Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus Luonnos Musta = uuden sopimuksen luonnosteksti Kursiivi = kuntalain pakottavat muutokset Vihreä = poliittista kannanottoa vaativat kohdat

2 2(14) Sisällys 1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät Nimi ja kotipaikka Jäsenkunnat Tehtävät ja toiminta-ajatus Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema luku Yhtymävaltuusto Ylin päättävä toimielin Yhtymävaltuuston jäsenten valinta Jäsenten äänivalta Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuuston tehtävät luku Hallitus ja kuntayhtymän johtaja Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä Hallituksen tehtävät Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Kuntayhtymän johtaja luku Muut toimielimet Muut toimielimet luku Omistajaohjaus Omistajaohjaus Konserniohje luku Talous... 9

3 3(14) 17 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Talousarvio ja -suunnitelma Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Alijäämän kattaminen Tilinpäätös Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Investoinnit ja pääomarahoitus Suunnitelmapoistot Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Rahastot luku Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Sisäinen tarkastus luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys luku Voimaantulo Voimaantulo... 14

4 4(14) 1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenranta. Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. 3 Tehtävät ja toiminta-ajatus Kuntayhtymällä on jäsenkuntiensa puolesta järjestämisvastuu toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää koulutuksen järjestämisluvan mukaista koulutusta sekä harjoittaa näitä opintoja tukevaa ja työelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kuntayhtymä voi ylläpitää ja omistaa oppilaitoksia tai ostaa koulutuspalveluja ulkopuolelta ja harjoittaa maksullista koulutus- ja palvelutoimintaa. Lisäksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä omistaa, olla osakkaana tai jäsenenä osakeyhtiöissä tai muissa yhteisöissä ja yhdistyksissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Jäsenkunnat yhdessä voivat antaa kuntayhtymän hoidettavaksi muitakin sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja. Kuntayhtymä toimii Etelä-Karjalan maakunnassa. Lisäksi se voi toimia muillakin paikkakunnilla ja ulkomailla.

5 5(14) 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä esitys kuntayhtymän hallitukselle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspääomasta, alennetaan peruspääomaa vastaavasti. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa. Korvaus kunnan osuudesta tai kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Jäsenkunta on erotessaan kuntayhtymästä velvollinen vuosittain suorittamaan kuntayhtymälle jäsenkunnan osuuden syntyneistä eläkemenoperusteisista ja varhaiseläkemenoperusteisista eläkevastuista. 2 luku Yhtymävaltuusto 5 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto. 6 Yhtymävaltuuston jäsenten valinta Kukin jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen kutakin peruspääomaosuuden alkavaa sataatuhatta ( ) euroa kohti.

6 6(14) Yhtymävaltuuston jäsenen tulee olla jäsenkuntansa kunnanvaltuuston jäsen tai varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu. Yhtymävaltuustossa edustettuna olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta yhtymäkuntien alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä kuin varsinainen jäsen. Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenkunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä. Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien peruspääomaosuudet lasketaan yhteen ja laajentuneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee jäsenet toimikautensa loppuajalle tai mikäli yhdistymisessä perustetaan uusi kunta, uuden kunnan valtuusto valitsee jäsenet kuntajaon muutoksen voimaantulosta alkavan toimikautensa alusta lukien. Yhtymävaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa toimikaudekseen. 7 Jäsenten äänivalta Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. 8 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. 9 Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa.

7 7(14) Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa, jota noudatetaan soveltuvin osin. Tämän lisäksi: yhtymävaltuuston on 1) viimeistään kesäkuussa käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; 2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta; ja 3) vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, ottaen huomioon yhtymäkonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi; yhtymävaltuusto 4) valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa; 5) asettaa tarkastuslautakunnan ja valitsee tilintarkastajat / tilintarkastusyhteisön tarkastuslautakunnan esityksestä; 6) hyväksyy kuntayhtymälle hallintosäännön; 7) käsittelee muut hallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat 3 luku Hallitus ja kuntayhtymän johtaja 10 Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen kuntayhtymälle hallituksen. Kuntayhtymän hallituksessa on kymmenen jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallituksen kokoonpanossa tulee ottaa huomioon alueellisen tasapuolisuuden toteutuminen. Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa hallituksen jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää yhtymävaltuusto eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Yhtymävaltuuston valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

8 8(14) 11 Hallituksen tehtävät Kuntayhtymän hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Kuntayhtymän hallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää ja käyttää kuntayhtymän puhevaltaa sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Kuntayhtymän hallitus käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa, siltä osin kuin se ei kuulu yhtymävaltuustolle tai laista ei muuta johdu. Kuntayhtymän hallitus valmistelee yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka kuntalaissa tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai tarkastuslautakunta on valmistellut. Kuntayhtymän hallitus vastaa yhtymävaltuuston päätösten laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta. Muista kuntayhtymän hallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Kuntayhtymän hallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. 13 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävistä ja muista johtajaa koskevista asioista määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

9 9(14) 4 luku Muut toimielimet 14 Muut toimielimet Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. Kuntayhtymän hallitus voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. 5 luku Omistajaohjaus 15 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kuntayhtymän johto kutsuu vähintään kerran valtuustokaudessa jäsenkuntien edustajat käsittelemään, miten neuvottelumenettelyä toteutetaan. 16 Konserniohje Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista tai käsiteltävä ne omistajaohjauksen neuvottelumenettelyssä ennen hyväksymistä. 6 luku Talous 17 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

10 10(14) Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu seuraavassa suhteessa: % Imatra 39,19 Lappeenranta 48,62 Lemi 0,90 Luumäki 1,21 Parikkala 2,46 Rautjärvi 1,99 Ruokolahti 3,05 Savitaipale 1,00 Taipalsaari 1,58 100,00 Peruspääoma on yhteensä ,39 euroa. Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin. Jäsenkuntien uusista pääomasijoituksista päättävät jäsenkuntien valtuustot kukin omalta osaltaan. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto. Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahastoosuudet jäsenkunnittain. Kuntayhtymä voi suorittaa yhtymävaltuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. 18 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.

11 11(14) 19 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Kuntayhtymän hallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille riittävän ajoissa sen hyväksymiseksi kuntalain mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet tulee ottaa talousarvioon ja -suunnitelmaan. 20 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Kuntayhtymän hallitus raportoi vuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. 21 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Vastaavasti tilikauden alijäämän suhteen yhtymävaltuusto voi päättää, että syntynyt alijäämä katetaan kokonaan tai osittain jäsenkunnilta perittävällä maksulla peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. 22 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 :n mukaisesti.

12 12(14) 23 Tilinpäätös Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja esittelijä. 24 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. 7 luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 25 Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa opetustoimen rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. Kuntayhtymällä on oikeus ottaa vastaan testamentti- tai muita lahjoituksia. Menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. 26 Investoinnit ja pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja kuntayhtymän hallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkuntien rahoitusosuuksien ehdoista, peruspääoman korotuksen ehdoista sekä oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.

13 13(14) 27 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. 28 Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisen viivästyskoron. 29 Rahastot Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 8 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 30 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 31 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä. 32 Sisäinen tarkastus Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

14 14(14) 9 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 33 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus, kuntayhtymän hallituksen antama lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta sekä tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa. 10 luku Voimaantulo 34 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan ja sillä kumotaan voimaantullut perussopimus. Allekirjoitukset Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari