Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Transkriptio

1 Valtiokonttori Raportti 1 (60) Talous ja henkilöstö Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri nykytilan kuvaus versio 1.0 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, VALTIOKONTTORI Puh , Faksi ,

2 2 (60) Sisällysluettelo 1 Johdanto Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Keskeiset kehittämiskohteet Taloushallinnon ohjaus Strateginen viitekehys Säädösperusta Taloushallinnon konsernitoimijoiden tehtäviin liittyvät säädökset Organisaatio Kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot sekä työnantajavirastot Talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Prosessien ohjaus Toiminta-arkkitehtuuri Taloushallinnon sidosryhmät Sidosryhmien roolit, tehtävät ja vastuut Taloushallinnon palvelut Toiminta- ja taloussuunnittelu Talousarvio Maksuliike Kirjanpito Valtuusmenettely Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi sekä muu seurantajärjestelmä Hallituksen vuosikertomus Tilinpäätös Taloudenhoidon ohjaus ja sisäinen valvonta Taloushallinnon prosessit Suunnitelmista tuloksiin Hankinnasta maksuun Tilauksesta perintään Kirjauksesta tilinpäätökseen Matkustus Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien riippuvuudet Seurantakohteet Palkat Matkahallinta Tietoarkkitehtuuri Päätietoryhmät Toiminta- ja taloussuunnittelun tiedot... 35

3 3 (60) Tuloksellisuustiedot Raportointitiedot Hankintatiedot Menojen käsittelyn tiedot Tulojen käsittelyn tiedot Kirjanpitotiedot Matkustuksen tiedot Valtionhallinnon yhteinen seurantakohdemalli Ulkoisen laskennan seurantakohteet Sisäisen laskennan seurantakohteet Muut seurantakohteet Yhteiset ohjaus- ja tukitoiminnot Valtion talouden ja toiminnan tuloksellisuuden peruskriteerit Tuloksellisuuden peruskriteerien uudistaminen Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Taloushallinnon perusjärjestelmät Suunnittelun ja seurannan järjestelmät Hankehallinnan järjestelmät Tapahtumahallinnan järjestelmät Toimisto-ohjelmat Taloushallinnon järjestelmien väliset liittymät Kieku-tietojärjestelmän taloushallinnon ulkoiset liittymät Kieku-tietojärjestelmän sisäinen integraatio Johtopäätökset Suunnitelmista tuloksiin Hankinnasta maksuun Tilauksesta perintään Kirjauksesta tilinpäätökseen Matkustus Taulukot ja kuvat Lähteet Liitteet Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät hankkeet... 60

4 4 (60) 1 Johdanto Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvauksen laadinta perustuu tietohallintolaissa 1 valtiovarainministeriölle, muiden hallinnonalojen ohjauksesta vastaaville ministeriöille sekä julkisen hallinnon organisaatioille määritellyille kokonaisarkkitehtuurivelvoitteille. Lain mukaan valtiovarainministeriön tehtävänä on huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta. Kunkin ministeriön on huolehdittava kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä omalla toimialallaan. Laki edellyttää, että julkisen hallinnon viranomaisen on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa ja noudatettava siinä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria. Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus on laadittu julkisen hallinnon suositukseen JHS-179 kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen perustuen. Nykytilakuvauksessa painopisteiksi on valittu toiminta- ja tietoarkkitehtuurit sekä soveltaen tietojärjestelmäarkkitehtuuri. Teknologiaarkkitehtuuri on rajattu tämän kuvauksen ulkopuolelle. Kuva 1. Kokonaisarkkitehtuurin kuvauskohteet ja näkökulmat Säädösperustan rinnalla taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämisen taustalla on Valtion taloushallinnon strategian 2020 tavoitteet. Linjauksessa 4. Taloushallinnon järjestelmät on keskitetty ja koko valtionhallinto käyttää niitä, todetaan että strategiakauden alussa valmistellaan valtion taloushallintoon kokonaisarkkitehtuuri, jossa kuvataan, kuinka taloushallinnon prosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena (vrt. kuva 1.). Linjauksen mukaan kokonaisarkkitehtuurissa otetaan huomioon talous- ja henkilöstöhallinnon rajapinnat. Menettelyllä varmistetaan valtion taloushallinnon tietojärjestelmien ja prosessien yhteen toimivuus tulevaisuudessa eri viranomaisten välillä. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurissa kuvattujen taloushallinnon prosessien avulla virastot voivat kehittää omat prosessinsa yhteisten prosessien mukaisiksi. Strategiassa todetaan myös, että arkkitehtuurin linjausten perusteella ohjataan yksittäisen hankkeen suunnittelua ja hankkeessa kehitettävien prosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua. Eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämiseksi tietojärjestelmähankkeissa määritellään järjestelmän omistaja, 1 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta /634

5 5 (60) ohjaaja, palvelun tuottaja ja käyttäjät. Menettelyä noudatetaan kaikissa yhteisissä hankkeissa ja soveltuvin osin virastojen omissa hankkeissa. Ohjaaja ohjaa toimintaa toimivaltansa puitteissa sekä asettaa tarvittavat ohjausorganisaatiot. Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus on laadittu valtiovarainministeriön asettaman Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin valmistelu -hankkeen 2 työnä. 1.1 Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri sijoittuu julkisen hallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuurin kohdealueelle valtiontalous ja edelleen alaryhmään valtiontalouden hoito. Valtiontalouden hoito jakaantuu edelleen valtion taloushallintoon, rahoituksenhallintaan, valtiontalouden valvontaan ja tarkastukseen, verotukseen, omaisuudenhallintaan ja omistajaohjaukseen. Valtion taloushallinnon kokonaisuus muodostuu neljästä prosessialueesta: suunnitelmista tuloksiin, hankinnasta maksuun, tilauksesta perintään ja kirjauksesta tilinpäätökseen. Liikenne ja viestintä Toiminnan ja talouden suunnittelu Työ- ja elinkeinot Suunnitelmista tuloksiin Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi Ympäristö ja yhdyskunta-rakenne Tulosten raportointi Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Koulutus, tiede ja kulttuuri Terveys ja hyvinvointi Oikeusturva ja demokratia Puolustus ja ulkosuhteet Sisäinen turvallisuus Valtiontalous Julkisen hallinnon ohjaus Valtiontalouden hoito Rahoitusmarkkinat Valtion ja kuntien suhde Valtion omistajapolitiikka Valtion taloushallinto Rahoituksenhallinta Valtiontalouden valvonta ja tarkastus Verotus Omaisuudenhallinta Omistajaohjaus Hankinnasta maksuun Tilauksesta perintään Kirjauksesta tilinpäätökseen Hankintojen suunnittelu Hankintojen tekeminen Menojen käsittely Tulojen käsittely Kirjanpito Tilinpäätös Kuva 2. Taloushallinto osana julkisen hallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria 2 Valtioneuvoston hankerekisteri (HARE):

6 6 (60) 1.2 Keskeiset kehittämiskohteet Valtion taloushallinnon strategiassa 2020 tehdyssä nykytilatarkastelussa tunnistettiin taloushallinnon keskeisiksi kehittämiskohteiksi seuraavat: Toimintatapojen arviointi ja keventäminen, mukaan lukien parhaiden käytäntöjen hakeminen valtionhallinnon sisällä sekä muilta sektoreilta Toimijoiden roolit, vastuut ja työnjako toimintamallissa, sisäisen tarkastuksen ja valvonnan periaatteet, palvelusopimukset Taloushallinnon hallinto- ja ohjausmalli, taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Toimintamallia tukeva lainsäädäntö ja muut normit sekä ohjeet Taloushallinnon yhteiset prosessit ja virastokohtaiset prosessit (ns. päästä päähän prosessit), prosessien kehittäminen ja omistus, Palkeiden perus- ja lisäpalvelut Taloushallinnon tietojärjestelmien omistajuus ja kehittämisvastuut, kehittämisen rahoitus Resurssien sijainti, osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen lisäarvon tuottamiseksi 2 Taloushallinnon ohjaus Valtion taloushallinnon keskeisiä toimijoita ovat eri hallinnonalojen ministeriöt ja virastot, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet), Valtiokonttori sekä valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluu taloushallinnon säädöksistä, konsernilinjauksista sekä strategisesta ohjauksesta vastaaminen. Valtiokonttori ohjaa kirjanpitoyksikköjä ja talousarvion ulkopuolisia rahastoja järjestämään kirjanpidon ja muun laskentatoimen yhtenäisellä, sujuvalla ja tehokkaalla tavalla. Taloushallinnon ohjaukseen liittyen on valtioneuvoston ohjesäännössä (VNOS) määritelty kaikille ministeriöille kuuluvina tehtävinä oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, tietojärjestelmäasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen. Viraston taloushallinto vastaa viraston talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä sen vastuulla olevien tehtävien toimeenpanosta ja ohjauksesta. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa valtion virastojen ja laitosten talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita siten, kun niistä on virastojen kanssa sovittu. Valtion taloushallinnon tehtävien toteuttamisessa hyödynnetään palvelukeskus-toimintamallia, jossa talous- ja henkilöstöhallinnon tukitoimintoja tuotetaan keskitetysti valtionhallinnon organisaatioille. Valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Palkeiden asiakkaina on valtaosa valti-

7 2.1 Strateginen viitekehys 2.2 Säädösperusta 7 (60) on kirjanpitoyksiköistä. Palkeet tuottaa kirjanpitoyksiköille erityisesti kirjanpitoon sekä menojen ja tulojen käsittelyyn liittyviä palveluja. Valtion taloushallinnon strategisen viitekehyksen muodostavat Julkisen talouden suunnitelma, Valtion taloushallinnon strategia sekä taloushallintoon liitännäiset sektoristrategiat. Julkisen talouden suunnitelma Julkisen talouden suunnitelma tukee julkista taloutta koskevaa päätöksentekoa. Suunnitelma kattaa koko julkisen talouden. Se sisältää valtiontaloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Julkisen talouden suunnitelma toteaa julkisen talouden hoitoa ohjaavat säännökset ja julkiselle taloudelle asetetut tavoitteet. Siinä arvioidaan talouden tilaa ja näkymiä, joissa hallitus hoitaa julkista taloutta. Lisäksi suunnitelma täsmentää hallituksen finanssipoliittista linjaa ja vetää yhteen hallituksen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi päättämät toimet. Osana julkisen talouden suunnitelmaa on valtiontalouden määrärahakehys. Valtion taloushallinnon strategia Valtion taloushallinnon strategia 2020 antaa suuntaviivat taloushallinnon tulevien vuosien toiminnalle ja kehitykselle. Valtion taloushallinnossa tavoitellaan kehityssuuntaa, jossa työskennellään entistä tiiviimmässä yhteistyössä tuottaen päätöksentekoa tukevaa taloushallinnon tietoa yhteisten prosessien mukaisesti, kukin toimija oman vastuualueensa ohjaamana hyödyntäen yhteisiä tietojärjestelmiä ja kehittäen samalla tarpeisiin vastaavaa osaamista. Näiden toimenpiteiden kokonaisuudella pystytään samalla parantamaan taloushallinnon kokonaistuottavuutta. Muut sektoristrategiat Valtion taloushallinnon ohjaukseen liittyviä muita keskeisiä strategioita ovat Hankintastrategia, Toimitilastrategia, Matkustusstrategia sekä JulkICTstrategia. Keskeisimmät valtiontaloushallintoa ohjaavat säädökset ovat: Suomen perustuslaki (7 luku, Valtiontalous) /731 Laki valtion talousarviosta /423 Asetus talousarviosta annetun asetuksen muuttamisesta / C3AF28-C5EA-448E B16E53D3} Asetus valtion talousarviosta /1243

8 8 (60) Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä /160 Valtion maksuperustelaki /150 Valtion maksuperusteasetus /211 Valtiovarainministeriön asetus valtion omistamien osakkeiden, osuustodistusten ja muiden arvopapereiden hoitamisesta /262 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta /501 Suomen Pankin ilmoitus viitekorosta ja viivästyskorosta / E19A4272-B006-4D FFB0162AB3AC} Vuoden 2015 talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset /1282 (osa) 6B69CC87-B08A-4B2D-9A44-93C52E7474B8} Taloushallinnon konsernitoimijoiden tehtäviin liittyvät säädökset 2.3 Organisaatio Valtioneuvoston ohjesääntö /262 Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä /610 Laki valtiokonttorista /305 Valtioneuvoston asetus valtiokonttorista / Valtioneuvoston asetus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta /229 Valtio on talousarviotaloudestaan kirjanpitovelvollinen, joka jakautuu kirjanpitoyksiköihin. Kirjanpitoyksiköiden kirjanpitotiedot kerätään valtion keskuskirjanpitoon valtion tilinpäätöksen laatimista varten. Valtiokonttori kerää kirjanpitotiedot ja hoitaa keskuskirjanpidon. Kirjanpitoyksiköt vastaavat maksuliikkeestään ja kirjanpidostaan sekä laativat viraston ja laitoksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Valtion taloushallinto-organisaatio muodostui vuoden 2014 alussa 70 kirjanpitoyksiköstä sekä 11 talousarvion ulkopuolella olevasta valtion rahastosta.

9 9 (60) Kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot sekä työnantajavirastot Kirjanpitoyksiköitä ovat tasavallan presidentin kanslia ja ministeriöt sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena virastot, laitokset ja muut toimielimet. Kirjanpitoyksikön muodostamisesta määrää valtiovarainministeriö asianomaista ministeriötä kuultuaan. Kirjanpitoyksikkö voi muodostua useammasta virastosta tai laitoksesta, jotka ovat ministeriön suorassa ohjauksessa. Näitä virastoja kutsutaan tulosohjatuiksi virastoiksi, joita vuoden 2014 alussa oli 217 kappaletta. Valtion henkilöstöhallinnon työnantajatoiminnassa on käytössä kirjanpitoyksiköitä ja tulosohjattuja virastoja tarkempi luokittelu, työnantajavirasto. Työnantajavirastoa kutsutaan myös VHS-virastoksi (valtionhallinnon standardi). Työnantajavirastoja oli vuoden 2014 alussa yhteensä 302 kappaletta. Kuva 3. Valtionhallinnon virastokäsitykset sekä virastojen lukumäärät vuonna 2014 Valtionhallinnon nykytilan samannimiset mutta, sisällöllisesti erisuuruiset, virastokäsitykset aiheuttavat lähtökohtaisen ongelman toiminnan ja resurssien suunnittelussa sekä yhdenmukaisen seurannan ja raportoinnin järjestämisessä Talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Talousarvion ulkopuolella oleva valtion rahasto on talousarviotaloudesta rahastoksi erotettu varallisuus, jolla on rahastosta annetussa laissa säädetty käyttötarkoitus ja itsenäinen talous. Rahastojen kirjanpitoon sovelletaan talousarviolakia ja -asetusta, jollei rahastosta annetussa erityislaissa ole rahastoon säädetty noudatettavaksi kirjanpitolakia. Rahastot ovat talousarviotalouteen verrattavissa olevia itsenäisiä kirjanpitovelvollisia. Valtiolla on yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa: Valtion asuntorahasto (VAR), Valtion eläkerahasto (VER), Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA), Valtion ydinjätehuoltorahasto, Huoltovarmuusrahasto, Valtiontakuurahasto, Valtion vakuusrahasto (VVR), Valtion televisio- ja radiorahasto, Maatalouden interventiorahasto (MIRA), Palosuojelurahasto ja Öljysuojarahasto (ÖSRA). Kansantalouden tilinpidossa Valtion eläkerahasto luetaan kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin muiden valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ollessa osa valtionhallinnon sektoria.

10 10 (60) 2.4 Prosessien ohjaus Valtiovarainministeriö, Valtiokonttori ja Palkeet kehittävät yhdessä taloushallinnon prosesseja ja toimintatapoja. Kehittämistyön lähtökohtana ovat määritetyt valtionhallinnon yhteiset prosessit. Prosessien kuvaaminen on vielä osin kesken ja prosesseista on tällä hetkellä tarkimmin kuvattu ne, jotka ovat osa Kieku-kokonaisuutta. Valtion taloushallinnon hallintomallia ja siihen liittyviä toimijoita ja niiden rooleja on kuvattu Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottohankkeen valmistelun yhteydessä oheisella kaaviokuvalla (ks. kuva 4.). Strateginen prosessinomistaja on valtiovarainministeriö, operatiivinen prosessinomistaja Valtiokonttori ja toimeenpanosta vastaa Palkeet. Kuva 4. Valtion taloushallinnon hallintomalli Taloushallinnon prosessien ohjaus on organisoitu Valtiokonttorissa prosessialueittain, siten että kullekin prosessialueelle on nimetty operatiiviset prosessinomistajat. Taloushallintoprosesseissa on neljä prosessialueittaista ryhmää: Hankinnasta maksuun, Tilauksesta perintään, Kirjauksesta tilinpäätökseen ja Suunnitelmista tuloksiin. Prosessinomistajat toimivat puheenjohtajina säännöllisesti kokoontuvissa prosessialueiden tilannepalavereissa. Ryhmissä on tarpeen mukainen edustus valtiovarainministeriöstä, Palkeista sekä Valtiokonttorin Kieku-toimialalta. Prosessialueiden tilannepalaverien tehtävänä on seurata, ehdottaa ja käynnistää kehittämistoimenpiteitä, keinoina mm. ehdotusten tekeminen järjestelmien pienkehittämiseksi ICT-palvelupalavereille sekä kehittämisehdotusten käsitteleminen referenssiryhmissä.

11 11 (60) 3 Toiminta-arkkitehtuuri 3.1 Taloushallinnon sidosryhmät Valtion taloushallinnon keskeisiä toimijoita ovat eri hallinnonalojen ministeriöt ja virastot, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet), Valtiokonttori sekä valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluu taloushallinnon säädöksistä, konsernilinjauksista sekä strategisesta ohjauksesta vastaaminen. Valtiokonttori ohjaa kirjanpitoyksikköjä ja talousarvion ulkopuolisia rahastoja järjestämään kirjanpidon ja muun laskentatoimen yhtenäisellä tavalla. Viraston taloushallinto vastaa viraston talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä sen vastuulla olevien tehtävien toimeenpanosta ja ohjauksesta. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa valtion virastojen ja laitosten talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut. Valtion taloushallinnon sidosryhmät voidaan jaotella valtiontalouden sisäisiin toimijoihin, valtiotalouden ulkoisiin toimijoihin sekä yhteistyökumppaneihin. Kuva 5. Valtion taloushallinnon sidosryhmät

12 12 (60) Sidosryhmien roolit, tehtävät ja vastuut Sidosryhmä Valtion budjettitalouden sisäiset toimijat Ministeriö Kirjanpitoyksikkö Valtion talousarvion ulkopuolella oleva rahasto Valtioneuvosto Eduskunta Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Kieku-hanke Palkeet Valtori VTV VVC Valtioneuvoston kanslia Käräjäoikeus Ulosottovirasto Referenssiryhmät Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunta Valtionbudjettitalouden ulkoiset toimijat EU KELA Yhteistyökumppanit Pankit OpusCapita Group Oy Taulukko 1. Taloushallinnon sidosryhmien tehtävät ja vastuut Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta. Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä ja tehtävistä ministeriöistä annetuissa asetuksissa. Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 a :n (1096/2009) mukaan kirjanpitoyksiköitä ovat tasavallan presidentin kanslia ja ministeriöt sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena virastot, laitokset ja muut toimielimet. Valtiolla on yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Kansantalouden tilinpidossa Valtion eläkerahasto luetaan kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin muiden valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ollessa osa valtionhallinnon sektoria. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset täytäntöön ja antaa asetuksia. Valtioneuvostolla on oikeus antaa asetuksia laissa säädetyissä asioissa. Eduskunta valvoo hallituksen toimintaa ja osallistuu Euroopan unionin päätöksentekoon. Ministeriö valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion sekä toimii veropolitiikan asiantuntijana. Ministeriö vastaa myös valtion henkilöstöpolitiikasta, valtionhallinnon kehittämisestä sekä rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta. Toimii valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana Kieku-hankkeessa on kehitetty valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukeva tietojärjestelmä. Tarjoaa asiakkailleen talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalveluja sekä asiantuntijapalveluja. Tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut Ylin ulkoinen tarkastaja, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja vaali- ja puoluerahoitusta Valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa. vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EUpolitiikan yhteen sovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Vastaa liiketaloudellisten suoritteiden haastehakemusten käsittelystä. Tuottaa perinnässä olevien saatavien ulosoton sekä passiiviperinnän. Verkosto, jossa käsitellään talous- ja henkilöstöhallinnon ajankohtaisia asioita Toimii ministeriöiden virkamiesjohdon ja valtiontalouden tarkastusviraston yhteisenä foorumina sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kysymyksissä. Neuvottelukunnan tehtävinä on arvioida sisäisen valvonnan ja sen osana olevan riskienhallinnan järjestämistä ja tilaa sekä kehitystä ja kehittämistarpeita ja tehdä kehittämisaloitteita. Neuvottelukunta sovittaa yhteen eri viranomaisten, virastojen ja laitosten toimenpiteitä sisäisessä valvonnassa sekä kokoaa ja levittää hyviä käytäntöjä ja järjestää koulutusta. Maksujen välitys Laskujen välitys

13 13 (60) Hansel ICT-toimittajat HAUS Valtion omistuksessa ja valtiovarainministeriön ohjauksessa oleva voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka toimii valtion yhteishankintayksikkönä. järjestelmäosaaminen ja konsultointi keskittyy julkisen hallinnon, palvelutoiminnan ja henkilöstön kehittämiseen Suomessa ja kansainvälisesti. 3.2 Taloushallinnon palvelut Tässä luvussa määritellään, luokitellaan ja kuvataan valtion taloushallinnon kokonaisuutta palvelukäsitteen avulla. Taloushallinnon palvelut voidaan jakaa yhdeksään palveluryhmään (ks. taulukko 2.), joiden yksityiskohtaisempi sisältö käsitellään seuraavissa alaluvuissa. Taulukko 2. Valtion taloushallinnon palveluryhmät Palveluryhmän nimi 1 Toiminta- ja taloussuunnittelu 2 Talousarvio (sis. Lisätalousarvion) 3 Maksuliike 4 Kirjanpito 5 Valtuusmenettely 6 Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi sekä muu seurantajärjestelmä 7 Hallituksen vuosikertomus 8 Tilinpäätös 9 Taloudenhoidon ohjaus ja sisäinen valvonta Toiminta- ja taloussuunnittelu Toiminnan- ja taloussuunnittelun palvelu jakautuu sisäiseen budjetointiin, toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaan sekä tulostavoitteiden laadintaan ja vahvistamiseen. Kuva 6. Toiminta- ja taloussuunnittelun palvelut Ministeriöiden on suunniteltava toimialansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä hallinnonalansa taloutta ja toiminnallista tuloksellisuutta usean vuoden aikavälillä. Virastojen ja laitosten on suunniteltava toimintaansa ja talouttansa sekä tuloksellisuuttaan usean vuoden aikavälillä. Suunnittelun on tuotettava valtion talousarvion valmistelussa sekä valtioneuvoston johdolla muutoin tehtävässä valtiontalouden suunnittelussa tarvittavat tiedot. TaL 12 Sisäinen budjetointi Organisaation strategia sekä toiminta- ja taloussuunnittelu viedään eri organisaatiotasoille sisäisen budjetoinnin avulla. Kirjanpitoyksiköiden sisäistä budjetointia ei ole erikseen säädelty talousarviolaissa tai -asetuksessa.

14 14 (60) Toiminta- ja taloussuunnitelma/strategia Ministeriöillä sekä virastoilla ja laitoksilla on oltava valtion talouden suunnittelua varten monivuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Suunnitelman laatimisen lähtökohtana ovat suunnittelukautta koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskevat linjaukset. Ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää ministeriön toimialan tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen sekä arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista. Viraston ja laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää viraston tai laitoksen tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen sekä arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista. TaA 10 Tulostavoitteiden laadinta ja vahvistaminen (tulostavoiteasiakirja) Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion ministeriön tulee viipymättä vahvistaa tärkeimmät tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle ministeriön toimialalla sekä hallinnonalan ja sen merkittävimpien virastojen ja laitosten toiminnalliselle tuloksellisuudelle. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevien tulostavoitteiden tulee sisältää eritellyt tavoitteet talousarvioasetuksen 65 :ssä tarkoitetulle toiminnalliselle tehokkuudelle sekä tuotoksille ja laadunhallinnalle samoin kuin tarvittaessa tavoitteet henkisten voimavarojen hallintaan sisältyville seikoille. Tulostavoitteet esitetään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan niitä kuvaavia tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisesti ilmaistuilla tavoitteilla.ministeriön vahvistamat tulostavoitteet virastolle ja laitokselle voivat sisältyä ministeriön ja viraston tai laitoksen yhdessä allekirjoittamaan tulostavoiteasiakirjaantaa Talousarvio Talousarvion laadinnan palvelukäsite sisältää talousarvion laadinnan sekä talousarvion tilijaottelun vahvistamisen. Kuva 7. Talousarvion laadintaan liittyvät palvelut Talousarvion laadinta Talousarvioesityksen valmistelun vaiheita ovat valtiontalouden kehysehdotusten laadinta ja valtioneuvoston päätös valtiontalouden kehyksistä, virastojen ja laitosten talousarvioehdotusten laadinta, hallinnonalojen ja muiden talousarvioehdotusten laadinta, valtiovarainministeriön ehdotuksen laadinta eduskunnalle annettavaksi talousarvioesitykseksi sekä esitysehdotuksen käsittely valtioneuvoston yleisistunnossa. TaA 1. Talousarvioesitys on osa julkisen talouden suunnitelmaa, joka sisältää valtiontaloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat.

15 15 (60) Talousarvion tilijaottelun vahvistaminen Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion ministeriön tulee viipymättä vahvistaa talousarvion tilijaottelu. Ta A Maksuliike Maksuliike palveluun sisältyy ostolaskujen käsittely, menojen maksaminen, perintä, myyntilaskujen käsittely sekä matkasuunnitelmat ja laskut sekä siirtomenojen käsittely. Kuva 8. Maksuliikkeen palvelut Valtion maksuliike on hoidettava taloudellisesti - ja maksuliiketurvallisuus huomioon ottaen. Valtion maksuliikkeen hoitamisesta saadaan tehdä luottolaitoksen tai muun maksuliikettä harjoittavan yhteisön kanssa sopimus. Muutoin valtion maksuliikkeen hoitamisen järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. TaL 13 ; Jollei jäljempänä toisin säädetä, valtion maksuliike tulee hoitaa sen tai niiden luottolaitosten tai muiden maksuliikettä harjoittavien yhteisöjen välityksellä, joiden kanssa valtio on tehnyt sopimuksen valtion maksuliikkeen hoitamisesta (valtion maksuliikepankki). Valtiovarainministeriön luvalla voidaan maksuliikkeen hoitamisessa erityisestä syystä käyttää muutakin välitystapaa. Ta A 27 ;. Ostolaskujen käsittely Tosite saadaan laatia ja kirjanpitomerkintä tehdä koneelliselle tietovälineelle sekä tositteet, kirjanpitokirjat ja muu kirjanpitoaineisto säilyttää samanaikaisesti yksinomaan koneellisella tietovälineellä. Ta A 41 c ; Kirjausten tulee perustua päivättyyn, numeroituun ja hyväksyttyyn tositteeseen, joka todentaa kirjanpitotapahtuman. Ta A 43 Menojen maksaminen Ennen kuin virasto tai laitos tekee tilauksen, sopimuksen tai muulla tavoin sitoutuu menon maksamiseen (menopäätös), sen on varmistettava menon laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä määrärahan ja valtuuden riittävyys. TaA 38 Myyntilaskujen käsittely - Kirjanpitoyksiköllä tulee olla maksuliikettään varten erikseen tulotili ja menotili. Jos kirjanpitoyksiköllä on useita tulotilejä ja menotilejä, tulee kirjanpitoyksiköllä olla myös yleinen tulotili ja yleinen menotili. ( /1786) Ta A 28 ; Tulojen perimistä sekä vähäisten menojen maksamista varten kirjanpitoyksiköllä voi olla käteiskassa. TaA 31 ; Kirjausten tulee perustua päivättyyn, numeroituun ja hyväksyttyyn tositteeseen, joka todentaa kirjanpitotapahtuman. Ta A 43

16 16 (60) Perintä Kirjanpitoyksikkö vastaa, jollei toisin säädetä tai määrätä, toimialaansa kuuluvien tulojen perimisestä ja menojen maksamisesta. ( /1786). Kirjanpitoyksikkö voi, mikäli sitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, tilitystä vastaan siirtää joidenkin menojen maksamisen tai tulojen perimisen muun kuin kirjanpitoyksikön itsensä suoritettavaksi. Edellä tarkoitettua tilityksen tekijää nimitetään tilintekijäksi. ( /1786) TaA 27 Matkasuunnitelmat ja -laskut Kirjausten tulee perustua päivättyyn, numeroituun ja hyväksyttyyn tositteeseen, joka todentaa kirjanpitotapahtuman. Ta A 43 ; kts. Myös matka VES 21 Siirtomenojen käsittely Siirtomenojen kohdentamisperusteena on valtionavun myöntöpäätöksen tekeminen (myöntöpäätösperuste) tai muu vastaava sitoutuminen menoon (muu sitoumusperuste). Silloin, kun oikeus saada valtionapu tai muu suoritus perustuu lakiin ja siirtomenon myönnettävästä ja maksettavasta määrästä säädetään yksityiskohtaisesti laissa tai maksettavaksi tuleva määrä määräytyy yksityiskohtaisesti lain nojalla (lakisääteinen siirtomeno), kohdentamisperusteena on kuitenkin menon maksettavaksi tulevan määrän yksityiskohtaista vahvistamista koskevan päätöksen tekeminen (maksatuspäätösperuste). Euroopan unionin rakennerahaston rahoitusosuus ja siihen liittyvä valtion rahoitusosuus kohdennetaan maksatuspäätöksen tai sitä vastaavalla perusteella. TaA 5 a Kirjanpito Kirjanpito palvelun osatekijöitä ovat talousarviokirjanpito, liikekirjanpito sekä valtion keskuskirjanpito. Kuva 9. Kirjanpidon palvelut Valtion kirjanpitoon kuuluvat talousarviokirjanpito ja liikekirjanpito. Kirjanpidossa tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa. TaL 14 ; Valtion kirjanpitoon kuuluvat virastojen ja laitosten kirjanpito, talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpito sekä valtion keskuskirjanpito. Virastojen ja laitosten kirjanpito sekä keskuskirjanpito muodostuvat liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston kirjanpito on liikekirjanpitoa. ( /1786) TaA 41 Talousarviokirjanpito Talousarviokirjanpidon tilit on järjestettävä siten, että tuloarvioiden kertymistä ja määrärahojen käyttöä on mahdollista seurata vähintään eduskunnan päättämällä tarkkuudella. TaL 14 ; Talousarviokirjanpitoon merkitään talousar-

17 3.2.5 Valtuusmenettely 17 (60) viotapahtumina talousarviotulot ja talousarviomenot sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. TaA 42 Liikekirjanpito Kirjanpidon tulee sisältää kaikki tulot, menot ja rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät bruttomääräisinä. TaL 14 ; Liikekirjanpitoon merkitään liiketapahtumina tulot, menot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. TaA 42 Valtion keskuskirjanpito Valtion keskuskirjanpito on järjestettävä siten, että sen perusteella voidaan laatia valtion liikekirjanpidon pääkirja, valtion talousarviokirjanpidon pääkirja ja valtion tilinpäätös sekä valtion talousarviotaloutta, rahastotaloutta ja tase-eriä koskevia selvityksiä. TaA 53 Valtuusmenettelyn palvelu sisältää valtuuksien seurannan. Kuva 10. Valtuusmenettelyn palvelut Tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä voidaan myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin tulo- ja menoarvioihin. Valtuutta saadaan käyttää sen varainhoitovuoden aikana, jonka tulo- ja menoarvioon se on otettu. TaL 10 Valtuuksien seuranta Viraston ja laitoksen tulee järjestää 10 :ssä tarkoitettujen talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnettyjen valtuuksien sekä lakiin perustuvien valtuuksien käytön ja käytöstä aiheutuvien menojen seuranta. TaL 15 ; Valtuuksien seurantaan merkitään talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnetyt ja lakiin perustuvat valtuudet ja niiden käyttö. Valtuuksien seurannan yhteydessä seurataan lisäksi valtuuden käytöstä aiheutuneita menoja sekä valtuuden käytöstä tulevina varainhoitovuosina aiheutuvia määrärahatarpeita. TaA 54 a Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi sekä muu seurantajärjestelmä Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi sekä muu seurantajärjestelmä sisältää kustannuslaskennan, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen, hankintatoimen, maksullisen toiminnan kannattavuuden seurannan, varastokirjanpidon sekä käyttöomaisuuskirjanpidon.

18 18 (60) Kuva 11. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen sekä muun seurantajärjestelmän palvelut Viraston ja laitoksen tulee järjestää toiminnan kustannusten, toiminnallisen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraamista sekä muita ohjauksen, johtamisen ja tilivelvollisuuden toteuttamisen tarpeita varten tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimensa sekä muu seurantajärjestelmänsä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. TaL 16 Kustannuslaskenta Talousarvioasetus velvoittaa virastojen ja laitosten johdon järjestämään ja hyödyntämään laskentatoimea toiminnassaan. Aktivoituun hankintamenoon luetut hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava selvittää kustannuslaskennan tai -laskelmien avulla (TaA 66 b ). Valtion virastoissa on noudatettu tulosohjausta ja -budjetointia vuodesta 1995 lähtien. Kirjanpitoyksiköiden on ulkoisessa ohjauksessaan ja sisäisessä johtamisessaan hyödynnettävä kustannuslaskelmia kuten esim. tilinpäätöstä, toimintakertomusta sekä muita kustannuslaskelmia. Kirjanpitoyksiköissä on otettu käyttöön erilaisia kustannuslaskentamalleja, mihin on erityisesti vaikuttanut tarve seurata suoritekustannuksia ja maksullisen toiminnan sekä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuutta. Kustannuslaskennan kehittäminen (Kuke) -projektissa 3 havaittiin, että kustannuslaskelmien käyttö ja hyödyntäminen kirjanpitoyksiköissä vaihtelee suuresti. Osassa kirjanpitoyksiköissä kustannus-laskenta on hyvin pitkälle vietyä, osassa se on vasta kehittymässä. Kustannus-laskentaa tehdään pääosin jälkiseurantana esimerkiksi toimintakertomusta ja tilinpäätöstä varten. Muita kustannuslaskelmia tuotetaan usein pyynnöstä ulkoisiin tarpeisiin kuten tilintarkastajalle, tilastokeskukselle ja rahoittajalle. Ministeri-öiden kustannuslaskenta on hallinnonalan kirjanpitoyksiköihin ja palvelukeskusten kustannuslaskentaan verrattuna vähäisempää. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi Viraston ja laitoksen on järjestettävä talousarvioasetuksen 41 :ssä säädetyn kirjanpitonsa lisäksi toiminnan tuloksellisuuden seuranta (tuloksellisuuden laskentatoimi) siten, että ne tuottavat taloudellisella ja luotettavalla tavalla: 1) viraston ja laitoksen ulkoisessa ohjauksessa tarvittavat olennaiset tiedot; sekä 2) 63 ja 65 :ssä säädetyt tilinpäätös- ja toimintakertomustiedot. Tuloksellisuuden laskentatoimen ja muun seurantajärjestelmän järjestämisessä otetaan huomioon toiminnan jatkuvuus siten, että tärkeimpiä, tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa raportoitavia taloutta ja tuloksellisuutta koskevia tietoja voidaan verrata kuluvan vuoden lisäksi kahden aikaisemman vuoden tietoihin. Viraston ja laitoksen on järjestettävä johdon laskentatoimi ja sen hyödyntämi- 3 Kustannuslaskennan kehittäminen (Kuke). Loppuraportti

19 19 (60) nen viraston ja laitoksen tuloksellisen johtamisen ja 69 :ssä säädettyjen sisäisen valvonnan menettelyiden edellyttämällä tavalla. TaA 55 Hankintatoimi Valtionhallinnossa voidaan yhteishankintoina hankkia hallinnon käyttöön tarvittavia tavanomaisia tavaroita ja palveluita sekä laajasti käytettäviä tavanomaisia tietoteknisiä laitteistoja ja niiden ohjelmistoja sekä hallinnon yhteisiä tietojärjestelmiä. TaL 22 a. Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen hankintamenoon nähden, saadaan 1 momentissa säädetystä poiketa siten, että hankintamenoon luetaan lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista. TaA 66 b Maksullisen toiminnan kannattavuuden seuranta Viraston ja laitoksen on järjestettävä maksullisen toiminnan kannattavuuden seuranta siten, että maksullisen toiminnan vuositulos voidaan esittää tilinpäätöksen yhteydessä, jollei maksullinen toiminta ole vähäistä. TaL 16 Varastokirjanpito Viraston ja laitoksen on pidettävä hallinnassaan olevasta vaihtoomaisuudesta varastokirjanpitoa, jollei valtiokonttori erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin määrää. Jos viraston tai laitoksen vaihto-omaisuuden arvo ja määrä on erityisen vähäinen, viraston tai laitoksen ei tarvitse pitää vaihto-omaisuudestaan varastokirjanpitoa. Viimeksi mainitussa tapauksessa viraston ja laitoksen on kuitenkin varainhoitovuoden päättyessä tehtävä inventaario vaihto-omaisuudestaan. TaA 58 Käyttöomaisuuskirjanpito Hallituksen vuosikertomus Viraston ja laitoksen on pidettävä hallinnassaan olevasta kansallisomaisuudesta ja käyttöomaisuudesta käyttöomaisuuskirjanpitoa. TaA Tilinpäätös Kuva 12. Hallituksen vuosikertomuksen palvelu Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a :ssä tarkoitettuun hallituksen vuosikertomukseen otetaan valtion tilinpäätös ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnasta ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallituksen vuosikertomukseen otetaan myös valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätökset sekä tärkeimmät tiedot niiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. TaL 17 Tilinpäätös palvelu sisältää valtion tilinpäätöksen, kirjanpitoyksiköiden tilinpäätökset ja toimintakertomukset sekä ministeriöiden tilinpäätöskannanottojen laatimisen.

20 20 (60) Kuva 13. Tilinpäätöksen palvelut Valtion tilinpäätös Valtion tilinpäätös sisältää: 1) talousarvion toteutumista koskevan talousarvion toteutumalaskelman talousarvion osaston tai pääluokan sekä luvun ja momentin tarkkuudella; 2) tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman; 3) varainhoitovuoden päättymisajankohdan taloudellista asemaa kuvaavan taseen; 4) rahavirtoja kuvaavan rahoituslaskelman; 5) jäljempänä 18 :ssä tarkoitettujen oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarpeelliset liitetiedot. Valtion tilinpäätöksen mukainen ylijäämä tai alijäämä varainhoitovuodelta esitetään talousarvion toteutumalaskelmassa, jossa esitetään myös kumulatiivinen ylijäämä tai alijäämä edellisiltä varainhoitovuosilta. Talousarvion toteutumalaskelman yhteydessä esitetään lisäksi tiedot 10 :ssä tarkoitettujen valtuuksien käytöstä. TaL 17a ; Valtion tuotto- ja kululaskelma sekä valtion tase ja rahoituslaskelma laaditaan kirjanpitoyksikköjen tilitietoihin perustuvan valtion liikekirjanpidon pääkirjan perusteella valtiovarainministeriön vahvistamien tuotto- ja kululaskelman, taseen ja rahoituslaskelman kaavojen mukaan. Virastojen ja laitosten välisten tuottojen ja kulujen sekä keskinäisten saamisten ja velkojen vaikutukset eliminoidaan ottaen huomioon asian olennaisuus. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä TaA 67 ; Valtiokonttori laatii ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi liitteineen ja antaa sen allekirjoitettuna varainhoitovuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä valtion tilinpäätöskertomuksen laadintaa varten valtiovarainministeriölle. Valtiokonttori laatii lisäksi valtiovarainministeriölle sen pyytämät valtion tilinpäätöskertomuksen valmistelussa tarvittavat selvitykset. Valtiokonttorin ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi tulee sisältää valtiokonttorin johdon antaman arviointi- ja vahvistuslausuma 69 :ssä tarkoitetun sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä valtion keskuskirjanpidossa ja valtion tilinpäätöslaskelmien ja niiden liitteiden kokoamisessa sekä niihin liittyvissä menettelyissä. TaA 67 b Virastojen ja laitosten tilinpäätökset ja toimintakertomukset Viraston ja laitoksen tulee antaa tilinpäätöksessä ja tulosvastuun toteuttamista varten laadittavassa toimintakertomuksessa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta sekä viraston ja laitoksen tuotoista ja kuluista, taloudellisesta asemasta ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). TaL 21 Ministeriön tilinpäätöskannanoton laatiminen Ministeriön on annettava vuosittain viimeistään varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivänä perusteltu kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksikön

21 21 (60) ja valtion rahaston tilinpäätöksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös ja siitä annettu valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus ja muut kirjanpitoyksikön tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston toimintaa ja taloutta sekä tilinpäätöstä koskevat selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kannanoton valmistelua varten ministeriön asiana on laatia ja hankkia tarvittavat selvitykset ja arvioinnit. ( /1786) TaA 66 i Toteumien, tulosten ja tuloksellisuuden raportointi Valtiokonttori laatii ministeriöille valtion tilinpäätöskertomukseen otettavaa ministeriön toimialan tuloksellisuuden kuvausta koskevan ehdotuksen laadintaa varten tarvittavat, valtion tilinpäätökseen ja keskuskirjanpitoon perustuvat laskelmat ja selvitykset valtiovarainministeriön tarkemmin määräämällä tavalla. TaA 67 b ; Valtion tilinpäätöskertomuksen valmistelua varten ministeriön on annettava viimeistään varainhoitovuotta seuraavan huhtikuun 15 päivänä valtiovarainministeriölle ehdotuksensa valtion talousarviosta annetun lain 18 :ssä säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot antavaksi toimialansa toiminnan tuloksellisuuden kuvaukseksi. Ministeriön on annettava valtiovarainministeriölle valtion tilinpäätöskertomuksen laadinnan edellyttämiä tietoja ja selvityksiä. TaA 68 a Taloudenhoidon ohjaus ja sisäinen valvonta Taloudenhoidon ohjauksen ja sisäisen valvonnan palveluun kuuluvat sisäinen valvonta, taloussäännön laadinta sekä määräysten ja ohjeiden antaminen. Kuva 14. Talouden ohjauksen ja sisäisen valvonnan palvelut Viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto. TaL 24 b Sisäinen valvonta Viraston ja laitoksen johdon on huolehdittava siitä, että virastossa ja laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt (sisäinen valvonta), jotka varmistavat: 1) viraston ja laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden; 2) viraston ja laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen; ja 3) viraston ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston ja laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Menettelyiden on myös käsitettävä viraston tai laitoksen vastattavana tai välitettävänä olevien varojen hoito sekä ne viraston ja laitoksen toiminnot ja tehtävät, jotka se on antanut toisten virastojen ja laitosten, yhteisöjen tai yksityisten tehtäväksi tai joista se muuten vastaa. Kirjanpitoyksikkönä toimivan viraston ja laitoksen 1 momentissa tarkoitettujen menettelyjen tulee käsittää myös sille kirjanpitoyksikkönä kuuluvat tehtävät. ( /1786) TaA 69

22 22 (60) Taloussäännön laadinta 3.3 Taloushallinnon prosessit Kirjanpitoyksiköllä tulee olla taloussääntö. Jos kirjanpitoyksikköön kuuluu useita virastoja ja laitoksia, taloussäännön hyväksyy kirjanpitoyksikön nimeämispäätöksessä mainittu virasto tai laitos kuultuaan muita samaan kirjanpitoyksikköön kuuluvia virastoja ja laitoksia. TaA 69 b Määräysten ja ohjeiden antaminen Valtiokonttori voi antaa määräyksiä virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpidon, maksuliikkeen ja laskentatoimen hoidon, tilinpäätöksen laadinnan sekä muiden taloushallinnon toimintojen ja menettelytapojen yksityiskohdista. TaL 24 c ; Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa kirjanpitoyksiköille määräyksiä valtion menojen suorittamisen ajankohdasta, milloin se on harkinnanvarainen. Ta A 32 ; Määräykset sisäisen tarkastuksen menettelyistä ja asemasta viraston tai laitoksen organisaatiossa annetaan sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä, jonka virasto tai laitos itse vahvistaa. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö on annettava tiedoksi asianomaiselle ministeriölle ja valtiontalouden tarkastusvirastolle. TaA 70 Valtion taloushallinnon prosessit jaotellaan neljään prosessialueeseen: suunnitelmista tuloksiin, hankinnasta maksuun, tilauksesta perintään sekä kirjauksesta tilinpäätökseen. Kuva 15. Taloushallinnon prosessialueet Valtiotasoisten taloushallinnon prosessien strateginen omistaja on valtiovarainministeriö ja operatiivinen prosessinomistaja Valtiokonttori. Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeilla on omistajuus operatiivisen toimeenpanon prosesseista yhteisten tietojärjestelmien osalta. muilta osin prosessien omistajuus on pääosin kirjanpitoyksiköissä. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan tarkemmin näiden prosessialueiden sisältöjä, niiden kuvauksia sekä prosessien omistajuutta Suunnitelmista tuloksiin Suunnitelmista tuloksiin prosessialue jakautuu sisällöllisesti kolmeen osaprosessiin: toiminnan ja talouden suunnitteluun, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimeen sekä tulosten raportointiin.

23 23 (60) Kuva 16. Suunnitelmista tuloksiin prosessialue Tulosohjauksen näkökulmasta suunnittelun ja seurannan prosesseissa voidaan erottaa kolme vaihetta: valmistelu, toimeenpano ja seuranta. Keskeisimmät prosessissa syntyvät valtiotasoiset asiakirjat ovat hallitusohjelma, valtion talousarvioesitys (TAE) ja valtion tilinpäätös. Kirjanpitoyksikön keskeisimmät asiakirjat ovat strategia-asiakirja, tulostavoiteasiakirja (tulossopimus) sekä tilinpäätös joka sisältää toimintakertomuksen. Tulosohjausprosessin toimijoita ovat valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ohjaavat ministeriöt sekä tulosohjattavat virastot. Kuva 17. Valtion toiminnan ja talouden suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessia voidaan edelleen tarkastella sen ajallisen toimeenpanon mukaan monivuotisena suunnitteluprosessina. Virastojen strategia muodostetaan hallinnonalan strategian pohjalta. Toiminnalliset tulostavoitteet jaksotetaan hallituskaudelle hallinnonalan strategian mukaisesti. Poikkihallinnollisessa tulosohjauksessa tulossopimuksia voi olla useita. Tällöin hallinnonalojen välisen ohjauksen yhtenäisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Tulossopimuksessa esitetään toiminnalliset tulostavoitteet sekä mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan, että ne toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Mittareiden ja tunnuslukujen tulisi olla konkreettisia, jotta niiden perusteella voidaan tehdä toiminnallisia johtopäätöksiä. Välivuosina tavoitteita ja toimenpitei-

24 24 (60) tä tarkennetaan strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimintakertomuksella virasto raportoi vuosittain tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta. Kuva 18. Monivuotinen suunnitteluprosessi Toiminnan ja talouden suunnittelu Taulukko 3. Toiminnan ja talouden suunnittelun prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 1. Toiminnan ja talouden suunnittelu VM 1.1 Kehyssuunnittelu Hallitus päättää vaalikauden alussa budjetin menojen katon koko vaalikaudeksi. Määrärahajakoa hallinnonaloittain tarkistetaan vuosittain valtiontalouden kehyspäätöksellä. Kehystarkistus hallituksen vaihdon yhteydessä sisältää samat vaiheet kuin normaali kehyskierros TTS/Strategia-asiakirjan laadinta 1.3. Talousarvioehdotuksen laadinta Ministeriöiden useamman vuoden suunnitelma toimialansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä hallinnonalansa taloudesta ja tuloksellisuudesta (TaL 12 ). Ministeriöillä sekä virastoilla ja laitoksilla on oltava valtion talouden suunnittelua varten monivuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Suunnitelman laatimisen lähtökohtana ovat suunnittelukautta koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskevat linjaukset (TaA 10 ). Hallitus tekee vuosittain eduskunnalle esityksen valtion talousarvioksi. Eduskunta päättää valtion talousarviosta. Valtion talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut talousarvion perustelut. Eduskuntakäsittelyn jälkeen VM:ssä tehdään hallinnon avuksi asiakirjayhdistelmä (epävirallinen) hyväksytystä talousarviosta. Lisätalousarvioprosessi sisältää samat prosessivaiheet kuin talousarvioprosessikin eduskuntakäsittelyyn saakka. Aikataulu on kuitenkin huomattavasti lyhyempi. Lisätalousarviosta ei tehdä asiakirjayhdistelmää Tulostavoiteasiakirjan laadinta Ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää ministeriön toimialan tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulos- VM Ministeriö VM / Ministeriö Ministeriö / Kirjanpitoyksikkö

25 1.5. Hanke- ja investointisuunnittelu tavoitteet tunnuslukuineen. Viraston ja laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää viraston tai laitoksen tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen. Tulostavoitteet esitetään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan niitä kuvaavia tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisesti ilmaistuilla tavoitteilla. Ministeriön vahvistamat tulostavoitteet virastolle ja laitokselle voivat sisältyä ministeriön ja viraston tai laitoksen yhdessä allekirjoittamaan tulostavoiteasiakirjaan. Hanke- ja investointisuunnittelu sisältää organisaation tulevaisuuden tarpeet hankkeille ja investoinneille. 25 (60) Kirjanpitoyksikkö Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi Taulukko 4. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 2. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi Kirjanpitoyksikkö 2.1. Tunnuslukujen ja mittareiden Tunnusluku on tavoitteen saavuttamista kuvaava konkreettinen Kirjanpitoyksikkö laadinta mittayksikkö, jonka avulla voidaan arvioida, onko asetettu tavoite saavutettu. Mittarin avulla saadaan mitattua tietoa jostakin asiantilasta. Mittari tuottaa tavallisesti jonkin tunnusluvun, jolle voidaan asettaa tavoitearvo. vrt. tulostavoiteasiakirjan laadinta - prosessi 2.2. Sisäinen budjetointi Toiminnan suunnittelua ja ennakointia. Ei vain määrärahojen Kirjanpitoyksikkö jakoa, vaan edellyttää yhteistyötä substanssiyksiköiden ja taloushallinnon kesken. 2.3 Kustannuslaskenta Kustannuslaskennan avulla tuotetaan tietoa ensisijaisesti sisäisiin Kirjanpitoyksikkö käyttötarkoituksiin, mutta valtiolla myös ulkoisen laskennan käyttöön, mm. suoritteiden yksikkökustannuksista ja kustannusvastaavuuksista maksullisessa yhteisrahoitteisessa toiminnassa Hinnoittelu Hinnoittelun avulla hyödykkeelle asetetaan rahallinen arvo. Hyödyke voi olla tavara, tuote tai palvelu. Kirjanpitoyksikkö Tulosten raportointi Taulukko 5. Tulosten raportoinnin prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 3 Tulosten raportointi Ministeriö 3.1 Toimintakertomuksen laadinta ja raportointi Kirjanpitoyksikön tilinpäätös sisältää toiminnallista tuloksellisuutta ja sen kehitystä sekä vaikutuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen kuvaavan toimintakertomuksen Kirjanpitoyksikkö 3.2 Ministeriön tilinpäätöskannanoton laadinta Ministeriön on annettava vuosittain perusteltu kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksikön ja valtion rahaston tilinpäätöksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös ja siitä annettu valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus ja muut kirjanpitoyksikön tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston toimintaa ja taloutta sekä tilinpäätöstä koskevat selvitykset ja lausunnot antavat aihetta Osavuosiraportointi Kuluvan vuoden aikana raportoidaan tavoitteiden toteutumista sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia Johdon raportointi Johdon raportoinnin tarkoituksena on tuottaa organisaation johdolle tietoa päätöksenteon tueksi. Ministeriö Kirjanpitoyksikkö Kirjanpitoyksikkö

26 26 (60) 3.5 Julkinen raportointi (Netra) Valtion raportointipalvelu Netra on julkinen palvelu, joka sisältää ajankohtaista tietoa valtion toiminnasta, resursseista ja tuloksellisuudesta. Netra-palveluun on koottu valtion ohjauksen kannalta keskeinen informaatio. Talousraportointi sisältää kuukausittaiset tiedot valtion keskuskirjanpidosta, henkilöstöraportointi pohjautuu valtion työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin ja tuloksellisuusraportointi perustuu valtion tulostietojärjestelmässä yllä pidettäviin tuloksellisuustietoihin. 3.6 Hallituksen vuosikertomus Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Valtiokonttori Valtioneuvoston kanslia Hankinnasta maksuun Hankinnasta maksuun prosessialue sisältää hankintojen suunnittelun, hankintojen tekemisen sekä menojen käsittelyn. Kuva 19. Hankinnasta maksuun prosessialue Hankintojen suunnittelu Taulukko 6. Hankintojen suunnittelun prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 1 Hankintojen suunnittelu Kirjanpitoyksikkö 1.1 Hankintakohtainen suunnittelu Kun tarve hankinnalle on syntynyt, arvioidaan voidaanko se Kirjanpitoyksikkö toteuttaa suorahankintana vai edellyttääkö hankinta kilpailutusta. Jos hankinnassa voidaan hyödyntää sopimustoimittajaa, toteutetaan minikilpailutus. Jos sopimustoimittajaa ei ole, edellyttää hankinta kilpailutusta ja sen jälkeistä sopimushallintaa. 1.2 Kilpailutus ja sopimuksenhallinta Kun hankinta edellyttää kilpailutusta, se aloitetaan esiselvityksellä. Kilpailutuksen eri vaiheita ja dokumentaatiota säätelee hankintalaki. Sopimuksen toteutumista seurataan sen voimassaoloajan ja tarvittaessa tehdään sopimukseen muutoksia. Kirjanpitoyksikkö

27 27 (60) Hankintojen tekeminen Taulukko 7. Hankintojen tekemisen prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 2 Hankintojen tekeminen Kirjanpitoyksikkö 2.1. Tuotetietojen ylläpito Sopimustoimittajat ylläpitävät tilaustenhallintajärjestelmässä (Tilha) tuoteluetteloja, joita kirjanpitoyksiköt käyttävät tehdessään hankintoja tilaustenhallintajärjestelmän kautta Tilaaminen Kun tarve tilata tavara tai palvelu tunnistetaan, tehdään hankintaehdotus. Jos ehdotus hyväksytään, tilaus tehdään joko suoraan toimittajalle tai tilaustenhallintajärjestelmään (Tilha). Toimitus hyväksytään tai hylätään, jolloin siitä on reklamoitava. Toimittajan lähettämä lasku tulee sähköisesti Rondoon käsiteltäväksi Ostolaskun ja tilauksen täsmääminen 2.4 Hankintojen seuranta ja kehittäminen Tilaustenhallintajärjestelmän kautta tehtyjen hankintojen osalta Palkeet täsmäyttää Rondon (ostolasku) ja Tilhan (tilaus) tiedot eli varmistaa, että tiedot ovat yhteneväiset molemmissa järjestelmissä. Tavoitteena on yhtenäistää hankintojen tekemisen toimintatapoja kirjanpitoyksiköissä ja parantaa edellytyksiä Tilhan laajemmalle hyödyntämiselle. Valtiokonttori Kirjanpitoyksikkö Palkeet Valtiokonttori Menojen käsittely Taulukko 8. Menojen käsittelyn prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 3 Menojen käsittely Valtiokonttori 3.1. Perustietojen ylläpito Virasto ylläpitää (perustaa uudet, päivittää olemassa olevat) Palkeet toimittajatiedot Kieku-järjestelmän toimittajarekisteriin. Sieltä tiedot siirtyvät Rondoon ja edelleen Tilhaan Menotositteiden käsittely Palkeet esikäsittelee menotositteet Rondossa, jonka jälkeen ne Palkeet siirretään virastoon hyväksymiskiertoon. Hyväksytyt menotositteet siirretään Palkeissa ostoreskontra-järjestelmään ja sieltä edelleen maksuliikejärjestelmään maksettaviksi. Henkilökohtaisilla valtion maksukorteilla ja matkatilin kautta tehdyt hankinnat tulevat sähköisesti ostotapahtumina matka- ja kuluhallintajärjestelmään (M2), jossa ne asiatarkastetaan ja hyväksytään. Ostotapahtumiin liittyvät kirjanpitotiedot siirtyvät tämän jälkeen kirjanpitojärjestelmään Maksuunpano Palkeet käsittelee eri järjestelmistä tulevat maksuaineistot sekä Palkeet virastojen maksutoimeksiannot ja lähettää maksuaineiston pankkijärjestelmään. Lisäksi Palkeet tallentaa ennusteen Rahakas-järjestelmään sekä arkistoi maksuaineistot ja maksupalautteet Menotiliotteiden käsittely Palkeet noutaa menotiliotteet pankkijärjestelmästä ja vastaa Palkeet niiden tiliöimisestä, hyväksymisestä ja siirrosta kirjanpitojärjestelmään. 3.5 Menojen käsittelyn kaudenvaihde Palkeet täsmäyttää osakirjanpidon pääkirjanpitoon kuukausittain (kuukaudenvaihde) sekä tilivuoden vaihtuessa (vuodenvaihde). Palkeet

28 28 (60) 3.6 Siirtomenojen käsittely Kirjanpitoyksikössä laaditut siirtomenotositteet skannataan Rondoon ja käsitellään kuten ostolaskut. Siirtomenot ovat ostoreskotrassa tai esim. erillisessä valtionapureskontrassa. Laajat siirtomenoaineistot käsitellään kirjanpidoyksiköiden substanssijärjestelmissä ja siiretään tiedostoina maksatukseen ja kirjanpitoon. Kirjanpitoyksikkö Tilauksesta perintään Tilauksesta perintään prosessialue sisältää tulojen käsittelyyn liittyvät vaiheet. Kuva 20. Tilauksesta perintään prosessialue Tulojen käsittely Taulukko 9. Tulojen käsittelyn prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 1 Tulojen käsittely Valtiokonttori 1.1. Perustietojen ylläpito Palkeet ja kirjanpitoyksikkö huolehtivat asiakas-, nimike- ja toimittajarekisterin ylläpidosta Myyntilaskujen käsittely Myyntilaskutuksessa muodostetaan ja lähetetään asiakkaalle myyntilasku toimitetusta tuotteesta tai palvelusta. Kirjanpitoyksikkö vastaa sähköisen laskutusaineiston tai laskutuspyynnön tuottamisesta. Palkeet vastaa laskujen muodostamisesta ja välittämisestä asiakkaalle Suoritusten käsittely Asiakkaiden maksusuorituksia myyntilaskuille seurataan myyntireskontrassa. Maksuaineiston tarkistuksessa Palkeet ja kirjanpitoyksikkö korjaavat mahdolliset virheet, minkä jälkeen aineisto hyväksytään ja arkistoidaan. Maksusuoritus kohdistetaan manuaalisesti oikealle laskulle. Liikasuoritus kuitataan avoimesta laskusta tai palautetaan asiakkaalle Saatavien valvonta Saatavien valvonnassa myyntireskontrassa avoinna olevia saatavia seurataan. Erääntyneet saatavat siirretään perintään Perintä Perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen suorittamaan erääntynyt velkojan saatava. Ensin muodostetaan maksukehotukset ja tämän jälkeen saatava siirtyy perintälistalle. Jos kyse on liiketaloudellisesta suoritteesta, saatavasta lähetetään haastehakemus käräjäoikeudelle. Tämän jälkeen laaditaan ulosottohakemus ulosottovirastolle, joka vastaa saatavan ulosotosta ja passiiviperinnästä. Julkisoikeudellinen saatava lähetetään suoraan ulosottoon. Suorittamattomat saatavat päättyvät tileistäpoistoon. Palkeet, Kirjanpitoyksikkö Palkeet, Kirjanpitoyksikkö Palkeet, Kirjanpitoyksikkö Palkeet, Kirjanpitoyksikkö Palkeet, Kirjanpitoyksikkö

29 29 (60) 1.6 Tulojen käsittelyn kaudenvaihde Kaudenvaihteen toimenpiteet tehdään Palkeissa. Niihin kuuluvat uuden kauden avaaminen, muistotositteiden kierron tehostettu valvonta, tasetilien täsmäytys, myyntireskontran sulkeminen ja täsmäyttäminen, kauden sulkeminen ja tekninen tarkastus. Palkeet arkistoi raportit Rondon arkistoon. Palkeet Kirjauksesta tilinpäätökseen Kirjauksesta tilinpäätökseen prosessialueen vaiheita ovat seurantakohteiden ylläpito, käyttö- ja vaihto-omaisuuskirjapito, pääkirjanpito, kauden vaihde, valtuuksien seuranta sekä tilinpäätös Seurantakohteiden ylläpito Kuva 21. Kirjauksesta tilinpäätökseen prosessialue Taulukko 10. Seurantakohteiden ylläpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 1 Seurantakohteiden ylläpito Valtiokonttori 1.1 Liikekirjanpidon tilikartan ylläpito Liikekirjanpito käsittää vähintään tuotto- ja kululaskelman sekä taseen laatimiseksi tarvittavat tilit, jotka Valtiokonttori määrää Kirjanpidon tilit määräyksellä. Valtiokonttori antaa myös ohjeet kirjauskäytännöistä. Kirjanpitoyksikön tilikartassa on aktiivisena vain sen tarvitsemat tilit. Kirjanpitoyksikkö pyytää tarvitsemansa tilin aktivoimista Palkeista, jossa kirjanpitäjä aktivoi tilin sekä ilmoittaa siitä kirjanpitoyksikölle. Valtiokonttori 1.2 Talousarviokirjanpidon perustietojen ylläpito Talousarviokirjanpito käsittää talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja muut tilit, jotka Valtiokonttori määrää. Tilien ja niiden sisällön tulee vastata talousarviota ja sen tilijaottelua. Tilijaottelua ylläpitää Valtiokonttorissa keskuskirjanpito. Ministeriöt toimittavat keskuskirjanpitoon tiedot tilijaottelun valmistelua varten. Tilijaottelu vahvistetaan mahdollisimman pian eduskunnan hyväksyttyä talousarvion. Valtiokonttori tuottaa tilijaottelun ja sen muutokset keskuskirjanpidosta tiedostoina. Palkeet perustaa talousarviokirjanpidon tilit Kieku -järjestelmään ja ylläpitää niitä kirjanpitoyksikkökohtaisesti. Palkeet myös ylläpitää Kiekussa Valtiokonttorin tiedotoina tuottamia tuloarvioita ja Valtiokonttori

30 1.3 Sisäisen laskennan seurantakohteiden ylläpito määrärahoja sekä siirrettyjen määrärahojen tilejä ja alkusaldoja. Sisäisen laskennan seurantakohteilla on yhteiset sisällöt ja rakenteet. Sisäisen laskennan seurantakohteita ovat Toimintayksikkö, Valtuus, Suorite, Toiminto, Projekti, Alue/kunta, Kumppani, Seurantakohde1 ja Seurantakohde2. Sisäisen laskennan seurantakohdemallin sisällöllisestä ohjauksesta vastaa Valtiokonttori. Seurantakohdemallin ja seurantakohteiden ylläpidosta ohjeistaa palvelukeskus. Kirjanpitoyksikkö määrittelee raportoinnin ja seurannan kannalta oleelliset seurantakohteet yhteisen mallin asettamien rajojen puitteissa. 30 (60) Valtiokonttori? Kirjanpitoyksikkö Käyttöomaisuuskirjanpito Taulukko 11. Käyttöomaisuuskirjanpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 2 Käyttöomaisuuskirjanpito Valtiokonttori 2.1 Kaudenaikainen käyttöomaisuuskirjanpito Uudet KOM-yksiköt perustaa kirjanpitoyksikkö tai Palkeet kirjanpitoyksikön pyynnöstä (KOM-lomake). Tilattaessa Tilhan kautta käyttöomaisuutta on KOM -yksikkö oltava tiedossa jo tilausta tehtäessä. Kiekusta perustiedot siirtyvät Rondoon ja lasku voidaan tiliöidä KOM-kohteelle Rondossa. Käyttöomaisuuskirjanpito sisältää myös käyttöomaisuuden myynnin, romutuksen, hallinnan siirtojen ja sisäisten siirtojen sekä perustietojen muuttamisen vaatimat toimenpiteet. Palkeet 2.2 Kaudenvaihteenaikainen käyttöomaisuuskirjanpito Keskenerästen projektien purku käyttöomaisuuteen tehdään Palkeissa kirjanpitoyksikön toimittamien tietojen perusteella. Palkeissa tehdään kirjatun omaisuuden tarkastus ja selvittelytilien nollaus. Palkeet tekee poistot (manuaaliset tai poistoajo). Poistotositteet hyväksytään Palkeissa tai kirjanpitoyksikössä. Palkeissa käyttöomaisuus täsmäytetään kirjanpitoon ennen poistoja ja poistojen jälkeen. Palkeissa suljetaan käyttöomaisuuden kirjauskausi ja ajetaan tarvuttavat raportit. 2.3 Irtaimistokirjanpito Valtiokonttori ohjeistaa irtamiston käsittelystä. Talousarvioasetuksen mukaan viraston tai laitoksen johto vastaa siitä, että irtaimiston seuranta on sisäisen valvonnan näkökulmasta asianmukaisesti hoidettu. Irtaimiston rekisteröinti voidaan hoitaa Kiekulla, jolloin sen käsittelyssä noudatetaan KOM-prosesseja. Irtaimiston rekisteröinti voidaan hoitaa myös viraston omilla järjestelmillä Vaihto-omaisuuskirjanpito Palkeet Taulukko 12. Vaihto-omaisuuskirjanpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Kirjanpitoyksikkö Prosessi Kuvaus Omistaja 3 Vaihto-omaisuuskirjanpito Kirjanpitoyksikkö Vaihto-omaisuuden hankinnat ja myynnit kirjataan juoksevasti tuotto- ja kululaskelman mukaisille tileille. Tilinpäätöksessä vaihto-omaisuus inventoidaan ja kirjataan aine-, tarvike- ja tavaravarastojen sekä valmistevarastojen muutos. Vaihto-omaisuuteen kuuluu valmiiden suoritteiden lisäksi varainhoitovuoden päättyessä keskeneräisenä oleva tuotanto. Vaihto-omaisuutta ei seurata Kiekussa vaan kirjanpitoyksiköiden omissa järjestelmissä. Kirjanpitoyksikkö

31 31 (60) Pääkirjanpito Taulukko 13. Pääkirjanpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 4 Pääkirjanpito Valtiokonttori 4.1 Saapuvien kirjanpitoaineistojen käsittely Palkeet hoitaa saapuvien kirjanpitoaineistojen käsittelyn kuten palkat, matkalaskut ja kirjanpitoyksiköiden substanssijärjestelmien aineistot. Palkeet huoletii virheiden selvittelystä, täsmäyksestä ja sen dokumentoinnista sekä arkistoinnista. 4.2 Muistiotositteiden käsittely Muistiotositteet laaditaan Palkeissa tai kirjanpitoyksikössä R8:n muistiotositepohjaan tai sisäänluettavalle Excelmuistiotositteellle, jotka Rondo noutaa palvelimelta yön aikana. Tositteet asiatarkastetaan ja hyväksytään pääsääntöisesti kirjanpitoyksikössä. Palkeiden tehtäväksi on voitu antaa muiden kuin tulon tai menon todentavien tositteiden tarkastamisen ja hyväksymisen. Palkeet valvoon tositteiden kiertoa Rondossa. Tehostettu valvonta kauden ja vuoden vaihteessa. Palkeet siirtää tositteet kirjanpitoon ja huolehtii arkistoinnista. Audit trailin todentamiseksi Palkeet merkitsee korjaukset alkuperäisiin tositteisiin Rondonssa kommenttikenttään. 4.3 Muut pääkirjanpidon kauden aikaiset tehtävät Kauden vaihde Palkeissa muita kauden aikaisia tehtäviä ovat mm. seurantakohteiden ylläpito kirjanpitoyksikön toimittamien tietojen perusteella, tilijoukkojen ylläpito, tiedonsiirtoajot VTV:lle, kirjanpitoyksikön toimittamien palvelupyyntöjen käsittely, volyymitietojen kerääminen, tiliotteiden hyväksyminen (asiatarkastus tehdään maksuliikkeessä), arkistoinnin täydellisyyden varmistaminen ja jakamattomien määrärahojen täsmäyttäminen. Kirjanpitoyksikössä seurataan kirjanpidon oikeellisuutta ja ollaan tarpeen mukaan yhteydessä Palkeisiin sekä selvitetään virheitä tms. yhteistyössä Palkeiden kanssa. Taulukko 14. Kauden vaihteen prosessien kuvaukset ja omistajat Palkeet Palkeet Palkeet Prosessi Kuvaus Omistaja 5 Kauden vaihde Valtiokonttori 5.1 Kuukauden vaihde Kuukauden vaihteen toimenpiteet tehdään Palkeissa. Niihin Palkeet kuuluvat uuden kirjanpitokauden avaaminen, ilmoituksen toimittaminen Valtiokonttorille hallinnan siirroista ja lähetteiden tilin käytöstä, muistotositteiden kierron tehostettu valvonta, tasetilien täsmäytys, osakirjanpitojen sulkeminen ja täsmäyttäminen, projektien purkuajo, käyttöomaisuuden kauden vaihteen tehtävät, kauden sulkeminen ja kirjanpidon tekninen tarkastus. Sen jälkeen Palkeet tekee keskuskirjanpitosiirron viimeistään Valtiokonttorin antamien määräaikojen mukaisesti. Palkeet tarkastaa Valtiokonttorin keskuskirjanpidon sähköpostilla toimittaman kuittauksen siirrosta sekä asiatarkastaa ja hyväksyy tiliilmoituksen ja täsmäytyslaskelman keskuskirjanpidon Rondossa (KKP Rondo). Palkeet arkistoi viralliset kirjanpidon raportit Rondon arkistoon. 5.2 Varainhoitovuoden vaihde Vuoden vaihteessa Palkeet avaa uuden varainhoitovuoden marras-joulukuussa. Palkeet tekee saldojen siirtoajot, osakirjanpitojen sulkemisen, projektien purkuajon, varmistaa, että kaikki Valtiokonttori

32 32 (60) Valtuuksien seuranta käyttöomaisuutta koskevat tehtävät on tehty, ilmoittaa hallinnan siirroista ja lähetteiden tilinkäytöstä. Palkeet huolehtii lomapalkkavelkakirjauksesta ja tileistä poistojen kirjaamisesta. Edelleen Palkeet tekevät tilinpäätösviennit ja reitittää ne asiatarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi kirjanpitoyksikköön. Pääomasiirrot voidaan tarkastaa ja hyväksyä Palkeissa. Palkeet sulkee varainhoitovuoden, tekee keskuskirjanpitosiirron ja tarkastaa Valtiokonttorin keskuskirjanpidon toimittaman kuittausilmoituksen. Taulukko 15. Valtuuksien seurannan prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 6 Valtuuksien seuranta Valtiokonttori Valtuuksien seuranta on osa talousarvion toteutumisen seurantaa. Se sisältää talousarviossa tai laissa myönnetyt valtuudet ja niiden käytön sekä valtuuksien käytöstä aiheutuvien talousarviomenojen ja tulevina varainhoitovuosina aiheutumisen määrärahatarpeiden seurannan. Kirjanpitoyksikkö vastaa siihen kuuluvien virastojen ja laitosten valtuuksien seurannasta ja seurannan järjestämisestä, valtuustietojen oikeellisuudesta ja tietojen kokoamisesta. Kirjanpitoyksikön tulee käyttää seurantaa tarkoituksenmukaisia menettelyjä ja järjestelmiä ottaen huomioon valtuuksien lukumäärän ja luonteen. Kirjanpitoyksiköt huolehtivat valtuuksien käytön ja niistä aiheutuvien menojen seurannasta. Valtuuksia voidaan seurata kirjanpitoyksiköiden substanssijärjestelmissä tai Excelissä. Kiekussa valtuuksien seurantaan käytetään Valtuus-seurantakohdetta. Valtuuksien raportoinnissa Kiekussa saadaan sekä valtuuksien käytön tiedot että valtuuksien käytöstä aiheutuvien menojen toteutumien tiedot samalle raportille. Varainhoitovuoden päätyttyä kirjanpitoyksikön tulee laatia yhteenveto valtuustiedoista ja esittää tiedot tilinpäätöksessään talousarvion toteutumalaskelman yhteydessä. Kirjanpitoyksikön tulee toimittaa valtuustietonsa Valtiokonttorin keskuskirjanpitoon Valtiokonttorin antaman määräyksen mukaisesti. Valtiokonttori hoitaa keskitetyn seurannan ja esittää tiedot valtuuksista valtion tilinpäätöksen talousarvion toteutumalaskelman yhteydessä. Valtiokonttori

33 33 (60) Tilinpäätös Taulukko 16. Tilinpäätöksen prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 7 Tilinpäätös Valtiokonttori 7.1. Kirjanpitoyksikön tilinpäätös Tilinpäätös (ml. toimintakertomus) laaditaan Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin antaman ohjeistuksen ja kaavojen mukaisesti. Palkeet ja kirjanpitoyksikkö laativat tilinpäätöslaskelmat, liitteet ja tilinpäätöserittelyt (tase-erittelyt, poistosuunnitelmat, muut tilinpäätöserittelyt ja tilinpäätöksen yhteydessä laadittavat luettelot) sopimansa vastuunjaon mukaisesti, joka kirjataan tilinpäätösaikatauluun. Aikataulussa sovitaan myös kumpi toimittaa valtion tilinpäätöstä varten tarvittavat liitteet Valtiokonttorin keskuskirjanpitoon. Kirjanpitoyksikkö laatii toimintakertomuksen sekä kokoaa ja allekirjoittaa tilinpäätöksen. Tilinpäätös arkistoidaan kirjanpitoyksikössä ja sähköisesti Rondossa Valtion tilinpäätös Valtiokonttori antaa ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi valtiovarainministeriölle huhtikuun loppuun mennessä. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle Hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 :ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt.valtion tilinpäätös liitetään osaksi Hallituksen vuosikertomusta. Vuosikertomuksen osat ovat hallituksen vaikuttavuusselvitys, ministeriöiden tuloksellisuusselvitykset, tilinpäätöslaskelmat ja toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta Matkustus Palkeet, kirjanpitoyksikkö Valtiokonttori, valtiovarainministeriö, valtioneuvosto Matkustus prosessi jakautuu ennen matkaa ja matkan jälkeen sijoittuviin prosesseihin. Kuva 22. Matkustus prosessi

34 34 (60) Taulukko 17. Matkustuksen prosessien kuvaukset ja omistajat Prosessi Kuvaus Omistaja 1 Matkustus Valtiokonttori 1.1 Ennen matkaa Matkustaja laatii matkasuunnitelman, jossa kerrotaan mm. Kirjanpitoyksikkö matkan peruste ja matkasta aiheutuvat kulut kuten päivärahat, matkustuskulut, majoituskulut, verolliset korvaukset jne. Matkasuunnitelmalla anotaan myös mahdollista matkaennakkoa. Matkasuunnitelman ja mahdollisen ennakon hyväksyy tai hylkää viraston hallintosäännöissä määritelty hyväksyjä. Hyväksytty matkasuunnitelma toimii valtion matkustussäännön tarkoittamana matkamääräyksenä. Kun suunnitelma on hyväksytty, voidaan matkavaraukset tehdä sitovasti, ennakko maksaa ja matkalle lähteä. 1.2 Matkan jälkeen Matkustaja laatii matkalaskun, jolla anoo itselleen valtion matkustussäännön määrittelemiä matkakustannusten korvauksia sekä tilittää valtion maksuaikakortilla tehdyt ostot ja viraston matkatilin kautta tehdyt ostot (yleisimmin matkaliput ja majoitus). Matkalaskulle liitetään kuluihin liittyvät kuitit ja tositteet, jotka tarvittaessa skannataan sähköiseen muotoon. Asiatarkastaja tarkastaa matkalaskun, jonka jälkeen se siirtyy hyväksyjälle hyväksyntää varten. Hyväksyjä joko hyväksyy matkalaskun tai palauttaa sen asiatarkastajalle muutettavaksi. Hyväksynnän jälkeen aineisto siirtyy maksuliikejärjestelmään maksettavaksi ja matkustajalle maksetaan hänelle kuuluvat korvaukset. Matkalaskuun liittyvät verollisten korvausten tiedot siirtyvät palkanlaskentaan käsiteltäväksi, kirjanpitotiedot kirjanpitojärjestelmään ja arkistoitava aineisto arkistointijärjestelmään. Kirjanpitoyksikkö 3.4 Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien riippuvuudet Seurantakohteet Palkat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteisillä prosesseilla on riippuvuuksia Kieku-tietojärjestelmän myötä seurantakohteiden, palkkatietojen sekä matkahallinnan tietojen osalta. Kaaviokuva Kiekutietojärjestelmän liittymistä löytyy luvusta 5.6 Taloushallinnon järjestelmien väliset liittymät. Näiden lisäksi yhtymäkohtia on ainakin suunnitelmista tuloksiin prosessialueella. Prosessiriippuvuuksia tarkastellaan laajemmin kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan yhteydessä. Kieku-tietojärjestelmän henkilöstöhallinnon järjestelmään (SAP HCM) siirretään Kieku taloushallinnosta kirjanpidon seurantakohteet. Siirto tapahtuu SAP:n sisäisen rajapinnan välityksellä. Kaikille yhteiset ja kirjanpitoyksiköiden laatimat yrityskohtaiset oikeellisuustarkistukset siirretään myös SAP HCM - järjestelmään. Kieku taloushallinnosta siirretään palkanlaskentaan kirjanpidon seurantakohteet. Palkanlaskentasovelluksesta Kieku-taloushallintoon siirretään maksettujen palkkojen kirjanpitoaineisto (maksupalkat). Maksupalkka-aineiston lisäksi Palkat-järjestelmässä kohdennetaan henkilötasoiset kuukausipalkat seuran-

35 3.4.3 Matkahallinta 35 (60) takohteille tuntikirjausten perusteella (jakopalkka-aineisto). Jakopalkkaaineisto siirretään ainoastaan BI-tietovarastoon, jossa jakopalkka-aineisto yhdistetään kirjanpidon aineiston kanssa kustannuslaskennan raportointia varten. Matkahallintajärjestelmä M2:lla käsitellään viraston henkilökunnan kaikki matkalaskua koskevat tiedot aina matkamääräyksen laatimisesta matkalaskujen tekemiseen ja maksamiseen sekä kirjanpitoon tiliöintiin saakka. Kieku taloushallinnosta siirretään matkahallintaan kirjanpidon seurantakohteet. Matkatoimistojen laskut sekä rahana maksetut ennakot kirjataan ennakoiksi M2:een. Matkan jälkeen matkamääräys muutetaan M2:ssa matkalaskuksi ja matkaa varten otetut ennakot kuitataan laskua tehdessä. Matkalaskuihin liitetään sähköisesti kaikki liput ja ohjelmat sekä muut tarvittavat liitteet. Matkalasku lähetetään sähköisesti asiatarkastajalle, joka tarkistettuaan lähettää sen hyväksyjälle. Koneellisen hyväksynnän jälkeen ajettavassa tuotantoajossa syntyneet tiedostot siirretään koneellisesti, maksutiedosto maksuliikeohjelmistoon ja kirjanpitotiedosto Kiekuun. Arkistoitava materiaali siirretään Rondojärjestelmään. 4 Tietoarkkitehtuuri 4.1 Päätietoryhmät Valtion taloushallinnon tiedot on tässä kuvauksessa ryhmitelty seitsemään päätietoryhmään: toiminta- ja taloussuunnittelun tietoihin, tuloksellisuustietoihin, hankintatietoihin, menojen käsittelyn tietoihin, tulojen käsittelyn tietoihin, kirjanpitotietoihin sekä matkustuksen tietoihin. Taulukko 18. Valtion taloushallinnon tietoarkkitehtuurin päätietoryhmät Päätietoryhmän nimi 1 Toiminta- ja taloussuunnittelun tiedot 2 Tuloksellisuustiedot 3 Hankintatiedot 4 Menojen käsittelyn tiedot 5 Tulojen käsittelyn tiedot 6 Kirjanpitotiedot 7 Matkustuksen tiedot Toiminta- ja taloussuunnittelun tiedot Taulukko 19. Toiminta- ja taloussuunnittelun tiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 1 Toiminta- ja taloussuunnittelun tiedot 1.1 Määrärahatiedot Määräraha on tietyn menon maksamiseen varattu rahaerä. Menot ryhmitellään pääluokan mukaan ja on tarkoitettu käytettäväksi kaikkiin kyseisestä toiminnasta säännönmukaisesti aiheutuviin menoihin, jollei talousarviosta muuta johdu.

36 36 (60) 1.2 Tuloarviotiedot Tuloarvio on arviolaskelma talouden tuloista tiettynä ajanjaksona. Tulot ryhmitellään laatunsa mukaan 1.3 Valtuustiedot Tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä voidaan myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu oikeus tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin tulo- ja menoarvioihin. Valtuutta saadaan käyttää sen varainhoitovuoden aikana, jonka tulo- ja menoarvioon se on otettu 1.4 Henkilötyövuositiedot Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta. Organisaation kaikki palkatut tunnit (säännöllinen työaika+ylityötunnit) jaetaan kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisillä palkatuilla tunneilla vuodessa. 1.5 Hanke- ja investointitiedot Hankkeilla ja investoinneilla sijoitetaan taloudelliset resurssit organisaatioon pitkäksi aikaväliksi Tuloksellisuustiedot Taulukko 20. Tuloksellisuustiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 2 Tuloksellisuustiedot 2.1 Strategiset tavoitteet Organisaation pitkän aikavälin tavoitteet, jotka johtuvat mm. hallitusohjelmasta, kehyspäätöksestä, lainsäädännöstä, ohjelmista ja sopimuksista. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tulostavoitteet korostavat viraston oman panoksen merkitystä tuloksen saavuttamisessa. Ne ovat viraston omasta toiminnasta johdettuja ja painottavat niitä tulostekijöitä, joihin viraston omalla toiminnalla ja sen johtamisella voidaan välittömästi vaikuttaa. 2.3 Sisäisen budjetoinnin tiedot Sisäinen budjetointi on organisaation toiminnan suunnittelua, joka sisältää määrärahojen kohdistamisen organisaation sisällä sekä yhdistää resurssit strategian toimeenpanoon. 2.4 Kustannuslaskennan tiedot Kustannuslaskennan avulla tuotetaan tietoa ensisijaisesti sisäisiin käyttötarkoituksiin, mutta valtiolla myös ulkoisen laskennan käyttöön, mm. suoritteiden yksikkökustannuksista ja kustannusvastaavuuksista maksullisessa yhteisrahoitteisessa toiminnassa. 2.5 Hinnoittelutiedot Hinnoittelulla määritellään myytävien tuotteiden ja palveluiden optimaalista hintaa kysyntään ja kustannuksiin nähden Raportointitiedot Taulukko 21. Raportointitiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 3 Raportointitiedot 3.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tiedot 3.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tiedot Yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuvaa toimenpiteiden vaikutuksia verraten laajoihin kokonaisuuksiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Vaikuttavuudella pyritään vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin ja varmistamaan sosiaalinen kehitys, taloudellinen kasvu, työllisyys, jne. Toiminnallinen tuloksellisuus kuvaa organisaation oman toiminnan aikaansaannoksia ja toiminnan tehokkuutta. Se koostuu seikoista, joihin yksittäisen viraston tai laitoksen johtamisella voidaan vaikuttaa.

37 37 (60) 3.3 Voimavarojen tiedot Voimavarojen tiedot sisältävät sekä aineellisten että aineettomien resurssien käytön Hankintatiedot Taulukko 22. Hankintatiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 4 Hankintatiedot 4.1 Kilpailutustiedot Tiedot kilpailutuksesta: Tarjouspyyntö (sisältää mm. hankinnan kohteen kuvauksen, vaatimukset, valintaperusteet ja muut hankintalain edellyttämät tiedot), saadut tarjoukset ja niiden käsittelyn dokumentaatio, hankintapäätös perusteluineen sekä valitusosoitus. 4.1 Sopimustiedot Valitun tavaran tai palveluntoimittajan kanssa tehty sopimus, joka sisältää tiedot sopimusosapuolista, sopimuksen kohteesta, toimitus- ja maksuehdoista, sopimuskaudesta, sopimuksen seurannasta ja muista ehdoista. 4.2 Tuotetiedot Rekisteri tavaran- tai palveluntarjoajan tuotteista, niiden hinnoista ja toimituseristä 4.4 Tilaustiedot Tieto tavaran- tai palveluntoimittajalla tehdyn tilauksen sisällöstä: tavara tai palvelu, määrä, hinta, toimitus- ja maksuehdot Menojen käsittelyn tiedot Taulukko 23. Menojen käsittelyn tiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 5 Menojen käsittelyn tiedot 5.1 Toimittajatiedot Keskeiset tiedot tavaran tai palvelun toimittajasta: Nimi, osoite, yhteystiedot, y-tunnus, pankkiyhteystieto, status arvonlisäveroja ennakkoperintärekistereissä, maksuehdot sekä toimittajan tunnus toimittajarekisterissä 5.2 Hankintamenon tiedot Hankintameno on tavarasta tai palvelusta maksettu hinta. 5.3 Maksuunpanon tiedot Tieto maksettavasta summasta, maksun saajasta sekä tämän pankkiyhteystiedosta 5.4 Siirtomenojen tiedot Siirtomenoja ovat kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, Kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille Tulojen käsittelyn tiedot Taulukko 24. Tulojen käsittelyn tiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 6 Tulojen käsittelyn tiedot 6.1 Asiakastiedot Asiakastietojen avulla ylläpidetään kirjanpitoyksikön myytävien tuotteiden ja palveluiden asiakkaiden yhteys- ja lisätietoja. 6.2 Nimiketiedot Nimiketiedoilla hallinnoidaan kirjanpitoyksikön myytävien tuotteiden ja palveluiden kokonaisuutta. Nimiketiedot sisältävät tiedot mm. yksikköhinnoista, arvonlisäverosta ja liikekirjanpidon tilistä.

38 38 (60) 6.3 Laskutustiedot Laskutustiedoilla hallinnoidaan kirjanpitoyksikön tuotteiden ja palveluiden myyntitapahtumia. Laskutustiedot yhdistävät asiakas- ja nimiketiedot, laskutusmäärät sekä muut ulkoisen ja sisäisen laskennan edellyttämät tiedot. 6.4 Saatavatiedot Saatavatietojen avulla seurataan kirjanpitoyksikön avointen, perinnässä olevien, maksettujen ja tileistäpoistettujen myyntitapahtumien tilaa Kirjanpitotiedot Taulukko 25. Kirjanpitotiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 7 Kirjanpitotiedot 7.1 Seurantakohdetiedot Valtion yhteisen seurantakohdemallin mukaiset seurantakohteet. Seurantakohteet ovat yhteisiä konsernitasoisia ja kirjanpitoyksikkötasoisia. Seurantakohteet sisältävät ulkoisen ja sisäisen laskennan seurantakohteet ja osa niistä on kirjanpitoyksiköille pakollisia. Seurantakohteilla tuotatetaan tiedot suunnittelun ja seurannan tarpeisiin. 7.2 Käyttöomaisuustiedot Käyttöomaisuus sisältää tiedot esineistä, erikseen luovutettavissa olevat oikeuksista ja muista hyödykkeistä, joiden vaikutusaika tuotannontekijänä ulottuu useammalle kuin yhdelle tilikaudelle tai jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. 7.3 Tositetiedot Tositetiedot sisältävät tosiaineiston ja kirjanpitokirjojen tiedot. Tosite todentaa kirjanpitotapahtuman ja siitä tulee käydä ilmi, mistä tapahtuma on aiheutunut sekä tapahtuman ajankohta. Kirjanpidon tositemerkintöjä ovat tarkastus- ja hyväksymismerkinnät sekä kirjanpitomerkinnät. 7.4 Valtuuksien seurannan tiedot Talousarviossa tai laissa myönnetyt valtuudet ja niiden käyttö sekä valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenot ja tulevina varainhoitovuosina aiheutuvat määrärahatarpeet. 7.5 Tilinpäätöstiedot Kirjanpitoykskön tilinpäätös sisältää toiminnallista tuloksellisuutta ja sen kehitystä sekä vaikutuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen kuvaavan toimintakertomuksen, talousarvion toteutumista kuvaavan talousarvion toteutumalaskelman, tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen sekä oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarpeelliset liitetiedot. Valtion tilinpäätös sisältää talousarvion toteutumista kuvaavan talousarvion toteutumalaskelman, tuottoja ja kuluja kuvaavan tuottoja kululaskelman, varainhoitovuoden päättymisajankohdan taloudellista asemaan kuvavaan taseen, rahavirtoja kuvaavan rahoituslaskelman ja oikeiden riittävien tietojen antamiseksi tarpeelliset liitetiedot Matkustuksen tiedot Taulukko 26. Matkustuksen tiedot Päätietoryhmän nimi Kuvaus Omistaja 8 Matkustuksen tiedot 8.1 Matkasuunnitelman tiedot Ennen matkaa laadittu matkasuunnitelma sisältää tiedot matkan oletetuista alkamis- ja päättymisajoista, matkakohteesta ja

39 39 (60) reitistä, matkan ja kulujen perusteista, anottavista matkakustannusten korvauksista sekä muista matkakuluista. Matkasuunnitelmalla anotaan myös mahdollista matkaennakkoa. Hyväksytty matkasuunnitelma toimii valtion matkustussäännön tarkoittamana matkamääräyksenä. 8.2 Matkalaskun tiedot Matkan jälkeen laadittava matkalasku sisältää tiedot toteutuneista matkan alkamis- ja päättymisajoista, matkakohteesta ja reitistä, matkan ja kulujen perusteista, anottavista matkakustannusten korvauksista sekä muista matkakuluista. 4.2 Valtionhallinnon yhteinen seurantakohdemalli Kieku-tietojärjestelmän ja -toimintamallin yhteydessä käyttöönotettavan seurantakohdemallin tavoitteena on tuottaa tietoa kattavasti kirjanpitoyksikön ydintoiminnasta ja tuottavuudesta, toimia tulosohjauksen välineenä sekä viraston sisäisen johtamisen tukena. Seurantakohdemalli kattaa ulkoisen ja sisäisen laskennan. Seurantakohteita on sekä konsernitasoisia, yhteisiä että kirjanpitoyksikkökohtaisia. Seurantakohteita on yhteensä 14, joista kirjanpitoyksiköllä on käytössään enintään 11. Kaikkia seurantakohteita ei tarvitse ottaa käyttöön, jos niille ei ole kirjanpitoyksikön seurannan kannalta tarvetta. Näillä seurantakohteilla pystytään hoitamaan tyypillisen viraston tärkeimmät suunnittelun ja seurannan kohteet. Seurantakohteita täydentävät suunnittelun ja seurannan osalta myös Kieku-tietojärjestelmän muut toiminnallisuudet sekä liitännäisjärjestelmät, kuten matkahallintajärjestelmä M2 ja erilaiset substanssijärjestelmät. Ministeriö koordinoi hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden kanssa kirjanpitoyksikkökohtaisten seurantakohteiden suunnittelua ja toteutusta. Kirjanpitoyksikön tehtävänä on omaa toimintaansa palvelevien laskentakohteiden ja koodien määrittäminen seurantakohteiksi. Tiedot kirjanpitoyksikön käyttöön ottamista seurantakohteista ylläpidetään yhtenäisesti ja keskitetysti palvelukeskuksessa. Kuva 23. Valtion yhteinen seurantakohdemalli

40 40 (60) Ulkoisen laskennan seurantakohteet Kirjanpitoyksikkö Kirjanpitoyksikkö on valtion talousarviotalouteen kuuluva virasto, laitos tai rahasto. Kirjanpitoyksikölle kuuluu mm. maksuliikkeen ja kirjanpidon hoitaminen, tilinpäätöksen laatiminen sekä näiden tehtävien sisäinen valvonta. Liikekirjanpidon tili (LKP-tili) Valtion liikekirjanpidolla tuotetaan tuotto-kulu-perusteinen tuloksenlaskenta (tilikauden tuotto- tai kulujäämä) ja tase. Liikekirjanpidon tehtävänä on myös tositteisiin perustuvien kirjausten avulla pitää talousyksikön ja sitä ympäröivillä markkinoilla olevien muiden talousyksiköiden rahavarat ym. erät erillään toisistaan. Talousarviokirjanpidon tili (TaKP-tili) Talousarviokirjanpidolla mahdollistetaan eduskunnan päättämien tulo- ja menoarvioiden toteutumisen seuranta. Talousarviokirjanpidon tilien ja niiden sisällön tulee vastata talousarviota ja sen tilijaottelua. Talousarviokirjanpito käsittää talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja Valtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon tilit Kumppani Sisäisen laskennan seurantakohteet Kumppanikoodi kertoo sen, mille valtion kirjanpitoyksikölle meno maksetaan tai keneltä tulo saadaan. Sen avulla tullaan myöhemmin toteuttamaan konsolidointi ja sisäisten erien eliminoinnit. Kumppani-seurantakohde tarvitaan sisäisten erien tunnistamiseksi ja täsmäytyksen helpottamiseksi. Se mahdollistaa myös sisäisen laskutuksen Kiekussa olevien kirjanpitoyksiköiden välillä (ei tällä hetkellä käytössä). Toimintayksikkö Toimintayksiköllä tarkoitetaan Kieku-tietojärjestelmässä tulosyksikköä tai kustannuspaikkaa. Se kuvaa kirjanpitoyksikön sisäisen organisaatiorakenteen ja hierarkian. Sitä käytetään mm. tuotto- ja kulukirjauksissa, raportoinnissa, sisäisessä budjetoinnissa, vyörytyksissä ja käyttöomaisuusyksikön perustiedoissa. Toimintayksikkö toimii yhdistävänä tekijänä Kiekun taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon välillä. Projekti Projektilla on määritelmällisesti aina aikataulu, alkamis- ja päättymispäivämäärä. Projektilla on selkeä tavoite, suunnitelma ja resurssit, jonka tuloksia seurataan. Projektin asettaja määrittää onko kyseessä valtiotasoinen vai virastotasoinen projekti. Projektin asettaja määrittää, miten ja millä tarkkuudella seuranta toteutetaan. Projekteja voidaan seurata ja raportoida perustietojen, organisaatiotietojen sekä lisäluokitusten avulla. Projekti seurantakohteella voidaan seurata myös 1.) valtiotasoisia hankkeita, joiden tavoitteet kohdistuvat koko valtiohallintoon ja joiden toimijat koostuvat

41 41 (60) useammasta kirjanpitoyksiköstä/virastosta, 2.) virastojen välisiä projekteja, joiden toimijat koostuvat kahdesta tai useammasta virastosta sekä 3.) virastojen omia projekteja, virastojen omaa toimintaa varten Toiminto Toiminto kuvaa niitä tehtäviä tai toimintoja, joita valtionhallinnossa ja sen virastossa tehdään. Toiminnon tulee olla viraston toiminnan kannalta mitattavissa oleva kokonaisuus. Toiminnot jakautuvat ydin- ja tukitoimintoihin ja ne kytketään valtioneuvoston ohjesäännön mukaiseen hierarkiaan. Tukitoiminnot ovat yhteisiä koko valtionhallinnolle, mutta kirjanpitoyksikkö voi niitä tarkentaa. Toimintoa hyödynnetään myös vyörytyksissä välillisten palkkakustannusten ja yleiskustannusten kohdistamisessa lopullisille laskentakohteille. Suorite Muut seurantakohteet Suoritteella tarkoitetaan prosessissa tai toiminnoissa aikaansaatu tuotos (output). Suoritteet voivat olla hallinnonalan, viraston, toimintayksikön, prosessin tai toiminnon tuotoksia. Suoritteet ovat maksullisia tai maksuttomia tuotteita, palveluita tai aikaansaannoksia. Suorite seurantakohde luo edellytykset toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden seurannalle Valtuus Valtuus on määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu oikeus tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia. Valtuuden käytöstä aiheutuvat määrärahatarpeet on suunniteltu joko kokonaan tai osittain seuraavien vuosien talousarvioihin. Seurantakohteen avulla seurataan eduskunnan valtion talousarviossa myöntämiä valtuuksien käytöstä aiheutuneita talousarviomenoja talousarviokirjanpidon mukaisina. Alue tai kunta Alueryhmittelyn seurantakohde perustuu Tilastokeskuksen määrittelemiin hallinnollisiin alueisiin, joiden perustana on kunta ja ulkomaiden osalta valtio. Tämän seurantakohteen avulla on mahdollista tuottaa alue- ja kuntakohtaisia tilastoja ja raportteja. Seurantakohde 1 ja Yhteiset ohjaus- ja tukitoiminnot Seurantakohteet 1 ja 2 ovat kirjanpitoyksikön vapaasti valittavissa olevia seurantakohteita, joilla kirjanpitoyksiköt voivat tuottaa raportointia omaa seurantaansa varten. Ohjaustoiminnot on lähtökohtaisesti rakennettu ministeriöiden yhteisten tehtävien seurantaa varten, mutta myös kirjanpitoyksiköt käyttävät tiettyjä ohjaustoimintoja ohjeen mukaisesti. Ministeriöt voivat ottaa käyttöön tarkennetut ohjaustoiminnot. Tukitoiminnot ovat kirjanpitoyksikön ydintoimintoja yleisesti tukevia tukitoimintoja. Kiinteästi ydintoimintaan liittyvä toiminta kohdistetaan ydintoimintoon eli seurataan ydintoimintona.

42 42 (60) Kuva 24. Yhteiset ohjaus- ja tukitoiminnot 4.3 Valtion talouden ja toiminnan tuloksellisuuden peruskriteerit Valtion talouden ja toiminnan tuloksellisuuden peruskriteereistä säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa ja asetuksessa. Tuloksellisuuden peruskäsitteet, joita käyttäen julkista toimintaa arvioidaan ja sen tuloksista raportoidaan, muodostuvat neljästä peruskriteeristä: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joka kuvaa sitä, missä määrin yhteiskuntapolitiikalle asetetut tavoitteet on saavutettu Toiminnallinen tehokkuus, joka kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään valtion toiminnassa. Toiminnallisen tuloksellisuuden osatekijöitä ovat taloudellisuus ja tuottavuus sekä maksullisen toiminnan osalta kannattavuus tai kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta, joka kuvaa valtion henkilöstön voimavarojen käyttöä ja henkilöstön osaamisen, työkyvyn, motivaation ja johtamisen tilaa. Julkisen toiminnan tuloksellisuus edellyttää, että voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa, jolloin toiminnalla saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. Valtioneuvosto raportoi tuloksellisuuden kehityksestä eduskunnalle valtion tilinpäätöskertomuksessa. Virastot raportoivat toiminnallisen tehokkuuden kehityksestä tilinpäätöksissään.

43 43 (60) Kuva 25. Tulosprisma Tuloksellisuuden peruskriteerien uudistaminen Vuonna 2012 päättynyt tulosohjauksen kehittämishanke on esittänyt loppuraportissaan tulosprisman uudistamiseksi mallin, jolla pyritään paremmin korostamaan yhtenäisyyttä, poikkihallinnollisuutta sekä yhteistä tavoitteiden asettamista. Talousarvioasetusta ei ole kuitenkaan tältä osin muutettu, joten tulosohjauksen uudistusten toimeenpano on jäänyt kesken. Uudistetussa tulosprismassa toiminnallinen tuloksellisuus jakautuu tuotoksiin, laadunhallintaan sekä toiminnalliseen tehokkuuteen. Laadunhallinta jakautuu edelleen suoritteisiin ja julkishyödykkeisiin sekä palvelukykyyn ja laatuun. Voimavarojen hallinta on jaettu henkilöresursseihin ja rahoitukseen. Rahoitus on edelleen jaettu budjettirahoitukseen ja ulkopuoliseen rahoitukseen. Kuva 26. Uudistettu tulosprisma

44 44 (60) 5 Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Valtio taloushallinnon tunnistetut tietojärjestelmät on tässä kuvauksessa luokiteltu 1.) taloushallinnon järjestelmiin, 2.) suunnittelun ja seurannan järjestelmiin, 3.) hankehallinnan järjestelmiin, 4.) tapahtumahallinnan järjestelmiin sekä 5.) toimisto-ohjelmiin. Toimisto-ohjelmat ovat mukana tietojärjestelmien tarkastelussa sikäli kun niillä hoidetaan sellaista taloushallinnon prosessia tai prosessin osaa, mitä voitaisiin hoitaa myös tietojärjestelmän avulla. Kuva 27. Valtion taloushallinnon tietojärjestelmät Kieku-hankkeen myötä prosessit on kuvattu pitkälti järjestelmän näkökulmasta. Taloushallintokokonaisuudessa prosesseista vain osa tehdään Kiekujärjestelmää käyttäen ja kaikista prosesseista ei ole suoraa integraatiota Kieku-järjestelmään. 5.1 Taloushallinnon perusjärjestelmät Taulukko 27. Taloushallinnon perusjärjestelmät Järjestelmän nimi Kuvaus Omistaja Käyttäjät Taloushallinnon perusjärjestelmät Kieku Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Valtiokonttori Kirjanpitoyksiköt Rondo Laskujen ja asiakirjojen kierrätys- ja arkistointijärjestelmä Valtiokonttori Kirjanpitoyksiköt

45 45 (60) PV SAP Puolustusvoimien käytössä oleva talous- ja Puolustusvoimat Puolustusvoimat henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä PV Rondo Puolustusvoimien käytössä oleva laskujen ja Puolustusvoimat Puolustusvoimat asiakirjojen kierrätys- ja arkistointijärjestelmä TIlha Tilaustenhallintajärjestelmä Valtiokonttori Kirjanpitoyksiköt Keskuskirjanpitojärjestelmä Valtion kirjanpidon laatiminen Valtiokonttori Valtiokonttori (KKP) TATI Talousarvion tilijaottelujärjestelmä Valtiokonttori Valtiokonttori KKP-Rondo Keskuskirjanpidon asiakirjojen kierrätys- ja arkistointijärjestelmä Valtiokonttori Kaikki valtuus.exe valtuusseuranta Valtiokonttori Valtiokonttori Netra Valtion raportointipalvelu Netra on julkinen palvelu, joka sisältää ajankohtaista tietoa Valtiokonttori Kirjanpitoyksiköt sekä yksityinen sektori valtion toiminnasta, resursseista ja tuloksellisuudesta Maksuliikejärjestelmä Maksujen välitys Palkeet Palkeet/kirjanpitoyksiköt OpusCapita PV Maksujen välitys Puolustusvoimat Puolustusvoimat Rahakas Kassaennustejärjestelmä Valtiokonttori Kirjanpitoyksiköt ja Palkeet M2 matka- ja kuluhallinta Matka- ja kululaskut, valtion maksuaikakortti- ja matkatilitapahtumien käsittely Palkeet Kirjanpitoyksiköt Optimaze Hallinnon tilahallinta (HTH) -tietopalvelun järjestelmä. Tietopalvelun avulla pyritään lisäämään valtioyhteisön tasolla tilankäyttö-, energiankäyttö- ja kustannustietojen läpinäkyvyyttä Senaatti-kiinteistöt Kirjanpitoyksiköt Substanssijärjestelmä Kirjanpitoyksikön oma järjestelmä, joka ei Kirjanpitoyksikkö Kirjanpitoyksiköt ole kaikille yhteinen Poistuvat taloushallinnon järjestelmät Taloushallinto ja kirjanpito Palkeet Kirjanpitoyksiköt 5.2 Suunnittelun ja seurannan järjestelmät Taulukko 28. Suunnittelun ja seurannan järjestelmät Järjestelmän nimi Kuvaus Omistaja Käyttäjät Suunnittelu ja seuranta Buketti Kehyspäätösten ja talousarvioiden laatimisjärjestelmä VM Ministeriöt Senaattori Valtioneuvoston intranet VM Valtioneuvosto Tulostietojärjestelmä Tuloksellisuustietojen suunnittelu- ja Valtiokonttori Tulosohjatut virastot seurantajärjestelmä PTJ Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä Valtioneuvosto Valtioneuvosto Tahti Työnantajan henkilötietojärjestelmä Valtiokonttori Kaikki

46 46 (60) 5.3 Hankehallinnan järjestelmät Taulukko 29. Hankehallinnan järjestelmät Järjestelmän nimi Kuvaus Omistaja Käyttäjät Hankehallinta Hankesalkkuratkaisu (VM) Projektinhallintatyökalu ICT-projekteja VM Kirjanpitoyksiköt varten Asianhallintajärjestelmä diaari ja arkisto Kirjanpitoyksiköt Kaikki 5.4 Tapahtumahallinnan järjestelmät Taulukko 30. Tapahtumahallinnan järjestelmät Järjestelmän nimi Kuvaus Omistaja Käyttäjät Tapahtumahallinta Asiakastuki (AT) Asiakastukijärjestelmä Palkeet Kirjanpitoyksiköt 5.5 Toimisto-ohjelmat Toimisto-ohjelmat ovat tietojärjestelmätarkastelussa mukana siltä osin, kun niitä käytetään sellaisessa roolissa, joka voitaisiin hoitaa myös yhteisen tietojärjestelmän avulla. Taulukko 31. Toimisto-ohjelmat Järjestelmän nimi Kuvaus Omistaja Käyttäjät Toimisto-ohjelmat Excel Taulukkolaskentaohjelma Kaikki XSL Formatter Dynaamisten PDF-tulosteiden tuottamiseen VM VM Word Asiakirjojen laatiminen Kirjanpitoyksiköt Adobe Acrobat PDF-tiedostojen luonti ja jakaminen Ministeriöt, Kirjanpitoyksiköt Indesign Taitto-ohjelma Valtioneuvosto Incopy Taitto-ohjelma Valtioneuvosto FrontPage www-sivujen toteutukseen FrameMaker Taitto-ohjelma VM VM Muotoiluohjelma valtion tilinpäätöksen kaavojen muotoilun yhtenäistämiseen Valtiokonttori Valtiokonttori

47 47 (60) 5.6 Taloushallinnon järjestelmien väliset liittymät Tässä luvussa on kuvattu Kieku-tietojärjestelmän taloushallinnon ulkoiset liittymät sekä järjestelmän komponenttien väliset sisäiset integraatiot Kieku-tietojärjestelmän taloushallinnon ulkoiset liittymät Kuva 28. Kieku-tietojärjestelmän taloushallinnon ulkoiset liittymät Kieku-tietojärjestelmän sisäinen integraatio Kuva 29. Kieku-tietojärjestelmän komponentit ja niiden välinen sisäinen integraatio

48 48 (60) 6 Johtopäätökset Tähän lukuun on koottu valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytilankuvauksen aikana nousseita havaintoja ja kehittämisehdotuksia sekä kokonaisuuden näkökulmasta että prosessialueittain omissa alaluvuissaan. Sekä kokonaisuutta että kutakin prosessialuetta tarkastellaan ensin yhteisten tietojärjestelmien hyödyntämisen näkökulmasta, minkä jälkeen on listattu keskeisiä kehittämiskohteita. Yhteisten tietojärjestelmien hyödyntäminen Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kartoituksessa selvitettiin eri prosesseissa hyödynnettävät yhteiset tietojärjestelmät sekä manuaalinen toimisto-ohjelmien (word, excel jne.) käyttö prosesseissa tai niiden osissa. Yhteisillä tietojärjestelmillä hoituu käytännössä kokonaisuudessaan menojen ja tulojen käsittely sekä matkustukseen liittyvät taloushallinnon tehtävät. Sen sijaan toimisto-ohjelmien käyttöön tukeudutaan eniten suunnitelmista tuloksiin ja kirjauksesta tilinpäätökseen prosessialueilla sekä hankintojen suunnittelussa ja tekemisessä. Kuva 30. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat taloushallinnon prosesseissa Yleisiä kehittämiskohteita 1. Prosessien kuvaaminen toimintalähtöisesti Valtion taloushallinnon prosessien kuvaustyötä on tehty tietojärjestelmälähtöisesti, jolloin kokonaiskuva on jäänyt osin puutteelliseksi. Esimerkiksi hankinnasta maksuun prosessissa on oletuksena, että Tilha on kaikilla virastoilla käytössä, mikä ei kuitenkaan vastaa nykytilannetta. Tämän prosessialueen puutteena on myös se, että isoissa investointihankkeissa ei ole yhtenäistä prosessia tai sitä ei ole kuvattu. Samoin Kiekuun liittyvät prosessikuvaukset ovat järjestelmälähtöisiä. Taloushallinnossa vain osa tehtävistä ja aisoista

49 49 (60) tehdään Kiekussa, joten Kieku-prosessit eivät kata kaikkia taloushallinnon prosesseja. Prosessialueiden väliset yhteydet tulisi kuvata. Kuvausten tulisi olla järjestelmä- ja toimittajariippumattomia, missä tietojärjestelmät esitetään komponentteina esim. kirjanpito, raportointi, maksuliikenne jne. Samoin rajapinnat henkilöstöhallinnon prosesseihin tulisi kuvata vähintään yhteisten tietovirtojen osalta. Näin kuvauksia voitaisiin hyödyntää paremmin myös tulevissa järjestelmähankinnoissa 2. Taloushallinnon prosessien täydentämien Taloushallinnon prosesseihin ehdotetaan lisättäväksi Hanke- ja investointi-suunnittelu, Hallituksen vuosikertomus sekä Taloussääntö prosessit Lisäksi tulisi huomioida valtion taloushallinnon prosessien yhdenmukaisuus Julkisen talouden suunnitelman prosessin kanssa Volyymiltään merkittävimpien virastokohtaisten prosessien ominaispiirteiden tunnistaminen. Erityispiirteet tulisi kuvata kunkin viraston omassa KA-kuvauksessa 3. Taloushallinnon prosessien ohjauksen ja vastuiden sekä johtamisen selkiyttäminen Ohjausvastuita ja tehtäviä tulisi selkeyttää valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin, ministeriöiden sekä hallinnonalan ohjauksen ja valtioneuvoston hallintoyksikön taloushallinnon ohjauksen tehtävien kesken. Tavoitetilassa kuvataan myös ohjauksen ja johtamisen sisältö ja prosessit, sekä kunkin toimijan vastuut ja tehtävät Taloussuunnittelulle tulisi laatia yhteinen ylätason prosessikuvaus, mikä yhdistäisin hallinnonalakohtaiset prosessikuvaukset. Ilman vastuiden selkiyttämistä voi syntyä tilanne, jossa ohjausvastuut ja - tehtävät hämärtyvät eikä ohjaus tue tavoitteiden saavuttamista Prosessien kuvaamisen ohella pitää määrittää myös prosessin ohjaus- ja vastuutahot. Prosessin ohjausvastuu on konsernitasolla, kuten myös prosessinomistajan toteuttama konsernijohtaminen. Kirjanpitoyksiköillä on vastuu prosessin johtamisesta ohjauksen mukaisesti. Selkeillä vastuilla varmistetaan taloushallinnon yhtenäisyyden ja tuottavuuden kasvattaminen Valtion taloushallinnon prosessien ohjauksen ohella tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota prosessien johtamiseen. Kukin kirjanpitoyksikkö vastaa taloushallinnon prosessien johtamisesta omalla vastuulla olevien osaprosessien osalta sekä yhteistyöstä muiden osaprosessien kanssa. Prosessien johtamisessa olennaista on yhtenäisyyden varmentaminen ja tuloksellisuuden aikaansaaminen sekä tiiviin yhteistyön mahdollistaminen

50 50 (60) 6.1 Suunnitelmista tuloksiin 4. Taloustiedon tietoarkkitehtuurin määrittely Päätietoryhmiä tulisi vielä tarkentaa sekä kuvata prosessien väliset tietovirrat. Päätietoryhmille tulisi määritellä vähintään omistaja ja tietosuojataso. Edelleen päätietoryhmien omistajan määrittelyssä on hyvä tunnistaa yhteys myös sidosryhmien vastuisiin ja rooleihin Taloustiedon tietoarkkitehtuurin tarkemman määrittelyn avulla voitaisiin tehostaa tiedon keräämisen prosesseja, parantaa tiedon hyödynnettävyyttä sekä kehittää tietojohtamista 5. Säädösmuutostarpeiden selvittäminen Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaa määriteltäessä tulee huomioida kunkin kehittämisehdotuksen mahdolliset muutostarpeet säädöksiin Suunnitelmista tuloksiin prosessialueella yhteisten tietojärjestelmien käyttö on taloushallinnon prosessialueista vähäisintä. Kuva 31. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat suunnitelmista tuloksiin prosessialueella Kehittämiskohteita 1. Uudistetun tulosprisman käyttöönotto Valtionhallinnossa tulisi olla johdonmukaisesti käytössä yksi yhteinen tuloksellisuuden peruskriteeristö. Tuloksellisuuden käsitteistö vaihtelee nykyisin talousarvioasetuksen mukaisesti laadituissa tilinpäätöksissä, uudistetun tulosprisman mukaan laadituissa tulossopimuksissa sekä Vatu-ohjelman mukaisissa suunnitelmissa Suunnittelun ja raportoinnin yhtenäisyyden varmistamiseksi on olennaista vahvistaa käsitteistö yhdenmukaiseksi erityisesti talousarvioasetuksen osalta. Uudistettu tulosprisma ja sen kuvaustapa soveltuu kokonaisarkkitehtuuriryhmän mielestä talousarvioasetuksen valmistelun pohjaksi, sillä siinä on huomioitu yhteisten tavoitteiden mukanaolo ja ohjauksen poikkihallinnollisuus

51 51 (60) 2. Monivuotinen tulossopimusmalli Strategian ja tulossopimuksen yhdistäminen. Tulosohjauksen yhtenäistämiseksi ja keventämiseksi on suositeltavaa, että kaikilla hallinnonaloilla otetaan käyttöön monivuotinen tulossopimusmalli. Tässä voidaan hyödyntää valtion tulostietojärjestelmään laadittua tulossopimuspohjaa. Tulossopimuspohja on monivuotinen, jolloin koko hallituskauden tavoitteet voidaan sopia yhdellä dokumentilla. Tavoitteita voidaan tarkistaa hallituskauden edetessä vuosittain 3. Osaprosessien kytkeminen tiiviisti toiminnan johtamiseen Talouden johtaminen on osa toiminnan johtamista. Suunnitelmista tuloksiin -osaprosessi on olennainen talouden johtamisen työkalu. Jos talouden johtaminen ei ole osa toiminnan johtamista, tulostavoitteiden ja voimavarojen välistä suhdetta ei kyetä ottamaan huomioon. Kireän julkisen talouden vuoksi on välttämätöntä johtaa resurssien sopeuttamista asetettujen määrärahakehysten mukaisesti. Jos talouden johtamisen kytkentä epäonnistuu, siitä voi seurata viiveitä julkisen talouden suunnitelman toteuttamiseen ja tulostavoitteiden saavuttamiseen. Voimavarojen suunnittelu tulisi tavoitetilassa nähdä kokonaisuutena, huomioiden myös liittymät henkilöstöhallinnon prosesseihin Kustannuslaskennan tulisi olla kiinteä osa toiminnan suunnittelua. Huolehtimalla kustannuslaskennasta kiinteänä osana toiminnan suunnittelua ja raportointia, varmistetaan tulostavoitteiden saavuttamista toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan alueilla. Esimerkiksi tuottavuus- ja kustannusvastaavuustavoitteiden mukainen toiminnan johtaminen edellyttää ennakoivia ja ajantasaisia sisäisen laskennan tietoja 4. Ministeriöiden tilinpäätöskannanottojen antamisen aikataulun tiivistäminen ja yhtenäistäminen Ministeriöiden tilinpäätöskannanotot virastojen tilinpäätöksistä tulisi antaa viimeistään kuukauden sisällä tilinpäätöksen valmistumisesta. Kirjanpitoyksiköiden tilinpäätösaikataulua aikaistetaan helmikuun lopulle. Kun tilinpäätöskannanotot saadaan mahdollisimman pian tilinpäätöksen valmistumisesta, tällä voidaan parantaa tämän instrumentin ohjausvaikutusta ja antaa yhtenäinen viesti tilinpäätösaikataulun tiivistämisen merkityksestä. VTV:n kertomusmenettelyä olisi tarpeen kehittää siten, että se tukisi nopeampaa tilinpäätösaikataulua tai vaihtoehtoisesti voidaan harkita luopumista VTV:n erikseen raportoimien tarkastushavaintojen sisällyttämisestä tilinpäätöskannanottoon 5. Seurannan ja raportoinnin yhtenäistäminen Seurantaa ja raportointia on ohjeistettu valtionhallinnossa yhtenäisellä tavalla käytännössä vain toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen osalta. Yhtenäisemmillä prosesseilla ja käytännöillä voitaisiin saavuttaa tuottavuushyötyjä

52 52 (60) Toimintakertomusten ja tilinpäätöksen ohjeistusta tulisi täsmentää siten, että suunnittelun ja seurannan yhteys säilyy läpi koko ketjun. Yhtenäinen seuranta ja raportointi tukevat yhtenäisten prosessien toteuttamista ja tuottavuushyötyjen aikaansaamista 6. Tiedonhallinnan kehittäminen Tiedon-, asian- sekä asiakirjahallintaa kehittämällä suunnitelma- ja seuranta dokumentaatiota voitaisiin konsolidoida automaattisesti Selvitetään, voitaisiinko sähköistä allekirjoitusta ja sähköistä arkistointia hyödyntämällä tehostaa tiedonhallinnan prosessia (myös yhteys henkilöstöhallinnon prosesseihin on huomioitava) 6.2 Hankinnasta maksuun Hankinnasta maksuun prosessialueella manuaaliprosessit keskittyvät valmisteleviin toimiin, eli hankintojen suunnitteluun. Kuva 32. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat hankinnasta maksuun prosessialueella Kehittämiskohteita 1. Hankintojen kokonaisuuden suunnittelu ja johtaminen Taloushallinnon ja hankintatoimen tiiviimmällä yhteistyöllä voitaisiin tehostaa hankintojen suunnittelua ja seurantaa sekä toiminnon laatua 2. Hankintojen keskittäminen Hankintatoimen osaamisen keskittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä Ostolaskujen määrää vähentämällä voidaan keventää sisäistä laskentaa

53 53 (60) 3. Käänteinen tilausmenettely palveluhankinnoissa Käänteisellä tilausmenettelyllä voidaan parantaa tilauksellisten laskujen automaattista käsittelyä 4. Sopimuskohdistuksen ja tiliöintikoodien hyödyntäminen Laskujen käsittelyn nopeuttamisella voidaan tehostaa toimintaa 5. Tuoterepertuaarin hallinta Nimikkeiden määrää kohtuullistamalla voidaan tehostaa prosessia 6.3 Tilauksesta perintään Kuva 33. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat tilauksesta perintään prosessialueella Kehittämiskohteita 1. Myyntilaskutuksen automatisointi Myyntilaskun muodostamista voidaan automatisoida edelleen, kun kirjanpitoyksikön sähköinen laskutusaineisto ja manuaaliset laskutuspyynnöt tulevat yhtenäisen tiedon ja muodon mukaisina. Tällä varmistetaan myös osaprosessin muiden vaiheiden vastuiden selkiyttäminen. Myyntilaskut tulisi lähettää sähköisesti asiakkaille. Ensisijainen toimitustapa asiakkaan maksuun saakka tulee olla sähköinen, minkä vuoksi tulee laajasti hyödyntää mm. verkkolaskuja, Kansalaisen asiointitiliä, Netpostia ja elaskuja. Tällä menettelyllä aikaansaadaan kustannussäästöjä ja vältetään prosessin tuottavuutta heikentäviä maksuvirheitä 2. Sisäisen laskutuksen vähentäminen Kirjanpitoyksiköiden sisäisestä laskutuksesta tulisi luopua ja huomioida tarpeelliset määrärahamuutokset sisäisen talousarvion laadinnan yhteydessä tai sisäisessä laskennassa. Tällöin vältytään ylimääräiseltä työltä mikä liittyy sisäisten laskujen muodostamiseen ja käsittelyyn Kirjanpitoyksiköiden välisen sisäisen laskutuksen osalta on mahdollista hyödyntää eräissä tapauksissa talousarviomuutoksia. Palkeiden käyttämä palvelukeskusten laskutusmalli toimii esimerkkinä myös muille kirjanpitoyksiköiden välisille laskutuksille. Luottamusperiaatteella laskuttava yksikkö lähettää tavallisen myyntilaskun,

54 54 (60) jonka vastaanottaja käsittelee normaalisti. Tällöin vältytään yksityiskohtaisilta ylimääräistä työtä aiheuttavilta menokohtaisilta käsittelyiltä 3. Sähköinen rajapinta ulosoton ja käräjäoikeuksien järjestelmiin Perintäprosessiin sisältyy paljon manuaalisia toimenpiteitä. Jos Palkeiden sekä käräjäoikeuksien ja ulosoton välille voitaisiin rakentaa sähköinen rajapinta tai automatisoida prosessin tietovirtaa, vältyttäisiin kustannuksia aiheuttavalta ylimääräiseltä työltä Palkeissa ja kirjanpitoyksiköissä. Lisäksi minimoitaisiin perinnän viiveet, jotka heikentävät saatavien maksusuorituksia. Kehittämisen perusideana on sähköinen prosessi tilauksesta ulosottoon ja oikeuskäsittelyyn. 6.4 Kirjauksesta tilinpäätökseen Kuva 34. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat kirjauksesta tilinpäätökseen prosesialueella Kehittämiskohteita 1. Tilinpäätöksen rakenteen ja prosessin selkeyttäminen Tilinpäätöksessä tulisi monivuotisista tavoitteista raportoida vain merkittävimmät poikkeamat. Tilinpäätöksen rakenteena tulisi käyttää uudistettua tulosprismaa, eli suunnittelun ja seurannan tulisi

55 55 (60) perustua samaan rakenteeseen. Tilinpäätöksen kohdennusperiaatteita tulisi yhtenäistää ja selkeyttää Tilinpäätöksen rakennetta voisi kehittää kohderyhmään perustuen. Nykyisessä tilinpäätöksessä yhdistyvät sekä toiminnalliset asiat että tekniset tilinpitoon liittyvät asiat, mikä tekee asiakirjasta vaikeaselkoisen ja vaikeasti hyödynnettävän. Asiakirjan voisi tarvittaessa jakaa kahteen osaan, kirjanpitoyksikön toimintakertomukseen sekä valtion tilinpäätökseen (tai muihin valtiotasoisiin raportteihin tarvittaviin tietoihin) Rahoituksen rakenteen ja talousarvion toteutumisen raportoinnin päällekkäisyydet tulisi poistaa. Tilinpäätöksen liitteiden tarpeellisuus tulisi uudelleen arvioida, esimerkiksi käyttöomaisuus raportoinnin osalta Tilinpäätöksen raportoinnissa käyttävät käsitteet tulisi yhdenmukaistaa ja selkeyttää, esimerkiksi mitä raportoidaan: menoja, kuluja vai kustannuksia? Tilinpäätöksen sisällön keventämisellä sekä rakenteen yhtenäistämisellä voitaisiin tehostaa sekä prosessia että tiedon hyödyntämistä 2. Irtaimistokirjanpidosta luopuminen Irtaimistokirjanpidosta voitaisiin luopua, jos käyttöomaisuuskirjanpidon lähtökohdaksi otettaisiin euromäärien sijaan tarkoituksenmukaisuus. Käyttöomaisuutta ja irtaimistoa tulisi ajatella yhtenä kokonaisuutena Irtaimistokirjanpidosta luopumalla tai sitä keventämällä voitaisiin saavuttaa tuottavuushyötyjä 3. Talousarviotiedon prosessin sähköistäminen Talousarviotiedon tulisi siirtyä sähköisessä muodossa Buketin ja valtion keskuskirjanpidon talousarvion tilijaottelujärjestelmän välillä Menettely vähentäisi manuaalista päällekkäistä työtä ja noudattaisi periaatetta, että tieto kirjataan manuaalisesta sähköiseen muotoon vain kerran 4. Hallinnon sisäisen toiminnan lähtökohdaksi luottamusperiaate Valvonnan ja tarkastuksen prosesseja voitaisiin keventää esimerkiksi menojen käsittelyyn liittyvän riskiarvioinnin ja virkavastuun uudelleenmäärittelyn avulla. Toimintaa voitaisiin tehostaa keventämällä tositeliitteiden seurantaa ja valvontaa siirtämällä valvontaa virkavastuulle sekä esimiestyöhön

56 56 (60) 6.5 Matkustus Kuva 35. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat matkustus-prosessissa Kehittämiskohteita 1. Pysyvien matkamääräysten käytön laajentaminen Usein matkustavien osalta pysyvien matkamääräyksen käytöllä voitaisiin keventää matkustukseen liittyvää byrokratiaa 2. Matkalaskun liitteiden vähentäminen Liitteet voitaisiin jättää kokonaan pois tai tiedot tulisi pyrkiä saamaan sähköisesti VR:n ym. järjestelmistä

57 57 (60) 7 Taulukot ja kuvat Taulukot Taulukko 1. Taloushallinnon sidosryhmien tehtävät ja vastuut Taulukko 2. Valtion taloushallinnon palveluryhmät Taulukko 3. Toiminnan ja talouden suunnittelun prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 4. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kuvaukset ja omistajat Taulukko 5. Tulosten raportoinnin prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 6. Hankintojen suunnittelun prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 7. Hankintojen tekemisen prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 8. Menojen käsittelyn prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 9. Tulojen käsittelyn prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 10. Seurantakohteiden ylläpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 11. Käyttöomaisuuskirjanpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 12. Vaihto-omaisuuskirjanpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 13. Pääkirjanpidon prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 14. Kauden vaihteen prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 15. Valtuuksien seurannan prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 16. Tilinpäätöksen prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 17. Matkustuksen prosessien kuvaukset ja omistajat Taulukko 18. Valtion taloushallinnon tietoarkkitehtuurin päätietoryhmät Taulukko 19. Toiminta- ja taloussuunnittelun tiedot Taulukko 20. Tuloksellisuustiedot Taulukko 21. Raportointitiedot Taulukko 22. Hankintatiedot Taulukko 23. Menojen käsittelyn tiedot Taulukko 24. Tulojen käsittelyn tiedot Taulukko 25. Kirjanpitotiedot Taulukko 26. Matkustuksen tiedot Taulukko 27. Taloushallinnon perusjärjestelmät Taulukko 28. Suunnittelun ja seurannan järjestelmät Taulukko 29. Hankehallinnan järjestelmät Taulukko 30. Tapahtumahallinnan järjestelmät Taulukko 31. Toimisto-ohjelmat Kuvat Kuva 1. Kokonaisarkkitehtuurin kuvauskohteet ja näkökulmat... 4 Kuva 2. Taloushallinto osana julkisen hallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria... 5 Kuva 3. Valtionhallinnon virastokäsitykset sekä virastojen lukumäärät vuonna Kuva 4. Valtion taloushallinnon hallintomalli Kuva 6. Toiminta- ja taloussuunnittelun palvelut Kuva 7. Talousarvion laadintaan liittyvät palvelut Kuva 8. Maksuliikkeen palvelut Kuva 9. Kirjanpidon palvelut Kuva 10. Valtuusmenettelyn palvelut Kuva 11. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen sekä muun seurantajärjestelmän palvelut Kuva 13. Tilinpäätöksen palvelut Kuva 14. Talouden ohjauksen ja sisäisen valvonnan palvelut Kuva 15. Taloushallinnon prosessialueet Kuva 16. Suunnitelmista tuloksiin prosessialue Kuva 17. Valtion toiminnan ja talouden suunnitteluprosessi... 23

58 58 (60) Kuva 18. Monivuotinen suunnitteluprosessi Kuva 19. Hankinnasta maksuun prosessialue Kuva 20. Tilauksesta perintään prosessialue Kuva 21. Kirjauksesta tilinpäätökseen prosessialue Kuva 22. Matkustus prosessi Kuva 23. Valtion yhteinen seurantakohdemalli Kuva 24. Yhteiset ohjaus- ja tukitoiminnot Kuva 26. Uudistettu tulosprisma Kuva 27. Valtion taloushallinnon tietojärjestelmät Kuva 28. Kieku-tietojärjestelmän taloushallinnon ulkoiset liittymät Kuva 29. Kieku-tietojärjestelmän komponentit ja niiden välinen sisäinen integraatio Kuva 31. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat suunnitelmista tuloksiin prosessialueella Kuva 32. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat hankinnasta maksuun prosessialueella Kuva 33. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat tilauksesta perintään prosessialueella Kuva 34. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat kirjauksesta tilinpäätökseen prosesialueella Kuva 35. Tietojärjestelmät ja toimisto-ohjelmat matkustus-prosessissa... 56

59 59 (60) 8 Lähteet Laki valtion talousarviosta /423 Asetus valtion talousarviosta / Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta /634 Valtion taloushallinnon strategia Valtiovarainministeriön julkaisuja 7/ Valtio/name.jsp Valtion taloushallinnon strategia 2020 toimeenpanosuunnitelma. VM/BO Valtio/Taha_2020_toimeenpanosuunnitelma_120914_(2).pdf Kohti strategisempaa, kevyempää, poikkihallinnollisempaa ja yhtenäisempää tulosohjausta. Tulosohjauksen kehittämishankkeen loppuraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 21/ rkkinalaitos/ tuloso/tulosohjauksen_kehittaemishanke_netti.pdf Kustannuslaskennan kehittäminen (Kuke). Loppuraportti Valtion kirjanpitoyksiköt, virastot ja laitokset sekä talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot (VK 2014). Valtiokonttorin tiedote, , VK/127/00.01/ E5F-95A A2-8762E0C9BF9A Valtion taloushallinnon prosessit (VK-verkkosivut) FI/Virastoille_ja_laitoksille/Taloushallintoa_ja_johtamista_tukevat_palvelut/Val tion_taloushallinnon_prosessit Valtion taloushallinto (VM-verkkosivut) Yhteentoimivuus (VM-verkkosivut) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri sarkkitehtuuri JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

60 60 (60) 9 Liitteet 9.1 Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät hankkeet Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri työhön liittyen on tunnistettu seuraavat valtioneuvostotasoiset hankkeet, jotka tulee ottaa huomioon tai joiden työn tuloksilla voi olla vaikutusta kokonaisarkkitehtuuriin: Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus hanke Keskushallinnon uudistushanke Keskushallinnon virastorakennehanke Kokonaisarkkitehtuurijaosto Taloushallinto hanke Valtion hankintatoimen kehittämishanke Valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen hanke Valtion ohjausjärjestelmän kehittämisen toimeenpanohanke Valtion taloushallinnon strategian 2020 toimeenpanon ohjaus- ja seurantaryhmä Valtioneuvoston hallintoyksikkö Valtionhallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin (VHKA) arkkitehtiryhmä Ylimmän virkamiesjohdon uudistushanke Yhtenäisen valtioneuvoston rakennetta arvioiva Parlamentaarinen komitea