O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t t i v u o s i k e r t o m u s

Transkriptio

1 O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t t i v u o s i k e r t o m u s

2 Työryhmä: Eelis Kokko, Eija-Riitta Niinikoski, Eija Korjonen Kuvat: SITRA/Jouni Kippola, tutkimusyksiköiden arkistot Taitto ja kuvankäsittely: Tii Amperla Paino: Rannikon Laatupaino 2008

3 K A T S A U S V U O T E E N Vuosi 2007 oli Oulun Eteläisen instituutille menestyksen sävyttämä, aktiivisen toiminnan vuosi. Se oli myös leimallisesti päättyvien hankkeiden vuosi EU:n puite- ja tavoiteohjelmakausien vaihtumisen vuoksi. Tavoiteohjelmahankkeiden osalta odotettavissa oli mahdollisesti pitkäkin kausi ilman virallisia rahoituspäätöksiä uusille EAKR- ja ESR- hankkeille. Tähän tilanteeseen valmistauduttiin kaikissa hankkeissa. Erityisesti vuosi 2007 oli alkaneen uuden puiteohjelmakauden (FP7) vuosi, jonka hankevalmisteluun instituutin tutkijat osallistuivat kahden, myöhemmin menestykselliseksi osoittautuneen hankkeen osalta. Ennen kaikkea vuosi 2007 oli kuitenkin opetusministeriön käynnistämän ja vuonna 2008 kiivaana jatkuvan korkeakoulujen rakenneuudistuskeskustelun vuosi, jota sävyttivät pelko pääkampusten ja yliopistokeskusten ulkopuolisten alueiden unohtamisesta ns. huippu- tai innovaatioyliopiston ja muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöorganisaatioiden suunnittelun rinnalla. Oulun Eteläisen instituutin toiminnassa oli vuoden lopussa mukana 41 kokopäiväiseksi laskettua, instituutin kautta palkattua henkilöä. Toimijoista seitsemän oli tohtorin tutkinnon suorittaneita ja 25 muun korkeakoulututkinnon suorittanutta asiantuntijaa. R a h o i t t a j i e n l u o t t a m u s t o i m i n t a a n Instituutin tehtävänä on vastata omalla alueellaan yliopistollisesta aluekehitystehtävästä ja yhteiskunnallista palvelutehtävästä. Oulun yliopisto, Oulun läänihallituksen sivistysosasto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto TEKES:in, Suomen Akatemian ja useiden säätiöiden lisäksi ovat tukeneet toimintaa myöntämällään rahoituksella yhdessä alueen kuntien ja seutukuntien kanssa. Yritysten rooli erityisesti RF- ja mikroaaltotekniikan ja ELME- ja metallialan TEKES-rahoitteisten hankkeiden osarahoittajana kasvoi v merkittäväksi. Ilman EU:n rakennerahastoja ei instituutin toimintaa olisi nykyisessä laajuudessa voitu kuitenkaan toteuttaa. Keskeisen tärkeää oli myös yhteistyö alueen koulutuskuntayhtymien, ammattikorkeakouluyksiköiden ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Vuoden aikana tehostettiin myös yhteistyötä alueen yrittäjien ja Oulun kauppakamarin kanssa. Kauppakamarin Kalajokilaakson osaston kanssa keskusteltiin yliopistollisen kaupallisen koulutuksen käynnistämisestä ja yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitseman yliopis-

4 tollisen täydennyskoulutuksen toteuttamisesta. Hyvänä alkuna yhteistoiminnalle voidaan pitää yhdessä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän kanssa suunniteltua ja Lapin yliopiston toteuttamaa yrittäjyyden perusopintojen tarjoamista alueella. Toinen hyvä esimerkki toisen asteen kanssa tehdystä yhteistyöstä oli Lapin yliopiston Piippolan käsi- ja tailukeskuksessa hankkeessa. Käytännön yhteistyö kehittyikin merkittävästi eri toimialoittaisten kehittämisympäristöjen sisällä. Yhteistyön saumattomuus ja muiden toimijoiden huomioiminen hankevalmistelun yhteydessä vaatii kuitenkin jatkuvaa panostusta. deteollisuusopistossa toteuttama EDM- maisteriohjelma (Experience Design Management), joka päättyi vuoden 2007 lopussa. Jatkona Lapin yliopiston kanssa toteutettavalle yhteistyölle suunniteltiin uutta Hyvinvointimatkailun kandidaattiohjelmaa. EDM-maisteriohjelman lisäksi vuoden 2007 lopussa päättyivät Haapavedellä ja Ylivieskassa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen toteuttamat Ohjelmistotuotannon maisteriohjelma ja Nivalassa toteutettu Mobiilipalvelujen maisteriohjelma. Tutkijoiden jatkokoulutusseminaarisarjaa jatkettiin Ylivieskan RFMedialaboratoriossa Eräs keskeisistä hankkeista vuonna 2007 oli ns. Oulun Eteläisen koulutusväylä konseptin jatkokehittely yhteistyössä Meri-Lappi Instituutin ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa. Alueellisen oppimiskeskuksen toteuttamismallia suunniteltiin puolestaan Maakuntakorkeakoulu Oulun Eteläisessä hankkeessa. Oulun Eteläisen korkeakouluverkoston toimijoiden yhteistyötä kehitettiin taas Yhteistoiminta korkeakou- M e r k i t t ä v i ä s a a v u t u k s i a ICT-alalla toiminta on ollut aktiivista. Merkittävimmät tulokset on saavutettu instituutin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön siirrettyä RF- ja mikroaaltotekniikan sekä digitaalisen median toimintansa yhteisiin tiloihin RFMedia-laboratorioon Ylivieskan Smarthouseen syyskuussa Ylivieskan kampusalueella olevan laboratorion yhteistyö RFM Poliksen kanssa oli hedelmällistä lukuisten yhteisten hankkeitten muodossa. Paras esimerkki yhteistyön menestyksellisyydestä on ollut Tom Naughtonin johtaman tutkimusryhmän saama kuuden miljoonan euron rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta Real 3D -hankkeelle koordinaatiovastuineen. Tästä menestyksestä voimme olla ylpeitä vielä pitkään. Haapavedellä CREADIS- ja SW-Studio -toimintoja kehitettiin Siikalatvan seutukunnan ja Haapaveden Teknologiakylän hallinnoimien ja instituutin toteuttamien hankkeiden toimesta. Yhteistyö yritysten kanssa kehittyi hankkeissa lupaavasti. Nivalassa taas elektroniikan mekaniikan ja metallin kehittämistoi-

5 minta jatkui erityisen voimakkaana ELME Studion puitteissa. Yhteistyössä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän, Nivalan Teollisuuskylä Oy:n, kehitysyhtiö Nihak Oy:n ja ProMetal - osaamiskeskuksen toimijoiden sekä Meriklusteri -osaamiskeskuksen kanssa toteutettiin useita mm. TEKES-rahoitteisia hankkeita, joissa yksityisrahoitusosuudesta vastasivat osaltaan yritykset. Maanalaisfysiikan tutkimuskeskushankkeen osalta vuosi 2007 oli ensimmäisen oman tutkimushankkeen, EMMA:n (Experiment with MultiMuon Array) käynnistämisen aikaa. EMMA-kokeella tutkitaan kosmista säteilyä Pyhäsalmen kaivoksessa 85 metrin syvyydessä. Koe on maailman ensimmäinen ja ainoa maan alle vastaavalle syvyydelle asennettu kosmisia säteitä tutkiva koe. EMMA:n sydämen muodostavat Cernistä hankitut suuret hiukkasilmaisimet, jotka saatiin Suomeen nimellistä korvausta vastaan. Vuoden aikana saatiin myös lopullinen tieto Neuvostoliiton aikaisen clearing-kaupan alijäämän käyttömahdollisuudesta uusien laitteiden hankkimiseksi miljoonan dollarin arvosta Venäjältä. Suomen ja Venäjän välisen velkakonversiosopimuksen perustuva laitehankinta on hankkeen kannalta keskeisen tärkeä. Ensimmäiset laitetoimitukset on toteutettu vuoden 2008 alussa. Instituutin teknologiakasvatustoiminta oli vuoden 2007 ajan erinomaisen hyvin esillä julkisuudessa. Yksi merkittävistä tapahtumista oli kansanedustajille eduskunnassa maaliskuun lopussa yhdessä Teknokas-toiminnan kanssa järjestetty seminaari, jossa puhuivat useat alan kotimaiset aktiiviset toimijat. Pääpuhujana oli kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Toinen tärkeä tapahtuma oli Sitran rahoittama koulujen valtakunnallinen teknologiakasvatuksen toimintaviikko lokakuun lopussa. Yliasiamies Esko Aho käynnisti toimintaviikon Ylivieskan Teknokas-tiloissa pidetyssä tilaisuudessa. Teknologiakasvatusyhteistyötä tehtiin oman alueen lisäksi mm. Helsingin, Espoon, Tampereen, Oulun ja monien muiden paikkakuntien koulujen kanssa. Yhteisiä koulutustapahtumia järjestettiin mm. Tiedekeskus Heurekan, Tekniikan Akateemisten ja Tekniikan museon sekä Oulun Tietomaan kanssa. Aktiivisia yhteistyökumppaneita ja hankkeen puolestapuhujia olivat mm. professori Yrjö Neuvo ja toimitusjohtaja Risto-Matti Ratia. Teknologiakasvatustoiminnan pysyvämpi rahoitus jäi kuitenkin odottamaan valtion vuoden 2008 budjettia, jossa toiminnalle myönnettiin yhteensä euron rahoitus OPM:n ja TEM:n kautta. O p e t u s n e u v o s S a a l a s t i n s y n t y m ä n v u o t i s j u h l a Vuosi 2007 oli myös Oulun yliopiston perustajan, yliopiston äidin, silloisen opetusministeri Kerttu Saalastin syntymän 100-vuotisjuhlavuosi, joka huipentui instituutin osalta Nivalassa pidettyyn juhlaseminaariin. Sen pääpuhujana oli pääministeri Matti Vanhanen ja muina puhujina Kerttu Saalastin elämäkerran kirjoittaja dosentti Tytti Isohookana- Asunmaa, rehtori Lauri Lajunen ja vararehtori Rauli Svento. Kerttu Saalasti säätiön hallituksen nimeämä työryhmä on aktiivisesti tukenut Saalastin elämäkerran kirjoittamista. Säätiön hallituksen ja edustajiston toiminta Oulun yliopiston alueyksikön, Oulun Eteläisen instituutin, toiminnan kehittämiseksi, sen hankkeissa tehdyn tutkimus- ja kehittämistyön resursoimiseksi ja tukemiseksi apurahoin on ollut tuloksellista. T u l e v a i s u u d e n s i g n a a l i t Kerttu Saalasti seminaarin ja EKIE-hankkeen kansainvälisen konferenssin lisäksi vuoden 2007 aikana järjestettiin kaksi Tulevaisuuden signaalit -seminaaria, joissa nimensä mukaisesti pyrittiin luotaamaan koulutusorganisaatioiden toteuttaman aluekehitystoiminnan tulevaisuutta. Laadukas yliopiston alueellinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja toimivat, suorat kansainväliset yhteydet ovat parasta aluekehitystyötä, jota hyvä ammattikorkeakoulutoiminta tukee, mutta ei korvaa, sillä EU:n puiteohjelmarahoitus ja Suomen Akatemian sekä monien TEKES -ohjelmien rahoitus on toistaiseksi ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan saavuttamattomissa. Yliopiston yhteiskunnallisesta palvelutehtävästä huolehtiminen pääkampusten ja yliopistokeskusten ulko-puolisilla alueilla onkin tärkeä haaste toteutettaessa korkeakoulujen rakenteellista uudistusta. Se ei onnistu vain ainelaitosten ja tiedekuntien pääkampukselta käsin toteuttamana toimintana. Eelis Kokko Instituutin johtaja

6

7 H A L L I N T O Oulun Eteläisen instituutin ohjausryhmän uusi toimikausi alkoi vuonna Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui joitakin muutoksia. Uutena puheenjohtajana aloitti professori Kari Kuutti. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen ohella mm. Oulun yliopiston uudistetun strategian ja Oulun Eteläinen 2015 sopimuksen painopisteitä instituutin kehittämisen näkökulmasta. Ohjausryhmän nimittämä johtoryhmä kokoontui vuoden 2007 aikana kaksi kertaa. O h j a u s r y h m ä n j ä s e n e t j a h e n k i l ö k o h t a i s e t v a r a j ä s e n e t k a u d e l l a K a r i K u u t t i, professori, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, ohjausryhmän puheenjohtaja K a r i P a n k k o n e n, kehittämispäällikkö P a s i M a r j a k a n g a s, kaupunginjohtaja, Nivala, varapuheenjohtaja E s a J u s s i l a, toiminnanjohtaja, Nivala-Haapajärven seutukunta J u h a R ö n i n g, professori, Sähkö- ja tietotekniikan osasto E r k k i S a l o n e n, professori J a r m o R u s a n e n, professori, Maantieteen laitos T o i v o M u i l u, tutkimusprofessori J u h a n i N i s k a n e n, professori, Konetekniikan osasto J u s s i A. K a r j a l a i n e n, professori M i k k o I s o h a n n i, hallintopäällikkö, Kasvatustieteiden tiedekunta P a u l i S i l j a n d e r, dekaani K a r i R u m m u k a i n e n, professori, Fysikaalisten tieteiden laitos K a l e v i M u r s u l a, professori O l a v i J a k k u l a, suunnittelupäällikkö, Suunnittelu- ja kehittämispalvelut M a t t i J o e n s u u, kehittämispäällikkö E e l i s K o k k o, johtaja, Oulun Eteläisen instituutti A k i V i i t a s a a r i, vt. kaupunginjohtaja, Pyhäjärvi/ Nivala-Haapajärven seutukunta M a i j a - L i i s a V e t e l ä i n e n, kaupunginjohtaja, Haapajärvi/ Nivala-Haapajärven seutukunta J o u k o L u u k k o n e n, kaupunginjohtaja, Haapavesi/ Siikalatvan seutukunta H a n n u S a a r i n e n, seutukuntajohtaja, Siikalatvan seutukunta A s k o O j a m ä k i, kaupunginjohtaja, Ylivieska/ Ylivieskan seutukunta T i m o K i e m a, seutujohtaja, Ylivieskan seutukunta Sihteerinä E i j a - R i i t t a N i i n i k o s k i, kehityspäällikkö, Oulun Eteläisen instituutti J o h t o r y h m ä E e l i s K o k k o, instituutin johtaja, johtoryhmän puheenjohtaja E i j a - R i i t t a N i i n i k o s k i, kehityspäällikkö, varapuheenjohtaja J u h a P e l t o n i e m i, tutkimusjohtaja E s a - M a t t i J ä r v i n e n, tutkimusjohtaja J o u n i T e r v o n e n, tutkimusjohtaja K a r i M ä n t y j ä r v i, projektipäällikkö J o u k o S e l k ä l ä, tutkimusjohtaja T i m o P a r t a l a, tutkimusjohtaja 7

8 T A L O U S Oulun Eteläisen instituutin toiminta rahoitetaan erittäin merkittäviltä osin Oulun yliopiston budjetin ulkopuolisella rahoituksella. Vuonna 2007 yliopiston määrärahan osuus instituutin kokonaismenoista (2,5 M ) oli 5,4 %, Tekesin rahoitus 4,4 %, Suomen Akatemian 2,4 % ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 87,8 %, josta suurin osa koostui lääninhallituksen ja maakuntaliiton kautta tulleista EU-rakennerahastovaroista, yhteensä lähes 57 %. Kuntarahoituksen osuus vuoden 2007 kokonaismenojen rahoituksesta oli lähes 15 %, kotimaisten rahastojen, säätiöiden ja yhdistysten (mm. Sitra) myöntämien apurahojen osuus 11,6 %, yritysten ja yksityisten 2,4 %. Muun EU-rahoituksen (Interreg) osuus oli 2 %. K u v a 1. O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t i n k o k o n a i s m e n o j e n r a h o i t u s v u o n n a Instituutin perustamisvaiheen aikana vuosina instituutti sai rehtorin myöntämää erillistä määrärahaa euroa/ vuosi. Toiminnan vakinaistamisen jälkeen vuosina yliopiston budjettirahoituksesta instituutti on saanut noin euroa/ vuosi. Lisäksi vuonna 2002 instituutti sai multipolis- ja tulevaisuusrahaa rehtorin päätöksellä euroa ja vuonna 2006 Väylä-hankkeen suunnitteluun euroa. Vuodelle 2008 instituutti saa tulossopimuksen mukaisesti euroa yliopiston budjettirahoitusta. K u v a 2. O u l u n y l i o p i s t o n b u d j e t t i r a h o i t u s O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t i l l e

9 Instituutin vakinaistamisen myötä alkaen toiminnan laajuus on kasvanut merkittävästi. Henkilöstökulut muodostavat suurimman kuluerän. Vuonna 2007 henkilöstökulujen osuus oli 72,8 % kokonaismenoista, matkakulut 5,2 %, palvelujen ostot 7,7 % sekä aineet ja tarvikkeet 4,4 %. Instituutti toimii vuokratiloissa jokaisessa toimipisteessään. Vuokrien osuus kokonaismenoista vuonna 2007 oli 4,8 %. K u v a 3. O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t i n v u o d e n k o k o n a i s m e n o t t i l i r y h m i t t ä i n t i l i n p ä ä t ö s t i e t o j e n m u k a i s e s t i. K u v a 4. O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t i n k o k o n a i s m e n o j e n k e h i t y s t i l i r y h m i t t ä i n t i l i n p ä ä t ö s t i e t o j e n m u k a i s e s t i v u o s i n a

10 10

11 H E N K I L Ö K U N T A Monet Oulun Eteläisen instituutin hallinnoimista rakennerahastohankkeista päättyivät vuoden 2007 aikana. Uuden rakennerahastokauden hankepäätösten viivästyminen merkitsi suurta haastetta toiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä määräaikaisissa virkasuhteissa oli 95 % instituutin henkilöstöstä. Tilanteeseen varauduttiin laaditun suunnitelman mukaisesti. Lokakuun 2007 alussa instituutin henkilöstöön kuului 41 henkilöä, jotka kaikki olivat kokoaikaisessa virkasuhteessa. Naisia instituutin henkilöstöstä oli 46 % (19 henkeä). Instituutin henkilöstöön kuuluu 7 tohtorin tutkinnon suorittanutta (17 % henkilöstöstä). Tutkimusryhmien vastuullisista vetäjistä tohtorin tutkinto on 67 %:lla, väitöskirja on valmistumassa 33 %: lla. Kaikilla suunnittelusta vastaavilla henkilöillä on akateeminen loppututkinto. Muusta henkilöstöstä akateemisten opintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita on 11 %. Muulla henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä akateeminen tai muu koulutus. Akateemisen loppututkinnon suorittaneista 52 % suorittaa jatko-opintoja. Instituutin henkilöstö toimii useassa eri toimipisteessä Oulun Eteläisen alueen verkostomaisen toimintaperiaatteen mukaisesti. Kaikissa toimipisteissä tehdään kiinteää yhteistyötä muiden koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Taulukko 1. Oulun Eteläisen instituutin henkilöstömäärä eri toimipisteissä P a i k k a k u n t a T o i m i p i s t e Henkilöstömäärä Nivala Teknologiakeskus Nitek 18 Ylivieska SmartHouse, Origo 13 Oulu Pyramidi 4 Pyhäjärvi Kaivos 2 Haapavesi Teknologiakylä 3 Kalajoki Meriluontokeskus 1 Yhteensä 41 11

12 12

13 K E R T T U S A A L A S T I S Ä Ä T I Ö Oulun yliopiston perustamiseen oleellisesti vaikuttaneen opetusneuvos, ministeri, kansanedustaja Kerttu Saalastin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta Merkkivuoden juhlistamiseksi Kerttu Saalasti säätiön hallitus päätti toteuttaa elämäkertahankkeen. Opetusneuvos Saalastin elämäntyö tallennetaan moderniksi elämäkerraksi, jossa tieteelliseen tutkimukseen perustuva teksti ja kuvat keskustelevat. Elämäkerran kirjoittaa valtiotieteen tohtori, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa. Tukenaan hänellä on Kerttu Saalasti säätiön asettama työryhmä, johon kuuluvat filosofian tohtori, MBA, johtaja Eelis Kokko; kasvatustieteen tohtori, professori Jaakko Luukkonen; taiteilija Risto Saalasti; yhteiskuntatieteiden maisteri, kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas; filosofian tohtori, vararehtori Rauli Svento sekä teologian maisteri, kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski. Työryhmän sihteerinä toimii säätiön sihteeri Eija Korjonen. Elämäkerta julkaistaan loppuvuodesta Merkkivuotta juhlistettiin myös Nivalassa järjestetyllä juhlaseminaarilla, jonka pääpuhujana oli pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen tarkasteli puheessaan koulutusta alueiden tulevaisuuden tekijänä. Yliopistolaitoksen alueellinen laajentaminen ja sen tulokset ovat luoneet eri puolilla maata uskoa yliopistokoulutuksen vahvoihin vaikutuksiin alueiden työllisyyden, hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Monet tutkimukset osoittavat, että näille uskomukselle löytyy runsaasti katetta. Onhan yliopistolaitoksen alueellinen laajentaminen luonut maahamme monia merkittäviä osaamis- keskittymiä. Selvitykset osoittavat myös, että yliopistojen rooli alueiden työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on ollut vahva. Koulutustarjontaa, korkeakoulututkintoja ja koulutusohjelmia on uudistettava siten, että yhteiskunnan asiantuntija- ja sivistystarpeet täytetään. Korkeakoulujen rakenteet voivat vaihdella alueittain. Päällekkäistä koulutustarjontaa on karsittava ja koottava tarkoituksenmukaisiksi sekä tehokkaiksi yksiköiksi. Minun visiossani korkeakouluverkko säilyy siis jatkossakin alueellisesti kattavana, vaikka sitä laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi tiivistetään, totesi Vanhanen. Juhlaseminaarissa Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen käsitteli vuonna 2008 viisikymmentä vuotta täyttävän Oulun yliopiston alueellisen toiminnan merkitystä ja vararehtori Rauli Sventon aiheena oli yrittäjyyden merkitys alueen elinvoimaisuudelle. Dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa kuvasi puheessaan Kerttu Saalastin elämää ja saavutuksia. Kerttu Saalasti säätiö edistää Oulun Eteläisen alueen elinkeinoelämän monipuolistumista ja kilpailukykyä sekä tukee alueen yliopistollista tutkimus- ja koulutustoimintaa. Säätiön edustajiston puheenjohtajana toimi vuonna 2007 kunnanjohtaja Markku Koski Sievistä ja hallituksen puheenjohtajana kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas Nivalasta. Säätiön asiamiehenä toimii Oulun Eteläisen instituutin johtaja Eelis Kokko. Säätiö jakaa apurahoja alueen yliopisto-opiskelijoille ja tutkijoille. Vuonna 2007 apurahat myönnettiin FM Jukka Kontulalle, opiskelija Jari Joutsenvaaralle ja opiskelija Tomi Pitkäaholle. V a l t a k u n n a l l i s e n a j a t t e l u n p u u t t u m i n e n o n t e k i j ä, j o k a j a r r u t t a a s u u - r i s u u n t a i s t e n r a t k a i s u j e n t o t e u t t a m i s t a m e i l l ä j a s e l l a i s e n p u u t t u m i n e n o n l u v a t t o m a n y l e i s t ä p u h u m a t t a k a a n s i i t ä v a s t u s t u s t e n m u u r i s t a, j o k a m u o d o s t u u k u v i t e l t u j e n e t u r i s t i r i i t o j e n v u o k s i. V a l t a k u n n a l l i s i a m i t t a - k a a v o j a o n k u i t e n k i n k ä y t e t t ä v ä t e h t ä e s s ä k a u a s k a n t o i s i a r a t k a i s u j a, m u t t a n i i d e n o n p o h j a u d u t t a v a t u t k i m u k s i i n o l l a k s e e n r i i t t ä v ä n k e s t ä v ä l - l ä p o h j a l l a. T i e t e e l l i s e n t u t k i m u k s e n a p u a t a r v i t a a n k i p e ä s t i m o n i e n P o h j o i s - S u o m e n s u u r t e n k y s y m y s t e n s e l v i t t ä m i s e k s i j a r a t k a i s u j e n e t s i - m i s e k s i o d o t t a v a t k a t s e e t k i i n n i t t y v ä t O u l u n y l i o p i s t o o n e i v a i n p o h - j a l a i s e s s a, v a a n v a l t a k u n n a l l i s e s s a j a k o k o i h m i s k u n t a a p a l v e l e v a s s a m i e l e s s ä. K e r t t u S a a l a s t i O u l u n y l i o p i s t o n p e r u s t a m i s e n j ä l k e e n I i s a l m e n S a n o m i s s a

14 14

15 T E K N O L O G I A K A S V A T U S N Y T! Vuonna 2007 teknologiakasvatuksen tutkimustoiminta keskittyi sekä pilottiopettajien ammatillisen kasvun ja reflektoinnin tutkimiseen että innovatiivisuuteen ja luovuuteen kannustavan pedagogiikan toimivuuden ja vaikuttavuuden selvittämiseen. Osa tutkimustoiminnasta on toteutettu kansainvälisessä yhteistyössä. Toimintavuoden aikana keskeisessä asemassa olivat teknologiakasvatuksen sisältöjen, menetelmien, opetusmateriaalien ja välineiden kehittäminen sekä näihin liittyvä opettajien täydennyskoulutus. Osaan projektin järjestämiä opettajien täydennyskoulutuksia liittyi myös opettajien teknologian opetusharjoittelua projektin heille toimittamilla opetusvälineillä ja materiaaleilla sekä ko. toimintaan liittyvä opettajien raportointi. Täydennyskoulutuksia järjestettiin eri puolilla Suomea yleisinä ns. teknologia-askartelun koulutuksina ja opetusmateriaaleihin syvällisemmin perehdyttävinä laiteympäristökoulutuksina. Koulutuksissa luennoijina olivat mm. professori Yrjö Neuvo ja suunnittelija Ristomatti Ratia. Eräs merkittävä toimintamuoto oli teknologiakasvatuksen virike- ja opetusmateriaalin tuottaminen graafisesti korkeatasoiseen ja ammattimaiseen muotoon. Samassa yhteydessä uudistettiin www-sivut ( joilta myös löytyvät tuotetut opetusmateriaalit ja muu virikeaineisto teknologiakasvatukseen. Uusi aluevaltaus yleissivistävän teknologiakasvatuksen saralla oli Venymäliuska-opetuspaketin kehittäminen ja siihen liittyvä opettajien täydennyskoulutus. Tekemällä oppii - Nuorten kansallinen teknologiaviikko ( ) toteutettiin yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) kanssa. Viikolla osa projektin pilottiopettajista jalkautui kouluille kuudessa maakunnassa järjestämään luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustavaa työpajatoimintaa. Tekemällä oppii -viikko sai merkittävää julkisuutta alueellisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Viikon avajaisissa puhui mm. Sitran yliasiamies Esko Aho. Opettajien palautteen mukaan viikon aikana järjestetty teknologiakasvatustoiminta herätti laajalta kiinnostusta projektin toimintaan ja sen järjestämään täydennyskoulutukseen. Vuoden aikana tehtiin paljon työtä osittaisen valtionrahoituksen saamiseksi teknologiakasvatustoiminnalle vuosiksi Toimintaa esiteltiin vuoden 2007 aikana useissa merkittävissä yhteyksissä, mm. pääministeri Matti Vanhaselle ja opetusministeri Sari Sarkomaalle. Vuoden lopulla varmistui opetusministeriön ja työ-ja elinkeinoministeriön rahoitusosuudet vuodelle Lisäksi Oulun lääninhallitukselle jätettiin joulukuussa 2007 hakemus Manner-Suomen ESR-hankkesta Valtakunnallinen innovaatioja teknologiakasvatuksen hanke Teknokas vuosille

16 E L E K T R O N I I K A N M E K A N I I K K A J A M E T A L L I E L M E Vuonna 2007 Oulun Eteläisen instituutin elektroniikan mekaniikan ja metallin (ELME) tutkimusryhmän suuret hankkeet, Ohutlevyalan uudet menetelmät (Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hallinnoima hanke) ja Laser- ja suurnopeustyöstötekniikan erikoisosaaminen kääntyivät loppusuoralle. Alueen yritysten kanssa tehdyn tuloksekkaan yhteistyön lisäksi tutkimusryhmän jäsenet olivat mukana yhdeksän kansainvälisessä konferenssissa julkaistun artikkelin tuottamisessa. Huhtikuussa Italian Palermossa järjestettiin SheMet-konferenssi, jossa esiteltiin tutkimusryhmän yhteistyönä Konetekniikan osaston Tuotantotekniikan laboratorion kanssa valmistelemat kaksi tutkimusraporttia. Elokuussa Lappeenrannassa järjestetyssä kansainvälisessä NOLAMP-konferenssissa esitettiin yhteensä seitsämän raporttia. Vuoden aikana syvennyttiin mm. laseravusteisiin prosesseihin, räätälöidyn lujuuden teräsrakenteisiin, ohutlevytyökalujen laserpinnoitukseen, taivutustyökalujen valmistukseen sekä ultralujien terästen hitsaukseen. Hyvien tulosten myötä yliopistollinen tuotantotekniikan tutkimus on siis juurtunut Nivalan tuotantostudioon. Alkusyksystä käynnistettiin mm. EAKR-rahoitteinen Innovatiiviset tuotantoteknologiat -hanke, jonka kesto on 3,5 vuotta ja kustannusarvio 1,6 miljoonaa euroa. Hanke keskittyy mm. lujien terästen ja pinnoitettujen ohutlevyjen tutkimukseen sekä uusien tuotantotekniikoiden kartoittamiseen. Se toteutetaan Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hallinnoimana hankkeena. Toteuttajina ovat Oulun Eteläisen instituutti ja Nivalan ammattiopisto sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittavat Oulun lääninhallitus, Nivala-Haapajärven seutukunta, Nivalan kaupunki sekä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä. Kesän 2007 aikana käynnityi myös TEKES-rahoitteinen Ultralujien levymateriaalien käyttö -hanke. Sen kustannusarvio on euroa. Hanke keskittyy ultralujien materiaalien muovauksen eri menetelmiin, mekaaniseen leikkaukseen ja liittämiseen, laserkäsittelyihin materiaalimallitietoon FE-mallinnusta varten sekä kustannustehokkuuden parantamiseen. Teollisuuden tarpeista lähtevän tutkimuksen tekemistä jatketaan Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen ELME- jametalli toimintaympäristön kehittämissuunnitelman mukaisesti. Pääpainoalueena on kustannustehokas ohutlevytuotteiden valmistustekniikka, erikoisaloina ovat lasertekniikka ja laseravusteiset prosessit sekä ultralujat materiaalit ja niiden valmistustekniikan haasteet. 16

17 M A A N A L A I S E N F Y S I I K A N T U T K I M U S J A E M M A - K O E Pyhäsalmen kaivoksessa kosmisia säteitä tutkivassa EMMA-kokeessa (Experiment with MultiMuon Array) rakennettiin vuoden 2007 aikana kolme maanalaista ilmaisinyksikköä eli mökkiä ja kahteen niistä saatiin sijoitetuksi ilmaisimia. Näillä ilmaisimilla suoritettiin testaus- ja kalibrointimittauksia. Tieteelliset mittaukset käynnistyvät todenteolla vuoden 2008 kesällä. Kokonaislaajuudessaan (135 neliön ilmaisinpinta-ala) EMMA-kokeen odotetaan olevan vuoden 2009 alkupuolella. EMMA-koe toimii kosmisten säteiden energiaspektrin ns. polvialueella jolla kokeen tarkoituksena on kosmisten säteiden koostumuksen tutkiminen. Tämä on vuosikymmenien tutkimuksen jälkeen edelleen suurelta osin avoin kysymys. Toinen mielenkiintoinen tutkimusaihe on ns. myoniryöpyt, jollaisia on havaittu CERN:ssä suoritetuissa vastaavanlaisissa kokeissa. Näitä myoniryöppyjäkään ei osata selittää nykyisten hiukkasfysiikan mallien avulla. EMMA-koe tarjoaa vielä CERN:äkin paremman mahdollisuuden näiden tutkimiseen. EMMA-kokeessa täytetään ilmaisimilla noin 135 neliön kokoinen ala 85 metrin syvyydessä maan alla. Ilmaisimina käytetään CERN:stä ja Venäjältä hankittuja kaasutäytteisiä ajautumiskammioita ja muovisia tuikeilmaisimia. Näillä kyetään mittaamaan kosmisen säteen aiheuttamasta ilmakuurosta sekä myonien lukumäärä (multiplisiteetti) että niiden lateraalijakauma, jotka riippuvat kosmisen säteen energiasta ja massasta. Kosmisten säteiden koetta ei ole maailmalla vastaavalla tavalla aikaisemmin suoritettu ja siksi EMMA-kokeesta odotetaan merkittäviä tuloksia. EMMA-koe on CUPP-hankkeen (Centre for Underground Physics in Pyhäsalmi) pilottikoe eli ensimmäinen suuri koe. Kokeen kollaboraatioon kuuluu noin 15 tutkijaa neljästä eri maasta ja seitsemästä eri instituutista. 17

18 R F M e d i a - L A B O R A T O R I O RFMedia-laboratorio on Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen (OEK) yhteislaboratorio, jossa tehdään tiivistä tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun välillä. Laboratoriossa toteutetaan alueen korkeakoulustrategian mukaisesti tila- ja henkilöresurssien yhteiskäyttöä tutkimustoiminnassa, jossa keskitytään langattoman tiedonsiirron (RF) ja digitaalisen median tutkimukseen. Kansainvälisyys on arkipäivää laboratorion tutkimustoiminnassa. Y h t e i s t y ö O u l u n E t e l ä i s e n a l u e e l l a RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimusprofessuuri; langaton tiedonsiirto -hanketta toteutettiin vuosina tavoitteena käynnistää ja vahvistaa Oulun Eteläisen alueen tietoliikennealan (erityisesti langaton tietoliikenne) tutkimustoiminta, parantaa välillisesti yritysten kilpailukykyä sekä synnyttää uutta yritystoimintaa lisäämällä alan osaamista ja kehittämisedellytyksiä tukevaa tutkimusta, teknologian siirtoa ja koulutusta. Hankkeen aikana onnistuttiin luomaan hyvät ja luottamukselliset suhteet sidosryhmiin. Merkittävänä toimintamallina on ollut instituutin, CENTRIA:n ja RFM-Polis/ YTEK:n yhteistoimintamallin muodostaminen. Konkreettisina esimerkkeinä ovat yhteisen tavoitteen ja tutkimusstrategian luominen Ylivieskan tutkimustoiminnalle sekä Oulun Eteläisen instituutin ja CENTRIA:n yhteisen RFMedia-tutkimuslaboratorion perustaminen. Laboratoriossa on aktiivisesti etsitty ja toteutettu uusia poikkitieteellisiä tutkimusaiheita ja sovellusaloja yhteistyössä yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Tutkimustoiminnassa on päästy erinomaiseen alkuun. Uutena hankeideoinnin ja -valmistelun mahdollistajana toimivat aluekeskusohjelman tarjoama rahoitus, jota käytettiin RFMedia-laboratorion yritysyhteistyön vahvistamiseen ja Oulun yliopiston EU-tutkimuspuiteohjelmahankkeiden valmistelurahoitus. K a n s a i n v ä l i n e n t u t k i m u s y h t e i s t y ö RFMedia-laboratoriossa tehdään ainutlaatuista ja arvostettua digitaalisen holografian tutkimusta (mm. digitaalisten hologrammien kuvankäsittely ja visuaalinen havaitseminen). Vuoden 2007 aikana saatiin rahoitus kansainväliseen hankkeeseen Digital holography for 3D and 4D real-world objects capture, processing, and display (Real 3D), jossa Oulun Eteläisen instituutti on koordinoijana. Tutkimus- 18

19 hanke sai rahoituksen EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7) vuosille Hankkeessa kehitetään kahdeksan kansainvälisen partnerin kanssa yhteistyössä kolmiulotteisen (3D) kuvantamisen tekniikkaa, joka perustuu digitaaliseen holografiaan. Hankkeen aikana rakennetaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen järjestelmä, jolla voidaan tallentaa, prosessoida ja näyttää digitaalisia hologrammeja ja holografisia videoita. Laboratorion digitaalisen holografian tutkimusta rahoitetaan myös EU:n kuudennesta puiteohjelmasta (FP6) Marie Curie -apurahan muodossa. ( Digital holographic applications for mobile devices ) vuosina Lisäksi Suomen Akatemia rahoittaa Holographic image processing and visual perception of digital holograms -hanketta vuosina Kansainvälinen yhteistyö on keskeistä myös FinRus Mobile Technology -hankkeessa, jossa jatkettiin tiivistä yhteistyötä pääyhteistyökumppanin, Pietarin valtion polyteknisen yliopiston, kanssa. Pietarista oli vuonna 2007 kaksi vaihtotutkijaharjoittelijaa Ylivieskassa. Pietarin valtion polyteknisen yliopiston kanssa tehdyn yhteistyön myötävaikutuksesta löydettiin uusi kansainvälinen kumppani Etelä-Koreasta, Gwangju Institute of Science and Technology (GIST). Heidän kanssaan ideoitiin yhteinen tutkimussuunnitelma päätelaitteiden liikkuvuuden sallivasta mobiili- WiMAX aiheesta. Digitaalisen median tutkimusjohtaja -hankkeessa tehtiin laaja-alaista tutkimusta digitaalisen median eri alueilla. Tutkimusraportit esiteltiin kansainvälisissä akateemisissa konferensseissa. Hankkeessa keskityttiin käytettävyyden, visuaalisen havaitsemisen ja mobiililaitteiden avulla tapahtuvan vuorovaikutuksen tutkimiseen erityisesti paikkatietosovelluksissa. Lisäksi kolmessa yritysohjelmassa (yritysten tietoverkon hyödyntäminen, yritysten sähköinen kommunikaatio ja yritysten wwwsivujen kehittämisohjelma) levitettiin hankkeen toimijoiden asiantuntemusta alueen yritysten käyttöön. Käytettävyyden ja digitaalisen median laboratorio on tarjonnut alueen pk-yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia tuotesuunnittelun ja -kehityksen tueksi. Yrityksille on tarjottu tuotekehityksen eri vaiheissa palveluja mm. tuotteiden käytettävyyteen liittyen. Samalla laboratorio on antanut opiskelijoille mahdollisuuden valmistautua alan työtehtäviin. Esimerkkinä RFMedia-laboratorion eri tutkimusorganisaatioiden välisestä tutkimusyhteistyöstä on yhteinen kärkihankekokonaisuus Koneiden ja järjestelmien 19

20 langattomat tuote- ja testaussovellukset, jossa tehtiin runsaasti soveltavaa tutkimusta rakennerahastojen ja Tekesin rahoituksilla. Vuonna 2007 käynnistyi Tekesprojekti Short Ubiquitous Computing in Maintenance Using Sensors and RFID Tags (SensoTag). Sen rinnalla jatkui myös vuonna 2006 alkanut Tekes-projekti Short Distance Wireless Applications for Machines and Systems (SWAM). Kummatkin mainitut hankkeet rahoitetaan Tekesin VAMOS (Value Added Mobile Solutions) ohjelmasta. Oulun Eteläisen alueen koulutusorganisaatioiden yhteistyönä toteutettiin myös Maatalouden ICT -hanke, jossa demonstroitiin paikkatiedon ja läsnä-älyn käyttöä peltoviljelyssä ja karjanhoidossa. Hankkeen toteuttivat Oulun Eteläisen instituutti, CENTRIA ja Haapaveden ammattiopisto. Laboratorion vahva kansainvälisyys näkyi myös Ylivieskassa pidetyssä seminaarissa Wireless Applications for Machines and Systems, WAMS Seminaari toimi erinomaisena RFMedia-laboratorion teknologian siirron välineenä ja osoituksena tutkimusorganisaatioiden ja hankkeiden välisestä yhteistyöstä seminaarin järjestämisessä. J a t k o - o p i n n o t Jatko-opintotoimintaa ja jatko-opiskelijoiden aktivointia toteutettiin alueella Oulun lääninhallituksen ja Ylivieskan seutukunnan rahoittamassa hankkeessa RFMedialaboratorion tutkimukseen liittyvä yliopistokoulutus. Hanke oli konkreettinen esimerkki Oulun Eteläisen instituutin langattoman tiedonsiirron ja digitaalisen median ryhmien välisestä yhteistoiminnasta. Aktiivinen tutkimustoiminta ja jatkokoulutus nivoutuvat tyypillisesti kiinteästi toisiinsa. Oulun Eteläisen alueella jatkokoulutuksen tukitoimintoja ei aiemmin ole ollut tarjolla. Hankkeen toimesta toteutettu jatkokoulutusavaus on tärkeä osa RFMedialaboratorion ympärillä olevaa osaamiskeskittymää. Tutkimusvalmiuksien nostolla saavutetaan alueen menestymisen kannalta pysyviä vaikutuksia. Jatko-opintojen tukitoimet keskittyvät vuoden 2007 aikana erityisesti jatko-opiskelijoiden verkottumisen tukemiseen ja jatko-opintomahdollisuuksista tiedottamiseen alueella. Asenteisiin vaikuttaminen tiedottamalla jatko-opintomahdollisuuksista on erityisen tärkeä osa toimintaa jatko-opiskelukulttuurin puuttuessa alueelta. 20

21 T I E T O A L A N T U T K I M U S - J A K E H I T T Ä M I S K E S K U S C R E A D I S Creadis on osa Oulun yliopiston ja Haapaveden kaupungin ohjelmistoalan yhteistyötä. Tutkimuskeskuksen toimialueena ovat Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat. Toiminnan keskipisteenä on ollut Haapaveden Teknologiakylä. Creadiksen tarkoituksena on ollut siirtää yliopistossa tehdyn tutkimuksen tuloksia nopeasti alueen yritysten käyttöön ja samalla auttaa niitä liiketoiminnan kehittämisessä. Lähtökohta on ollut paikallisten yritysten haasteisiin vastaaminen. Toiminnasta ovat alueen yrittäjät olleet erittäin kiinnostuneita. Creadis on tarjonnut yhteistyökumppaneille myös sähköisen oppimisympäristön, josta on ollut mahdollista seurata hankkeen toimintaa ja alan viimeisintä tutkimustietoutta sekä ladata esitelmiä ja esitysvideoita. Tutkimustoiminta on onnistuttu nostamaan kansainväliselle tasolle ja tutkimustulosten raportointi on tapahtunut kansainvälisillä foorumeilla. Kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä on esimerkkinä osallistuminen Nordregion koordinoimaan REKENE-hankkeeseen, jossa Creadis toteuttaa vuosina tietämyksen välittymiseen liittyvää tutkimusta Oulun Eteläisen alueen toimijoiden keskuudessa. Toimintaa varten on kehitetty CreaKlinikka -konsepti haastatteluprosesseineen, analyysivaiheineen ja purkupalavereineen. Konseptissa ollaan yhteydessä yksittäiseen yritykseen keskimäärin seitsemän kertaa. S W S t u d i o Haapaveden Teknologiakylässä olevan SW-studion ohjelmistolaboratoriossa on käytettävissä nykyaikainen innovatiivinen oppimis- ja koulutusympäristö. Hankkeessa on luotu toimintamalli, joka mahdollistaa uudenlaisen yhteistyömallin yritysten ja oppilaitosten välillä. SW-studiossa Haapaveden lukion tietojenkäsittelytieteiden perusopintoja suorittavat opiskelijat ovat tehneet mm. käytettävyystutkimusta yritysten asettamien tavoitteiden mukaisesti. Creadiksen ja SW Studion rahoittajana on toiminut Oulun lääninhallitus (EU:n ESR- ja EAKR -rahoitukset). Toimintaa ovat rahoittaneet myös Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat, Haapaveden kaupunki sekä Nordic Innovation Centre ja Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma. R E K E N E Creadis-verkosto on toiminut vuodesta 2007 alkaen osana eurooppalaista REKENE-innovaatioprojektia ainoana Manner-Suomen tutkimuspartnerina kansainvälisessä Regional Trajectories to the Knowledge Economy -projektissa. Kolmivuotisen hankkeen päätavoitteena on tutkia tietämyksen roolia ja sen kehittymistä Pohjoismaiden ja Euroopan alueiden aluetalouksissa. Hankkeen tuloksena syntyy päättäjille suunnattua informaatiota sekä suosituksia alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämiseksi. Innovaatioprojekti sisältää 24 alueellista tutkimusta 14 maassa. Pohjoismaiden projektiorganisaatiota johtaa pohjoismaisen aluekehittämisen tutkimuskeskus Nordregio. Projektiin osallistuu Creadiksen lisäksi seitsemän muuta alueellista tutkimusyksikköä Tanskasta, Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Ahvenanmaalta. 21

22 K O U L U T U S M a i s t e r i o h j e l m i l l a u u t t a a s i a n t u n t i j u u t t a a l u e e l l e Koulutus on yksi tärkeimmistä aluekehittämisen keinoista. Alueelliset maisteriohjelmat ovat olleet yliopistojen yhteiskunnallisen palvelutehtävän toteuttamista parhaimmassa muodossaan. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa toteutetut Ohjelmistotuotannon ja Mobiilipalveluiden maisteriohjelmat päättyivät Haapavedellä, Nivalassa ja Ylivieskassa toteutetut maisteriohjelmat merkitsivät uuden toimintamallin syntymistä yliopistolliseen tutkintoon johtavan pitkäkestoisen koulutuksen toteuttamisesta yliopiston pääkampusalueen ulkopuolella. Hankkeiden aikana kehitettiin alueellista osaamista etäopetuksen järjestämisessä ja opetusteknologian hyödyntämisessä koulutuksessa. Toiminnan myötä parannettiin valmiuksia jatkossakin järjestää yliopistollista koulutusta etäopetusmuotoisena Oulun Eteläisen alueella. Maisteriohjelmien toteuttaminen Oulun Eteläisen alueella on lisännyt merkittävästi alan asiantuntijuutta. Opiskelijoiden projektitöiden ja pro gradu tutkielmien aiheet kertovat monien eri toimijoiden ja yliopiston yhteistyöstä. Lisääntyneen asiantuntijuuden ja osaamisen mittaaminen on haastavaa. Maisteriohjelmien opiskelijoiden suorituksistaan saamia opintoviikkoja voidaan pitää yhtenä mittarina. Yksi opintoviikko tarkoittaa 40 tuntia opiskelijan työtä. Tietojenkäsittelytietei- den osaamisen kehittämiseen on näin ollen kuluneiden vuosien aikana panostettu Oulun Eteläisen alueella vähintään noin 115 henkilötyövuoden verran. Valmistumassa olevien lopputöiden osalta opintoviikot kirjataan opintorekisteriin vasta töiden valmistuttua. Eräät opiskelijat ovat työskennelleet alueen tutkimusryhmissä ja suunnitelleet jatko-opintojaan. Opiskelijoiden ja tutkimusryhmien yhteyksiä vahvistetaan jatkossa. Oulun Eteläisen alueella toteutettu Lapin yliopiston hallinnoima Experience Design Management maisteriohjelma päättyi vuoden 2007 lopussa. Projektin tavoitteena oli tuottaa perinteiseen koulutukseen verrattuna laaja-alaisempia uusia maistereita, joilla on sekä pääainealansa (taideaine tai matkailututkimus) että toisen alan (taideaineiden opiskelijoilla matkailu ja matkailun opiskelijoilla taideaineet) kohtuullinen tuntemus. Näin pyrittiin tuottamaan uudenlaista synergistä lisäaarvoa asiantuntijuuteen. Osaamisen hyödyntäminen opiskelijoiden nykyisillä työpaikoilla, mahdollisissa uusissa tehtävissä ja muissa yhteyksissä on alueen mahdollisuus. Maisteriohjelmissa luodut innovatiiviset ratkaisut etäopetuksen toteuttamiseen ja opintojen tukemiseen alueellisena toimintana ovat siirrettävissä tuleviin koulutus- ja muihin hankkeisiin. 22

23 Y h t e i s t o i m i n t a k o r k e a k o u l u k e s k u k s e s s a m a a k u n t a k o r k e a k o u l u t o i m i n t a O u l u n E t e l ä i s e s s ä Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hankkeen lähtökohtina olivat vuonna 2001 valmistunut (päivitetty 2003 ja 2005) Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia sekä kesäkuussa 2005 allekirjoitettu puitesopimus koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä Oulun Eteläisen alueella. Hankkeessa laadittiin kokonaiskuvaus Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen toimintaympäristöstä sekä kuvaukset jokaisesta kehittämisympäristöstä erikseen. Aluekeskusohjelman kanssa yhteistyössä kehitettiin uusi toimintamalli, jossa eri alojen verkostot ja kehittämisympäristöt yhdistettiin. Uuden toimintamallin avulla vähennettiin päällekkäisyyksiä ja selkeytettiin toimintaa. Kehittämisympäristöjen strategiat/toimintasuunnitelmat päivitettiin vuoteen 2010 saakka ja liitettiin Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian liitteiksi. Keskeisi- nä kehittämisympäristön tehtävinä nähtiin alan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan koordinointi, yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden välillä sekä kansainvälisen toiminnan lisääminen ja kehittäminen. Marraskuussa 2007 julkistetuilla -sivuilla esitellään Oulun Eteläisen alueen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, alueella olevaa osaamista ja konkreettisia yhteistyön muotoja. Lisäksi sivuilla on Oulun Eteläisen koulutusportaali. Hankkeen aikana yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö tiivistyi huomattavasti ja löysi uusia muotoja. Toimintamalli, jossa tutkimus- ja kehittämis- sekä koulutustoiminta tukevat toisiaan, on vahvistunut ja näiden rajapinnoilta on löytynyt uusia, innovatiivisia toimintatapoja. Y r i t y s t e n k o u l u t u s t a r v e s e l v i t y s j a k o u l u t u k s e n t y ö e l ä m ä y h t e y k s i e n k e h i t t ä m i n e n Oulun Eteläisen alueella toimivien yritysten johdon ja henkilöstön koulutustarpeita kartoittaneen selvityksen tuloksista ilmenee se, että yritysten johdon ja työntekijöiden mielestä oman ammattialan osaaminen on hyvää Oulun Eteläisen alueen yrityksissä. Koulutustarpeet kohdistuivat sen sijaan ns. tausta- ja työelämätaitoihin. Alueen pk-yrityksissä jopa 85 % henkilöstöstä olisi melko tai erittäin kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan. Vieraiden kielten, neuvottelu- ja atk-taitojen opiskeluun motivoisi etenkin oman ammattitaidon kehittäminen. Henkilöstö oli kiinnostunut opiskelemaan myös vapaa-ajallaan työssä tarvittavia valmiuksia: kieliä, atk-taitoja ja ammatissa vaadittavia erikoistaitoja. Yritysjohdon mielestä koulutustarpeet liittyivät ensisijaisesti tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen. Lisäksi johtamisen koulutusohjelmista kaivattiin vinkkejä työntekijöiden johtamiseen ja kasvaneen kansainvälistymisen vuoksi kulttuurijohtamiseen. Koulutukseen osallistuttaisiin mieluiten lähellä kotipaikkakuntaa, oman yrityksen tarpeisiin räätälöitynä, lyhytkestoisena koulutuksena. Tutkintoja kaivattiin etenkin kauppatieteistä. Teknikkojen ja rakennusmestareiden koulutuksen uudelleen käynnistämiselle olisi myös tarvetta. Lisäksi kysyntää ilmeni metallialan osaajille. Jatkossa elinkeinoelämää palveleva koulutusmalli voisi tutkimustulosten valossa rakentua ns. väyläajattelulle, jossa myös yritysten palveluksessa suoritetuista koulutuksista ja yksittäisistä kursseista voisi rakentaa vaihe vaiheelta vaativampia ja laajempia opintokokonaisuuksia ja siten mahdollisen loppututkinnon osia. 23

24 A L U E K E H I T T Ä M I N E N E S I S E L V I T Y K S I L L Ä P O H J A A T U L E V I L L E T O I M E N P I T E I L L E H y v i n v o i n n i n p e r s p e k t i i v i t Suoritetussa esiselvityksessä pohdittiin Oulun Eteläisen hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamista ja tarvittavia resursseja sekä valmisteltiin hyvinvointialan tutkimusjohtajan tehtävän täyttämistä. Selvitys perustuu alueen hyvinvointitutkimuksiin ja kuntien viranhaltijoiden ja muiden alan toimijoiden haastatteluihin sekä alueen hyvinvoinnin kehittämistilaisuuksien materiaaleihin. Esiselvitys arvioitiin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa ja Oulun yliopiston terveystieteen laitoksella käydyissä arviointikeskusteluissa. Oulun Eteläisen alueella hyvinvointihankkeita koordinoi alueellinen hyvinvointiverkosto. Hankkeet muodostavat WellnessPark kokonaisuuden, joka sai v Wellnesspolis-statuksen. Kunnat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuoltoon runsaasti yli puolet menoistaan ja odottavat alueelliselta tutkimus- ja kehittämistoiminnalta keinoja vastata peruspalvelujen ajankohtaisiin kehittämishaasteisiin ja kustannusten kohoamiseen. Ongelmalähtöisyys on käännettävä hyvinvointilähtöisyydeksi ja korjaavasta työstä on päästävä ehkäisevään työhön ja väestön omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Väestön hyvinvoinnin kehittymisen on oltava hyvinvointialan tutkimusohjelman ydin. Sisältöalueita, joille hyvinvointialan tutkimusta ehdotetaan suunnattavaksi, ovat alueellinen hyvinvointipolitiikka ja hyvinvointipalvelut, palvelurakenneuudistus (Paras-hanke), hyvinvointiteknologia, sosiaaliseen pääoma sekä hyvinvointialan yritystoiminta. Esiselvityksen ja sen arviointien mukaan käynnistettävä hyvinvointialan tutkimustoiminta voitaisiin myös valjastaa väestön ikääntymisestä ja varsinkin nuorten syrjäytymisestä aiheutuvien haasteiden ratkaisemiseen. Haasteet ovat suuria erityisesti Oulun Eteläisen kaltaisilla harvaanasutuilla ja maaseutumaisilla alueilla korkean sairastavuuden (kansantaudit, diabetes, muistisairaudet, ym.) ja alhaisen koulutustason sekä nuorten poismuuton vuoksi. Tutkimustoiminta voitaisiin kohdistaa tukemaan väestön omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointialan ajankohtaiset haasteet edellyttävät alan tutkimukselta monitieteistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä Pohjois-Suomen alueella tehtävään että kansainväliseen tutkimustoimintaan

25 M e r i l u o n t o k e s k u k s e e n t u l e v a n y l i o p i s t o l l i s e n t o i m i n n a n s u u n n i t t e l u Kalajoen Hiekkasärkille valmistui kesällä 2007 Metsähallituksen näyttelyn sisältävä Meriluontokeskus, jonka yhteyteen on ehdotettu toteutettavaksi uudenlainen virike-, elämys- ja oppimiskeskus. Yliopistollisen toiminnan sisältö rakentuisi neljästä osa-alueesta: luonto-tiede-teknologia-taide/kulttuuri. Näillä sisältöalueilla järjestettävä toiminta taas muodostuisi erilaisista tapahtumista, (tiede/taide)leireistä, työpajoista, opettajien täydennyskoulutuksesta, t&khankkeista jne. Läpäisyelementtinä olisi aktiivinen kansainvälinen yhteistyö kaikilla sektoreilla. Toimintojen suunnittelun perustana olisivat kokeellisuus, havainnollisuus ja elämyksellisyys - avoin oppimisympäristö. Esiselvityshankkeessa laadittiin suunnitelma Meriluontokeskukseen mahdollisesti tulevan yliopistollisen toiminnan sisällöstä ja toimintamallista. Y r i t t ä j y y d e n k e h i t t ä m i s e n m a l l e j a k a n s a i n v ä l i s e s s ä y h t e i s t y ö s s ä Maaseutumaisten alueiden yrittäjyyden kehittämisen malleja työstettiin kansainvälisessä yhteistyössä vuosina toteutetussa Enhancing Knowledge Intensive Enterprises in Small Cities, Surrounded by Rural and Sparsely Populated Areas (EKIE) hankkeessa, jossa instituutin vastuulla oli korkeakoulutusta ja esihautomotoimintaa koskevan osion vetäminen. Avainpartnerit olivat Irlannin kansallinen yliopisto Galwaysta ja aluekehitysorganisaatio Údarás na Gaeltachta. Esihautomotoiminnan käynnistämiseksi laadittiin raportti eurooppalaisista hyvistä käytänteistä, luotiin maaseutumaisen, harvaan asutun alueen esihautomon teoreettinen malli, jonka toimivuutta testattiin pilotoimalla se korkeakouluopiskelijaryhmän keskuudessa. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia yrittäjyyden opettamisesta ja yrittäjyyttä kehittävien koulutusten järjestämisestä. Verkostoitumista edistettiin kahden kansainvälisen konferenssin järjestämisellä. Toukokuussa 2007 Oulussa järjestetyssä konferenssissa tutkijat, julkisten organisaatioiden edustajat ja yrittäjät keskustelivat yrittäjyydestä ja innovaatioista. Oulun Kauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalveluiden kanssa yhteistyössä järjestettyyn tapahtumaan osallistui 50 henkeä seitsemästä maasta eri puolilta Eurooppaa. Hankkeesta saa lisätietoa ja konferenssista osoitteessa Y r i t t ä j y y s p o l k u Yrittäjyyspolku-hankkeessa valmisteltiin vuoden 2007 aikana esihautomotoiminnan käynnistämistä Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa kandidaatti- ja maisteriohjelmien opiskelijoita, ammatillisen toisten asteen opiskelijoita sekä ammattikorkeakouluopiskelijoita varten. Projektin aikana neuvoteltiin oppilaitosten kanssa yhteistyömahdollisuuksista ja resursseista, joilla eri tahot lähtisivät mukaan tulevaan esihautomoon. Selvityksen tuloksena syntyi verkosto, jolla on alustavat suunnitelmat toimintatavoista ja toimenpidelinjoista. Projektin aikana luotiin myös suunnitelma yrittäjyyspolun aikana toteutettavasta koulutuksesta ammatillisella toisella asteella. 25

26 K A N S A I N V Ä L I N E N T O I M I N T A Oulun Eteläisen instituutin kansainvälinen toiminta on laajentunut viime vuosien aikana merkittävästi. Tutkimusryhmien kansainvälinen yhteistyö sisältää toiminnan yhteisissä hankkeissa, tutkija- ja opettajavierailuja sekä tieteellistä julkaisutoimintaa. Vuoden 2007 aikana käytiin tuloksekkaat neuvottelut Euroopan Unionin tutkimuksen ja kehittämisen 7. puiteohjelman (FP7) rahoituksesta digitaalisen holografian tutkimushankkeelle. Real 3D hanke, jossa Oulun Eteläisen instituutti on koordinaattorina, käynnistyi helmikuussa Vuoden 2007 aikana neuvoteltiin myös FP7-rahoituksesta maanalaisen fysiikan tutkimuksen LAGUNA-hankkeelle, jossa instituutti on partnerina. Rahoitus varmistui vuoden 2008 puolella. Australiassa: Griffith University (TEKNOKAS) Britanniassa: Greenwich University, Open University Milton Keynes, University of Central England ja Aberdeen University (TEKNOKAS), Institute for Underground Science at Boulby (CUPP) Espajassa: Laboratorio Subterraneo de Canfranc (CUPP) Etelä-Koreassa: Gwangju Institute of Science and Technology (RF) Irlannissa: National University of Ireland, Maynooth County Kildare (Real 3D), National University of Ireland, Galway ja Udáras Na Gaeltacha (EKIE) Italiassa: Consiglio Nazionale delle Ricerche Napoli (Real 3D), Laboratori Nazionali di Gran Sasso (CUPP), SVIM Sviluppo Marche SpA (EKIE) Kiinassa: Kiinan tiedeakatemian Suurenergiafysiikan instituutti (CUPP) Puolassa: Warsaw University of Technology (Real 3D) Ranskassa: Laboratoire Souterrane de Modane ja Pariisin yliopisto (CUPP) Ruotsissa: Teknikens Hus Luleå (TEKNOKAS), Luleå University of Technology ja Svensk Vertygsteknik Ab (ELME) Saksassa: Bremer Institut für Angewandte Strahtechnik (Real 3D), Technische Hochschule München ja Forschungszentrum Karlsruhe (CUPP), University of Erlangen-Nuremberg (ELME), TIGZ Technologie, Innovations- und Gründer/innen Zentrum (EKIE) Sveitsissä: CERN (CUPP), Ecole Polytechnique Fédérale de Lausanne ja Lyncée Tec SA (Real 3D) Turkissa: Bilkent Universitesi Bilkent Ankara (Real 3D) Venäjällä: Venäjän tiedeakatemian ydintutkimusinstituutti Moskovassa, V.G.Klopin radiumtutkimusinstituutti Pietarissa ja Suurenergiafysiikan instituutti Protvinossa (CUPP), St. Petersburg State Polytechnical University (RF) Yhdysvalloissa: Millersville University Pennsylvania (TEKNOKAS) 26