TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

Transkriptio

1 Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Chiropterologiska föreningen i Finland rf TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja laajuus Vuonna 2002 perustetun Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää lepakkotutkimusta, -suojelua ja -harrastusta maassamme. Vuoden 2010 lopussa yhdistyksen jäsenlistalla oli 134 henkilöä. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 9 uutta jäsentä. Yhdistys on valtakunnallinen ja kaksikielinen. Toiminta vuonna 2010 Tapahtumat Euroopan lepakkoyö Useimmissa Euroopan maissa järjestettiin elokuun lopussa Lepakkoyö, jonka tarkoituksena on välittää ihmisille tietoa lepakoista. Yhdistyksen jäsenet järjestivät yhteistyössä kuntien ja luonnonsuojeluyhdistysten ja vastaavien kanssa elokuun lopussa lepakkoretkiä ja yleisöluentoja seuraavilla paikkakunnilla: Asikkala Espoo Kauniainen Kemiönsaari Kotka Lahti Nakkila Noormarkku Pori Raisio Rantasalmi Rauma Riihimäki Salo Tammela Turku Ulvila Varkaus Vihti Lepakkotieteellinen yhdistys tiedotti tapahtumista laajasti ja ne saivat runsaasti julkisuutta radiossa ja lehdissä. Lepakkoretket

2 Lepakkoyön retkien lisäksi yhdistyksen jäsenet opastivat kesäkauden aikana useita retkiä eri paikkakunnilla. Valokuvausretki järjestettiin lepakkovalokuvausretki, jonka opettajina toimivat Jarmo Markkanen ja Risto Lindstedt. Tapahtuma pidettiin Kiskossa ja siihen osallistui 8 henkeä. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan ja saamiinsa valokuvausoppeihin. Retki Viroon talvehtimispaikkoihin pieni joukko yhdistyksen jäseniä lähti vierailulle Tallinnan, missä Triinu Tõrvin johdolla käytiin tutustumassa lepakoiden talvehtimispaikkoihin. Retkeilijät näkivät runsaasti lepakoita ja tapahtuma sai hyvää palautetta. Pikkujouluseminaari Kullaalla Yhdistys järjesti pikkujoulutapahtuman, jonka ohjelmassa oli esitelmiä, ääninäytteiden kuuntelemista ja valokuvien katselua sekä vapaata illanviettoa. Esitelmiä ja tietoiskuja pidettiin seuraavasti: Johdatus äänianalyysiin, Eeva-Maria Kyheröinen, AnaBatdetektorit ja niistä saatavan aineiston analysointi, Ville Vasko, Kuulumiset kansainvälisestä lepakkotutkimuskonferenssista (15th International Bat Research Conference), Veronika Laine, EUROBATS-kuulumiset, Eeva-Maria Kyheröinen; Uhanalaisuusarviointi, Ulla- Maija Liukko. Esitelmien ja tietoiskujen lisäksi koottiin ideoita ja toiveita vuoden 2011 toimintaan. Tapahtuman kokonaisosallistujamäärä oli 18. Koulutus Koulutushanke Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (SLTY) on käynnistänyt vuonna 2006 hankkeen, jonka tarkoituksena on levittää asiallista tietoa lepakoista ja tarjota mahdollisuus oppia lepakkoharrastuksen perusteet. Laajan harrastajaverkoston avulla voidaan tulevaisuudessa saada kattavampi kuva maamme lepakoista. Kursseja varten on laadittu materiaali, jonka pohjalta opetetaan lepakoiden ekologiaa, tunnistamista detektorin avulla sekä harrastukseen ja suojeluun liittyviä asioita. Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu oppien soveltaminen käytäntöön retkellä lepakoita detektoreilla havainnoiden. Vuonna 2010 yhdistys ei varsinaisesti järjestänyt kursseja, mutta Hyvinkään opistolla, Järvenpään opistolla ja Lahden Wellamo-opistolla pidetyt kurssit noudattivat yhdistyksen kurssin rakennetta ja niissä käytettiin yhdistyksen kurssimateriaalia. Esitelmät ja luennot Yhdistyksen jäsenet pitivät vuoden aikana useita lepakkoaiheisia luentoja ja kuvaesityksiä ympäri maata. Näihin osallistui satoja kiinnostuneita. Lepakkokartoitukset, tutkimus ja suojelu Havaintojen tallennusjärjestelmän kehittäminen Yhdistyksellä on käytössä lepakkohavaintojen tallentamiseen web-tietokanta. sivusto avattiin syksyllä Vuoden 2010 lopussa rekisteröityneitä käyttäjiä oli 93. Näiden lisäksi havaintojaan ovat ilmoittaneet

3 rekisteröitymättömät henkilöt. Havaintoilmoituksia oli vuoden lopussa Yhdistyksen havaintotietojärjestelmä on tarkoitus liittää osaksi Luonnontieteellisen keskusmuseon tuottamaa Hatikka-havaintojärjestelmää. Siirto on edelleen neuvotteluvaiheessa, jossa sovitaan yhdistykselle sopivasta tavasta käyttää järjestelmää. Talvehtimiskartoitukset Yhdistyksen jäsenet ovat kartoittaneet lepakoiden talvehtimispaikkoja erityisesti Varsinais- Suomessa, Satakunnassa sekä Kaakkois-Suomessa. Turun lepakkokerho on pyrkinyt jatkamaan Turussa sijaitsevan Heikkilän kasarmin luolassa talvehtivien lepakoiden havainnointia luolastossa talviaikaan käynnissä olevista louhintatöistä huolimatta. Lisäksi Varsinais-Suomessa on tarkistettu kymmeniä muita talvehtimispaikkoja. Yhdyskuntakartoitukset Satakunnassa jatkettiin vuonna 2007 aloitettua merkittävän lisääntymisyhdyskunnan seurantaa. Myös muualla yhdistyksen jäsenet ovat havainnoineet lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia ja päiväpiiloja oman kiinnostuksensa mukaan. Muutonseuranta Yhdistys käynnisti vuonna 2008 lepakoiden muutonseurantahankkeen (LEMU), jossa ovat mukana seuraavat tahot: Kaarinan kaupunki, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus, T:mi BatHouse, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry, Esko Inberg ja Eeva-Maria Kyheröinen. hanketyöryhmän puheenjohtajana toimii professori Kai Norrdahl. Yhdistys hankki vuonna 2008 yhden AnaBat-detektorin hanketta varten Oskar Öflundin säätiöltä saadulla apurahalla. Lisäksi hankkeen toimijoilla on omia laitteitaan. Detektorit on sijoitettu rannikolle Porin ja Loviisan välille sekä sisämaahan Päijänteen eteläosaan. Hankkeen alustavia tuloksia vuodelta 2008 tuloksia esiteltiin posterilla Berliinissä tammikuussa 2009 järjestetyssä kongressissa (1st International Symposium on Bat Migration.) Eeva-Maria Kyheröinen ja Nina Hagner-Wahlsten osallistuivat marraskuussa Lundin yliopistolla järjestettyyn kokoukseen, jossa keskusteltiin laajemmasta Itämeren alueen muutontutkimusyheistyöstä. Kokouksen järjesti professori Anders Hedenström ja siihen osallistui noin 30 henkilöä Itämeren alueen valtioista järjestettiin LEMU-päivä, jossa esiteltiin hanketta, käytiin läpi saatuja tuloksia ja suunniteltiin hankkeen jatkoa. Lisäksi valittiin LEMU-työryhmä, jonka puheenjohtajana on Kai Norrdahl, sihteerinä ja tiedottajana Veronika Laine, tutkimusvastaavana Ville Vasko, rahoitusvastaavana Eeva-Maria Kyheröinen ja aineistovastaavana Marko Schrader. Yhdistys sai keväällä 2010 Vuokon luonnonsuojelusäätiöltä apurahan LEMU-hankkeelle, ja se käytetään hankkeen laitteiden huollosta aiheutuvien matkakulujen kanttamiseen. Maastokaudelta 2010 aineistoa saatiin 14 laitteesta. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Pönttöseurannat Yhdistyksellä on lepakonpönttöjä Helsingin Viikissä, Askaisten Louhisaaressa, Kaarinan Vaarniemessä ja Kuusistossa sekä Turun Ruissalossa. Pönttöjen käytön seurantaa jatketaan. SLTY:n kustantamien ja Nina Hagner-Wahlstenin rakentamat 10 pönttöä viedään erityisesti korvaaviksi piilopaikoiksi "ongelmatalojen" pihapiireihin. Vuosikokouksen 2010 yhteydessä järjestettiin lepakonpönttötyöpaja, jossa tutustuttiin

4 erilaisiin pönttömalleihin ja muualta saatuihin kokemuksiin niistä. Alustavasti puhuttiin pönttöseurannan aloittamisesta erilaisilla pönttömalleilla ja tähän tarkoitetun lomakkeen lisäämisestä yhdistyksen kotisivuille. Lausunnot Yhdistys laati vuonna 2010 yhteensä kuusi kirjallista lausuntoa tai muistutusta lepakoiden huomioimisesta hankkeissa ja kaavoissa, jotka koskivat mm. osayleiskaavoitusta, lepakkopuistoaloitetta ja valituksia. Lisäksi yhdistys valitti Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavasta kolmen muun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa Kouvolan hallintooikeuteen. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Lahdessa. Ennen varsinaista kokousta pidettiin lepakonpönttötyöpaja. Kokouksessa muutettiin yhdistyksen sääntöjä siten, että vuosikokouksen sijaan yhdistyksellä on kevät- ja syyskokous. Hallinto ja talous Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, jossa oli puheenjohtaja, kuusi muuta jäsentä ja kolme varajäsentä vuonna Puheenjohtajana toimi Eeva-Maria Kyheröinen ja varapuheenjohtajana Veronika Laine. Hallituksen muut jäsenet olivat Ulla-Maija Liukko, Timo Metsänen (lausunnot), Laura Niinimäki (jäsenrekisteri), Marko Schrader ja Ville Vasko. Varajäseninä toimivat Pipsa Lappalainen (sihteeri), Thomas Lilley ja Hanna Tuominen. Hallitus kokoontui kerran ja piti 7 Skype-kokousta toimintakauden aikana. Tapahtumien suunnittelussa ja muussa yhdistyksen asioiden hoitamisessa käytettiin myös sähköpostia. Yhdistyksen taloudenhoitajana toimi Nina Hagner-Wahlsten. Tilintarkastajina toimivat Asko Ström ja Juha Nurminen. Yhdistyksen tulot koostuivat jäsenmaksuista ja osallistumismaksuista sekä avustuksista. Jäsenmaksujen osuus oli vuonna 2010 edellistä vuotta suurempi, Ympäristöministeriöltä saatiin joulukuussa euron avustus. Avustuksen myönnön ajankohdan takia saatua summaa ei voitu käyttää vuonna Vuosikokouksessa 2009 päätettiin, että vuoden 2008 ylijäämä kokonaisuudessaan käytetään korvaamaan vuonna 2008 aiheutuneita LEMU:n matkakustannuksia. Hallituksen esteettömät jäsenet päättivät näiden käytöstä joulukuussa 2009 tarkemmin, mutta maksatuksia ei ehditty tehdä vuoden 2009 puolella vaan vasta Nämä korvaukset olivat yhteensä 1266,66. Vuokon luonnonsuojelusäätiöltä saatiin vuonna apuraha, joka on tarkoitettu vuoden 2010 aikana syntyneiden LEMU:n matkakustannusten kattamiseen. Näitä kustannuksia oli yhteensä 1941,55. Niitä ei kuitenkaan maksettu vuoden 2010 puolella, koska vuodenvaihteen mennessä kaikki eivät olleet toimittaneet vuoden 2010 LEMUdataansa Marko Schraderille, mikä oli edellytys korvauksen saannille. Nämä korvaukset maksetaan vuoden 2011 puolella.

5 Yhdistyksen tulos vuodelta 2010 oli 1 764,07. Koska Vuokon luonnonsuojelusäätiön myöntämä raha käytetään vasta 2011, todellinen tulos olisi -735,93. Neuvonta Yhdistyksen jäsenet vastasivat useisiin lepakoita koskeviin kyselyihin ja antoivat ohjeita muun muassa asuinrakennuksissa oleilevia lepakoita koskeviin tiedusteluihin. Viestintä Yhdistyksellä on uudet kotisivut ( ), jotka avattiin kesällä Kotisivuilla on tietoa lepakoiden ekologiasta ja tutkimuksesta. Kotisivujen kautta on tullut useita yhteydenottoja; erilaisia kyselyjä ja jäseneksi ilmoittautumisia. Lepakkoharrastukseen ja -tutkimukseen liittyvistä tapahtumista, kirjallisuudesta ja muista kiinnostavista teemoista on jaettu tietoa myös kaikille kiinnostuneille avoimen sähköpostilistan kautta. Lepakkoyön tapahtumista tiedotettiin muun muassa sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa.