V U O S I 2013 LEHTI P O H J O I S U U S J A Y M P Ä R I S T Ö. Ympäristötutkimusyhteistyötä Kansainvälisiä hankkeita

Transkriptio

1 P O H J O I S U U S J A Y M P Ä R I S T Ö LEHTI V U O S I 2013 Ympäristötutkimusyhteistyötä Kansainvälisiä hankkeita

2 Sisällys P O H J O I S U U S J A Y M P Ä R I S T Ö LEHTI V U O S I Jokikunnostuksen tutkimushanke REFORM Yhteisprofessori etsii luonnonvarojen käytön ja talouskasvun irtikytkentää Vesistöjen ja valuma-alueiden tohtoriohjelma VALUE IMPERIAssa kehitetään ympäristövaikutusten arviointia COST ACTION edistää kansainvälistä yhteistyötä 14 INTERACT tukee tutkimusvierailuja pohjoisille tutkimusasemille 16 Ympäristötietotalossa tapahtuu Ympäristötutkimusyhteistyötä Kansainvälisiä hankkeita Julkaisija Oulun yliopisto Thule-instituutti PL Oulun yliopisto Toimituskunta Jouko Inkeröinen Anna-Liisa Mannermaa Kuvat Anna-Liisa Mannermaa Thulen kuva-arkisto Tiia Autio Graafinen suunnittelu ja taitto Anna-Liisa Mannermaa Hannele Heikkilä-Tuomaala Lumisilk 115 g ja 170 g Painos 300 kpl Erweko Oy, Oulu 2013

3 Uusi visiomme pyytää meitä olemaan kansallisesti tunnustettu ja kansainvälisesti tunnettu. alkusanat NorNet-yhteistyön perustamisdokumenttiin on kirjattu lause: Tavoitteena on Oulun yliopiston ja eri tutkimuslaitosten yhteinen ympäristötalo, jossa edistetään monitieteistä pohjoista ympäristötutkimusta. Nyt kun toimimme yhdessä Ympäristötietotalossa voi sanoa, että tavoite toteutui lähes kirjaimellisesti. Toki toimimme edelleen myös verkostoperiaatteella huomioiden muutkin NorNet-verkoston toimipaikat ja partnerimme Ilmatieteen laitoksen sekä Mittatekniikan keskuksen, joilla ei ole toimipaikkaa Oulussa. Edellinen NorNet-lehti kertoi yhteistyömme eri toimintamuodoista. Tässä lehdessä olemme keskittyneet Ympäristötietotalossa tehtäviin hankkeisiin. Hankkeethan ovat oivallinen väline yhteistyön edistämiseen. Hankkeet ovat joko yhteistyönä tehtyjä tai ne edesauttavat yhteistyötä resurssoimalla vaikkapa yhteisiä virkoja tai tutkimuslaitteita. Hankkeet ja hankkeistus eivät saa kuitenkaan olla toiminnan itsetarkoitus. Vaikuttavuus sekä tuloksellisuus syntyvät laajempana kokonaisuutena. Tähän lehteen olemme valinneet hankkeita, joiden kautta tulevat esiin sekä Ympäristötietotalomme vahvuudet horisontaalitutkimuksen edistämisessä että NorNet verkostomme uudet haasteet. Uusi visiomme pyytää meitä olemaan kansallisesti tunnustettu ja kansainvälisesti tunnettu. NorNet-verkosto on toimintamuoto, jolla edistetään valtion tutkimuslaitosten ja Oulun yliopiston yhteistyötä ja luodaan tutkijoille toimintaympäristöä kartuttaa osaamistaan ja viedä uraansa eteenpäin. Verkoston avulla helpotetaan täydentävän rahoituksen hankintaa, josta hyötyvät myös tutkijoiden taustaorganisaatiot. Tätä kautta kansallinen tunnustettavuus on saavutettavissa ja osin jo saavutettukin. Kansainvälisen tunnettavuuden saavuttaminen puolestaan on vaativa haaste, koska erilaisia verkostoja on tutkimusmaailma pullollaan. Luontevimmin tunnetuksi päästään mielestäni sen kautta, että osaaminen ja tutkimuksen laatu tunnetaan. Tämä antaa sitten mahdollisuuden olla monipuolisesti erilaisissa kansainvälisissä tutkimuskuvioissa mukana. Näitä eri mahdollisuuksia esitellään tässä lehdessä. Kiitokset kaikille hankkeitaan lehdessä esitteleville tutkijoille sekä Anna- Liisa Mannermaalle ja Hannele Heikkilä-Tuomaalalle, jotka lehden ovat tehneet. Jouko Inkeröinen, tutkimuskoordinaattori 3

4 Jokikunnostuksen tutkimushanke REFORM Jokiekosysteemien kunnostuksiin on uhrattu aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta kunnostustyö ei ole aina onnistunut odotetulla tavalla. EU:n 7. puiteohjelman Ympäristö-ohjelmasta rahoitettava REFORM (REstoring rivers FOR effective catchment Management) hanke on perustettu tutkimaan millä tavalla saavutetaan kunnostettujen jokiekosysteemien hyvä ekologinen tila. 4

5 Puiteohjelmarahoituksella kansainvälistä osaamista alueen hyödyksi Hankkeen taustalla käytetään tutkimustietoa jo tehdyistä jokien kunnostusprojekteista ja monitorointiohjelmista. Näiden lisäksi tehdään kohdennettuja kenttätutkimuksia ja kokeellisia tutkimuksia 10 kunnostetulla jokialueella eri puolilla Eurooppaa. SYKEn tutkija Jaana Rääpysjärvi ja harjoittelija Mira Niemelä tutkivat rantavyöhykkeen kasvillisuutta Kuivajoen peratulla Kalliokoskella elokuussa Kuva: Jukka Aroviita, SYKE Suomesta mukana ovat Pohjois- Pohjanmaan joet Kuivajoki ja Kalajoen sivuhaara Vääräjoki. Hankemuodoltaan puiteohjelman ns. suuriin projekteihin (Integrated project) kuuluvassa REFORMhankkeessa on 25 kansainvälistä partneria neljästätoista eri maasta. Lisäksi tehdään kansallista yhteistyötä kolmen organisaation kanssa (SYKE, RKTL ja Oulun yliopisto), vaikka varsinainen hankepartneri onkin SYKE. Hankkeessa on juuri aloitettu väitöskirjatyö Oulun yliopistolle ja RKTL on kalayhteisöasiantuntijana, kertoo yksikönjohtaja Seppo Hellsten, joka on projektin vastuullinen johtaja SYKE:ssa. Hanke on monipuolinen yhteistyöhanke, jossa kansainvälinen laaja konsortio, kansallinen yhteistyö ja alueellinen tarve on nidottu yhteen. Poikkitieteellisesssä REFORMhankkeessa on mukana ekologeja, hydrologeja, hydrogeomorfologeja sekä sosio-ekonomeja. Pääpaino on kuitenkin biologiassa. Projektia johdetaan Hollannista ja sen budjetti on 8,9 miljoonaa euroa. Alustavien tulosten perusteella suomalaiset kunnostamattomatkin joet ovat verraten luonnontilaisia Keski-Eurooppaan verrattuna, toteaa hankkeen päätutkija Jukka Aroviita SYKEstä. REFORM - REstoring rivers FOR effective catchment Management 25 kansainvälistä partneria 14 eri maasta Tutkimuksia 10 kunnostetulla jokialueella eri puolilla Eurooppaa Budjetti 8,9 miljoonaa euroa Rahoitetaan Euroopan Unionin seitsemännestä puiteohjelmasta Suomesta osallistuu Suomen ympäristökeskus, lisäksi yhteistyötä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Oulun yliopiston kanssa Lisätietoja 5

6 Yhteisviroilla sujuvaa osaamisensiirtoa Yhteisprofessori etsii luonnonvarojen käytön ja talouskasvun irtikytkentää Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston Thuleinstituutin yhteinen tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää johtaa Suomen Akatemian Kestävä talous -teemasta rahoituksen saanutta tutkimuskonsortiota. Luonnonvarojen kulutusta on mitattu Suomessa jo usean vuoden ajan ja saatuja lukuja käytetty päätöksenteon pohjana. Tämä ei nykymaailmassa enää yksinään riitä vaan avuksi tarvitaan tietoa myös kulutuksen vaikutuksista ympäristölle ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tähän ongelmaan saatiin apua EN- VIMAT-mallista, joka on ympäristölaajennettu versio panos-tuotos-mallista. Se kehitettiin työkaluksi, jolla pystyttiin arvioimaan Suomen luonnosta otettujen ja Suomeen tuotujen materiaalien käsittelystä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tuloksena saatiin lopputuotteiden elinkaariset ympäristökuormitustiedot eri toimialoille, kertoo tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää. Mäenpää toimii Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston Thule-instituutin yhteisprofessorina. Yhteisprofessuuri on yksi kolmesta Oulun Ympäristötietotaloon sijoittuvista taloustieteen yhteisviroista, joiden perustamista NorNetyhteistyöllä on edistetty. Muut ovat metsien monikäytön tutkimusprofessuuri Oulun yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen välillä sekä energiatalouden erikoistutkijan virka SYKEn ja Oulun yliopiston välillä. Panos-tuotos-menetelmä on taloustutkijoiden käyttämä analyysimenetelmä, jolla tarkastellaan eri toimialojen keskinäisiä vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia arvioidaan elinkaarianalyysillä, missä tuotteen, prosessin tai toiminnon aiheuttamat ympäristövaikutukset huomioidaan niiden koko elinkaaren aikana. Kulutuksen määrä vaikuttaa kuinka paljon tuotetaan päästöjä ilmaan tai veteen. ENVIMAT-mallin ympärille on rakennettu Suomen talouden pitkän ajan ympäristölaajennettu monitoimialainen ENVIMATscen-simulointimalli. ENVIMATscen-simulaatiolla voidaan joko tuottaa talouden kokonaisvaltaisia kehitysvaihtoehtoja tai tarkastella yksittäisten muutosten tai politiikkatoimenpiteiden vaikutuk- 6

7 Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää ja tutkija Marja Suorsa tarkastelemassa SUREhankkeen tutkimusaineistoa. sia talouskehitykseen ja ympäristövaikutuksiin. Otetaan esimerkiksi sähkö- ja lämpöhuolto. Simulointimallissa huomioidaan kaikki toimivat, rakenteilla olevat, päätetyt ja suunnitteilla olevat voimalat ja lämpökeskukset. Osa vanhoista voimaloista poistuu käytöstä ja uusia otetaan tilalle. Lisäksi energiaverot ja -tuet vaikuttavat eri polttoaineiden käyttöön, esimerkiksi turpeen korvautumiseen puulla. ENVIMATscen simulointimallia käytetään Suomen Akatemian rahoittamassa Luonnonvarojen kestävä käyttö ja Suomen talous, SURE -hankkeessa (Sustainable Use of Natural Resources and the Finnish Economy). Hankkeessa arvioidaan mahdollisuuksia Suomen talouskasvun irrottamiseen luonnonvarojen käytön ja ympäristökuormituksen kasvusta, Mäenpää kertoo uudesta hankkeestaan, jota hän johtaa, ja jatkaa toinen arvioinnin kohde on Suomen talouden globaalivaikutukset tuonnin ja viennin välityksellä. Erityisinä arviointikohteina ovat kaivostoiminta ja bioenergia, joissa on käynnissä merkittäviä muutoksia. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja Suomen talous (Sustainable Use of Natural Resources and the Finnish Economy) - SURE Thule-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen monitieteinen hanke. Luonnonvarojen kestävän käytön tutkimuskonsortio sai Suomen Akatemialta tutkimusrahoituksen vuosille

8 Ympäristöalan yhteistyön tulos Vesistöjen ja valuma-alueiden kansallinen tohtoriohjelma VALUE NorNet yhteistyön ja VALUE-tohtoriohjelman tuorein yhteinen ponnistus oli Ympäristötietotalossa elokuussa 2012 järjestetty kansainvälinen Nordic Water konferenssi, johon osallistui 250 vesialan asiantuntijaa ja tutkijaa 40 maasta. Valtakunnallinen vesistöjen ja valuma-alueiden tohtoriohjelma VALUE aloitti toimintansa vuonna Aihepiiriltään se vastaa Suomen Akatemian vesitutkimuksen arvioinnissa esiin tulleisiin tarpeisiin. Ohjelmasta valmistuu vesivarojen ja valuma-alueiden kestävän käytön ja hallinnan asiantuntijoita tutkijoiksi sekä käytännön tehtäviin. VALUE lähestyy vesistöjä kokonaisvaltaisesti maan, ilman ja veden vuorovaikutusprosessien kautta. Se on tuonut yhteen tutkijoita mm. hydrologian, geokemian, ekologian ja mikrobiologian aloilta. Tohtoriohjelman kolme teemaa ovat vesistöjen ja vesivarojen hallinnan ja päätöksenteon monitieteinen perusta, valuma-alueen prosessit ja integroitu mallinnus sekä perusteet, menetelmät ja työkalut valuma-alueiden maankäyttöön, hallintaan ja suojeluun. Monitieteisen lähestymistavan perustana on tieteenalat ylittävä laaja yhteistyö. Tohtoriohjelmayhteistyössä ovat mukana alan keskeiset yliopistot ja tutkimuslaitokset kansainvälisine verkostoineen. Valtion tutkimuslaitoksista ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Suomen ympäristökeskus. Useissa tutkimuslaitoksissa ympäri maata työskentelee VALUE-tohtoriohjelman ohjaajia ja opiskelijoita. Tohtoriohjelmaa koordinoi Oulun yliopisto ja sen johtaja on professori Björn Klöve prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta. Ohjelman koor- dinaattori on Riitta Kamula Thule-instituutista. Ohjelma sijoittuu yliopiston ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit-painoalalle. Lisätietoja tohtoriohjelmasta 8

9 Kuvassa Oulun kaupungin vastaanotolla Nordic Water konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Riitta Kamula vierellään yksi keynote-puhujista, professori Aaron Packman Illinoisista Pohjois-Amerikasta. Kuva: professori Jaekyoung Noh, Department of Agricultural and Rural Engineering, Chungham National University, Etelä-Korea. Vesikasvien hyödyntämisestä järvien ekologisen tilan arvioinnissa väitellyt Janne Alahuhta näki VALUE-ohjelman suurena plussana mahdollisuuden verkottumiseen ja vertaistukeen yhteisten tapahtumien kautta. Väitöksen jälkeiseen työelämään on suuresti vaikuttanut VALUEn matkatuki, jonka turvin hän pääsi tutkijavierailulle Minnesotan yliopistoon. Alahuhta työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina Oulun yliopiston maantieteen laitoksella, minne hän siirtyi Suomen ympäristökeskuksesta. LUE VDOCTORAL PROGRAM 9

10 IMPERIAssa Ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi on Suomen ympäristökeskuksen johdolla käynnistetty laaja EU-rahoitteinen kehittämishanke IMPERIA. IMPERIA (Improving environmental assessment by adopting good practices and tools of multi-criteria decision analysis) -hanke edistää keskustelua ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisestä, kokoaa hyviä käytäntöjä, kehittää ja testaa menetelmiä sekä kouluttaa alan toimijoita uusien menetelmien käyttöön. Tavoitteena on järjestelmällisempi, läpinäkyvämpi ja vuorovaikutteisempi ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA-menettely varmistaa, että hankkeiden merkittävät vaikutukset tunnistetaan ja selvitetään ennen toteuttamista. IMPERIA-hankkeessa 10 tavoitteena on parantaa tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja vaikutusmahdollisuuksia YVA-menettelyissä sekä lisätä kansalaisten, hankevastaavien ja viranomaisten tyytyväisyyttä tehtyihin arviointeihin. Yliopistotutkija Timo P. Karjalainen Thule-instituutista kertoo hankkeen käynnistymisen taustalla olleen nykyisissä YVA-käytännöissä havaitut ongelmat, kuten olennaisten ympäristövaikutusten riittämätön tunnistaminen epäolennaisista vaikutuksista, hankevaihtoehtojen arvioinnin ja vertailun puutteet sekä sidosryhmien riittämättömät mahdollisuudet vaikuttaa YVA:n sisältöön arviointiohjelmavaiheessa. Karjalainen ohjaa konsulttiyrityksessä työskentelevää väitöskirjatekijää, joka keskittyy tutkimuksessaan monitavoitearviointiin YVA:ssa. Tutkimus on erittäin käytännönläheinen, kuten koko IMPERIA-hanke, Karjalainen painottaa. Hankkeessa toimivat yhdessä YVAalan huippuosaajat tutkijoista YVAkonsultteihin. Hanketta koordinoivan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi siihen osallistuvat Oulun yliopiston Thule-instituutti, Jyväskylän yliopisto, Ramboll Finland ja SITO Oy. Lisäksi hankkeen aktiivisina yhteistyökumppaneina

11 kehitetään ympäristövaikutusten arviointia LIFE11 ENV/FI/905 ovat pilottihankkeita toteuttavat organisaatiot sekä viranomaiset. YVA -konsulttien mukana oloa pidetään ensisijaisen tärkeänä riittävän käytännönläheisten ohjeiden ja työkalujen kehittämisessä. Ensimmäiseksi pilotiksi on valittu laajan tuulivoimapuiston YVA Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueella. Pilotti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankevastaavana toimivan Metsähallituksen ja konsulttina toimivan Pöyryn kanssa. Toinen pilottihanke liittyy tulvasuojeluun ja kolmas on vielä avoinna. Rahoituksesta puolet tulee EU:n Life+ ohjelmasta. Runsaat kolme vuotta kestävä hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 1,3 miljoonaa euroa. Hankeosapuolten ja EU:n lisäksi hanketta rahoittavat myös ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Improving environmental assessment by adopting good practices and tools of multi-criteria decision analysis - IMPERIA Hankkeeseen osallistuvat Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Ramboll Finland ja SITO Oy Hanke kestää runsaat kolme vuotta, Budjetti n. 1,3 miljoonaa euroa Rahoituksesta puolet tulee EU:n Life+ ohjelmasta Hankeosapuolten ja EU:n lisäksi hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö 11

12 Kansainvälistä verkottumista puiteohjelman tuella COST ACTION edistää kansainvälistä yhteistyötä ja nuorten tutkijoiden uraa Vuoristo- ja tunturiluontoa on eri puolilla Eurooppaa. On arvioitu, että ilmastonmuutos sekä maankäytön kehittyminen tulevat olemaan juuri näille aluille erityisen merkityksellisiä, koska ekosysteemit ovat herkkiä ja alueiden elinkeinot ovat pitkälti luonnosta riippuvaisia. Kehityksen ennakoimiseksi ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa alueiden ekosysteemipalveluiden sieto- ja sopeutumiskyvystä. Näitä tutkimustuloksia sekä aihetta tutkivia tutkimusryhmiä kokoaa yhteen juuri toimintansa aloittanut COST ACTI- ON Enhancing the resilience capacity of SENSitive mountain FORest ecosystems under environmental change SENSFOR. Puiteohjelmarahoitteiset COST ACTION -hankkeet ovat verkostoitumishankkeita. SENSFORissa on mukana viisitoista Euroopan valtiota ja ainakin kolme lisää on tulossa mukaan, kertoo hanketta hallinnoiva Jouko Inkeröinen Thule-instituutista. Hanke toimii työryhminä, joiden vetovastuut on jaettu ympäri Eurooppaa eli Kreikkaan, Suomeen, Skotlantiin ja Bulgariaan. SENSFORin työryhmien päämääränä on koota olemassa olevaa tutkimustietoa ilmastonmuutokseen ja maankäytön muutokseen liittyvistä seurantatutkimuksista sekä miettiä niiden soveltuvuutta päätöksenteon tueksi sekä Euroopan tasolla että paikallisesti yhdessä sidosryhmien kanssa. Verkoston avulla kerätään tietoa ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen hyödyistä, niihin kohdistuvista paineista, muutosten vaikutuksista sekä muutoksen hillinnästä ja mahdollisista sopeutumistoimenpiteistä. Näille teemoille määritellään mittareita, joiden kautta korkeiden alueiden ekosysteemien merkitystä voidaan havainnollistaa ja konkretisoida samalla luonnon merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tutkimusverkostoa on koottu osin NorNet-yhteistyönä perustuen EU 5. puiteohjelman HIBECO-hankkeessa muodostettuun kansainväliseen konsortioon. Mukana hallintokomiteassa on Suomesta Oulun yliopiston lisäksi Metsäntutkimuslaitos sekä työryhmissä myös Helsingin yliopisto. Hankkeen hallintokomitean puheenjohtaja on Thule-instituutin johtaja Kari Laine. COST (European Cooperation in 12

13 Tutkijatohtori Simo Sarkki Thule-instituutista on jo ehtinyt työskennellä kotimaassa useassa tutkimuslaitoksessa ja nyt hänen asiantuntemuksensa on SENSFOR COST ACTION:n käytössä. Sarkin kaltaisille nuorille tutkijoille COST on oivallinen verkostoitumiskanava kansainväliseen yhteistyöhön. Science and Technology) on Euroopan vanhin tutkimusverkottaja ja työväline kohti yhteiseurooppalaista tutkimusaluetta. COST ACTIONin käynnistämiseen vaaditaan vähintään viisi aiheesta kiinnostunutta valtiota. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on nuorten tutkijoiden uran edistäminen. Heille verkostossa luodaan mahdollisuuksia tutkijavaihtoon eli vierailuihin muiden maiden instituutteihin sekä kesäkoulutyyppisiin koulutusjaksoihin. COST ACTION toimintaa on ollut Euroopassa jo yli neljäkymmentä vuotta ja tällä hetkellä käynnissä on noin 300 hanketta. On todella hyödyllistä päästä omakohtaisesti kokemaan ja oppimaan miten ja millä keinoin kansainvälistä verkostoitumista edistetään näinkin suuressa mittakaavassa, pohtii Inkeröinen. Hankkeen ensimmäinen suuri kokous pidetään Oulussa huhtikuussa 2013 ja seuraava syyskuussa Espanjan Zaragosassa. Enhancing the resilience capacity of SENSitive mountain FO- Rest ecosystems under environmental change (SENSFOR) COST ACTION ES1203 Täydentävä EU-rahoitus noin riippuen osallistujavaltioiden määrästä Rahoittaja: EU 7. puiteohjelma Koordinaattori: Oulun yliopiston Thule-instituutti Kesto:

14 EU:n 7. puiteohjelman infrastruktuurirahoitusta INTERACT tukee Parhaillaan on käynnissä haku kuudelle boreaaliselle tutkimusasemalle Suomessa, Norjassa, Färsaarilla ja Venäjällä. Hakuaika päättyy helmikuun 2013 lopussa. Seuraava haku on loka-marraskuussa 2013 ja silloin on haettavana työskentelypäivät kaikille 20 asemalle. Hankkeen neljännen työpaketin vetäjä Kirsi Latola Thuleinstituutista muistuttaa, että valinnan edellytyksenä on, että tutkija hakeutuu työskentelemään muualle kuin kotimaassaan sijaitsevalle asemalle. Asemat tarjoavat tutkijoille sen mitä tutkimustyöhön tarvitaan, mukaan lukien matkat tutkijan kotimaan ja aseman välillä. Hankkeessa on varattu yli 3 miljoonaa euroa käytutkimusvierailuja pohjoisille tutkimusasemille Eri puolilla pohjolaa ja arktisia alueita sijaitsevat havainto- ja tutkimusasemat ovat olleet lähinnä aseman omistajatahojen tutkijoiden ja heidän yhteistyökumppaneidensa käytettävissä. Nyt asemat laajoine havaintoaineistoineen ja tietokantoineen ovat EU:n jäsenmaiden ja yhteistyömaiden kaikkien tutkijoiden ja tutkimusryhmien ulottuvilla INTERACT-hankkeen (International Network for Terrestrial Research and Monitoring in the Arctic) kautta. Hankkeessa on kahdeksan työpakettia, joista yksi koordinoi tutkimusvierailuja. Rahoitus käynnistyi 2011 ja päättyy vuoden 2014 lopussa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 7,6 miljoonaa euroa. Hanketta johdetaan Ruotsista ja siinä on mukana 33 partneria 14 EU-maasta sekä EU:n ulkopuolelta, Kanadasta, USA:sta ja Venäjältä. Mahdollisuutta tehdä tutkimusta tarjoaa 18 yhteistyökumppania 20 asemalle. Suomesta verkostoon kuuluvat yliopistojen tutkimusasemat Kilpisjärvellä, Kevolla ja Kuusamossa sekä Kolarissa sijaitseva Metsäntutkimuslaitoksen asema. Tutkimusvierailu voi kestää enimmillään 90 päivää. Jo tähän mennessä tulokset ovat olleet vaikuttavia ja asemilla vierailleet ryhmät ovat julkaisseet kymmeniä tieteellisiä artikkeleita kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa, kertoo vierailuja koordinoiva Hannele Savela Oulun yliopiston Thule-instituutista. 7. puiteohjelman Menestystarinaksi 2012 Kaikkiaan haettavana on noin työskentelypäivää. Tähän mennessä on myönnetty lähes 6000 työskentelypäivää yli 120 ryhmälle 15 eri maasta. 14

15 Kuvassa INTERACT-hankkeen Transnational Access -työpaketista vastaavat Hannele Savela ja Kirsi Latola Ympäristötietotalon ala-aulan Tyttö-veistoksen ympärillä. Kartta Hugo Ahlenius, UNEP/GRID- Arendal graphic/arctic-amap-and-caff-area tettäväksi tutkijoiden työskentelyvierailuihin. NorNet yhteistyöverkostossa on varmasti tutkijoita, joiden tutkimusaiheisiin mukana olevat asemat tarjoavat erinomaiset työskentelymahdollisuudet. Nyt vain rohkeasti osallistumaan hakuun ja vierailulle johonkin verkoston asemalle, Hannele Savela kannustaa. INTERACT - International Network for Terrestrial Research and Monitoring in the Arctic EU:n 7. puiteohjelman hanke, jota johdetaan Ruotsista, ja joka jakautuu 8 työpakettiin Rahoitetaan tutkijoiden työskentelyvierailuja havainto- ja kenttäasemille Euroopan pohjoisosissa ja Venäjällä Kokonaisrahoitus 7,6 milj. euroa Kestää neljä vuotta, Transnational Access-työpakettia johdetaan Oulun yliopiston Thuleinstituutista Lisätietoja: Arctic research blogi: arcticresearch.wordpress.com/ 15

16 Ensimmäinen vuosi yhteisen katon alla Ympäristötietotalossa tapahtuu Ympäristötietotalo on viiden tutkimusorganisaation muodostama tutkimuskeskus, jota täydentää ympäristö-ja energia-alan elinkeinoelämän ja tutkijoiden yhteistyötä edistävä CEE-innovaatiokeskittymä. Tällä hetkellä taloon ovat sijoittuneina Oulun yliopiston Thuleinstituutti, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen ympäristokeskus (SYKE), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Kokonaisuuteen kuuluvat myös LYNET-laboratorio, jossa samoissa tiloissa toimivat Metlan, MTT:n ja SYKEn laboratoriot, sekä Eviran Oulun toimipiste Teknologiakylässä. Kaikkiaan kokonaisuus tällä hetkellä työllistää 177 henkilöä. Tutkimuksen teemat koostuvat ympäristö- ja luonnonvara-alalta luonnon monimuotoisuuden tutkimisesta ympäristötalouteen ja ihminen-ympäristösuhteisiin. Merkittäviä ahekokonaisuuksia ovat vesien tilan tutkimus ja seuranta, rakennettujen jokien problematiikka, metsien monimuotoisuus, riista- ja kalakantojen elinvoimaisuus, talouden resurssitehokkuus sekä globaalimuutokset, ilmastohistoria ja pohjoisen väestön hyvinvointi. Ympäristötietotalossa toimii viisi yhteisprofessoria Oulun yliopiston ja tutkimuslaitosten välillä. Eri laitosten yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita talossa on meneillään yli kaksikymmentä ja uusia hankkeita valmistellaan jatkuvasti kansainvälisille ja kansallisille rahoittajille. Vuonna 2012 kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleja tuotettiin Ympäristötietotalosta 103 kpl ja muita julkaisuja 160 kpl. Talossa toimivien yhteistä tekemistä edistetään tutkijoiden torstaikahviseminaareilla sekä yhteisillä johto- ja virkistysryhmillä. Samoin voimia pyritään yhdistämään järjestettäessa suurempia tapahtumia kuten kansainvälisiä konferensseja. 16

17 Oulun yliopistolle Tekesin arktisen tutkimuksen strateginen avaus SMARCTIC-hanke Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen ( ) on saanut Tekesin rahoituksen. Toimijoita kokoavina tahoina ovat Thule-instituutti ja Oulun innovaatioallianssiin kuuluva CEE-innovaatiokeskittymä. Laajapohjaiseen yhteistyöhankkeeseen osallistuvat Oulun yliopiston eri tiedekunnat ja yksiköt sekä Oulun innovaatioallianssin yhteistyökumppanit ja NorNet-verkosto. Hanke koostuu kolmesta rinnakkaishankkeesta (Oulun yliopisto, VTT ja Oamk), joilla on yhteinen suunnitelma. Tekesin rahoitus on tässä vaiheessa euroa. Hankkeesta vastaa CEE:n johtaja Pekka Tervonen. CEE on Oulun ympäristö- ja energiaalan innovaatiokeskittymä Centre for Environment and Energy (CEE) keskeinen missio on olla vahvasti mukana tekemässä ekoinnovaatioista ja vihreästä taloudesta Oulun brändiä. Toiminnan painopisteet ovat ilma, vesi, energia ja resurssitehokkuus sekä edellisiä poikkileikkaavana teemana mittaustekniikka. Visiona on olla ekoinnovatiivisten ratkaisujen haluttu yhteistyökumppani. Strategiana on kehittää ympäristö- ja energia-alaa yhdistävä osaamiskeskittymä, joka yhdistää nopeasti alan huippuosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeisiin (T&K&I-hankkeisiin), yhteistyöverkostot ja rahoituskanavat. Tähän päästäkseen CEE yhdistää läpinäkyvästi valitun alan huippututkimuksen ja yritysosaamisen Oulussa ja yhteistyöverkkojen kautta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. CEE muodostaa ympäristö- ja energia-alaa yhdistävän osaamiskeskittymän, joka yhdistää nopeasti alan yritysosaamisen, alan huippututkimuksen ja rahoituskanavat T&K&I-hankkeisiin. CEEssä tehdään ratkaisut innovaatioiden hankkeistuksesta kahdessa viikossa. CEEn toimintatavan vahvuus on yksi asiakasrajapinta ja tehokas arvoketju. CEE:n johtaja on TkT, emba Pekka Tervonen. Lisätietoa: 17

18 Oulun yliopiston rehtorin myöntämät tunnustuspalkinnot 2012 TUNNUSTUSPALKINTO YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN EDISTÄMISESTÄ Tutkimusprofessori Erkki Alasaarela, Thule-instituutti Tutkimusprofessori Erkki Alasaarela on työskennellyt yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten LYNET-yhteistyön kehittäjänä yli kymmenen vuotta. Hän toimi tärkeänä promoottorina Ympäristötietotalon saamiseksi Linnanmaan kampukselle. Alasaarela on ansiokkaasti edistänyt ympäristö- ja luonnonvara-alan yhteistyötä Oulun yliopiston yksiköiden ja valtion tutkimuslaitosten välillä. Tutkimusprofessori Erkki Alasaarela, hallintojohtaja Hannu Pietilä ja rehtori Lauri Lajunen tunnustuspalkintojen jakotilaisuudessa yliopiston avajaisissa Kuva: Hilkka Sandberg 18

19 Thule-instituutti - pohjoisen ympäristötutkimuksen tutkimuskeskus Thule-instituutti on Oulun yliopiston tutkimuskeskus, jonka tutkimus keskittyy ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuuskysymyksiin. Monitieteinen tutkimuskeskus toimii myös asiantuntijana sirkumpolaarisissa kysymyksissä. Thule-instituutin tutkimusohjelma koostuu määräaikaisista tutkimusryhmistä ( Tutkimusohjelmassa on kolme teemaa: globaalimuutos pohjoisessa, ympäristöteknologia ja resurssi- ja luonnonvaratalous sekä sirkumpolaarinen terveys ja hyvinvointi. Ohjelmaan on valittu vuosiksi tieteellisen arvioinnin perusteella 13 ryhmää. Nämä tutkimusohjelman ryhmät toimivat yliopiston laitoksilla ja saavat osan rahoituksestaan Thule-instituutin tutkimusohjelmasta. Tutkimusohjelmassa on mukana myös instituutin tutkijoiden johtamia tutkimusryhmiä. Thule-instituutilla on tohtorikoulutusohjelma, joka on osa Oulun yliopiston tutkijakoulua. Instituutin tohtorikoulutus linkittyy Thulen tutkimusohjelman toimintaan. Thule-instituutin tutkimusohjelmista ja instituutin myöntämien tohtorikoulutusapurahojen tuella on vuodesta 2002 alkaen väitellyt lähes 150 tohtoria. Thule-instituutin tutkimuskeskuksen osana on kolme yksikköä, jotka ovat erikoistuneet instituutin tutkimuksen teemaalueille. Yksiköt ovat Arktisen lääketieteen keskus, NorTech Oulu ja Oulangan tutkimusasema (Kuusamo). Lisäksi instituutissa sijaitsee Oulun Innovaatioallianssin Ympäristö- ja energia-alan innovaatiokeskittymän CEE:n johto. Thule-instituutti ja sen toimintayksiköt sekä yhteistyöverkostot muodostavat merkittävän tutkimusinfrastruktuurin pohjoisessa ympäristöja luonnonvaratutkimuksessa. Tutkimusinfrastruktuuria vahvistavat myös Thule-instituutin yhteistyöhankkeet kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Thule-instituutissa työskentelee yhteensä 7 professoria, 25 tutkijaa tai tutkijakoulutettavaa sekä 14 muuhun henkilöstöön kuuluvaa. Professoreista kolme on yhteisprofessuuria tutkimuslaitosten kanssa. Tutustu lisää Thulen toimintaan vaikkapa vuosikertomuksen avulla: 19

20 YHTEYSTIEDOT NorNet-verkoston koordinaatio sijaitsee Oulun yliopiston Thule-instituutissa. NorNet-koordinaatio, Thule-instituutti PL 7300, Oulun yliopisto puh ,