ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MINERAALIVILLAKUITUJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MINERAALIVILLAKUITUJEN TERVEYSVAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MINERAALIVILLAKUITUJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Marianna Tuomainen, Marko Björkroth, Reima Kämppi, Helena Mussalo-Rauhamaa, Suvi-Päivikki Salo, Jaakko Säntti, Timo Tuomi, Risto Voutilainen, Olli Seppänen

2 TIIVISTELMÄ Tutkimusprojektin tavoitteena oli vahvistaa Iho- ja allergiasairaalassa suoritetussa pilottitutkimuksessa saatuja tuloksia, joiden mukaan sairaalan hoitohenkilöstön oireilu johtui ilmanvaihtojärjestelmästä peräisin olevien mineraalivillakuitujen korkeasta pitoisuudesta potilasosastolla. Pilottitutkimuksessa oireilu saatiin vähenemään, kun ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteenä toimivat äänenvaimentimet pinnoitettiin ja potilasosasto siivottiin perusteellisesti. Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset -tutkimusprojekti käynnistettiin nopealla aikataululla. Tutkimuskohteiksi valittiin yhteistyössä HUS-kiinteistöjen kanssa kaksi sairaalaa, joista toinen oli tutkimuskohde ja toinen verrokkikohde. Tutkimussairaalassa oli kookas ilmanjakokammio, jonka sisäpinnat oli verhottu rei'itetyllä pellillä päällystetyllä mineraalivillalla. Kuitumittausten mukaan kanavapölyssä oli vuorivillakuituja, vaikkakin huonepinnoilla niitä oli vain vähäisiä määriä. Sekä tutkimus- että verrokkisairaalasta valittiin kaksi potilasosastoa, joiden hoitohenkilökunnalle jaettiin lähtötilannetta kartoittava sisäilmastokysely huhtikuussa Verrokkisairaalan julkisivuremontti selvisi tutkijaryhmälle vasta tällöin eikä verrokkisairaalassa jatkettu enää hoitohenkilöstön seurantaa. Tutkimussairaalassa kutsuttiin tutkimusosastojen hoitohenkilökunta nenähuuhteluihin kesäkuussa 2002 kuitualtistuksen selvittämiseksi. Nenähuuhteluihin osallistuneet vastasivat kesäkuun työolosuhdehaittoja ja oireilua kartoittavaan kyselyyn. Heinäkuussa suoritettiin tutkimussairaalan ilmanvaihtojärjestelmän muutostyöt: äänenvaimentimien pinnoitus ja tuloilmakanavien puhdistaminen. Intervention onnistuminen varmistettiin kuitumittauksin. Nenähuuhtelut intervention jälkeen tehtiin joulukuussa Nenähuuhteluihin osallistuneet vastasivat tällöin uudelleen kyselyyn. Tutkimuksessa käytettiin kuitupitoisuuden toteamiseen kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää. Kvalitatiivisella menetelmällä saatiin tietoa kuitujen esiintymisestä. Menetelmien luotettavuudesta ei ollut kuitenkaan riittävää kuvaa. Tutkimuksessa käytössä ollut kvantitatiivinen kuitujen mittausmenetelmä ei ollut paras mahdollinen, sillä se saattaa irrottaa kuitulähteen pinnalta kuituja, jotka pelkän ilmavirran vaikutuksesta eivät lähtisi liikkeelle. Äänenvaimennusmateriaalin pinnoittamisen onnistumista oli vaikea arvioida, sillä kuitupitoisuudet tuloilmajärjestelmässä olivat joulukuussa 2002 samansuuruiset kuin heinäkuussa ennen korjaustoimenpiteitä. Nenähuuhtelut onnistuivat hyvin ja tutkimukseen osallistui riittävä määrä hoitohenkilökuntaa. Nenähuuhtelujen tulokset vahvistivat huonepinnoilta otettujen kuitunäytteiden tuloksia: tutkimussairaalan sisäympäristössä oli jo ennen interventiota hyvin vähän mineraalivillakuituja. Oirekyselyjen mukaan tutkimus- ja verrokkisairaalan työntekijöillä esiintyi tavallista runsaammin erityisesti silmä-, nenä- ja iho-oireita. Nenähuuhteluihin osallistuneiden oireilussa ei tapahtunut merkittävää muutosta intervention jälkeen. Tutkimuksessa ei siten pystytty osoittamaan mineraalivillakuitujen vaikutusta oireisiin ja oireiden syytä olisi siten etsittävä muualta. Jatkotutkimukset ovat tarpeen kohteessa, jossa kuitulähteiden kokonaisemissio selvitetään tarkemmin ennen varsinaiseen interventiotutkimukseen ryhtymistä. Nenähuuhtelumenetelmä antaa objektiivista tietoa altistumisesta teollisille mineraalikuiduille ja tulevissa tutkimuksissa menetelmää on hyvä käyttää rinnan kyselyillä kerättävien subjektiivisten oirearvioiden kanssa. Sisäympäristössä on monta tekijää, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden kokemiin oireisiin, ja siksi eri tieteiden alojen yhteistyö on välttämätöntä luotettavien tulosten saamiseksi. 2

3 ABSTRACT The aim of the research project was to confirm the results obtained in a pilot project according to which the symptoms of the hospital personnel were caused by man-made mineral fibres originating from the air-handling system. The pilot project showed that the prevalence of symptoms decreased after the sound attenuators in the air handling system were treated with a fibrebinding agent, and the wards cleaned thoroughly. The research project The health effects of man-made mineral fibres originating from an airhandling system was launched and carried out within a tight schedule. HUS-kiinteistöt Oy, the building management company responsible for maintaining the hospital buildings in the Helsinki area, selected two hospitals for the project. The air distribution conduit of the research hospital was large, and to deaden sound its interior surface was lined with a man-made mineral fibre material covered with perforated steel plates. The dust in the air distribution system contained man-made mineral fibres (MMMF) but the concentrations on room surfaces were low. Two wards in both the research and reference hospitals were selected for the study. Their personnel answered a baseline questionnaire in April When it turned out that the reference hospital was undergoing exterior façade renovations, the personnel of the reference building was excluded from further investigations. The personnel working in the wards under study in the research hospital were invited to take part in nasal lavage in June The participants answered a questionnaire inquiring into the work environment and work-related symptoms during June. Improvements to the air-handling system were carried out in July. The sound attenuation material was coated and the ventilation ducts cleaned. The quality of the improvements was controlled by assessment of fibre concentrations on duct and room surfaces. Postintervention lavage of the nasal mucosa was carried out in December 2002 when the participants answered yet one more questionnaire. Both qualitative and quantitative measures were used to assess the concentrations of MMMF. The qualitative method provided information on the occurrence of fibres. Satisfactory estimates on the reliability of the methods were not available. The quantitative method used in the study was probably not the best possible as it was suspected to release fibres from the sound attenuation material which might not have become loose merely due to the airflow in the ducts. It was difficult to assess the successfulness of the coating of the sound attenuation material because in December the fibre concentrations in the air-handling system were equal to the concentrations in July before the intervention. The performance of nasal lavage was satisfactory and an adequate number of personnel participated. The results of nasal lavage supported the results of MMMF concentration measurements: there were very few loose fibres in the indoor environment even before the intervention. According to the baseline questionnaire, eye, nasal and skin symptoms were very common among the personnel of both the research and reference hospitals. After the intervention no significant changes in symptom prevalence were observed among the personnel who participated in nasal lavage. This study could not, therefore, demonstrate the effect of MMMF on the symptoms. Causes for the symptoms must be sought elsewhere. Further investigations are necessary in a building where the fibre source strength is determined more reliably before the intervention takes place. Nasal lavage is a method which provides objective information on exposure to MMMF and is useful to use in combination with informa-

4 tion on subjective judgements obtained with questionnaires. Because there are many aspects in the indoor environment which may affect the well-being of employees, the collaboration of various fields of knowledge is essential to obtain reliable results. 4

5 ESIPUHE Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset tutkimusprojekti käynnistettiin, koska haluttiin selvittää, voivatko ilmanvaihtojärjestelmän komponentit toimia merkittävänä kuitulähteenä ja aiheuttaa terveyshaittaa. Teollisten mineraalikuitujen epäillään aiheuttavan osaltaan ylähengitysteiden sekä silmien ja ihon ärsytysoireita, jotka ovat tyypillisiä sairasrakennusoireita. Kuitujen ärsyttämät limakalvot ovat herkkiä tulehduksille. Pilottitutkimuksessa Iho- ja allergiasairaalassa sisäilmasto-ongelmien syyksi paljastui ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimennusmateriaalista irtoavat mineraalivillakuidut. Pilottitutkimuksen havainnot haluttiin varmistaa uudella tutkimuksella, jossa mittausmenetelmiä voitaisiin kehittää samalla kun kuitulähteen päästöjä rajoitetaan entistä paremmilla toimenpiteillä. Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset tutkimusprojekti suoritettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöpalveluyhtiön HUS-kiinteistöt Oy:n, Oy Lifa Air Ltd:n, HYKS:n Iho- ja allergiasairaalan, Työterveyslaitoksen ja Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion välillä. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi professori Olli Seppänen LVI-tekniikan laboratoriosta. Tutkimusryhmään kuuluivat dosentti Helena Mussalo-Rauhamaa HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta (Etelä-Suomen Lääninhallitus), erikoislääkäri Risto Voutilainen, vanhempi tutkija Timo Tuomi ja sairaanhoitaja Suvi-Päivikki Salo Työterveyslaitoksen Työlääketieteen osastolta, tutkija Jaakko Säntti ja mittaushygieenikko Reima Kämppi Työterveyslaitoksen Työhygienian ja toksikologian osastolta sekä tutkijat Marianna Tuomainen ja Marko Björkroth Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratoriosta. Tutkimus on tehty Tekesin rahoituksella Terve talo teknologiaohjelman osana. Tutkimusta rahoittivat lisäksi HUS-kiinteistöt Oy ja Oy Lifa Air Ltd. Tutkimusprojektin johtoryhmään kuuluivat Raija Partanen HUS-kiinteistöt Oy:stä (puheenjohtaja), Aaro Seppälä ja Timo Jalonen Oy Lifa Air Ltd:stä, Jarmo J. Heinonen Tekesistä ja Olli Seppänen Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriosta. Kiitän lämpimästi tutkimusprojektin rahoittajia sekä tutkimuksen johtoryhmää ja tutkimusosapuolia. Tutkimusprojektilla oli vaikea aihe, nopea aikataulu ja toteutus sekä pieni budjetti, mutta yhteistyö eri tutkimusosapuolten välillä oli saumatonta ja innostunutta. Erityiskiitos vielä HUS-kiinteistöille tutkimuskohteiden hankkimisesta sekä Oy Lifa Air Ltd:lle muutostöiden toteutuksesta. Espoossa Marianna Tuomainen 5

6 TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 ESIPUHE 5 1. JOHDANTO 8 2. TEOLLISET MINERAALIKUIDUT Teollisten mineraalikuitujen raaka-aineet, valmistus ja käyttö Mineraalikuitujen kokojakauma Teollisten mineraalikuitujen terveysvaikutukset TEOLLISET MINERAALIKUIDUT SISÄYMPÄRISTÖSSÄ Teollisten mineraalikuitujen käyttökohteet ilmanvaihtojärjestelmissä Sisäilman kuitupitoisuudet Ilmanvaihtojärjestelmien kuitupäästöt Huonepintojen kuitupitoisuudet Kyselytutkimukset teollisten mineraalikuitujen aiheuttamista ärsytysoireista Kirjallisuuskatsauksen yhteenveto PILOTTITUTKIMUS IHO- JA ALLERGIASAIRAALASSA Taustaa Iho- ja allergiasairaalan sisäilmasto-ongelmat Suoritetut korjaustoimenpiteet ja tulokset INTERVENTIOTUTKIMUS MINERAALIVILLAKUITUJEN TERVEYSVAIKUTUSTEN SELVITTÄMISEKSI Tutkimuskohteiden valintaperusteet Interventiotutkimuksen kulku Nenähuuhtelu tutkimusmenetelmänä 39 6

7 5.4 Pölynäytteiden kerääminen ja tutkiminen Ennen muutostoimenpiteitä otetut kuitunäytteet Nenähuuhtelut tutkimussairaalassa Ilmanvaihtojärjestelmän muutostoimenpiteet Intervention jälkeiset mittaukset ja kyselyt Yhteenveto tutkimuksen aikataulusta TULOKSET Mitatut mineraalivillakuitupitoisuudet Nenähuuhtelunäytteiden tulokset Lähtötilannekyselyn tulokset huhtikuu Nenähuuhteluun osallistuneiden kyselytulokset Kuitulöydösten korrelointi työntekijöiden oireilun kanssa TULOSTEN ANALYSOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO 65 7

8 1. JOHDANTO Teollisten mineraalikuitujen on epäilty aiheuttavan terveysvaikutuksia henkilöille, jotka ovat altistuneet huonepölyn sisältämille kuiduille. Eräissä julkisten ja toimistorakennusten sisäilmasto-ongelmia selvittäneissä tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä pölyn sisältämien teollisten mineraalikuitujen ja työntekijöiden kokemien ärsytysoireiden välille, toisissa tutkimuksissa tällaista yhteyttä ei ole löydetty. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, altistuvatko sairaaloiden työntekijät työympäristössään teollisille mineraalikuiduille ja voivatko ne aiheuttaa hoitohenkilökunnalle oireita. Teolliset mineraalikuidut on yleiskäsite, joka kattaa jatkuvat lasikuidut, joita käytetään mm. tekstiileissä (lasikuitukankaat) ja mineraalivillakuidut, joista valmistetaan mm. ilmanvaihtojärjestelmien äänenvaimentimet ja huonetilojen akustiikkalevyt. Äänenvaimentimet voidaan pinnoittaa lasikuitukankaalla, siksi ilmanvaihtojärjestelmästä ja sisätiloista voidaan löytää mineraalivillakuitujen lisäksi lasikuituja ja siksi tässä raportissa käytetään teolliset mineraalikuidut käsitettä mineraalivillakuitu käsitteen rinnalla. Tutkimusraportti alkaa kirjallisuuskatsauksella, jossa selvitetään mitä teolliset mineraalikuidut ovat, miten ne on valmistettu ja missä niitä käytetään. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi tutkimuksia, joissa on mitattu toimistojen, päiväkotien tai koulujen sisäilman kuitupitoisuuksia ja selvitetty teollisten mineraalikuitujen osuuksia kokonaiskuitupitoisuuksista. Ilmanvaihtojärjestelmien kuitupäästöistä on tehty muutamia tutkimuksia, joihin kuuluvat myös katsauksen kaikkein tuoreimmat tutkimukset. Ärsytysoireiden kannalta merkityksellisimmät kuidut ovat läpimitaltaan yli 3 µm. Ne laskeutuvat nopeasti huonepinnoille, jotka toimivat toissijaisina kuitulähteinä. Kirjallisuuskatsauksessa esitetään myös huonepintojen kuitupitoisuuksia selvittäneitä tutkimuksia, joihin Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset tutkimusprojektin interventio-osan tutkimustuloksia voidaan verrata. Kirjallisuuskatsauksen yhteenvedossa (luku 3.6) esitetään suosituksia teollisten mineraalikuitujen raja-arvoille sisäympäristössä. Tutkimusprojektin käynnistymisen kimmokkeena toimi HYKS:n Iho- ja allergiasairaalassa suoritetussa pilotissa saadut kokemukset ja tutkimustulokset, joita tässä raportissa lyhyesti esitellään. Tutkimuksia haluttiin jatkaa sairaalaympäristössä, jossa sisäilmaongelmia pidetään vakavana työolosuhdehaittana. Tutkimusraportin luvusta 4 alkaa Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset tutkimusprojektin interventiotutkimuksen kuvaus tutkimuskohteiden valintoineen ja tutkimusmenetelmineen. Interventiona suoritettiin tutkimussairaalan ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimentimen pinnoittaminen ja tuloilmajärjestelmän puhdistaminen. Intervention vaikutuksia sairaalahenkilökunnan oireisiin selvitettiin sisäilmastokyselyjen avulla. Tutkimusprojektissa haluttiin erityisesti kehittää objektiivista mittaria mineraalivillakuiduille altistumisen selvittämiseksi. Työterveyslaitos on 8

9 ottanut käyttöönsä nenähuuhtelumenetelmän, jonka kehittämiseen tutkimusprojekti katsottiin sopivaksi. Nenähuuhteluihin osallistuneet työntekijät muodostavat tutkimuksessa oman ryhmänsä koko hoitohenkilöstöstä, ja heidän subjektiivisia arvioita oireiluista verrattiin nenähuuhteluista saatuihin objektiivisiin altistumista kuvaaviin lukuihin. 9

10 2. TEOLLISET MINERAALIKUIDUT 2.1 Teollisten mineraalikuitujen raaka-aineet, valmistus ja käyttö Teollisista mineraalikuiduista käytetään usein lyhennettä MMMF, joka tulee sanoista man-made mineral fibres. Teolliset mineraalikuidut ovat epäorgaanisia kuituja ja niitä valmistetaan useista eri raaka-aineista. Kuvassa 1 on esitetty kuitujen luokittelu raakaaineen perusteella. Kuidut Teolliset kuidut Luonnon kuidut Orgaaniset Epäorgaaniset Orgaaniset Epäorgaaniset raion nylon orlon jne. Metalliset kuidut Mineraalikuidut (MMMF) puuvilla hamppu Kiteinen Kuitumainen vulkaaninen lasi teräsvilla asbesti zeoliitti Jatkuva lasikuitu Mineraalivillakuidut sementin ja muovien lujite paperien ja kumien lisäaine tekstiilit sähköeristys Lasivilla Lasimikrokuitu rakennusten lämpö- ja ääneneristemateriaalit ilmanvaihtokanavien lämpö- ja äänenvaimennusmateriaalit ilmanvaihtokoneen suodattimet huonetilojen äänenvaimennusmateriaalit (mm. akustiikkalevyt) Vuorivilla Kuonavilla paloeristeet RCF poltto- ja sulatusuunien eriste Kuva 1. Kuitujen luokittelu raaka-aineen perusteella. Lähteinä käytetty Moore et al. 2002, De Vuyst et al RCF tulee sanoista refractory ceramic fibres. 10

11 Teollisia mineraalikuituja valmistetaan sulatetusta lasista, kiviaineksesta, malmin jalostuksen kuonasta, kaoliinista, tai piidioksidin ja alumiinioksidin seoksista (IARC Monografia 2002, De Vuyst et al. 1995). Jatkuvat lasikuidut ja mineraalivillatuotteista lasivillat ja lasimikrokuidut valmistetaan kierrätys- eli jätelasista, vuorivillat valmistetaan pääasiassa emäksisistä kiviaineksista (esim. gabro), kuonavillat nimensä mukaan malmien jalostamisessa jäljelle jääneestä kuonasta (masuunikuonasta) ja tulenkestävät keraamiset kuidut (RCF) kaoliinista tai piidioksidin ja alumiinioksidin seoksista. Kaikissa kaupallisesti merkittävissä teollisissa mineraalikuiduissa on piidioksidia ja vaihtelevia määriä muita epäorgaanisia oksideja kuten maa-alkalien, alkalien, boorin, raudan tai zirkoniumin oksideja (IARC Monografia 2002). Yleisimmät alkaalit ja maa-alkaalit ovat kalsium, magnesium ja natrium. Teollisten mineraalikuitujen valmistaminen alkaa raaka-aineiden sulatuksella. Lasi-, vuori- ja kuonavillojen valmistamiseen riittää noin C:n sulatuslämpötila ja tulenkestävien keraamisten kuitujen (RCF) valmistamista varten raaka-aineet sulatetaan C:n lämpötilassa. Sulasta massasta muodostetaan kuituja vetämällä, puhaltamalla tai kehräämällä. Jatkuvat lasikuidut valmistetaan vetämällä kuituja suulakkeen läpi vakionopeudella. Jatkuvien lasikuitujen paksuus riippuu vetonopeudesta. Villoja valmistetaan puhaltamalla sulasta massasta pisaroita tai lankoja höyrysuihkuun, tai ohentamalla pisaroita sentrifugoinnin avulla. Valmistusprosessista johtuen lasi-, vuori- ja kuonavillat muodostavat kuituvyyhdin, jossa kuitujen paksuus vaihtelee hyvin paljon (IARC Monografia 2002). Lopputuotteen käyttötarkoituksesta riippuen valmistusprosessin lopussa kuitujen päälle voidaan ruiskuttaa pölynsidonta-aineita tai muita sideaineita kuten fenolihartseja, mineraaliöljyjä tai kuumuudenkestäviä polymeerejä, jotka lisäävät tuotteen kestävyyttä, käytettävyyttä ja joustavuutta (De Vuyst et al. 1995, IARC Monografia 2002). Teollisten mineraalikuitujen käyttö on lisääntynyt erityisesti asbestikuitujen käytön vähenemisen myötä. Tuotannosta % on jatkuvia lasikuituja, joita käytetään sementin, muovien ja hartsimaisten materiaalien lujitteina, paperi- ja kumituotteissa, sekä tekstiileinä ja sähköeristeinä (kuva 1). Mineraalivillakuitujen tuotanto on yli 80 % teollisten mineraalikuitujen kokonaistuotannosta. Lasi-, vuori- ja kuonavillatuotteita käytetään rakenteiden lämpö- ja ääneneristemateriaaleissa, ilmanvaihtokanavien lämpöja ääneneristemateriaaleissa, ja sisätilojen äänenvaimennusmateriaaleissa kuten akustiikkalevyissä ja -paneeleissa. Vuori- ja kuonavillasta valmistetaan myös rakennusten paloeristeitä. Tulenkestäviä keraamisia kuituja (RCF) valmistetaan vain noin 1 2 % teollisten mineraalikuitujen kokonaistuotannosta ja niitä käytetään poltto- ja sulatusuunien eristeinä (IARC Monografia 2002, De Vuyst et al. 1995). 2.2 Mineraalikuitujen kokojakauma Kuiduksi kutsutaan partikkelia, jonka pituus suhteessa halkaisijaan on vähintään 3:1 ja jonka reunat ovat suunnilleen yhdensuuntaiset ( De Vuyst et al. 1995). Useimmat kuidut ovat siten muodoltaan sauvamaisia. Jotkut kuidut voivat kaventua päistään, kaartua tai niissä voi olla hartsin aiheuttamia pullistumia (Schneider 2001). 11

12 Mineraalivillakuitutuotteissa kuitujen pituudet voivat olla useita tuhansia kertoja halkaisijan läpimittaa suurempia. Tyypillisissä mineraalivillaeristeissä keskimääräisten kuitujen pituuksien arvioidaan olevan useita senttimetrejä eli yli kertaisia kuidun keskimääräiseen halkaisijaan verrattuna. Akustiikkalevyissä käytetyt kuidut voivat olla useita millimetrejä pituudeltaan eli noin kertaisia kuidun halkaisijaansa nähden. Koska mineraalivillakuidut ovat eristeissä, äänenvaimentimissa ja muissa tuotteissa sotkuisena vyyhtenä, ei pituuksien arvioiminen ole kovin helppoa (Christensen 1993). Jos kuitu irtoaa emomateriaalistaan se ei halkea kahtia pitkittäissuunnassa kuten asbestikuidut vaan katkeaa ainoastaan poikittaissuunnassa (Vallarino 2001, 2003). Irrallisina - eli aerosoleina - mineraalivillakuidut ovat pituudeltaan korkeintaan enää 50- kertaisia halkaisijaansa nähden. Schneiderin (2001) mukaan rakennusten sisäilmasta ja huonepinnoilta löydetyt kuidut ovat pituudeltaan kertaisia halkaisijaansa nähden. Teollisten mineraalikuitujen halkaisijoiden tyypillisistä kokojakaumista löytyy kirjallisuudesta hieman erilaisia tietoja, mutta taulukosta 1 saa kuitenkin suuntaa antavaa käsitystä kuitujen halkaisijoista. Christensen 1993 on ilmoittanut kuitujen halkaisijan pituuspainotettuna aritmeettisena keskiarvona. De Vuyst et al on käyttänyt kolmen eri lähteen tietoja kuitujen keskimääräisistä halkaisijoista. IARC Monografiasta 2002 löytyvät kaikkein yksityiskohtaisimmat tiedot. Mooren 2002 mukaan eriste- ja äänenvaimennusmateriaaleissa käytettyjen lasivillakuitujen halkaisijat ovat tyypillisesti 0,5-6 µm. Lähteestä ei käy ilmi luokitteleeko Moore lasimikrokuidut yhteen lasivillakuitujen kanssa. Taulukko 1. Teollisten mineraalikuitujen tyypillisiä halkaisijakokoja. Keskimääräinen halkaisija (µm ) Teollinen mineraalikuitu De Vuyst et al Christensen 1993 IARC Monografia 2002 Jatkuva lasikuitu ,3 25,4 Lasivilla 4 6 0,6 8,1 0,6 7,7 Lasimikrokuitu 0,1 3 Vuorivilla 4 6 2,4 5,3 2,4 5,3 Kuonavilla 3 8 RCF 1,2 3,5 2,3 3,9 2,4 3,8 Jatkuvien lasikuitujen halkaisijat eivät ole koskaan alle 3 µm ja näistä kuiduista valmistetun tuotteen kaikki kuidut ovat suunnilleen yhtä suuria halkaisijoiltaan. Mineraalivillakuidut voivat olla halkaisijaltaan yli tai alle 3 µm, ja mineraalivillakuiduista valmistettu tuote sisältää hyvin eri paksuisia kuituja (Schneider 2001). 2.3 Teollisten mineraalikuitujen terveysvaikutukset Teollisten mineraalikuitujen terveysvaikutukset ovat riippuvaisia kuitujen paksuudesta. Alle 3 µm halkaisijaltaan olevat kuidut, joita ovat vain siis mineraalivillakuidut, ovat 12

13 tarpeeksi pieniä kulkeutuakseen keuhkoihin saakka (Carter 1999, Schneider 2001). Koska mineraalivillakuidut eivät emomateriaalista irtauduttuaan pienene halkaisijaltaan, ne eivät tunkeudu kuitenkaan aivan yhtä helposti alahengitysteihin kuin asbestikuidut. Mineraalivillakuitujen syöpää ja keuhkosairauksia aiheuttavia vaikutuksia on tutkittu hyvin paljon. Tutkimuksia tai tutkimuskatsauksia ovat Simonato et al. 1986, De Vuyst et al. 1995, Sali et al. 1999, Marsh et al. 2001a, Marsh et al. 2001b, Stone et al. 2001, Berrigan 2002 ja Chiazze et al Mineraalivillakuiduille altistumisen ja keuhkofibroosin tai keuhkopussin vioittumien välille ei ole löydetty yhteyttä (mm. Simonato et al. 1986, De Vuyst et al. 1995, Marsh et al. 2001a). Mineraalivillatuotteita valmistavissa tuotantolaitoksissa työskentelevät eivät sairasta muuta väestöä enemmän keuhkoputkentulehduksia, keuhkolaajentumatautia (emfyseemaa) tai astmaa (mm. Sali et al. 1999). Altistuminen mineraalivillakuiduille ei aiheuta myöskään kroonista keuhkoputkien ahtautumaa (eli obstruktiivista keuhkosairautta) (mm. Chiazze et al. 2002). Lasi-, vuorija kuonavillaa valmistavat työntekijät eivät myöskään altistu muuta väestöä enemmän keuhkosyövälle (Stone et al. 2001, IARC Monografia 2002). Kumpikaan mineraalivillakuiduille altistumisen mittareista (kuitujen keskimääräinen pitoisuus tai kumulatiivinen pitoisuus) ei korreloinut tilastollisesti merkitsevästi keuhkosyöpäriskin kanssa. Sekä lasivillaa että vuori- ja kuonavillaa valmistavissa tuotantolaitoksissa hieman muuta väestöä korkeammat keuhkosyöpätapaukset näyttävät johtuvan tupakoinnista (Marsh et al. 2001b). Useat mineraalivillakuidut liukenevat varsin nopeasti neutraaliin (ph 7,4) liuokseen ja poistuvat keuhkoista suhteellisen nopeasti eivätkä aiheuta rotille tai hamstereille tautia aiheuttavia keuhkomuutoksia suurinakaan pitoisuuksina (Hesterberg ja Hart 2002). IARC (International Agency for Research on Cancer) luokittelee lasi-, vuori- ja kuonavillakuidut, joita käytetään eriste- ja äänenvaimennusmateriaaleissa, sekä jatkuvat lasikuidut ryhmään 3: karsinogeenisuus ei ole luokiteltavissa. RCF-kuidut, joita käytetään poltto- ja sulatusuunien eristeinä, on luokiteltu ryhmään 2B: mahdollisesti karsinogeeninen ihmiselle (IARC Monografia 2002). Toimistotyöntekijät sekä päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa työskentelevät ovat kärsineet sen sijaan varsin paljon sairasrakennusoireista ja teollisten mineraalikuitujen arvellaan vaikuttavan osaltaan näihin oireisiin. Lähes 100 % yli 3 µm halkaisijaltaan olevista kuiduista jää ylähengitysteihin ja voi aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa. Lisäksi teolliset mineraalikuidut voivat aiheuttaa ärsytysoireita silmissä ja iholla. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. (Stokholm et al. 1982). Halkaisijaltaan alle 5 µm olevat kuidut aiheuttavat hyvin vähän ihoärsytystä. 5 7,5 µm:n kuidut aiheuttavat kohtalaisen ärsytysreaktion ja 7,5 10 µm:n paksuiset kuidut ärsyttävät huomattavasti (Possick et al. 1970). Teolliset mineraalikuidut ärsyttävät silmiä samalla tavalla mekaanisesti kuin ihoakin. Jouduttuaan silmään kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa (Stokholm et al. 1982). Mineraalivillakuiduille altistuneet ovat raportoineet kärsivänsä kirvelevistä tai vetistävistä silmistä, turvonneista silmäluomista ja näköhäiriöistä (Schneider ja Lundqvist 1986). Mineraalivillakuitujen epäillään lisäksi altistavan ylähengitysteiden tulehduksille. Ärsytysoireita selvittäneitä tutkimuksia käsitellään tarkemmin luvussa

14 3. TEOLLISET MINERAALIKUIDUT SISÄYMPÄRISTÖSSÄ 3.1 Teollisten mineraalikuitujen käyttökohteet ilmanvaihtojärjestelmissä Teollisia mineraalikuituja käytetään ilmanvaihtojärjestelmissä seuraaviin tarkoituksiin: 1. suodatinmateriaalina 2. lämmöneristeenä 3. palosuojausmateriaalina 4. äänenvaimennusmateriaalina Ilmanvaihtosuodattimet Suomessa käytettävät ilmanvaihtosuodattimet on tyypillisesti valmistettu joko lasivillasta tai synteettisestä muovikuidusta. Muistakin materiaaleista, kuten selluloosasta valmistettuja suodattimia on olemassa, mutta niiden käyttö on vähäisempää. Sairaaloita ym. kiinteistöjä palvelevien ilmanvaihtokoneiden tuloilmasuodattimet ovat lähes poikkeuksetta pussisuodattimia, jotka koostuvat 0,6 0,6 m kokoiseen metallikehikkoon kiinnitetyistä suodatinmateriaalista ommelluista pusseista. Lasivillasta valmistettujen suodattimien kuituemissioita on selvitetty useissa tutkimuksissa, mm. Johansson et. al. 1998, joiden perusteella vaikuttaa siltä, että ehjistä suodattimista irtoaa kuituja ilmanvaihtojärjestelmän normaalin toiminnan aikana. Uutta suodatinta ensimmäistä kertaa käyttöönotettaessa siitä saattaa irrota vähäisiä määriä kuituja, mutta emissio lakkaa pian. Toisaalta, runsaatkin kuituemissiot ovat mahdollisia, jos suodatin pääsee rikkoutumaan esimerkiksi hankauduttuaan jotakin terävää särmää vasten Lämmöneristeet Toinen merkittävä teollisten mineraalikuitujen käyttökohde ilmanvaihtojärjestelmissä ovat lämmöneristeet. Ilmanvaihtokoneelle virtaava ulkoilma on talvisin kylmää, joten ulkoilmakammion seinä, raitisilmakanava ja ilmanvaihtokoneen runko on lämpöeristettävä kondensoitumisen estämiseksi. Lämmöneriste on tässä tapauksessa myös suojattava sisäilman kosteudelta, joten se on yleensä koteloitu kahden peltilevyn väliin. Nämä lämmöneristeet eivät siis ole tuloilmavirran kanssa kosketuksissa. Lämmöneristystä käytetään myös tuloilmakanavissa etenkin, jos rakennuksessa on koneellinen jäähdytys. Tällöin eristyksellä estetään jäähdytetyn tuloilman lämpeneminen kanavistossa. Suomessa käytetään enimmäkseen pyöreitä kanavia ja tällöin eristys asennetaan poikkeuksetta kanavan ulkopinnalle. Kondensoitumisen ehkäisemiseksi käytetään yleensä alumiinifoliopintaista mineraalivillaa. Suorakaidekanavia käytettäessä eristys voidaan asentaa myös kanavan sisäpinnalle, jolloin kanavan seinämä toimii 14

15 kosteussulkuna eikä erillistä kondenssisuojausta tarvita. Sisäpuolelle asennettava eriste voi olla joko lasikuitukankaalla pinnoitettua tai käsittelemätöntä mineraalivillaa. Lasikuitukangas ehkäisee kuitujen irtoamista ja se kestää myös kanaviston puhdistuksen harjaamalla. Pinnoittamatonta, sisäpuolista eristystä ei Suomessa käytetä, koska se katsotaan liian riskialttiiksi ja mahdottomaksi puhdistaa, mutta se on tyypillinen ratkaisu lämpimämmän ilmaston maissa, kuten Yhdysvalloissa, jossa koneellisen jäähdytyksen käyttö on yleistä Paloeristeet Jos ilmanvaihtokanavia joudutaan viemään eri paloalueiden läpi, mikä on suurissa rakennuksissa tyypillistä, joudutaan tulipalon leviämisen ehkäisy kanavien kautta toteuttamaan kanaviin asennettavilla palopelleillä ja verhoamalla kanava palonkestävällä mineraalivillaeristeellä. Asianmukaisesti asennetut, ulkopuoliset palo- ja lämmöneristeet eivät toimi kuitulähteenä. Kuituemissiot ovat silti mahdollisia mm. huolimattoman asennustyön ja ilmavuotojen seurauksena Äänenvaimentimet Sisäympäristön kannalta tärkein teollisten mineraalikuitujen käyttökohde ilmanvaihtojärjestelmissä ovat äänenvaimentimet. Äänenvaimentimilla ehkäistään puhaltimien tuottaman voimakkaan melun kulkeutuminen kanavia pitkin huoneisiin, kanavissa ja säätölaitteissa syntyvien virtausäänten vaimentamiseen ja huoneessa syntyvien äänten leviämisen ehkäisyyn kanavien kautta. Lisäksi äänenvaimentimia tarvitaan ns. siirtoilmalaitteissa, joiden kautta ilmaa voidaan johtaa huonetilasta toiseen, esimerkiksi käytävältä WC-tiloihin. Ilmanvaihtokoneissa käytetään kahta äänenvaimenninratkaisua; puhallinkammion ym. sisäpintojen pintaan asennettua mineraalivillaa sekä ääntä absorboivasta materiaalista valmistettuja lamelleja, joiden välistä ilma virtaa. Usein käytetään molempia ratkaisuja samanaikaisesti. Sisäpintojen äänenvaimennusverhous on lähes poikkeuksetta rakennettu paikan päällä noin 5 cm paksuisesta mineraalivillasta, joka on päällystetty rei'itetyllä peltilevyllä. Joissain tapauksissa mineraalivillan pinnoitus reikäpellillä on saatettu jättää tekemättä, jolloin seurauksena on pahimmillaan ollut äänenvaimentimen hajoaminen ilmavirran kuluttavan vaikutuksen ansiosta. Lamellivaimentimissa käytetään nykyään yleensä tehdasvalmisteisia, kuitujen irtoamista ehkäisevällä pinnoitteella valmistetusta mineraalivillasta rakennettuja osia, mutta vanhoista järjestelmistä saattaa löytyä myös paikalla rakennettuja, pinnoittamattomia lamelleja. Uusissa järjestelmissä lamellit ovat irrotettavissa puhdistusta tai vaihtoa varten. Kuitujen irtoamisen ehkäisemiseksi ilmanvaihtokoneen sisäpinnoille asennettava mineraalivilla olisi syytä peittää lasikuitukankaalla tms. ilmaa läpäisevällä materiaalilla 15

16 ennen reikäpellin asennusta. Tiivistä muovikalvoa ei voida käyttää, koska sillä on haitallinen vaikutus äänenvaimennusominaisuuksiin. Olemassa olevien vaimentimien tapauksessa korjausvaihtoehtoina ovat koko äänenvaimenninrakenteen uusiminen, vaimentimen pinnoitus ilmaa läpäisevällä, mutta kuitujen irtoamista ehkäisevällä ja ilmavirran rasitusta kestävällä materiaalilla tai reikäpellillä päällystetyn vaimentimen käsittely sideaineella, joka liimaa kuidut toisiinsa ja estää niiden irtoamisen. Ilmanvaihtokanavissa käytetään yleensä tehdasvalmisteisia vaimentimia, jotka koostuvat yleensä reikäpellillä päällystetystä mineraalivillasta. Mikäli näitä epäillään kuitulähteiksi, korjausvaihtoehtoina ovat lähinnä sideainekäsittely tai äänenvaimentimien uusiminen esimerkiksi lasikuitukankaalla suojattuihin malleihin. Päätelaitteissa käytetään monia vaimenninratkaisuja, joihin kuuluu myös pinnoittamaton mineraalivilla. Nykyään on markkinoilla ns. hygieniamalleja, joissa käytetään esimerkiksi muovipohjaista, vaihdettavissa olevaa äänenvaimenninmateriaalia. Järkevin korjaustoimenpide lienee siis päätelaitteiden vaihto. 3.2 Sisäilman kuitupitoisuudet Teollisia mineraalikuituja on asuin-, liike- ja julkisten rakennusten sisäilmassa hyvin vähän verrattuna muihin sisäilman kuituihin. Suurin osa sisäilman kuiduista on orgaanisia kuituja, joiden lähteitä ovat paperituotteet, vaatteet ja huonetekstiilit. Teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksia sisäilmassa selvittäneet tutkimukset on pääasiallisesti suoritettu rakennuksissa, joissa kuitujen lähteenä on sisäkattojen akustiikkalevyt, joita käytetään ääneneristykseen, kaikuvuuden vähentämiseen ja puheen erotettavuuden lisäämiseen. Näitä tutkimuksia voidaan kuitenkin käyttää vertailuaineistona, kun selvitetään ilmanvaihtojärjestelmän päästölähteiden merkitystä. Carter (1999) on selvittänyt USA:ssa 51 asuin- ja toimistorakennusten sekä päiväkotien sisäilman kuitupitoisuuksia ja havainnut, että alle 3 µm halkaisijaltaan olevista kuiduista vain 3 % on epäorgaanisia kuituja, ja näistä vain osa on mineraalivillakuituja. Mineraalivillakuitujen (< Ø 3 µm) pitoisuudet 32 rakennuksessa, joissa kuitujen kemiallinen rakenne selvitettiin tarkemmin, olivat alle 100 kuitua / m³. Vallarino 2001 esittää artikkelissaan amerikkalaisen Health Effects Instituten tuloksia vuodelta 1992, joiden mukaan julkisissa ja toimistorakennuksissa mitatut keskimääräiset teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet vaihtelevat 220:stä 500:aan kuitua / m³ korkeimman mitatun pitoisuuden ollessa 6200 kuitua / m³. WHO:n (1991) raportin mukaan keskimääräiset alle 3 µm halkaisijaltaan olevien mineraalivillakuitujen pitoisuudet asuinrakennusten ja julkisten tilojen sisäilmassa ovat kuitua / m³. Tässä raportissa tyypillisiksi ulkoilman kuitupitoisuuksiksi esitetään kaupunkiympäristössä kuitua / m³ ja maaseudulla 40 kuitua / m³. Schneider et al esittää kirjallisuuskatsauksessaan korkeampia ulkoilman kuitupitoisuuksia: kuitua / m³ kaupunkiympäristössä ja kuitua / m³ maaseutuympäristössä. Tässä tutkimuksessa mineraalikuiduiksi on määritetty mineraalikuidut asbes- 16

17 tia lukuun ottamatta, jolloin on otaksuttava, että lukuarvot tarkoittavat teollisia mineraalikuituja. Sisäilman kuitupitoisuuksia on mitattu tanskalaisten päiväkotien, koulujen ja toimistojen tiloissa ainakin kahdessa tutkimuksessa (Schneider 1986, Schneider et al. 1990). Ensimmäisessä tutkimuksessa rakennuskohteet jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmään A valittiin 11 koulua, joissa oli koneellinen ilmanvaihto. Kuudessa koulussa sisäkatot oli verhoiltu akustiikkalevyillä. Viidessä koulussa ei ollut akustiikkalevyjä vaan näistä neljän ilmanvaihtojärjestelmissä oli mineraalivillasta valmistettuja äänenvaimentimia ja viidennen ilmanvaihtokanavisto oli sisäpuolelta eristetty mineraalivillalla. Ryhmään B valittiin kohteita, joissa epäiltiin mineraalivillakuitujen aiheuttavan ongelmia. Ryhmän B kohteet olivat 4 päiväkotia, 1 koulu ja 1 toimistorakennus, joissa kaikissa sisäkattopinnat oli päällystetty akustiikkalevyillä. Sisäilman mineraalivillakuitupitoisuuksien keskiarvo ryhmän A kohteissa oli 76 kuitua / m³ halkaisijaltaan alle 3 µm oleville kuidulle. Halkaisijaltaan yli 3 µm olevia mineraalivillakuituja löytyi vain kahden koulun sisäilmasta ja lukumäärät jäivät hyvin pieniksi: 4 ja 10 kuitua / m³. Ongelmakohteiksi epäiltyjen rakennusten sisäilmasta löytyi selvästi korkeampia mineraalivillakuitupitoisuuksia: 3 päiväkodin, 1 koulun ja 1 toimistorakennuksen keskiarvoksi saatiin 1535 kuitua / m³ (Ø < 3 µm) ja 242 kuitua / m³ (Ø > 3 µm). Yhdessä päiväkodissa mitattiin tässä raportissa esitettyjen tutkimusten korkeimmat sisäilmapitoisuudet, jotka olivat yli kymmenkertaiset muihin maksimipitoisuuksiin verrattuna: kuitua / m³ (Ø < 3 µm) ja kuitua / m³ (Ø > 3 µm). Ryhmän B kohteissa myös muiden kuitujen kuin mineraalivillakuitujen pitoisuudet sisäilmassa olivat suuremmat kuin ryhmän A kohteissa. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin edelleen tanskalaisten päiväkotien, koulujen ja toimistojen sisäympäristön kuitupitoisuuksia (Schneider et al. 1990). Kaikkien kohteiden sisäkattopinnat oli päällystetty akustiikkalevyillä. Akustiikkalevyn tyypistä riippuen alle 3 µm halkaisijaltaan olevien mineraalivillakuitujen pitoisuus sisäilmassa vaihteli 0:sta 1660:een kuitua / m³, mutta kaikkien kohteiden keskiarvo oli vain 82 kuitua / m³. Yli 3 µm halkaisijaltaan olevien mineraalivillakuitujen pitoisuus sisäilmassa vaihteli 0:sta 400:aan kuitua / m³ keskiarvon jäädessä 27:ään kuituun / m³. Kaikissa kohteissa muiden kuitujen pitoisuus sisäilmassa oli huomattavan paljon suurempi kuin mineraalivillakuitujen pitoisuus. Toimistorakennuksissa, joissa kuitujen kokonaispitoisuudet olivat muita rakennuksia selvästi pienempiä, muiden kuitujen kuin teollisten mineraalikuitujen keskimääräinen pitoisuus oli kuitua / m³ (Ø < 3 µm) ja kuitua / m³ (Ø > 3 µm). Skov et al. (1990) suoritti Tanskassa 14 eri toimistotyyppisessä rakennuksessa lukuisia sisäilmastoon liittyviä mittauksia, joihin kuuluivat sekä sisäilman mineraalivillakuitupitoisuuden että kokonaiskuitupitoisuuden selvittäminen. Skov ei erottanut halkaisijaltaan alle ja yli 3 µm olevia mineraalivillakuituja toisistaan. Kaikkien rakennusten keskimääräinen mineraalivillakuitupitoisuus oli 5 kuitua / m³. Keskimääräinen kokonaiskuitupitoisuus halkaisijaltaan alle 3 µm kuiduille kuitua / m³ ja halkaisijaltaan yli 3 µm kuiduille kuitua / m³. Skovin tutkimustuloksia on arvioitava kriittisesti, sillä hän suoritti mittaukset vain yhdessä toimistohuoneessa kussakin rakennuksessa. 17

18 Saksassa Tiesler (1993) on ottanut näytteitä 130 erilaisessa rakennuksessa (75 toimistoa, 12 koulua, 5 päiväkotia, 18 rakennustarvikeliikettä, 7 yksityisasuntoa). Jokaisen rakennuksen sisätiloissa oli päällystämättömiä mineraalivillalevyjä. Mineraalivillakuitujen keskimääräinen pitoisuus kaikkien rakennusten sisäilmassa oli 572 kuitua / m³ (Ø < 3 µm) minimiarvon ollessa alle määritysrajan ja maksimiarvon 5650 kuitua / m³. Mittausten mukaan mineraalivillakuitujen osuus kaikista epäorgaanista kuiduista sisäilmassa oli %. Toisessa saksalaisessa tutkimuksessa Fischer (1993) selvitti yhdeksän toimiston, neljän koulun, yhden asunnon ja yhden kaupan sisäilman kuitupitoisuuksia, sillä kaikissa näissäkin kohteissa oli mineraalivillakuiduista valmistettuja kattolevyjä. Kuudessa kohteessa oli valitettu kattolevyistä irtoavasta kuitupölystä. Fischer havaitsi, että tutkituissa kohteissa sisäilman kuitupitoisuudet olivat korkeampia kuin ulkoilman pitoisuudet. Alle 3 µm halkaisijaltaan olevien mineraalivillakuitujen keskimääräinen pitoisuus sisäilmassa oli 310 kuitua / m³ ja ulkoilmassa 225 kuitua / m³. Taulukkoon 2 on koottu yhteen edellä esitettyjen tutkimusten tuloksia. Myöhemmin tässä raportissa tarkemmin käsiteltyjen tutkimusten Balzer (1971), Rindel (1987) ja Thriene (1996) kuitumittausten tulokset esitetään myös tässä taulukossa. Useimmat tutkimukset ovat ilmoittaneet myös sisäilmasta mitattujen muiden kuin teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet (Ei-MMMF). Vaikka teollisten mineraalikuitujen (MMMF) keskimääräiset pitoisuudet sisäilmassa eivät ole kovin korkeita, ovat yksittäisten näytteiden pitoisuudet olleet varsin korkeita, ja ovat saattaneet ylittää jopa ulkoilman pitoisuudet. Schneiderin 1986 tutkimuksessa yhden päiväkodin yhdessä huoneessa mitatut sisäilman mineraalivillakuitupitoisuudet ylittivät kirkkaasti jopa saman kohteen muiden kuin teollisten mineraalivillakuitujen pitoisuudet. Tämä on poikkeuksellinen tulos, jollaista ei saavuteta, jos sisäympäristön kuitulähteet pidetään kunnossa ja huolletaan ajoissa. 18

19 Taulukko 2. Ulko- ja sisäilman keskimääräisiä kuitupitoisuuksia eri tutkimuksissa (vaihteluväli suluissa, jos ilmoitettu). Rakennukset ja näytteiden lkm 1 yliopistorakennus (n>100) 10 rakennusta (n<100) 10 toimistorak., 8 hotellia, 12 asuntoa, 2 muuta rakennusta (n=45) 9 toimistoa, 4 koulua, 1 asunto, 1 kauppa 12 päiväkotia, näytteet 16 huoneesta 11 koulua (n = 68) 3 päiväkotia, 1 toimistorak., 1 koulu (n = 6 9) 1 päiväkoti (n= 1 2) Ulkoilma (kuituja / m³) Ei- MMMF MMMF Ei- MMMF Ø < 3 µm ( ) ( ) A ( ) A B < ( ) ( ) Sisäilma (kuituja / m³) Ei- MMMF Ø > 3 µm ( ) ( ) ( ) MMMF Ø < 3 µm 170 (50 550) (< ) MMMF Ø > 3 µm Lähde Balzer 1971 Balzer < Carter ( ) 520 ( ) (am 6 900) 310 ( ) - Fischer (10 160) C (0 77) C Rindel D Schneider (0 356) (am 10) ( ) 242 (am 650) Schneider Schneider 1986

20 105 huonetta päiväkodeissa, kouluissa ja toimistoissa (n=203) 14 toimistotyyppistä rakennusta (n = 14) 1 toimistorakennus, näytteet 6 huoneesta 75 toimistorak., 12 koulua, 5 päiväkotia, 18 rakennustarvikeliikkettä, 7 yksityisasuntoa (n=134) toimisto- ja julkisia rakennuksia julkisia ja asuinrakennuksia ( ) ( ) ( ) ( ) 82 ( ) 5 (0 60) 27 (0 400) Schneider 1990 Skov Thriene E E (am ) 572 (am 5650) (max. 6200) - Tiesler 1993 Vallarino F WHO G A Kiteiset, epäorgaaniset luonnonkuidut (asbesti), muut mineraalikuidut, biologisperäiset kuidut (eläimistä ja hyönteisistä, kasveista, hiivasienistä), teolliset orgaaniset kuidut (nylon, raion, orlon) ja tunnistamattomat kuidut B Viiden rakennuksen ulkopuolelta mitatut kuitupitoisuudet C Suluissa 95 %:n luotettavuusväli D Ø > 3 µm MMMF-kuituja löydettiin vain kahdesta koulussa E Epäorgaaniset kuidut ja kalsiumsulfaattikuidut (kipsikuidut) F Kaupunkiympäristössä G Maaseudulla am = alle määritysrajan 20

21 3.3 Ilmanvaihtojärjestelmien kuitupäästöt Ilmanvaihtojärjestelmien teollisten mineraalikuitutuotteiden kuitupäästöjä sisäympäristöön on tutkittu sekä käytössä olevissa rakennuksissa että laboratorioissa. Balzer (1971) on selvittänyt, kuinka paljon teollisia mineraalikuituja irtoaa 13 ilmanvaihtojärjestelmän sisäpuolelta lämpöeristetyistä ilmanvaihtokanavista. Ilmanvaihtojärjestelmät valittiin 30:stä tarjolla olleesta kohteesta edustamaan mahdollisimman erityyppisiä järjestelmiä. Tutkituissa rakennuksissa eristettyjen kanavaosuuksien pituudet vaihtelivat huomattavasti. Balzer ei kerro, olivatko ilmanvaihtojärjestelmien lämmöneristemateriaalit pinnoitettuja. Tutkimuksessa saatiin selville, että suodattimen ja puhaltimen jälkeen kanavien ilmavirrassa oli aina vähemmän teollisia mineraalikuituja kuin ulkoilmassa (taulukko 3). Rakennuksen sisäilman kuitupitoisuudet korreloivat paljon paremmin ulkoilman pitoisuuksien kuin ilmanvaihtokanavien ilmavirrasta mitattujen pitoisuuksien kanssa. Balzer päätteli, että ulkoilman mineraalikuidut tarttuivat pääasiallisesti ilmanvaihtosuodattimiin ja ilmanvaihtokanavien eristemateriaalista mahdollisesti irtoavat kuidut laskeutuivat ja jäivät kiinni ilmanvaihtojärjestelmään, toisin sanoen kanavien pohjalle ja saumoihin ja mahdollisesti tuloilmalaitteisiin. Tutkimus tehtiin Kaliforniassa San Franciscossa, mikä voi selittää kymmenen kohteen yllättävän korkeat ulkoilmapitoisuudet. Taulukko 3. Ilmavirrasta mitattuja teollisten mineraalikuitujen ja muiden kuitujen keskimääräisiä pitoisuuksia 13 ilmanvaihtojärjestelmässä (Balzer 1971). Ilmanvaihtojärjestelmä Ulkoilma (kuituja / m³) Ilmavirrassa suodattimen jälkeen (kuituja / m³) Tuloilmakanavassa, ilmavirrassa (kuituja / m³) Rakennuksen sisäilmassa (kuituja / m³) MMMF Muu B MMMF Muu MMMF Muu MMMF Muu 1 A * * A Ilmanvaihtojärjestelmistä 1 3 otettiin useita satoja näytteitä, siksi niiden tulokset on ilmoitettu erikseen. B Muu = muut kuidut tarkoittaen kiteisiä, epäorgaanisia luonnonkuituja (asbesti), muita mineraalikuituja, biologisperäisiä kuituja (eläimistä ja hyönteisistä, kasveista, hiivasienistä), teollisia orgaanisia kuituja (nylon, raion, orlon) ja tunnistamattomia kuituja. * Ulkoilmapitoisuudet olivat todennäköisesti lähellä järjestelmien 1 ja 2 pitoisuuksia. Hays 1991 on tutkinut mineraalivillaeristeellä vuorattuja ilmanvaihtokanavia laboratorio-olosuhteissa. Kanavassa kulkevasta (12,2 m/s) ilmavirrasta mitattiin kuitupitoisuuksia ennen ja jälkeen eristetyn kanavaosuuden, jossa oli myös yksi 90 º:n mutka. Mineraalivillaeristeellä vuoratun kanavaosuuden pituus ennen mutkaa oli 2,4 m ja mutkan jälkeen 4,9 m. Mittausjaksoksi valittiin 120 tuntia. Kuitupitoisuuksia mitattiin kahdella

22 eri menetelmällä. Molemmissa menetelmissä eristetyn kanavaosuuden jälkeen mitatusta kuitupitoisuudesta vähennettiin eristettyä kanavaa ennen mitattu kuitupitoisuus. Tutkimuksen tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Testikanavassa kahdella eri menetelmällä mitatut keskimääräiset kuitupitoisuudet (Hays 1991). Suluissa 95 %:n luotettavuusväli. Näytteiden lukumäärä oli 14. Mittausmenetelmä Mineraalivillakuidut (kuituja / m³) (n=14) NIOSH 7400A 0,6 (0,25 0,95) NIOSH 7400B 0,24 (-0,12 0,61) Muut kuidut (kuituja / m³) (n=14) 1,47 (-2,19 3,16) 0,85 (-0,37 2,06) Negatiiviset tulokset tarkoittavat sitä, että ennen eristettyä kanavaosuutta mitattu kuitupitoisuus on ollut korkeampi kuin eristetyn kanavaosuuden jälkeen mitattu pitoisuus. Koska mitatut kuitupitoisuudet olivat tavattoman pieniä, tilastollisesti tyydyttäviä tuloksia oli vaikea saavuttaa. Tutkimus vahvisti kuitenkin tutkijoiden aiempia käsityksiä siitä, että ilmanvaihtokanavien ilmavirtaan irtoaa lasivillaeristemateriaalista hyvin vähän mineraalivillakuituja. Toisaalta on otettava huomioon, että eristemateriaali oli varta vasten laboratoriotutkimusta varten hankittu, leikattu ja teipattu paikoilleen. Tutkijat olettivat, että ilmanvaihtojärjestelmän lämmöneristemateriaalista irtoaa eniten kuituja uutena, kun tuoreen materiaalin pinnasta ilmavirta irrottaa irtonaisiksi jääneet kuidut. Todellisuudessa lämmöneristevillasta saattaa irrota enemmän kuituja vasta vuosien käytön jälkeen, kun ilmavirta on ehtinyt kuluttaa materiaalin pintakerrosta. Ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimennusmateriaalista irtoavia kuituja on tutkittu laboratorio-olosuhteissa myös suomalaisen tutkijajoukon toimesta (Tolvanen et al. 1993). Tutkittaviksi materiaaleiksi valittiin kolme erilaista lasivillamateriaalia ja viisi vuorivillamateriaalia. Yksi lasivillasta valmistettu ja kolme vuorivillasta valmistettua äänenvaimennusmateriaalia oli pinnoitettu. Pinnoiteaineesta tai materiaalista ei ole annettu tarkempia tietoja. Äänenvaimennusmateriaali asetettiin koehuoneeseen 7-8 m/s:n ilmavirtaan ja koehuoneen ilman hiukkaspitoisuus sekä materiaalista irtoavat kuidut mitattiin vähintään 24 tuntia kestäneen kokeen aikana. Kokeessa selvitettiin myös kuinka paljon kuituja irtoaa äänenvaimennusmateriaalista, joka oli ensin kastunut ja kuivunut tai jonka päälle oli asetettu reikäpelti. Materiaaleista irronneet kuidut kerättiin polykarbonaattisuodattimille ja analysoitiin optisella mikroskoopilla. Kokeen tulokset on esitetty taulukossa 5. 22

23 Taulukko 5. Äänenvaimennusmateriaalien kuitujen irtoamista selvittäneiden kokeiden tulokset. A H ovat eri äänenvaimennusvalmisteita, kk = kasteltu ja kuivattu (Tolvanen et al. 1993). Lasivillamateriaali Valmiste Vuorivillamateriaali Valmiste Kuituja / m³ A 1 7 B 1 pinnoitettu 4 A 1 13 B 1 pinnoitettu 7 D 5 B pinnoitettu + kk 30 D 3 B pinnoitettu + reikäpelti + kk 10 D 2 + reikäpelti 14 C 1 8 D 2 + reikäpelti 11 C 1 10 E pinnoitettu 16 F pinnoitettu 2 E pinnoitettu 19 F pinnoitettu + reikäpelti 14 E pinnoitettu + reikäpelti 23 G pinnoitettu 2 E pinnoitettu + reikäpelti 27 G pinnoitettu 12 E pinnoitettu + kk 8 F pinnoitettu + kk 8 F pinnoitettu + reikäpelti + kk 5 H 18 H 13 H + reikäpelti 24 H + reikäpelti + kk 6 H + kk 15 H + kk 5 1 Vanha, käytetty materiaali 2 Pinta sahattu kokeita varten Kuituja / m³ Vanhasta äänenvaimennusmateriaalista ei näyttänyt irtoavan enemmän kuituja kuin uudesta materiaalista. Eniten kuituja irtosi pinnoitetusta lasivillamateriaalista, jonka päällä oli reikäpelti, pinnoittamattomasta vuorivillamateriaalista, jonka päällä oli reikäpelti ja eräästä uudesta pinnoitetusta vuorivillamateriaalista (B), joka oli kasteltu ja kuivattu. Muissa tapauksissa kastuneet ja kuivuneet materiaalit eivät emittoineet suuria kuitupitoisuuksia. Verrattaessa tuloksia ilmanvaihtojärjestelmän eristemateriaaleista irtoavia kuituja selvittäneisiin tutkimuksiin huomataan, että pitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin Haysilla (1991), mutta ovat verrattavissa Balzerin (1971) ilmanvaihtojärjestelmien 1 3 tuloilmasta mitattuihin tuloksiin, jolloin ulkoilman kuitupitoisuus on ollut kohtuullisella tasolla. Edellä esitellyt kolme tutkimusta antavat aiheen olettaa, että ilmanvaihtokanavien lämmön- tai ääneneristysmateriaalista ei irtoa sisäilmaan ainakaan enempää kuituja kuin rakennusten huonetilojen sisäpinnoilla olevista akustiikkalevyistä tai muista sisälähteistä. Rakennusten sisätilojen pölynäytteistä löydetään kuitenkin sisäilmastokartoitusten yhteydessä jatkuvasti teollisia mineraalikuituja, joiden on epäilty aiheuttavan rakennuk- 23

24 sessa työskenteleville oireita (Vallarino 2001). Tuloilmakanavistojen pölyn koostumusta selvittäneissä tutkimuksissa on kanavapölyn havaittu hyvin usein sisältäneen teollisia mineraalikuituja. Suomalainen et al ja Puhakka et al raportoivat tutkimuksissaan, että % kanavapölynäytteistä on sisältänyt mineraalivillakuituja, ja Suomalaisen mukaan näytteissä on tavattu myös lasikuituja. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan selvitetty mineraalivillakuitujen lukumäärää esimerkiksi yhdessä grammassa kanavapölyä. Uudenmaan aluetyöterveyslaitos on sen sijaan mitannut ilmanvaihtojärjestelmien teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksia menetelmällä, jolla on saatu kvantitatiivisia tuloksia. Kuitujen lukumäärä ilmanvaihtojärjestelmässä on selvitetty ottamalla tuloilmakanavan pohjalta teippinäyte, josta teollisten mineraalikuitujen määrä selvitetään valomikroskoopin avulla. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevan 14 rakennuksen (13 toimistorakennuksen ja 1 liikerakennuksen) ilmanvaihtojärjestelmän kuitupitoisuuksia on esitetty taulukossa 6 (Lappalainen et al. 2003). Taulukko 6. Teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksia 14 rakennuksen tuloilmakanavissa (Lappalainen et al. 2003). Teolliset mineraalikuidut n = 14 (kuituja / cm²) keskiarvo 18,4 mediaani 6,5 minimiarvo < 0,1 maksimiarvo >100 Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa on huomattava, että kunkin rakennuksen tuloilmakanavistosta on otettu vain yksi näyte. Tulokset antavat kuitenkin osviittaa siitä, kuinka paljon teollisia mineraalikuituja ilmanvaihtokanavistoissa voi ylipäänsä esiintyä. Lappalaisen mukaan tutkittujen kohteiden tuloilmakanavien pinnalta irtosi mitattaessa kuituja myös kanavien puhdistamisen jälkeen. Koska rakennusten tuloilmajärjestelmät ovat voineet olla useita kymmeniä vuosia käytössä ennen kuin ne on puhdistettu, ei ole mitään syytä olettaa, etteikö useimmissa ilmanvaihtojärjestelmissä, joissa on käytetty mahdollisesti lasikuitukankaalla päällystettyjä mineraalivillatuotteita, olisi irrallisia mineraalivillakuituja, lasikuituja tai villanöyhtää. Ilman suuri liikenopeus tuloilmakoneessa ja kanavistossa voi ajan myötä kuluttaa äänenvaimennusmateriaalien pintoja niin, että teollisia mineraalikuituja irtoaa ilmanvaihtojärjestelmään. Tämän lisäksi kanavien puhdistamisen tai muiden huoltotoimenpiteiden aikana äänenvaimennusmateriaaleista ja ilmanvaihtokanavien lämmöneristeistä irtoaa kuituja, jotka saattavat jäädä tai kulkeutua ilmanvaihtojärjestelmän sisäpuolelle. 24

Marko Vesa KIINTEISTÖN SISÄILMAN MINERAALIKUITURISKIT

Marko Vesa KIINTEISTÖN SISÄILMAN MINERAALIKUITURISKIT Marko Vesa KIINTEISTÖN SISÄILMAN MINERAALIKUITURISKIT KIINTEISTÖN SISÄILMAN MINERAALIKUITURISKIT Marko Vesa Opinnäytetyö Kevät 2011 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu OULUN SEUDUN

Lisätiedot

Heikki Hannula KIINTEISTÖN SISÄILMAN KUITULÄHTEIDEN KARTOITUS

Heikki Hannula KIINTEISTÖN SISÄILMAN KUITULÄHTEIDEN KARTOITUS Heikki Hannula KIINTEISTÖN SISÄILMAN KUITULÄHTEIDEN KARTOITUS KIINTEISTÖN SISÄILMAN KUITULÄHTEIDEN KARTOITUS Heikki Hannula Opinnäytetyö Kevät 2011 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

GrafoSeal- / GrafoThermpölynsidonta- kapselointimenetelmä.

GrafoSeal- / GrafoThermpölynsidonta- kapselointimenetelmä. GrafoSeal / GrafoThermpölynsidonta ja kapselointimenetelmä. Rakennuksissamme on miljoonia neliömetrejä pölyäviä eristepintoja. Ongelmana ennemmin tai myöhemmin! Eristepintojen pölynsidonta ja kapselointi

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

SISÄILMAN KUITUKORJAUKSET

SISÄILMAN KUITUKORJAUKSET TUOMO KOLLANEN SISÄILMAN KUITUKORJAUKSET Opinnäytetyö Rakennusterveysasiantuntijakoulutus RTA1 RATEKO Mineraalivillakuidut Teolliset mineraalikuidut ovat epäorgaanisia kuituja, joita valmistetaan useista

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Laboratoriomittauksia mineraalikuitujen irtoamisesta sisäkatosta

Laboratoriomittauksia mineraalikuitujen irtoamisesta sisäkatosta SaintGobain Ecophon Group Ecophon Laboratoriomittauksia mineraalikuitujen irtoamisesta sisäkatosta Jyrki Kilpikari Hannu Koskela Annika Saarto Saint-Gobain Finland Oy, Ecophon Turun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisäilman kuitukorjaukset

Sisäilman kuitukorjaukset Sisäilman kuitukorjaukset JOHDANTO Sisäilmassa esiintyvät mineraalivillakuidut ovat usein yhtenä osatekijänä, kun rakennuksessa esiintyy sisäilmaongelmia. Kuidut voivat aiheuttaa erilaisia ylähengitysteiden,

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Ilolan koulu, Vantaa

Tutkimusraportti, Ilolan koulu, Vantaa Delete Tutkimus Oy 17.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus Rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti,

Lisätiedot

KORJAUSTAPASELOSTUS TOIMENPITEITÄ KANTVIKIN KOULUN VANHAN OSAN SISÄILMAN KUITUPI- TOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

KORJAUSTAPASELOSTUS TOIMENPITEITÄ KANTVIKIN KOULUN VANHAN OSAN SISÄILMAN KUITUPI- TOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI KORJAUSTAPASELOSTUS TOIMENPITEITÄ KANTVIKIN KOULUN VANHAN OSAN SISÄILMAN KUITUPI- TOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Päiväys 8.2.2019 TOIMENPITEIDEN TAUSTAA sivu 2 Kantvikin koulun vanhan puolen tiloissa on koettu

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmanäytteet maaliskuu 2013 Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS S i v u - 1 - RAPORTTI KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS KOy Korson toimistokeskus Naalipolku 6 01450 Vantaa 12.7.-10.8.2011 RAPORTIN NUMERO: 21140 TILAAJA: Jari Porthén, Realco Oy VASTAAVA TUTKIJA: Mikko

Lisätiedot

Hyvinvointikeskus Kunila

Hyvinvointikeskus Kunila Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus

Lisätiedot

Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu. Ennakkotehtävät Joensuu Jukka-Pekka Kärki

Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu. Ennakkotehtävät Joensuu Jukka-Pekka Kärki Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu Ennakkotehtävät Joensuu 2.12.2014 Jukka-Pekka Kärki Kysymys. Tutkimusten luottavuus Kuinka luotettavia ovat ns. sisäilmatutkimukset, joita tehdään

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.

Lisätiedot

KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteet KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio

KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteet KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteet KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio ILMANVAIHTOLAITOSTEN EPÄPUHTAUDET JA NIILLE ALTISTUMINEN PUHDISTUSTYÖSSÄ Kolari Sirpa, Jumpponen Mika, Hyvärinen Markku, Luoma

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS KOIVUKYLÄN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS Helsingissä 21.10.2004 TEKMANNI SERVICE OY, Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kiinteistön

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

JATKOTUTKIMUSRAPORTTI

JATKOTUTKIMUSRAPORTTI JATKOTUTKIMUSRAPORTTI Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Kaarnatie 1 89400 Hyrynsalmi 27.10.2016 RI Joonas Koponen JATKOTUTKIMUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Kaarnatie 1, 89400 Hyrynsalmi

Lisätiedot

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Hajut, oireet ja muut aistinvaraiset havainnot lähtökohtana sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisemisessä Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Kalottikeskus / Ivalon entinen emäntäkoulu

Sisäilmatutkimus Kalottikeskus / Ivalon entinen emäntäkoulu Sisäilmatutkimus Jokikuja 10 / 1/2017 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (8) Sisällysluettelo 1 TUTKIMUSKOHDE...

Lisätiedot

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu

Lisätiedot

Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) Tutkimushanke

Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) Tutkimushanke Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) Tutkimushanke 2014-2016 MOSI-TUTKIMUSHANKE JA LISÄTIETOJA Tutkimukset suoritti Työterveyslaitos yhteistyössä Helsingin

Lisätiedot

Sisäilman kuitukorjaukset

Sisäilman kuitukorjaukset TUOMO KOLLANEN Sisäilman kuitukorjaukset 0 Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA 2015-2016 1 Tiivistelmä Rakennusterveysasiantuntijan koulutusohjelma 45 op. Opinnäytetyön jättöpäivämäärä 23.8.2016

Lisätiedot

SISÄILMASELVITYKSIÄ, VAIHE 2, KOMEETAN KOULU, KOMEETANKATU 1, ESPOO

SISÄILMASELVITYKSIÄ, VAIHE 2, KOMEETAN KOULU, KOMEETANKATU 1, ESPOO SISÄILMASELVITYKSIÄ, VAIHE 2, KOMEETAN KOULU, KOMEETANKATU 1, ESPOO RAPORTTI Nro: 16137 Sivu 1 / 7 SISÄLLYS: SISÄILMASELVITYKSIÄ, VAIHE 2, KOMEETAN KOULU, KOMEETANKATU 1, ESPOO 1. Yleistiedot tutkimuksesta...

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Teollisten mineraalivillakuitujen tutkimus. Ruukinkankaan koulu. Ruukinkatu 5, Suomussalmi

Teollisten mineraalivillakuitujen tutkimus. Ruukinkankaan koulu. Ruukinkatu 5, Suomussalmi Teollisten mineraalivillakuitujen tutkimus Ruukinkankaan koulu Ruukinkatu 5, Suomussalmi Tutkija Sotkamon Erikoispuhdistus Oy Sivu 1 / 4 MMMF-tutkimus Ruukinkankaan koulu, Suomussalmi Sisällysluettelo

Lisätiedot

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet Akustiset ratkaisut Pitääkö hiljaisuuden olla ylellisyyttä? Nykyisessä ympäristössä on melua ja häiriötekijöitä enemmän kuin koskaan

Lisätiedot

Hornhattulan päiväkoti Porvoo

Hornhattulan päiväkoti Porvoo Hornhattulan päiväkoti Porvoo IVA kuntotutkimus ja käyttövesiputkiston vuotoselvitys Tommi Paasivirta tommi.paasivirta@wspgroup.fi 0207 864 483 WSP Finland Oy Pohjakuva Hornhattulan päiväkoti 2 Talotekniikka

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus Karhuvuorentie 1, 48300 Kotka Tarkastuspäivä 23.5.2016 Sivu 2 / 7 1. ESIPUHE Tämä ilmanvaihdon tarkastusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella.

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO

ASENNUSOHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO 2012-09-01 SISÄLTÖ Asennusohjeet 2-4 Käyttö ja huolto 5-7 TUKHOLMA Förrådsvägen 18 SE-141 46 Huddinge, SWEDEN Puh: +46-(0)8-689 90 10 Faksi: +46-(0)8-689 90 30 info@hagabindustri.se

Lisätiedot

TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA

TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA 2010- LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA P a l v eluja h u o misen menestykseen! SISÄILMASTOSEMINAARI 2019 HELENA JÄRNSTRÖM RISTO

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

LYCEIPARKENS SKOLAN PIISPANKATU 3-7 06100 PORVOO

LYCEIPARKENS SKOLAN PIISPANKATU 3-7 06100 PORVOO Sivunumero: 1/11 LYCEIPARKENS SKOLAN PIISPANKATU 3-7 06100 PORVOO SISÄILMANLAADUN MITTAUS Tutkimusselostus 15.11.2013 Kai Kylliäinen 0405623222 Sivunumero: 2/11 Kohde: Toimeksianto: LYCEIPARKENS SKOLAN

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin

Lisätiedot

Ilmanjakolaiteratkaisu sisäilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi merkittävästi

Ilmanjakolaiteratkaisu sisäilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi merkittävästi TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ilmanjakolaiteratkaisu sisäilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi merkittävästi Sisäilmastoseminaari 2016 Hannu Salmela 1, Kimmo Heinonen 1, Aku Karvinen 1, Matti Niemeläinen

Lisätiedot

MIV Ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut

MIV Ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut MIV Ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut MIV Ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut 3.12 ÄÄNENVAIMENTIMIEN PINNOITTAMINEN Pölysidontapinnoitteen vaikutus mineraalivillan

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Lisätiedot

Antti Salonen. Sisäilmassa esiintyvien teollisten mineraalikuitujen tutkiminen eri näytteenottomenetelmillä

Antti Salonen. Sisäilmassa esiintyvien teollisten mineraalikuitujen tutkiminen eri näytteenottomenetelmillä Antti Salonen Sisäilmassa esiintyvien teollisten mineraalikuitujen tutkiminen eri näytteenottomenetelmillä Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2018 ANTTI SALONEN Sisäilmassa esiintyvien teollisten mineraalikuitujen

Lisätiedot

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Hyvinvointia työstä Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet ja rahoitus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

SISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET

SISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET SISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET Ruonalan Koulu Karhuvuorentie 1 48300 Kotka 12.2.2018 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0306 705 500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 Kuntotutkimusraportti 2 Kenttätutkimus

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki 20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie

Lisätiedot

Työterveyslaitos Hille Suojalehto

Työterveyslaitos Hille Suojalehto Paakkilan kaivos, Tuusniemi 1907-1975 ASBESTISAIRAUDET Hille Suojalehto 11.5.2017 Työterveyslaitos Hille Suojalehto www.ttl.fi 1 Asbestille altistuminen Asbestiruiskutustyössä, asbestikaivoksissa (Paakkila),

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu RTA2-loppuseminaari 8.6.2017 Saarijärven Keskuskoulu Lähtötiedot Kohde on valmistunut vuonna 1966. Kerrosala 4 334 m2. Laajamittainen

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

SISÄKATOT JOTKA VENYVÄT MIELIKUVITUKSESI MUKAAN uudistuva, tyylikäs, helposti asennettava

SISÄKATOT JOTKA VENYVÄT MIELIKUVITUKSESI MUKAAN uudistuva, tyylikäs, helposti asennettava SISÄKATOT JOTKA VENYVÄT MIELIKUVITUKSESI MUKAAN uudistuva, tyylikäs, helposti asennettava Lounge & Spa tilat Finnair ulkomaanterminaali T2, Helsinki-Vantaa AINUTLAATUISESTI RAJATON BARRISOL venyttää katot

Lisätiedot

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS Hyvä sisäilman laatu Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää sisätiloissa hyvä ilmanlaatu eli pitää ilma happipitoisena, epäpuhtauspitoisuuksiltaan

Lisätiedot

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon Asumisterveys - olosuhteet kuntoon LVI-päivät Tampere 1 27.10.2017 Etunimi Sukunimi Terveydensuojelulain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS. Päiväys: 29.10.2010 Edellinen päiväys: 10.12.2009

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS. Päiväys: 29.10.2010 Edellinen päiväys: 10.12.2009 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALIILMOITUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi PAROC kivivilla (muotokappaleet) Tunnuskoodi Reachrekisteröintinumero

Lisätiedot

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne Yhteenveto 28.6.2017 Pekka Wallenius Viimeisimmät tutkimukset Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Sweco Oy, 2.2.2017 Kosteusmittaus ja mikrobitutkimus,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia

Lisätiedot

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos LAUSUNTO SK17005 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Kartanonkosken koulussa ja päiväkodissa

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

SAIRAALAYMPÄRISTÖN KEMIALLISISTA YHDISTEISTÄ

SAIRAALAYMPÄRISTÖN KEMIALLISISTA YHDISTEISTÄ ppb ppm SAIRAALAYMPÄRISTÖN KEMIALLISISTA YHDISTEISTÄ - TAPAUSTUTKIMUS LEIF WIRTANEN 1, MIIKA KOLJONEN 1, HARRI LYLY 1, TONY LAPPETELÄINEN 1, KIIA MIETTUNEN 1, KIRSI TORIKKA-JALKANEN 2, PAULI TARNA 3 1

Lisätiedot

Sisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus

Sisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI Projekti 1492513 7.2.2013 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3

Lisätiedot

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

ulkoseinä, ikkunan tilkerako uretaanivaahto ulkoseinä, ikkunoiden karmiväli uretaanivaahto, puu

ulkoseinä, ikkunan tilkerako uretaanivaahto ulkoseinä, ikkunoiden karmiväli uretaanivaahto, puu Anttilan koulu, Kirkkokatu 6, 08100 Lohja 41 (43) MMS36: 1.18 MMS37: 2.03 MMS38: 2.03 MMS39: 2.50 uuden ja vanhan osan liitoskohta MMS40: 1.77, ulkopuoli MMS41: 1.77, ulkopuoli MMS42: 1.79, ulkopuoli MMS43:

Lisätiedot

LISÄTUTKIMUKSET 30.12.2013-21.1.2014 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI

LISÄTUTKIMUKSET 30.12.2013-21.1.2014 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI LISÄTUTKIMUKSET 30.12.2013-21.1.2014 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI SISÄLLYS: Sivu 1 / 13 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä tutkimuksesta... 2 3. Tutkimuksessa käytetyt

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Yläpohjassa on ontelolaatta jonka päällä on tehdasvalmisteiset puiset kattoristikot. Runkorakenteena on poltettu teräsbetoninen pilari palkki runko.

Yläpohjassa on ontelolaatta jonka päällä on tehdasvalmisteiset puiset kattoristikot. Runkorakenteena on poltettu teräsbetoninen pilari palkki runko. VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 1 (6) 1 TOIMEKSIANTO Tutkimuskohde: Viertolan koulu Liljatie 2 01300 Vantaa Tutkimusajankohta: 25.10.2011 4.1.2012 Tilaaja: Vastuuhenkilö Muut yhteyshenkilöt: Tutkimuksen

Lisätiedot

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille Tutkija DI Taina Siponen 20.8.2018 Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille / Taina Siponen 1 Taustaa Kaupunkiympäristössä autoliikenne on yksi keskeinen

Lisätiedot

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA Arto Pennanen, Martin Táubel, Anni-Mari Pulkkinen, Hanna Leppänen, Maria Valkonen, Asko

Lisätiedot

SORDO. Äänenvaimennin pyöreään kanavaan SORDO-B SORDO-A

SORDO. Äänenvaimennin pyöreään kanavaan SORDO-B SORDO-A Äänenvaimennin pyöreään kanavaan -B -A Lyhyesti Erikoispolyesterikankaalla peitetty kivivilla Tiiveysluokka D Hyvä äänenvaimennuskyky Sisältyy MagiCAD-tietokantaan Yleistä Pyöreä äänenvaimennin pyöreällä

Lisätiedot

3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA

3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA 3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA TERVEYSVAIKUTUKSET ANTTI VÄISÄNEN Mitä päästöjä 3D-tulostusprosesseissa syntyy? Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Eli VOC-yhdisteet (Volatile Organic Compounds) Erittäin laaja

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/6 Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä 20.11.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/6 Sisällys

Lisätiedot

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 5.7.2012

TUTKIMUSSELOSTUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 5.7.2012 TUTKIMUSSELOSTUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tutkimusselostus 2 (17) Sisällys 1 Yleistiedot... 3 1.1 Tutkimuskohde... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tehtävä... 3 1.4 Tutkimusajankohta...

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Mitä sisäilmaoireet ovat? Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot