Budjettisanasto. Suomen valtion talousarvioon liittyviä keskeisiä käsitteitä. Budgetordlista. Centrala begrepp gällande Finlands statsbudget

Transkriptio

1

2 Budjettisanasto Suomen valtion talousarvioon liittyviä keskeisiä käsitteitä Budgetordlista Centrala begrepp gällande Finlands statsbudget Budget Glossary Key concepts related to the Finnish Budget Haushaltsglossar Zentrale Begriffe aus dem Haushaltswesen des finnischen Staates Vocabulaire budgétaire Notions centrales relatives au budget de l Etat finlandais Julkaisijat: valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia Taloustieto Oy 2001

3 1 2 Kansi: MainosMayDay Oy, Vantaa Toimittanut Seijaliisa Pylväs valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, Taloustieto Oy ISBN ISSN (valtiovarainministeriö) ISSN (VNK:n kielipalvelun julkaisusarja) Painopaikka: Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa 2001

4 Sisällysluettelo Innehållsförteckning Contents Inhaltsverzeichnis Table des matières 2 3 Esipuhe Förord Foreword Vorwort Preface Sanaston käyttäjälle Till användaren av ordlistan To the user An die Benutzer des Glossars Comment utiliser le vocabulaire Johdatus valtion taloushallintoon Introduktion till statens ekonomiförvaltning Introduction to Finland s financial administration Einführung in das staatliche finnische Haushaltswesen Introduction à l administration financière de l Etat VALTIONTALOUS OSANA KANSANTALOUTTA 2 TALOUSPOLITIIKAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 3 SUOMEN TÄRKEIMMÄT BUDJETTIPERIAATTEET 4 VALTION TALOUSHALLINTO JA SEN TOIMIJAT 5 BUDJETTIPROSESSI 6 BUDJETIN SISÄLTÖ JA RAKENNE 7 VALTIONVELKAAN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 8 VALTIONAPUJEN KESKEISET KÄSITTEET

5 Index français Deutsches Verzeichnis English index Svenskt index Suomenkielinen hakemisto Lyhenteiden selitykset Kielipalvelun julkaisusarja

6 ESIPUHE Budjettisanaston tarkoitus on selventää Suomen valtion talousarvioon liittyviä käsitteitä ja antaa suositukset suomen- ja ruotsinkielisistä termeistä sekä niiden englannin-, saksan- ja ranskankielisistä vastineista. Sanastoprojekti on toteutettu valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kielipalvelun yhteistyöhankkeena vuosina Kohderyhmänä on ensisijaisesti valtionhallinnon henkilöstö, mutta sanastosta on hyötyä myös kääntäjille, tulkeille, opettajille, toimittajille ja muille tämän erikoisalan termejä käyttäville. Sanaston laatimiseen ovat osallistuneet 1. Projektityöryhmä Projektiryhmä vastaa aineiston rajaamisesta ja käsitteiden sisällön oikeellisuudesta. Siihen kuuluivat budjettisihteeri Maija Aakkula, budjettineuvos Vesa Jatkola, vanhempi hallitussihteeri Petri Syrjänen, budjettineuvos Esko Tainio, finanssineuvos Helena Tarkka ja vanhempi hallitussihteeri Kirsti Vallinheimo valtiovarainministeriön budjettiosastolta, kääntäjä Merja Ryhänen valtiovarainministeriön kansantalousosastolta sekä erikoistutkija Tellervo Hyttinen ja terminologi Seijaliisa Pylväs valtioneuvoston kielipalvelusta. 2. Kielityöryhmät Kielityöryhmät vastaavat vastineista ja käännöksistä. Ruotsin osuudesta vastaa valtioneuvoston käännöstoimiston kielenkääntäjä Susanna Karjalainen. Englannin ryhmän muodostivat kääntäjä Merja Ryhänen, ylikielenkääntäjä Pirjo Kuismanen ja johtokunnan neuvonantaja David Mayes. Saksan ryhmään kuuluivat vanhempi budjettisihteeri Marja Kirppu ja lehtori Thomas Stagneth. Ranskan kielen termityöstä vastaavat budjettisihteeri Maija Aakkula, lehtori Jacques Villeneuve ja lehdistöattasea Joël Ferrand. 3. Valtiovarainministeriön sanastotyön ohjausryhmä Ohjausryhmä vastaa ministeriön sanastotyön koordinoimisesta ja hyväksyy työryhmien työn tulokset. Ohjausryhmään kuuluvat puheenjohtajana tietopalvelupäällikkö Irja Peltonen, jäseninä ylitarkastaja Riitta Bäck, finanssisihteeri Anders Colliander, erikoistutkija Tellervo Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri Kirsti Vallinheimo, neuvotteleva virkamies Anja Simola, kääntäjä Merja Ryhänen sekä sihteerinä terminologi Seijaliisa Pylväs. 7

7 Projektissa ovat avustaneet opiskelija Riina Kosunen ja terminologi Simo Kankkunen. Sanasto on laadittu soveltavan terminologian periaatteiden mukaisesti, eli termejä on tarkasteltu käsitelähtöisesti. Näkökulmana ovat siis olleet käsitteet ja niiden väliset suhteet. Käsitteet muodostavat järjestelmiä, joiden mukaan systemaattisesti ryhmiteltyinä ne on esitetty myös tässä sanastossa. Määritelmissä on kuvattu käsitteiden väliset suhteet ja käsitteiden sisältö; oleellisia lisätietoja annetaan selitteissä. Vakiintumattomia käsitteitä ei ole määritelty, vaan niistä on annettu pelkkä selite. Joistakin yksilökäsitteistä tai läpinäkyvistä termeistä on annettu vain selitteet tai pelkät vieraskieliset vastineet. Tällöin käsitteiden väliset suhteet selviävät käsitejärjestelmästä. Ranskaa lukuunottamatta esitystapa noudattaa vieraiden kielten osalta lähtökieltä eli suomea. Tämän projektin puitteissa oli ranskan kielen osalta mahdollista työstää vain vastineet. Kaikki tämän sanaston käsitteet liittyvät kiinteästi tai välillisesti Suomen valtion talousarvioon. Määritelmät liittyvät siten vain kyseiseen erikoisalaan eikä niitä tule soveltaa homonyymeihin tai lähikäsitteisiin muilla erikoisaloilla tai muissa maissa. Siten mm. valtuus ja valtuutus on tässä sanastossa määritelty niin kuin käsitteet ymmärretään valtion budjettitaloudessa eikä esimerkiksi yleisen valtio-opin mukaisesti. Sanaston käsitteitä on tarkasteltu syyskuuhun 2000 saakka. Talousalan yleisiä käsitteitä, jotka löytyvät muista sanastoista, sanakirjoista ja hakuteoksista, ei ole määritelty. Sanaston alussa on budjettineuvos Vesa Jatkolan kirjoittama artikkeli Suomen taloushallinnosta selvennykseksi alaa ennestään tuntemattomille. Lämmin kiitos kaikille projektiin osallistuneille ja sanastoa kommentoineille. 8

8 FÖRORD Budgetordlistans syfte är att klargöra begrepp i anslutning till Finlands statsbudget och ge rekommendationer beträffande de finska och svenska termerna samt deras motsvarigheter på engelska, tyska och franska. Terminologiarbetet har utförts som ett samarbetsprojekt mellan finansministeriet och statsrådets språktjänst åren Ordlistans främsta målgrupp är de anställda inom statsförvaltningen, men publikationen är avsedd som arbetsredskap också för översättare, tolkar, lärare, journalister och andra som använder termer inom detta specialområde. I sammanställningen av ordlistan deltog 1. Projektarbetsgruppen Projektarbetsgruppen svarar för avgränsningen av materialet och för att begreppens innehåll är korrekt. Till projektarbetsgruppen hörde budgetsekreterare Maija Aakkula, budgetrådet Vesa Jatkola, äldre regeringssekreterare Petri Syrjänen, budgetrådet Esko Tainio, finansrådet Helena Tarkka och äldre regeringssekreterare Kirsti Vallinheimo vid finansministeriets budgetavdelning, översättare Merja Ryhänen vid finansministeriets ekonomiska avdelning samt specialforskare Tellervo Hyttinen och terminolog Seijaliisa Pylväs vid statsrådets språktjänst. 2. Språkarbetsgrupperna Språkarbetsgrupperna svarar för motsvarigheterna och översättningarna. För den svenska delen svarar translator Susanna Karjalainen vid statsrådets translatorsbyrå. Den engelska språkgruppen bestod av översättare Merja Ryhänen, övertranslator Pirjo Kuismanen och direktionens rådgivare David Mayes. Till den tyska arbetsgruppen hörde äldre budgetsekreterare Marja Kirppu och lektor Thomas Stagneth. För termarbetet på franska svarar budgetsekreterare Maija Aakkula, lektor Jacques Villeneuve och pressattaché Joël Ferrand. 3. Finansministeriets terminologiska ledningsgrupp Ledningsgruppen svarar för koordineringen av ministeriets terminologiska arbete och godkänner resultatet av arbetsgruppernas arbete. Ordförande för ledningsgruppen var chefen för informationstjänsten Irja Peltonen. Medlemmar i ledningsgruppen var överinspektör Riitta Bäck, finanssekreterare Anders Colliander, specialforskare Tellervo Hyttinen, äldre regeringssekreterare Kirsti Vallinheimo och konsultativ tjänsteman Anja Simola. Sekreterare för ledningsgruppen var terminolog Seijaliisa Pylväs. 9

9 I projektet medverkade fil.stud. Riina Kosunen och terminolog Simo Kankkunen. Ordlistan har utarbetats enligt principerna för tillämpad terminologi, dvs. termerna har granskats utgående från de bakomliggande begreppen. Utgångspunkten har således varit begreppen och deras inbördes förhållanden. Begreppen bildar begreppssystem som ligger till grund för den systematiska indelningen av de termer som presenteras i ordlistan. I definitionerna beskrivs begreppens inbördes förhållanden och begreppens innehåll; väsentlig tilläggsinformation ges i anmärkningarna. Icke-etablerade begrepp har inte definierats utan endast förklarats. I fråga om vissa individualbegrepp och genomskinliga termer ges endast anmärkningar eller motsvarigheter på de främmande språken. I dessa fall framgår begreppens inbördes förhållanden av begreppssystemet. Med undantag av de franska termerna följer definitionerna och förklaringarna på de främmande språken källspråket, dvs. finskan. För den franska terminologins del var det inom ramen för detta projekt endast möjligt att inkludera termekvivalenterna. Alla begrepp i denna ordlista hänför sig direkt eller indirekt till Finlands statsbudget. Således hänför sig definitionerna endast till detta specialområde och bör inte tillämpas på homonymer eller närliggande begrepp på andra specialområden eller i andra länder. Bland annat termerna fullmakt och bemyndigande har i denna ordlista definierats så som begreppen förstås i statens budgetekonomi och inte t.ex. i allmän statslära. Begreppen i ordlistan har behandlats fram till september Allmänna ekonomiska begrepp som återfinns i andra ordlistor, ordböcker och uppslagsverk har inte definierats. I början av ordlistan ingår en artikel om Finlands ekonomiförvaltning som skrivits av budgetrådet Vesa Jatkola för personer som inte känner till området från tidigare. Ett varmt tack till alla som deltagit i projektet och kommenterat ordlistan. 10

10 FOREWORD The aim of this budget glossary is to clarify the concepts related to the Finnish Government s Budget and to give recommendations for the Finnish and Swedish terms and their appropriate English, German and French equivalents. This glossary project was implemented as a joint venture between the Ministry of Finance and the Government Terminology Service during the period Although the glossary is aimed primarily at civil servants, we hope it will also prove useful to a wider readership, including translators, interpreters, teachers, journalists and other professionals whose work brings them into contact with the terminology of this special field. The glossary combines the expertise of the following: 1. Project Working Group The project working group was responsible for the delineation of the material and the correctness of the contents of the concepts. The members of the group were Maija Aakkula, Senior Budget Officer, Vesa Jatkola, Director of the Financial Administration Unit, Petri Syrjänen, Administrator in Legal Affairs, Esko Tainio, Senior Adviser for the Budget, Helena Tarkka, Senior Adviser for Finance and Kirsti Vallinheimo, Administrator in Legal Affairs, all from the Budget Department of the Ministry of Finance, Merja Ryhänen, Translator in the Economics Department of the Ministry of Finance, and Tellervo Hyttinen, Senior Research Officer as well as Seijaliisa Pylväs, Terminologist, both from the Government Terminology Service. 2. Project Working Groups for the Language Sections The project working groups for the language sections were responsible for the equivalents and translations. Susanna Karjalainen, Translator in the Government Translation Unit (Swedish) worked on the Swedish section of the glossary. The team working on English included Merja Ryhänen, Translator in the Economics Department of the Ministry of Finance, Pirjo Kuismanen, Senior Translator at the Ministry of Trade and Industry and David Mayes, Adviser to the Board at the Bank of Finland. Marja Kirppu, Senior Budget Officer and Thomas Stagneth, Lecturer, were the members of the German team. The project working group for the French section included Maija Aakkula, Senior Budget Officer, Jacques Villeneuve, Lecturer, and Joël Ferrand, Press Attaché. 3. Steering Group for the Glossary Work at the Ministry of Finance The steering group coordinated the glossary work at the Ministry and approved the 11

11 results of the work carried out by the working groups. The steering group was chaired by Irja Peltonen, Head of Information Services. Other members were Riitta Bäck, Administrator, Anders Colliander, Senior Financial Officer, Tellervo Hyttinen, Senior Research Officer, Kirsti Vallinheimo, Administrator in Legal Affairs, Anja Simola, Ministerial Adviser, and Merja Ryhänen, Translator. Terminologist Seijaliisa Pylväs worked as Project Secretary. The project was assisted by Riina Kosunen, a Graduate Student and Simo Kankkunen, Terminologist. The glossary was compiled using the principles of applied terminology, meaning that the terms were analysed by means of concepts. The point of view adopted is thus based on concepts and the relationship between them. The concepts form systems, according to which the concepts are presented systematically grouped in this glossary, too. The definitions describe the contents of the concepts and the relationships between them; essential additional information is given in the notes. Unestablished concepts are not defined, and there is only a note on them. In the case of some individual concepts and transparent terms only notes or the foreign language equivalents are given. The relationships between the concepts are shown by means of conceptual systems. Apart from French, the mode of presentation follows the original Finnish in the case of all the foreign languages included in the glossary. As for the French language, it was possible to give the recommended equivalents only within the framework of this project. All the concepts in this glossary are closely or indirectly related to the Budget of the Finnish Government. Thus the definitions relate to this special field only, meaning that they must not be applied to homonyms or cognate concepts in other special fields or in other countries. Consequently, such concepts as valtuus and valtuutus are defined in this glossary as they are understood in the on-budget entities, and not in the sense of general political science, for example. In order to avoid possible misinterpretations, the recommendation throughout the glossary is to avoid the use of the word State to denote the Finnish valtio. It is advisable to use instead equivalents such as national, central government, government, etc. This is because in the System of National Accounts (SNA93) state government is defined as institutional units exercising some of the functions of government at a level below that of central government and above that of the governmental institutional units existing at a local level. State government units are therefore units whose fiscal, legislative and executive authority extends only over the individual states (often referred to as provinces ) into which the country as a whole may be divided (SNA93). 12

12 The period of analysing the concepts of the glossary ended in September The general concepts of the economic sector, which can be found in other glossaries, dictionaries and reference books are not defined. The glossary begins with a description of the Finnish system of financial administration by Vesa Jatkola, Director of the Financial Administration Unit of the Ministry of Finance, as an explanatory introduction to those who are not already familiar with this field. We express our warm thanks to all those who participated in the project and commented on the glossary. 13

13 VORWORT Die Absicht des vorliegenden Glossars ist es, Begriffe aus dem Haushaltswesen des finnischen Staates zu vereinheitlichen sowie Empfehlungen zu den finnischund schwedischsprachigen Benennungen sowie zu den jeweiligen englisch-, deutschund französischsprachigen Entsprechungen zu geben. Dieses Terminologieprojekt wurde gemeinsam vom Finanzministerium und dem Sprachendienst der Regierung durchgeführt. Das Glossar wendet sich vor allem an Mitarbeiterinnen und Mitarbeiter im Staatsdienst, eignet sich aber auch für Übersetzerinnen und Übersetzer, Dolmetscherinnen und Dolmetscher, Lehrerinnen und Lehrer, Journalistinnen und Journalisten sowie für alle, die die Fachterminologie dieses Bereichs verwenden. An der Erstellung des Glossars waren folgende Gruppen beteiligt: 1. Projektarbeitsgruppe Die Projektgruppe hat den terminologischen Rahmen abgesteckt und die Richtigkeit der Begriffsinhalte geprüft. Zur Gruppe gehörten: Maija Aakkula, Haushaltsreferentin, Vesa Jatkola, Referatsleiter in der Haushaltsabteilung, Petri Syrjänen, Leitender Referent für Rechtsangelegenheiten, Esko Tainio, Leitender Haushaltsreferent, Helena Tarkka, Leitende Finanzreferentin, und Kirsti Vallinheimo, Leitende Referentin für Rechtsangelegenheiten - alle oben genannten Personen sind in der Haushaltsabteilung des Finanzministeriums tätig - weiterhin Merja Ryhänen, Übersetzerin in der volkswirtschaftlichen Abteilung des Finanzministeriums, sowie Tellervo Hyttinen, Wissenschaftliche Beauftragte, und Seijaliisa Pylväs, Terminologin, beide beim Sprachendienst der Regierung tätig. 2. Spracharbeitsgruppen Die Spracharbeitsgruppen erarbeiten die Äquivalente und die Übersetzungen. Im Einzelnen waren beteiligt: Susanna Karjalainen, Übersetzerin im Übersetzungsbüro der Regierung (Schwedisch), Merja Ryhänen, Übersetzerin, Pirjo Kuismanen, Hauptübersetzerin, sowie David Mayes, Berater des Direktoriums (Englisch), Thomas Stagneth, Lektor an der Wirtschaftsuniversität Helsinki, und Marja Kirppu, Leitende Haushaltsreferentin (Deutsch), Maija Aakkula, Haushaltsreferentin, Jacques Villeneuve, Lektor an der Wirtschaftsuniversität Helsinki, und Joël Ferrand, Presseattaché (Französisch). 14

14 3. Terminologiegruppe des Finanzministeriums Diese Gruppe sorgt für die Koordination der Terminologiearbeit im Ministerium und beurteilt die Arbeit der Arbeitsgruppen. Der Terminologiegruppe gehörten als Vorsitzende Irja Peltonen, Leiterin des Informations- und Dokumentationsdienstes im Finanzministerium, und als Mitglieder Riitta Bäck, Leitende Referentin, Anders Colliander, Referent für Finanzen, Tellervo Hyttinen, Wissenschaftliche Beauftragte, Kirsti Vallinheimo, Leitende Referentin für Rechtsangelegenheiten, Anja Simola, Referentin für Sonderaufgaben, Merja Ryhänen, Übersetzerin, und als Sekretärin Seijaliisa Pylväs, Terminologin, an. Assistierende Aufgaben nahmen Riina Kosunen, Studentin, und Simo Kankkunen, Terminologe, wahr. Das Glossar wurde nach den Grundsätzen der Terminologielehre, das heißt auf Begriffsbasis erstellt. Dabei wird von Begriffen und den zwischen Begriffen herrschenden Beziehungen ausgegangen. Die einzelnen Begriffe werden zu begrifflichen Systemen verknüpft. Die diesen Begriffssystemen entsprechenden Begriffspläne sind im Glossar abgebildet. Die Definitionen enthalten die Begriffsinhalte und Angaben zu den Begriffsbeziehungen. Wesentliche zusätzliche Informationen werden in Form von Anmerkungen gegeben. Noch nicht eingebürgerte Begriffe werden nicht definiert, sondern nur mit Anmerkungen versehen. Zu bestimmten Einzelbegriffen sowie durchsichtigen Termini werden entweder nur Anmerkungen oder fremdsprachige Äquivalente angegeben. In solchen Fällen erschließen sich die Begriffsbeziehungen aus den Begriffssystemen. In den Fremdsprachen lehnt sich die Präsentation an die Ausgangssprache Finnisch an. Das gilt nicht für Französisch; in dieser Sprache enthält das Glossar nur Äquivalenzangaben. Alle Begriffe in diesem Glossar beziehen sich unmittelbar oder mittelbar auf den Haushaltsplan des finnischen Zentralstaates, also nicht der anderen Gebietskörperschaften. Das bedeutet, dass Staat in diesem Glossar anders als in Deutschland ausschließlich den Zentralstaat bezeichnet und nicht die Gemeinden und anderen Gebietskörperschaften. Staat in diesem Glossar entspricht mithin dem Bund in Deutschland. Weil Finnland kein Bundesstaat ist, ist die Bezeichnung Bund dennoch für die Beschreibung finnischer Verhältnisse nicht brauchbar. Die Definitionen beziehen sich ausschließlich auf das Fachgebiet Haushaltswesen und sind nicht ohne weiteres auf Homonyme oder verwandte Begriffe in anderen Fachgebieten oder anderen Ländern anwendbar. So sind u.a. valtuus und valtuutus in diesem Glossar entsprechend ihrer Begrifflichkeit im Staatshaushalt definiert und nicht zum Beispiel im Sinne der allgemeinen Staatswissenschaft. 15

15 Die Begriffe und Definitionen in diesem Glossar entsprechen dem Stand von September Allgemeine wirtschaftliche Begriffe, die in anderen Glossaren, Wörterbüchern und Lexika nachgeschlagen werden können, sind hier nicht definiert. Dem Glossar ist eine Einführung in das finnische Haushaltswesen vorangestellt, die sich an alle am Glossar Interessierten ohne fachliche Vorkenntnisse wendet. Verfasst wurde die Einführung von Vesa Jatkola, Referatsleiter in der Haushaltsabteilung. Allen am Projekt Beteiligten und Ratgebenden sei hiermit herzlich gedankt. 16

16 PREFACE Ce vocabulaire a pour but de décrire les notions centrales relatives au budget de l Etat, et de donner des recommandations quant à l utilisation des termes finnois et suédois ainsi que de leurs équivalents en anglais, en allemand et en français. Ce projet a été mené en coopération entre le Ministère des Finances et le Service de terminologie du gouvernement pendant les années Ce vocabulaire s adresse, en premier lieu, aux fonctionnaires du gouvernement. Il peut néanmoins servir de référence aux traducteurs, interprètes, enseignants, journalistes et autres utilisateurs de cette terminologie particulière. Les groupes suivants ont participé au projet: 1. Le groupe de travail du projet Le groupe de travail est responsable du choix des notions et de leurs définitions. Le groupe comprenait les membres suivants: Mme Maija Aakkula, secrétaire du budget, MM. Vesa Jatkola,conseiller du budget, Petri Syrjänen, secrétaire juridique principal, Esko Tainio, conseiller du budget, Mmes Helena Tarkka, conseillère des finances et Kirsti Vallinheimo,secrétaire juridique principale, tous au service de la Direction générale du budget du ministère des Finances; Mme Merja Ryhänen, traductrice à la Direction générale de l économie nationale du ministère des Finances, ainsi que Mmes Tellervo Hyttinen, analyste, et Seijaliisa Pylväs, terminologue, toutes deux du Service de Terminologie du gouvernement. 2. Les groupes de travail linguistique Les groupes de travail linguistique avaient la responsabilité de l élaboration des équivalents et des traductions du vocabulaire. La partie suédoise a été élaborée par Mme Susanna Karjalainen, traductrice du Service de traduction du gouvernement. Le groupe d anglais comprenait Mmes Merja Ryhänen, traductrice, et Pirjo Kuismanen, traductrice principale, ainsi que M. David Mayes, conseiller auprès du Directoire. L allemand a été produit par Mme Marja Kirppu, secrétaire en chef du budget, et M. Thomas Stagneth, lecteur. Mme Maija Aakkula, secrétaire du budget, MM. Jacques Villeneuve, lecteur et Joël Ferrand, attaché de presse, ont compilé les termes français. 3. Le groupe de direction des projets terminologiques du Ministère des Finances Le groupe de direction du projet s étant chargé de la coordination du travail terminologique approuve aussi les résultats des groupes de travail. Les personnes ayant participé au groupe de direction du projet sont Mmes Irja Peltonen, chef du service 17

17 de la documentation et de l information (présidente), Riitta Bäck, administratrice principale, M. Anders Colliander, secrétaire des finances, Mmes Tellervo Hyttinen, analyste, Merja Ryhänen, traductrice, Anja Simola, conseillère, Kirsti Vallinheimo, secrétaire juridique principale, et Seijaliisa Pylväs, terminologue (secrétaire). Mme Riina Kosunen, étudiante, et M. Simo Kankkunen, terminologue, ont également apporté leur collaboration au projet. Ce vocabulaire a été élaboré conformément aux principes appliqués en terminologie; c est-à-dire, d un point de vue conceptuel. L analyse est basée sur la perception des notions et de leurs relations. Les notions ont été regroupées par thèmes, examinés en tant que systèmes de notions. Le contenu des notions et leurs relations mutuelles ont été déterminés par les définitions; les explications fournissant des données complémentaires sur la notion. Les notions fluctuantes ne sont pas définies mais sont pourvues d explications. Quelques notions uniques ou des termes très transparents sont accompagnés soit d explications soit d équivalents. Dans ces cas-là, les relations entre les notions sont indiquées dans les schémas sur les systèmes de notions. A l exception du français, la représentation des langues étrangères suit celle de la langue source, le finnois. En ce qui concerne le français, il était possible d élaborer les équivalents des termes seulement dans le cadre du projet. Toutes les notions figurant dans ce vocabulaire ont un rapport plus ou moins évident avec le contexte du budget finlandais. Les définitions sont à appliquer uniquement dans le cadre de ce domaine spécialisé et non dans un contexte plus général ou dans d autres pays. L analyse des notions s est poursuivie jusqu au mois de septembre Les notions générales de la langue économique, déterminées dans d autres lexiques, dictionnaires et ouvrages de référence, n ont pas été définies dans ce vocabulaire. L article sur l administration des finances en Finlande au début du vocabulaire, rédigé par M. Vesa Jatkola, sert d introduction au sujet à l attention des non initiés. Nous remercions tous ceux qui ont participé au projet et qui ont commenté le vocabulaire. 18

18 Sanaston käyttäjälle Merkintätavoista Käsite, termi ja lisätiedot Sanaston käsitteet on numeroitu (1) ja myös hakemisto noudattaa tätä numerointia. Yksi tai useampi termi (2) kuvaa käsitettä; termi on käsitteen nimi. Tarkemmin käsitettä kuvaa tekstimuotoinen määritelmä (3) termin tai termiluettelon alla. Sisennetyt ja pienemmällä kirjasimella erotetut tekstit ovat selitteitä (4), joilla annetaan tarpeellista lisätietoa käsitteestä. Kursivoinnit määritelmissä ja selitteissä viittaavat käsitteisiin, jotka on määritelty sanastossa toisaalla valtiontalous 3 julkisen talouden osa, joka koostuu valtion budjettitaloudesta ja budjetin ulkopuolisista rahastoista yhteen sulautettuna 4 Joskus valtiontalouteen luetaan myös valtion liikelaitokset. Käsitekaaviot Käsitejärjestelmittäin ryhmiteltyjen lukujen alussa on kaavio käsitejärjestelmästä. Kaavioiden erilaiset graafiset esitystavat tuovat ilmi käsitteiden erilaisia suhteita toisiinsa. koostumussuhde (osa-kokonaisuus) käsitteiden välillä: x y hierarkiasuhde (ylempi-alempi) käsitteiden välillä: x y funktiosuhde (syy-seuraus tms.) käsitteiden välillä: x y 19

19 ajallinen tai välillinen suhde käsitteiden välillä: x y mahdollisuutta tai valinnaisuutta kuvaava käsitesuhde: x y Kaaviot sisältävät termien lisäksi määritelmiä, mutta eivät selitteitä. Määritelmiä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista sisällyttää kaikkiin käsitekaavioihin. Samoin käsitejärjestelmiä on jouduttu pilkkomaan pienempiin kaavioihin selkeyden vuoksi. Käsitekaavioissa sulkeisiin () merkittyjä termejä ei ole sanastossa, vaan ne on lisätty kaavioon vain apukäsitteiksi. Moniulotteisuutta on kuvattu paksunnetuilla viivoilla, joiden viereen on toisinaan merkitty myös jaotteluperuste. Termien käyttö Suositettava termi on merkitty aina ylimmäksi. Muiden termien käytön ohjeistus on seuraava: säädöksissä: säädösteksteissä käytetty muoto tai yleiskielestä poikkeava kirjoitusasu sallittava: hyväksyttävä muoto epävirallinen: arki- tai puhekieliseen kontekstiin sopiva ilmaus hylättävä: virheellinen tai harhaanjohtava muoto vanhentunut: käytöstä jäänyt termi. Osassa käsitteistä on käytetty monikkomuotoa, jos kyseessä on yleensä kollektiivinen käsite tai tässä tarkastelussa osa laajemmasta kokonaisuudesta. Sanastossa käytetyt tunnukset fi sv en de fr m n suomi ruotsi englanti saksa ranska maskuliini neutri tai ett-suku 20

20 f feminiini pl monikko < laajempi käsite > suppeampi käsite Sanaston sisällöstä Sanasto on rajattu käsittämään kahdeksan osa-aluetta. Näistä ensimmäisessä on kuvattu valtiontaloutta ja valtion budjettitaloutta kansantalouden osana. Seuraavaksi on kuvattu valtion budjettiin välillisesti vaikuttavia tekijöitä, talouspolitiikkaa ja budjettiperiaatteita. Tarkastelun pääpaino kohdistuu osa-alueisiin, joissa on kuvattu valtion taloushallintoa, budjetin toimintaprosessia sekä valtion talousarvioesityksen ja varsinaisen talousarvion rakennetta ja sisältöä. Lopuksi on kuvattu suppeasti valtionvelan ja valtionapujärjestelmän keskeisimmät käsitteet. Sanaston osa-alueisiin liittyviä käsitejärjestelmiä on selkeyden vuoksi jouduttu pilkkomaan kaavioissa pienempiin kokonaisuuksiin. Tämän vuoksi voi yhteen aiheeseen liittyä useita kaavioita. Kaavioissa puolestaan voi olla esitetty useampia käsitteitä kuin varsinaisessa sanasto-osassa; nämä apukäsitteet ovat mukana hahmottamassa käsitteiden välisiä suhteita, mutta niiden on katsottu olevan tämän sanaston kannalta epärelevantteja, joten niitä ei ole tarkasteltu lähemmin. Nimestään huolimatta sanaston käsitteiden tarkastelu on painottunut vain budjettitalouden menopuolelle, sillä valtiovarainministeriön sanastotyön kokonaissuunnitelma käsittää myös myöhemmin laadittavan verosanaston, jossa tarkastellaan tarkemmin valtiontalouden tulopuolta. Samoin tästä sanastosta on jouduttu pitkälti rajaamaan tarkastelun ulkopuolelle EY-rinnastukset ja -vertailu, koska projektin puitteissa ei ollut mahdollista suorittaa siihen vaadittavaa kontrastiivista analyysiä. Palaute Mahdolliset kommentit sanastosta pyydetään toimittamaan osoitteeseen Valtioneuvoston kielipalvelu PL VALTIONEUVOSTO 21

21 Till användaren av ordlistan Teckenförklaringar Begrepp, term och tilläggsuppgifter Begreppen i ordlistan har numrerats (1) och också registret följer numreringen. En eller flera termer (2) beskriver begreppet; termen är begreppets namn. Begreppet återges noggrannare genom en definition (3) under termen eller termförteckningen. De indragna finstilta texterna är anmärkningar (4) som ger nyttig kompletterande information om begreppet. Kursiverade ord i definitioner och anmärkningar hänvisar till begrepp som definieras på ett annat ställe i ordlistan statsfinanser 3 del av den offentliga ekonomin som består av statens budgetekonomi och fonderna utanför statsbudgeten sammanslagna 4 Ibland hänförs även statens affärsverk till statsfinanserna. Scheman över begreppssystemen I början av varje kapitel ingår ett schema över det begreppssystem som behandlas i kapitlet. De grafiska framställningssätten återger begreppens olika relationer till varandra. partitiv relation (del-helhetsrelation) mellan begreppen: x y generisk relation (överställd-underställd) mellan begreppen: x y associativ relation (orsak-verkan el.dyl.) mellan begreppen: x y 22