Niina Kesti. Homesiivouksen käytännön toteutus ja tuotteistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niina Kesti. Homesiivouksen käytännön toteutus ja tuotteistus"

Transkriptio

1 Niina Kesti Homesiivouksen käytännön toteutus ja tuotteistus Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2015

2 NIINA KESTI Homesiivouksen käytännön toteutus ja tuotteistus Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2015 Aihealue: Rakennusterveys 1

3 Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 2

4 TIIVISTELMÄ: Homesiivouksen tarkoituksena on poistaa kaikilta pinnoilta niihin kiinnittynyt lika ja pöly, jossa voi olla mikrobeja tai niiden aineenvaihduntatuotteita. Epäpuhtauksia saattaa muodostua suoraan materiaalien sisäpintoihin tai ne voivat kulkeutua eri rakenteista sisätiloihin ennen kosteusvauriokorjauksia ilmavirtausten mukana. Epäpuhtaudet kulkeutuvat sisätiloihin myös korjausvaiheen aikana. Kosteus- ja homevaurioituneiden tilojen, sekä niissä sijainneen irtaimiston puhdistamista suoritetaan käytännössä monin tavoin. Homesiivous vaatii laajaa osaamista, kokemusta ja koulutusta sekä rakennusalalta että siivousalalta. Kiinteistön ja irtaimiston puhdistaminen vaativat erityistä tarkkuutta, osaamista ja huolellisuutta. Työssä vaaditaan myös oikeiden menetelmien ja työvälineiden hallintaa, siivouskemiaan perehtyneisyyttä sekä oikeiden olosuhteiden hallintaa. Jotta saavutetaan laadukas lopputulos, edellytetään perehtyneisyyttä kaikkiin eri osa-alueisiin. Lopputyön tarkoituksena on tuotteistaa ja jalostaa homesiivous helpommin monistettavaan muotoon. Monistettavuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että homesiivoustyöstä tehdään riittävät ohjeistukset ja dokumentoinnit turvalliseen ja tehokkaaseen työskentelyyn sekä laadukkaaseen lopputulokseen. Työ käsittää näkökulmia sekä liiketaloudesta että homesiivouksesta. Tuotteistettu asiantuntijapalvelu tuottaa selkeän lisäarvon asiakkaalle. Tilaajan tulisi myös valvoa, että työn suorittajalla on riittävät edellytykset, tiedot, ammattitaito ja kokemus kyseisen työn tekemiseen. Tämä työ liittyy Poistoa Oy:n kehittämishankkeeseen ja on siksi osittain salainen. AVAINSANAT: Homesiivous, homeettomaksi siivous, homepöly, tuotteistaminen, asiantuntijapalvelu, tuotekehitys, työohje 3

5 ABSTRACT: Purpose for mold cleaning is to remove attached dirt and dust which could contain microbes and microbe metabolites. Contaminant can form right to material interior or it can transfer from structure by air current in to the inside of building. Contaminant can spread inside buildings before and during renovation. Cleaning water- and mold damaged property and interior located in the damaged area, can practically be done several ways. Mold cleaning requires comprehensive expertise, experience and education from construction- and cleaning industry. Cleaning the property and interior require special accuracy, expertise and meticulous work. The work also requires knowledge of suitable cleaning methods and equipment, cleaning chemistry and management of the right conditions. In order to achieve a high quality end result, familiarity of all these aspects are required. The objective of this thesis is to productize and process the mold cleaning into an easier dublicable form. It means, that there is need to be made adequate instructions and documents for safe and effective mold cleaning process. The thesis includes aspects from business perspective and mold cleaning. Productized expert service will provide a clear advantage to the customer. Client should also supervise, that the contractor who provides the service will have sufficient qualification, knowledge, professional skills and expertise for the job. This thesis is part of Poistoa Oy s development project and is therefore partly secret. KEYWORDS: Mold cleaning, mold dust, productization, expert service, product development 4

6 Esipuhe Kosteus- ja homevaurioituneiden tilojen ja niissä sijainneen irtaimiston puhdistusta suoritetaan käytännössä monin tavoin. Työhön on olemassa Työterveyslaitoksen ohjeet, mutta kehittämishankkeeseen liittyvien yksityiskohtaisten dokumenttien kirjoittamisessa tunnistettiin useita selkeitä heikkouksia olemassa olevassa ohjeistuksessa. Yleinen tietoisuus homesiivouksen merkityksestä on kasvanut, mutta silti esimerkiksi irtaimiston homesiivous jätetään usein tekemättä. Homesiivouksen käytännön toteutusta varten tarvitaan myös selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet. Lopputyön tarkoituksena onkin tuotteistaa ja jalostaa homesiivous monistettavampaan muotoon. Aihe on ajankohtainen ja siivouksen tason tulee kasvaa tulevaisuudessa. Kehittämishankkeen kautta on luotu yritykselle strategiasta johdettu tuotteistaminen. Tuotteistamisen kautta on saatu palvelu dokumentoitua myynti-, markkinointi- ja toimituskelpoiseksi palvelutuotteeksi. Olen päätynyt homesiivouksen tuotteistamiseen omasta kiinnostuksestani ja kokemuksestani homesiivoukseen. Tämän työni olen tehnyt Rakennusterveysasiantuntija- koulutuksen ( ) lopputyönä Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten järjestämänä. Työ on myös yrityksen kehittämishanke ja saa ELY-keskuksen kehittämistukea. Työ on osittain salainen. Kiitän ohjaajaani Antti Lehtimäkeä sekä työyhteisöäni, joka on ollut tukenani koko koulutukseni ajan ja mahdollistanut ajallisesti koulutukseni läpiviennin. Turussa Niina Kesti 5

7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Homesiivouksen merkitys ja perusteet Homepölylle altistuminen Mikrobit ja terveys Homesiivoustyön valmistelu Homesiivoustyön toteutus Pölyn leviämisen estäminen Osastointi Alipaineistus Henkilösuojaimet Työturvallisuuslaki Laadunarviointi INSTA 800 laadunarviointi Homepölyn, lian ja mikrobien erityisominaisuuksia Puhdistusaineet Tuotteistaminen Asiantuntijapalvelun tuotteistaminen Tuotteistettu ei ole räätälöity Tuotekuvaus on investointi tulevaisuuteen Asiantuntijapalveluiden markkinointi ja tuotteistamisen luonne Oppiminen ja toiminnan jalostaminen Strategialähtöinen palveluiden tuotteistus Palvelukokonaisuus Palvelun vakiointi vai räätälöinti Poistoa Oy:n tuotteistettu homesiivouspalvelu Taustaa Poistoa Oy:n kasvustrategialle Tuotteistamisen kolme näkökulmaa Poistoa Oy:lle Ydin-, tuki- ja lisäpalvelut homesiivouksessa case Poistoa Oy Vakiointi, moduulit ja räätälöinti Johtopäätökset

8 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Pölyhiukkasten laskeutuminen Taulukko 3 Puhdistusaineiden ph-taulukko Taulukko 2 Puhdistusaineiden aineosat ja niiden tehtävät pesutapahtumassa KUVALUETTELO Kuva 1 Mikrobit Kuva 2 Onnistuneen siivouksen edellytykset Kuva 3 Onnistumisen kierre tuotteistuksessa Kuva 4 Tuotteistamisen asteet Kuva 5 Strategiset kolme näkökulmaa KESKEISET LYHENTEET JA SYMBOLIT BIOFILMI Mikrobien muodostama suojaverkko, joka mikrobisolujen lisäksi koostuu sokerista ja valkuaisaineista. DESINFIOIDA HOMEPÖLY Puhdistaa taudinaiheuttajista. Ilmassa, pinnoilla tai rakenteiden sisällä olevia pieniä (alle 10 µm) hiukkasia, jotka sisältävät kosteusvauriomikrobien osia ja/tai niiden aineenvaihduntatuotteita. KOSTEUSVAURIO MIKROBIVAURIO Liiallisen tai pitkäaikaisen kosteuden vuoksi vaurioitunut rakennuksen sisäpinnan alue tai rakenteen osa, joka voi johtaa näkyvään tai piilevään mikrobivaurioon. Rakennuksen sisäpinnan alue tai rakenteen osa, jossa voidaan havaita tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. ph Aineiden vesiliuoksen happamuus ilmaistaan ph asteikolla, joka kertoo, onko liuos neutraali, hapan tai emäksinen. 7

9 1. Johdanto Rakennuksen kosteus- ja homeongelmia ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja voi esiintyä niin kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa kuin työpaikoillakin. Ongelmat vaivaavat kaikkiaan henkilöä päivittäin (Reijula ym. 2012). Osalle sisäilmaongelmat tuottavat terveydellisiä haittoja, osalle haitat ovat pelkästään taloudellisia. Olen päätynyt homesiivouksen tuotteistamiseen omasta kiinnostuksesta ja kokemuksesta homesiivoukseen. Homesiivouksen ajatuksena on poistaa kaikilta pinnoilta niihin kiinnittynyt lika ja pöly, jossa voi olla mikrobeja tai niiden aineenvaihduntatuotteita. Epäpuhtauksia saattaa muodostua suoraan sisäpintoihin tai ne voivat kulkeutua eri rakenteista sisätiloihin ennen kosteusvauriokorjauksia ilmavirtausten mukana. Epäpuhtaudet kulkeutuvat sisätiloihin myös korjausvaiheen aikana. Siivouslaji on vaativa ja sitä toteutetaan käytännössä monin tavoin. Aihe on ajankohtainen ja siivouksen tarve tulee lisääntymään. Myös siivouksen tason tulee kasvaa tulevaisuudessa. Homesiivoukseen tai palvelujen tuotteistamiseen ei ole saatavissa laajaa lähdekirjallisuutta, eikä aiheita ole tutkittu kovinkaan paljoa eikä pitkään. Tuotteistuksenomaista toimintaa on tehty ja toteutettu toki vuosia, mutta nykymuodossaan siihen ei löydy paljoakaan kirjallisuutta. Homesiivouksen osalta on hieman sama tilanne. Oikeastaan siitä syystä haluankin ottaa kantaa juuri näihin asioihin. Työ on osittain salainen. Työturvallisuus on ehdottoman tärkeä huomioida, kun toimitaan terveydelle haitallisten hiukkasten ja aineenvaihduntatuotteiden kanssa. Tuotteistaminen lisää myös työturvallisuutta. Tuotteistetulle palvelulle rekisteröidään lopuksi oma tuotemerkki. Lopputyön tarkoituksena on tuotteistaa ja jalostaa homesiivous helpommin monistettavaan muotoon. Monistettavuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että homesiivoustyöstä tehdään riittävät ohjeistukset ja dokumentoinnit laadukkaaseen, turvalliseen ja tehokkaaseen työskentelyyn. Työ käsittää näkökulmia sekä palvelujen 8

10 tuotteistamisesta, että homesiivouksesta. Työssä keskitytään rakennuksen loppuvaiheen- ja irtaimiston homesiivoukseen. Työssä ei oteta kantaa purkutyövaiheen jälkeiseen siivoukseen. Työssä ei oteta kantaa myöskään itse homeongelmaan. Poistoa Oy:ssä on myös meneillään ELY-keskuksen tukema kehittämishanke. 2. Homesiivouksen merkitys ja perusteet 2.1 HOMEPÖLYLLE ALTISTUMINEN Suomen rakennuskannasta valtaosa on peruskorjausiässä. Useissa peruskorjausikäisissä rakennuksissa esiintyy kosteus ja homevaurioita tai niitä saattaa lähiaikoina syntyä. Kosteus ja homevauriokorjaamiseen liittyy omia erikoispiirteitään ja ennen korjaamiseen ryhtymistä on hyvä ymmärtää, miten homekorjaushanke etenee, vastuuasiat sekä kuka on pätevä suorittamaan korjaushankkeen eri vaiheita (Jokelainen ja Salmi 2014). Kun käyttäjä havaitsee rakennuksessa sisäilmaan liittyviä ongelmia tai puutteita, ne voivat olla monen tekijän summa. Mahdollisen homevaurion lisäksi rakennuksessa voi olla huono ilmanvaihto ja puutteellinen siivous. Rakennusten homevauriot syntyvät yleensä pidemmän ajan kuluessa. Homevauriot voivat syntyä jo rakentamisen aikana tai ne voivat johtua myös huonosta suunnittelusta tai puutteellisesta huollosta. Myös rakennuksen käyttäjä voi aiheuttaa omalla toiminnallaan kosteus- ja homevaurion. Tyypillisiä syitä ovat myös eri aikakausien riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut esim. valesokkeli, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksessa sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen ja vaurioituminen elinkaarensa päässä (Syrjänen 2015). Sisäympäristökyselyissä tulee usein esille käyttäjien tyytymättömyys siivoustasoon. Siivouksen laatuun ollaan tyytymättömiä ja pölyn määrä on suuri (pölyä kertyy pin- 9

11 noille). Lattiapintojen siivoukseen saatetaan kiinnittää huomiota, mutta perussiivouksia ja yläpölyjen poistoa ei tehdä edes vuosittain. Henkilöt, jotka valittavat pölyisyydestä, ilmoittavat myös enemmän oireista, joita ovat mm. nenän, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet sekä väsymys ja iho-oireet. Myös kohdekäynneillä havaitaan puutteita ja erityisesti näkyvän pölyn määrä on suuri. Irtaimisto vaikeuttaa merkittävästi puhdistustöitä ja suurimmat pölykertymät ovatkin vaikeasti tavoiteltavilla kalustepinnoilla. (Markkanen ym. 2014). Huonepöly koostuu epäorgaanisista ja orgaanisista hiukkasista, mikrobeista sekä kuiduista, joista osa voi olla terveydelle haitallisia. Erityisesti homeongelmaisten rakennusten pölykertymissä voi olla suuria määriä mikrobeja, jotka voivat nousta ilmaan aiheuttaen oireita käyttäjille. Siivous vaikuttaa sisäilman laatuun ja tätä kautta työntekijöiden terveyteen, viihtyvyyteen ja tehokkuuteen. Tilojen siivottavuuden parantamiseen, siivouksen tasoon ja säännölliseen pölyn poistoon tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, varsinkin sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa. (Markkanen ym. 2014) Homepölyn ja homeenhajun määrä sisäilmassa riippuu monesta tekijästä. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. homevaurion sijainti, laajuus, ilmayhteys, painesuhteet, ilmavuodot, ilmanvaihto jne. Homevaurioituneen rakennuksen sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia, kuten homepölyä ja homeiden aineenvaihduntatuotteita, joita koetaan erilaisina hajuina (Työterveyslaitos 2011). Kaikki mikrobit eivät kuitenkaan aiheuta aistittavaa hajua (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Epäpuhtaudet kulkeutuvat tilasta toiseen esimerkiksi ihmisten, huonekalujen ja siivousvälineiden mukana. Homepöly ja homeenhaju tarttuvat kaikille mahdollisille pinnoille, myös pystypinnoille. Kaasumaiset yhdisteet imeytyvät huokoisiin materiaaleihin ja niiden poistaminen on haastavaa (Työterveyslaitos 2011). 10

12 Tilojen sisäilmasto vaikuttaa käyttäjien terveyteen, viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Kun lämpöolot ovat viihtyisät ja sisäilma puhdasta, on työteho korkeimmillaan ja sairaspoissaolot pienimillään. Hyvän sisäilmaston varmistaminen siis kertoo työntekijöiden arvostamisesta, nostaa työtehoa ja pienentää sairauspoissaoloja. Sisäilman epäpuhtauksien vaikutukset ihmiseen riippuvat monesta tekijästä mm. ihmisen terveydentilasta, iästä, herkistymisestä, altistusajasta, muusta kuormituksesta jne. (Kakko ja Aulanko 2003). Siivouksen tarkoituksena on varmistaa hygienia sellaiselle tasolle, että tiloissa on turvallista ja terveellistä työskennellä. Siivouksella voidaan parantaa tai heikentää sisäilman laatua. Kun siivous suoritetaan asianmukaisesti, tulee suunnitella tarkkaan työmenetelmät ja aineet, valita ja huoltaa työvälineet, käyttää tarkoituksenmukaisia työliikkeitä ja valita looginen työjärjestys. Hyvin suoritetulla siivouksella pinnoilla ja ilmassa oleva lika ja pöly sekä ilmassa olevat allergeenit vähenevät. Väärin suoritettu siivous aiheuttaa monia haittatekijöitä. Huiskivat työliikkeet ja epäsystemaattinen työskentely lisäävät ilman hiukkaspitoisuutta ja saavat aikaan ilmavirtoja, joiden mukana hiukkaset leviävät myös etäämmälle. Myös likaisilla työvälineillä voidaan siirtää epäpuhtauksia paikasta toiseen. (Kakko ja Aulanko 2003). Rakenteiden huolellinen saneeraustyö (vaurioituneiden materiaalien poisto) tulee suorittaa ennen varsinaista homesiivousta. Terveyshaitat poistuvat vain poistamalla homealtistus, eli poistamalla vaurioituneet materiaalit ja korjaamalla kosteuden kertymisen perussyy (Hengitysliitto 2015). Millään kemiallisella käsittelyllä ei voida korvata varsinaista homekorjausta. Voimakkaiden kemikaalien käytöllä voidaan saada muiden oireiden lisäksi mahdollisesti myös monikemikaaliyliherkkyys (Putus 2014). 11

13 2.2 MIKROBIT JA TERVEYS Elinympäristössämme on mikroskooppisen pieniä organismeja, joita kutsutaan yleisnimityksellä mikrobit. Mikrobeihin luetaan mm. bakteerit, virukset, hiivat, homeet sekä alkueläimet. Mikrobeja ei voi havaita silmin ja ne ovat vain millimetrin tuhannesosien kokoisia. Bakteerit lisääntyvät jakautumalla kahtia ja ovat yksisoluisia eliöitä (Seuri ja Reiman 1996). Bakteereita on kaikkialla, esimerkiksi ihmisen elimistössä ja koko elinympäristössä. Tietyt bakteerit ovat vaarallisempia, kuin toiset. Nämä ovat ns. taudinaiheuttajabakteereita (Putus 2014). Homeet ovat rihmastoja muodostavia sieniä, kun taas hiivat ovat yksisoluisia sieniä. Osa mikrobeista muodostaa säilymismuotoja, itiöitä. Niitä on paljon hankalampi tuhota, kuin kasvullisia soluja, koska ne kestävät epäedullisia olosuhteita hyvin. Homeiden itiöt ja aineenvaihduntatuotteet leviävät helposti ilmavirtausten mukana kaikkialle ympäristöön. (Seuri ja Reiman 1996). Usein oletetaan, että rakennushomeiden tuottamat toksiinit kulkeutuisivat rakenteista sisäilmaan itiöiden mukana. Tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat, että sisäilmasta kerättyjen tai muiden hiukkasten mikrobitoksiinipitoisuudet olivat hyvin samanlaiset riippumatta siitä, oliko kyseessä sisäilmahaittainen tila tai ei. Yliopistojen tutkimusyhteistyössä havaittiin , että myrkylliset homeet, joita esiintyi vakavasti sisäilmahaittaisissa suomalasissa rakennuksissa, erittävät toksiininsa nanopisaroina suoraan sisäilmaan. Toksiineja tuottavat homeet tuottavat toksiineja sisältäviä pisaroita pintojen kostuessa. Nämä irtoavat herkästi kasvupaikaltaan ilmaan ja ilman ollessa turbulenttia (koneellinen ilmanvaihto), todennäköisesti pirstoutuvat ja kulkevat ilmavirran mukana. (Salkinoja-Salonen 2015). 12

14 Homeiden ja muiden sienten riskiarvioinnissa tulisi aina ottaa huomioon, että eri mikrobilajien terveysriski on erilainen. On mikrobisukuja, jotka ovat allergisoivia, toiset ovat myrkyllisiä, eli toksisia ja jotkut aiheuttavat suoran infektion elimistössä (Putus 2014). Vaikka mikrobeja tunnetaan jo kymmeniä tuhansia lajeja, alle 200 lajia niistä on sellaisia, jotka voivat aiheuttaa infektiosairauden, jonka yhteydessä aiheuttajamikrobi on päässyt ihmisen elimistöön. Se on alkanut lisääntyä elimistössä niin, että siitä syntyy terveyshaitta. Sisäilmamikrobit eivät yleensä lisäänny ihmisen elimistössä, eli aiheuttajamikrobeja ei löydy sairastuneesta potilaasta (Salkinoja-Salonen 2015). Mikrobit elävät kaikkialla, mutta tarvitsevat kosteutta lisääntyäkseen. Mikrobien kasvua kiihdyttää ravinteiden saatavuus sekä lämpö (Seuri ja Reiman 1996). Mikrobit ja siis myös homeet tarvitsevat kasvaakseen ravinteita, lämpöä, kosteutta ja happea. On olemassa myös mikrobeja, jotka viihtyvät hapettomissa olosuhteissa (Syrjänen 2015). Homeet ovat varsin vaatimattomia kasvuvaatimustensa suhteen. Käytännössä kosteus on tärkein kasvua säätelevä tekijä. Mikä tahansa rakennusmateriaali homehtuu, jos kosteutta on riittävästi. Erityisen helposti homehtuvat sellaiset kohdat, jotka sisältävät eloperäistä materiaalia (Syrjänen 2011). Ravinteita löytyy talojen rakennusmateriaaleista, mutta myös pinnoille kertyvä orgaaninen pöly ja lika voi riittää homeen kasvulle (Syrjänen 2015). Homeet voivat kasvaa myös tiili-, betoni- ja teräspinnoilla. Kosteusvaurioituneen rakennuksen mikrobikanta on erilainen, kuin ulkoilman lajisto (Hengitysliitto 2015). Vaurioituneeseen rakenteeseen ilmaantuu lukuisia erilaisia mikrobeja. Kosteusvauriomikrobit jaetaan primaari-, sekundaari- ja teatraalivaiheen mikrobeihin. Vaurion eri vaiheissa vallitsee erilainen mikrobikanta. Mikrobilajeilla on eroja ja lisäksi eräät mikrobit ja homeet vahvistavat toistensa vaikutuksia. Myös korjaustyöt, siivous- ja desinfiointiaineet muuttavat rakennuksen mikrobikantaa ja toksiinien ominaisuuksia. Desinfiointi vaikuttaa rakennuksen kantaan, kuin antibioottikuuri ihmisen elimistöön. Vain vastustuskykyisimmät kannat (toksiineja tuottavat) jäävät jäljelle ja 13

15 tilanne palautuu normaaliksi vasta vähitellen ajan kuluessa. Myös mikrobien kasvualusta vaikuttaa niiden toksisuuteen. (Putus 2014). Jatkuvasti tai usein kostuvissa rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvaa mikrobeja. Ilmavirtausten mukana sisäilmaan voi kulkeutua mikrobeja, esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita. Vaikka rakenne olisikin kuivunut, voi mikrobikasvusto olla terveydelle haitallista, ellei sitä ole poistettu. Mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille altistuneilla henkilöillä havaittuja tyypillisiä oireita ovat erilaiset ärsytysoireet. Ärsytysoireita ovat mm. silmien kirvely, ihon kutina, hengitystieoireet sekä yleisoireet mm. lämpöily, väsymys ja päänsärky. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia infektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistukseen saattaa viitata myös kohonneet veren IgG- vasta-ainetasot. Näissä on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Kosteus- ja homevaurioaltistuksen aikana oireet vaihtelevat vaurion iän ja mikrobikannan mukaan. Alkuvaiheessa koetaan viihtyisyys- ja hajuhaittoja sekä ärsytys- ja yleisoireita. Ärsytysoireiden jälkeen ilmaantuu toistuvia hengitystieinfektioita ja tulehduskierrettä. Oireina saattaa olla esim. allergista nuhaa, infektiosairauksia mm. flunssaa, välikorva- ja poskiontelontulehduksia jne. Pitkäkestoisessa altistumisessa saattaa esiintyä myös sairauksia kuten esimerkiksi alveoliittia ja astmaa (Putus 2014). Kun ihminen sairastuu flunssaan, taudinaiheuttajat lisääntyvät elimistössä. Homevaurioaltistuksen terveyshaitat syntyvät yleensä muilla mekanismeilla, eli ärsytysvaikutusten, toksisuuden, eli myrkkyvaikutusten tai allergioiden välityksellä. Myös vastustuskyky tavallisia infektiosairauksia vastaan voi heikentyä. Ärsytysoireet helpottuvat usein, kun ei oleskella vaurioituneessa rakennuksessa. Tällöin voidaan selvitellä oireiden ja rakennuksen mahdollista yhteyttä (Hengitysliitto 2015). 14

16 Kuva 1. Mikrobit. (Tuula Syrjänen 2015) 2.3 HOMESIIVOUSTYÖN VALMISTELU Purkuvaiheen ja rakennusjätteiden poistamisen jälkeen tehdään perusteellinen siivous, jotta uudet rakenteet voidaan rakentaa puhtaille alustoille (Hengitysliitto 2015). Korjaustöiden jälkeen suoritetaan rakennussiivous/ loppusiivous ja sen jälkeen varsinainen homesiivous. Kiinteistön ja irtaimiston homesiivous ovat homesaneerausprojektin viimeinen vaihe (Työterveyslaitos 2011). Homekorjaustyön eri vaiheisiin kuuluu monia erilaisia siivoustoimenpiteitä. Järkevää olisi valita korjaussuunnitteluvaiheessa töiden puhtausluokaksi P1 (Jokelainen ja Salmi 2014). Ennen työn aloitusta tulee olla suunnitelma käytettävistä työmenetelmistä, sekä missä työ suoritetaan (Työterveyslaitos 2011). Siivouksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös lian laatu ja määrä, siivoustiheys, siivousajankohta, siivousmenetelmät, siivousvälineet- ja koneet, siivouskemikaalit, työn suorittaja sekä siivottavat tilat ja irtaimisto (Kakko ja Aulanko 2003). Myös työssä käytettävät suojaimet ja suojarakenteet tulee suunnitella etukäteen (Työterveyslaitos 2011). 2.4 HOMESIIVOUSTYÖN TOTEUTUS Korjattavasta tilasta tulee poistaa mahdollisuuksien mukaan kaikki irtokalusteet. Puhdistetut tavarat tuodaan takaisin tiloihin vasta tilojen homesiivouksen jälkeen. Irtaimisto tulee puhdistaa puhtaassa tilassa eli vaurioituneissa tiloissa ei voi tehdä 15

17 irtaimiston puhdistamista. Irtaimiston puhdistamista varten tulee varata tila, jossa voidaan varmistaa puhdistukselle asetetut vaatimukset hygieniasta, painesuhteista, ilman vaihtumisesta, tuloilman suodattamisesta jne. Osastossa tulee olla erilliset sulkuhuoneet, jossa voi vaihtaa työvaatteet ja varusteet. (Työterveyslaitos 2011) Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan pääasialliset siivousmenetelmät ovat imurointi ja pyyhintä. Puhdistustyössä pyritään vähentämään biomassaa mekaanisilla ja kemiallisilla menetelmillä. Aseptiikka tulee ottaa huomioon kaikissa työvaiheissa Pölyn leviämisen estäminen Saneeraustöissä tulee kiinnittää huomiota erityisesti pölyn syntymisen ennaltaehkäisyyn. Työvaiheet tulee ajoittaa oikein, puhtaat alueet osastoida, työvälineet tulee varustaa kohdepoistolla ja pölyä synnyttävät työvaiheet tulee keskittää erilliselle työalueelle (Andersson 2004). Eli tulee vähentää syntyvän pölyn määrää, rajoittaa jo syntyneen pölyn leviämistä ja siivota tilat säännöllisesti oikeilla menetelmillä ja välineillä (Koski ym. 2013). Homeelle herkistyneen henkilön ei tule ryhtyä homesiivoukseen (Työterveyslaitos 2011) Osastointi Osastoinnilla rajoitetaan homesiivoustyön aikana mikrobipölyn leviämistä ympäröiviin tiloihin. Jos osastointi epäonnistuu, muodostuu siivouskuluista usein monikertaiset kustannukset (Työterveyslaitos 2011). Osastointi tulee aina suunnitella huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti etukäteen. Suunnittelussa otetaan huomioon mm. pölyävät työvaiheet, työmenetelmien valinta, osastoitujen alueiden koko ja toteutus, työvaiheiden aikataulutus, tarvittava konelaitteisto, korvausilma ja poistoilma, mittaukset ja dokumentointi. Osastoinnilla erotetaan puhtaat ja likaiset tilat toisistaan (Koski ym. 2013). Osastoinnin suojaseinät rakennetaan hyödyntäen olemassa olevia rakenteita. Mikäli rakenteita ei helposti voida hyödyntää, tehdään tilapäiset rakenteet, käyttäen apuna 16

18 puurimoja tai teleskooppivarsia. Mikäli rakenteet ovat pitkäikäisiä, voidaan seinät rakentaa myös puurungoista ja puulevyistä. Seinien liitokset, putket ja muut läpiviennit tulee aina tiivistää huolellisesti. Kulkuaukot tehdään muovi- tai muovilevyovilla. Osastoidun tilan ja puhtaan tilan väliin rakennetaan myös ns. sulkutila, jottei pölyä pääse puhtaaseen tilaan (Koski ym. 2013). Sulkutilan ovet (päädyissä ja välissä) tiivistetään ilmatiiviiksi. Sulkutilassa tulee olla riittävästi tilaa mm. vaatteiden vaihtoa varten. (Ratu ) Kun työ on valmis, osastointi puhdistetaan ja puretaan. Materiaalit kuljetetaan suljetuissa astioissa jätelavalle. Materiaalia ei saa käyttää uudelleen. Alipaineistus pidetään päällä ainakin vuorokauden siivouksen jälkeen (Ratu ). Osastoinnin kunto ja toimivuus tulee tarkastaa päivittäin. Mahdolliset korjaukset tulee tehdä välittömästi. Suodattimet koneista tulee vaihtaa säännöllisesti. Osastointia tehostetaan ali- tai ylipaineistuksella. Osastoidussa alueessa ilmanvaihtokanavien venttiilit tulpataan (peitetään muovilla ja teipataan). Riittävästä ilmanvaihdosta tulee huolehtia. (Koski ym. 2013) Alipaineistus Pelkkä osastointi ei riitä pölyntorjuntakeinona, vaan lisäksi vaaditaan alipaineistus, jolla puhdistustila alipaineistetaan puhtaaseen tilaan verrattuna, eli ilmavirran suunta on puhtaasta tilasta likaisempaan päin (Koski ym. 2013). Osastoidusta tilasta poistetaan ilmaa alipaineistuslaitteilla. Korvausilman ja poistoilman tulee olla suodatettua ja ilman tulee vaihtua 6-10 kertaa tunnissa. Poistoilma johdetaan ulos rakennuksesta karkea- ja mikrosuodattimen läpi suodatettuna muoviputken tai muovisukan läpi niin, ettei tilassa oleva pöly lähde liikkeelle. Osaston tulee säilyä alipaineisena koko työn ajan (Ratu ). Osastoidun ja ympäröivän tilan paine-eroa tulee tarkkailla paine-eromittarilla, jotta varmistetaan, ettei pölyä pääse leviämään ympäröiviin puhtaisiin tiloihin. Korvausilma tulee aina olla suunniteltu niin, ettei alipaineistus ota korvausilmaa rakenteiden läpi vaan korvausilman tuloreitti on suunniteltu ja 17

19 ilma on ohjeiden mukaisesti suodatettu. Alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiston sekä osastoinnin kunto ja toimivuus tarkistetaan päivittäin. Suodattimet on tarkistettava säännöllisesti ja vaihdettava tarvittaessa laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti (Koski ym. 2013) Henkilösuojaimet Työntekijän tulee suojautua homepölyä vastaan riittävän tehokkailla henkilösuojaimilla. Suojauksen tarkoituksena on estää homeen ja homeiden aineenvaihduntatuotteiden pääsy limakalvoille, hengitysteihin ja iholle. Suojaimeksi suositellaan puhallinmoottorilla varustettua suojainta ja suodattimen luokaksi TH3PA2, joka suodattaa orgaaniset kaasumaiset yhdisteet sekä hiukkaset. Puhaltimella varustettua hengityssuojainta voidaan käyttää koko päivän ajan, koska siinä ei ole hengitysvastusta. Suojaimessa tulee olla kasvot peittävä visiiriosa tai kokonaamari, jotta se suojaa myös silmät ja kasvojen ihon. Hengityssuojaimen lisäksi tulee käyttää hupullista kertakäyttöhaalaria, suojakäsineitä ja kengänsuojia, joilla estetään ihoaltistuminen. Käsineiden tulee suojata ihoa myös käytettäviltä pesuaineilta. (Työterveyslaitos 2011) Työntekijälle tulee varata riittävästi oikean suojaustason mukaisia henkilösuojaimia. (Ratu ). Henkilökohtaisia suojaimia käytetään silloin, kun muiden keinojen avulla ei voida työntekijöiden altistumista vähentää riittävästi. Homesiivoustyössä sekä osastossa työskennellessä käytetään aina suojavaatetusta ja moottoroitua hengityksensuojainta. ( /1407, TTL) Työturvallisuuslaki Työntekijälle tulee varata riittävästi oikean suojaustason mukaisia henkilösuojaimia. (Ratu ). Osastolla työskennellessä käytetään aina suojavaatetusta ja moottoroitua hengityksensuojainta. 18

20 Työnantajan lakisääteiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki 783/2002) Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työntekijän lakisääteiset velvoitteet (Työturvallisuuslaki 783/2002) Noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita sekä järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Ilmoittaa vioista ja puutteista välittömästi. Poistaa vaaraa aiheuttava vika tai puutteellisuus. Käyttää henkilösuojaimia, varusteita ja työasuja ohjeiden mukaan. Käyttää koneita, välineitä ja laitteita käyttöohjeiden mukaisesti. Ei saa koskaan käyttää viallisia laitteita tai koneita. 19

21 Huolehtia työssään siisteydestä ja järjestyksestä sekä noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Käyttäytyä työssä asiallisesti, kohteliaasti ja välttäen toisiin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua Oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työvaihe aiheuttaa välitöntä vaaraa hengelle tai terveydelle 2.5 LAADUNARVIOINTI Siivouksen laadunarviointi on erittäin tärkeä osa puhtaudenhallintaa. Hygienian kannalta oleellisinta likaa, mikrobeja ei voi havaita pelkällä silmällä. Siivoustoimenpiteet tulee olla järjestelmällisiä, tarkoituksenmukaisia ja dokumentoitavia. Siivouksen laadunvarmistustoimenpiteitä ovat mm. 1. Siivouskäytäntöjen vakiointi 2. Siivouksen suorittajien ohjeistus 3. Siivouskäytäntöjen toteutumisen seuranta 4. Pintapuhtauden ja hygienian määrittäminen 5. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet (Kivikallio ym. 2014) Hyvin ja oikein toteutettu homesiivous varmistaa, että tilojen käyttäjät voivat palata turvallisesti korjattuihin tiloihin. (Työterveyslaitos 2011) 20

22 Kuva 2. Onnistuneen siivouksen edellytykset. (Leila Kakko 2004) INSTA 800 laadunarviointi Siivouksen laadunarvioinnin pohjana voidaan pitää Pohjoismaisen siivouslaadun mittaamisen standardia INSTA 800, joka antaa viitekehyksen siivoustyön lopputuloksen puhtaustason visuaalisille ja objektiivisille tarkastuksille. (Työterveyslaitos 2011). INSTA 800 Siivouksen tekninen laatu. Mittaus- ja arviointijärjestelmä (SFS ). Standardin ovat laatineet yhteistyössä Norjan, Suomen, Ruotsin ja Tanskan siivousalan yrittäjien, julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistönomistajien, työnantajajärjestöjen, tutkimuslaitosten ja ammattijärjestöjen edustajat. INSTA 800 on työkalu, joka määrittää yksiselitteisesti siivouksen teknisen laadun yleiset arviointiperusteet. Se keskittyy siivoustyön lopputulokseen, ei tekemiseen tai aikaan. Standardissa kuvataan tarkkaan eri laatutasot, sekä kuinka tarkastus tehdään 21

23 tehdystä työstä näytetarkastuksena. Standardi myös dokumentoi saavutetun laatutason. INSTA 800 laadunarvioinnissa on kaksi osa-aluetta, visuaalinen tarkastus ja instrumentaalinen mittaus. Visuaalinen tarkastus Kuvataan laatuprofiilit ja mahdolliset lisävaatimukset. Tarkastusyksiköt jaetaan neljään eri pintaryhmään, joita ovat: huonekalut ja kiintokalusteet, seinät, lattiat ja katot. Helposti tavoiteltavilta ja vaikeasti tavoiteltavilta pinnoilta havaittavat likaryhmät arvioidaan erikseen. Tarkastus tehdään heti siivoamisen jälkeen ja siitä raportoidaan aina asiakkaalle. Instrumentaalinen mittaus Menetelmää voidaan hyödyntää hyvin erityyppisissä käyttötarkoituksissa, mm. likatason- ja likaantumisnopeuden arvioinnissa tai siivouksen laadun tarkastuksessa. INSTA 800 määritelmät Roska Käsin poimittavissa oleva lika (paperinpalat, kasvien lehdet ja savukeroskat) Irtolika Pienet hiukkaset, jotka eivät nouse helposti ilmaan ilmavirran vaikutuksesta (sora, hiekka, multa, tuhka, kuidut, hiukset, hämähäkinseitit, kuolleet hyönteiset ja leivänmurut) Pöly Hienojakoisia pieniä hiukkasia, jotka voivat kerrostua pinnoille ja nousta ilmaan ilmavirran vaikutuksesta Tahra Kuivunut tai märkä lik (roisketahrat, veri, eritteet, kahvi, öljy, läiskät, lasinjäljet, liiskaantunut purukumi, likavanat, koronjäljet, sormenjäljet) 22

24 Pintalika Pinta-alaltaan rajoittamilla pinnoilla oleva kuivunut tai märkä lika (yhtenäiset lika-alueet suurilla pinnoilla, kuten kertynyt tai jalkineiden mukana kulkeutunut lika, kalkki- ja ruostekertymät, rasvakerrokset tai suuria alueita peittävät puhdistusaineiden, veden, nikotiinin, korkojen ja sormenjälkien jättämät jäljet sekä suoja- ja hoitoainekerrostumat) (SFS ). Hyväksytyn laatujärjestelmän tulee kuvailla objektiivisesti eri laatutasot vaatimusten mukaan, miten ne mitataan tai arvioidaan. Laaduntarkastuksen on pohjauduttava lukuisiin objektiivisiin kriteereihin, jotka arvioidaan subjektiivisesti esimerkiksi täydentämällä objektiivisilla mittauksilla. (SFS ). 2.6 HOMEPÖLYN, LIAN JA MIKROBIEN ERITYISOMINAISUUKSIA Taulukko 1. Pölyhiukkasten laskeutuminen Hiukkasen läpimitta Laskeutumisnopeus 3 µm 10 cm/min 1 µm 30 cm/ h 0,25 µm 1 m/ 30h Hiukkasten koko mitataan ja ilmoitetaan mikroneissa. Mikroni on lyhenne mikrometristä ja on yksi miljoonasosa metristä. (Kakko ja Aulanko 2003). Lika on pinnoilta erilaisin puhdistusmenetelmin poistettavissa oleva, pinnan käyttötarkoitusta haittaava aine. Lian määritelmiä: 1. Irtolika; kuiva tai märkä lika, joka ei ole kiinnittynyt tai tunkeutunut pintaan. 2. Kiinnittynyt lika; kuivunut tai nihkeä pintaan laajalle alueelle tarttunut lika. 3. Pinttynyt lika; pitkän ajan kuluessa muodostunut likakerrostuma. 4. Tahra; pienellä alalla oleva kiinnittynyt tai pinttynyt lika. 23

25 5. Mikrobilika; mikrobeista aiheutuva lika, joka on haitallista terveydelle tai puhtautta vaativalle toiminnalle. 6. Biofilmi; mikrobien ympärilleen erittämä suojakerros, joka vaikeuttaa niiden poistamista pinnoilta. (SFS ). Lika kiinnittyy pintamateriaaleihin eri tavoin. Se takertuu pintojen huokosiin/ epätasaisuuksiin. Tekstiileissä se kiinnittyy lankojen väleihin ja sisäosiin, kovilla pinnoilla pinnan nystyröihin ja huokosiin. Kuiva ja irtonainen lika nousee ilmavirtojen vaikutuksesta pölynä ilmaan. Kostea lika esimerkiksi vesi, öljy tai rasva kiinnittävät lian pintaan. Veden avulla kiinnittynyt lika saattaa olla vain materiaalin pinnalla, jolloin se saattaa veden haihduttua olla helposti poistettaessa, ollen jopa irtonaista pölylikaa. Öljyn tai rasvan avulla kiinnittynyt lika voidaan poistaa, kun sitova aines liuotetaan pois. Mikäli lika on tunkeutunut nesteen avulla syvälle huokosiin, voi sen poistaminen olla erittäin hankalaa. Kuiva hiukkaslika kiinnittyy myös sähkövarauksen avulla. Tämä tulee huomioida, kun puhdistusmenetelmää valitaan. Useimmat ilmassa leijuvat ihmisen terveydelle haitalliset hiukkaset eivät näy paljaalle silmälle, joten pölyn määrää ja altistumisen mahdollisuutta ei voi mitata silmämääräisesti. Lian luonne määrittää siivoustarpeen kiireellisyyden ja puhdistustoimenpiteiden laadun. (Kakko ja Aulanko 2003). Biofilmillä tarkoitetaan liasta, mikrobeista ja niiden aineenvaihduntatuotteista kuten polysakkaridista ja glykoproteiineista muodostunutta likakerrostumaa. Biofilmiä esiintyy yleisesti erilaisilla pinnoilla, kuten esimerkiksi keittiöissä, kylpyhuoneissa, putkistoissa, vesi- ja ilmastointijärjestelmissä ja jopa desinfiointiainepulloissa. Mikrobit erittävät ympärilleen suojarihmaston suojautuakseen ulkopuolisilta häiriötekijöiltä, kuten esimerkiksi pesu- ja puhdistusaineilta. Suojarihmasto estää desinfiointiaineiden tunkeutumisen mikrobisoluihin ja mikrobit jatkavat lisääntymistä biofilmin sisällä pinnan desinfioinnista huolimatta. Pinnoilla esiintyvä biofilmi tulee esille, kun pinnoilta otetaan näytteitä ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen. Jos puhdis- 24

26 tuksen jälkeen otetuissa näytteissä pitoisuudet ovat korkeammat, kuin ennen puhdistusta otetuissa näytteissä, pinnalla on mitä todennäköisemmin biofilmikerrostuma. Biofilmiä muodostuu erityisesti paikkoihin, joita on vaikea puhdistaa. Biofilmi tulee poistaa erillisten ohjeiden mukaan mekaanisesti, mielellään konemenetelmin. Biofilmin ennaltaehkäisy on myös helpompaa, kuin syntyneen biofilmin poistaminen. Ennaltaehkäisyyn vaikuttavat mm. oikeat pintamateriaalivalinnat sekä oikeaoppiset puhdistuskäytännöt (Raihkio ym. 2013). 2.7 PUHDISTUSAINEET Puhdistusaineet sisältävät monta kemialliselta luonteeltaan hyvinkin erilaista ainesosaa. Tärkeimpiä ovat pinta-aktiiviset aineet, eli tensidit, joiden pesutehoa lisätään veden pehmentäjillä, liuottimilla sekä emäksillä ja hapoilla. Puhdistusaineiden juoksevuuteen, säilyvyyteen ja ulkoisiin ominaisuuksiin vaikutetaan erilaisilla apuaineilla. Apuaineita ovat mm. hajuste- ja väriaineet, vaahdonsäätely-, säilöntä- ja viskositeettia lisäävät aineet. Puhdistusaineissa voi olla myös bakteeri-itiöitä, jotka tuottavat käyttöliuokseen entsyymejä, jotka hajottavat pahanhajuisia ja vaikeasti poistettavia likakertymiä. Puhdistustapahtumassa jokaisella ainesosalla on oma tehtävänsä, mutta ne vaikuttavat myös tuotteiden käyttöominaisuuksiin. (Kivikallio ym. 2014). Taulukko 2. Puhdistusaineiden ph-taulukko. (SFS ). Vahvasti hapan Hapan Heikosti emäksinen Neutraali Emäksinen Vahvasti emäksinen ph 0-1,9 ph 2-5,9 ph 6-8 ph 8,1 10 ph 10,1-11 ph 11,

27 Taulukko 3. Puhdistusaineiden aineosat ja niiden tehtävät pesutapahtumassa Synteettiset tensidit Pehmentäjät Pehmentävät pintajännitystä, lisäävät veden kostutuskykyä, irrottavat likaa ja estävät lian uudelleentarttumista. Sitovat veden kovuutta lisäävää kalsiumia ja magnesiumia sekä värillisiä saostumia aiheuttavia metalleja. Liuottimet Liuottavat rasvaa ja muuta veteen liukenematonta orgaanista likaa. Auttavat tehoaineiden liukenemista liuokseen. Emäkset Tehostavat tensidien pesutehoa, neutraloivat hapanta likaa, hajottavat valkuaislikaa ja vaikuttavat pesuliuoksen ph- arvoon. Hapot Vaahdonsäätelyaineet Valkaisuaineet Hajusteet ja väriaineet Säilyvyyttä parantavat aineet (stabiloijat) Desinfektioaineet Poistavat kalkkisaostumia ja kivettymiä sekä värillisiä metallisuoloja (ruoste). Stabiloivat pesuliuoksessa vaahdon määrää, kestävyyttä ja kuplakokoa. Poistavat värillistä likaa hapettamalla tai pelkistämällä sen värittömäksi. Peittävät raaka-aineen ominaishajun, parantavat ulkonäköä tai auttavat tuotetyypin tunnistamista. Hidastavat tehoaineiden vanhenemista ja muuttumista sekä estävät mikrobien kasvua puhdistusaineissa. Tuhoavat ja tekevät toimintakyvyttömiksi haitallisia mikrobeja sekä estävät niiden lisääntymistä. Entsyymejä tuottavat bakteeri-itiöt Puskuroivat aineet Hajottavat rasva-, valkuais-, tärkkelys- ja selluloosalikaa. Estävät pesuliuoksen ph-arvon jyrkkää muuttumista tiivistettä laimennettaessa sekä hapanta ja emäksistä likaa poistettaessa. Korroosionestoaineet Viskositeettia lisäävät aineet Hankaavat ainesosat Suojaavat metalli- ja lasipintoja syövyttävältä vaikutukselta. Helpottavat tuotteen annostelua. Tehostavat puhdistusaineen vaikutusta. (Kivikallio ym. 2014). 26

28 Erilaisilla kemikaaleilla pyritään myös estämään materiaalien ei-toivottuja muutoksia, kuten puun lahoamista ja levytuotteiden harmaantumista. Kemikaaleilla on ratkaiseva merkitys siihen, mitä mikrobeja rakennuksessa esiintyy. Mikrobisidi tarkoittaa ainetta, jolla pyritään tappamaan mikrobeja materiaaleista tai tiloista. Desinfioinnissa mikrobisidia käytetään haitallisten tai ei-toivottujen mikrobien häätämiseen. Useimmat desinfiointiaineet tappavat tehokkaasti bakteereja, mutta eivät aina homeita tai muita sieniä. Homeiden ja bakteerien solut ovat vahvan soluseinän suojaamia, kun taas ihmisen solut ovat herkempiä biosidisten kemikaalien myrkkyvaikutuksille. Näin ollen homeita tuhoavat kemikaalit ovat aina haitallisia myös ihmiselle. (Salkinoja-Salonen 2015) Desinfektio eli desinfiointiaineilla käsittely ei ole siivoustoimenpide. Desinfektio on perusteltua vain esimerkiksi viemäriveden saastuttamissa tiloissa (Hengitysliitto 2015). 3. Tuotteistaminen 3.1 ASIANTUNTIJAPALVELUN TUOTTEISTAMINEN Palvelu- ja asiantuntijapalvelutuotanto tuottavat merkittävän osan bruttokansantuotteesta ja työllisyydestämme, ollen n. 70 %. Asiantuntijapalveluja ei yleensä kutsuta tuotteeksi. Osaamisen myymistä ei koeta tuotteiden myymiseksi. Tuote koetaan yleensä tavaramaailmaan viittaavaksi ja jopa katsotaan, että se on standardituote. Lähtökohtaisesti tuote on kuitenkin yläkäsite, johon sisältyvät niin tavarat kuin palvelutkin. Tuote voi siis olla asiakkaalle tarkoitettu tavara, palvelu tai näiden yhdistelmä. Liiketaloudellisesti sekä palvelu että tavara ovat hyötyä tuottavia vaihdon välineitä. (Lehtinen ja Niinimäki 2005). Asiantuntijapalvelut ovat erikoisosaamiseen perustuvia aineettomia toimintoja, jotka osin tuotetaan, markkinoidaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Palvelujen perusominaisuuksina voidaan pitää niiden aineettomuutta, toiminto- ja prosessiluonnetta sekä 27

29 tuotannon, markkinoinnin ja kulutuksen oleellista samanaikaisuutta. Vasta palveluihin liittyvä erikoisosaaminen tekee niistä asiantuntijapalveluita. Erikoisosaaminen liittyy usein asiakkaan ongelman ratkaisemiseen ja on luonteeltaan tietotyötä, suunnittelua ja vastaavaa henkistä prosessointia. Asiantuntijapalvelut ovat usein kaikkein aineettomimpia palveluja. Ne ovat ohjeita, neuvoja ja ideoita. Niiden taustalla on myös yleensä pitkä ja työläs kehittämis- ja tuottamisprosessi. (Lehtinen ja Niinimäki 2005). Asiantuntijapalveluissa asiakas ei yleensä pysty tekemään täsmällistä tilausta, koska ei pysty itsenäisesti määrittelemään riittävällä tarkkuudella mitä tarvitsee. Toisaalta asiantuntijakaan ei pysty esittämään asiakkaalle ratkaisua, ennen kuin on tutustunut ongelmaan perehtymällä ja tutkimuksin. Muissa vähemmän asiantuntijuutta tarvitsevissa ongelmissa asiakas määrittelee itse tarpeensa, eikä ole valmis maksamaan asiantuntijuudesta. Tarvemääritys on kuitenkin vaativin ja hintavin osa kokonaisuutta. Ei lääkärikään suosittele lääkettä ongelmaan ennen, kuin on tehnyt diagnoosin asiakkaastaan. (Sipilä 1996). 3.2 TUOTTEISTETTU EI OLE RÄÄTÄLÖITY Asiantuntijapalvelutuotteet ovat pääosin kehittyneet asiakastöissä ja onnistuneita ratkaisuja on alettu monistaa muille asiakkaille. Tuotanto on siis kehittynyt tekemisen ja oivaltamisen kautta, palvelua tuotettaessa. Nykyään asiakkaat eivät hyväksy puolivalmista ratkaisua, vaan haluavat valmiin testatun, tuotteistetun palvelutuotteen. Tuotekehityksen pitää olla linjassa yrityksen liiketoiminnan ja markkinoinnin strategioiden kanssa. Jos liiketoimintastrategia on määrittelemättä, myös tuotekehitys on tuuliajolla. (Sipilä 1996). 28

30 Tuotteistusprosessi on johdettu koko liiketoiminnan strategiasta. Ensin pitää määritellä mitä palvelua haluamme tuottaa ja kenelle. Jos asiakassegmentti ja tuotettavat palvelut eivät ole kirkkaana mielessä, ei tuotteistamistakaan voi toteuttaa linjakkaasti. Pohjatyö tarkoittaa markkinoiden, kilpailijoiden ja oman osaamistason selvittämistä. Näiden selvitysten jälkeen määritellään tuotepaletti ja sitten voidaan aloittaa yksittäisen tuotteen tuotteistaminen. Tuotteistus ei ole siis mikään nopea rykäisy, vaan vaatii paljon aikaa ja erittäin paljon työtä. (Sipilä 1996). 3.3 TUOTEKUVAUS ON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN Tuotekuvaus on tekninen ja markkinoinnillinen spesifikaatio tuotteesta ja sen kehittämisestä. Siinä kuvataan tuotteen markkinat, kohderyhmät, asiakashyödyt, tuotteen sisältö ja mahdolliset eri versiot, palveluprosessi, hinnoittelu, toimitusehdot, tuotekehityskustannukset ja taloudelliset tavoitteet. Onnistunut tuotteistus on myytävissä ulos, jos niin halutaan. Tuotteistus pitää nähdä kaksijakoisena tekemisenä. Toinen näkökulma tuotetaan asiakkaita varten ja on markkinoinnillinen ja toinen on tarkka sekä yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma tuotettavasta palvelusta. (Sipilä 1996). Nimi yksilöi. Tuotekuvauksen yhteyteen voisi liittää myös palvelutuotteen nimien keksiminen. Palvelutuote pitää nimetä. Hyvä nimi on tärkeämpi asia, kuin usein ajatellaan. Pelkällä nimellä ei voi vielä kauppaa tehdä, mutta onnistunut nimi antaa kuvaavan ja positiivisen imagon palvelutuotteesta. Epäonnistunut nimivalinta taas saattaa olla kallis riippakivi yritykselle. (Parantainen 2010) 29

31 3.4 ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN MARKKINOINTI JA TUOTTEIS- TAMISEN LUONNE Tuotteistuksesta ei ole löydettävissä yhtä oikeaa määritelmää. Tuotteistuksesta puhutaan eri tavoin eri yhteyksissä. Esim. tuotteen tai henkilön osaamisen tuotteistaminen on eri asia, kuin palvelun tuotteistaminen. Tässä tuotteistamisella tarkoitetaan sitä palvelun jalostustyötä, jonka tuloksena asiantuntemus tai osaaminen jalostuu myynti-, markkinointi- ja toimituskelpoiseksi palvelutuotteeksi. (Parantainen 2010). Asiantuntijapalvelun tuotteistus on asiakkaalle tarjottavan palvelun määrittelyä, suunnittelua, kehittämistä, kuvaamista ja tuottamista siten, että palvelun asiakashyödyt optimoituvat ja asiantuntijayrityksen tulostavoite saavutetaan. (Sipilä 1996). Tuotteistus on pitkälti asioiden ja tekemisen dokumentointia, dokumentointia yrityksen koko palvelutuotannosta, suunnitteluvaiheesta, myynnin menetelmistä, markkinointimateriaalista, hinnoittelusta, sopimuksista, graafisesta ilmeestä ja kaikesta muusta kirjalliseen muotoon yksityiskohtaisesti. Kirjallisen dokumentoinnin avulla palvelutuote on monistettavissa uusille toimijoille helposti, laadukkaasti ja nopeasti. (Parantainen 2010). Tuotteistus on ajattelutapa ja se on tuote- ja tuotekehitysstrategian käytännön toteutusta. Tuotteistus etenee vaiheittain ja se voi olla eriasteista. Varsinaisesta tuotteistuksesta on kyse kuitenkin vasta, kun palveluista kehitetään selkeitä palvelukokonaisuuksia tai prosesseja, joita tarjotaan sellaisenaan tai räätälöidysti moduulien avulla. Asiantuntijapalveluissa tuotteistaminen on työmenetelmien, työprosessien kehittämistä ja erilaisten toimintapuitteiden ja struktuurien luomista. (Sipilä 1996). Asiantuntijapalveluita tai muita vaikeita tuotteita ostava asiakas maksaa asiantuntijalle nimenomaan suosituksista ja mielipiteistä. Jos myyjällä ei ole omaa mielipidettä, 30

32 hän ei ole asiantuntija. Tuotteistuksen yhtenä tarkoituksena on karsia tarjottavien palveluiden tai tuotteiden määrää. Asiakkaan on muuten vaikea tehdä päätöksiä. (Parantainen, 2013). 3.5 OPPIMINEN JA TOIMINNAN JALOSTAMINEN Asiantuntijayritys on oppimisorganisaatio. Oppimisen kehittäminen on keskeisessä roolissa asiantuntijaorganisaation osaamisalueista. Kun tavoitteena on tarjota markkinoille erikoistuote, koulutus ja opiskelu saavat aivan uuden motivaation. Varastoon opiskelu ei ole yhtä tuottavaa ja motivoivaa. Tuotteistaminen on oppimisen keskeinen apuväline. Asiantuntijayrityksen sisäisten arvostusten pitäisi lähteä siitä, ettei ole arvokkainta pystyä itse tehdä jotain merkittävää kerran, vaan kehittää uutta ja pystyä siirtämään oppimansa edelleen muiden hyödynnettäväksi. Uusien asioiden opin jakaminen voi helpottaa miljoonien ihmisten elämää. Tuotteistuksella ja tiedon jakamisella on siis suuri yhteiskunnallinenkin vaikutus. Tuotteistajat voivat siirtyä tuotteistuksen jälkeen vaativampien ja haastavampien ongelmien pariin, kun nuoremmat asiantuntijat voivat luotettavasti jatkaa laadukasta työtä. Tuotteistetun palvelun ostaminen on asiakkaalle turvallisempaa ja hän voi olla varma siitä, että häntä ei käytetä koekaniinina tai prototyypin testaajana. Yrityksen toiminta selkiytyy ja se vaikuttaa positiivisesti yrityksen imagoon. (Sipilä, 1996). 31

33 Oppiminen Kuva 3. Onnistumisen kierre tuotteistuksessa (Sipilä 1996). Kuva 2. havainnollistaa kierrettä, joka syntyy helposti silloin, kun aloitetaan määrätietoinen palvelun tuotteistaminen. Tuotteistusprosessin myötä asiantuntijayritys ohjautuu helpommin onnistumisen kehälle. Tuotteistaminen lisää laatua ja tehokkuutta sekä helpottaa markkinoinnin suunnittelua. Näin päästään yleensä parempaan katteeseen ja volyymiin sekä lisätään positiivista imagoa. Nämä yhdessä vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen ja jatkuvuuteen. Onnistumisen kierre parantaa myös yrityksen johdettavuutta ja työn organisointia. Myös työmotivaatio lisääntyy vastuunjaon myötä. (Sipilä 1996). 32

34 3.6 STRATEGIALÄHTÖINEN PALVELUIDEN TUOTTEISTUS Palvelujen systemaattinen kehittäminen luo kilpailukyisempiä tuotteita, innovatiivisen työyhteisön ja kannattavampaa liiketoimintaa. Palvelujen kehittämisen lähtökohtana on yrityksen liiketoimintastrategia: näkemys siitä, miten yrityksen osaaminen ja resurssit saadaan parhaiten liitettyä toimialan potentiaaliin niin, että saadaan aikaan kasvua ja kannattavuutta. Strategiatyössä tulee määritellä keskeiset kysymykset: 1. Millaisia asiakkaita ja asiakassuhteita tavoitellaan (segmentointi) 2. Millaisia tuotteita ja palveluita tuotetaan ja miten 3. Mikä on erikoistumisen ja tuotekehityksen aste Menestyksekäs palveluliiketoiminta edellyttää osaamista palvelun, asiakkaiden ja toimialan suhteen. Strategisia valintoja tehtäessä tulisi hankkia tietoa ainakin asiakkaiden tarpeista, toimialan olosuhteista, trendeistä ja visioista sekä kilpailijoista. Palvelujen suunnittelu ja kehittäminen ovat lisäksi sidoksissa yrityksen osaamiseen ja resursseihin. (Jaakkola ym. 2009). Yrityksen palvelutarjooman tulee kehittyä markkinoiden ja asiakastarpeiden mukaisesti sekä tulevaa ennakoiden. Joskus nopea reagointi markkinoiden hiljaisiin signaaleihin voi tarjota yritykselle keskeistä kilpailuetua. On varmistettava, että linkki yrityksen liiketoimintastrategian, tarjottujen palveluiden ja asiakassegmenttien välillä on selvä. ( Jaakkola ym. 2009). 3.7 PALVELUKOKONAISUUS Palvelun sisällön on vastattava asiakkaan haluamaan hyötyyn. Palvelukokonaisuus voidaan jakaa esim. kolmeen ryhmään: 1. Ydinpalvelu 2. Tukipalvelu 3. Lisäpalvelu 33

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Korjausten jälkeisten siivouksen vaikutus. Mari Turunen, Ulla Haverinen Shaughnessy, Anne Hyvärinen

Korjausten jälkeisten siivouksen vaikutus. Mari Turunen, Ulla Haverinen Shaughnessy, Anne Hyvärinen Korjausten jälkeisten siivouksen vaikutus Mari Turunen, Ulla Haverinen Shaughnessy, Anne Hyvärinen 16.11.2016 AVATER loppuseminaari 1 Korjausten jälkeinen siivous on tärkeä! Homevaurioituneissa rakennuksissa

Lisätiedot

Moduuli 6. Purkupaikan puhdistus ja jätteenkäsittely

Moduuli 6. Purkupaikan puhdistus ja jätteenkäsittely Moduuli 6 Purkupaikan puhdistus ja jätteenkäsittely Puhdistus- ja siivoustoimenpiteet Asbestin purkamisen jälkeen työnantaja on velvollinen siiivoamaan ja puhdistamaan työtila. Kaikki toiminnot pitäisi

Lisätiedot

Poistoa Oy

Poistoa Oy Poistoa Oy 27.3.2019 RTA Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin liittyvien ulkopuolisten asiantuntijoiden koulutuksen sisältövaatimukset ja osaamistavoitteet Yhteensä 45 op Rakennusfysiikka

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Millainen tila on helppo pitää puhtaana? Leila Kakko

Millainen tila on helppo pitää puhtaana? Leila Kakko Millainen tila on helppo pitää puhtaana? Leila Kakko 1 2 3 http://docplayer.fi/3709510-siivous-sisailman-laatutekijana.html 4 Siivouksen vaikutus sisäilmaan Siivouksella voidaan poistaa lähinnä pinnoille

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason muutokset

Lisätiedot

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa Mikrobivaurioituneiden rakenteiden puhdistaminen vauriokorjausten

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 2

Siivouspalvelukuvaus Liite 2 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 2 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Päiväkoti Tuulentupa Työväentalontie 2 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 161,0 m2 Päivittäinen työaika 1,75

Lisätiedot

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA 24.11.2010 Juhani Koponen Työmaan sisäilman hallinta Alipaineistuksen toteuttamista ohjaava asiakirja laaditaan työmaan sisäilman rakennusaikaisen

Lisätiedot

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori 16.11.2016 Sisäilmastoseminaari 2018 1 Johdanto Kosteus- ja homevauriot

Lisätiedot

AVATER-hankkeen tuloksia/ homekorjauksen jälkeinen siivous & biosidit

AVATER-hankkeen tuloksia/ homekorjauksen jälkeinen siivous & biosidit AVATER-hankkeen tuloksia/ homekorjauksen jälkeinen siivous & biosidit Anne Hyvärinen, Dosentti THL, johtava tutkija, yksikönpäällikkö Korjausten jälkeinen siivous on tärkeä! Homevaurioituneissa rakennuksissa

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

Vaativien puhdistustöiden asiantuntijat sisäilmaongelmakohteisiin

Vaativien puhdistustöiden asiantuntijat sisäilmaongelmakohteisiin Vaativien puhdistustöiden asiantuntijat sisäilmaongelmakohteisiin Sisäilmaongelmat koskettavat monia Suomessa arviolta 235 500-360 800* henkilöä altistuu vuosittain mikrobeille ja homeille työpaikalla,

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke Mitä korjaushankkeen toteutuksessa on huomioitava pölyntorjunnan kannalta Hannu Koski, johtava tutkija, VTT EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus PUTUSA hanke 3 Mikä

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Johdantoa Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi

Lisätiedot

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski [presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Auran kunnantalon tutkimukset

Auran kunnantalon tutkimukset Auran kunnantalon tutkimukset Jouni Vuohijoki 11.6.2018 Tehdyt tutkimukset Tutkimukset rajattiin ulkoseinien ja kantavien väliseinien alaosiin. Ulkoseinien rakenneavaukset ja mikrobinäytteet Kantavien

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus LIITE 1

Siivouspalvelukuvaus LIITE 1 Siivouspalvelukuvaus LIITE 1 Asiakas Sopimuskohde / osoite Ylläpitosiivous Wiitaunioni; siivouspalvelut Muurasjärven ala-aste; A-rakennus Ristimäentie 9 44 880 Muurasjärvi Siivottava pinta-ala 559,40 m2

Lisätiedot

Terve ihminen terveissä tiloissa

Terve ihminen terveissä tiloissa Terve ihminen terveissä tiloissa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 2028 Jussi Lampi Ylilääkäri THL Laadukas sisäilman on tärkeää, koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa Puhdas

Lisätiedot

KOSTEUSVAURIOKOHTEIDEN YLEISIMMÄT MIKROBIT JA NIIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET

KOSTEUSVAURIOKOHTEIDEN YLEISIMMÄT MIKROBIT JA NIIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET KOSTEUSVAURIOKOHTEIDEN YLEISIMMÄT MIKROBIT JA NIIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET Johdanto Mikrobi on yleisnimitys pieneliöille. Mikrobeja on kaikkialla ympäristössämme: maaperässä, vedessä, materiaaleissa, pinnoilla,

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä

Lisätiedot

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Vaurioituneen rakennuksen tutkimisen ja korjaamisen periaatteet Heidi-Johanna Jokelainen, RI, rakennusterveysasiantuntija Rakennusterveystiimin päällikkö FCG Suunnittelu

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Siivottavuus Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa SIIVOTTAVUUSOPAS AVO- JA ASUMISPALVELUTILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2018

Siivottavuus Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa SIIVOTTAVUUSOPAS AVO- JA ASUMISPALVELUTILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2018 Siivottavuus Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa SIIVOTTAVUUSOPAS AVO- JA ASUMISPALVELUTILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2018 Hyvä siivottavuus on yksi terveen sisäilman edellytyksistä Siivottavuuteen vaikuttavat

Lisätiedot

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS SIIVOUSVÄLINEET 1. siivousvaunu 2. sanko (siivoussanko) 3. jätesäkki 4. kuivain - Voit kuivata ikkunat, peilit ja lattiat. 5. lattiamoppi ja pyyhe 6. ikkunanpesin - Voit pestä

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 1

Siivouspalvelukuvaus Liite 1 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 1 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Miekkarinteen päiväkoti Isoahontie 18 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 257,0 m2 Päivittäinen työaika 2,0

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Pölyisyys ja koettu sisäilman laatu toimistorakennuksissa

Pölyisyys ja koettu sisäilman laatu toimistorakennuksissa Pölyisyys ja koettu sisäilman laatu toimistorakennuksissa FM Hanna Tuovila, Oy Insinööri Studio RTA-loppuseminaari Ohjaajat: Piia Markkanen, Oy Insinööri Studio Kirsi Villberg, Halton Oy Taustaa Siivouksella

Lisätiedot

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy SEA Terveellinen Turvallinen Rakennus-klinikka OYS-TTR-projekti Tulevaisuuden sairaala 2030 Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA

Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA Tausta: RI (amk), rakennusterveysasiantuntija Nykyisin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n rakennusterveys- ja sisäilmastotiimissä Toimintaohjeet pientalon

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

INSTA 800 -standardin kuulumiset

INSTA 800 -standardin kuulumiset INSTA 800 -standardin kuulumiset Puhtausalan kehityspäivä Tarja Valkosalo SSTL Puhtausala ry TOIMIALAN KEHITTÄJÄ Taustaa Pohjoismainen standardi, käytössä myös Virossa Standardi julkaistu syyskuussa 2000,

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Mitä sisäilmaoireet ovat? Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi

Lisätiedot

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA Omakotitalon omistajan sekä taloyhtiön oppaat homevaurion korjauttamiseen Heidi-Johanna Jokelainen Korjausneuvoja, RTA Hengitysliitto

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

OHJE SIIVOUKSEEN JA IRTAIMISTON PUHDISTUKSEEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKORJAUSTEN JÄLKEEN

OHJE SIIVOUKSEEN JA IRTAIMISTON PUHDISTUKSEEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKORJAUSTEN JÄLKEEN OHJE SIIVOUKSEEN JA IRTAIMISTON PUHDISTUKSEEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKORJAUSTEN JÄLKEEN YHTEISTYÖSSÄ: Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Yleistä tietoa homepölystä ja homeen hajusta... 4 3. Pölyn leviämisen

Lisätiedot

Anneli Ruotsalainen Siivouspäällikkö Joensuun kaupunki

Anneli Ruotsalainen Siivouspäällikkö Joensuun kaupunki Anneli Ruotsalainen Siivouspäällikkö Joensuun kaupunki Olen Anneli Ruotsalainen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen Siivouspalvelut - yksikössä siivouspäällikkönä, jossa tehtävässä olen ollut

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Ulkoilma Ihmisestä ja kotieläimistä (hilseet ja mikrobit) Ihmisen toiminta (hajusteet, väärin hoidetut pinnat, kynttilänpoltto, ruuanvalmistus jne )

Ulkoilma Ihmisestä ja kotieläimistä (hilseet ja mikrobit) Ihmisen toiminta (hajusteet, väärin hoidetut pinnat, kynttilänpoltto, ruuanvalmistus jne ) 24.11.2015 Ulkoilma Ihmisestä ja kotieläimistä (hilseet ja mikrobit) Ihmisen toiminta (hajusteet, väärin hoidetut pinnat, kynttilänpoltto, ruuanvalmistus jne ) Rakennus- ja sisustusmateriaalit (tekstiilipinnat,

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus LIITE 2

Siivouspalvelukuvaus LIITE 2 1 Siivouspalvelukuvaus LIITE 2 Asiakas Sopimuskohde / osoite Ylläpitosiivous Wiitaunioni; siivouspalvelut Muurasjärven kotipalvelu Toukolantie 7 44 880 Muurasjärvi Siivottava pinta-ala 49,5 m2 Säännöllisin

Lisätiedot

Siivouksen vaikutus sisäilmaan CASE SEEK-hanke

Siivouksen vaikutus sisäilmaan CASE SEEK-hanke Siivouksen vaikutus sisäilmaan CASE SEEK-hanke Leila Kakko, MMM TAMK, lehtori Faktaa siivouksesta Mitä on siivous? Aputoiminto, jonka avulla prosessi (tilassa tehtävä toiminta) pidetään käynnissä Sisätiloissa

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Hanna Leppänen, FT, Ympäristöterveysyksikkö

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Hanna Leppänen, FT, Ympäristöterveysyksikkö Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet Hanna Leppänen, FT, Ympäristöterveysyksikkö 16.11.2016 Sisäilmastoseminaari 2018 1 Johdanto Kosteus- ja

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 3

Siivouspalvelukuvaus Liite 3 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 3 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Kuntoutumiskeskus Miekku Haapaniementie 27 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 440,40 m 2 Työaika on 2,0 h/kerta;

Lisätiedot

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Hajut, oireet ja muut aistinvaraiset havainnot lähtökohtana sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisemisessä Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

Kodin siivous erityistilanteissa 20 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija osaa

Kodin siivous erityistilanteissa 20 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija osaa Kodin siivous erityistilanteissa 20 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella kodin siivouksen erityistilanteessa asiakaskohteessa tehdä kodin siivouksen erityistilanteessa asiakaskohteessa

Lisätiedot

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmaongelmiin liittyvissä korjaushankkeissa

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Siivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Siivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Siivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään ja valmistautuu työhönsä palvelukuvauksen, työohjeiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan.

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Henkilösuojainten valinta

Henkilösuojainten valinta Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen

Lisätiedot

SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote

SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.10.2018 Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Perustettu

Lisätiedot

Siivouskilpailutus Liite 1.

Siivouskilpailutus Liite 1. PUHTAUSTASOLUOKITUS A Ylläpitosiivous Näitä puhtaustasoja sovelletaan tilojen siivouksessa yleisesti. Tasoja sovelletaan niissä tiloissa, joiden osalta muuta ei ole tuotu tarjouspyynnössä tai sen liitteissä

Lisätiedot

SISÄILMASTOSEMINAARI 2018 TILOJEN SIIVOTTAVUUDELLA PAREMPAAN SISÄILMAAN. Satu Lahtinen Helsinki

SISÄILMASTOSEMINAARI 2018 TILOJEN SIIVOTTAVUUDELLA PAREMPAAN SISÄILMAAN. Satu Lahtinen Helsinki SISÄILMASTOSEMINAARI 2018 TILOJEN SIIVOTTAVUUDELLA PAREMPAAN SISÄILMAAN Satu Lahtinen Helsinki 15.03.2018 SISÄLTÖ Siivottavuus ja sisäilma saneeraus Toteutus Vaiheet Tulokset Toimintamalli siivottavuuden

Lisätiedot

PUHTAASTI PAREMPI PINTA

PUHTAASTI PAREMPI PINTA PUHTAASTI PAREMPI PINTA PUHTAASTI PAREMPI PINTA HYVÄ ASIAKAS: Tarjoamme teille uudenlaista pinnoitusta tiloihinne puhtaanapitoa ja hygieenisyyttä helpottamaan. Suomalaisen nanoteknologian huipputuotteilla

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot