Kauppatieteellinen ala (yliopistot), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden
|
|
- Aili Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kauppatieteellinen ala (yliopistot), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala (ammattikorkeakoulut) Keskustelutilaisuus MUISTIO JA KESKUSTELUKYSYMYKSET TUTKINNOISTA JA KOULUTUSVASTUUSTA 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää kevään 2011 aikana koulutusalakohtaisia tilaisuuksia. Niissä on tarkoitus keskustella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksiin liittyvistä mahdollisista muutostarpeista. Tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksiä on aiheellista tarkastella muun muassa yliopistouudistuksen ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittaman tutkintouudistuksen arvioinnin näkökulmista. Osa koulutusalatilaisuuksista järjestetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisinä tilaisuuksina, osa erillisinä jommallekummalle korkeakoulusektorille. Tämän muistion alkuosassa käsitellään sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen tutkintoja ja koulutusvastuuta koskevia säädöksiä. Muistion lopussa on koulutusalakohtainen osuus ja keskustelukysymyksiä kutakin alakohtaista tilaisuutta varten. 2. Nykytila Korkeakoulututkinnoista, -opetuksesta ja -opinnoista sekä koulutusvastuusta ja -tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), ammattikorkeakoululaissa (351/2003), valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) ja opetusministeriön asetuksessa (568/2005) yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista. Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) määrittelee tutkintojen ohella aiemmin suoritettujen tutkintojen aseman nykyisiin tutkintoihin nähden. 1 Tutkintojen jälkeistä koulutusta on kuvattu Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet -muistiossa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38). 3. Yliopistot 3.1. Yliopistolaki (558/2009) Yliopistolaissa (558/2009) säädetään opintojen, opetuksen ja tutkintojen osalta muun muassa seuraavista asioista: yliopistoissa suoritettavat tutkinnot, opetus- ja tutkintokielet, alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat, opiskeluoikeus ja opintojen arviointi. Seuraavassa kuvataan yliopistolain sisältöä näiltä osin
2 2 Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopistoopetusta. Tutkintojen rakenteesta on säädetty kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Sen mukaan opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja tämän jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella säädettävillä aloilla myös siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, jos se on tarkoituksenmukaista koulutusalan ammatillisten vaatimusten vuoksi. Tieteellinen, taiteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen. Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi Helsingin yliopistossa, Kuvataideakatemiassa, Sibelius- Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkimuskielet noudattavat sen perustaneiden yliopistojen aiempaa opetus- ja tutkintokielikäytäntöä. Åbo Akademin, Svenska handelshögskolanin ja Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistot voivat päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opinto- ja tutkintokielenä. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi määritellään kolme lukuvuotta. Poikkeuksena on kuvataiteen kandidaatin tutkinto, jossa tavoiteaika on kolme ja puoli vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta. Tästä on kuitenkin poikkeuksia (musiikki, psykologia, eläinlääketiede, lääketiede ja hammaslääketiede). Yliopistoilta edellytetään, että ne järjestävät opinnot niin, että tavoitteellinen suorittamisaika on mahdollinen. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot pelkän alemman korkeakoulututkinnon osalta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon osalta kahta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa ja pelkän ylemmän korkeakoulututkinnon osalta kahta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Opiskeluoikeuden palauttaminen edellyttää opiskelijan hakemusta. Opiskelijalla on oikeus saada tiedot opintosuorituksensa arvosteluperusteista. Hän saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muualla suoritettuja opintoja ja korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Tämän lisäksi hän voi yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen ja korvata tutkinto-opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Yliopistolain 7 :n mukaisesti yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteista ja siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voi suorittaa, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Seuraavassa kuvataan tutkintoasetuksen (794/2004) sisällön pääpiirteitä. Tutkintoasetuksessa säädetään alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista. Tieteellisiä ja taiteellisia jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Lääketieteellisellä, hammaslääketieteellisellä ja eläinlääketieteellisellä alalla lisensiaatin tutkinnot ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintoasetuksessa ei säädetä ammatillisista jatkotutkinnoista, vaan niistä säädetään erikseen erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnoista annetuissa valtioneuvoston asetuksissa. Erikoistumisopinnoista säädetään asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998). Valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen on sisältynyt vuosina annettuihin talousarvioesityksiin. Tutkintoasetuksessa on liitteenä luettelo yliopistojen koulutusaloista ja tutkintojen suomen- ja englanninkielisistä nimistä sekä tieto niistä yliopistoista, joiden koulutusvastuun piiriin kyseiset koulutusalat ja tutkinnot kuuluvat. Yliopisto ei voi ilman liitteeseen tehtävää muutosta aloittaa tai lopettaa koulutusta.
3 3 Tutkintoasetuksessa säädetään alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämistavoista. Koulutus voidaan järjestää joko oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Koulutuksen mitoituksen perusteena on opintopiste. Asetuksen mukaan yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaadittava työpanos on keskimäärin 1600 työtuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. Asetuksessa määritellään, että opiskelijan tulee opinnoissaan osoittaa saavuttaneensa sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, jota julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan edellytetään valtion henkilöstöltä. Samoin edellytetään, että opiskelija osoittaa saavuttaneensa vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kansainvälisen kehityksen seuraamisen. Tutkintoasetuksessa määritellään tavoitteet alemmalle ja ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Tavoitteet koskevat opinnoissa saatavia valmiuksia, oman alan seuraamis- ja kehittämisvalmiuksia sekä tieteellisen ajattelun ja taiteellisen työn edellyttämiä valmiuksia, työelämän kehittämis- ja asiantuntijavalmiuksia sekä viestinnällisiä valmiuksia. Alempi korkeakoulututkinto voi koostua perus- ja aineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, monitieteisistä opintokokonaisuuksista, harjoittelusta ja muista tarvittavista opinnoista. Ylempi korkeakoulututkinto voi koostua perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, monitieteisistä opintokokonaisuuksista, harjoittelusta ja muista tarvittavista opinnoista. Perusopintojen laajuudeksi määritellään vähintään 25 opintopistettä. Aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteen laajuus on 6-10 opintopistettä. Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen laajuus on opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on tästä poikkeus. Sen laajuus on 210 opintopistettä. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tästä poikkeus on ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattu ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma, joka voi olla laajuudeltaan vain 90 opintopistettä. Tutkinnon laajuudesta on myös muita poikkeuksia. Psykologian maisterin ja musiikin maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus ylemmässä korkeakoulututkinnossa on 150 opintopistettä. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on tällöin 360 opintopistettä ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus 300 opintopistettä. Tutkintoasetuksessa käsitellään myös sitä, miten eri opinnot, kypsyysnäyte ja kielitaidon osoittaminen sijoittuvat tutkintojen rakenteisiin. Asetus määrittelee, että eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä noudatetaan Euroopan yhteisön lainsäädännön määrittelemää koulutuksen vähimmäistasoa. Opettajankoulutuksen osalta tutkintoasetus määrittelee opettajankoulutuksen yleiset tavoitteet ja opettajankoulutukseen kuuluvat opinnot ja niiden laajuuden. Säädökset koskevat lastentarhanopettajien, luokanopettajien, erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja aineenopettajien koulutusta. Tutkintoasetuksessa säädetään tieteellisen ja taiteellisen jatkotutkinnon tavoitteista sekä jatkotutkinnon suoritustavoista. Jatkotutkinnon laajuutta ei määritellä eikä myöskään suorituksen tavoiteaikaa. Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tutkintoasetus määrittelee myös opiskelijan mahdollisuudet muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen sekä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksen rakenteen ja pääsisällöt. Asetuksessa säädetään tiettyjen oppiarvojen käyttämisestä.
4 4 Tutkintoasetukseen sisältyy yliopistoille yleisvelvoite tutkintojensa, opetuksensa ja opintojensa arviointiin ja kehittämiseen Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (568/2005) Asetus määrittelee, minkä alojen, oppiaineryhmien ja oppiaineiden syventäviä opintoja yliopistot voivat järjestää humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja terveystieteiden alalla. Yliopisto ei voi näillä aloilla aloittaa syventävien opintojen järjestämistä eikä luopua opintojen järjestämisestä ilman ko. asetuksen muutosta. Muutos edellyttää yliopiston esitystä. Asetus määrittelee opettajankoulutuksen koulutusvastuun jakaantumisen eri yliopistojen kesken. Koulutusvastuuasetuksessa säädetään myös koulutusohjelmista kuvataiteen, taideteollisen, tanssin, teatterin ja musiikin alalla sekä teknistieteellisellä alalla. Asetuksessa säädetään myös sosiaalityön koulutuksen järjestämisestä ja erikoistumiskoulutuksista. 4. Ammattikorkeakoulut 4.1. Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003) Ammattikorkeakoululaissa ja valtioneuvoston asetuksessa säädetään opintojen, opetuksen ja tutkintojen osalta muun muassa seuraavista asioista: koulutustehtävä, ammattikorkeakouluissa annettava opetus, ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot, koulutusohjelmat, tutkintojen tavoitteet, opetus- ja tutkintokielet, opiskeluoikeus ja opintojen arviointi. Seuraavassa kuvataan säädösten sisältöä pääpiirteittäin. Ammattikorkeakoulun koulutustehtävä määrätään ammattikorkeakoulun toimiluvassa, jonka valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle. Koulutustehtävä pitää sisällään ammattikorkeakoulun toimialan, ammattikorkeakoulun opetuskielen sekä nuorten koulutuksen ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sijaintipaikat. Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1) humanistinen ja kasvatusala; 2) kulttuuriala; 3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; 4) luonnontieteiden ala: 5) tekniikan ja liikenteen ala; 6) luonnonvara- ja ympäristöala; 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; 8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Ammattikorkeakoulussa annetaan sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Valtioneuvoston asetuksen 3 :ssä on lueteltu kaikki
5 5 ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä niiden tutkintonimikkeet (suomi, ruotsi, englanti). Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista ammattikorkeakoulun esityksestä. Opetusministeriön päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintopisteinä sekä harjoittelun laajuus. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien tulee olla laajuudeltaan vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisten opintojen mittaisia. Erityisistä syistä tutkinto voi olla neljää vuotta laajempikin. Valtioneuvoston asetuksessa on säädetty tarkemmin opintojen laajuudesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 240 opintopistettä laajemmaksikin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Ammattikorkeakouluilta edellytetään, että ne järjestävät opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Opiskeluoikeudesta ja sen menettämisestä on säädetty ammattikorkeakoululain 24 ja 25 :ssä. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman opetussuunnitelman ja tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti. Opiskeluoikeus on rajattu siten, että kokopäiväopiskelijan on suoritettava tutkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Opiskelija voi olla tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi tai jos hän ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä enimmäisajassa. Ammattikorkeakoulu voi myöntää erityisestä syystä opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista säädetään tutkintoon johtavien opintojen rakenteesta, tutkintojen tavoitteista, kielitaidosta, opintojaksoista ja opetussuunnitelmista sekä kypsyysnäytteestä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen rakenne on säädetty koostuvaksi perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet koskevat opinnoissa saatavia valmiuksia asianomaisella alalla asiantuntijatehtävissä toimimista varten, oman alan seuraamis- ja kehittämisvalmiuksia, valmiuksia oman ammattitaidon kehittämiseen ja jatko-opintoihin, viestintä- ja kielitaitoa sekä kansainvälisen toiminnan valmiuksia. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, jota julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan edellytetään valtion henkilöstöltä. Samoin edellytetään, että opiskelija osoittaa saavuttaneensa yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opetuksen järjestämisestä asetuksessa säädetään, että opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia. Koulutusohjelman
6 opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla. 6 Asetus määrittelee myös opiskelijan mahdollisuudet muualla suoritettujen opintojen tai osaamisen hyväksilukemiseen. Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muualla suoritettuja opintoja ja korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Tämän lisäksi hän voi ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen ja korvata tutkinto-opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joiden laajuus on opintopistettä. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritetaan tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden. 5. Korkeakoulututkintojen järjestelmä 5.1. Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä määrittelee, mitkä ovat korkeakoulututkintoja. Asetuksessa luetellaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä mainitaan niiden aiemmat nimet. Siihen sisältyy luettelo nykyisistä ja aiemmista korkeakoulututkinnoista. Asetus määrittelee myös tutkinnon ja opintosuorituksen tuottaman kelpoisuuden. Siinä säädetään lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä terveydenhuollon alan ja Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistumisopinnoista sekä erikoistumisopintorekisteristä. 6. Alakohtaiset tutkinnot ja koulutusvastuut Kauppatieteellinen ala (yliopistot) Alalla voidaan tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan suorittaa seuraavat tutkinnot: Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Economics and Business Administration) Edellä mainittuja tutkintoja voidaan suorittaa Aalto -yliopistossa, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa. Opetusministeriön asetuksen yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista annetun asetuksen 568/2005 mukaan yhteiskuntatieteellisissä tut-
7 7 kinnoissa taloustieteen ala on pääaineen asemassa Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (ammattikorkeakoulut) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla on liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration. Luonnontieteiden ala (ammattikorkeakoulut) Luonnontieteiden alalla on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration. Luonnontieteiden alalla on liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration. Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat ja järjestävät ammattikorkeakoulut löytyvät seuraavista linkeistä: kinnot/ko_yhteenveto_amk_tutkinnot_2010.pdf kinnot/ko_yhteenveto_amk_ylemmat_2010.pdf 7. Keskustelukysymyksiä Yhteiset kysymykset tutkinnoista ja koulutusvastuusta 1) Onko tutkintojen ja koulutusvastuiden osalta säädöksissä (yliopistolaki 558/2009, yliopistojen tutkintoasetus 794/2004, yliopistojen koulutusvastuuasetus 568/2005) yleisiä muutostarpeita? Onko tutkintojen ja koulutustehtävän osalta säädöksissä (Ammattikorkeakoululaki 351/2003 ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003) yleisiä muutostarpeita? 2) Tutkintoja ja koulutusvastuita määritellään eri tavoilla ja käsitteillä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Myös yliopistojen koulutusalojen kesken on eroja käytettävissä käsitteissä. Säädöksissä käytettyjä käsitteitä ovat muun muassa toimiala (L 351/2003), koulutustehtävä (L 351/2003), koulutusvastuu (L 558/2009), ala (L 558/2009), koulutusala (L 558/2009), opinala (A 464/1998), koulutusohjelma (L 558/2009 ja L 351/2003), tutkinto-ohjelma (OPM A 568/2005), oppiaine (A 794/2004), oppiaineryhmä (OPM A 568/2005), pääaineen asemassa oleva (OPM A 568/2005), suuntautumisvaihtoehto
8 8 (A 352/2003) ammatillinen jatkotutkinto (L 558/2009), erikoistumiskoulutus (L 558/2009), erikoistumisopinnot (A 464/1998), ammatilliset erikoistumisopinnot (L 351/2003), erikoisala (A 678/1998) ja erilliset opinnot (A 1082/2009). Millainen on koulutusalojen näkemys tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksissä käytettävistä käsitteistä? 3) Tarvitaanko alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteissa muutoksia? Tarvitaanko tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteissa muutoksia? Tarvitaanko ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteissa muutoksia? 4) Tarvitaanko yliopistoissa mainintaa koulutuksen järjestämisestä oppiainepohjaisesti ja koulutusohjelmina? Tarvitaanko maisteriohjelmia koskevia säädöksiä? Tarvitaanko alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon rakenteissa, tutkintojen laajuuksissa tai opintosuorituksien laajuuksissa muutoksia? Onko tarvetta määritellä tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen laajuutta tai kestoa? Tarvitaanko ammattikorkeakouluissa muutoksia säädöksiin koulutuksen järjestämistavasta? Tarvitaanko ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rakenteissa tai tutkintojen laajuuksissa muutoksia? Tarvitaanko muutoksia säätelyyn tutkintonimikkeistä? 5) Tarvitaanko lisensiaatin tutkintoa koskeviin säädöksiin muutoksia? Tarvitaanko säädöksiä, jotka koskevat korkeakoulujen muuta kuin tutkinnon suorittamiseen tähtäävää koulutusta? 6) Tarvitaanko muutoksia koulutusaloihin? Millaisia näkemyksiä on koulutusvastuun ja koulutustehtävän säätelystä? Alakohtaiset kysymykset Kauppatieteellinen ala (yliopistot) 1) Onko alan tutkintojen nimissä muutostarpeita? 2) Onko tarpeen säätää erikseen kauppatieteiden tutkinnosta ja taloustieteen alasta? 3) Onko säädösmuutostarpeita, joita halutaan tuoda esille? Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (ammattikorkeakoulut) Luonnontieteiden ala (ammattikorkeakoulut) 1) Onko alan tutkintojen nimissä tai tutkintonimikkeissä muutostarpeita? 2) Onko säädösmuutostarpeita, joita ala haluaa tuoda esille? 1) Onko alan tutkintojen nimissä tai tutkintonimikkeissä muutostarpeita? 2) Onko säädösmuutostarpeita, joita ala haluaa tuoda esille?
Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden alat (yliopistot) Keskustelutilaisuus 19.4.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kasvatustieteellinen ala ja opettajankoulutus (yliopistot) Keskustelutilaisuus 13.4.2011 MUISTIO
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.2.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Humanistinen ala Keskustelutilaisuus 1.3.2011 MUISTIO JA KESKUSTELUKYSYMYKSET TUTKINNOISTA JA KOULUTUSVASTUUSTA
LisätiedotOikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus 14.3.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot)
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kuvataiteen ala, musiikin ala, taideteollinen ala, tanssiala, teatteriala (yliopistot), kulttuuriala
LisätiedotAlempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19. päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011
LisätiedotValtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 19.8.2004/794. 1 luku Yleisiä säännöksiä. 3 luku Ylempi korkeakoulututkinto
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 19.8.2004/794 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20040794. Vastuunrajoitus ja tulosteen
LisätiedotValtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
LUONNOS 25.5.2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain
LisätiedotAmmattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:
1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 78/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain. liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 78/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi
LisätiedotOpiskelijamäärätiedot 20.9.2005
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 49 50 39 46 70 56 % 99 % -22 % 8 %
1 Savonia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
Lisätiedot308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)
VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty
LisätiedotLAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ
Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotKarelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016
1 Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19
LisätiedotLUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Työelämäpalvelut Harri Mikkonen 1. Tutkintokoulutus Ylempi (AMK) Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu 2. Täydennyskoulutus Erikoistumisopinnot
LisätiedotValtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta
LisätiedotN:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotYliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys
Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %
1 Centria-ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotHUMANISTISEN TIEDEKUNNAN
11 HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPETUSSUUNNITELMAT TUTKINTOJEN SUORITTAMINEN Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) tulee voimaan 1.8. 2005. Tämän asetuksen mukaisissa tutkinnoissa
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %
1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %
1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotLUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %
1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %
1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %
1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotKASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA
1(7) KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA ERITYISPEDAGOGIIKKA Erityispedagogiikan perusopinnot Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä erityispedagogiikasta vähintään syventävät opinnot. Opintojen järjestäminen
LisätiedotOpetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta
KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %
1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotSiirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)
YHTEISKUNTATIETEIDEN JA KAUPPATIETEIDEN TIEDEKUNTA Katso koulutusten kuvaukset yliopiston verkkosivulta tai koulutustarjontaesitteestä tai Opintopolusta. Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotKAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET
KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja
LisätiedotLausuntopyyntö OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta
Lausuntopyyntö OKM/32/010/2013 07.10.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
14.12.2011 1/10 Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 14.12.2011. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä
LisätiedotTutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa, tilanne 27.2.2018 1. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavat koulutukset (ml. erilliset maisteriohjelmat ja koulutukset, joissa
Lisätiedottältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotOmaehtoinen opiskelu. www.mol.fi. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu
Omaehtoinen opiskelu www.mol.fi Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Vuoden 2010 alusta lukien voit tietyin edellytyksin opiskella päätoimisia
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %
1 Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %
1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotTutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin
Lisätiedotammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakouluista annetun
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2012 2016 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op eo ped A I A II AIII Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 98/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain sekä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi
Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 13.6.2012. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä sovelletaan
LisätiedotLAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014
1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan
LisätiedotTeknillistieteellisen alan tutkintomääräykset
1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %
1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotYHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015
1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.
LisätiedotLUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA
1039/2013 5 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (SSKH)
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %
1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013
LisätiedotFilosofinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta Filosofinen tiedekunta toimii kahdella kampuksella, Joensuussa ja Savonlinnassa. Tiedekunnassa on neljä osastoa: humanistinen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto, soveltavan
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
Lisätiedot1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT
1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon
LisätiedotYliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat
14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,
LisätiedotYliopistohallinnon säädöksiä ja ohjeita
Yliopistohallinnon säädöksiä ja ohjeita Yliopistohallinnon säädöksiä ja ohjeita Kerstin Rosenqvist-Kekäläinen Yliopistohallinnon säädöksiä ja ohjeita Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 12/2005 Hakemistot,
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotOhje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan
LisätiedotMenetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.
Tutkintovaatimukset LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 584111 PERUSOPINNOT (25 OP) 582102 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op 581325 Ohjelmoinnin perusteet, 5 op 582103 Ohjelmoinnin
LisätiedotTutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
UEF// Terveystieteiden tiedekunta Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa
LisätiedotAlkuorientaation tavoitteet
Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen
LisätiedotKÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
1/13 Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa
Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima
LisätiedotVAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.5.2005
VAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.5.2005 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Vaasan yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin,
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 20.12.2013
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 20.12.2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN KOULUTUS- VASTUUN TÄSMENTÄMISESTÄ, YLIOPISTOJEN KOULUTUSOHJELMISTA JA ERIKOISTUMISKOULUTUKSISTA ANNETUN
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
Lisätiedot