Työ- ja elinkeinoministeriö Vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö Vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner"

Hilja Laine
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KEHA/2032/2016 Työ- ja elinkeinoministeriö Vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle palkkaturvalain, merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 :n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 :n muuttamisesta Palkkaturvalain 5 2 momentti Luonnoksen mukaan: Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus saatavan eräpäivän siirtämisestä sitoo palkkaturvaviranomaista, jos siirrosta on ennen saatavan erääntymistä sovittu kirjallisesti tai eräpäivän siirto on muutoin todennettavissa. Lisäksi edellytetään, että eräpäivän siirto on pätevä työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa. Sopimusehdon pätevyys työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa on mainittu lainkohdassa lisäedellytyksenä. Palkkaturvan ammattilaisten lisäksi lainkohtaa tulevat lukemaan myös yksittäiset työnantajat ja työntekijät, jotka ovat laatimassa selviytymissopimusta. Heillä ei ole välttämättä riittävästi taustatietoja työoikeudellisten sopimusten laatimisesta ja siitä mikä on sallittua työntekijän ja työnantajan välisessä sopimussuhteessa. Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa, että edellytysten järjestystä muutettaisiin päin vastaiseksi. Lainkohdan paremman ymmärrettävyyden takia olisi tärkeää, että ensimmäisenä todetaan ehto sopimuksen pätevyydestä. Tällöin työntekijä ja työnantaja heräävät miettimään kyseistä asiaa. Saako tämän saatavan eräpäivän siirtämisestä sopia? Sopimuksen muoto, kirjallinen tai muutoin todennettava, on enemmänkin lisäedellytys. Tämä asia selvitetään palkkaturvassakin sen jälkeen, kun on selvitetty saivatko työntekijä ja työnantaja sopia asiasta. Palkkaturvalain 8 4) kohta Luonnoksen mukaan: työntekijä on jatkanut työsuhteessa vielä senkin jälkeen, kun hänen on palkanmaksuun liittyvien laiminlyöntien perusteella täytynyt tietää, ettei työnantaja kykene suoriutumaan palkanmaksustaan. Lain nykyisessä sanamuodossa ei oteta kantaa siihen mistä työntekijän tietoisuus työnantajan kyvyttömyydestä maksaa palkkoja johtuu: työntekijä on jatkanut työsuhteessa vielä senkin jälkeen, kun hänen on täytynyt tietää, ettei työnantaja kykene suoriutumaan palkanmaksustaan. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaankin, lainkohtaa on sovellettu tilanteissa, joissa palkkoja on jätetty UUDENMAAN ELY-KESKUS Puhelin PL HELSINKI palkkaturva.uusimaa@ely-keskus.fi

2 2/4 maksamatta usean kuukauden ajalta. Useimmiten näin onkin. Palkkaturvaviranomainen on voinut pelkkien palkanmaksuviivästysten perusteella katsoa, että työntekijälle on syntynyt tietoisuus työnantajan huonosta taloudellisesta tilanteesta ja siitä, että työnantaja ei pysty palkkoja maksamaan. Palkkaturvaviranomainen hyväksyy tavallisesti noin kolmen kuukauden palkatta työskentelyn, jos työnantajan maksukyvyttömyyden ei voida katsoa jo sitä aikaisemmin tulleen työntekijälle selväksi. Palkkaturvaviranomainen joutuu kuitenkin em. lainkohtaa soveltaessaan harkitsemaan yksityistapauksittain millä hetkellä työntekijä on tullut tietoiseksi siitä, että työnantaja ei kykene suoriutumaan palkanmaksusta. Tässä harkinnassa on palkkaturvaviranomainen ottanut huomioon muita seikkoja, joiden huomioimisen lainkohta on sallinut. Työntekijällä voi olla asemastaan ja työtehtävästään riippuen jotain muutakin tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja siten työnantajan kykenemättömyydestä maksaa palkkoja. Jos palkkaturvaviranomaisen tiedossa on, että työntekijällä on muita tietoja työnantajan palkanmaksukyvystä ja taloudellisesta tilanteesta, on kyseistä säännöstä voitu tulkita ankarammin, kuin mitä hallituksen esityksessä on mainittu (ns. 3 kuukauden sääntö). Edellä mainittuja tilanteita voi tulla eteen esimerkiksi sellaisten hakijoiden kohdalla, jotka ovat lähellä yrittäjäasemaa, mutta silti työsuhteessa olevia. Sellaisessa asemassa voi olla esimerkiksi työnantajayrityksen yrittäjän puoliso, joka on itse hallituksen varajäsen, huolehtii yrityksen laskujen maksusta ja kirjanpidosta. Sellaisessa asemassa voivat olla myös henkilöt, joilla muuten on asemansa vuoksi hyvät tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta esim. talouspäällikkö. Tietoisuuden on voitu katsoa syntyvän aikaisemmin myös esim. jos työntekijä ei ole pystynyt työnantajan maksuvaikeuksien takia tekemään töitään normaalisti (esim. viivästyneet tavarantoimitukset tehtaalle tai rakennustyömaalle). Jos lainkohta muutetaan nyt esitetyllä tavalla, ei palkkaturvaviranomaisella ole enää käyttöä edellä mainituille tiedoille, sillä niiden huomioon ottaminen ei olisi lain sanamuodon mukaan mahdollista. Myös perusteluissa on otettu tiukka linja lain kohdan sanamuotoon: työnteon jatkamista työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa pidettäisiin väärinkäytöksenä vain silloin kun työntekijän on täytynyt tietää palkanmaksuun liittyvien laiminlyöntien perusteella, ettei työnantaja kykene suoriutumaan palkanmaksustaan. Edellä mainittujen asioiden käyttämiselle ei anneta Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan mahdollisuutta. Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa lainkohtaa muutettavaksi siten, että lisätään 8 :n 4) kohtaan maininta muusta tiedosta, jonka perusteella palkkaturvaviranomainen voisi edelleen harkita kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta miten pitkältä ajalta palkat tulisi maksaa. Tällöin nykyiseen oikeustilaan ei tulisi muutosta, jota lainkohdan muuttamisella ei todennäköisesti ole tarkoitettukaan. Lainkohdan perusteluihin tai lainkohtaan tulisi lisätä teksti, jonka mukaan tällaisena muuna tietona ei kuitenkaan pidettäisi selviytymissopimuksen laatimista. Tällöin saavutettaisiin sama tavoite kuin nyt ehdotetulla muutoksella. Todetaan vielä, että palkkaturvalain 8 1) kohdassa on säädetty sopimuksesta tai järjestelystä, joka on ilmeisesti tehty palkkaturvan saamiseksi. Sopimuksen tai järjestelyn toteen näyttäminen on vaikeaa, eikä em. tilanteissa yleensä ole aidosti

3 3/4 kyse sopimuksesta tai järjestelystä. Työntekijällä on pelkästään työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja palkanmaksukyvystä jotain muuta tietoa kuin pelkkä palkanmaksun viivästyminen. Tämän vuoksi soveltamalla 8 1) kohtaa ei ELYkeskuksen käsityksen mukaan päästäisi samaan lopputulokseen kuin muuttamalla 8 4) kohtaa edellä esitetyn mukaiseksi. Palkkatason palautuminen Yrityksissä laadittavaksi tulevien selviytymissopimusten yksityiskohdista ei vielä tiedetä. Ei tiedetä miten yksityiskohtaisesti niissä tullaan sääntelemään sopimuksen raukeamisen ehdoista tai tuleeko raukeamisesta ylipäätänsä olemaan ehtoja. Tiedossa ei ole myöskään, voivatko osapuolet sopia palkkatason palautumisesta takautuvasti. Jos osapuolet sopisivat palkkatason raukeamisesta takautuvasti, olisi epäselvää sitooko sellainen sopimus kuitenkaan palkkaturvaviranomaista. Mikäli raukeamista koskevia ehtoja tulee sopimuksiin, tulee palkkaturvaviranomaisen selvitettäväksi sopimuksen raukeamisajankohta. Tällä asialla on ratkaiseva merkitys palkkaturvana maksettaviin saataviin. Ei tiedetä myöskään tullaanko sopimuksen raukeamisen edellytykset sitomaan esim. yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Mikäli näin tehdään, voi palkkaturvaviranomainen joutua selvittelemään erilaisia yrityksen taloudellisia asioita ja pyytämään siihen liittyviä selvityksiä. Palkkaturvaviranomaisen on sopimuksen raukeamistilanteessa myös päätettävä, kumman ajankohdan mukaan palkkatasosta päätetään, saatavan kertymisajankohdan vai sen erääntymisajankohdan mukaan. Tällaisten asioiden selvittelystä aiheutuu lisätyötä palkkaturvaviranomaiselle. Jos selviytymissopimuksia laaditaan paljon ja palkkaturvaviranomainen joutuu usein ja laajalti selvittelemään edellä mainitun kaltaisia tai muita asioita selviytymissopimusten sisällöstä, voi se pahimmillaan aiheuttaa käsittelyaikojen pitenemistä palkkaturvaasioissa. Selviytymissopimuksen olemassaolo Palkkaturvahakemus toimitetaan työnantajalle tiedoksi lausunnon antamista varten. On tavanomaista, että työnantaja ei vastaa mitään lausuntopyyntöön. Tämä voi johtua siitä, että työnantaja ei välttämättä enää hoida yrityksen asioita parhaalla mahdollisessa tavalla. Jos yrityksessä on laadittu selviytymissopimus, mutta työntekijä hakee palkkojaan ns. normaalitasolla, niin on mahdollista, että selviytymissopimuksen olemassa olo ei tule ollenkaan palkkaturvaviranomaisen tietoon ja palkat maksetaan sillä tasolla kuin ne olivat ennen selviytymissopimuksen laatimista. Palkkaturvaviranomainen pyrkii toki aina selvittämään hakijan palkkatason esim. palkkalaskelmista, mutta aina niitä ei ole saatavilla, jos yritys ei ole hoitanut asioitaan lain edellyttämällä tavalla. Mahdollisuus väärinkäytöksiin voi näin ollen lisääntyä.

4 4/4 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yksikön päällikkö Johtava lakimies Tiina Korhonen Terhi Mäkinen Henkilöiden sähköiset hyväksynnät ovat tämän asiakirjan liitteenä.

5 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Mäkinen Terhi :07 Hyväksyjä Korhonen Tiina :05

Samankaltaiset tiedostot

HE 196/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 196/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain, merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 :n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä