Palautekooste: JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito - Perusraportti

Transkriptio

1 Palautekooste: JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito - Perusraportti 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 9 - Enontekiön kunta - Tampereen kaupunki - Lappeenrannan kaupunki - Maskun kunta - Tilastokeskus - Espoon kaupunki/ tekninen keskus/kaupunkimittaus - Raision kaupunki/tekninen keskus - Suomen Kuntaliitto ry - Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia, Tietotekniikka 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 9 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 7 - Tärkeä asia. - Meillä on käytössä ao. ylläpitoon Iris infraomaisuuden hallintajärjestelmä, jonka avulla keskilinja-aineiston ja ominaisuustietojen ylläpito onnistuu. Olemme kehittäneet omia määrittelytapoja yhteistyössä ohjelmistotalon kanssa, en osaa sanoa ovatko nämä meidän digitointitapamme parhaita mutta palvelevat ainakin kaupungin sisäistä toimintaa. - Ei huomautettavaa - Suositusluonnokseen ei kommentteja - Kuntien osalta on huomattava, että suurissa kunnissa on jo suuria aineistoja, joiden muuttaminen on haastavaa vaatien joko ohjelmistomuutoksia tai ihmistyötä tai molempia. Kuntien KRYSP -aineiston ja kansallisen aineiston yhteen sovittaminen jäi kokonaisuutena hieman epäselväksi. Ylläpidon toivotaan kehittyvän mahdollisimman rajapintapohjaiseksi, jottei tietojärjestelmiä käyttävien kuntien osalta tulis päällekkäistä työtä. - Toinen yhteyshenkilö: Matti Holopainen, matti.holopainen@kuntaliitto.fi - Kansallisen lainsäädännön tuella muodostettavan aineiston lisäarvoja voisi luetella enemmänkin. Ainakin kunnille tuleva hyöty yhteensopivasta katurekisteristä pitäisi korostua selkeämmin. Julkishallinnon yksi yhteinen master-tieto liikenneväylistä on tärkeä aineisto jokaiselle osapuolelle. Suosituksen päivittämistä on odotettu kaupungissamme ja sen noudattaminen tulee aiheuttamaan prosessien, tiedonmuodostustapojen jne. päivittämistä. Kaupungin eri toimijoiden on haasteellista nähdä yhteentoimivan tiedon muodostamisen hyötyjä ilman selkeää ohjausta, kannustusta ja osoitusta sen hyödyistä. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän ja Digiroadin suhde jää hieman hämäräksi. Digiroad käsitetään tässä sekä tietomallina että järjestelmänä. Tietoaineisto ja järjestelmä tulisi erottaa selkeämmin toisistaan. Suosituksen soveltamiseen kunnan toiminnassa vaikuttavat käytössä olevien järjestelmien tekniset valmiudet. Uusia järjestelmiä vieroksutaan, jos hyötyinä nähdään epämääräisesti määritelty "kansallinen hyöty". Aineistoa voitaisiin hyödyntää kaupungissamme enemmänkin, jos se muodostettaisiin yhtenäisemmin, tiedostettaisiin paremmin ja tarjottaisiin helppokäyttöisessä muodossa tarjolle. Suosituksen tulisi nostaa esille myös joukkoistamisen mahdollisuudet tietojen ylläpidossa. Aineiston tulisi luoda edellytykset älyliikenteen kehitykselle!

2 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen ,57 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla , ,43 Yhteensä ,62 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 9 6. Vastustusperusteet 7. Yleiset muutosehdotukset - Geometrian mallinnussäännöistä yleisesti: Kuten suosituksessa todetaankin on säännöt luotu maanteille ja vastaaville, joten ne eivät suoraan sovi kuntien käyttöön. Voitaisiinko harkita, että suosituksen yhteyteen lisättäisiin vaikka esimerkkinä kuntakäyttöön sopivat keruuohjeet. Helsingillä tällaiset ohjeet/käytännöt lienevät olemassa? Tästä olisi kunnille apua, kun kaikkien ei tarvitsisi keksiä omia sääntöjään itse. Harkintaan... - Suosituksen tietomallin logiikka tulisi olla "tarkimmalta tasolta yleiseen" eli ensisijaisesti tuettava kaistatasoista geometriaa ja keskilinja täydentävää tietoa. Taajamien aineistot ovat keskeisiä ja lähtökohta koko aineiston hyödyntämispotentiaalille. Tie- ja katuverkon esteettömyys olisi ehdottomasti otettava mukaan (vaikka se liittyisi vain täydentäväksi tiedoksi luokiteltuun kevyeen liikenteeseen). Kevyen liikenteen luokitus, pysäköintipaikat ja reitit maanalaisiin pysäköintihalleihin sekä jalankulku (suojatietiedot) mm. mukaan. Metro ja raitiotieverkosto tulee huomioida. Palvelupisteet eivät tietojoukkona välttämättä liity Tie- ja katuverkkoaineiston yhteyteen tai ainakaan muodostu samoissa prosesseissa. Mieluummin osoitetietojen liittäminen tähän kuin palvelupisteet. Skeema, UML-malli ja varsinainen suositusteksti muodostavat nyt vähän heterogeenisen kokonaisuuden. Parempi yhteenluettavuus voisi olla eduksi suositukselle.

3 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 1. Johdanto - ok - Lainaus: "Maanmittauslaitos toimittaa yleisten ja yksityisten teiden ja katujen sijaintia ja yksityisten teiden ominaisuuksia koskevat muutostiedot." Pohdimme, että mikä on Maanmittauslaitoksen rooli ja mahdollisuudet toimittaa kuntien katuja koskevia muutostietoja. Kunta tekee ja toteuttaa kertaalleen muutokset esim. suunnittelu- ja rakennuttamisprosessin aikana. Huolena, että tulee päällekkäistä työtä. - Lisäarvon perusteluihin lisätään: 1) julkishallinnon yhtenäinen tie- ja katuverkostoaineisto sujuvoittaa prosesseja ja auttaa tuottamaan yhteentoimivia palveluja, 2) kuntien yhtenäinen katurekisteri luo edellytykset kuntien tuottamien tietojen hyödyntämiselle ja tuo lisäarvoa kuntien omaankin toimintaan, 3) kansallisten pelastus- ja navigaatiopalvelujen tuottaminen tuo hyötyjä suoraan kuntien omaan toimintaan ja kansalaisten turvallisuuteen sekä joustaviin palveluihin. reitti- ja aikataulupalvelujen helpommalle hyödynnettävyydelle ajantasaisen reittiaineiston ja sen pysäkkitiedon avulla EHDOTETAAN MUUTETTAVAKSI: 4) Yhtenäinen tie- ja katuverkostoaineisto, jossa on lisäksi joukkoliikenteen pysäkkitiedot, luo edellytykset kansallisesti yhtenäisten reitti- ja aikataulupalvelujen muodostamiselle. 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 1.1 Suosituksen rakenne ja sisältö - ok - Suosituksen toimeenpanoehdotus järjestäytymisineen ja projektoiminen. Tarjolla olevien koulutusten, ohjeistusten ja muiden resurssien huomioiminen tulisi olla suosituksen (jatkuvasti päivittyvänä) liitteenä. 10. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala - ok - Lisäykset: Suosituksen kohderyhmiä...kunnat ja kuntayhtymät. Suosituksella muodostetaan edellytykset luoda kansallinen master-tietovaranto suomalaisen ja kansainvälisesti yhteensopivan tie- ja katuverkkoaineiston muodostamiseksi. 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Termit ja määritelmät - Käsitteet ovat aikamoinen sekamelska. Joitakin on määritelty ja sitten liitteissä käytetään kuitenkin toisia/vaihtoehtoisia. Päällekkäisyyttä Liitteen 1. käsitteiden kanssa erityisesti. 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.1 Suosituksen tausta - Korjaus muotoon: JHS-suosituksen viitekehyksenä ovat Suomen Kuntaliiton KRYSP-hanke jne. 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.2 Suosituksen sisältö - Sekava kappale, johon on "kaadettu" kaikki lopputeksti. Aineiston sisältö on eri asia kuin suosituksen sisältö toki, mutta se jää nyt hyvin epämääräisesti esitellyksi. Sen sijaan kappaleessa tulisi korostaa, että suosituksen tietomallia ja muita määrittelyjä tulee käyttää uusien tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyissä hankintojen yhteydessä ja kehitystyössä. 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Opastavat tiedot 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.1 Liitteet

4 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 6. Kirjallisuusviittaukset ja muut viittaukset - Linkit aukikirjoitettuina! 17. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 1. Johdanto - Liite kokonaisuudessaan perusteellinen ja yksiselitteinen. Vaatisi tiedontuottajan perehtymistä käytännössä, jotta osaa nostaa puutteet tässä vaiheessa esille. 18. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 1.1 Kansainväliset velvoitteet ja standardit - Missä kansallinen Krysp-maininta? Onko lopputeksti sitä? 19. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 1.2 Mallinnussääntöjen ylläpito - Miten geometrioiden ja ominaisuustietojen historiatiedot säilyvät? 20. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 2.1 Käytetyt termit ja termien käännökset - Solmu "vähintään kahden tielinkin" vs. pseudosolmu "vain kaksi tielinkkiä" Ei selviä vieläkään pelkästään tätä kohtaa lukemalla mistä on kyse. Tässä pitää viitata eteenpäin tarkempaan määrittelyyn kohtiin 2.3 ja tai mainita Speudosolmun kohdalla vaikka jonkin ominaisuustiedon vaihtuminen. Paranisiko tällä? - Termeistö tai käsitteet eivät tunne katu-käsitettä, mielestämme se pitäisi lisätä kokonaisuutena aineistoon, jos tehdään suosituksia myös koskemaan katuverkkoaineistoa. - Päällekkäisyyttä suositustekstin käsitteiden kanssa. 21. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkoston geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 2.2 Tielinkki Vastaajien määrä: 4 - Kuvatekstissä mainitaan "Pseudosolmu on tiesolmupiste" Kai sen voi näinkin ajatella mutta, voisiko lauseen vaikka poistaa? En ymmärrä sen merkitystä? - Tielinkki on meillä segmentti Kevyenliikenteen väylä. silloin kun sillä on oma geometria ei katkaise tielinkkiä. Ominaisuustiedon muuttuminen katkaisee tielinkin. Siltoja ja tunneleita ei eroteta solmuilla - Tielinkillä voi olla monta nopeusrajoitusta sadan metrin tarkkuudella aloituspisteestä määriteltynä. Esim. Espoon aineistossa niitä taitaa olla vain yksi/katuosa, riittääkö? - Tielinkki täsmennys ei tunne jalkakäytäverkostoa. 22. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 2.3 Tiesolmupiste - Kaikki segmenttien väliset solmut ovat näitä - Käsite Solmu on KRYSin skeemassa, mutta sitä ei ole liitteen 5 esimerkissä, eikä myöskään Espoon

5 TeklaGIS-järjestelmän tuottamassa siirtotiedostossa. => Tarkennustarve: solmu-krysp-täydentävä geometria, miten nykyisistä aineistoista saadaan kelvollinen rajapinta (xml)-aineisto 23. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen Kansalliset pseudosolmut - Tarvitaanko näitä solmupisteitä? 24. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 2.4 Tunniste - Uniikkitunniste (Liite 1 s 3 ja s 6), jonka Digiroad-tietojärjestelmä luo ja jakaa, lienee mahdoton kohdentaa kunnan nykyisin ylläpitämään laajaan aineistoon. Tunnisteen luonti ja tuonti aineistolle onnistuisi ymmärtääkseni vain, jos kunta perustaisi uuden aineiston, jonka pohjaksi se ottaisi Digiroad-aineiston. Onko Digiroadin tarkoituskaan luoda Täydentävän geometrian kohteille tunnisteita? Joka tapauksessa uniikin tunnisteen käyttöönotto vaatii ohjelmistokehitystä kuntien operatiivisissa järjestelmissä. - Kysymme, miten tunnisteet jaetaan. Kunta luo verkostonsa geometrian, joten tunnisteen saaminen tulisi saada olla noudettavissa jostain? automaattisesti. 25. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3. Katu- ja tieverkon geometrian kuvaamisohjeita - Digitointiohjeet soveltuvat uusille luotaville aineistoille. - Kunnat eivät digitoi, vaan geometria syntyy suunnittelun/ malliinnuksen yhteydessä. Rakentamisen aikainen poikkeamatieto toimitetaan esim. urakoitsijan mittamaana tarketietona. - Digiroad -aineistossa voisivat olla myös risteykset. Risteyksen sijainti voisi olla risteyksen keskikohdan koordinaatit. Risteyksen haarat tulisi numeroida vaikkapa alkaen etelähaarasta ja kiertäen vastapäivään. Risteyksen koko voisi olla ympyrä, joka ulottuu 30 metrin päähän risteyksen keskikohdasta. Onnettomuudet tapahtuvat usein risteyksissä ja siksi risteystieto jalankulku tietoineen voisi olla todella tarpeellinen. 26. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3.1 Kaksiajorataisuus 27. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3.2 Kiertoliittymä - Kiertoliittymään on aina kuvattu geometria, ei pelkkä solmu - oli se halkaisijaltaan minkä kokoneinen hyvänsä. Myös kaksikaistaisen kiertoliittymän geometriat 28. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3.3 Porrastukset 29. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3.4 Haaraumat 30. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3.5 Liittymät

6 31. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen Ajoratojen lukumäärä ei muutu liittymässä 32. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen Yksiajoratainen tie muuttuu kaksiajorataiseksi, risteävä tie on kaksiajoratainen 33. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen Yksiajoratainen tie muuttuu kaksiajorataiseksi, risteävä tie on yksiajoratainen 34. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen Kumpikin tie muuttuu yksiajorataisesta kaksiajorataiseksi 35. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3.6 Täydentävä geometria - Aligeometrian ( kaistakeskilinjat) ylläpito/ tiedonsiirto edellyttää varsinaisen tielinkin ( yksinkertainen geometria ylläpitoa. Jotkin kunnat kuten Espoo ylläpitävät nykyisin vain kaistakeskilinjoja. Kuntien ylläpitämät aineistot ovat, jos ymmärrän suositusta oikein, aina Täydentävää geometriaa. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä vastaa aligeometrian käsittelemisestä ja liittämisestä muuhun linkki-solmumalliseen tieverkkoon, vastaako se myös Täydentävän geometrian liittämisestä? 36. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen Aligeometria 37. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen Muu täydentävä geometria 38. Muutosehdotukset liitteen 1. Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa kappaleeseen 3.7 Suunnitelmageometria - Voisiko tässä ohjeistaa paremmin, missä vaiheessa suunnitelmatietojen toimittamista edellytetään ja kuinka toteutusta pystytään seuraamaan? 39. Muutosehdotukset liitteen 2. Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston UML-malli kappaleeseen

7 1. Yleistä 40. Muutosehdotukset liitteen 2. Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston UML-malli kappaleeseen 2. Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston UML-malli - Soveltamisohjeet selkeämmin esille ts. suositustekstissä ei viitata tähän paljoakaan. 41. Muutosehdotukset liitteeseen 3. Tiedonsiirtoskeema (XML- ja tekstiformaatti) - Sikäli kuin kuntien osalta KRYSP toteutukset kelpaavat, sopii. - Emme saa auki em. formaattia. - Jatkossa tämän tyyppisiin tiedostoihin voisi antaa lukuohjeen ("avaa notepadilla" tmv). Miten skeema on kansainvälinen, kun se on vain suomeksi? 42. Muutosehdotukset liitteen 4. Ominaisuustiedot, koodiluettelot ja arvojoukot kappaleeseen 1. Ominaisuustiedot - Monia Digiroadissa tärkeiksi määriteltyjä tietoja ei kerätä nykyisin kunnissa tai ei kerätä sillä tarkkuudella, kun ne on määritelty. Suosituksessa todetaan, että KRYSP luokitus on eri kuin INSPIREn luokitus. Tämä on tiedossa, mutta näkeekö JHS:n laatija, että luokitusten välillä olisi ristiriitaa, jonka yhteensovittamiseksi KRYSP luokitusta pitäisi muuttaa, vai ovatko INSPIRE-luokat johdettavissa KRYSP-luokista? Järjestelmien uusiminen merkitsee isoissa kaupungissa kesken suuren tietojärjestelmän elinkaaren räätälöintityön teettämistä operatiivisen järjestelmän toimittajalla, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi kyseeseen saattaa tulla useissa järjestelmissä olevien tietojen toimittaminen eri tiedonsiirtoerinä. Tavoitelluista ominaisuustiedoista osa on sellaisia, etteivät kunnat tällä hetkellä kerää niitä. Yksittäisen ominaisuustiedon lisääminen on tietoteknisesti helpompaa kuin toisiinsa sopimattomien luokitusten muuttaminen yhteensopiviksi. Kääntymismääräys näyttäisi puuttuu esim. Espoon rekisteristä. Siltatietoja painorajoituksineen sekä alikulku/ylikulkutietoja on erillisessä siltarekisterissä. Joukkoliikenteen pysäkkitieto pääkaupunkiseudulla tulee HSY:ltä. - Vain suomeksi? Tässä määritelmässä ei vaadita kovin laajaa ominaisuustietojen kirjoa, joten olisi tärkeää huolehtia, että järjestelmän kohteilla käytettään yhtenäisiä yksilöiviä tunnuksia. Tämä helpottaa ominaisuustietojen liittämisessä. 43. Muutosehdotukset liitteen 4. Ominaisuustiedot, koodiluettelot ja arvojoukot kappaleeseen 2. Koodiluettelot ja arvojoukot - Toiminnallisen luokan arvojoukossa on "liityntäkatu / tärkeä yhdystie", aikaisemmin arvo oli "liityntäkatu / tärkeä yksityistie". Onko tämä typo vai harkittu juttu. Kunnan kannalta kiinnostaville (=avustetut) yksityistiet ei ole enään sopivaa toiminallista luokkaa, mikäli yo. muutos tehdään? - Ei muutosehdotusta, mutta esimerkki luokittelun nykytilasta, joka kuvannee käyttöönottovaiheen työtä: Digiroadissa eritelty toiminnallinen luokka 1 Seudullinen pääkatu / valtatie 2 Seudullinen pääkatu / kantatie 3 Alueellinen pääkatu / seututie 4 Kokoojakatu / yhdystie 5 Liityntäkatu / tärkeä yksityistie 6 Muu yksityistie

8 10 Kevyen liikenteen väylä ja väylätyyppi 1 Maantie 2 Katu (tai käytännössä vastaava kuin katu) 3 Yksityistie (myös kunnan hoitama) 4 Kevyen liikenteen väylä 5 Rautatie 6 Lautta Espoon tietojärjestelmässä: toiminnallinen luokka 4 Tontti-/asunto-/liityntäkatu 3 Kokoojakatu 2 Pääkatu 1 Seudullinen pääväylä / maantie 0 18 Erotus-/välikaista/liikenteenjakaja 17 Tori/Aukio 16 Pysäköinti 15 Muu 14 Terminaali 13 Puistoraitti 12 Pyörätie 11 Jalkakäytävä 10 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain 9 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä 8 Joukkoliikennekatu 7 Kävelykatu 6 Pihakatu väylätyyppiä vastaava katuosalaji 14 Kiveys 13 Suojatie 12 Puistokäytävä 11 Muu 10 Yleinen pysäköintialue (LP) 9 Joukkoliikenneterminaali 8 Tori/Aukio 7 Tonttiliittymä 6 Portaat 5 Erillinen kevyt liikenne 4 Kevyt liikenne (katuun liittyvä) 3 Ajorata kiertoliittymässä 2 Ajorata risteysalueella 1 Ajorata - Korjaus muotoon: KRYSP-verkkotopologia tiedonsiirtoskeeman versio ei tue kaikkia INSPIREn listaamia mahdollisia ominaisuuksia. Taulukko: Väylätyypit eivät tunne jalkakäytäviä. Toiminnallinen luokka: tonttikatu/ liityntätie / tärkeä yhdystie

9 Kunnan / kaupungin keskus Joukkoliikenteen pysäkit Jos ainestoa on tarkoitus käyttää mm. reitti- ja aikataulupalvelujen hyödyntämisessä, lienee tarpeellista, että jalkakäytävät ja mm. joukkoliikenteen pysäkkitiedot löytyvät myös. 44. Muutosehdotukset liitteeseen 5. Esimerkki GML-sanomasta (gml- ja tekstiformaatti) - Yksilöivän Digiroad-tunnuksen antaminen olemassa oleville kuntien aineistoille piää ratkaista, jotta suositus voidaan ottaa käyttöön. Esimerkissä esiintyy Digiroad-tunnus, jota kuntien olemassa olevissa tietoaineistoissa ei ole, elleivät ne ole Digiroad-pohjaisia. Suurissa kaupungeissa on pääsääntöisesti omat aineistot. Käytännöllisiä ongelmia saattaa tulla ratkaistavaksi käyttöönottovaiheessa: TeklaGIS KRYSP-toteutuksessa Tielinkki on Tielinkkitiedon sisällä, Liitteen 5 esimerkissä esiintyy pelkkä Tielinkki. Ainakaan Espoon Tekla-toteutus ei kirjoita Suunta-tietoa oikein. Suunnan ilmoittaminen liittyy operatiivisen järjestelmän tapaan käsitellä viivatietoa ja yhdistää graafinen viiva rekisteritietoon. Ongelmia saattaa olla sekä operatiivisen järjestelmän toteutukseen liittyen että aineiston tallennusvaiheessa tehdyistä kirjauksista johtuen. - Ei saada auki em. formaattia.