Datahub. Fingrid Datahub Oy. Esikarsinta Liite 1 Hankinnan yleiskuvaus

Transkriptio

1 Datahub Esikarsinta Liite 1 Hankinnan yleiskuvaus

2 2 (13) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus Yleistä Datahubin tiedonvaihtomalli Järjestelmän käyttölaajuus Sähkön vähittäismarkkinoiden tavoitetila Tärkeimmät tavoitteet Tietosuoja ja tietoturva Hankinnan periaatteita Toimituksen tekeminen ja käyttöönotto Kokonaistoimitus Järjestelmä ja sen operointi Integraatiot muihin järjestelmiin sekä järjestelmäarkkitehtuuri Palvelut Järjestelmän käyttäjät Tiedot ja niiden määrä Hankinnan yleisiä vaatimuksia Tarjousajan vakuus ja muut vakuudet ja vakuutukset... 13

3 3 (13) 1 Dokumentin tarkoitus Tämän dokumentin tarkoitus on antaa käsitys datahub-hankinnan kokonaisuudesta ja laajuudesta. Tavoitteena on mahdollistaa ehdokkaita arvioimaan mahdollisten kumppaneiden tai alihankkijoiden tarve toimituksen toteuttamiseen sekä valmistautumaan ehdokkaiden kelpoisuuden tarkistamiseen sekä mahdolliseen vertailuun (esikarsintaan) ja edelleen varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen. 2 Yleistä Tällä hetkellä sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto toimii hajautetusti toimijoiden välillä. Tiedonvaihto hoidetaan Ediel-pohjaisella sanomaliikenteellä ja sanomien välitykseen käytetään useita operaattoreita. Tämä malli tullaan korvaamaan keskitetyllä ratkaisulla, datahubilla (järjestelmä). KUVA 1 NYKYINEN HAJAUTETTU TIEDONVAIHTOMALLI Vuonna 2013 uusittu sähkömarkkinalaki antoi Fingrid Oyj:lle (Fingrid) vastuun sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämisestä. Vuoden 2014 aikana Fingrid selvitti erilaisia vaihtoehtoja tiedonvaihdon toteuttamiseksi. Selvityksen perusteella Fingrid päätyi suosittelemaan keskitettyä ratkaisua. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Fingridiä käynnistämään datahubin toteutusprojektin. Järjestelmän tulee pystyä käsittelemään määritellyt prosessit ja niiden sisältämä tietokokonaisuus. Järjestelmän tulee myös olla joustava ja tukea markkinoiden sekä liiketoimintaprosessien kehitystä ja muutoksia. Toimittajan tulee ymmärtää tilaajan ja toimialan toimintatavat ja erityisvaatimukset. Vaatimukset ja toiminnallisuudet tulee toteuttaa tehokkaasti järjestelmässä. Toimittajalta vaaditaan hyvää näkemystä siitä, miten olemassa olevia ratkaisuja voidaan käyttää tilaajan erityisvaatimusten

4 4 (13) toteuttamiseen. Järjestelmän avulla tullaan toteuttamaan markkinaosapuolten välinen tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla keskitetyllä tiedonvaihtoratkaisulla. Hankinnassa on kyse uuden järjestelmän hankinnasta, ei vanhan järjestelmän korvaamisesta. Tilaaja haluaa kannustaa tarjoajia esittämään uusia ja luovia ratkaisuja. Olennaista on, että ne hankinta-asiakirjoissa kuvatut prosessit, tapahtumat ja toiminnallisuudet, joiden toteuttamiseen järjestelmä hankitaan, pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Järjestelmä voi koostua useasta osasta, mutta sen on muodostettava integroitu toiminnallinen kokonaisuus. Järjestelmän toteutuksessa painopisteen tulee olla kaupallisten, jo käytössä olevien ratkaisujen hyödyntämisessä. Toimituksen aikana kehitettävät toiminnallisuudet tulee mahdollisuuksien mukaan saada osaksi toimittajan vakiotuotetta. 2.1 Datahubin tiedonvaihtomalli Sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto perustuu Suomessa jatkossa kuvan 2 mukaiseen keskitettyyn malliin, jossa tiedonvaihto sähkömarkkinaosapuolten välillä tapahtuu datahubin kautta ja tiedot tallennetaan keskitettyyn tietovarastoon. Tämän mallin käyttöönoton myötä tullaan siirtymään nykyisestä eräajopohjaisesta asynkronisesta tiedonvaihtomallista reaaliaikaiseen synkroniseen tiedonvaihtoon. KUVA 2 TIEDONVAIHDON TULEVA TOTEUTUSMALLI. Kaikki tiedonvaihto tapahtuu lähtökohtaisesti ebix - standardin mukaisia sanomatiedostoja hyväksikäyttäen. Näitä standardeja ja sanomamäärityksiä on sovellettu mahdollisuuksien mukaan määriteltäessä datahubin tiedonvaihtotapahtumat, kuitenkin huomioiden Suomen datahubin

5 5 (13) toiminnallinen kokonaisuus. Tarkemmat tekniset määritykset tiedonvaihdolle on esitetty liitteessä 6 "Datahub-tapahtumat". 2.2 Järjestelmän käyttölaajuus Hankinnan kohteena oleva järjestelmä tulee hoitamaan sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdossa seuraavat prosessit: 1. Asiakas ja käyttöpaikkatietojen hallinta 2. Mittaustiedon hallinta 3. Sopimusprosessit 4. Katkaisu- ja kytkentäprosessit 5. Jakeluverkonhaltijan taseselvitys 6. Tasevirheiden käsittely 7. Tuote- ja laskurivitietojen ylläpito 8. Valtuutustietojen ylläpito 9. Osapuolitietojen ylläpito Yllämainitut prosessit on kuvattu tarkemmin liitteessä 4 "Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit Datahubissa". Järjestelmän tulee tarjota myös sähkön vähittäismarkkinoiden loppuasiakkaalle mahdollisuus tarkastella omia tietojaan ja muokata valtuutustietoja. Järjestelmän kautta tulee voida raportoida loppuasiakkaalle loppuasiakkaan kulutustietoja. Yksi merkittävä rooli tilaajalla on tiedonvaihdon ja tiedonvaihdon tietosisällön tekninen valvonta, johon tilattavan järjestelmän tulee tarjota ratkaisut. Järjestelmän tulee tarjota myös järjestelmää käyttäville sähkömarkkinaosapuolille mahdollisuus ylläpitää omia tietojaan järjestelmässä. 2.3 Sähkön vähittäismarkkinoiden tavoitetila Toimiva ja oikea-aikainen tiedonvaihto on välttämätön edellytys sähkömarkkinaosapuolten välisten prosessien toimivuudelle. Tiedonvaihdon tehtävänä on mahdollistaa, tukea ja tehostaa liiketoimintaprosesseja. Uuden datahub-ratkaisun suunnitellut tärkeimmät parannukset ja muutokset nykyiseen tiedonvaihtoon:

6 6 (13) Keskitetty tiedonvaihto Yhtenäiset asiakkaat verkko- ja myyntisopimuksiin Verkonhaltijan taseselvityksen siirtyminen datahubiin Valvonnan tehostuminen Synkroninen tiedonvaihto Tuote- ja laskutustietojen tiedonvaihto Palveluntarjoajien hyödyntäminen sähkömarkkinaosapuolten toiminnassa Kattava ja laadukas tietosisältö Tuntitietoihin perustuvat mittaustiedot (kaikki käyttöpaikat) Lakisääteisen raportoinnin tukeminen Palveluntarjoajat tuottavat loppuasiakkaille lisäarvoa hyödyntämällä järjestelmän tietoa Loppuasiakaslähtöisempi palvelu Liiketoimintojen kehitys Tavoitteiden kattavampi kuvaus on esitetty tarkemmin liitteessä 4 "Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa". 2.4 Tärkeimmät tavoitteet Alla on lueteltu hankinnan tärkeimmät tavoitteet: 1. Hankinnan lopputuloksena tulee olla järjestelmäkokonaisuus, jolla mahdollistetaan sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien tiedonvaihto ja se, että vähittäismarkkinoiden prosessit toimivat yhdenmukaisesti, virheettömästi ja kustannustehokkaasti 2. Järjestelmä mahdollistaa toiminnan laadun valvonnan kehittämisen ja antaa keinot puuttua mahdollisiin ongelmiin. 3. Tiedon käsittely järjestelmässä on tehokasta, tietoturvallista ja tietosuojalainsäädännön mukaista 4. Teknologia-, markkina- ja prosessimuutosten läpivienti järjestelmässä on suunnitelmallista ja joustavaa

7 7 (13) 5. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin selkeyttäminen siirtymällä hajautetusta tiedonvaihtomallista keskitettyyn ratkaisuun. 6. Järjestelmä mahdollistaa siirtymisen synkroniseen tiedonvaihtotapaan. 7. Toiminnan ennakoitavuuden parantaminen tuottamalla proaktiivista tietoa käyttäjille ja markkinaosapuolille. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi hälytykset ja ilmoitukset esim. puuttuvista tiedoista. 8. Tehokas, linkittyvä ja selkeä käyttöliittymä. Tehokkuutta kuvaavat esimerkiksi lyhyet tietojen hakupolut ja joustavat raportointimahdollisuudet. Linkittyvyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta porautua tiedon kautta sen yksityiskohtiin tai päinvastoin laajempiin kokonaisuuksiin. Selkeällä käyttöliittymällä oleellinen informaatio on helposti saatavissa ja tietojen esitystavat tukevat oikean kokonaiskäsityksen saamista. 9. Joustava ja modulaarinen tietojärjestelmä. 10. Järjestelmä, jota voidaan konfiguroida mahdollisimman pitkälle loppukäyttäjän toimesta ilman toimittajan tai muun konsultin apua. 11. Järjestelmä, joka koostuu pääasiassa kaupallisista tuotteista ja jonka räätälöintiaste on mahdollisimman alhainen. 12. Järjestelmä, jota voidaan tulevaisuudessa sujuvasti päivittää uusilla ohjelmistoversioilla tai päivityksillä. 13. Järjestelmä, joka on sujuvasti ja joustavasti integroitavissa muihin tietojärjestelmiin hyvin määritellyn rajapinnan kautta (esimerkiksi Common Information Model (CIM)). 14. Järjestelmä jolla on aktiivinen kumppani- ja loppukäyttäjäverkosto, joka yhdessä kehittää tuotteita ja ratkaisuja jotka muodostavat järjestelmän tai sen keskeiset osat. 15. Tietojen eheys ja yhtenäisyys on kattava järjestelmässä. 16. Järjestelmän tulee olla vakaa ja suorituskykyinen palvelemaan toimialaa jatkuvasti ilman merkittäviä viiveitä prosesseissa ja tapahtumissa. Tavoitetilassa järjestelmä näkyy käyttäjälle yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka se koostuisi useammasta osasta (tuotteista tai muista ratkaisuista). Järjestelmän tulee tukea prosessimaista käyttöä siten, että siirtyminen osasta toiseen on mutkatonta. Jos järjestelmässä on useita tietokantoja, niiden välillä ei saa esiintyä ristiriitaisuuksia. Lisäksi järjestelmän tietoa on voitava yhdistää tarvittaessa esimerkiksi raportoitaessa. Järjestelmä voi koostua useista osista, mutta hajanaisuutta tulee välttää. Järjestelmän tulee olla sellainen, että eri tietokantojen tietojen yhtenäisyyttä ei jouduta ylläpitämään manuaalisesti tai muulla epävarmalla tavalla. Tietojen synkronoinnin on toimittava tehokkaasti ja luotettavasti.

8 8 (13) 2.5 Tietosuoja ja tietoturva Tuleva ratkaisu perustuu keskitettyyn tiedonvaihtomalliin ja asettaa erityisiä vaatimuksia tietosuojalle ja tietoturvalle sekä käyttäjä- pääsynhallinnalle, koska suurin osa järjestelmään tallennetusta tiedosta on henkilötietoa. Järjestelmässä toteutettavat liiketoimintaprosessit on määritelty siitä lähtökohdasta, että kaikki loppuasiakkaaseen liitettävissä oleva tieto on henkilötietoa. Tällainen tieto arvioidaan henkilötiedoksi riippumatta siitä, voidaanko tämä tieto liittää yksittäiseen henkilöön järjestelmässä. Hankittavan järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa tulee erityisesti pitää huolta siitä, että luottamuksellista tietoa ei missään tapauksessa luovuteta sellaisille henkilöille tai tahoille, joilla ei näihin luottamuksellisiin tietoihin ole lakiin tai muuhun hyväksyttävään perusteeseen kuten esimerkiksi suoraan henkilön kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvaa oikeutta. Toimittajan tulee varautua siihen, että ainakin tietyt toimituksen osatehtävät sekä tietyt tukipalvelut tulee toteuttaa EU/ETA-alueella tai tilaajan niin edellyttäessä Suomessa. Edellä mainitut tehtäväkokonaisuudet tarkentuvat neuvotteluvaiheessa. 3 Hankinnan periaatteita Seuraavassa on kuvattu hankinnan toimitukseen liittyviä yleisiä periaatteita, jotka koskevat valittua toimittajaa. 3.1 Toimituksen tekeminen ja käyttöönotto Hankittavan järjestelmän koko laajuus on suunniteltu otettavaksi käyttöön yhdellä kertaa. Toimittajan tulee ehdottaa tehokkaita toimintatapoja järjestelmän suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon huomioiden kuitenkin tehtävän sopimuksen tekniset ja kaupalliset ehdot. Projektin operatiiviseen johtoon kuuluvien henkilöiden edellytetään hallitsevan sujuvasti sekä suomen että englannin kielen (sekä suullinen että kirjallinen taito). Hankittavassa tukipalvelussa edellytetään olevan henkilöitä jotka hallitsevat sujuvasti sekä suomen että englannin kielen (sekä suullinen että kirjallinen taito). Projektin ja tukipalvelun kielinä voidaan käyttää suomea ja sovittavin osin englantia. 3.2 Kokonaistoimitus Toimitus on kokonaistoimitus, johon kuuluu järjestelmä ja sen tuotantokäyttövalmiuteen tarvittavat palvelut, lisenssit sekä dokumentaatio alla esitettyjen rajausten mukaisesti. Toimituksen käsitteitä on kuvattu kuvassa 3.

9 9 (13) KUVA 3 KOKONAISTOIMITUKSEN MÄÄRITTELY 3.3 Järjestelmä ja sen operointi Järjestelmä tulee olla käytössä jatkuvasti (24/7) tukemaan toimialan prosesseja ja tekemistä. Järjestelmä tulee suunnitella tukemaan vähintään 99,9% saavutettavuutta. Järjestelmä koostuu laitteista, varusohjelmistosta ja sovelluksista. Järjestelmä tulee sijoittaa tilaajan osoittamiin omiin laitetiloihin Suomessa. Tilaaja tarjoaa tier 4 tason laitetilan järjestelmää varten. Tilaaja vastaa laitteiston ja tilaajan ympäristön vaatimien varusohjelmistojen (=käyttöjärjestelmän, tietoturvaohjelmiston ja seurantaohjelmiston) osalta järjestelmän hankinnasta, asennuksesta ja tukipalveluista. Toimittaja vastaa järjestelmän tarvitsemien sovellusohjelmistojen, tietokantaohjelmistojen ja muiden ratkaisun tarvitsemien ohjelmistojen hankinnasta, asennuksesta ja tukipalveluista. Toimittaja vastaa laitteiston mitoituksesta ja järjestelmän arkkitehtuurista, jonka mukaan tilaaja tekee laitteisto- ja käyttöjärjestelmähankinnat. Muiden järjestelmän tarvitsemien ohjelmistojen (tietokanta yms.) ja sovellusten osalta järjestelmän hankinnasta (lisenssit) vastaa toimittaja. Hankinta sisältää myös järjestelmän operoinnin, tuki- ja ylläpitopalvelut, joista vastaa toimittaja. Tuki- ja ylläpitopalveluiden osalta tavoitteena on saada vähintään 12/5 vastetason tukivalmius. Järjestelmälle tullaan vaihtoehtoisesti pyytämään myös 24/7 vastetason tukea osana hankintaa. Järjestelmän käytöstä vastaa tilaajan organisaatio. Laitteisto ja varusohjelmisto koostuvat toimittajan määrittelemistä laitteista ja ohjelmistoista, joita järjestelmä ja sen sovellukset edellyttävät toimiakseen sopimuksen ja suunnitelmien mukaisesti.

10 10 (13) Järjestelmän varusohjelmisto sisältää järjestelmän ja sovellusten tarvitsemat tiedonhallinnan, käyttöliittymän, laskentojen, tiedonsiirron, toimintojen suorituksen ja järjestelmän hallinnan perustoiminnot ja muut tarvittavat toimittajan määrittämät osat. Järjestelmän sovellukset hyödyntävät varusohjelmiston toiminnallisuuksia ja toteuttavat järjestelmän toiminnalliset vaatimukset. Sovellukset, jotka kehitetään projektin aikana tilaajan määrittelyjen ja vaatimusten mukaisesti ja joita ei toteuteta toimittajan valmisohjelmistoilla, katsotaan asiakaskohtaisiksi ohjelmistoiksi. Tilaajan tavoitteena on saada myös nämä sovellukset mahdollisimman laajalti osaksi toimittajan ratkaisuun tarjoamia valmisohjelmia. Järjestelmä tulee suunnitella siten, että käytön vasteajat ovat riittävät ja tietojen siirto sekä tietojen kuittaukset ja palautukset ovat nopeita yllä mainitut seikat huomioiden. 3.4 Integraatiot muihin järjestelmiin sekä järjestelmäarkkitehtuuri Datahub on keskitetty tietovarasto sähkön vähittäismarkkinoiden ydinliiketoimintaprosessien tarvitsemille tiedoille. Järjestelmä tullaan integroimaan Suomen kaikkien jakeluverkonhaltijoiden sekä sähkönmyyjien AMR/MDM- ja CRM-järjestelmiin tai vastaaviin järjestelmiin. Tyypillisesti jakeluverkonhaltijalla tai jakeluverkonhaltijaryhmällä on käytössään yksi AMR/MDM- ja yksi CRM järjestelmä ja myyjillä yksi CRM-järjestelmä. Suomessa toimii noin 80 jakeluverkonhaltijaa ja 100 sähkönmyyjää. Jakeluverkonhaltijoiden ja sähkönmyyjien lisäksi järjestelmän käyttäjänä on noin 20 palveluntarjoajaa, jotka tullaan integroimaan järjestelmään. Datahubin arvioidaan laajentavan mahdollisuuksia palvelutarjoajille tuottaa uusia palveluja ja sitä kautta palveluntarjoajien määrä voi kasvaa merkittävästi. Järjestelmä tullaan myös integroimaan yhteispohjoismaiseen taseselvitysjärjestelmään (Nordic imbalance Settlement, NBS), jota hallinnoi esett Oy. Rajapinnat tullaan toteuttamaan suorien tietoyhteyksien sekä integraatioalustojen avulla. Toimittaja on vastuussa integraatioiden testauksesta sekä sertifioinnista. Kuvassa 4 on esitetty tulevan järjestelmän yleistetty järjestelmäarkkitehtuuri.

11 11 (13) KUVA 4 JÄRJESTELMÄN YLEISTETTY JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kuvassa on esitetty järjestelmän keskeiset loogiset kokonaisuudet: liityntärajapinnat ja niiden taustalla olevat osapuolet ja käyttäjäryhmät, järjestelmän keskeinen tietosisältö, pääpalvelut ja tukipalvelut. Järjestelmä tulee sisältämään merkittäviä määriä luottamuksellista tietoa. Tämä asettaa vaatimuksia järjestelmän tietoturvaratkaisuille, joiden ansiosta järjestelmän tietoturvataso on korkea ja henkilötietojen tietosuojavaatimukset toteutuvat hyvin. Järjestelmän tulee hallita suuria tiedonsiirtotapahtumia jatkuvasti. Esimerkiksi mittaustietojen tuonti jakeluverkonhaltijoiden mittaustietojen hallinta (MDM) -järjestelmistä toistuu kerran tai useammin päivässä yhden tai useamman päivän mittaustiedoille. Tuntimitattujen mittausten lukumäärä on noin 4,5 miljoonaa. 3.5 Palvelut Palvelut muodostuvat toimittajan vastuulle kuuluvista toimitukseen tehtävistä töistä. Niitä ovat seuraavat: 1. Järjestelmän ja sen järjestelmä- ja sovellusarkkitehtuurin suunnittelu 2. Laitteiden resurssitarpeiden ja varusohjelmistojen määrittely sekä mitoitus

12 12 (13) 3. Asennukset 4. Tietokonversiot tarjotusta erillisestä tietovarastosta 5. Järjestelmän, tietokannan ja sovellusten konfigurointi ja asetukset 6. Järjestelmän liittämiset sähkömarkkinaosapuolten järjestelmiin ja niiden yhteensopivuuden varmistaminen 7. Järjestelmän ohjelmistojen kehitys ja toteutus 8. Testaus ja käyttöönotto 9. Koulutus 10. Dokumentointi 11. Projektin toteutuksen suunnittelu, seuranta ja läpivienti 12. Projektinhallinta 13. Järjestelmän tuki, ylläpito ja kehitys Toimittajan tekemien palvelujen lisäksi toimitukseen kuuluu tilaajan tekemä työ. 3.6 Järjestelmän käyttäjät Järjestelmää tulee hallinnoimaan tilaaja tai tilaajan määräämä taho ja sen käyttäjät. Järjestelmän ensisijaiset käyttäjät ovat sähkön vähittäismarkkinoiden osapuolia: jakeluverkonhaltijoita, sähkönmyyjiä sekä palveluntarjoajia. Hankintailmoituksen julkaisuhetkellä järjestelmää käyttävien sähkömarkkinaosapuolien lukumäärä on noin 200 ja niiden järjestelmän käyttäjiä on arvioitu olevan noin 500. Käyttäjät sijaitsevat ympäri Suomea ja pääsääntöisesti he tulevat käyttämään järjestelmää yhtäaikaisesti. Myös kaikki 3,5 miljoonaa loppuasiakasta (sähkön loppukuluttajaa) ovat potentiaalisia järjestelmän käyttäjiä, sillä heillä tulee olemaan mahdollisuus tarkastella itseään koskevat järjestelmään tallennetut tiedot. Erilaiset järjestelmän käyttäjät, käyttäjäroolit ja käyttötilanteet vaativat erilaisia rajapintoja, kuten B2B-liitynnät, extranet-tyyppistä palvelua ja rajapinta tilastotiedoille. 3.7 Tiedot ja niiden määrä Järjestelmän päätietoentiteettejä ovat käyttöpaikat, asiakkaat, sopimukset sekä mittaukset. Suomen vähittäismarkkinoilla on 3,5 miljoonaa käyttöpaikkaa, asiakasta sekä sähkösopimusta ja mittausten arvioitu kokonaismäärä on 4,5 miljoonaa. Järjestelmässä tietoja tullaan säilyttämään vähintään 6 vuoden ajan. Järjestelmää tulee olla mahdollista laajentaa suuremmille tietomäärille ja 15 minuutin mittauksille.

13 13 (13) 4 Hankinnan yleisiä vaatimuksia 4.1 Tarjousajan vakuus ja muut vakuudet ja vakuutukset Hankintayksikkö tulee edellyttämään tarjousajan vakuuden antamista niiltä tarjoajilta, jotka tulevat valituiksi viimeiseen tarjousvaiheeseen. Vakuuden yksityiskohtaiset ehdot tarkentuvat neuvotteluvaiheessa. Vaadittavan vakuuden arvo tulee olemaan euroa sekä vakuuden tulee olla voimassa tarjousajan ja 3 kuukautta tarjouksen jättämisen jälkeen. Vakuuden antajan tulee olla tilaajan hyväksymä rahalaitos tai vientitakuulaitos, jolla on luottoluokitus vähintään A2 (Moody s Investors Service Inc.), A (Standard and Poor s Rating Group) tai A (Fitch Ratings Ltd) taikka vakuutusyhtiön, jonka vähimmäisluottoluokitus on A3 (Moody s Investors Service Inc.), A- (Standard and Poor s Rating Group) tai A- (Fitch Ratings Ltd). Toimittajan tulee lisäksi antaa toimituksen sekä takuuajan vakuudet, jotka yksilöidään tarjouspyynnössä. Toimittajalta tullaan edellyttämään sopimusvastuulaajennuksen sisältävää vastuuvakuutusta.