Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Transkriptio

1 Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla IV: Osmanit ja Espanja Risto Marjomaa Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit Keskiaikainen sotalaitos Perusta sosiaalinen: kokosi yhteisön sotaan lojaalisuussuhteilla kaikki vastaavat omasta ylläpidostaan Ongelmat hallitsijan kannalta: lyhyitä ja rajoitettuja sotaretkiä uskollisuus ehdollista alamaisten kyky itsenäiseen sodankäyntiin Yritettiin korvata osin palkkajoukoilla 2 1

2 Byrokraattinen sotalaitos Lähtökohta valtion vahvistaminen: resurssien tehokkaampi kokoaminen väkivalta hallitsijan monopoliksi Toimintamalli: tarjoaa verotuksen vastineeksi turvallisuutta luo hierarkkisen organisaation Mahdollistaa vallan nopean kasvattamisen 3 Risti ja puolikuu Vuosisatainen taistelu Välimerestä: Itä: Konstantinopoli ja Balkan Länsi: Iberian niemimaa ja Maghreb Byrokraattisten sotalaitosten nousu: Osmanien sulttaanikunta Espanjan kuningaskunta (+Habsburgit) 4 2

3 Osman-dynastia Perustajana Osman Bey ( ): läntisin Anatolian turkkilaisista heimoista kasvoi naapuriensa kustannuksella Nopea kasvu 1300-luvun lopulta lähtien: 1362: Adrianopoli (Eurooppaan) 1453: Konstantinopoli 1517: Egypti ja Lähi-itä 1526: Mohacs (Unkari) 1529: Wienin piiritys 5 Päälliköiden päällikkö Perinteinen sotaväki: turkomaanit: turkkilaisklaanien ratsuväki ghazit: vapaaehtoisia uskonsotureita ghulamit: beyn orjasotilaita yaya: paikallinen nostoväki Ongelmana epävakaus ja luottamuspula: ylläpitävänä voimana henkilösuhteet ei kiinteitä yksiköitä tai sotilaskoulutusta 6 3

4 Janitsaarit (yeni ceri) Perustaja sulttaani Murat I (h ) Orjasotilaita: uusi versio perinteisestä islamilaisesta mallista aluksi värvättyjä sotavankeja värväys osaksi kristittyjen verotusta Koulutus ja uskollisuus: huostaan otetut poikalapset töihin pelloille opettelemaan kieltä ja uskontoa koulutukseen: osa hallintoon, loput sotilaiksi arvostettu asema sulttaanin orjina 7 Sulttaanin armeija Ytimenä janitsaarit (n ): arkebuuseilla (ja lapiolla) varustettua jalkaväkeä perusyksikkönä orta ( ) Sipahit: timar-läänityksiä n pohjana bysanttilainen läänitysmalli Maailman vahvin tykistö: tykkimiehet ammattilaisia Maailman suurin kaleerilaivasto: soutajat sotavankeja Maghrebin kaapparit (Barbarossa) 8 4

5 Osmanien suuruuden aika ( ) Ylivoimainen vihollisiinsa nähden: kenttäarmeijoissa > vakinaista armeijaa ratsuväen rynnäkköjä jalkaväen suojasta Sotilasbyrokratian tehokkuus: janitsaarien koulutus ja elintaso pysyvät yksiköt; ylennykset kyvyn pohjalta veteraaneille eläkejärjestelyjä Konstantinopolin suuret kaleeritelakat ase- ja ammusmanufaktuureja 9 Osmanien hiipuva mahti Kasvun rajat vastaan 1500-luvun lopulla: sotaretket alkoivat Konstantinopolista kohteeseen ehdittävä kesän aikana Heikentyminen 1600-luvulla: dynastinen valtataistelu: kruununperimys etninen ja uskonnollinen hajanaisuus keskushallinnon otteen herpoaminen talouskasvu länttä hitaampaa (Amerikka) 10 5

6 Turkkilaiset Wienin porteilla Neljä vuosisataa kristityn Euroopan uhkana Pakotti kehittämään sotalaitosta: Unkarin musta armeija (husaarit) Itävallan linnoitukset ja palkkajoukot Puolalaiset husaarit Espanjan terciot ja kaleerilaivasto 11 Ferdinand ja Isabella Trastámara-dynastian liitto (1474): Isabella I: Kastilian kuningaskunta (Isabella) Ferdinand II: Aragonian kruunut (Aragonia, Valencia, Barcelona, Sisilia) Kastilian sisällissota Granadan valloitus (reconquista): valtakunnan sisäinen yhdistäminen vallan keskittäminen hallitsijalle 12 6

7 Kastilian armeija Kuningattaren omat sotajoukot: palkatut asemiehet: tykkimiehet hallitsijan vasallit Suurvasallien ja piispojen sotajoukot Ritarikunnat: Santiago, Alcantára, Calatrava Hermandades veljeskunnat Suuri kuormasto: kauppiaita paljon naisia (prostituoidut, pyykkärit jne.) 13 Granadan valloituksen seuraukset Sotilashallinnon kehittyminen: ylläpito keskitetysti verovaroista vasalleista osa kuninkaan joukkoja Sotataidon kehittyminen: jalkaväen kasvava merkitys; keihäsmiehet ja arkebusieerit kuninkaallinen tykistö; vasallien linnoista ei enää turvapaikaksi 14 7

8 Ferdinandin uudistukset Kirkon sotilaallisen vallan heikentäminen: piispoiksi uskottuja miehiä Ferdinandista ritarikuntien suurmestari Hermandadesin lakkautus (1498): tilalle vakinaisesti ylläpidetty sotaväki uusia säädöksiä Hallitsijalle ei enää sisäistä uhkaa 15 Italian ja Maghrebin sodat ( ) Syy: barbareskit ja Napolin perimys Merentakaisen vakinaisen armeijan alku: sotilaat eivät enää talveksi kotiin komentajista (capitan) vakinaisia upseereja talonpojista (peón) sotilaita (infanta) Armeijasta valtion pysyvä kuluerä: byrokratia: resurssien valjastaminen Amerikan kulta ja hopea 16 8

9 Espanjan jalkaväki Esikuvat: Rooma, sveitsiläiset, janitsaarit Gonzalo de Cordoba El Gran Capitan Vapaaehtoisia talonpoikia: kapteenien värväämiä valtion palkalla pysyvyys; koulutus, toverihenki Kuninkaan sotilaita; kuninkaan tukena, ei aatelin tai kansan luotettavampia kuin palkkasotilaat 17 Espanjalainen Tercio Pysyvä organisaatio ( miestä): jakautui kymmeneen komppaniaan aluksi kolme terciota > kasvoi Taktiikka: keihäsmiehet tiheissä neliöissä pyssymiehet kulmissa pienissä ryhmissä Habsburgien sotavoima vuosisadan ajan Alankomaiden sodan armeijassa sotilasta 18 9

10 Merisotaa yksityisten voimin Keskiajalla harvoin valtion sotalaivoja (Venetsia): kauppalaivoja ja kaappareita tarpeen mukaan taktiikka: ammuskelua ja entrausta Sodan yksityisyrittäjiä Välimerellä: ritarikunnat: johanniitat (Rhodos) barbareskit: Pohjois-Afrikka 19 Suuret kaleerilaivastot Tykkien käyttö suosi aluksi soutulaivoja: ketteryys auttoi tähtäämään Aluksi yksityisiä kontrahteja: Andrea Doria ja barbareskit Laivastojen kasvaessa hallitsijoiden käsiin: valtava resurssien kokoamisen tarve taistelu Välimeren herruudesta (Lepanto 1571) Ylläpidon kalleus romautti 1570-luvulla: kaapparisodan paluu purjelaivastojen nousu (Suuri armada) 20 10

11 Kuningas tekee vararikon Habsburgien imperiumin sotakulut: Osmanit ja barbareskit Ranska liittolaisineen Saksan ja Alankomaiden protestantit Toistuvia vararikkoja 1500-luvun lopulla halukkuus maksaa veroja laskee inflaatio (Amerikan hopea) ja eroosio heikkenevä kyky luoda turvallisuutta 21 Espanjan perikato Byrokraattisen keskusvallan hajoaminen: kapinoita: Alankomaat, Napoli, Katalonia valtaa takaisin paikallisten ylimysten käsiin Romahdus 1600-luvun lopulla: Amerikan hopeavirta alkaa ehtyä resurssien kokoaminen heikkenee ei enää varaa kenttäarmeijaan Uusi nousu 1700-luvulla Habsburgien imperiumin hajottua 22 11