LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POROTALOUDEN JA LUONTAISELIN- KEINOJEN RAKENNETUESTA

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite Muistio x.x.2013 LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POROTALOUDEN JA LUONTAISELIN- KEINOJEN RAKENNETUESTA 1. Yleistä Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista (986/2011, jäljempänä porotalouden rakennetukilaki) sisältää porotaloutta ja luontaiselinkeinojen harjoittamista koskevat seuraavat tukijärjestelmät: elinkeinonharjoittajan investointituki, nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki, elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki, paliskunnan investointituki, paliskunnan aitojen kunnossapitotuki, tutkimusrahoitus ja erityiset etuudet. Laki on vahvistettu vuonna 2011 ja sen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettynä ajankohtana, koska lakiin sisältyi tukitoimenpiteitä, jotka edellyttivät EU:n komission hyväksyntää. Pääosin kysymys oli lakiin alun perin sisältyneestä vapaaehtoisesta velkajärjestelystä, jolle komissio ei antanut hyväksyntäänsä ja valtiontuki-ilmoitus lopulta peruttiin laittoman valtiontuen tutkinnan estämiseksi. Lain vahvistamisen jälkeen myös EU:n valtiontukisäännöt ja EU:n maaseuturahastoa koskeva lainsäädäntö on uusittu. Kuten aikaisemmalla ohjelmakaudella myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on sisällytetty nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki avustuksen osalta osarahoitettuna tukena. Lakiin sisältyy myös mahdollisuus myöntää muitakin tukia osarahoitettuina. Lakia on muutettu lailla ( /2015 ) siten, että siinä on otettu huomioon EU:n valtiontukisääntöjen ja maaseuturahastoa koskevan lainsäädännön muutokset sekä kumottu vapaaehtoisia velkajärjestelyjä koskeneet säännökset. Lakien on tarkoitus tulla voimaan Samaan hallituksen esitykseen (HE vp) sisältyi myös esitys kolttalain (253/1995) muuttamisesta osaksi lain mukauttamiseksi uusiin valtiontukisääntöihin, mutta osaksi myös tukijärjestelmien selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Tavoitteena on ollut siirtää samantyyppiset tuet yhden laina nojalla myönnettäviksi. Sen vuoksi porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevat elinkeinotuet on lainmuutoksella siirretty kolttalaista porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettuun lakiin. Lain ja sen nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen toimeenpanossa on tarkoitus hyödyntää myös maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/ artiklaan sisältyvää mahdollisuutta myöntää porotalouteen kansallista tukea komission suostumuksin. Tätä koskeva esitys on tehty komissiolle ja komissio on hyväksynyt esityksen x.x Lakiin sisältyy runsaasti valtuuksia antaa säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Näitä on 4-7, 11, 12, 14-17, 19-23, 25-28, 30-33, 36, 37, 39, 42, 43, 56, 57, 60-65, 69, 72, 87, 89-91, 97, 106, 125 ja 127 :ssä. Valtuudet antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella koskevat varsinkin tuettavaa toimintaa, tuen myöntämisen edellytyksiä, tukitasoa, tuen muotoa ja määrää ja hyväksyttäviä kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin

2 2 lakia tarkemmin muun muassa porotalous- ja luontaiselinkeinotilasta, elinkeinoista, toimenpiteen aloittamisesta, suunnitelmista, lainoista, avustusten maksamisesta, lainojen nostoista, maksuhelpotuksista, lainojen siirrosta ja ehtojen muuttamisesta, seurannasta ja erityisistä etuuksista. 2. Ehdotettu asetus Asetuksella ensinnäkin säädettäisiin tukijärjestelmin käyttöönotosta ja määräajasta, jonka ne ovat voimassa. Määräajan ehdotetaan päättyvän , jolloin myös 2014 alkanut EU:n rahastokausi päättyy ja nykyisten EU:n valtiontukisääntöjen voimassaolo päättyy. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi muun muassa tarkemmin luontaiselinkeinoista erityisesti siltä osin, kuin kysymys on luontaiselinkeinoksi katsottavasta tavanomaisesta maataloudesta, porotalous- ja luontaiselinkeinotilan vähimmäis- ja enimmäiskoosta, tuen saajalta edellytettävästä ammattitaidosta, eri toimenpiteiden aloittamisesta, rakentamis- ja liiketoimintasuunnitelmien sisällöstä, porotalous- ja luontaiselinkeinotilan hallinnasta, elinkeinonharjoittajan tuloista, tuettavien toimenpiteiden valintaperusteista, Ehdotettu asetus noudattaa varsin pitkälle porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin perustunutta tukijärjestelmää. Siinä on kuitenkin merkittävältä osin otettu huomioon porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraporttiin (mmm 2008:10) sisältyneitä muutosehdotuksia. Lisäksi esityksen sisältöön ovat vaikuttaneet uudistunut EU:n lainsäädäntö. 3. Asetusehdotuksen yksityiskohtainen sisältö 3.1 Yleiset säännökset Luvussa määriteltäisiin eräitä käsitteitä, joita ei ole täsmennetty laissa tai joita käytetään ehdotetussa asetuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi tavanomainen maatalous ja alkutuotanto. Luontaiselinkeinoksi laskettaisiin vain maatalous, joka vaatii keskimäärin enintään henkilötyötuntia vuodessa. Asetuksessa määriteltäisiin myös luontaiselinkeinoon liittyvät elinkeinot, jotka voidaan ottaa huomioon tilan kannattavuutta arvioitaessa. Tilalta edellytettäisiin pääsääntöisesti asunto- ja tuotantorakennuksia. Pääsääntöisesti tilan vähimmäiskoko olisi 0,5 ha ja enimmäiskoko 100 ha. Siitä voisi metsämaata olla enintään 200 kuutiometrin vuotuista kestävää tuottoa vastaava määrä tai 20 ha peltoa. Aikaisemmasta poiketen aloitustukea myönnettäessä porotaloustilalta kuitenkin edellytettäisiin vain vähintään yhden hehtaarin alaa ja talousrakennusta. Elinkeinon harjoittamisen aloittaminen aloitustukea myönnettäessä ratkaistaisiin tilan hankinnan ajankohdan perusteella kuten tähänkin asti. Samoin edelleen edellytettäisiin porotaloutta harjoitettaessa 80 eloporon porokarjaa tai, jos määrä on täyttynyt jo ennen tuen hakemista, poromäärän 1,5-kertaistamista, mikä on tärkeää etenkin saamelaisten kotiseutualueella. Vähemmälläkin poromäärällä voisi edelleen saada aloitustukea, jos muiden luontaiselinkeinojen avulla voidaan osoittaa toiminnasta saatavan vähintään euron vuotuiset tulot. Muiden toimenpiteiden, erityisesti investoinnin aloittaminen arvioitaisiin edelleen rakentamisessa joko perustusten tekemisen tai urakkasopimuksen tekemisen perusteella, muissa toimenpiteissä ratkaisevaa olisi toiminnan tosiasiallinen aloittaminen, sopimuksen tekeminen tai hankinnan suorittaminen.

3 3 Vaikka aloitettuun toimenpiteeseen pääsääntöisesti ei voitaisi myöntää tukea, poikkeuksen muodostavat paliskunnan suoja-aitainvestoinnit ja muut aidat, jotka voisi eräin edellytyksin aloittaa ennen hakemuksen tekemistä, jos hakemus on kuitenkin tehty heti, kun se on ollut mahdollista. 3.2 Elinkeinon harjoittajaa ja elinkeinoa koskevat edellytykset Paitsi vähimmäistulo, asetuksessa määriteltäisiin myös muusta kuin luontaiselinkeinosta saatavat enimmäistulot, joiden määrä asunnonrakentamistukea haettaessa on euroa ja muuta tukea haettaessa euroa. Määrät vastaavat aikaisempia enimmäisrajoja indeksitarkistuksen jälkeen. Ulkopuolisiin tuloihin ei luettaisi sosiaaliperusteisia tuloja. Ammattitaitovaatimuksena säilyisi edelleen pääsääntöisesti soveltuva toisen asteen luonnonvara-alan koulutus, jonka voisi korvata osin työkokemuksella yhdistettynä lyhyempään koulutuksen. Tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon myös vaikutukset ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin. liiketoimintasuunnitelmalla osoitettaisiin hakijan nykyinen tilanne ja tavoite, johon tuen avulla pyritään Elinkeinon harjoittajan investointituki Porotalouden rakennetukilain 24 :n 1 momentin mukaan porotalouden harjoittajalle voidaan myöntää tukea porotaloudessa tarpeellisiin investointeihin, jotka lisäävät tehokkuutta, parantavat laatua, turvaavat toimintaedellytyksiä tai helpottavat elinkeinon sopeutumista uusiin olosuhteisiin tai vaatimuksiin. Tukea voidaan myöntää sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden hankintaa koskeviin investointeihin. Vastaaviin tarkoituksiin voidaan myöntää tukea myös muun luontaiselinkeinon harjoittamisessa tarpeellisiin investointeihin. Pykälän 3 momentin asetuksenantovaltuuden nojalla asetuksella täsmennettäisiin investointituen myöntämisen edellytyksiä. Tukikelpoisia investointeja olisivat tuotannossa ja tuotteiden kauppakunnostuksessa tarvittavat rakennusinvestoinnit, vesi-, viemäröinti-, ja sähköliittymät, porojen hankinta, poronhoidossa tarvittavien moottorikelkkojen ja maastonelikoiden ja muun elinkeinon harjoittamisessa välttämättömän irtaimiston hankinta. Porojen ja maastoajoneuvojen hankintaan voitaisiin myöntää tukea alle 40-vuotiaalle vähintään 50 poron omistajalle, joka sitoutuu tekemään paliskunnan hyväksi poronhoitotöitä. Tuki myönnettäisiin kansallisista varoista ja tuen prosentuaalinen enimmäismäärä voisi vaihdella tukikohteittain Elinkeinon harjoittajan aloitustuki Parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/1305/2013 mukaan aloitustukea voitaisiin myöntää henkilölle, joka tukea hakiessaan on alle 41-vuotias ja aloittaa tilanpidon ensimmäistä kertaa. Nuoren elinkeinon harjoittajan aloitustuki myönnettäisiin EU:n osarahoittamana ja se perustuisi mainittuun asetukseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi tilan hankinta ja aloittamisajankohta ratkaistaisiin sen perusteella. Lisäksi tuen hakijalta edellytettäisiin riittävää ammattitaitoa, liiketoimintasuunnitelman esittämistä ja sen toteuttamista ja hakijalla tulisi olla tilan hankinnan jälkeen vähintään 80 eloporon porokarja tai, jos hänellä on vähintään tämä määrä poroja ennestään, hakijan edellytetään 1,5- kertaistavan poromääränsä määräajassa.

4 4 Aloitustukea voitaisiin myöntää euron suuruisena avustuksena ja enintään euron lainana, johon voisi liittyä tukea enintään euroa Elinkeinon harjoittajan asunnonrakentamistuki Tukea asunnon rakentamiseen voitaisiin myöntää elinkeinon harjoittajan ja hänen perheenjäsentensä asumiseen tarkoitettuun rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaukseen. Tuettavan rakennuksen enimmäishuoneistoalaksi ehdotetaan pääsääntöisesti 110 neliömetriä. Peruskorjattavan rakennuksen huoneistoala voisi olla enintään 250 neliömetriä. Tuki myönnettäisiin pääsääntöisesti lainamuotoisena tukena. Luontaiselinkeinoalueella voitaisiin kuitenkin myöntää lainan lisäksi avustusta Paliskunnan investointituki Paliskunnille voitaisiin myöntää avustusta poroteurastamojen peruskorjaukseen, este-, merkintä-, erotus-, syöttö-, laidun- tai suoja-aidan rakentamiseen tai peruskorjaamiseen, työmaaasuntoihin, vesi-, viemäröinti-, sähköistys- ja tietöihin ja liittymien hankintaan sekä maastoajoneuvojen ja muun poronhoidossa tarpeellisen irtaimiston hankintaan. Edellytyksenä olisi, että paliskunta noudattaa poronhoitolakia ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta suurimmasta sallitusta poromäärästä. Avustuksen enimmäismäärä voisi vaihdella tukikohteittain 5 ja 70 prosentin välillä hyväksyttävistä kustannuksista. 3.7 Paliskunnan aitojen kunnossapitotuki Paliskunnille voitaisiin myöntää vuosittain euroa avustusta poronhoidossa tarpeellisten aitojen kunnossapitoon esittämänsä kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Tukea myönnettäessä otettaisiin kuitenkin huomioon myös muut seikat, muun muassa koko poronhoitoalueen aitojen kunnossapitotarve. Avustuksen käyttökohteita olisivat muun muassa tarvike- ja palkkakustannukset. 3.8 Tutkimusrahoitus Porotalouden rakennetukilain mukaan tuen hakijoina voivat olla yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt ja luonnolliset henkilöt. Käytännössä tukea myönnetään yleensä tutkimuslaitoksille ja yliopistoille. Tutkimusrahoitusta voitaisiin myöntää porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevien taloudellisten, sosiaalisten, teknisten, ympäristöllisten, hallinnollisten ja oikeudellisten kysymysten tutkimukseen ja selvittelyyn sekä kilpailu- ja koerakennustoimintaan. Tutkimusrahoitukseen sovellettaisiin EU:n maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen tutkimuksen tukemista koskevia säännöksiä, joiden mukaan tuki voi olla enimmillään 100 prosenttia kustannuksista, mutta tutkimustulokset on asetettava julkisesti saataville. 3.9 Erityiset etuudet

5 5 Erityisillä etuuksilla porotalouden rakennetukilain 87 :ssä tarkoitetaan luontaiselinkeinon harjoittajan oikeutta ilman eri korvausta oikeus valtion maa- ja vesialueilla sijoittaa saamelaisten kotiseutualueella tukikohta porotaloutta varten, jos se on välttämätöntä poronhoidon kannalta, sijoittaa tukikohta metsästystä varten, jos siihen on erityisen painavia syitä, sijoittaa kalastusta varten tukikohta sekä kalakellareita ja varastosuojia elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömille paikoille kalastuselinkeinon kannalta merkittävien vesistöjen välittömään yhteyteen ja laiduntaa karjaa sekä koota sille heinää, lehdeksiä, järviluhtaa ja -kortetta. Tuen määrä ja hyväksyttävyys arvioitaisiin EU:n valtiontukisääntöihin kuuluvien ns. de minimis -asetusten perusteella. Tätä varten Metsähallituksen luvissa olisi mainittava myös lupaan sisältyvän etuuden arvo Tuen hakeminen Porotalouden rakennetukilain muutoksen jälkeen tukea voisi hakea paitsi vahvistetulla lomakkeella, myös sähköisesti. Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi investointeja ja asuntorahoitusta koskevasta vuosittaisesta neljästä hakuajasta, joiden päätyttyä hakemukset ratkaistaisiin. Jollei hakemus sisällä riittäviä tietoja ja asiakirjoja, se hylättäisiin. Aloitustukea voisi hakea jatkuvasti, kuitenkin kunkin vuoden marraskuun x päivään asti. Aitojen kunnossapitotuen ja tutkimusrahoituksen hakemiselle asetettaisiin vain yksi hakuaika vuodessa. Erityisiä etuuksia voisi hakea jatkuvasti Tuen maksaminen Porotalouden rakennetukilain muutoksen jälkeen myös avustuksen maksamista ja laina nostamista voisi hakea vahvistetun lomakkeen lisäksi myös sähköisesti. Avustuksen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä olisi tuetun toimenpiteen asianmukainen toteuttaminen, kustannuksen lopullinen maksu ja menon todennettavuus. Pääsääntöisesti laskut ja maksutositteet olisi liitettävä maksu- tai nostohakemukseen. Asuinrakennuksen rakentamiseen myönnetyn avustuksen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä olisi kuitenkin kunnan rakennustarkastajan tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän rakentamisen ammattihenkilön todistus rakennuksen valmiusasteesta ja rakentamisen toteuttamisesta hyväksytyn rakennussuunnitelman mukaisesti. Avustuksen maksamista ja lainan nostamista olisi pääsääntöisesti haettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä, jollei toteutusaikaa ole pidennetty Lainoja koskevat yleiset ehdot Valtionlainoja koskevat ehdot säilyisivät pääosin ennallaan. Valtionlainan viitekorko olisi edelleen 6 tai 12 kuukauden helibor-korko ja korkoon lisättävän kiinteän osuuden määrä 2 prosenttiyksikköä. Lainan kokonaiskorko olisi viitekoron ja kiinteän osuuden summa ja lainan saajan olisi maksettava tämän kokonaiskoron ja korkoetuuden erotuksen suuruista korkoa, kuitenkin vähintään 1 prosentin korkoa siihen asti, kunnes lainaan liittyvä tuki on käytetty kokonaan tai laina maksettu loppuun. Valtionlainaan liittyvänä tukena voitaisiin myöntää myös korkovapautta enintään 2 vuotta ja lyhennysten vapaavuosia enintään 3 vuotta.

6 6 Lainan korkoon liittyvä tuki diskontattaisiin tuen myöntöhetken arvoon EU:n valtiontukien laskennassa käyttämällä diskonttokorolla. Tukitaso lasketaan diskontatun koron perusteella. Sen sijaan myönnetyn tuen seurannassa käytetään tuen nimellisarvoista määrää. Korkotukilainan korkoon sovelletaan vastaavia sääntöjä kuin valtionlainan korkoetuuteen. Tuetun lainan voisi myös siirtää toiselle henkilölle ja lainaehtoja muuttaa tietyin ehdoin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen luvalla. Lainoille voisi myöntää myös maksuhelpotuksia Valtiontakaus Valtiontakaukset myönnetään täytetakauksina ja niillä edellytetään olevan vastavakuus. Esityksessä valtiontakauksen ehdotetaan suunnattaviksi ensisijaisesti toimintaan, jossa merkittävästi uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan tilan tuotantotoimintaa. Valtiontakaus voitaisiin myöntää vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Yhtä tilaa kohden saisi olla valtiontakauksia voimassa enintään euroa. Jos tilalla toimii valtiontakausta hakevan elinkeinonharjoittajan lisäksi oma yritys tai yritys, jossa hakija on osakkaana, niiden yhteenlaskettu takausten määrä ei saa ylittää edellä mainittua määrää. Valtiontakaus voisi ainoastaan erityisestä syystä olla suurempi kuin 30 prosenttia toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Jos samaan investointiin on myönnetty tai myönnetään avustusta, avustus ja valtiontakaus yhteensä eivät saisi ylittää 70 prosenttia investoinnin kokonaisrahoituksesta. Valtiontakaukseen liittyvän tuen määrä laskettaisiin samoin kuin maatiloille myönnettävän valtiontakauksen määrä Seuranta Tuen saajan olisi esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Valtionlainojen ja korkotukilainojen sekä niihin liittyvän tuen seuraamiseksi luottolaitosten olisi toimitettava Maaseutuvirastolle lainojen yksilöintiä, lainamäärää ja tuen käyttöä koskevat tiedot Erityiset säännökset Tuettavaa toimenpidettä toteutettaessa tuen saajan olisi noudatettava vastaavaa hankintamenettelyä kuin maatalouden rakennetuella toteutettavissa hankkeissa. Menettely on joustavampi kuin julkisista hankinnoista annetun lain mukainen EU-kynnysarvot alittavia hankintoja koskeva menettely. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin olisi sovellettava julkisista hankinnoista annettua lakia. 4. Vaikutukset 4.1 Taloudelliset

7 7 Lukuun ottamatta aloitusavustuksia sekä avustukset että valtionlainan myönnetään maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Myös valtiontakaukset myönnetään rahaston vastuulla. Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskeviin avustuksiin koltta-avustuksen mukaan lukien on osoitettu 2 miljoonan euron myöntövaltuus ja valtionlainoihin 1,5 euron myöntövaltuus vastaaviin tarkoituksiin. Valtiontaukset sisältyvät 10 euron valtiontakausten kokonaismyöntövaltuuteen vuodelle Aloitusavustukset myönnetään osarahoitteisina talousarvion momentilta Porotalouden rakennetukilakiin sisältyvät säännökset myös korkotukilainojen myöntämisestä ja vuodelle 2016 osoitettuun valtion talousarvion korkotukivaltuuteen sisältyvät myös porotalouden rakennetukilain mukaiset lainat. Vuonna 2016 ei kuitenkaan ole tarkoitus myöntää korkotukilainoja. Paliskuntien avustusten enimmäismääriä on joiltakin osin ehdotettu muutettaviksi. Näiden muutosten samoin kuin uutena tukena käyttöön otettavan aitojen kunnossapitoavustuksen tukimenoja lisäävän vaikutuksen yhteensä arvioidaan kuitenkin jäävän niin vähäiseksi, että tukimenojen arvioidaan kaiken kaikkiaan säilyvän lähellä entistä tasoaan. 4.2 Muut vaikutukset Ehdotetusta asetuksesta ei arvioida aiheutuvan erityisiä organisaatiovaikutuksia. Toimeenpano on lailla siirretty yksinomaan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäväksi ja siirron Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta arvioitiin tuolloin lisäävän Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviä 0,5 henkilötyövuodella, mutta tehtävien tulevan hoidetuiksi kuitenkin nykyisillä voimavaroilla. Samoin lakiin otetut säännökset sähköisesti menettelystä lisäävät alkuvaiheessa työtä Maaseutuvirastossa, mutta myöhemmin sähköisen menettelyn arvioidaan tuovan kustannussäästöjä yksinomaan paperisilla hakemuksilla tehtäviin hakemuksiin ja niiden käsittelyyn verrattuna. 5. Valmistelu Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: valtiovarainministeriö Maaseutuvirasto; Metsähallitus; Luonnonvarakeskus; Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Nordea Pankki Oyj; OP Pohjola ryhmä: Paliskuntain yhdistys; Nellimin kolttaneuvosto; Näätämön-Keväjärven kolttaneuvosto; Saamelaiskäräjät; Luontaiselinkeinojen liitto ry; Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Suomen porosaamelaiset ry: 6. Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan x.x.2016.