Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/2016 1

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Aika klo 17:00-20:25 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnäolijat Kettunen Kati puheenjohtaja Männikkö Kim varapuheenjohtaja Hagelberg Harriet jäsen poistui klo käsittelyn aikana Jäppinen Pekka jäsen Lounamaa Maija jäsen Panula Pertti jäsen Strandberg Ove jäsen Salmela Ville varajäsen Nurmi Kaj varajäsen Pohjonen Petri varajäsen Munther Reijo kunnanhallituksen varaedustaja Muut läsnäolijat Tirkkonen Jari toimialajohtaja, esittelijä Häkkinen Raili hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Luomajärvi Tero kunnanarkkitehti Mäkinen Seppo kaavoitusarkkitehti Pousi Anna kaavoitusarkkitehti Hakamäki Anna kaavoitusarkkitehti Poissa Lassila Riitta jäsen Rehn Pekka jäsen Seppänen Tarja jäsen Uimonen Jarmo jäsen Kaurila Matti kunnanhallituksen edustaja Allekirjoitukset Kati Kettunen puheenjohtaja Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pekka Jäppinen pöytäkirjantarkastaja Ville Salmela pöytäkirjantarkastaja

2 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Yhdyskuntatekniikan toimistossa Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä

3 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Käsitellyt asiat :t Otsikko sivu 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 28 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 29 Vesitorninmäen asemakaavan (piir. 3251) hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kh, kv) 30 Bjönsinmäen asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti (kh, kv) Kantvikin kehityskuvan 2040 hyväksyminen (kh, kv) Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus (kh) Valvottavat viranhaltijapäätökset ja tiedoksi tulevat asiat, yhdyskuntatekniikan lautakunta 25

4 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdyskuntatekniikan lautakunta Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin. Asiantuntijoina kokouksessa olivat läsnä: - kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi - kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen - kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki - kaavoitusarkkitehti Annika Pousi - arkkitehti Mikko Rusanen 29 käsittelyn ajan

5 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Ville Salmelan ja Pekka Jäppisen. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona Muutoksenhaku muutoksenhakukielto

6 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Vesitorninmäen asemakaavan (piir. 3251) hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kh, kv) 743/ /2012 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Hankkeen käynnistyminen Vesitorninmäen asemakaavahanke sisältyy kunnanvaltuuston ( 77) hyväksymään kaavoitusohjelmaan Asemakaavan tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan mukaisesti uutta rakennusoikeutta asumiselle k-m2 sekä riittävä rakennusoikeus julkisille palveluille ja hallinnolle kuitenkin niin, että alueen virkistyskäyttö ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Sato Oyj:ltä ja NCC Rakennus Oy:ltä. Kaavaprosessin koordinaattorina on toiminut maanomistajien toimesta Optiplan Oy sekä kaavakonsulttina Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 65) ja asemakaava on kuulutettu vireille Kaavan kahta alustavaa maankäyttöluonnosta esiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnalle ( 42). Maankäyttöluonnokset poikkesivat toisistaan pääasiassa rakennusoikeuden, asuntotyyppien ja pysäköintiratkaisujen mukaan. Lautakunta antoi seuraavan evästyksen asemakaavoituksen jatkosuunnittelulle: noudatetaan pääsääntöisesti osayleiskaavan mukaisia rakennusoikeuksia varaudutaan täydennysrakentamiseen pidättäydytään osayleiskaavan mukaisella alueella ja riittävät perustelut, mikäli alueesta poiketaan länsireunaan uudentyyppistä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista viheralueista ei tingitä riittävästi autopaikkoja rakenteellisia pysäköintitiloja tutkittava tietoliikenneverkot ja tukiasemien paikat huomioitava oppimiskeskuksen vaihtoehtoista sijaintia tutkittava asutuksen sijoittamisessa tulisi yleisesti paremmin huomioida osayleiskaavan avoimena säilytettävä näkymälinja ja eri VL- ja VP-alueet sekä maisema ja kulttuuriympäristö, selvityksen suositukset korttelialueiksi ja toisaalta tärkeä avoimena säilytettävä näkymäalue asemakaavan kulkuyhteyksien tulisi noudattaa vähintään osayleiskaavassa tutkittuja ohjeellisten pääulkoilu- ja ulkoilureittien ja kevyenliikenteen väylien yhteystarpeita kaava-alueen sijainti Keskustan ja Masalan välisen tärkeän ulkoilureitti- ja viheryhteyden alueella tulisi ottaa huomioon ja tutkia paljon osayleiskaavaa tarkemmin kaava-alueen puistojen ja suunniteltujen ulkoilu-, virkistys- ja liikuntapalveluiden roolia keskuspuistokokonaisuuden kannalta kulkuyhteys Kirkkolaaksoon turvattava. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen kuntakeskuksessa runsaan kilometrin päässä matkakeskuksesta sekä liikealueen kaupallisista ja julkisista palveluista. Suunnittelualue on kooltaan noin 36 hehtaaria.

7 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Suunnittelualue rajautuu etelässä Vanhaan Rantatiehen, lännessä Kuntakeskuksen urheilupuistoon sekä pohjoisessa Kyrkvallan ja idässä Jolkbyn pientaloalueeseen. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Sato Oyj, NCC Rakennus Oy sekä Kirkkonummen kunta. Suunnittelualue on pääasiassa rakentamaton. Se koostuu metsäisestä, osin jyrkkärinteisestä ja avokallioisesta mäestä sekä sitä ympäröivistä peltoaukeista, jotka laskevat Jolkbyn joelle. Alueelle on tyypillistä jyrkät korkeusvaihtelut sekä puuston ja avointen alueiden selkeä rajautuminen toisiinsa. Mäen päällä sijaitsee kunnan vesitorni, joka on alueen maamerkki. Mäkeä kiertää ulkoilu- ja virkistysreitti, joka yhdistää mm. Gesterbyn ja Heikkilän alueet toisiinsa. Alueella on asutusta tällä hetkellä vain Vanhan Rantatien eli entisen Kuninkaantien varrella. Siellä sijaitsee viisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta pihapiiriä, joissa asuu kymmenkunta asukasta. Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa Jolkbynjoenlaakso-Pappilanmäki-Rajakumpu asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa , ja alueen luoteiskärjessä Kyrkvallan ja Jokiniityn asemakaava, joka on saanut lainvoiman Lisäksi suunnittelualueen kaakkoisosassa on voimassa osa Heikkilä I asemakaavasta, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Laaditut selvitykset Asemakaavaa varten on laadittu kaavaluonnoksen laadinnan aikana luontoselvitys (täydennetty ehdotusvaiheessa), arkeologinen inventointi, rakennettavuusselvitys, maisemallinen tarkastelu ja alustava liikenteen toiminnallinen tarkastelu. Myös alueen rakeisuutta, poikkileikkauksia ja kaupunkinäkymiä on tutkittu. Suunnittelualueella on kolme, Vesitorninmäelle sijoittuvaa luonnonsuojelulain mukaista jalopuulehtoa sekä maakunnallisesti arvokas, metsälain mukainen Jolkbynjokeen liittyvä puronvarsilehto. Jolkbyn jokivarsi ja metsäinen mäki ovat myös maisemallisesti tärkeimmät elementit alueella laajojen ja avointen peltonäkymien lisäksi. Arkeologisessa inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kiinteä muinaisjäännös, Jolkbyn tilalle sijoittuva historiallinen kylänpaikka. Lisäksi alueelta löytyi parenteesiaikaan liittyviä puolustusvarustuksia, jotka eivät kuitenkaan ole muinaisjäännöksiä. Kyrkvallan ja Jokiniityn asemakaavaa varten tehty liikennesuunnitelma on kaavan laadinnan aikana todettu olevan mitoitukseltaan riittävä ja toimiva myös Vesitorninmäen asemakaava-alueen rakennuttua. Edellä kuvatun alueen liikennesuunnittelu on edennyt omana hankkeena vuorovaikutuksessa Vesitorninmäen kaavoituksen kanssa. Kaavaehdotusta varten laadittuja suunnittelualueen katuverkon ja vesihuollon yleissuunnitelmia on tarkastettu valmisteltaessa asemakaava hyväksymiskäsittelyä varten. Liikenteen toimivuuden turvaamiseksi Vanhalle Rantatielle on rakennettava mm. lisäkaista keskustan suunnasta Vesitorninrinne-kadulle kääntyville, jotta Vanhan Rantatien liikenne pysyy sujuvana. Bussipysäkkien sijainnit tarkentuvat nykyisestä vain vähäisesti. Yleissuunnitelmien konsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy. Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa valmistuivat Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Oy) ja Uusiutuvan energian ratkaisut -asiakirja (Optiplan Oy, 2015). Lisäksi vireille

8 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta pantiin hulevesiselvityksen, katujen ja pysäköinnin yleissuunnitelman ja vesihuollon yleissuunnitelman laatiminen. Jolkbyn joen hoitosuunnitelmaa ei ole laadittu, sen sijaan on laadittu vesistöä koskeva selvitys (Jolkbyn joen esiselvitys, Vanha Rantatie Yläjuoksu, Ramboll Finland Oy, 2014). Suunnittelun aikana päädyttiin lisäksi siihen, ettei liikunta-alueiden yleissuunnittelua ole perusteltua laatia, koska siihen vaikuttaa oppimiskeskuksen maankäyttö. Kaavahankkeen aikana on laadittu kaikkiaan kymmenen selvitystä kaavoituksen perustaksi. Asemakaava hyväksymiskäsittelyyn valmistuivat seuraavat selvitykset: - Vesitorninmäen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, kadut ja pysäköinti (Ramboll Finland Oy, 2016) - Vesitorninmäen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, esteettömät reitit (Ramboll Finland Oy, 2016) - Vesitorninmäen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, vesihuolto (Ramboll Finland Oy, 2016) - Vesitorninmäen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 2016) - Vesitornimäen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, kaapeli- ja johtosiirtokartta (Ramboll Finland Oy, 2016) Asemakaavan sisältö Asemakaavan maankäyttö on hyvin pitkälle kaavaehdotuksen mukainen, maankäyttöön tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä. Asemakaavan loppuvaiheessa pääpaino on ollut kunnallisteknisten, asemakaavan toteuttamiseen tähtäävien suunnitelmien laadinnassa. Autopaikkamitoitus on A- ja AK-korttelialueilla 1 ap. / 80 k-m2 kuitenkin niin, että jokaista asuntoa kohden on toteutettava vähintään autopaikka. Lisäksi katujen varsille toteutetaan pysäköintipaikkoja ja Jokiniityntien varrelle on osoitettu yleiselle pysäköinnille oma alue (LP). Asemakaavan uudisrakentamisen asuinrakennusoikeus on noin k-m2 sekä opetustoimintaan tarkoitetulle uudisrakentamiselle k-m2 (rakennusoikeus mahdollistaa suuren liikuntasalin toteuttamisen). Asuinrakennusoikeus mahdollistaa uuden asukkaan sijoittumisen Vesitorninmäelle. Uusia asuntoja voi syntyä enimmillään noin 500. Kaava mahdollistaa AK-korttelialueilla erityisryhmien asuntojen toteuttamisen (ko. käyttötarkoituksella on oma autopaikkamitoitus). Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken ei tällä hetkellä ole voimassa olevaa MAL-sopimusta, mutta sitä koskevat neuvottelut ovat vireillä (tilanne keväällä 2016). Kaavahanke edistää kuitenkin aiemman MAL-aiesopimuksen mukaista kunnan asuinrakentamisoikeustavoitetta, joka on k-m2 vuodessa. Lisäksi Vesitorninmäen asemakaava on Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 mukainen. Asemakaavan asuinrakennusoikeus on likimain Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan mukainen. Seuraavassa on esitetty kaavan maankäyttöperiaatteet tiivistetysti:

9 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta osayleiskaavassa asuinrakentamisen painopiste oli alueen itärinteellä, kun taas asemakaavassa asuinrakentamista on siirretty enemmän suunnittelualueen länsipuolelle lähemmäs keskustaa, mikä on perusteltua sekä suotuisamman ilmansuunnan ja keskustan läheisyyden takia kerrostalorakentamista (AK) on osoitettu noin 6000 k-m2:ä osayleiskaavan PY-alueelle. Tällöin länsirinne jatkuu yhtenäisesti rakennettuna oppimiskeskukseen saakka ja uusi katuyhteys (Jokiniityntie) tulee hyödynnettyä riittävän tehokkaalla rakentamisella. Osayleiskaavassa esitetty avoimena pidettävä näkymälinja pysyy silti avoimena jopa osayleiskaavaa paremmin, kun visuaalinen katkaisu tehdään puistoalueella eikä korttelin sisällä suunnittelualueen länsirinteelle on osoitettu kaksikerroksinen asuinkortteli (A), joka mahdollistaa tiiviin ja matalan pientalomaisen rakentamistavan ja monipuolistaa alueen asuntotarjontaa olemassa olevat rakennukset Vanhan Rantatien varressa säilyvät sellaisenaan (AO/s, sr), alueelle on osoitettu vähäisesti täydennysrakentamista maastonmuotoja korostava kerrosluvun suuri vaihtelu (II-VIII) synnyttää alueelle kerroksellisia ja mielenkiintoisia kaupunkinäkymiä kerrostalokortteleiden leikkialueet toteutetaan yhteiskäyttöisinä (AH), jolloin niiden varustelutaso on parempi. Oppimiskeskus on sijoitettu julkisena rakennuksena keskustasta alkavan viherakselin kaupunkikuvalliseksi päätteeksi ja uuden asuinalueen maamerkiksi (YO). Yhtenäiskoulun ja päiväkodin sisältävä laaja rakennuskompleksi on helpompi sijoittaa tasaiselle maalle lähemmäksi jokea kuin ylemmäksi rinteeseen, jonne kerrostalojen pienemmät rakennusalat sen sijaan soveltuvat hyvin. Tällöin myös läheisen urheilupuiston palvelut ovat paremmin koulun ja päiväkodin hyödynnettävissä. Kaavaehdotuksen valmistelun aikana varmentui, että kuntakeskuksen alueen asukaspuisto toteutetaan kirjaston laajennukseen. Näin ollen ko. toimintoa ei tule oppimiskeskuksen yhteyteen. Puisto- ja lähivirkistysalueiden osuus suunnittelualueesta on suurempi asemakaavassa kuin osayleiskaavassa tiiviiden ja korkeiden kerrostalokortteleiden ansiosta. Osayleiskaavassa esitetyt erilaiset viheralueet on huomioitu asemakaavassa joko puistona (VP), niittynä (VL/n) tai metsänä (VL/m) säilytettävänä lähivirkistysalueena. Nämä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka alkaa Kirkkolaaksonpuistosta ja jatkuu Masalan suunnalla sijaitsevaan nk. keskusmetsään saakka. Sama pätee myös ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitteihin: kaikki osayleiskaavassa esitetyt reitit jatkoyhteyksineen on huomioitu asemakaavassa. Kaikista reiteistä ei kuitenkaan ole saatu esteettömiä Vesitorninmäen jyrkkyydestä johtuen pilaamatta mäkimaisemaa. Osayleiskaavassa esitetty suojeltava hiidenkirnu (ge), luontoselvityksessä löydetyt luontotyypit (luo) ja arkeologisessa inventoinnissa löydetyt kohteet (sm ja s-3) on myös kaikki merkitty kaavaan. Suunnittelualueen länsirinteen liikenne ohjataan pääasiassa Gesterbyntielle rakennettavan uuden kiertoliittymän kautta, jonka rakentaminen on pantu vireille vuonna Suunnittelualueen itärinteen liikenne ohjataan Vanhalle Rantatielle. Kaavassa esitetyt pysäköintinormit noudattavat Kirkkonummella vakiintunutta käytäntöä. Pysäköinti toteutetaan pääasiassa maantasossa. Suunnittelualueen itärinteelle, korttelissa 457 on osoitettu myös rakenteellinen, rinteeseen terassoituva pysäköintiratkaisu (LPA), jossa hyödynnetään paikan maastonmuotoja.

10 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Asemakaavassa on osoitettu omalla kaavamerkinnällään (en) maalämmön talteenottoon käytettävät alueet. Estlinkin voimajohto sekä vesitorni ja Elisan toimipiste on merkitty kaavaan (ET). Tietoliikenneverkot ja tukiasemien paikat huomioidaan kaavan jatkosuunnittelussa. Vesitornimäen asemakaavaehdotus oli nähtävillä kunnanhallituksen (323 ) päätöksen mukaisesti Nähtävillä olon aikana järjestettiin asukastilaisuus Luonnoksesta saatiin 21 lausuntoa ja viisi mielipidettä. Palautteeseen on laadittu kaavoittajan vastineet. Kirkkonummen seurakuntayhtymä on myynyt asemakaavan alueella sijaitsevan maa-alansa kunnalle keväällä Asemakaavaehdotukseen tehtiin vähäisiä muutoksia ja tarkennuksia. Seuraavassa on kuvattu merkittävimmät muutokset: Väestömäärää on tarkistettu, koska vallitsevan trendin mukaan Kirkkonummella rakennetaan tällä hetkellä merkittävän paljon pieniä asuntoja. Tästä johtuen alueen väkiluku saattaa nousta asukkaaseen. Kirkkolaaksonpuiston ja Jokiniitynpuiston välille on osoitettu Vanhan Rantatien alittava kevytliikenteen väylä, koska katujen yleissuunnittelun edetessä ilmeni, ettei maastollisesti eikä teknisesti ollut mahdollista toteuttaa ylitystä maantasoissa. Kaavaehdotuksessa Vanhan Rantatien äärellä sijaitsevasta korttelista 455 on muodostettu kaksi uutta korttelia (korttelit 455 ja 459). Kortteliin 454 on osoitettu uusi AO-tontti, lisäksi maankäyttö on tarkistettu maanomistusolojen mukaiseksi (korttelissa nyt kolme AO-tonttia). Edellisen johdosta kaavaehdotuksessa Jokiniityntien ja Römanninpolun välinen ohjeellinen puistopolku on poistettu. Vanhan Rantatien liikenteen kanavointi Vesitorninrinne-kadun ja Kaksoisvuortentien risteysalueelle on edellyttänyt Vanhan Rantatien katualueen vähäistä laajentamista. Tämän takia asemakaavan kaakkoisosassa on kaava-aluetta laajennettu kaavaehdotuksesta vähäisesti niin, että siihen on otettu pieni osa olemassa olevaan virkistysaluetta, joka on kunnan omistuksessa. Korttelin 450 oppimiskeskuksen kaavamääräys, joka koski rakennuksen rakentamistapaa kerroskorkeuksien osalta on poistettu, mutta tämän asian päätöksessä on tuotu esille suositus rakennuksen suunnittelulle (kt. 4). Havainnollistavaa aineistoa on täydennetty laatimalla näkymä Kyrkvallan pientaloalueelta (korttelin 450 pohjoispuoleiselta rivitalokorttelilta) korttelin 451 suuntaa, koska rivitalokorttelin asukkaat ovat edellyttäneet havainnollistavan kuvan laatimista. Havainnekuva on kaavaselostuksen liitteessä 16. Kaava-asiakirjat on korjattu siten, että niistä ilmenee Heikkilä I asemakaavaa koskeva muutos. Edellä kuvattujen lisäksi on tehty vähäisiä teknisiä tarkastuksia. Kunnanhallitus päätti ( 323), että maankäyttösopimuksia varten tutkitaan teknistaloudelliset edellytykset käyttää alueella lämmöntuotannossa maalämpöä ja valaistuksessa aurinkoenergiaa ja pyritään toteuttamaan alue

11 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta edellä mainituilla energiaratkaisuilla yhteistyössä rakentajien kanssa. Kunta tukee yrityksiä uusiutuvan energian valtiontukien kohdentamisessa investointeihin sekä hakee alueen julkisissa rakennuskohteissa yhteensopivia energiaratkaisuita. Asemakaavan laatimisen aikana maalämpöön pohjautuva energiaratkaisu on ollut koko ajan vaihtoehto esimerkiksi perinteiselle kaukolämmölle. Asemakaavoitettava alue voidaan pakottaa liittymään kaukolämpöön (MRL 57a, kaukolämpöön liittymisvelvollisuus), mutta muita pakottavia toimenpiteitä koskien energiahuoltoa asemakaavassa ei voida velvoittaa. Näin ollen Vesitornimäen kunnallistekniikan jatkosuunnittelussa asemakaavan toteuttajataho tekee valintansa itsenäisesti. Sama koskee mm. katuvalaistusta, sillä se on yksityiskohtaista kunnallisteknistä suunnittelua, jota ei tule käsitellä asemakaavoituksessa muutoin kuin periaatetasolla. Näin ollen kunnanhallituksen päätöstä ei ole voitu ottaa huomioon kaavamääräyksissä. Kaavan vaikutukset Asemakaava eheyttää kuntakeskuksen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttaminen tuonee alueelle noin 500 uutta asuntoa ja noin uutta asukasta, mikä lisää mm. kuntakeskuksen kaupallisten palvelujen asiakaspohjaa. Uusi oppimiskeskus sekä laajat, rakennetut ja hoidetut virkistysalueet kasvattavat toisaalta kunnan investointitarvetta, mutta parantavat lähialueen julkisia palveluja. Uudet asukkaat ja oppimiskeskuksen käyttäjät lisäävät alueen liikennettä, mutta suuri osa liikennetarpeesta on mahdollista hoitaa joko linja-autolla, kävellen tai pyöräillen hyvän joukkoliikenteen palvelutason ja hyvien kevytliikenneyhteyksien ansiosta. Nykyiset, parannettavat bussipysäkit sijoittuvat alueen käyttäjien näkökulmasta hyvin saavutettaville paikoille. Tiivis rakentaminen säästää virkistysalueita, joista muodostuu ekologisesti ja toiminnallisesti eheä kokonaisuus. Vanhan Rantatien kulttuurihistoriallinen miljöö ja Jolkbynjoen luonnonympäristö säilyvät lähes muuttumattomina. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje Vesitorninmäen lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen avulla varmennetaan alueen tavoitellun ilmeen toteutuminen. Ohje oli nähtävillä samanaikaisesti asemakaavaehdotuksen kanssa ( ) ja siitä pystyi antamaan palautetta. Merkittäviä muutoksia ei ole tehty nähtävillä olleeseen asiakirjaan. Kaavan toteuttaminen Asuinkorttelien rakentaminen alkanee kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen jälkeen vuonna 2017 ja sen arvioidaan kestävän 8-12 vuotta. Kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien alustavana ajatuksena on toteuttaa asuinkorttelit pääosin vapaarahoitteisena omistustuotantona ja osittain vapaarahoitteisena vuokratuotantona sekä tuettuna vuokra- ja asumisoikeustuotantona. Alun perin oppimiskeskuksen on määrä valmistua vuoden 2018 syksyllä, mutta mitä todennäköisimmin se on valmis syksyllä Sopimukset Kirkkonummen kunta ja kaavoitusaloitteen tehneet maanomistajat ovat solmineet kaavoituksen käynnistämissopimuksen, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa ( 10). Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta kunnan sekä Sato Oyj:n ja NCC Rakennus Oy:n välillä

12 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta sekä myös muiden alueen pienmaanomistajien kanssa. Kaavoituskonsulttina toimiva arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä on kutsuttu kokoukseen. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Vesitorninmäen asemakaavan selostus liitteineen (sis. mm. kaavakartan pienennöksen, piir.nro 3251 ja havainnekuvan, piir.nro 3252) - kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja huomautuksiin - Vesitornimäen lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeet Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. se hyväksyy ja esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen. 2. se hyväksyy ja esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 :n mukaisesti Vesitorninmäen asemakaavan, piir.nro 3251, ja siihen liittyvät asiakirjat. 3. ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien kesken on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. 4. se evästää oppimiskeskuksen rakennussuunnittelua siten, että rakennuksen korkeimmat osat (liikuntahalli ja enit. nelikerroksiset osat) sijoitetaan Jokiniityntienvarrella Jolkbyn joen suuntaan ja matalimmat osat (enit. kaksi kerrosta) korttelin 451 suuntaan. Käsittely Arkkitehti Mikko Rusanen yhdessä kunnanarkkitehti Tero Luomajärven kanssa esittelivät kaavahankkeen lautakunnalle. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

13 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiedoksi Muutoksenhakuohje jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle muutoksenhakukielto, koska asia on valmistelua

14 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Bjönsinmäen asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti (kh, kv) 887/ /2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Taustaa Kuntakeskuksen liikealueen jälkeen kunnan asemakaavoituksen painopiste on siirtynyt Masalan keskustan kehittämiseen. Bjönsinmäen asemakaava-alue sijaitsee Masalan keskustassa erittäin keskeisellä paikalla vain muutaman sadan metrin päässä Masalan rautatieasemasta. Asemakaavan tavoitteena on keskusta-alueen kehittäminen ja täydennysrakentaminen, sekä kevyen liikenteen yhteyksien ja liikenneturvallisuuden parantaminen Masalantien yleissuunnittelun yhteydessä. Samalla pyritään turvaamaan Masalantien asema osana kulttuurihistoriallisesti merkittävää Suurta Rantatietä. Suunnittelualueella sijaitsee mm. käytöstä poistunut liikerakennus, jonka maankäyttö muuttuu. Lisäksi tutkitaan alueella sijaitsevan kaupan yksikön laajenemistarpeita ja liiketilan sijoittamista uudisrakennusten maantasokerroksiin. Alueella sijaitsevan Masalan kirkon kaupunkikuvallinen asema huomioidaan suunnittelussa. Asemakaava on tullut vireille NCC Oy:n ja yksityisten maanomistajien aloitteesta, ja kunta on solminut kaavoituksen käynnistämissopimuksen NCC Rakennus Oy:n kanssa Sopimuksen mukaan maanomistaja vastaa kustannuksellaan kaavoitustyöhön liittyvistä tutkimus- ja selvitystöistä, mutta lopullinen asemakaava laaditaan kunnan toimesta. Bjönsinmäen asemakaavahanke sisältyy Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan , joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 77). Hankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 80). Koska alustavaa suunnittelualuetta laajennettiin merkittävästi, kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistettiin ja asemakaavan muutos kuulutettiin uudelleen vireille Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Masalan keskustassa vain muutaman sadan metrin päässä Masalan rautatieasemasta. Alue on kooltaan noin 7 ha. Se rajoittuu etelässä Vernerintiehen ja Köpaksenpolkuun ja pohjoisessa Tinankujaan sekä Tinantien pohjoispuolisiin kortteleihin. Suunnittelualue poikki lounaasta kaakkoon kulkeva Masalantie on suunnittelualueen ja koko Masalan pääväylä. Rautatie jää suunnittelualueen kaakkoispuolelle. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Kirkkonummen kunnan lisäksi NCC Oy, YIT Oy sekä yksityiset maanomistajat. Alueella on rakennettua kerrosalaa yhteensä noin 6200 k-m2, josta asuinkerrosalaa on noin 3300 k-m2.

15 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Masalan kirkko, jolla on merkittävä asema Masalan kaupunkikuvassa. Kirkon takana sijaitsevalla mäellä on vanhaa, osin suojeltua rakennuskantaa Furugårdin tilan alueella. Pihapiirissä on säilynyt kaksi asuinrakennusta, myöhemmin kastelualtaana käytetty tuulimyllyn pohja sekä vanhan päärakennuksen perustusten jäänteitä. Suunnittelualueen eteläosassa on muutamia rakentumassa olevia kortteleita, jotka kuuluvat Ratavallin asemakaava-alueeseen. Työpaikkoja alueella on Kirkkonummen seurakuntayhtymällä sekä alueella sijaitsevalla elintarvikekaupalla. Suunnittelualue sijaitsee Masalan palvelualueella, ja kävelyetäisyydellä sijaitsee useita kunnallisia palveluita mm. kouluja, päiväkoteja ja liikuntapalveluita. Suunnittelualueella on voimassa kolme asemakaavaa: Masalan keskustan rakennuskaavan muutos, joka on saanut lainvoiman , Masalan keskustan asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa , sekä Ratavallin asemakaava, joka tullut voimaan Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaava-alueelle laaditaan asemakaavaehdotuksen kanssa rinnakkain katujen ja vesihuollon yleissuunnitelmaa, joka ohjaa kunnallistekniikan rakentamista alueella. Asemakaava-alueelle ei laadita erillistä lähiympäristö- ja rakentamistapaohjetta, mutta kaava-alueen kortteleilla 2026 ja 2030 on voimassa Ratavallin asemakaavan lähiympäristö- ja rakentamistapaohje. Masalantien yleissuunnittelun yhteydessä laaditaan Masalantien laatu- ja ympäristösuunnitelma, johon sisältyy julkisten tilojen suunnittelua ja rakentamista ohjaava laatukäsikirja. Alue sisältyy vuonna 2012 laadittuun arkeologiseen inventointiin (Vitträskin kaava-alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto), joten Museovirasto on pidetyssä viranomaisneuvottelussa todennut, että selvitykset muinaisjäännösten osalta ovat riittävät. Inventoinnin mukaan kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttää koekaivauksia, ja alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu omakotitontteja. Kohdealue on kunnan maanomistuksessa, joten kunta on tilannut arkeologisen kohteen tarkkuusinventoinnin Masabyn kiinteään muinaisjäännökseen. Inventointi suoritetaan kevään 2016 aikana. Asemakaavan sisältö lyhyesti Bjönsinmäen asemakaava sijaitsee Masalan keskustan ytimessä maankäytön kehityksen painopistealueella. Kaavan tavoiteasettelu on valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Asemakaava tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta asemanseudulla, parantaa liikenneturvallisuutta ja joukko- ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä, sekä huomioi alueella sijaitsevat rakennetut kulttuuriympäristöt. Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken ei tällä hetkellä ole voimassa olevaa MAL-sopimusta, mutta sitä koskevat neuvottelut ovat vireillä (tilanne keväällä 2016). Kaavahanke edistää kuitenkin aiemman MAL-aiesopimuksen mukaista kunnan asuinrakentamisoikeustavoitetta, joka on k-m2

16 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta vuodessa. Lisäksi Bjönsinmäen asemakaava on Kirkkonummen kehityskuvan 2040 ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 mukainen. Asemakaavaehdotus pohjautuu maanomistajien konsulttien laatimiin maankäyttöluonnoksiin. Korttelin 2022 maankäyttöluonnoksen on laatinut Optiplan Oy ja korttelin 2030 tontin 6 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Asemakaavassa osoitetaan alueelle noin k-m2 lisää kerrostalorakentamiseen tarkoitettua kerrosalaa, mistä noin 2400 k-m2 on rakennettu. Ratavallin asemakaavan muutoksen alueella sijaitsevilla kortteleilla 2026 ja 2030 sijaitsee 7000 k-m2 rakentamatonta kerrosalaa. Näiden kortteleiden osalta kaavamuutos on pitkälti tekninen. AO- ja AP-kortteleille osoitetaan noin 3100 k-m2 rakennusoikeutta. Kaavaehdotuksessa muodostuu kunnan Suomelanpolun varrelle kuusi AO-tonttia, joista kolme on kunnan omistuksessa. Kirkon takana mäellä sijaitseville neljälle kunnan omistuksessa olevalle asuinrakennukselle esitetään suojelumerkintää, ja alueelle sallitaan pienimuotoista täydennysrakentamista. AK-kortteleiden osalta autopaikkamitoitus on 1 ap/80 k-m2, myymälätiloille 1 ap/40 k-m2, elintarvikkeiden myymälätilalle 1 ap/20 k-m2, AP-kortteleille 1,5 ap/asunto ja AO-kortteleille 2 ap/asunto. Korttelia 2022 sekä korttelin 2023 YK-tonttia palvelevalle LPA-alueelle on kaavamääräyksissä esitetty vaatimus säilyttää alue avoimena näkymien ja Masalan kirkon kaupunkikuvallisen aseman säilyttämiseksi. Olemassa olevan elintarvikekaupan korttelimerkintä muutetaan KL-merkinnäksi ja kaupan rakennusalalle osoitetaan 500 k-m2 laajennusoikeutta, jolloin tontin kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 1500 k-m2. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi virkistysaluetta. Pohjoisosassa on Tinanpuiston lähivirkistysalue (VL), jolle osoitetaan uusia virkistysreittiyhteyksiä jatkumaan pohjoiseen ja itään Tinanpuiston asemakaavan alueelle. Masalantien eteläpuolella sijaitsee Vernerinpuisto (VP). Alueella asuu tällä hetkellä noin 60 henkeä, ja kaavamuutos mahdollistaa asukasluvun nostamisen noin 400 asukkaaseen. Sopimukset Kunta on solminut kaavoituksen käynnistämissopimuksen NCC Rakennus Oy:n kanssa Mikäli kaavahankkeen toteuttaminen tuo alueen maanomistajille merkittävää taloudellista hyötyä, kunta solmii heidän kanssaan maankäyttösopimukset asemakaavaehdotuksen valmistuttua. Kaavan toteuttaminen Kirkkonummen kaavoitusohjelman tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. Asemakaavan toteutusaikataulu on riippuvainen alueen yksityisistä maanomistajista.

17 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kunnan kaavoitus- ja investointiohjelmassa arvioidaan, että alueen kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille Talorakentamisen arvioidaan kaavoitusohjelman mukaan alkavan vuonna Muuta YIT Rakennus Oy on antanut lausunnon koskien kaavamuutoksessa mukana olevia Ratavallin asemakaavan kortteleita 2030 ja YIT toivoo lausunnossaan, että se voi toteuttaa korttelin 2030 tontin 3 oman hankeaikataulunsa mukaisesti ilman, että nyt esillä oleva kaavamuutos vaikuttaisi siihen. Bjönsinmäen asemakaavassa tontille tehdä muutoksia. Kyseinen kortteli tulee kuitenkin kuulumaan asemakaavan muutokseen teknisesti. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Annika Pousi, puh , annika.pousi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: Bjönsinmäen asemakaavan selostuksen liitteineen (sis. kaavakartan pienennöksen piir.nro 3247 ja havainnekuvan piir.nro 3248) Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. se asettaa Bjönsinmäen asemakaavaehdotuksen nähtäville MRL 65 :n mukaisesti sekä toimittaa seuraaville tahoille lausuntopyynnöt: Kirkkonummen kunta - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - sivistystoimi - kulttuuritoimi - liikuntatoimi - nuorisotoimi - perusturva - elinkeinotoimi - nimistötoimikunta - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto Muut viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

18 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikkö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Helsingin seudun liikenne (HSL) - Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Yhdistykset ja järjestöt - Kyrkslätts hembygdsförening rf - Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys ry - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kyrkslätts Natur och Miljö rf - Kirkkonummen yrittäjät - Kirkkonummen kuntakeskusyhdistys KIDE ry - Masalan asukasyhdistys r.y. Muut lausunnonantajat: - Fortum Espoo Distribution Oy - Fortum Power and Heat Oy - TeliaSonera Oyj - Elisa Oyj 2. ennen asemakaavan hyväksymistä kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien kesken on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. 3. YIT Rakennus Oy saa toteuttaa AK-korttelin 2030 tontin 3 (Asunto Oy Kirkkonummen Koboltti) oman hankeaikataulunsa ja voimassa olevan Ratavallin asemakaavan mukaisesti, sillä kyseessä on tontin osalta tekninen kaavamuutos. Käsittely Lautakunta kiinnitti huomiota AK-korttelin 2022 piha-alueen pienuuteen ja evästi mietittäväksi jatkosuunnittelussa, voitaisiinko autopaikat siirtää viereiselle LPA-alueelle, jolloin piha-alue saataisiin suuremmaksi. Samoin lautakunta katsoi, että toimialan tulee valmistella nopealla aikataululla uudet autopaikkanormit erityisesti hyvien julkisten liikenneyhteyksien alueilla. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Evästyksenä jatkosuunnitteluun lautakunta totesi, että - tulee miettiä AK-korttelin 2022 autopaikkojen siirtämistä viereiseen LPA-kortteliin - toimialan tulee valmistella ja tuoda lautakunnalle hyväksyttäväksi uudet autopaikkanormit, erityisesti hyvien julkisten liikenneyhteyksien alueilla, ennen Bjönsinmäen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä. Tiedoksi jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle

19 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto, koska asia on valmistelua

20 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kantvikin kehityskuvan 2040 hyväksyminen (kh, kv) 248/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kehityskuvan tarkoitus Kantvikin kehityskuva 2040 on laadittu alueelle valmisteltavan osayleiskaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaava on tullut vireille vuonna Kehityskuvassa hahmotellaan maankäytön tavoiteltua kehitystä yleispiirteisesti ja periaatetasoisesti. Se on alueen kehittämistavoitteet sisältävä strateginen suunnitelma, jossa korostuu yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskusja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Maankäytön kehityskuvalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Kehityskuvakartassa esitetyt merkinnät ovat symbolisia ja yleispiirteisiä, eikä niitä tule tulkita tarkkoina aluevarauksina. Kehityskuvassa on otettu kantaa maankäytön kehitykseen Kantvikin osayleiskaavan rajausta jonkin verran laajemmalla alueella. Lähtökohdat, tausta-aineisto ja tavoitteet Kantvik sijoittuu Lounais-Kirkkonummelle meren äärelle. Alueen läpi kulkee Upinniementie etelään Upinniemen varuskunta-alueelle. Kantvikin taajama ryhmittyy pääasiassa Sokeritehtaantien ympärille. Muita asuinalueita ovat Sepänkannaksen asuinalue sekä rakenteille tuleva Haapiorinteen alue. Alueelle on sijoittunut myös teollisuutta sekä satamatoimintoja. Kehityskuvaa laadittaessa on käytetty hyväksi mm. strategisia suunnitelma-asiakirjoja sekä alueelta laadittuja erilaisia selvityksiä. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa lähtökohdaksi kestävän yhdyskunnan rakentumisen tukeminen ja sitä kautta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittaminen on tässä tavoitteessa keskeisessä roolissa. Uusien alueiden suunnittelussa tulee sen vuoksi tavoitella autoriippuvuuden vähentämistä ja suunnitella uudet alueet lähtökohtaisesti tukeutumaan joukkoliikenteeseen. Energiatehokkuuden kannalta tavoitteena on siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan, jossa ilmastovaikutuksia pyritään vähentämään. Myös lähienergian käyttöönottoa pyritään tukemaan maankäytön suunnittelulla. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan tavoitekeskustelu Yhdyskuntatekniikan lautakunta kävi Kantvikin osayleiskaavan tavoitteista keskustelun ( 70). Evästyksenään Kantvikin osayleiskaavan laatimiselle lautakunta esitti seuraavaa: - kyseessä on kunnan kärkihanke, ainutlaatuinen merenrantakohde - rakentamista tulee keskittää etenkin Kantvikin keskustaan, jolloin turvataan monipuolinen palvelujen kehittyminen

21 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta alueelle tulee saada riittävästi monimuotoista, elämän eri tilanteet huomioon ottavaa asuinrakentamista - lähtökohtana tulee olla korkealuokkainen merenranta-asuminen ja siihen liittyvät palvelut - yleinen uimaranta ja veneenlaskuramppi ovat välttämättömiä - ainutlaatuista satamaa syväväylineen tulee hyödyntää - kevytliikenneyhteydet tulee suunnitella omana verkostonaan ja siten, että sisäinen väylästö toimii, mutta on myös sujuvat yhteydet sekä Helsingin että Hangon suuntaan - suunnittelukilpailun järjestämistä tulisi harkita Kehityskuvan sisältö ja teemat Kantvikin kehityskuvan keskeiset tavoitteet kuvataan neljänä teemana, jotka on nostettu esiin eri strategisten suunnitelmien ja lähtötietojen tuottamien lähtökohtien joukosta. Teemat ovat: - merellisyys - paikallishistoria - virkistys ja luonto sekä - energiantuotanto. Kaikki teemoissa esiin nostetut asiat toimivat jo tällä hetkellä Kantvikin voimavaroina ja potentiaaleina. Kehityskuvan ja sitä seuraavan jatkosuunnittelun kautta niiden tarjoamat mahdollisuudet pystytään konkretisoimaan ja yhdistämään toisiaan tukevaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Teemojen lisäksi kehityskuvassa korostetaan monimuotoisen asumisen, toimivan liikennejärjestelmän sekä lähipalveluiden ja elinkeinojen kehittämistä ja niiden yhteensovittamista. Mitä seuraavaksi? Kehityskuvassa esitettyjä teemoja ja maankäytön suuntaviivoja edistetään ja tarkennetaan alueelle laadittavassa osayleiskaavassa sekä asemakaavahankkeissa. Kehityskuvaan sisältyviä linjauksia edistetään myös muissa alueelle kohdistuvissa suunnitelmissa sekä erillishankkeissa. Maankäytön suunnittelujärjestelmä on luonteeltaan vaiheittain tarkentuva. Tästä johtuen teemojen toteuttamisen kannalta olennaiset toimenpiteet konkretisoidaan tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Samalla esitetään myös tarvittavat keinot ja määräykset kyseiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki, puh , etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Merellinen Kantvik - Kantvikin kehityskuva 2040 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Kantvikin kehityskuvan ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuustolle

22 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksymistä varten. Käsittely Päätös Kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki esitteli kehityskuvan lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana Pekka Jäppinen ehdotti Kaj Nurmen kannattamana, että lisätään uimaranta-symbooli Sjövikin huvilan seutuville. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan, lisäten vielä uimaranta-symboolin Sjövikin huvilan seutuville. Tiedoksi Muutoksenhakuohje jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle muutoksenhakukielto

23 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus (kh) 286/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Maankäyttö- ja rakennuslain pykälien 7 ja 11 mukaan, tulee kunnan vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja Uudenmaan maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa esitellään kaavahankkeet lyhyesti sekä kerrotaan näiden käsittelyvaiheista. Katsauksen tiedot ovat luonteeltaan toteavia. Siinä ei linjata uusia asioita. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh: , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää: 1. merkitä kaavoituskatsauksen tiedoksi ja toimittaa sen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle 2. julkaista katsausaineisto kunnan kotisivuilla sekä monisteena, joka pidetään saatavana kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluissa, palvelupisteessä ja kirjastoissa 3. ehdottaa kunnanhallitukselle, että tämä päättää ilmoittaa katsauksesta ja mahdollisuudesta tutustua siihen niin kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan Käsittely Päätös Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esitteli kaavoituskatsauksen lautakunnalle. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi kunnanhallitus jatkotoimenpiteitä varten Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto koska asia koskee valmistelua

24 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta

25 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Valvottavat viranhaltijapäätökset ja tiedoksi tulevat asiat, yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Lautakunnalle saatetaan tiedoksi ja valvottavaksi seuraavat viranhaltijapää tökset ja asiat: Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Päätös 15 / 2016 Väestöennusteen laatimisen puitesopimus vuodelle 2016 sekä optio vuosille , Toimittajaksi valittu Kaupunkitutkimus TA Oy hintaan 9.950,00 (alv 0 %) vuodelle 2016 ja 7.700,00 (alv 0 %) vuodelle Kunnangeodeetti Päätös 3 / 2016 Maa-alueen vuokraaminen kiinteistöstä Lindahl 1:267 teliasonera Finland Oyj:lle matkaviestitukiasemaa varten. Kiinteistöteknikko Päätös 8 / 2016 Sepänkannas III asemakaava-alueen vuokratontin myyminen, K 4537T3. Muut asiat Kariholmenin ranta-asemakaavoituksen keskeytyminen Kaavoitusohjelmaan vuosille on sisällytetty vuonna 2016 alkavaksi hankkeeksi Kariholmenin ranta-asemakaava (Porkkala, Kariholmen). Kaavoitusaloite on jätetty kuntaan Maanomistajat ovat ilmoittaneet helmikuussa 2016, että he luopuvat ranta-asemakaavahankkeesta. Valmistelija: hallintopäällikkö Raili Häkkinen, , etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää merkitä tiedoksi ylläolevat päätök set, sekä todeta, että niiden sisältämiä, kuntalain 51 :n nojalla käsiteltä väksi otettavia asioita ei oteta yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsiteltä väksi. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto

26 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta

27 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ MUUTOKSENHAKU OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKELPOISUUSKIELTO Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa teh dä oikaisu vaa timusta ei kä kunnallisvalitusta (KuntaL 91). Päätöstä koskeva muu toksenha kukielto liite tään tässä tapauk sessa valitusta varten pyydettyyn pöytäkir janottee seen. 27, 28, 29, 30, 31, 32 ja 33 / päätökset ovat valmistelua, eivätkä näin ollen ole valituskelpoisia. Maankäyt tö- ja rakennus lain 64 :n mukaisen neuvottelupyynnön esittäminen on kuitenkin mahdollista. OIKAISUVAATIMUS Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen (KuntaL 89): - Oikaisuvaatimus tehdään yhdyskuntatekniikan lautakunnalle 14 päivän ku luessä päätök sen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätökses tä tie don, kun pöytä kirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lä hettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilli seen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen käsittelyn maksullisuus: oikaisuvaatimuksen käsittelystä ei peritä maksua KUNNALLISVALITUS Seuraaviin päätöksiin voi hakea muutosta kirjallisella kunnallisvalituksella (KuntaL 90): - Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallis vali tuksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kaisuvaa timuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisva lituksin myös asianosai nen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen on Helsingin hallinto-oikeus. Valitusaika on 30 päi vää. Kun päätöksestä valitetaan kunnan jäsenille kuuluvan valitusoikeuden no jalla, vali tusaika luetaan siitä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Jos pää tös on an nettava asian omaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tie doksisaa misesta. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään valitusta varten pyydettyyn pöy täkirjan otteeseen. Valituksen käsittelyn maksullisuus: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään Helsingin hallinto-oikeuden tapauksessa käsittelystä kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen oikeudenkäyntimaksu. HALLINTOVALITUS Seuraaviin, erityislain nojalla käsiteltäviin asioihin voi hakea muutosta kir jallisella hallinto valituksella - Valitusmenettely on pääsääntöisesti sama kuin kunnallisvalituksessa, mutta valitus viran omainen tai valitusaika vaihtelee. Hallintovalituksen voi tehdä ai noastaan asianosainen. Valituksen voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperusteil la. Yksityiskohtaisessa valitusosoituksessa, joka liitetään valitusta varten pyydettyyn pöytäkir janot teeseen, annetaan valituksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Valituksen käsittelyn maksullisuus: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään Helsingin hallinto-oikeuden tapauksessa kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen oikeudenkäyntimaksu.

28 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ MUUTOKSENHAKU HANKINTA-ASIOISSA HANKINTAOIKAISU Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen vaatimuksen hankintaoikaisusta (Hankintala ki 80-83): - Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu yhdyskuntatekniikan lautakunnalle 14 päi vän ku luessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenette lyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saa duksi tie doksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä säh köinen viesti on vastaanotta jan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan kä sitellä. Tällaisena ajan kohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luo tettavaa selvitystä tietoliikenne yhteyksien toimimattomuu desta tai vastaavasta muusta sei kasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katso taan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedok siannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Hankintaoikaisun sisältö: Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikai sua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä hankintapäätös (alkuperäinen tai kopio) ja asiakirjat, joihin vaati muksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka ku luessa asian osainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkina oikeuteen. Valituksen käsittelyn maksullisuus: Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelystä ei peritä maksua VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen valituksen markki naoikeuteen (Han kintalaki 80-83) - Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saat taa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankin taan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asias sa käsittelylu paa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosai nen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksi neen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayk sikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä sii nä ta pauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä vali tusosoi tuksineen ja hankinta päätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteel linen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saa duksi tie doksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä säh köinen viesti on vastaanotta jan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan kä sitellä. Tällaisena ajan kohtana