Laatija: SFTec Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: Julkinen. Loppuraportti: ModHeat-teknologiahanke Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatija: SFTec Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: Julkinen. Loppuraportti: ModHeat-teknologiahanke Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmassa"

Transkriptio

1 Laatija: SFTec Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: Julkinen Loppuraportti: ModHeat-teknologiahanke Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmassa

2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen osapuolet ja menetelmät Hankkeen tulokset ja tulosten analysointi ModHeat kuivaimella prosessoidut materiaalit Kuivauksen vaikutus ravinteisiin ModHeat kuivaimen energiatehokkuus Teollinen jatkojalostus Poikkeamat hankesuunnitelmasta Hankkeen vaikuttavuus Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen ModHeat-teknologian mahdollisuudet hakkeen kuivauksessa ModHeat-teknologian mahdollisuudet viljasadon kuivauksessa ModHeat teknologian kustannukset Talousraportti Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten Naudan lietteestä ja biotuhkasta syntyvän symbioosituotteen jatkojalostaminen ja saattaminen markkinoille Hevosen lannan prosessointi Viljan ja hakkeen kuivaus

3 1. Tiivistelmä Hankkeessa selvitettiin SFTec Oy:n kehittämän uudenlaisen kuivausteknologian, ModHeatin, soveltuvuutta maatilojen materiaalivirtojen kuivaukseen. ModHeat-teknologiaa hyödyntämällä pyritään tehostamaan maatalouden ja muun teollisuuden sivuvirtojen ravinteiden kierrätystä. Tässä hankkeen loppuraportissa esitetään tehtyjen kenttätestien kulku, tulokset ja tulosten analysointi, sekä arvioidaan teknologian toimivuutta lannankuivauksen osalta. Lisäksi pohditaan lannan teollisen jatkojalostuksen vaihtoehtoja, sekä maatilojen mahdollisuutta hyödyntää edullista ModHeat-teknologiaa muissa kohteissa, kuten viljan ja hakkeen kuivauksessa. Hankkeen aikana tehtyjen kenttätestien tarkoituksena oli testata teknologian toimivuutta käytännössä, sekä selvittää, kuinka kuivaus vaikuttaa lannan ravinteisiin. Kenttätestit osoittivat, että ModHeatteknologialla on potentiaalia maatilojen materiaalivirtojen prosessoinnin välineenä. Testeissä onnistuttiin haihduttamaan ModHeat-kuivaimella kosteutta kuivattavista materiaaleista ilman merkittäviä muutoksia ravinnepitoisuuksissa. Lisäämällä turvetta tai biotuhkaa naudan lietteeseen, ModHeat-teknologian avulla saadaan symbioosituote, joka mahdollistaa naudan lietteen aiempaa tehokkaamman hyödyntämisen ja ympäristön kuormittumisen vähenemisen. Rakeistettuna ja sopivan koostumuksen omaavana tällainen symbioosituote mahdollistaa uuden liiketoiminnan luomulannoitemarkkinoilla. 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää ModHeat-teknologian soveltuvuutta maatilojen materiaalivirtojen kuivaukseen. Päämääränä oli uusi edullinen innovaatio, jonka avulla voidaan minimoida maatilojen aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia parantamalla materiaalitehokkuutta ja ravinteiden kierrätystä. Maatilojen kokojen kasvaessa myös lantamäärät kasvavat, ja uutta teknologiaa tarvitaan ympäristön suojelun sekä lannoitteiden hintojen nousun ja kustannustehokkuuden vuoksi. Hanke oli määrä toteuttaa kahdentoista kuukauden aikana vuonna Ohessa on listattuna tiivistetysti hankkeelle asetetut tavoitteet: edullisen kuivauslaitteiston valmistus maatalouden tarpeisiin kuivauslaitteen testaaminen asiakkaiden materiaaleilla kuivauksen aikana tapahtuvan ravinnehävikin tarkastelu kuivaimen energiatehokkuuden määrittäminen kuivattujen materiaalien teollisen jatkojalostuksen mahdollisuuksien selvittäminen SFTec Oy:n tarkoituksena on kehittää ja tuotteistaa tuottavuuden parantamiseen tähtääviä innovaatiota maatalouden, teollisuuden ja erityisesti ekologisen materiaalitehokkuuden tarpeisiin. Kehitystyön perusta on ModHeat-kuivain. ModHeat-kuivainteknologia perustuu yksinkertaiseen menetelmään materiaalin kierrättämisestä päällekkäin asetettavien moduulien läpi. Identtisten moduulien sisällä lavat siirtävät materiaalia eteenpäin tasolta toiselle kuuman kuivausilman virratessa kuivattavaa materiaalia vastaan. Laitteiston koko ja teho ovat muunneltavissa moduuleja lisäämällä tai vähentämällä sekä puhallusilman lämpötiloja säätämällä materiaalikohtaisesti. Kuvassa 1. on esitetty menetelmän periaate sekä hankkeen aikana rakennettu pilot-kuivain. 3

4 Kuva 1. Kuivaimen toimintaperiaate ja hankkeen aikana rakennettu pilot-kuivain. 3. Hankkeen osapuolet ja menetelmät Hankkeessa selvitettiin ModHeat-teknologian soveltuvuutta maatilojen materiaalivirtojen, lähinnä lannan, kuivaukseen. Hankkeen yhteydessä rakennettiin pilot-laitteisto, jolla kuivattiin lantaa kenttätesteissä koeasiakkaiden tiloilla. Kenttätestien tarkoitus oli selvittää ModHeat-kuivaimen toimivuus käytännössä, sekä kuivauksen vaikutus lannan ravinteisiin. Hankkeen toteutti SFTec Oy Ympäristöministeriön taloudellisella tuella. SFTec Oy valmistutti siirreltävän ModHeat-kuivaimen alihankintana KK-Module Oy:llä. Hankkeen aikana kuivaimella kuivattiin testijaksoja Kalajoella Hannulan maitotilalla sekä R. Isokäännän turkistarhalla, Jäälissä Jäälin Tallin hevostilalla sekä Muhoksella Koivikon koulutilalla. Kenttätestien yhteydessä otettiin kaikista kuivattavista materiaaleista edustavat lantanäytteet, jotka tutkittiin Suomen Ympäristöpalvelun toimesta. Työssä esitetyt tulokset perustuvat näihin lanta-analyyseihin. Hankkeelle muodostettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Ympäristöministeriön yhteyshenkilönä Ari Seppänen, hankkeen valvojina Pöyry Finland Oy:n Anne Salminen sekä Noora Guzman-Monet (hankkeen lopussa Karoliina Jaatinen). Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Oulun Ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alayksikön johtaja Tuomo Pesola sekä SFTec Oy:n Mikko Jokinen ja Jani Isokääntä. Oulun Ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Maria Sirviö oli kesätyöntekijänä kehittämässä kuivainta sekä operoimassa kenttätesteissä. Hankkeen yhteydessä hän teki opinnäytetyön tutkimalla ModHeatkuivaimen soveltuvuutta maatilojen materiaalivirtojen kuivaukseen. Hankkeen viestintäsuunnitelmaa toteutettiin hanketta varten luotujen nettisivujen, suorien kontaktien, seminaarin ja lehtimainonnan keinoin. 4. Hankkeen tulokset ja tulosten analysointi Pilottilaitteiston rakentaminen, koeasiakkaiden hankkiminen, käytännön kenttäkokeiden suorittaminen koeasiakkaiden maatiloilla, sekä tutkimustulosten arviointi ja raportointi tapahtuivat vuoden 2014 aikana. Hankkeen tavoitteet toteutuivat hyvin: uuden kuivaustekniikan suunnittelu ja laitteiston rakentaminen sujuivat onnistuneesti. Kenttätestit ja tulosten analysointi osoittivat, että ModHeat-tekniikalla pystytään kuivaamaan lantaa, haketta ja viljaa. Teknologian vahvuutena on sen muunneltavuus materiaalikohtaisesti. 4

5 Tulevaisuudessa materiaalien sivuvirrat on pystyttävä hyödyntämään entistä tehokkaammin niin maataloudessa kuin muillakin teollisuuden aloilla, ja muunneltavuuden ansiosta ModHeat-menetelmää voidaan soveltaa erilaisiin kohteisiin. Hankkeen yhteydessä tehty opinnäytetyö valmistui maaliskuussa Opinnäytetyön tulosten mukaan ModHeat-teknologialla on potentiaalia lannan kuivauksessa. Testeillä osoitettiin kuivaimen toimivuus ja saatiin arvokkaita kehitysideoita jatkoa ajatellen. 4.1 ModHeat kuivaimella prosessoidut materiaalit Hankkeen sisältämien kenttätestien aikana kuivatut materiaalit olivat naudan lietelanta sekä naudan lietelanta sekoitettuna turpeeseen (Hannulan maitotila), naudan lietelanta sekoitettuna biotuhkaan (Koivikon koulutila), hevosen lanta (Jäälin Talli) sekä turkiseläimen lanta (Turkis R. Isokääntä). Lisäksi tehtiin kuivausjaksoja viljan (kaura) sekä hakkeen kuivaamiseksi. 4.2 Kuivauksen vaikutus ravinteisiin Lantanäytteiden tuloksista analysoitiin ravinteiden pysyvyys kuivausprosessin aikana. Naudan raakalietteen kuiva-ainepitoisuuden alhaisuus (4,5 %) esti ModHeatin kaltaisen teknologian soveltamisen lietelannan kuivaamiseen sellaisenaan. Sen vuoksi lietelannan kuiva-ainepitoisuus nostettiin noin 10 %:iin sekoittamalla siihen turvetta tai biotuhkaa. Lietelannan ja turpeen seosta kuivattiin kaksi 20 minuutin jaksoa. Muiden materiaalien kuivausjaksot kestivät 20 minuuttia. Lietelannan ja turpeen seoksen ensimmäisen 20 minuutin kuivausjakson jälkeen kaikki ravinteet rikastuivat ja ravinteiden pitoisuus nousi suhteessa kuiva-ainepitoisuuteen. Toinen 20 minuutin kuivauskierros aiheutti ravinnehävikkiä kaliumin ja typen osalta. Lietelannan ja tuhkan seoksen kuivaaminen rikasti fosforin ja sinkin määrää. Muiden ravinteiden pitoisuuksien muutos kuivauksen aikana ei ollut merkittävää. Hevosen lannan ravinteista kuivauksen aikana rikastuivat kokonaistyppi, fosfori, kalsium, natrium ja kupari. Turkiseläimen lannan kuivaus puolestaan laski lannasta kyseisten ravinteiden pitoisuuksia. ModHeat-teknologian todettiin kuivaustestien perusteella soveltuvan myös hakkeen ja viljan kuivaukseen. Tarkemmat lanta-analyysien tulokset sekä tulosten analysointi on esitetty liitteessä ModHeat kuivaimen energiatehokkuus ModHeat-teknologian energiatehokkuutta analysoitiin kuivauslämmön tuottamiseen käytetyn nestekaasun kulutuksen suhteessa kosteuden poistoon. Energiatehokkuutta tutkittiin koejaksosta, jossa kuivattava lietelannan ja turpeen seosta kuivattiin kaksi 20 minuutin jaksoa. 5

6 Kokeissa saatujen tulosten perusteella ModHeat kuivaimen veden höyrystämisen hyötysuhde on välillä %, riippuen siitä, verrataanko veden höyrystymiseen kuluvaa energiaa kuivaimen sisään tulevaan vai ulos lähtevään energiamäärään. Testeissä kuivaimen energian kulutus oli 2,9 MJ poistettua vesikiloa kohden. Saatujen tulosten perusteella kuivauksessa suurin yksittäinen energiahukka syntyy poistokaasun mukana lähtevästä energiasta. Prosessin energiatehokkuutta on mahdollista tehostaa huomattavasti. Energiahukkaa voidaan pienentää varmistamalla poistokaasun olevan kylläistä vesihöyryn suhteen. Optimoimalla poistokaasun kylläisyyttä voidaan varmistaa maksimaalinen kosteuden poisto suhteessa lämpöhukkaan. Vesihöyryn määrää poistokaasussa voidaan säädellä muuttamalla materiaalin viipymäaikaa ModHeat-prosessissa. Poistoilman energiahukkaa ei ole järkevää alentaa kaasuvirtoja vähentämällä, koska se alentaa prosessin kapasiteettia. Tuotteen mukana poistuvaan energiamäärään on vaikea vaikuttaa huonontamatta prosessin kapasiteettia tai hyötysuhdetta. Kylmä tuotevirta indikoi riittämätöntä viipymäaikaa prosessissa. Vuorausten läpi poistuvaa energiavirtaa voidaan pienentää lisäämällä vuorausten paksuutta, mutta se ei vaikuta kustannustehokkaalta, johtuen vuorauksen läpi johtuvan lämpöenergian pienuudesta. Sen sijaan energiatehokkuuden säästöpotentiaalia on vuotoilmojen ja eristämättömien osien lämpöhukkien pienentämisessä. Merkittävä ero syötetyn energian ja laskettujen energiavirtojen välillä viittaa lämpöhukan näistä huomioimattomista tekijöistä olevan suuri. Varmistamalla jokaisen osan eristys ja tukkimalla mahdolliset vuotokohdat voidaan prosessin energiatehokkuutta parantaa merkittävästi. Tarkemmat energiatehokkuuden analysointitulokset löytyvät liitteeltä Teollinen jatkojalostus Tehtyjen testien perusteella naudan raakaliete, jonka kiintoainepitoisuus on noin 4,5 %, on liian kosteaa kuivattavaksi ModHeat-teknologialla. Tilanne muuttuu olennaisesti, kun liete sekoitetaan esimerkiksi turpeeseen tai biotuhkaan. Tällaisilla symbioosituotteilla jo 10 %:n kiintoainepitoisuus mahdollistaa tehokkaan kuivauksen ModHeat-teknologialla. Kuivausaikaa pidentämällä saadaan symbioosituotteiden kiintoainepitoisuutta kasvatettua huomattavasti. Symbioosituotteet jatkojalostettuina, esimerkiksi rakeistettuina, soveltuvat kiinteäksi lannoitteeksi maa- ja metsätalouskäyttöön oletuksella, että koostumus täsmätään halutun kaltaiseksi. Tällaisilla tuotteilla on mahdollista korvata apulanta, joka nykyisellään on iso kustannustekijä maataloudessa. Liete-tuhkaseos ylittää pelkän tuhkan lannoiteominaisuuksiltaan typen määrässä. Tällöin sen käyttö ei rajoittuisi pelkästään typpirikkaiden turvemaiden metsälannoitteeksi, vaan sitä voitaisiin hyödyntää myös typen tarpeessa olevien maiden lannoitukseen. Tuhkalla on maan happamuutta vähentävä ominaisuus, jolloin maaperän hajotustoiminta lisääntyy ja edesauttaa pitkällä aikavälillä maan orgaanisen aineksen hajoamista ja typen vapautumista kasvien käyttöön. Puu-, turve- ja sekatuhkaa syntyy Suomessa vuosittain energiantuotannon sivutuotteena jopa tonnia, joten sen hyödyntäminen olisi tämän tiedon valossa mahdollista. Näiden kahden täysin erilaisen materiaalin yhteishyödyntäminen, jotka molemmat syntyvät tuotannon sivuvirtoina, olisi sekä ekologisesti että oikein toteutettuna mahdollisesti myös taloudellisesti järkevää. Vastaavan kaltainen vaihtoehto olisi hevosenlannan kuivaaminen lannoitekäyttöön. Hankkeen aikana saatujen kokemusten mukaan hevosen lannan hyötykäyttöä on mahdollista tehostaa käsittelemällä lanta ModHeat-kuivaimessa korotetuissa lämpötiloissa niin, että rikkakasvien siemenet tuhoutuvat. Tarkemmat tutkimukset ModHeat-teknologian tehosta rikkakasvien siementen tuhoamiseksi pitäisi tehdä ennen kau- 6

7 pallisen lannoitteen valmistuksen aloittamista. Kuivatun hevosenlannan voisi halutessaan pelletöidä ja pussittaa, jolloin sen markkinointi kuluttajille olisi helpompaa. ModHeat-teknologiaa voisi teoriassa myös hyödyntää hevosen lannan kuivauksessa ja pelletöimisessä energiakäyttöön. Hevosenlanta sisältää erittäin paljon energiaa, joka on mahdollista hyödyntää polttamalla. 4.5 Poikkeamat hankesuunnitelmasta Hankkeen alkuperäiseen yhden vuoden aikatauluun hyväksytettiin kolmen kuukauden jatkoaika hankkeessa tehdyn opinnäytetyön vuoksi. Opinnäytetyö ModHeat-kuivaimen soveltuvuus maatilojen materiaalivirtojen kuivaukseen oli asianmukaisinta tehdä vasta kun kenttäkokeet oli suoritettu, mikä hiukan viivästytti aikataulua. Käytännön kokeissa ei hankesuunnitelmasta poiketen huomioitu asiakkaiden energialähtökohtia, vaan kuivaimen kuuma kuivausilma tuotettiin nestekaasulla. Vaihtoehtoon päädyttiin rakennetun liikuteltavan kuivaimen kannalta yksinkertaisimpaan mutta toimivaan ratkaisuun. Käytännön kokeita lietelannan tai lietelannasta tehtyjen symbioosituotteiden rakeistamiseksi tai granuloimiseksi ei tämän hankkeen yhteydessä tehty. Naudan lietelannan symbioosituotteen rakeistamista arvioitiin oululaisen Rakeistus Oy:n edustajan kanssa. Rakeistus Oy rakeistaa biotuhkaa kehittämällään konseptilla. Biotuhkan kosteuspitoisuus nostetaan vedellä rakeistamisen mahdollistamiseksi noin 30 %:iin. Naudan lietelannan symbioosituote voidaan ModHeat kuivaimella kuivata valmiiksi haluttuun kosteuspitoisuuteen rakeistamisen mahdollistamiseksi, joten käytännön kokeille ei nähty tässä vaiheessa tarvetta. Poikkeamana hankesuunnitelmaan, logistiikkaratkaisujen arviointia kuivatun, ravinnerikkaan materiaalin kuljettamiseksi pidempiäkin matkoja, ei tehty. Logistiikkaratkaisujen arviointi olisi päästy aloittamaan vasta käytännön kuivauskokeista saatujen tulosten jälkeen. Tämä osoittautui liian laajaksi kokonaisuudeksi sisällyttää hankkeen loppuvaiheeseen. 5. Hankkeen vaikuttavuus Noin viidesosa Suomen sisävesistä on tyydyttävässä tai sitä heikommassa kunnossa. Rehevöityminen on sisävesiemme ja Itämeren suurin ympäristöongelma. Fosforivarojen ehtyminen luo paineita orgaanisten lannoitteiden, kuten lannan suuremmalle hyötykäytölle lannoitteena. Naudan lietteestä ModHeat kuivaimella prosessoitavilla symbioosituotteilla on välittömiä vaikutuksia vesien suojeluun ja ravinteiden kierrättämiseen. Kuivauksen tuloksena saatava fosfori- ja typpirikas lannoite saadaan kiinteäksi, jolloin pintavaluntaa ei tapahdu vesistöihin, ja vesistöjen rehevöitymistä voidaan vähentää. ModHeat-menetelmällä valmistettu orgaaninen lannoite luovuttaa ravinteet hitaasti kasvien käyttöön. Naudan lietteestä jalostetut symbioosituotteet ovat sovellettavissa peltolannoitteiden lisäksi myös metsälannoitteiksi. Menetelmä ei ole paikkaan sidonnainen, vaan on sovellettavissa ja monistettavissa kaikkialle, missä syntyy jätelietettä. Myös yhdyskuntien ja teollisuuden bioperäisten jätelietteiden ravinteiden kierrätystä tulisi tehostaa. Jos uudenlaista teknologiaa pystytään hyödyntämään lannan käsittelyssä, sitä voisi mahdollisesti käyttää myös muiden samankaltaisten materiaalien prosessoinnissa. 7

8 Symbioosituotteiden valmistuksessa keskeisessä asemassa olevalle ModHeat kuivaimelle on haettu patenttia kotimaan lisäksi Eurooppaan, USA:han ja Kanadaan. Hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on arvioitu tarkemmin Ympäristöministeriön antamien kriteerin pohjalta liitteellä 3 olevalla arviointilomakkeella. 6. Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen Hankkeen kestävyyden, tulosten hyödyntämisen ja monistettavuuden osalta ei ole ilmennyt seikkoja, jotka muuttaisivat hankkeen alkuperäisiä arvioita. Maailman ehtyviä fosforivaroja voidaan säästää tehostamalla lannan ja jätelietteiden käsittelyä. Jotta epäorgaanisen lannoitefosforin käyttöä voidaan vähentää, pitää lannan fosfori pystyä kohdentamaan entistä tehokkaammin niille alueille, joilla fosforista on puutetta. Tämä helpottuu, mikäli lanta saadaan prosessoitua sellaiseen muotoon, jossa sitä on sekä helpompi että taloudellisesti järkevämpi kuljettaa pidempiäkin matkoja. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, joilla kotieläintiheys on suuri ja lantaa syntyy paljon. Esimerkiksi Pohjanmaalla käytetään lannoitustarkoitukseen karjanlannasta tulevaa fosforia kolme miljoonaa kiloa, sekä lisäksi väkilannoitefosforia miljoona kiloa vuodessa. Arvion mukaan kasvinviljelyyn tarvittava määrä olisi tällä hetkellä 1,3 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämän tiedon valossa lannan sisältämä fosfori tarjoaa paitsi haastetta ravinteiden kohdentamisen kehittämiseen, myös valtavasti mahdollisuuksia ravinteiden kierrätystä edistävän teknologian saattamiseksi markkinoille. Valtioneuvoston hyväksymän ( ) nitraattiasetuksen korvaava valtioneuvoston asetus ( tuo uusia säädöksiä maatalouteen. Asetuksella täytäntöön laitetaan EU:n nitraattidirektiivi. Uusi asetus tuo maatalouteen uusia investointitarpeita, sekä velvoittaa kehittämään uusia menetelmiä lietelannan käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellussa maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään investointitukia lantaloiden lannan käsittelyjärjestelmien hankintaan, mikä entuudestaan lisää mahdollisuuksia jatkojalostaa lietelantaa. Orgaanisia lannoitevalmisteita ja kuivalantaa voidaan niitä vastaanottavilla tiloilla varastoida aumassa pelloilla, mikäli kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %. Mekaanisilla kuivaimilla kyseiseen kuivaainepitoisuuteen pääseminen on hankalaa. ModHeatin kaltaisella termisellä kuivaimella haluttu kiintoainepitoisuus saavutetaan. Tämän lisäksi varastointiaikaa pelloilla rajoitetaan, ja talven yli tapahtuva aumaaminen kielletään. Myös lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointiin ja kompostointiin liittyvät rakenteiden vaatimukset muuttuvat. Varastoinnin lisäksi lannoitteiden levittämistä ja lannoitemääriä koskeviin säännöksiin on tullut muutoksia. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitysaikaa syksyllä lyhennetään kahdella viikolla nykyisestä. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on nykyisen lannan pintalevityskiellon sijaan kokonaan kielletty sellaisilla peltolohkoilla, koiden kaltevuus on 15 % tai sen yli. Nämä kaikki edellä mainitut uudistukset pakottavat kehittämään lannoitteiden jatkojalostusmenetelmiä. Biotuhkan ja naudanlietteen seoksen onnistunut kuivaus symbioosituotteeksi avaa mahdollisuuksia teollisen, jalostetun lannoitteen valmistukseen. Materiaaliseoksesta voidaan rakeistaa joko pelto- tai metsälannoitetta. Haasteeksi voi muodostua ravinnesisällöltään tasalaatuisen biotuhkan saanti niin, etteivät raskasmetallipitoisuudet nouse liian korkeiksi. Lisäksi nykyinen lannoitelainsäädäntö luo omat rajoitukset. Tällä hetkellä tuhkan hyötykäyttöä lannoitteena säädellään lannoitevalmistelailla (539/2006) ja sen perusteella annetuilla asetuksilla (MMM asetus 24/11, misteista_fi.pdf). Sama lannoitevalmistelaki säätelee myös muiden lannoitteiden valmistusta, markkinoille saattamista, tuontia ja vientiä. Lannoitevalmisteita tehtäessä sekoittamalla yhtä tai useampaa lannoitevalmistetta keskenään, tulee kunkin raaka-aineen täyttää lannoitevalmisteille asetuksessa asetetut yleiset 8

9 laatuvaatimukset ja asetuksen liitteen IV vaatimukset. Lietelannan sekoittaminen tuhkaan ja turpeeseen ei ylitä asetuksen liitteen IV vaatimuksia haitallisista aineista, eliöistä ja epäpuhtauksista. Tällaisen lannoitteen tuotanto on mahdollista toteuttaa lähituotantona alueella, jolla lantaa ja biotuhkaa syntyy. Ennen kaupallisen lannoitteen valmistamista kannattaa tehdä lannoituskokeita yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE, entinen MTT) kanssa. Viralliset lannoituskokeet puolueettoman tutkimuslaitoksen suorittamana antavat tuotteelle uskottavuutta käyttäjän näkökulmasta. Vastaavan kaltainen vaihtoehto on hevosenlannan kuivaaminen lannoitekäyttöön. Tässäkin tapauksessa on selvitettävä lannoitevalmistelain sisältämät määräykset lannoitteen valmistuksesta, markkinoille saattamisesta sekä mahdollisesta viennistä. Tällä hetkellä vielä teoreettisena vaihtoehtona hevosen lannan hyötykäytöstä on lannan kuivaus ja pelletöinti energiakäyttöön. Hevosenlanta sisältää erittäin paljon energiaa, jonka voisi hyödyntää polttamalla. Yhden hevosen päivässä tuottama lantamäärä vastaa noin kolmea polttoöljylitraa eli noin 30 kwh. Suomen arviolta hevosta tuottavat siis päivässä polttoöljylitraa vastaavan määrän energiaa. Tämän hetkinen lainsäädäntö ei kuitenkaan tue hevosenlannan pienpolttoa, koska hevosenlanta luokitellaan Suomessa jätteeksi eikä biomassaksi. Suomessa hevosenlannan poltto vaatii tällä hetkellä paitsi jätteenpolttoluvan, myös kalliit jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, joihin useimmilla alan toimijoilla ei ole varaa. Mikäli lannanpolttoa säätelevään lainsäädäntöön tulee tulevaisuudessa helpotusta, voi ModHeat-teknologiaa hyödyntää poltettavan lannan kuivauksessa. Kuivauksella lisätään paitsi lannan lämpöarvoa, myös vähennetään poltosta aiheutuvia päästöjä. Kuivauksella on myös pelletöintiä helpottava vaikutus, sillä liian kostea materiaali on vaikea pelletöidä. Uuden teknologian saattaminen markkinoille on haasteellista, sillä tuote on pystyttävä markkinoimaan asiakkaalle parempana kuin nykyinen menetelmä. Kannattaa pohtia, syntyykö kustannustehokkuus asiakkaalle esimerkiksi edullisesta myyntihinnasta, säästääkö menetelmä lannan varastotilaa, vai onko menetelmä energiatehokkaampi kuin nyt käytettävät menetelmät. Hyvä myyntivaltti on, jos asiakas pystyy itse saamaan tuotteella tuloja esimerkiksi urakointipalvelujen kautta. ModHeat-teknologialla on potentiaalisia markkinoita myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi kananlantaa kuivataan valtavilla hihnakuivaimilla Yhdysvalloissa ja Alankomaissa. Venäjällä Pietarin ympäristössä tilanne taas on hieman toisenlainen; siellä jättikanaloiden lantaongelma on räjähtänyt käsiin. Kostea kananlanta pitäisi kuivata ennen kuin sitä voitaisiin käyttää. Alankomaat taas on pienestä koostaan huolimatta maailman merkittävimpiä maatalousmaita. Pienellä alueella syntyvät suuret lantamäärät kasvattavat luonnollisesti lannan prosessoinnin tarvetta. 6.1 ModHeat-teknologian mahdollisuudet hakkeen kuivauksessa ModHeat-teknologian on testien perusteella todettu soveltuvan myös hakkeen kuivaukseen. Nykymenetelmillä hakkeen kuivauksen suurin yksittäinen haitta on hakkeen epätasainen kuivuminen. Koska ModHeat-teknologian toiminta perustuu materiaalin jatkuvaan liikkeeseen sekä sekoittumiseen kuumassa kuivausilmassa, parantaa se hakkeen tasaista kuivumista. Haasteeksi ModHeat-teknologialle voi hakkeen kuivauksessa osoittautua teknologian tarpeellisuuden osoittaminen hakkeen tuottajille ja käyttäjille. Kuivaimen on oltava tehokas, helppokäyttöinen ja investointina edullinen. Laitteen liikuteltavuus on eduksi, koska se avaa mahdollisuuden urakointipalvelujen tuottami- 9

10 seen tai useamman pienkäyttäjän yhteisinvestointiin. Lisäksi laitteen käyttökustannukset on saatava niin alas, että hakkeen kuivaus ModHeat-teknologialla on kannattavaa. 6.2 ModHeat-teknologian mahdollisuudet viljasadon kuivauksessa ModHeat-teknologia osoitti alustavien testien valossa potentiaalia myös viljan kuivauksessa. Tulokset ovat sikäli merkittäviä, että viljankuivaus on maatiloille merkittävä kustannuserä, koska viljankuivaamon rakennuskustannukset ovat suuria kertainvestointeja. Lisäksi sen käyttö vaatii paljon energiaa, joka niin ikään aiheuttaa kustannuksia. Siksi edulliset ja kustannustehokkaat ratkaisut toisivat tällekin maatalouden osaalueelle tervetulleen vaihtoehdon perinteisen rinnalle. ModHeat-kuivain voisi toimia lisäkapasiteettina jo olemassa olevalle kuivauskalustolle tilalla, joka on aikeissa laajentaa tuotantoaan. Liikuteltavan kuivurin voisi mahdollisesti myös hankkia yhteisinvestointina kahden tai useamman viljelijän kesken. Kuivaimen markkinointia maatiloille helpottaa sen monikäyttöisyys. Koska viljankuivaus on voimakkaasti sesonkiluontoista työtä, kuivainta voi käyttää myös muiden materiaalien kuivaukseen. Koska kuivain soveltuu myös hakkeen kuivaukseen, sitä voidaan samalla tilalla käyttää syksyllä viljan kuivauksessa ja muina vuoden aikoina hakkeen kuivauksessa. Ihanteellista olisi, jos kuivaimen tarvitsema lämpö voitaisiin tuottaa oman tilan hakkeella. Kuivaimen energiatehokkuutta voidaan lisätä hukkalämmön talteenotolla. ModHeat-teknologian yksi vahvuus on, että sen moduulien kokoa ja lukumäärää voidaan muunnella suunnitteluvaiheessa. Tämä mahdollistaa eri käyttökohteet niin kuivattavan materiaalin laadun kuin määränkin osalta. 6.3 ModHeat teknologian kustannukset Hankkeen aikana tehtyjen testien perusteella ModHeat-kuivaimen energian kulutus oli 2,9 MJ/haihdutettu vesikilo eli 0,81 kwh/haihdutettu vesikilo. Lietteen termisen kuivauksen lämpöenergian kulutus vaihtelee tutkimusten mukaan välillä 0,8-1,1kWh/haihdutettu vesikilo ( D F7D1%7D/56699). Näin ollen hankkeessa tehtyjen testien perusteella ModHeat -kuivain on parhaimmillaan noin 30% tehokkaampi poistamaan vettä lietteestä kuin kilpailevat vaihtoehdot. Hankkeessa saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, koska testijaksot olivat lyhyitä eikä ModHeat-kuivaimen toimintaa optimoitu. Tarvittava energiamäärä riippuu haihdutettavista vesikiloista eli kuivattavan materiaalin lähtökosteudesta sekä halutusta materiaalin loppukosteudesta. ModHeat-kuivaimen käyttökustannukset riippuvat vahvasti käytetystä lämmönlähteestä. Kuivain ei kuitenkaan aseta rajoitteita lämmönlähteelle, vaan haluttu lämmönlähde voidaan valita tapauskohtaisesti. Hankkeen aikana tehdyissä testeissä lämmönlähteenä oli nestekaasu. Kuluttajamarkkinoilta hankittuna nestekaasun kustannukseksi muodostui 1,5 /haihdutettu vesikilo. Hakkeella tuotetun energian hinta kuluttajamarkkinoilla on noin 0,025 /kwh. ( ModHeat kuivaimella haihdutetun vesikilon kustannukseksi muodostuu näin 0,02. Mikäli hakkeen saa omista puista, on kustannus luonnollisesti alhaisempi. Edullisimmilleen ModHeat-kuivaimen käyttökustannukset on mahdollista saada tilanteessa, jossa kuivaukseen tarvittava lämpöenergia saadaan hukkalämpönä muusta prosessista. 10

11 Viljan kuivauksessa yleisesti käytettävän polttoöljyn kulutus haihdutettua vesikiloa kohden on 120g eli 1,5 dl. Tämä vastaa 5,2 MJ tai vastaavasti 1,4 kwh ( ModHeat kuivaimessa tarvittavan energiamäärän tuottamiseksi täytyisi polttaa polttoöljyä 0,84 dl haihdutettavaa vesikiloa kohden. Kuluttajamarkkinoilta hankittuna polttoöljyn kustannus haihdutettua vesikiloa kohden on noin 0,80. ModHeat kuivaimen energiatehokkuus johtuu kuivaimen suuresta lämmönsiirtopinta-alasta sekä kuivaimen kyvystä hyödyntää kaikki siirtoilmiöt kuivauksessa optimaalisesti. Kuivaimen suunnittelussa lähtökohtana on pidetty huolto- ja käyttäjäystävällisyyttä. Kuivaimen rakenne on pidetty yksinkertaisena, jolloin kuivaimen valmistuskustannukset pysyvät kilpailukykyisinä kotimaisilla koneenrakentajilla. Myöskään huoltotoimenpiteet eivät vaadi kalliita varaosia, vaan tarvittavat varaosat on mahdollista valmistaa esimerkiksi lähituotantona. 7. Talousraportti Hankkeen rahoitussuunnitelman mukainen budjetti oli taulukon 1. mukaisilla rahoitusosuuksilla sekä toteutumalla. Taulukko 1. Hankkeen rahoitussuunnitelma sekä toteutuma. Rahoitussuunnitelma Osuus kokonais- Toteutunut [ ] Toteutunut, osuus koko- [ ] kustannuksista [%] naiskustannuksista [%] YM:n rahoitus , ,56 73,26 Oma rahoitus , ,06 18,23 Muut rahoittajat , ,73 8,51 Yhteensä , Hanke toteutui rahoitussuunnitelmaa pienemmällä budjetilla. Alkuperäiseen rahoitussuunnitelmaan verrattuna budjetoidut henkilöstökulut ylittyivät ja muiden kulujen osuus oli vastaavasti pienempi. Erityisesti ostopalvelujen osuus jäi ennakoitua alhaisemmaksi johtuen kuivaimen suunniteltua yksinkertaisemmasta lämmönlähteestä. Henkilöstökulujen kasvuun suhteessa alkuperäiseen rahoitussuunnitelmaan vaikutti täysin uudentyyppisen kuivaimen tuotekehityksen vaatima, alkuperäistä arviota suurempi aika. Käytännön kokeissa ei hankesuunnitelmasta poiketen huomioitu asiakkaiden energialähtökohtia, vaan kuivaimen kuuma kuivausilma tuotettiin nestekaasulla. Vaihtoehtoon päädyttiin rakennetun liikuteltavan kuivaimen kannalta yksinkertaisimpaan mutta toimivaan ratkaisuun. Tarkempi toteutuneiden kustannusten ja toteuman vertailu kustannusarvioon on esitetty liitteellä 4 olevassa Kustannuserittely Excel-taulukossa. 11

12 8. Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten ModHeat-teknologia soveltuu hyvin lannan prosessoimiseen. Testeillä osoitettiin kuivaimen toimivuus ja saatiin arvokkaita kehitysideoita jatkoa ajatellen. Teknologian vahvuutena on sen muunneltavuus materiaalikohtaisesti, jonka vuoksi menetelmä on erittäin monikäyttöinen. Laitteen kokoa voidaan säädellä identtisten moduulien kokoa kasvattamalla ja/tai määrää lisäämällä, mikä osaltaan lisää tuotteen vahvuuksia monipuolistamalla sen käyttömahdollisuuksia. Yksinkertaisen rakenteen ansiosta investointikustannus ei nouse korkeaksi. Energiatehokkuutta on mahdollista tehostaa vähentämällä lämpöhäviöitä kuivaimesta sekä optimoimalla kuivausprosessia. Prosessin optimointi vaatii pidempiä koejaksoja tuotantomittakaavan kuivaimella. Hankkeen aikana esiin nousseita jatkohankeideoita syntyi lukuisia. Varteenotettavimpina voidaan mainita symbioosituotteiden hyödyntäminen, hevosenlannan prosessointi sekä viljan ja hakkeen kuivaus. 8.1 Naudan lietteestä ja biotuhkasta syntyvän symbioosituotteen jatkojalostaminen ja saattaminen markkinoille Naudan lietteen ja biotuhkan symbioosituotteen yhteishyödyntäminen lannoitteeksi olisi ekologisesti rationaalista, koska molemmat syntyvät tuotannon sivuvirtoina. Oikein toteutettuna niiden jatkojalostus olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Tällaisen lannoitteen tuotanto olisi mahdollista toteuttaa lähituotantona alueella, jossa lantaa ja biotuhkaa syntyy. Ennen kaupallisen lannoitteen valmistamista kannattaisi tehdä lannoituskokeita yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa. Viralliset lannoituskokeet puolueettoman tutkimuslaitoksen suorittamana antaisivat tuotteelle uskottavuutta käyttäjän näkökulmasta. 8.2 Hevosen lannan prosessointi Myös hevosenlantaa olisi mahdollista kuivata ModHeat-tekniikalla lannoitekäyttöön. Ennen kaupallisen lannoitteen valmistuksen aloittamista pitäisi vielä tarkemmin tutkia ModHeat-teknologian teho rikkakasvien siementen tuhoamiseen. Kuivatun hevosenlannan voi halutessaan pelletöidä ja pussittaa. Tällöin sen markkinointi kuluttajille on helpompaa. Tässäkin tapauksessa on selvitettävä lannoitevalmistelain sisältämät määräykset lannoitteen valmistuksesta, markkinoille saattamisesta sekä mahdollisesta viennistä. 8.3 Viljan ja hakkeen kuivaus Kuivaimen markkinointia maatiloille helpottaa sen monikäyttöisyys. Koska viljankuivaus on voimakkaasti sesonkiluontoista työtä, ModHeat-teknologiaa voisi käyttää myös muiden materiaalien kuivaukseen. Koska kuivain soveltuu myös hakkeen käsittelyyn, sitä voidaan samalla tilalla käyttää syksyllä viljan kuivauksessa ja muina vuodenaikoina hakkeen kuivauksessa. Laitteen tarvitsema lämpö voitaisiin tuottaa oman tilan hakkeella ja kuivaimen energiatehokkuutta lisäisi hukkalämmön talteenotto. ModHeat-teknologian haasteina ovat tässä vaihtoehdossa uuden teknologian kiinnostavuuden lisääminen ja tuotekehittelyyn tarvittavan rahoituksen järjestäminen. 12

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa Mikä on Demotehdas? Demotehdas on SFTec Oy:n ja Rakeistus Oy:n yhteiskonsepti orgaanisten materiaalien käsittelyyn Prosessi koostuu materiaalin kuivauksesta sekä rakeistuksesta Laitos avattu Oulun Ruskoon

Lisätiedot

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille Elina Tampio BioRaEE-hankkeen seminaari 28.11.18 Sisällys 1. Opas 2. Selvitys orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä

Lisätiedot

MODHEAT-TEKNOLOGIAN SOVELTUVUUS MAATILOJEN MATERIAALIVIRTOJEN KUIVAUKSEEN

MODHEAT-TEKNOLOGIAN SOVELTUVUUS MAATILOJEN MATERIAALIVIRTOJEN KUIVAUKSEEN Maria Sirviö MODHEAT-TEKNOLOGIAN SOVELTUVUUS MAATILOJEN MATERIAALIVIRTOJEN KUIVAUKSEEN MODHEAT-TEKNOLOGIAN SOVELTUVUUS MAATILOJEN MATERIAALIVIRTOJEN KUIVAUKSEEN Maria Sirviö Opinnäytetyö Kevät 2015 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018 Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018 1 05/12/2018 2 JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA

Lisätiedot

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla 2.2.2017 Anni Karhunen YM Hallituksen kiertotalouden kärkihanke: Ravinteiden kierrätyksen

Lisätiedot

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT Kierrätysravinteet maanparannuksessa seminaari 7.2.2018 LIETETUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ Ravinteiden

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Viljankuivaus Tarvaala

Viljankuivaus Tarvaala Viljankuivaus Tarvaala 15.3.2012 prof. Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Öljyntarve l/ha Haketarve m3/ha Kuivaamistarve Kuivauksessa materiaalista poistetaan

Lisätiedot

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään

Lisätiedot

Tuottavaa liiketoimintaa orgaanisella BioAlannoitteella

Tuottavaa liiketoimintaa orgaanisella BioAlannoitteella Tuottavaa liiketoimintaa orgaanisella BioAlannoitteella Jari Järvinen, 29.03.2017 Sisältö 1. BioA-lannoitetehdas 2. BioA-lannoitteen näkymät 3. BioA-jalostamokonseptin tukijat 4. Erityisominaisuudet 5.

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 1.2.2018 Kierrätyslannoitteille

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Laatumerkki kierrätyslannoitteille Laatumerkki kierrätyslannoitteille Ravinteet kiertoon vesistöt kuntoon! Seinäjoki 10.12.2018 Juha Pirkkamaa Projektipäällikkö Lara-laaturavinnehanke Toiminnanjohtaja Biolaitosyhdistys ry www.laatulannoite.fi

Lisätiedot

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden

Lisätiedot

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista Suvi Mantsinen 14.2.2019 OAMK 1 Perustettu 1984, sukupolvenvaihdos 2014 Aikaisemmasta kompostointiurakoinnista siirryttiin orgaanisten

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Päivän ohjelma 12.00 Päivän avaus, Markku Mäki-Hokkonen, Wirma 12.05 Puhdistamohankkeen tilannekatsaus LAVO, Riitta Moisio, Lappeenrannan lämpövoima,

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot 24.08.2017 I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger Teknologiavaihtoehdot Fosforivirrat Suomessa 2013 Sisältöä Sisältöä Sisältöä

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11. Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden

Lisätiedot

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä Endev Oy 4.10.2017 MIKSI JÄTEVESILIETE ON (OLLUT) JÄTETTÄ? Yhdyskuntajätevesilietteet sisältävät mm. lääkeainejäämiä, mikromuovia, huumeainejäämiä,

Lisätiedot

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Reetta Palva, TTS Työtehoseura TEHOLANTA - siipikarjanlannan käytön tehostaminen Toteutusaika 1.10.2015 31.12.2018

Lisätiedot

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Sivutuotteiden kategorisointi hyödyntämispotentiaalin perusteella

Sivutuotteiden kategorisointi hyödyntämispotentiaalin perusteella Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla-hanke Sivutuotteiden kategorisointi hyödyntämispotentiaalin perusteella Juhoantti Köpman 2018 1. Työn tarkoitus Työn tavoitteena oli analysoida NOISS hankkeessa

Lisätiedot

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille Biotalouspäivät 7.11.2018 Juha Pirkkamaa Projektipäällikkö Lara-laaturavinnehanke Toiminnanjohtaja Biolaitosyhdistys ry www.laatulannoite.fi Miksi

Lisätiedot

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina

Lisätiedot

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KOKEILUOHJELMA (MMM) Tavoitteena orgaanisten lannoitteiden markkinoille saattaminen seuraavien

Lisätiedot

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN 1 2. 2. 2 0 1 8 VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA 7.2.2018, ANTTI-PEKKA PARTONEN 1 V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 MIKSI

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Ravinnekierrätyksen taustaa ja tilastoja Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa? Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa? RAVINNEKIERROISTA VOIMAA ETELÄ-KARJALAAN 04.04.2019 Mervi Matilainen Apila Group Oy Ab @Apilagroup #materialswisdom Lähtökohdat Kolmekymmentä vuotta sitten

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos Biohiilipäivä 15.3. Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY Taustaa Lietteessä olevat haitta-aineet ovat aiheuttaneet

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla 1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä Endev Oy 1.2.2017 ENDEV PERUSTIEDOT Endev on suomalainen cleantech-yritys. Yrityksen PAKU-teknologia on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset 28.11.2018 Viikki Ari-Matti Seppänen Tutkija Luonnonvarakeskus, Jokioinen ari-matti.seppanen@luke.fi Webropol kyselyt

Lisätiedot

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE KILIKE hanke GREEN ENERGY CLEAN NATURE Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) Petteri Heino, Savonia, TKI-asiantuntija 2 1 Koulutus Savonialla on kuusi koulutusalaa ja noin 40

Lisätiedot

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

MICROPULVA Ltd Oy

MICROPULVA Ltd Oy MICROPULVA Ltd Oy 3.1.2018 1 Micropulva Ltd Oy: Yritys Micropulva on yksityinen suomalainen korkean teknologian yritys, joka kehittää patentoituja teknologia ja laiteratkaisuja erityyppisten aineiden mikronisointiin

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 24/11 lannoitevalmisteista ja 11/12 toiminnan harjoittamisesta

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Materiaalinkehitystyön tukemiseen Koe-erien tuottamiseen ja testaukseen Kouluttautumiseen Luonnonkuidut vahvikkeina Lisäävät komposiittien

Lisätiedot

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila, KEHÄ Tutkimusongelmia ja pilotteja Harri Mattila, 3.5.2017 Energia, ravinteet, digitaalisuus, tulevaisuus Energian tuotanto ja kulutus on sidoksissa ilmastonmuutokseen Fosfori on ehtyvä ja strategisesti

Lisätiedot

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26

Lisätiedot

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien

Lisätiedot

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseuturahaston rahoitusinfo 21.3.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY Mikko Rahtola Luonnonvarakeskus (Luke), MARAHYÖTY II MAASEUTURAHASTON

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla MMM Jukka Kivelä Tohtorikoulutettava http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/ Maataloustieteiden laitos Department of 5.4.2018 1 Käsiteltävät

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

Lietteen terminen käsittely PAKU-laitoksessa. Endev Oy RAKI-Foorumi

Lietteen terminen käsittely PAKU-laitoksessa. Endev Oy RAKI-Foorumi Lietteen terminen käsittely PAKU-laitoksessa Endev Oy RAKI-Foorumi 13.4.2018 ENDEV PERUSTIEDOT Endev on suomalainen cleantech-yritys. Yrityksen PAKU-teknologia on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari 13.12.2018 KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1 Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot