhaltijapäätös perhehoidosta, toimeksiantosopimuksen laatiminen ja perhehoidon valvonta, ohjaus ja tuki erikseen sovitulla tavalla (esim. vertaistuki, työnohjaus ja koulutus). 1.3 Perhehoidon muodot Perhehoito perustuu yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin ja se voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Perhehoito on turvallista ja välittävää hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoito on asiakkaan voimavaroista ja tarpeista lähtevää. Perhehoito on yksi vaihtoehto asiakkaan palvelujen kokonaisuudessa. Se on vaihtoehto kaiken ikäisille henkilöille, jotka tarvitsevat hoivaa ja/tai huolenpitoa. Jatkuva perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Jatkuva perhehoito tulee kysymykseen silloin, kun asiakas ei selviydy kotona omais- tai kotihoidon turvin. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa. Lyhytaikainen perhehoito voi olla osa-aikaista päivä- tai yöhoitoa tai ympärivuorokautista perhehoitoa. Se voi olla kertaluonteista tai toistuvaa jaksottaista perhehoitoa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää asiakkaan kotona asumisen tukena. Sitä voidaan käyttää myös omaishoitajien ja perhehoitajien vapaapäivien vaihtoehtoisena toteutusmuotona. Kunta ja perhehoitoa kuntayhtymältä ostettaessa kuntayhtymä on velvollinen pyytämään alle 18 -vuotiaan lapsen perhehoitajaksi ryhtyvää henkilöä toimittamaan oikeusrekisterikeskukselta nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellisen rikosrekisteriotteen. Säännös koskee jälkeen toimeksiantosopimussuhteeseen tulleita perhehoitajia. Rikosrekisteriote on voimassa 6 kk sen antamispäivästä alkaen. Mikäli toimeksiantosopimus jatkuu katkeamatta, ei uutta rikosrekisteriotetta tarvitse toimittaa 6 kk:n välein.

6 2. PERHEHOIDON PROSESSIT 3. PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain mukaista perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 710/82). Kunta/kuntayhtymä hyväksyy perhehoitajan ja perhekodin sekä valvoo perhehoitoa.

7 Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja olosuhteidensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajan terveydentila tulee olla riittävä ja hänellä tulee olla tehtävän vaatimat valmiudet ja voimavarat. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva henkilö. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennusta perhehoitajan tehtävään. Kunta/kuntayhtymä vastaa perhehoitajan ennakkovalmennuksen järjestämisestä. Ennakkovalmennus voidaan järjestää esim. itse, ostopalveluna tai yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Ennakkovalmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Lasten ja nuorten perhehoitajalla tulee olla valmius: hoitaa, suojella ja hoivata lasta kasvattaa lasta, tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen mahdolliset kehitykselliset viiveensä sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena, tarvittaessa koko elämän ajan ohjata itsenäistyvää nuorta kohti aikuisuutta tehdä yhteistyötä lapsen asioissa tukea hoidettavan ja hänen omaistensa/läheistensä suhdetta Aikuisten perhehoitajalla tulee olla valmius: ymmärtää aikuisen elämänkulkua ja sen mukana tuomia erityistarpeita ohjata ja tukea aikuista hoidettavaa ja hänen kehitystään, ottaen huomion hänen kehitykselliset tarpeensa tukea hoidettavan ja hänen omaistensa/läheistensä suhdetta ja yhteydenpitoa sitoutua, kunnioittaa ja kohdella aikuista sijoitettua perheenjäsenenä tehdä yhteistyötä hoidettavan asioissa

8 Ikäihmisiä hoitavalta perhehoitajalla tulee olla valmius pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen omaistensa/läheistensä yhteydenpitoa tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa sitoutua perhehoitajan tehtävään 3.2 Perhekoti Perhekodilla tarkoitetaan kunnan/kuntayhtymän hyväksymää sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Kodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Perhekodin hyväksymiseen osallistuu myös muita tahoja, kuten palo- ja pelastustoimi ja terveydensuojeluviranomaiset. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä perhehoitoon tuleva henkilö tasavertaisena perheen jäsenenä. Perheenjäsenten välisten ihmissuhteiden tulee olla kunnossa ja perheen talouden vakaa. Perhekodin tulee olla myös rakenteiltaan ja tiloiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma tila, mieluiten oma huone. Perhehoidettavalla on halutessaan, mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhehoidettavan käytössä ovat kaikki kodin yhteiset tilat. Kodin soveltuvuus perhekodiksi selvitetään alustavasti ennakkovalmennuksen yhteydessä. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta perhehoitoa ostettaessa soveltuvuuden selvittämisen vastuu on kuntayhtymällä. 3.3 Perhekodin koko Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta

9 huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoitotai kasvatustehtävistä. (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (nykyinen toisen asteen tutkinto tai entinen kouluasteen tutkinto). Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakyky ja keskinäinen kanssakäyminen mahdollistavat ylityksen (Sosiaalihuoltolaki). 4. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SUUNNITELMAT Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle tehdään tarvittavat yksilölliset suunnitelmat, jotka arvioidaan ja päivitetään lakien edellyttämällä tavalla. Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä perhehoidon yhdyshenkilön, asiakkaan ja hänen lähiomaisten, perhehoitajan sekä tarvittavien muiden perhehoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. 5. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittaja kunta/kuntayhtymä sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset velvollisuudet ja oikeudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta perhehoitoon tulevasta henkilöstä erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi (jatkuva perhehoito) tai määräaikaiseksi (lyhytaikainen tai määräaikainen perhehoito). Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoidon alkamista. (Perhehoitajalaki 1992/312.)

10 Toimeksiantosopimuksen sisältö: 1. Sopijaosapuolet 2. Perhehoidossa oleva henkilö 3. Palkkion saaja 4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja perhehoidon keskeytyessä 5. Käynnistämiskorvaus ja sen mahdollinen takaisinperintä. 6. Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen 7. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 8. Sopimuksen kestoaika 9. Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus ja vertaisryhmätoiminta sekä niiden toteuttaminen 10. Perhehoidossa olevalle henkilölle kuukausittain maksettavat käyttövarat ja mahdollinen edunvalvonta 11. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus. 12. Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen 13. Tarvittavat muut asiat 14. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 15. Allekirjoitukset Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, jos he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole Työsopimuslain (2001/55) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. (Työsopimuslaki 2001/55.) Toimeksiantosopimukseen liitetään tarvittavat asiakassuunnitelmat. Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi tai muutoin tarvittaessa. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. (Perhehoitajalaki 1992/312.)

11 Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan/kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa. Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää perhehoidon maksut ja tasokorotukset. 6.1 Hoitopalkkio Liperin kunnan voimassa olevat hoitopalkkiot vahvistetaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuosittain. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perushoitopalkkion. Palkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain Työntekijän eläkelain (395/06) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perushoitopalkkioon vaikuttaa korottavasti perhehoidon vaativuus ja sitovuus. Palkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö perhehoito perhehoitajan kotona olemista, jolloin hän ei voi käydä kodin ulkopuolella työssä. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna. Hoitopalkkiota ei makseta oman lapsen hoitamisesta. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. 6.2 Kulukorvaus Liperin kunnan voimassa olevat kulukorvaukset vahvistetaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuosittain. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn minimi kulukorvauksen. Kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.

12 Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa, jonka voi verotuksessa ilmoittaa verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys - harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Tiedossa olevista erityiskuluista sovitaan erikseen etukäteen. Korvaus sisältää myös ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet ja terveyskeskusmaksut), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata sekä lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat (Lastensuojelulaki 2007/417). Mikäli henkilöllä on perhehoidossa vakituisesti asuessaan muita välttämättömiä kuluja, joihin hänellä itsellään ei ole varaa, voidaan kyseisten kulujen korvaamisesta erikseen neuvotella sosiaalityöntekijän/-ohjaajan kanssa. 6.3 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta. Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti (Perhehoitajalaki 312/92). Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää myös sijaisvanhempien ja perhehoitajien ennakkovalmennuksen osallistumismaksujen korvaamiseen. Käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan perhehoidon vastuuhenkilön kanssa. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua.

13 Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat Liperin kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta niin, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa aiemmin, voidaan sopia Liperin kunnan kanssa osan takaisinmaksusta esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous tai esim. välineiden luovuttamisesta Liperin kunnalle. Perhehoitoon tuleva henkilö voi myös tuoda tai ostaa perhehoitoon tullessaan omia henkilökohtaisia kalusteita. 6.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät Perhehoitajan vapaapäivät ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta Ellei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen. Perhehoitajan vapaaoikeus on 1 vrk/kk, jona hän on toiminut perhehoitajana 14 vrk. (Perhehoitajalaki 1992/312). Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain, vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12, ellei toisin sovita. Vapaan järjestelykuluna maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkion vähimmäismäärä (Sosterltk 16/ ). Perhehoitajan lomakorvauksena maksettava hoitopalkkio maksetaan kuluneelta vuodelta joulukuussa jälkikäteen. Jatkuva perhehoito Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain. Liperin kunta järjestää sijaishoidon perhehoidossa oleville henkilöille yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Perhehoitajan vapaa voidaan järjestää joko siten, että kunta etsii perhehoidettavalle varahoitopaikan tai perhehoitaja järjestää itse sijaisen. Sijainen on tällöin työsuhteessa perhehoitajaan eikä kuntaan. Kun perhehoitaja palkkaa sijaisen, tulee perhehoitajan myös maksaa sijaisestaan lakisääteinen tapaturmavakuutus, lakisääteinen eläkevakuutus ja sotu-maksut (liite 1). Mikäli perhehoidossa on useampi kuin yksi henkilö,

14 tulee vapaa järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella (kts. Liite 1). Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalla on yksi arkipäivä vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk. Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana. Vapaapäiväkorvaus määräytyy yhden hoitopäivän minimi hoitopalkkion mukaan Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa: Perhehoitajan sairastuessa niin, että hän tulee työkyvyttömäksi, on hänen otettava yhteyttä perhehoidon sosiaalityöntekijään tai -ohjaajaan perhehoidon tilanteen selvittämiseksi. Mikäli lomituksen tarve kestää alle kolme päivää, riittää terveydenhoitajan todistus sairauslomasta. Lääkärintodistus tarvitaan, mikäli lomituksen tarve kestää pidempään. Mikäli kunnan ei tarvitse järjestää sijaishoitoa, ei sairauslomatodistusta tarvita. Edellytyksenä sairausajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. Jatkuva perhehoito Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, toimitaan Liperin kunnan henkilöstöä koskevien sairauspoissaolo-ohjeiden mukaisesti: Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja Liperin kunnan järjestäessä hoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus sairastumispäivän jälkeiseltä yhdeksältä arkipäivältä. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2001/1224). Kulukorvauksesta vähennetään 1/2, jos perhehoidossa oleva henkilö siirretään muualle hoitoon.

15 Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairausloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen että hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisen perhehoitajan sairastuessa tulee hänen sopia perhehoidon vastuuhenkilön kanssa poikkeusjärjestelystä esim. perhehoitojaksoista uudelleen. Päätoimisen lyhtyaikaisen perhehoitajan kohdalla sovelletaan jatkuvan perhehoidon poissaolosäännöksiä Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Lasten ja nuorten, ikäihmisten, vammaisten, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoito: Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan henkilön perhehoito keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä (esim. hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle sekä hoitopalkkio että 2/3 kulukorvausta yhtäjaksoisesti 30 vrk keskeytyksen jälkeen ja enintään 60 vrk/vuosi, ellei tilalle tule toista henkilöä perhehoitoon. Tällöin perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä hoidettavaan ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi. Lasten ja nuorten perhehoidossa ei lasketa lapsen/ nuoren sairaalassaoloaikaa, eikä vierailuja biologisten vanhempien tai muiden läheisten luona keskeytykseksi Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa Perhehoitajan osallistuminen perhehoidon vastuuhenkilön kanssa yhteisesti sovittuihin tilaisuuksiin: työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan, ei vaikuta hänelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Perhehoitaja ja perhehoidon vastuuhenkilö sopivat perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon järjestämisestä ko. ajalle.

16 6.4.5 Perhehoitajan palkaton vapaa Mikäli perhehoitaja pitää enemmän vapaapäiviä kuin mitä hänelle on kertynyt, vapaan ajalta ei makseta hoito- eikä kulukorvausta. Perhehoitajan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä asiasta Liperin kuntaan Perhehoitotyön päättyminen Perhehoidossa sovelletaan samoja eläkkeelle siirtymissäännöksiä kuin muutoinkin sosiaalialalla. Vanhuuseläkkeelle jäädään joustavasti vuoden iässä. Perhehoitajan tulee informoida eläkkeelle siirtymisestään hyvissä ajoin. Perhehoidon loppumisesta sovitaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeet huomioiden. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuullista vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan välittömästi purkaa. (Perhehoitajalaki 5 ). 7. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 60-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, Perhehoitajalaki 1992). Kunta/kuntayhtymä vakuuttaa perhehoitajat tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamien vahinkojen varalta ei kunnalla / kuntayhtymällä ole vakuutusta.

17 Perhehoidossa olevat henkilöt kuuluvat Liperin kunnan tapaturma- ja matkavakuutuksen piiriin. Vakuutus korvaa tapaturmat perhehoidon ja siihen liittyvien välittömien matkojen aikana. Tapaturmat korvataan silloin, kun ne eivät ole aiheutuneet vakuutetun viasta, vammasta tai sairaudesta. Hoitokulut korvataan sopimuksen mukaisesti. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että henkilövahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiölle. Perhehoitajia suositellaan ottamaan omat vakuutukset kullekin perhehoidettavalle, koska kunnan vakuutukset eivät kaikissa vahingoissa vastaa korvauksista. 8. PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitajalaissa ja niistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. 8.1 Perhehoitajan rekrytointi ja valmennus Uusien perhehoitajia rekrytoidaan ja valmennetaan jatkuvasti tarpeen mukaan. Valmennus voi olla yksilö- tai ryhmävalmennusta. Valmennus voi olla seudullisesti toteutettua. 8.2 Perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden täydennyskoulutus Täydennyskoulutusta järjestetään perhehoitajille seudullisesti. Perhehoitaja voi hakeutua täydennyskoulutukseen myös omaehtoisesti, jolloin Liperin kunta voi myöntää harkintansa mukaan koulutuskorvauksia. Täydennyskoulutuksesta tulee sopia etukäteen Liperin kunnan kanssa. Mikäli koulutuksesta aiheutuu kunnalle kustannuksia, tulee perhehoidosta vastaavan viranhaltijan tehdä siitä päätös. 8.3 Perhehoitajan ohjaus- ja valvontakäynnit Perhehoitajalle on nimetty jokaista hoidettavaa varten perhehoidon vastuutyöntekijä ja perhehoitajilla on yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Perhehoidon vastuuhenkilö tekee perhehoitajan luo ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä tarvittaessa.

18 8.4 Työnohjaus Perhehoitajalla on mahdollisuus saada seudullisesti järjestettyä yksilö- tai ryhmäohjausta. 8.5 Vertaisryhmätoiminta ja yhteiset tapaamiset Liperin kunta tukee perhehoitajien osallistumista seudulliseen vertaisryhmätoimintaan. Liperin kunta korvaa vertaisryhmäohjaajaksi koulutetulle perhehoitajalle perhehoitajien vertaisryhmän ohjauksesta suosituksen mukaisen palkkion ja matkakulut ohjaukseen liittyvistä matkakustannuksista. 8.6 Perhehoitajan muistaminen ja etuudet Perhehoitajia muistetaan eläkkeelle jäädessä. 9. PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA 9.1 Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitoon sijoitetaan vain sijoitetun omalla tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee viranhaltija, jolle ao. kunta on tehtävän delegoinut. Hän toimii myös yhteyshenkilönä. Päätös perustuu aina sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden yhteiseen arviointiin. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 9.2 Perhehoidon asiakasmaksu Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu. Maksu voi olla enintään 82 % hoidossa olevan kuukausituloista lukuun ottamatta hoitotukea. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 105 kuukaudessa. Perhehoidon asiakasmaksua päätettäessä maksupäätöksen tekijän tulee selvittää perhehoidossa olevan henkilön tarvitsemien käyttövarojen määrä.

19 Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien asiakasmaksujen mukaisesti. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 11,30 /päivä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). 9.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Yksityisvarojen hoidossa noudatetaan Kuntaliiton Yleiskirjeen 4/80/2000 ohjetta (liite 2). Hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja huolehtii perhehoidossa olevan henkilön varojen ja maksujen hoidosta. Perhehoidettavan henkilökohtaisista menoista, joita ei kateta kulukorvauksella, sopivat hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja ja perhehoitaja keskenään. 10. VELVOLLISUUS ILMOITTAA POLIISILLE EPÄILY LAPSEEN KOHDISTUNEESTA SEKSUAALIRIKOKSESTA Sekä lastensuojeluviranomaisilla että lastensuojelulain 25 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä (mm. perhehoitaja), joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta. Poliisia on mahdollista konsultoida ilmoitusvelvollisuudesta antamatta asianosaisen henkilötietoja. Jotta myös lapsen lastensuojelun tarve voitaisiin arvioida viivytyksettä, säilyy ilmoitusvelvollisilla tahoilla velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. 11. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille

20 myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laillisella edustajalla on oikeus saada tietoja. 12. ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN Perhehoidon päätyttyä perhehoidettavan asiakirjat tulee toimittaa kuntaan, jossa asiakirjat säilytetään Liperin kunnan arkistosäännön mukaisesti. 13. PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ Tämä toimintaohje perustuu perhehoitoa ohjaaviin ja määrittäviin lakeihin ja asetuksia, joita ovat mm: Perhehoitajalaki (312/92) ja -asetus Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja -asetus (419/92) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja asetus (912/ 92) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02) Tapaturmavakuutuslaki Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (619/ 96) ja asetus (556/ 94) Hallintolaki (434/03) Kotikuntalaki Lastensuojelulaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista Mielenterveyslaki Hallintolain käyttölaki Tietosuojalaki