Selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kannattavuudesta

Transkriptio

1 1 (25) Tässä selvityksessä kerromme seuraavista aiheista: Yleistä 1 Analyysiosa Johdanto 2 Maksutulon kehitys 2 Markkinaosuudet 3 Vakuutusliikkeen tulos 5 Vakuustoiminnan tulos 8 Tunnuslukuja 10 Yhtiökohtaiset tulokset 14 Tilasto-osa Vakuutusmaksutulo 16 Luottotappiot 16 Maksetut korvaukset 17 Liikekulut 17 Vastuuvelka 18 Ammattitaudit 22 Tilastolähteet 25 Yleistä Finanssivalvonta julkaisee vuosittain selvityksen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kannattavuudesta. Selvitystä varten vakuutusyhtiöiltä on kerätty aineistoa tilivuosilta Aineistot perustuvat sekä tilinpäätöksen mukaisiin että vakuutusyhtiöiden sisäisen laskennan tuottamiin tietoihin, jotka ovat osittain tilintarkastamattomia. Selvitys käsittää ainoastaan tapaturmavakuutuslain mukaisia tietoja. Lakisääteinen urheilija-vakuutus jää siis tarkastelun ulkopuolelle. Jollei toisin määritellä, bruttoluvuilla tarkoitetaan lukuja ennen jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä. Vastaavasti nettoluvuilla tarkoitetaan lukuja jälleenvakuuttajien osuuden vähentämisen jälkeen, eli yhtiön omalla vastuulla olevaa osuutta. Tasoitusmäärä on jätetty tulostarkastelun ulkopuolelle eikä se siis tässä sisälly vakuutustekniseen vastuuvelkaan. Selvityksen tulosluvut on laskettu ennen veroja. Tuotoista ei ole vähennetty arviota sitoutuneen pääoman tuottovaatimuksesta. Selvitys jakautuu kahteen osaan, analyysiosaan ja tilastoosaan. Lisäksi selvitystä täydentää erillinen excel-taulukko, jossa on yhteenveto suomalaisilta yhtiöiltä kerätyistä tiedoista. Selvityksessä julkaistaan koko vakuutuslajin tietojen lisäksi myös yhtiökohtaisia laskelmia. Yhtiökohtaiset tiedot annetaan tarkastelujakson keskiarvojen mukaisina. Tulosta kuvaavista suhdeluvuista annetaan lisäksi hajontatiedot. Lisätietoja antavat johtava matemaatikko Pirkko Welin-Siikaluoma, puhelin , ja matemaatikko Maarit Paakkinen, puhelin

2 2 (25) ANALYYSIOSA Johdanto Tässä osassa annetaan tietoja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksuista ja tuloksesta. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausjärjestelmä on osa yhteiskunnan vastuulla olevaa sosiaaliturvaa. Peruslähtökohdiltaan vakuutus perustuu yksityiselle vakuutusjärjestelmälle delegoituun julkisen vallan käyttöön. Tapaturmavakuutuslain mukaan lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavalla vakuutuslaitoksella on oltava laskuperusteet, joissa määrätään, miten vakuutusmaksut lasketaan. Vakuutusmaksun laskuperusteet on laadittava siten, että vakuutusmaksut ovat kohtuullisessa suhteessa vakuutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ottaen huomioon työn aiheuttama tapaturma- ja ammattitautiriski. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan kohtuullisuuden arvioinnissa on otettava huomioon myös sijoitustoiminnan tuotot, vaikka tapaturmavakuutuslaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ei asiaan suoranaisesti otetakaan kantaa. Selvityksen yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa tapaturmavakuutuslain edellyttämän kohtuusperiaatteen toteutumisesta. Selvityksessä on kerätty vakuutusyhtiöiltä lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevaa tilastoaineistoa vuosilta Aineiston perusteella tapaturmavakuutuksen tulosta arvioidaan kolmea eri menetelmää käyttäen. Ensimmäisessä menetelmässä lasketaan niin sanottu tasoitettu vakuutusliikkeen tulos, jossa tuloksesta on eliminoitu kertaluonteisia ja poikkeuksellisia eriä. Tasoitettu tulos mittaa vakuutusmaksujen tasoa hinnoittelunäkökulmasta. Sen avulla saadaan arvio vakuutusmaksuihin sisältyvästä varmuuslisästä. Toiseksi lasketaan vakuutusliikkeen tulos ilman tasoitusta. Tämä kuvaa vakuutusliikkeen toteutunutta tulosta tarkastelujaksolla. Vakuutusliikkeen tuloksia laskettaessa otetaan huomioon vastuuvelan katteelle kohdistettuja sijoitustuottoja. Kolmas tulos on niin sanottu vakuutustoiminnan tulos, jonka avulla arvioidaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tuottamaa tulosta suhteessa tähän vakuutuslajiin sitoutuneeseen pääomaan. Vakuutustoiminnan tuloksessa otetaan huomioon myös sitoutuneelle pääomalle saatuja sijoitustuottoja. Esitetyt kolme tuloksen arviointitapaa edustavat eri näkökulmia tuloksen muodostumiseen. Vakuutusliikkeen tasoitettu tulos pyrkii mittaamaan sitä, missä suhteessa vakuutusmaksut ovat vakuutuksista aiheutuviin odotusten mukaisiin kustannuksiin. Tässä lähestymistavassa tulosta arvioidaan vakuutuksenottajan näkökulmasta. Vakuutusliikkeen tasoittamaton tulos taas vastaa lakisääteisen tapaturmaliikkeen toteutunutta tulosta, joten se mittaa vakuutusliikkeen kannattavuutta vakuutusyhtiön näkökulmasta. Vakuutustoiminnan tuloksen avulla saadaan puolestaan arvio vakuutustoimintaan sitoutuneelle pääomalle saadusta tuotosta, eli tämä edustaa omistajien näkökulmaa vakuutustoiminnan kannattavuuteen. Tuloslaskelmien lisäksi tulosta mitataan myös yhdistetyn kulusuhteen avulla. Tulostietoja annetaan paitsi yhteenlasketuista tiedoista niin myös yhtiökohtaisesti. Yhteenlasketut tiedot esitetään vuosikohtaisesti ja yhtiökohtaiset tiedot tarkastelujakson keskiarvojen mukaisina. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on pitkäjänteistä toimintaa, johon vaikuttavat sekä vakuutus- että rahoitusmarkkinoiden syklit, mistä johtuen kohtuusperiaatteen toteutumista on arvioitava usean vuoden tilaston perusteella. Arvioon vaikuttaa myös vakuutus- ja sijoitusriskien sitoman pääoman ylläpidon edellyttämä pidemmän aikavälin tuottovaatimus. Yksittäisen tai vain muutaman vuoden perusteella johtopäätöksiä maksutason kohtuullisuudesta ei voida tehdä. Yhtiökohtaisten tietojen analysointiin vaikuttaa lisäksi vakuutuskannan koosta riippuva satunnaisvaihtelu, joka asettaa rajoituksensa tilastollisten johtopäätösten tekemiselle. Maksutulon kehitys Vuonna 2008 lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoitti 12 suomalaista vakuutusyhtiötä sekä yksi muussa ETAvaltiossa sijaitsevan vakuutusyhtiön sivuliike 1. Vuoden 2008 tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo 2 ennen luottotappioiden ja jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä oli 590,3 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2007 oli ollut 590,2 miljoonaa euroa. Maksutulossa ei siis tapahtunut juurikaan muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden ) ETA-vakuutusyhtiö, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa sijoittautumisoikeuden perusteella. 2) Tuloslaskelman mukaiseen maksutuloon eivät sisälly luottotappiot, työsuojelumaksu ja sairaanhoitomaksu (poistui vuonna 2005) eivätkä vuodesta 2007 lähtien myöskään jakojärjestelmämaksut.

3 3 (25) palkkasumma, josta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksun taso on riippuvainen, kasvoi sen sijaan kaikilla päätoimialoilla ja oli koko talouden osalta (sisältää julkisen sektorin) 7,2 prosenttia suurempi kuin vuonna Täten lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksutulokehitys alitti koko palkkasumman yleisen kehityksen. Vuonna 2006 vakuutusmaksutulo oli 669,8 miljoonaa euroa. Maksutulon huomattava alentuminen vuodesta 2006 selittyy jakojärjestelmäerien 3 erilaisella kirjaamistavalla. Jakojärjestelmämaksut (vuonna ,9 miljoonaa euroa) sisältyivät vuoteen 2006 asti tuloslaskelman mukaiseen maksutuloon. Ilman jakojärjestelmäeriä laskettuna vuoden 2007 maksutulo oli 2,6 prosenttia korkeampi kuin vuonna Markkinaosuudet Taulukossa 1 esitetään Suomessa toimivien yhtiöiden ja sivuliikkeen 4 markkinaosuudet sekä koko tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettua vakuutustoimintaa koskien että erikseen erityyppisten vakuutusten osalta. Vakuutukset on taulukossa luokiteltu pakollisiin työajan taulustotariffoitaviin ja erikoistariffoitaviin vakuutuksiin sekä vapaaehtoisiin työajan ja vapaa-ajan vakuutuksiin. Taulukon luvut ilmoittavat vakuutuslaitosten markkinaosuudet prosentteina. Yhteensä- rivillä kerrotaan kunkin vakuutustyypin maksutulo miljoonina euroina 5. Tapaturmavakuutuslain mukaan pakolliset tapaturmavakuutukset jaetaan erikoistariffoitaviin ja taulustotariffoitaviin vakuutuksiin. Jos vakuutusmaksu tai vakuutuksen perusteella maksettavien korvausten määrä on riittävän suuri, tulee vakuutuksenottajan oma vahinkotilasto ottaa huomi- 3) Kaikkia tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia ei rahastoida etukäteen, vaan osa niistä rahoitetaan yhteisvastuullisesti niin sanotulla jakojärjestelmällä. Jakojärjestelmään kuuluvat korvaukset katetaan niiden vuotuista tarvetta vastaavalla jakojärjestelmämaksulla, jonka vakuutusyhtiöt voivat sisällyttää vakuutuksenottajilta perimäänsä vakuutusmaksuun. Jakojärjestelmällä rahoitettavia kustannuksia ovat korvausten indeksikorotukset ja yli kymmenen vuotta vahingon sattumisen jälkeen maksettavat sairaanhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen kulukorvaukset. Vuoden 2008 alusta jakojärjestelmä laajennettiin kattamaan myös pitkän latenssiajan ammattitaudit sekä vakuuttamattomista työtapaturmista ja Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvista asuin- ja oleskelupaikan vakuutuslaitoksen tehtävistä aiheutuvat kustannukset. 4) Nordea Vahinkovakuutus on tanskalaisen TrygVesta Forsikring A/S:n Suomen sivuliike. 5) Nordea Vahinkovakuutus on aloittanut lakisääteisten tapaturmavakuutusten myöntämisen vuonna Sen osalta maksutulon erittely on käytettävissä vasta vuodesta 2008 alkaen. Taulukko 1. LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Suomalaisten vakuutusyhtiöiden ja ETA-sivuliikkeiden vakuutusmaksutulon mukaiset markkinaosuudet prosentteina Taulukko (pykäläviittaukset 1. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden tapaturmavakuutuslakiin) ja ETA-sivuliikkeiden vakuutusmaksutulon mukaiset markkinaosuudet prosentteina (pykäläviittaukse Pakollinen työajan vakuutus, taulustotariffoitavat vakuutukset Pakollinen työajan vakuutus, erikoistariffoitavat vakuutukset A-Vakuutus 5,7 5,2 6,1 1,3 1,8 2,2 8,3 9,5 9,7 5,3 5,2 6,1 3,5 3,7 4,4 Fennia 16,5 17,7 16,4 11,4 11,8 14,7 13,0 12,3 11,0 14,1 14,3 14,3 13,4 14,0 14,9 If 23,6 21,5 19,3 34,4 35,0 31,4 13,6 12,3 10,0 30,9 28,6 25,1 29,2 28,5 25,4 Lähivakuutus 6,4 7,0 7,8 0,5 0,7 0,7 7,7 7,9 7,7 4,2 4,5 4,5 3,3 3,5 3,9 Pohjantähti 2,8 2,6 2,9 1,0 1,1 1,1 2,7 2,7 2,5 1,8 2,3 2,1 1,8 1,8 1,9 Pohjola 19,6 20,6 21,8 35,3 34,2 30,8 18,9 19,3 20,0 28,4 28,8 30,0 28,4 28,3 27,0 Redarnas 0,1 0,2 0,2 1,0 1,0 1,1 0,0 0,0 0,0 2,6 2,6 2,9 0,7 0,8 0,8 Tapiola 20,9 20,9 19,9 12,6 12,1 14,7 31,9 31,9 33,8 9,3 9,7 10,4 16,5 16,2 17,5 Turva 0,9 0,9 0,8 0,6 0,6 0,5 1,1 1,1 1,2 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Valio 0,0 0,0 0,0 0,3 0,1 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 0,5 Veritas* 2,8 3,0 3,3 1,1 1,1 1,3 2,5 2,8 2,4 2,1 2,7 2,7 1,8 2,0 2,2 Ålands 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,3 0,2 0,2 0,6 0,7 0,6 0,5 0,5 0,5 Nordea Vahinkovakuutus** 0,8 0,1 1,4 0,8 0,0 0,5 Yhteensä milj. 231,0 196,5 195,2 351,2 311,4 307,2 41,9 39,6 43,3 45,7 42,1 44,5 669,8 590,2 590,3 * Vakuutuskanta on siirtynyt Aktia Vahinkovakuutus Oy:lle ** Nordea Vahinkovakuutus on tanskalaisen TrygVesta Forsikring A/S:n Suomen sivuliike. Vapaaehtoinen työajan vakuutus (57 1 mom.) Vapaa-ajan vakuutus (57 2,3 mom.) Yhteensä

4 4 (25) oon vakuutusmaksua määrättäessä. Tällaisia vakuutuksia kutsutaan erikoistariffoitaviksi vakuutuksiksi, ja ne ovat määritelmänsä mukaisesti lähinnä suurten yritysten vakuutuksia. Muita, pienempiä vakuutuksia, kutsutaan taulustotariffoitaviksi vakuutuksiksi. Niissä vakuutuksenottajan oma vahinkotilasto ei vaikuta vakuutusmaksuun. Järjestä: Pakollisten vakuutusten lisäksi tapaturmavakuutuslaissa säädetään myös mahdollisuudesta ottaa vapaaehtoinen vakuutus tietyissä tilanteissa. Korvausetuudet ja korvattavat vahinkotapahtumat ovat tällöin pääsääntöisesti samat kuin lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukainen vapaaehtoinen vakuutus on tarkoitettu niitä tilanteita varten, jolloin työtä tekevä henkilö ei kuulu pakollisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi työnantaja itse, työnantajan taloudessa vakinaisesti elävä perheenjäsen tai johtavassa asemassa oleva yhtiön enemmistöosakas. Tapaturmavakuutuslain 57 :n 2 ja 3 momentin mukaan vapaaehtoisella vakuutuksella voidaan työntekijän tapaturmavakuutusturva laajentaa koskemaan myös vapaa-aikaa. Markkinaosuudet Vakuutusmaksuista suurin osa aiheutuu pakollisista vakuutuksista. Pakollisten vakuutusten osuus maksutulosta olikin vuonna 2008 yli 85 prosenttia. Pakollisten vakuutusten osalta puolestaan noin 61 prosenttia maksutulosta saatiin erikoistariffoitavista vakuutuksista. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vakuutusmaksut jakautuivat lähes tasan, siten että työajan vakuutusten osuus oli 49 ja vapaa-ajan vakuutusten osuus 51 prosenttia. Koko liikettä tarkasteltaessa vuonna 2008 suurin markkinaosuus, 27,0 prosenttia, oli Pohjolalla. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 28,3 prosenttia, joten sen markkinaosuus pieneni 1,3 prosenttiyksikön verran. Myös toiseksi suurimman osuuden omaavalla If:llä markkinaosuus aleni 3,1 prosenttiyksiköllä 25,4 prosenttiin. Seuraavaksi suurimmat Tapiola ja Fennia sen sijaan kasvattivat markkinaosuuksiaan, Tapiola 1,3 prosenttiyksikköä 17,5 prosenttiin ja Fennia 0,9 prosenttiyksikköä 14,9 prosenttiin. Neljä suurinta yhtiötä vastasivat siten 84,8 prosenttia koko markkinoista. Loppujen yhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,0 prosenttiyksikköä 13,2 prosentista 15,2 prosenttiin. Seuraavassa kuvaajassa esitetään markkinaosuudet vuodelta 2008 suuruusjärjestyksessä. Markkinaosuudet Pohjola If Tapiola Fennia A-Vakuutus Lähivakuutus Veritas Pohjantähti Redarnas Turva Ålands % Nordea Vahin Valio Pohjola If Tapiola Fennia A-Försäkring Lokalförsäkri Veritas Pohjantähti Redarnas Turva Ålands Nordea Skad Valio Tarkasteltaessa markkinaosuuksia vakuutustyypeittäin Pohjola 1 % Marknadsandelar If havaitaan, että markkinat jakautuvat eri tavoin eri luokissa. 4 % 2 % 0 % Tapiola 4 % Fennia Taulustotariffoitavissa vakuutuksissa melko samansuuruisina olivat Pohjola 21,8 prosentin, Tapiola 19,9 prosentin ja If 19,3 prosentin markkinaosuuksilla. Myös Fennia erottui muista toimijoista 16,4 prosentin osuudellaan. Sen sijaan erikoistariffoitavissa vakuutuksissa If ja Pohjola olivat selkeästi markkinajohtajia 31,4 ja 30,8 prosentin markkinaosuuksilla, ja Fennia ja Tapiola tulivat perässä kumpikin 14,7 prosentin osuudella. Vapaaehtoisten työajan vakuutusten osalta suurimmat markkinaosuudet oli Tapiolalla (33,8%) ja Pohjolalla (20,0%) ja vapaa-ajan vakuutusten osalta Pohjolalla (30,0%) ja Ifillä (25,1%). Seuraavassa kuvaajassa esitetään neljän suurimman vakuutusyhtiön osuudet vakuutustyypeittäin. Markkinaosuudet vakuutustyypeittäin 100 % Pakolline Pakolline 90 % n työajan n työajan vakuutus, vakuutus, Vapaaehtoi taulustota erikoistari 80 % nen työajan riffoitavat ffoitavat vakuutus vakuutuk vakuutuk ( % Yhteensä set set Pakollinen ty Pakollinen ty mom.) Vapaa-ajan v Pohjola Pohjola Pohjola If If If % Tapiola Tapiola Tapiola Fennia Fennia Fennia Muut 50 A-Försäkring % A-Vakuutus Muut Lokalförsäkring Lähivakuutus Fennia Veritas Veritas Markkinaosuudet vakuutustyy Tapiola 40 % Pohjantähti Pohjantähti If Redarnas Redarnas Turva % Turva Pohjola Ålands Ålands Nordea Skadeförsäkring Nordea Vahinkovakuutus % Valio Valio % 4 % 18 % 4 % 2 % 1 % 0 % Pohjola 25 % 27 % If Tapiola Fennia A-Vakuutus Lähivakuutus Veritas Pohjantähti Redarnas Turva Ålands Nordea Vahinkovakuutus Valio 0 % Pakollinen työajan vakuutus, taulustotariffoitavat vakuutukset Pakollinen työajan vakuutus, erikoistariffoitavat vakuutukset Vapaaehtoinen työajan Vapaa-ajan vakuutus vakuutus (57 1 mom.) (57 2,3 mom.) Yhteensä

5 Vakuutusliikkeen tulos Seuraavissa taulukoissa on esitetty suomalaisten vakuutusyhtiöiden 6 yhteenlasketuista tiedoista laskettu lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tulos sekä aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat vuosilta Laskelma on nettoperusteinen eli taulukossa esitetyistä eristä on vähennetty vastaava jälleenvakuuttajan osuus. Vakuutusmaksut ja korvaukset perustuvat tuloslaskelman mukaisiin maksuihin ja korvauksiin sillä erotuksella, että niistä on vuosilta eliminoitu jakojärjestelmäerät. 7 Vakuutusliikkeen tulokseen on kohdistettu sijoitustoiminnan tuottoja nettovastuuvelkaa kattaville varoille lasketun tuoton verran. Tulokset esitetään tasoitettuna (Taulukko 2) ja ilman tasoitusta (Taulukko 3) alla kuvatulla tavalla. Vakuutusliikkeen tasoitettu tulos Vakuutusliikkeen tasoitetusta tuloksesta on eliminoitu tulokseen vaikuttavia poikkeuksellisia tai kertaluonteisia eriä kuten vastuuvelan laskuperusteisiin tehtyjen muutosten vaikutukset. Edelleen tasoitetussa tuloksessa vakuutustoimintaan kohdistetaan sijoitustoiminnan tuottoja toteutuneiden tuottojen asemasta nettovastuuvelalle lasketun riskittömän tuoton verran. Tasoitetussa tuloksessa on täten eliminoitu tekijöitä, jotka aiheuttavat tulokseen vuotuista heilahtelua ja siten vaikeuttavat tulosten vertailtavuutta. Tasoitettuun tulokseen vaikuttavat kuitenkin volatiliteettia aiheuttavina tekijöinä erityisesti korvauskulujen ja tasoitusvakuutusmaksujen 8 vaihtelu. Taulukko 2. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoitettu nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vakuutusyhtiöt yhteensä Pitkällä ajanjaksolla tasoitettu laskelma antaa informaatiota vakuutusmaksuista hinnoittelunäkökulmasta. Koska vakuutusmaksujen määräytymisperiaatteiden tulee olla tiedossa jo vakuutustarjouksia tehtäessä ennen vakuutuskauden alkamista, niin vakuutusmaksujen taso kiinnittyy ennen kuin näistä vakuutuksista aiheutuvat kustannukset realisoituvat. Lakisääteiselle tapaturmavakuutukselle on tyypillistä, että vakuutuksista aiheutuvat lopulliset kustannukset selviävät hyvin hitaasti, usein vasta kymmenien vuosien kuluttua. Näin ollen hinnoittelu perustuu yhtiön näkemykseen todennäköisistä tulevista kustannuksista sekä varovaiseen arvioon vakuutusliikkeeseen sitoutuneiden varojen pidemmän aikavälin tulevista sijoitustuotoista. Laskelma, jossa korvauksista on eliminoitu kertaluonteiset laskuperustemuutokset ja jossa sijoitustuotot on laskettu riskittömän tuoton mukaisina, pyrkii antamaan käsityksen vakuutusten odotusten mukaisesta tuottotasosta. Vahinkoihin liittyvän vuotuisen vaihtelun tasaantuminen edellyttää kuitenkin tasoitetun tuloksen osalta tarpeeksi pitkää tarkastelujaksoa, jotta talouden suhdanteiden vaikutus vahinkomenoon tulisi riittävästi otettua huomioon. Taulukossa 2 esitetään lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoitettu nettotulos. 6) Laskelmat eivät sisällä Nordea Vahinkovakuutuksen tietoja. 5 (25) 7) Vuoteen 2006 asti jakojärjestelmäerät sisältyivät vakuutusmaksuihin ja maksettuihin korvauksiin, mutta vuodesta 2007 lähtien nämä erät on siirtoeräluonteensa vuoksi jätetty pois tuloslaskelmasta. LAKISÄÄTEINEN TAPAT 8) Vakuutuskauden vakuutusmaksun muodostavat ennakkovakuutusmaksu ja tasoitusvakuutusmaksu. Jos vakuutuskauden lopullinen vakuutusmaksu ylittää tai alittaa perityn ennakkovakuutusmaksun määrän, vakuutuksenottajalta peritään tai hänelle palautetaan tasoitusvakuutusmaksuna lopullisen maksun ja ennakkomaksujen erotus. Taulukko 2. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoitettu nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vakuutusyhtiöt yhteensä euro keskiarvo hajonta 1. Vertailukelpoinen vakuutusmaksutuotto 425,0 413,4 432,7 534,7 567,0 581,9 578,8 504,8 2. Nettovastuuvelan riskitön tuotto vähennettynä laskuperustekorkokululla 41,6 35,1 37,1 23,9 37,5 54,7 50,9 40,1 3. Vertailukelpoinen vahinkokorvauskulu -308,6-308,9-340,0-408,5-420,5-397,2-415,0-371,2 Vertailukelpoinen kuluerä korvaustoiminnan 4. hoitamisesta -30,0-32,8-28,9-32,2-32,6-34,0-38,3-32,7 5. Liikekulut -53,5-55,3-62,9-66,5-71,8-70,3-77,4-65,4 6. Yhteistakuuerän muutos -1,9-2,0-2,2-2,3-2,4-2,4-2,3-2,2 7. Tasoitettu vakuutusliikkeen tulos TVLT (netto) 72,6 49,5 35,9 49,3 77,2 132,6 96,7 73,4 8. TVLT/ bruttomaksutulo 17,0 % 11,9 % 8,2 % 9,1 % 13,5 % 22,7 % 16,6 % 14,1 % 5,0 % 9. TVLT/ asiakkaalta peritty maksu 13,2 % 9,0 % 6,1 % 7,5 % 11,4 % 18,9 % 14,0 % 11,4 % 4,4 % Bruttomaksutulo 427,3 416,0 437,8 539,0 571,2 585,3 583,6 508,6 Asiakkaalta peritty maksu 551,3 551,6 584,7 654,9 680,1 700,8 691,3 630,7 Nettovastuuvelka ilman tasoitusmäärää 2 111, , , , , , , ,9 Taulukko 3. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vakuutusyhtiöt yhteensä euro keskiarvo hajonta 7. Tasoitettu vakuutusliikkeen tulos TVLT (netto) 72,6 49,5 35,9 49,3 77,2 132,6 96,7 73,4

6 6 (25) Vertailukelpoisella vakuutusmaksutuotolla (1.) tarkoitetaan vakuutusmaksuvastuun laskuperustemuutosten vaikutuksella ja vuosina jakojärjestelmän rahoitusosuudella korjattua virallisen tuloslaskelman mukaista omalla vastuulla olevaa vakuutusmaksutuottoa. Vuonna 2008 vakuutusmaksuvastuuseen ei tehty laskuperustemuutoksia. Vertailukelpoinen vakuutusmaksutuotto oli vuonna ,5 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Tasoitettuun vakuutusliikkeen tulokseen allokoidaan tarkastelussa nettovastuuvelkaa kattaville varoille laskettu riskitön sijoitustuotto, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa sellaista korkotuottoa, joka vastaa parhaiten Suomen valtion 10 vuoden kuluttua erääntyvää obligaatiota. Vuonna 2008 Suomen valtion 10 vuoden obligaatioiden korko oli keskimäärin 4,30 (2007 4,29) prosenttia. Taulukossa riskitön sijoitustuotto on jaettu kahteen osaan, joista toinen kohdistetaan tuottoihin ja toinen kuluihin. Kuluihin sijoitustuotosta kohdistetaan määrä, joka vastaa edellisen vuoden korvausvastuun diskonttauksen purkautumisesta aiheutuvaa korvauskulun kasvua (laskuperustekorkokulu). Laskuperustekorkokulujen määrä vuonna 2008 oli 74,4 (vuonna ,9) miljoonaa euroa. Tällä määrällä pienennetään vahinkokorvauskulua (3.). Se määrä riskittömästä sijoitustuotosta, jota ei tarvita vastuuvelan diskonttauksen vaikutuksen eliminointiin, jää tukemaan vuoden vakuutusmaksutuottoa (2.). Erän voidaan tietyssä mielessä katsoa vastaavan sitä asiakashyvitysmäärää, joka voitaisiin antaa riskittömästi vakuutuksenottajille, mikäli liikkeen sitoman pääoman kustannusta ei oteta huomioon. Erän suuruus oli vuonna ,9 (vuonna ,7) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 8,7 (9,3) prosenttia tuloslaskelman mukaisesta bruttovakuutusmaksutulosta. Yhtiöiden ilmoituksen mukaan niiden myöntämä asiakashyvitysmäärä vuonna 2008 oli 37,7 (35,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen vahinkokorvauskulu (3.) saadaan tuloslaskelman mukaisesta omalla vastuulla olevasta korvauskulusta vähentämällä siitä korvaustoiminnan hoitamisesta aiheutuneet kulut, eliminoimalla vahinkokorvausvastuun laskuperusteisiin tehtyjen muutosten vaikutus, vähentämällä edellä mainittu laskuperustekorkokulu sekä vähentämällä jakojärjestelmän rahoitusosuus vuosilta Vuonna 2008 vahinkokorvausvastuun laskuperusteisiin tehdyt muutokset pienensivät korvauskulua 29,0 (kasvattivat 6,7) miljoonalla eurolla. Muutos johtui pääosin kollektiivivarauksen purkamisesta. Vertailukelpoinen vahinkokorvauskulu kasvoi edellisestä vuodesta noin 4 prosenttia. Vertailukelpoinen kulu korvaustoiminnan hoitamisesta (4.) lasketaan vastaavalla tavalla kuin vertailukelpoinen vahinkokorvauskulu, eli siitä on vähennetty laskuperustekorkokulu ja laskuperustemuutosten vaikutus. Laskuperustekorkokulun vaikutus oli 0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Vahinkoselvittelykuluvaraukseen ei tehty laskuperustemuutoksia. Vertailukelpoinen kulu korvaustoiminnan hoitamisesta kasvoi edellisestä vuodesta noin 12 prosenttia. Muut liikekulut (5.) kasvoivat puolestaan noin 10 prosenttia. Tulosta pienentävänä eränä laskelmassa otetaan vielä huomioon yhteistakuuerän muutos (6.) eli määrä, jolla yhtiö joutuu lakisääteisesti kartuttamaan yhteistakuuerää. Vuonna 2008 yhteistakuuerä oli lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa 66,1, kun se edellisenä vuonna oli ollut 63,8 miljoonaa euroa. Tasoitettu vakuutusliikkeen tulos (7.) oli vuonna ,7 (132,6) miljoonaa euroa ja koko tarkastelujakson keskiarvo oli 73,4 miljoonaa euroa. Taulukon rivillä (8.) tulos esitetään suhteessa tuloslaskelman mukaiseen bruttomaksutuloon (jakojärjestelmän rahoitusosuudella oikaistuna). Saatu suhdeluku vuonna 2008 oli 16,6 (22,7) prosenttia ja koko tarkastelujaksolla keskimäärin 14,1 prosenttia. Vuoden 2008 tasoitettu tulos oli keskimääräistä korkeampi. Tähän vaikutti toisaalta vahinkojen maltillinen kehitys ja toisaalta riskittömän sijoitustuoton arvioinnissa käytettyjen Suomen valtion 10 vuoden obligaatioiden keskimääräistä korkeampi korkotaso. Huolimatta korvauskuluun liittyvästä satunnaisvaihtelusta, vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu tasoitettu tulos on koko seitsemän vuoden tarkastelujaksolla ollut selvästi positiivinen. Alimmillaan tulos oli vuonna 2004, jolloin suhdeluku oli 8,2 prosenttia. Suhdeluvun keskiarvo 14,1 prosenttia on korkea, kun sitä vertaa esimerkiksi vastaavaan keskihajontaan, joka oli 5,0 prosenttiyksikköä. Koko alan kannalta näyttääkin siltä, että vakuutusten hinnoittelu on ollut turvaavaa. Taulukon rivillä 9 esitetään vertailun vuoksi suhdeluku, missä tasoitettu tulos suhteutetaan niin sanottuun asiakkaalta perittyyn maksuun. Toisin kuin tuloslaskelman mukaisiin vakuutusmaksuihin, asiakkaalta perittyyn maksuun sisältyvät

7 7 (25) myös kaikki ne siirtotuloerät, jotka vakuutusyhtiö on velvollinen asiakkailtaan vakuutusmaksun yhteydessä perimään (työsuojelumaksu, sairaanhoitomaksu vuoteen 2004 asti ja jakojärjestelmän rahoitusosuus), sekä luottotappiot vakuutusmaksusaamisista. Vuonna 2008 nämä erät muodostivat noin 15,6 prosenttia asiakkaalta peritystä maksusta. Asiakkailta perittyyn vakuutusmaksuun suhteutettuna tarkastelujakson keskimääräinen tulos oli 11,4 prosenttia, kun vastaava suhdeluku ilman siirtotuloja ja luottotappioita oli 14,1 prosenttia. Vakuutusliikkeen tulos Vakuutusliikkeen (tasoittamaton) tulos saadaan palauttamalla tulokseen tasoitetussa tuloksessa oikaistut vastuuvelan laskuperustemuutosten vaikutukset sekä ottamalla huomioon nettovastuuvelan katteelle laskettu käypäarvoinen sijoitustuotto. Käypäarvoinen tuotto voi olosuhteista riippuen olla myös edellä mainittua riskitöntä tuottoa pienempi. Näin saatu tulos edustaa vakuutusliikkeen toteutunutta tulosta. Tuloksen hajonta heijastaa vakuutusyhtiöiden vastuulla olevan pitkän aikavälin vakuutus- ja sijoitusriskin tasoa. Laskelmassa sijoitustuottojen kohdistaminen on tehty jakamalla ensin vakuutusyhtiön tilinpäätöksen mukaiset käypäarvoiset sijoitustuotot nettovastuuvelan, pääomavaatimuksen 9 ja tämän ylittävän pääoman kesken, näiden suhteessa. Tämän jälkeen lakisääteiselle tapaturmavakuutukselle kohdistetaan sen vastuuvelan mukainen osuus vastuuvelalle jaetusta sijoitustuotosta. Tässä sijoitustuottojen jakosäännössä ei oteta huomioon sitä, että vastuuvelkaa kattava omaisuus saattaa poiketa paljonkin yhtiön koko sijoitusjakaumasta ja että eri vakuutuslajien vastuuvelan katteet saattavat määräytyä eri tavoin riippuen esimerkiksi vastuuvelan duraatiosta. Vakuutusyhtiölain mukaan yhtiön on vastuuvelkaa katettaessa otettava huomioon, millaista vakuutusliikettä yhtiö harjoittaa, ja tämän mukaisesti huolehdittava katteeseen kuuluvien varojen varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vastuuvelan katetta koskeekin yksityiskohtainen katesäännöstö, jolla pyritään erityisesti rajoittamaan katteeseen liittyvää keskittymäriskiä ja vastapuoliriskiä. Koska lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vastuuvelasta suurin osa muodostuu eläkevastuista, kattavien varojen varmuuteen ja rahaksi muutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämän johdosta yhtiöt käyttävät olennaisessa määrin rahoitusmarkkinainstrumentteja vastuuvelan kattamiseen. Taulukossa on vertailun vuoksi esitetty suluissa myös vaihtoehtoinen tulos, jossa nettovastuuvelan tuotto yli riskittömän koron perustuu toisenlaiseen määräytymistapaan. Vaihtoehtoisessa laskelmassa pyritään ottamaan paremmin huomioon vastuuvelan katteen erityisluonne. Vuosien 2007 ja 2008 vaihtoehtoinen sijoitustuotto perustuu yhtiöiltä kerättyihin tietoihin vastuuvelkaa kattavasta omaisuudesta. Vuotta 2007 aikaisempien vuosien osalta tällaista tietoa ei ole käytettävissä, joten sijoitustuotot kohdistetaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vastuuvelan katteelle keskimääräistä jakosääntöä käyttäen. Jakosääntö perustuu oletukseen, että yhtiö pitää sijoitussalkussaan joukkovelkakirjalainoja ensisijaisesti vastuuvelan ja erityisesti eläkevastuiden kattamiseksi. 10 Koska Finanssivalvonnalla on vuosilta käytettävissään yhtiöiden käypäarvoiset sijoitustuotot vain koko sijoitussalkun osalta, mutta ei sijoitusinstrumenttikohtaisesti, niin näiden vuosien osalta on vaihtoehtoista tulosta laskettaessa edelleen jouduttu arvioimaan rahoitusmarkkinavälineille saadut keskimääräiset sijoitustuotot 11. Vaihtoehtoisen laskelman avulla saadaan käsitys siitä, millainen merkitys sijoitustuottojen allokoinnilla on tuloksen kannalta. Taulukossa 3 esitetään lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoittamaton nettotulos. 9) Vuosina vakavaraisuuspääoman tavoiteraja VPO1; vuodesta 2008 alkaen oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja. 10) Laskelmassa oletetaan, että yhtiö kattaa eläkevastuunsa ensisijaisesti joukkovelkakirjalainojen avulla. Jos yhtiöllä on joukkovelkakirjalainoja enemmän kuin katettava eläkevastuu edellyttää, niin katsotaan, että yhtiö käyttää näitä ensisijaisesti muun vastuuvelan kattamiseen. Näin ollen eläkevastuille laskettu sijoitustuotto perustuisi yleensä lähes kokonaan joukkovelkakirjalainoille saatuun tuottotasoon ja muulle vastuuvelalle laskettu tuotto yleensä tämän ja muiden sijoitusten tuottotasojen painotettuun keskiarvoon. 11) Rahoitusmarkkinavälineiden keskimääräisenä tuotto-olettamana on käytetty ,93%, ,69% ja ,89% (lähteet: Effas Bond Index Govt, MSCI Euro Credit Corp. Index ja Leonia Rahamarkkinaindeksi).

8 Vastuuvelan laskuperustemuutokset (10.) muodostuvat edellä esitellyistä vakuutusmaksuvastuuseen, vahinkokorvausvastuuseen ja vahinkoselvittelykuluvaraukseen tehdyistä muutoksista. Nämä laskuperustemuutokset paransivat tulosta 29,0 (heikensivät 6,7) miljoonaa euroa. Nettovastuuvelkaa kattaville varoille kohdistettu käypäarvoinen sijoitustuotto otetaan huomioon lisäämällä tulokseen käypäarvoisesta sijoitustuotosta se osa, joka ei sisältynyt tasoitettuun tulokseen. Toisin sanoen tulokseen lisätään käypäarvoisen sijoitustuoton ja riskittömän tuoton erotus (11.). Vuonna 2008 tämä erä oli negatiivinen, sillä käypäarvoinen tuotto alitti tuolloin riskittömän tuoton. Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoilta vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin seurauksena luottamus koko talouden tulevaisuuteen romahti ja sitä kautta sekä osakkeiden että joukkovelkakirjojen markkina-arvot putosivat jyrkästi. Taulukko 3. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoittamaton nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vakuutusyhtiöt yhteensä erisuuntaisesta kehityksestä kyseisinä vuosina. Tarkastelujaksolla tasoittamattomalle vakuutusliikkeelle laskettu keskimääräinen tuottoprosentti on selvästi alempi kuin tasoitetulle liikkeelle laskettu. Tähän vaikuttavat toisaalta korvausvastuun laskuperusteisiin varsinkin vuosina 2003 ja 2004 tehdyt huomattavat muutokset 12 sekä toisaalta erityisesti vuosien 2002 ja 2008 (vaihtoehtolaskelmassa vuosien 2006 ja 2008) alhaiset sijoitustuotot suhteessa riskittömään tuottoon. Kuten odotettua, tasoittamattoman tuloksen vuotuinen vaihtelu (hajonta 13,8 %) oli huomattavasti suurempaa kuin tasoitetulla tuloksella (hajonta 5,0 %). 8 (25) Tasoittamattoman tuloksen osalta laskettuja suhdelukuja voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina johtuen sijoitustuottojen allokointiin liittyvistä approksimaatioista. Tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että vakuutusliike on ollut vakuutusyhtiöille keskimäärin kannattavaa. Taulukko 2. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoitettu nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vakuutusyhtiöt yhteensä Johtuen sijoitusten tappiollisuudesta vakuutusliikkeen tulos keskiarvo oli vuonna euro -80,9,1 (122,9) miljoonaa euroa eli -13, hajonta (21,0) prosenttia suhteessa bruttomaksutuloon (13.). Tämä Vakuutustoiminnan tulos alitti 1. Vertailukelpoinen selkeästi seitsemän vakuutusmaksutuotto vuoden keskiarvon, 425,0 413,4 joka oli 432,7 4,5 534,7 567,0 Vakuutusliikkeen 581,9 578,8tulosta laskettaessa 504,8 arvioitiin vakuutusliikkeen 37,5 odotusten 54,7 50,9 mukaista 40,1 ja toteutunutta kannattavuutta. 2. Nettovastuuvelan riskitön tuotto prosenttia. vähennettynä laskuperustekorkokululla 41,6 35,1 37,1 23,9 Vaihtoehtoista 3. Vertailukelpoinen sijoitustuottojen vahinkokorvauskulu allokointia -308,6 käyttäen -308,9-340,0 vakuu--408,tusliikkeen tulos (14.) oli tarkastelujaksolla hieman korkeam- lisäksi se, että vakuutustoiminnan harjoittamiseen sitoutuu -420,5 Vakuutustoiminnan -397,2-415,0 tulosta -371,2 mitattaessa otetaan huomioon Vertailukelpoinen kuluerä 4. korvaustoiminnan hoitamisesta -30,0-32,8-28,9-32,2-32,6-34,0-38,3-32,7 pi 5. kuin Liikekulut alkuperäisellä sijoitusjaolla, ollen -53,5 6,2 prosenttia. -55,3-62,9 Vuositasolla Tasoitettu tarkastellen vakuutusliikkeen näillä tulos kahdella TVLT tavalla lasketut tulokset -66,5-71,8-70,3-77,4-65,4 6. Yhteistakuuerän muutos -1,9-2,0-2,2-2,3-2,4-2,4-2,3-2,2 7. (netto) 72,6 49,5 35,9 49,3 saattoivat poiketa toisistaan hyvinkin huomattavasti, johtuen 12) 77,2Merkittävimmät 132,6 96,7korvausvastuun 73,4 laskuperusteissa tehdyt muutokset liittyivät kuolevuusennustemallin tarkentamiseen kohorttiperusteiseksi pitkälti 8. TVLT/ kahden bruttomaksutulo suurimman sijoitusluokan 17,0 % korkoinstrumenttien ja osakkeiden käypäarvoisten sijoitustuottojen korkotasossa tapahtuneen kehityksen 11,9 % 8,2 % 9,1 % 13,5 % 22,7 % 16,6 % 14,1 % 5,0 % eliniän odotteen kasvamisen johdosta sekä diskonttokoron muutokseen 9. TVLT/ asiakkaalta peritty maksu 13,2 % 9,0 % 6,1 % 7,5 % 11,4 % 18,9 % 14,0 % 11,4 % 4,4 % seurauksena. Bruttomaksutulo 427,3 416,0 437,8 539,0 571,2 585,3 583,6 508,6 Asiakkaalta peritty maksu 551,3 551,6 584,7 654,9 680,1 700,8 691,3 630,7 Nettovastuuvelka ilman tasoitusmäärää 2 111, , , , , , , ,9 Taulukko 3. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vakuutusyhtiöt yhteensä LAKISÄÄTEINE euro keskiarvo hajonta 7. Tasoitettu vakuutusliikkeen tulos TVLT (netto) 72,6 49,5 35,9 49,3 77,2 132,6 96,7 73,4 10. Vastuuvelan laskuperustemuutosten tulosvaikutuksen palautus -9,5-117,0-50,1-25,7-22,2-6,7 29,0-28,9 11. Nettovastuuvelan tuotto yli riskittömän tuoton -81,7 32,4 42,0 82,5 9,7-3,0-206,6-17,8 12. Vakuutusliikkeen tulos VLT (netto) -18,6-35,0 27,8 106,1 64,7 122,9-80,9 26,7 13. VLT/ bruttomaksutulo -4,4 % -8,4 % 6,4 % 19,7 % 11,3 % 21,0 % -13,9 % 4,5 % 13,8 % (14. Vaihtoeht. VLT/ bruttomaksutulo 21,8 % -12,3 % 12,2 % 10,3 % -1,3 % 17,6 % -4,9 % 6,2 % 12,5 % Taulukko 4. Vakuutustoiminnan tulos euro keskiarvo hajonta 13. Vakuutusliikkeen tulos VLT -18,6-35,0 27,8 106,1 64,7 122,9-80,9 26,7 15. Oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoitera 4,5 29,4 30,5 35,0 24,4 25,3-20,3 18,4 16. Vakuutustoiminnan tulos -14,1-5,7 58,3 141,0 89,1 148,2-101,2 45,1 17. Vakuutustoiminnan tulos / keskimääräinen oikaistun vakavaraisuuspääoman

9 9 (25) pääomia ja että niitä kattaville varoille saadaan sijoitustuottoja. Vakuutustoimintaan liittyy riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat yhtiölle tappioita. Tämän vuoksi yhtiöllä tulee olla pääomia, jotka ovat tarvittaessa käytettävissä tappioiden peittämiseen. Vakuutusyhtiölaissa määritellään vähimmäisvaatimus ja tavoiteraja tällaiselle pääomalle 13. Näitä kutsutaan oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismääräksi ja tavoiterajaksi. Laissa esitetyt pääomavaatimukset lasketaan koko yhtiön tasolla. Jotta pääomat voitaisiin ottaa huomioon tapaturmavakuutusta koskevissa laskelmissa, ne tulee ensin kohdistaa vakuutuslajeille. Tässä laskelmassa lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen sitoutunutta pääomaa arvioidaan lajille kohdistetun oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiterajan avulla. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osuus pääomavaatimuksesta lasketaan käyttäen jakoperusteena omalla vastuulla olevia maksutuottoja ja vastuuvelkaa 14. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutustoiminnan tulos saadaan, kun vakuutusliikkeen tulokseen lisätään lajille kohdistetun pääomavaatimuksen katteelle laskettu käypäarvoinen sijoitustuotto. Sijoitustuoton määrittäminen tapahtuu ottamalla lajille kohdistettua pääomavaatimusta vastaava osuus koko pääomavaatimukselle kohdistetuista sijoitusten käypäarvoisista nettotuotoista. Laskelmassa (taulukon rivit ) oletetaan, että vastuuvelkaa ja pääomavaatimusta kattavaan omaisuuteen liittyvät sijoitustuotot ovat vastaavantasoisia kuin koko omaisuuteen liittyvä keskimääräinen sijoitustuotto. esitetään myös vaihtoehtoinen tulos (18.), joka perustuu toisenlaiseen sijoitustuottojen kohdistamistapaan. Siinä vakuutusliikkeen tulos lasketaan käyttäen vaihtoehtoista sijoitustuottojen allokointia, ja arvio sitoutunutta pääomaa kattavalle omaisuudelle saatavasta sijoitustuotosta perustuu siihen omaisuusmassaan, jota ei tarvita vastuuvelan kattamiseen. Sitoutuneena pääomana käytetään tässä vuoden alun ja vuoden lopun pääomavaatimusten keskiarvoa. Taulukossa 4 esitetään vakuutustoiminnan tulos. 13) Vakuutusyhtiölaki (521/2008) 12 luku ) Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osuus pääomavaatimuksesta lasketaan käyttäen jakosuhdetta. missä B = nettomaksutuotto, VTmin = vakuutusteknisistä riskeistä johtuva pääomavaatimus ja S = sijoitusriskistä johtuva pääomavaatimus. Kuten vakuutusliikkeen tulosta laskettaessa, niin tässäkin Taulukko 4. Vakuutustoiminnan tulos LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS euro keskiarvo hajonta 13. Vakuutusliikkeen tulos VLT -18,6-35,0 27,8 106,1 64,7 122,9-80,9 26,7 15. Oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraj 4,5 29,4 30,5 35,0 24,4 25,3-20,3 18,4 16. Vakuutustoiminnan tulos -14,1-5,7 58,3 141,0 89,1 148,2-101,2 45,1 17. Vakuutustoiminnan tulos / keskimääräinen oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja -2,8 % -1,2 % 12,0 % 28,6 % 16,9 % 26,4 % -17,5 % 8,9 % 16,9 % (18. Vaihtoehtoinen vakuutustoiminnan tulos / keskimääräinen oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja 8,2 % -6,5 % 12,3 % 22,2 % 9,8 % 22,8 % -9,7 % 8,4 % 12,7 % Keskimääräinen oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja 498,8 471,6 484,0 492,9 526,2 561,6 578,3 519,4

10 10 (25) Lakisääteiselle tapaturmavakuutukselle kohdistettu oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja oli vuonna ,5 (573,1) miljoonaa euroa. Tämän pääomavaatimuksen katteelle kohdistettujen käypäarvoisten sijoitustuottojen arvioidaan olleen -20,3 (25,3) miljoonaa euroa (15.). Näin ollen vuoden 2008 vakuutustoiminnan tulos oli -101,2 (148,2) miljoonaa euroa (16.). Suhteutettuna keskimääräiseen oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiterajaan, tämä tarkoittaa noin -17,5 (26,4) prosentin tappiota sitoutuneelle pääomalle (17.). Koko tarkastelujaksolla sitoutuneen pääoman tuotto oli keskimäärin 8,9 prosenttia. Vaihtoehtoinen laskelma johti koko tarkastelujakson osalta hieman alhaisempaan keskimääräiseen tuottoprosenttiin (8,4) kuin alkuperäinen laskelma. Tunnuslukuja Yhdistetyn kulusuhteen erittely Yhdistetty kulusuhde on yksi yleisimmin käytetyistä tuloksen mittareista. Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto yhdistetystä kulusuhteesta ja sen muodostumisesta lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa suomalaisten vakuutusyhtiöiden osalta. Suhteet lasketaan omalla vastuulla olevista tiedoista, toisin sanoen jälleenvakuuttajan osuuden vähentämisen jälkeen. ja liikekulusuhteen summaa. Taulukoissa vahinkosuhde on edelleen jaettu riskisuhteeseen ja korvaustoiminnan hoitokulusuhteeseen. Tunnusluvut annetaan kolmella eri laskentatekniikalla määrättyinä. Näitä ovat perinteinen laskentatapa, perinteinen jossa lasku-perustekorkokulu on eliminoitu korvauskuluista sekä vertailukelpoinen, jossa vakuutusmaksutuottoon on lisätty riskitön tuotto vähennettynä laskuperustekorkokululla ja jossa korvauskulusta on eliminoitu laskuperustekorkokulu ja laskuperustemuutoksien vaikutukset. Tunnusluvut lasketaan ilman jakojärjestelmän rahoitusosuuksia. Taulukossa 5 esitetään riskisuhde. Riskisuhteella tarkoitetaan tässä vahinkosuhdetta, josta on eliminoitu korvaustoiminnan hoitokulut, eli vahingonkorvauksista johtuvaa kulusuhdetta. Perinteisellä laskukaavalla laskettu riskisuhde oli vuonna 2008 keskimäärin 79,5 (81,4) prosenttia ja ilman laskuperustekorkokulua 66,7 (69,4) prosenttia. Vertailukelpoinen riskisuhde oli vastaavasti 65,9 (62,4) prosenttia. Yhdistetyllä kulusuhteella tarkoitetaan vahinkosuhteen LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Taulukko 5. Vakuutusyhtiöiden Taulukko 5. Vakuutusyhtiöiden riskisuhde riskisuhde Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun Perinteinen vaikutus on eliminoitu Vertailukelpoinen Korkein 148,8 % 271,9 % 95,4 % 130,2 % 232,2 % 87,8 % 95,4 % 169,9 % 78,5 % Mediaani 86,0 % 79,7 % 70,9 % 67,9 % 65,7 % 58,1 % 62,6 % 57,5 % 58,1 % Yhteenlaskettu 90,0 % 81,4 % 79,5 % 78,0 % 69,4 % 66,7 % 69,6 % 62,4 % 65,9 % Alin 32,0 % 30,7 % 22,8 % 26,9 % 24,8 % 17,4 % 25,3 % 22,6 % 16,0 % Taulukko 6. Vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan hoitokulusuhde Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun Perinteinen vaikutus on eliminoitu Vertailukelpoinen Korkein 39,0 % 46,1 % 22,4 % 39,0 % 45,6 % 22,4 % 18,7 % 33,4 % 20,1 %

11 Taulukko 5. Vakuutusyhtiöiden riskisuhde LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Perinteinen, josta Vahinkosuhdetta laskettaessa korvauskuluihin luetaan myös korvaustoiminnan hoitamisesta Perinteinen aiheutuneet kulut. laskuperustekorkokulun vaikutus on eliminoitu Vertailukelpoinen Taulukossa 6 esitetään erikseen 2006 korvaustoiminnan hoitokulusuhde, jolla tarkoitetaan korvaustoiminnan hoitokulujen Korkein 148,8 % 271,9 % 95,4 % 130,2 % 232,2 % 87,8 % 95,4 % 169,9 % 78,5 % suhdetta maksutuottoihin. Perinteisellä laskentatekniikalla Mediaani 86,0 % 79,7 % 70,9 % 67,9 % 65,7 % 58,1 % 62,6 % 57,5 % 58,1 % suhde oli 6,7 (6,0) prosenttia, missä laskuperustekorkokulun Yhteenlaskettu 90,0 % 81,4 % 79,5 % 78,0 % 69,4 % 66,7 % 69,6 % 62,4 % 65,9 % heikentävä Alin vaikutus oli 0,1 32,0 (0,1) % prosenttiyksikköä. 30,7 % 22,8 Vertailukelpoinen korvaustoiminnan hoitokulusuhde oli 6,1 (5,3) % 26,9 % 24,8 % 17,4 % 25,3 % 22,6 % 16,0 % prosenttia. 11 (25) Taulukko 6. Vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan hoitokulusuhde Taulukko 6. Vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan hoitokulusuhde Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun Perinteinen vaikutus on eliminoitu Vertailukelpoinen Korkein 39,0 % 46,1 % 22,4 % 39,0 % 45,6 % 22,4 % 18,7 % 33,4 % 20,1 % Mediaani 5,5 % 6,4 % 6,7 % 5,5 % 6,1 % 6,6 % 5,2 % 5,7 % 6,2 % Yhteenlaskettu 5,9 % 6,0 % 6,7 % 5,8 % 5,9 % 6,6 % 5,4 % 5,3 % 6,1 % Alin 2,6 % 4,0 % 4,3 % 1,9 % 4,0 % 4,3 % 1,8 % 3,7 % 4,1 % Taulukossa 7 esitetään liikekulusuhde. Liikekulusuhde saadaan jakamalla muut kuin korvaustoiminnan tai sijoitustoiminnan liikekulut maksutuotoilla. Perinteisin kaavoin laskettu liikekulusuhde oli keskimäärin 13,4 (12,1) prosenttia. Vertailukelpoinen liikekulusuhde oli 12,3 (11,0) prosenttia. Taulukko 7. Vakuutusyhtiöiden liikekulusuhde Taulukko 7. Vakuutusyhtiöiden liikekulusuhde LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Perinteinen Vertailukelpoinen Korkein 20,0 % 45,3 % 19,7 % 17,9 % 33,1 % 18,0 % Mediaani 13,6 % 14,9 % 14,1 % 12,7 % 13,6 % 12,8 % Yhteenlaskettu 12,7 % 12,1 % 13,4 % 11,9 % 11,0 % 12,3 % Alin 3,3 % 8,8 % 4,7 % 3,0 % 8,0 % 4,5 % Taulukko 8. Vakuutusyhtiöiden yhdistetty kulusuhde Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun Perinteinen vaikutus on eliminoitu Vertailukelpoinen

12 LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Taulukko 7. Vakuutusyhtiöiden liikekulusuhde Yhdistämällä edellisissä tauluissa esitetyt suhdeluvut saadaan yhdistetty kulusuhde (taulukko Perinteinen 8). Perinteisin kaavoin Vertailukelpoinen laskettu yhdistetty kulusuhde 2006 kasvoi vuonna edellisestä vuodesta keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä 99, prosenttiin. Korkein Laskuperustekorkokulun 20,0 % 45,3 heikentävä % 19,7 vaikutus % 17,9 % 33,1 % 18,0 % Mediaani 13,6 % 14,9 % 14,1 % 12,7 % 13,6 % 12,8 % perinteisin kaavoin laskettuun yhdistettyyn kulusuhteeseen Yhteenlaskettu 12,7 % 12,1 % 13,4 % 11,9 % 11,0 % 12,3 % oli 13,0 (12,1) prosenttiyksikköä, joten ilman laskuperustekorkokulua yhdistetty kulusuhde oli keskimäärin 86,7 (87,3) Alin 3,3 % 8,8 % 4,7 % 3,0 % 8,0 % 4,5 % prosenttia. Vertailukelpoinen yhdistetty kulusuhde kasvoi edellisestä vuodesta 5,5 prosenttiyksikköä 84,3 prosenttiin. 12 (25) Taulukko Vakuutusyhtiöiden yhdistetty kulusuhde Vakuutusyhtiöiden yhdistetty kulusuhde Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun Perinteinen vaikutus on eliminoitu Vertailukelpoinen Korkein 189,8 % 363,3 % 125,9 % 171,0 % 323,1 % 116,2 % 132,0 % 236,4 % 103,9 % Mediaani 104,7 % 97,9 % 90,2 % 94,1 % 85,6 % 76,3 % 81,1 % 79,5 % 78,3 % Yhteenlaskettu 108,6 % 99,5 % 99,7 % 96,5 % 87,3 % 86,7 % 86,9 % 78,8 % 84,3 % Alin 46,5 % 55,3 % 46,7 % 40,7 % 49,4 % 41,0 % 38,3 % 44,9 % 37,8 % Johtuen erityisesti eläkevastuiden suuresta määrästä, nettokorvausvastuu on lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa noin viisinkertainen nettovakuutusmaksutuloon verrattuna. Taulukossa Försäkringsbolagens 9 esitetään herkkyysanalyysi riskprocent siitä, miten yhdistetty kulusuhde reagoi maksutulon tai korvausvastuun Traditionell, från vilken muutoksiin. Olettaen, että kaikki muut erät pysyvät muutta-beräkningsräntekostnademattomina yhden prosentin muutos nettovakuutusmaksutu- har Traditionell eliminerats lossa tai nettokorvausvastuussa vaikuttaa yhteenlaskettuihin yhdistettyihin kulusuhteisiin seuraavasti: Jämförbar Taulukko jj pois! Yhteenlasketun Vastuuvelan ja vak.tulon yhdistetyn suhde kulusuhteen herkkyys- 4,8 4,9 5,0 analyysi (%-yksikkövaikutus) Taulukko 9. Yhteenlasketun yhdistetyn kulusuhteen herkkyysanalyysi (%-yksikkövaikutus) Perinteinen, josta diskonttauksen vaikutus + 1 prosentti Perinteinen on eliminoitu Vertailukelpoinen Nettovakuutusmaksutulossa -1,1 % -1,0 % -1,0 % -1,0 % -0,9 % -0,9 % -0,8 % -0,7 % -0,8 % Varsinaisessa nettokorvausvastuussa 4,8 % 4,9 % 5,0 % 4,8 % 4,9 % 5,0 % 4,5 % 4,4 % 4,6 % + etumerkki korottaa yhdistettyä kulusuhdetta

13 ,62 % 71,84 % 71,65 % 71,15 % 70,99 % 70,06 % 69,08 % 6,07 % 12,04 % 87,18 % ,36 % 78,69 % 79,63 % 79,34 % 77,77 % 76,01 % 6,07 % 12,04 % 94,12 % ,43 % 76,51 % 71,74 % 70,16 % 70,59 % 6,07 % 12,04 % 88,70 % ,97 % 77,11 % 71,52 % 70,46 % 6,07 % 12,04 % 88,57 % ,97 % 73,63 % 67,65 % 6,07 % 12,04 % 85,76 % Selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen 13 (25) Yhdistetyn kulusuhteen kehitys vahinkovuosittain Edellä annettiin yhteenvetotietoa yhtiöiden yhdistetyistä bruttokulusuhteista tilivuosittain. Seuraavassa esitetään yhdistetyn bruttokulusuhteen vuosittainen kehitys vahinkovuosittain. Tämä tarkoittaa sitä, että laskelmassa tarkastellaan erikseen kunkin vahinkovuoden aikana sattuneista vahingoista aiheutuvia vahinkokorvauksia. Vakuutusmaksut muodostuvat kyseiseen vahinkovuoteen kohdistetuista maksuista. Liikekuluja ja vahinkojen hoitokuluja ei tässä kohdisteta vahinkovuosille eikä niitä myöskään seurata vakuutuskausien mukaan. Niiden vaikutusta arvioidaan koko tarkastelujaksolta laskettujen keskimääräisten kulusuhteiden avulla. Koska asiakashyvityksien myöntäminen eli lähinnä sijoitustoiminnan huomioon ottaminen on lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa keskeisessä roolissa, niin bruttovakuutusmaksuihin ennen tasoitusmaksuarviota lisätään bruttovastuuvelan riskitön tuotto vähennettynä bruttovastuuvelan laskuperustekorkokululla. Bruttovahinkokorvauskuluista eliminoidaan niihin kohdistuva negatiivinen vaikutus bruttovahinkokorvausvastuun diskonttauksesta, eli laskuperustekorkokulu. Myös vastuuvelan laskuperustekorkomuutokset eliminoidaan vahinkovuosittaisessa seurannassa. Yhdistetty kulusuhde lasketaan siten vertailukelpoisen laskukaavan mukaan. Laskelma poikkeaa kuitenkin edellisessä kohdassa käytetystä yhdistetyn kulusuhteen laskennasta siten, että bruttovahinkokorvausvastuun muutoksesta poistetaan ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen erillisvaraus. Ne yhtiöt, jotka varaavat vastuuvelkaan edellä mainitun erän erillisenä eränä, soveltavat useimmiten sellaista laskentatekniikkaa, johon vahinkovuosittainen erittely on vaikeasti tehtävissä. Vakuutusyhtiöiden vastuut selviävät vasta vuosikymmenien kuluessa. Erityistä epävarmuutta liittyy sen takia vastuuvelan riittävyyteen, joka vaikuttaa lopulliseen vahinkovuosittaiseen tulokseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen erillisvarausten poisjättäminen tarkastelusta parantaa ainakin alkuvaiheessa riskisuhdetta, joka sitten korjaantuu sitä myöten kun vastuut selviävät. Niin kauan kuin johonkin vahinkovuoteen liittyy varauksia, vastuuvelan katteelle arvioitu riskitön tuotto vähennettynä vastuuvelan diskonttausmäärällä lasketaan tarkastelussa vakuutusmaksun hyväksi, mikä parantaa tulevia vahinkovuosittaisia tunnuslukuja vuosien kuluessa. Alla olevat vahinkovuosittaiset vertailukelpoiset tunnusluvut ovat siis vain arvioita lopullisesta tulemasta, joka selviää vasta useamman seurantavuoden jälkeen. Taulukosta voidaan havaita kunkin vahinkovuoden kohdalla merkkejä riskisuhteen alenevasta trendistä. Vaikka arvio vertailukelpoisesta yhdistetystä kulusuhteesta on kaikkien tarkasteltavien vahinkovuosien osalta ensimmäisenä vuonna lähellä 100 prosenttia (nollatulostasolla), niin se melko nopeasti alenee ja tasoittuu muutaman vuoden kuluttua todennäköisesti alle 100 prosentin tasolle. Tämä johtunee siitä, että sijoitustoiminnan tuottoja (tässä tarkastelussa riskitön 10 vuoden tuotto) ei ole täysimääräisesti huomioitu vakuutusmaksun hinnoittelussa. Taulukko 10. Vertailukelpoisia tunnuslukuja vahinkovuosittain (bruttona) Taulukko 10. Vertailukelpoisia tunnuslukuja vahinkovuosittain (bruttona) LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Riskisuhde Seitsemän vuoden keskimääräinen hoitokulusuhde Seitsemän vuoden keskimääräinen liikekulusuhde Arvioitu vertailukelpoinen yhdistetty kulusuhde Vahinkovuosi ,62 % 71,84 % 71,65 % 71,15 % 70,99 % 70,06 % 69,08 % 6,07 % 12,04 % 87,18 % ,36 % 78,69 % 79,63 % 79,34 % 77,77 % 76,01 % 6,07 % 12,04 % 94,12 % ,43 % 76,51 % 71,74 % 70,16 % 70,59 % 6,07 % 12,04 % 88,70 % ,97 % 77,11 % 71,52 % 70,46 % 6,07 % 12,04 % 88,57 % ,97 % 73,63 % 67,65 % 6,07 % 12,04 % 85,76 % ,00 % 74,02 % 6,07 % 12,04 % 92,12 % ,82 % 6,07 % 12,04 % 104,93 % Jämförbara nyckeltal per affärsår (brutto) Affärsår Riskkvot Genomsnittlig skadereglerings-procent för sju år Genomsnittlig driftkostnads-procent sju år Uppskattad jämförbar totalkostnads-procent

14 Yhtiökohtaiset tulokset Taulukoissa esitetään suomalaisten vakuutusyhtiöiden osalta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusliikkeen ja vakuutustoiminnan tuloslaskelmat tarkastelujakson keskiarvoina yhtiöittäin. Tulosprosenttien aritmeettisten keskiarvojen vieressä esitetään vastaavat keskihajonnat. Lisäksi taulukossa 14 annetaan liikekulusuhteiden, vahinkosuhteiden ja yhdistettyjen kulusuhteiden aritmeettiset keskiarvot. Kyseiset tunnusluvut lasketaan perinteiseen tapaan omalla vastuulla olevasta liikkeestä perustekorkokulun eliminoimisen jälkeen ja ilman jakojärjestelmäeriä. Kun koko alaa tarkasteltaessa hinnoittelu on ollut erittäin turvaavaa ja sekä vakuutusliike että vakuutustoiminta ovat olleet keskimäärin kannattavia, niin yksittäisten yhtiöiden osalta tilastosta lasketut tulokset poikkeavat toisistaan paljon. Tulosten eroja selittävät paitsi erilaiset maksujen ja sijoitustuottojen tasot niin myös tulosten vuotuinen satunnaisvaihtelu. Yksittäisen yhtiön tulokseen liittyvä vuotuinen vaihtelu on tyypillisesti suurempaa kuin mitä havaitaan yhteenlasketussa aineistossa. Jopa tasoitetussa vakuutusliikkeen tuloksessa varsinkin maksutuloltaan pienillä yhtiöillä keskihajonnat saattavat olla huomattavan suuria (enimmillään yli 100 prosenttiyksikköä). Tämä tarkoittaa sitä, että laskukaavan tulosta tasoittava vaikutus toteutuu yksittäisiä vakuutusyhtiöitä tarkasteltaessa kovin eri tavoin yhtiön koosta riippuen. Tulosten heilahtelussa yhtenä keskeisenä selittävänä tekijänä on korvauksiin liittyvä satunnaisvaihtelu. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa yhtiön ei ole mahdollista vaikuttaa vahingosta maksettavan korvauksen sisältöön, joka määräytyy tapaturmavakuutuslain mukaan. Korvaukset eivät riipu vakuutusyhtiön koosta, joten pienellä yhtiöllä yksittäiset vahingot voivat heilauttaa tulosta merkittävästi. Tätä havainnollistavana esimerkkinä mainittakoon, että Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vahinkopoolin 16 alin yhtiön valitsema pooliraja vuonna 2008 oli 0,4 miljoonaa euroa, kun markkinaosuudeltaan pienimmän vakuutusyhtiön maksutulo (ilman jakojärjestelmän rahoitusosuutta) oli tarkastelujaksolla keskimäärin miljoona euroa. Toisin sanoen, jollei yhtiö järjestä vakuutusliikkeelleen muuta jälleenvakuutussuojaa, niin yksittäisestä vahingosta voi aiheutua yhtiölle ainakin tämän poolirajan suuruinen kustannus. Selvityksen markkinaosuudeltaan pienimmän vakuutusyhtiön kohdalla jo yksi tällainen vahinko alentaisi vakuutusliikkeen viimeisen vuoden tulosprosenttia noin 15 prosenttiyksiköllä ja tulosprosentin keskiarvoa tarkastelujaksolla noin kuudella prosenttiyksiköllä. Toteutuneita, tasoittamattomia vakuutusliikkeen tuloksia vertailtaessa havaitaan, että yhtiöt ovat menestyneet tarkastelujaksolla vallinneissa suhdanneolosuhteissa hyvin eri tavoin. Suurimmilla yhtiöillä (vertailukelpoinen maksutuotto yli 50 miljoonaa euroa) keskimääräinen vakuutusliikkeen tulos suhteessa bruttomaksutuloon vaihteli -3,3 prosentista 10,9 prosenttiin. Pienimmillä yhtiöillä (maksutuotto alle 5 miljoonaa euroa) taas keskimääräinen tulos vaihteli -71,3 prosentista 51,2 prosenttiin. Lopuilla yhtiöistä (maksutuotot 5 miljoonasta 50 miljoonaan) tulos asettui 0,5 ja 20,2 prosentin välille. Keskimääräinen vakuutustoiminnan tulos vaihteli vastaavasti suurilla yhtiöillä 0,8 prosentista 14,5 prosenttiin, keskisuurilla 3,5 prosentista 46,7 prosenttiin ja pienillä 1,6 prosentista 59,0 prosenttiin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan (keskimääräiseen vakavaraisuuspääoman tavoiterajaan). Myös yhdistetyissä kulusuhteissa on vastaavasti havaittavissa huomattavia eroja yhtiöiden välillä. Laskuperustekorkokululla oikaistun vahinkosuhteen keskiarvo vaihteli 44,3 prosentista 165,4 prosenttiin. Liikekulusuhteen keskiarvo sai vastaavasti arvoja 11,3 ja 27,9 prosentin välillä. Näin ollen keskimääräinen yhdistetty kulusuhde vaihteli yhtiöittäin 61,4 prosentista 189,2 prosenttiin. 16) Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vahinkopooli on vapaaehtoinen sopimukseen perustuva järjestely, johon osallistuvat kaikki suomalaiset lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat vakuutusyhtiöt. Poolin tehtävänä on jakaa poolirajan ylittävät vahingot poolijäsenten kesken sekä järjestää jälleenvakuutussuojaa poolin omapidätyksen ylittävien suurvahinkojen varalta. 14 (25)

15 15 (25) Taulukko 11. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoitettu nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, Yhteensä vuosien aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat (prosenttiyksikköä) LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Taulukko 11. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tasoitettu nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vuosien aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat (prosenttiyksikköä) euro A-Vakuutus Fennia If Lähivakuuus Pohjantähti Pohjola Redarnas Tapiola Turva Valio Veritas Ålands Yhteensä 1. Vertailukelpoinen vakuutusmaksutuotto 18,6 67,2 149,4 16,6 8,5 145,2 3,9 80,6 1,8 1,0 9,1 2,8 2. Nettovastuuvelan riskitön tuotto Taulukko vähennettynä 11. Lakisääteisen laskuperustekorkokululla tapaturmavakuutusliikkeen 0,8 tasoitettu nettotulos 4,1 ilman jakojärjestelmäeriä, 12,7 vuosien , aritmeettiset keskiarvot 0,5 ja keskihajonnat 10,2 (prosenttiyksikköä) 0,4 8,6 0,2 0,1 0,7 0, Vertailukelpoinen vahinkokorvauskulu -11,3-48,8-102,2-13,6-4,3-109,7-2,1-71,0-1,0-0,8-5,6-0, Vertailukelpoinen euro kuluerä A-Vakuutus Fennia If Lähivakuuus Pohjantähti Pohjola Redarnas Tapiola Turva Valio Veritas Ålands korvaustoiminnan hoitamisesta -1,1-4,2-9,6-1,4-0,4-7,9-0,2-6,5-0,4-0,1-0,7-0,2 5. Liikekulut -2,9-8,0-20,2-2,3-2,2-14,6-0,5-12,5-0,2-0,2-1,3-0, Vertailukelpoinen Yhteistakuuerän muutos vakuutusmaksutuotto 0,0 18,6-0,2 67,2 149,4-0,8 16,6 0,0 0,0 8,5 145,2-0,8 0,0 3,9-0,3 80,6 0,0 1,8 0,0 1,0 0,0 9,1 0,0 2,8 2. Nettovastuuvelan riskitön tuotto Tasoitettu vakuutusliikkeen tulos TVLT vähennettynä laskuperustekorkokululla 0,8 4,1 12,7 1,6 0,5 10,2 0,4 8,6 0,2 0,1 0,7 0,2 (netto) 4,0 10,3 29,3 0,8 2,1 22,5 1,4-1,1 0,3 0,1 2,1 1, Vertailukelpoinen vahinkokorvauskulu -11,3-48,8-102,2-13,6-4,3-109,7-2,1-71,0-1,0-0,8-5,6-0,9 8. Vertailukelpoinen kuluerä korvaustoiminnan TVLT/ bruttomaksutulo 22,2 % 19,3 % 15,3 % 4,4 % 18,9 % 11,6 % 4,8 % 12,8 % 21,5 % 16,2 % 15,1 % 6,8 % 32,0 % 32,4 % -1,3 % 9,7 % 9,3 % 6,2 % -51,4 % 122,1 % 24,0 % 8,3 % 52,6 % 16,0 % 9. hoitamisesta TVLT/ asiakkaalta peritty maksu -1,1 18,4 % 16,2 % -4,2 12,4 % 3,8 % -9,6 15,2 % 9,6 % -1,4 3,9 % 10,0 % -0,4 17,7 % 13,5 % -7,9 12,2 % 6,0 % -0,2 27,4 % 27,6 % -6,5-1,0 % 7,5 % -0,4 6,9 % 4,5 % -0,1-32,1 % 85,8 % -0,7 20,2 % 7,1 % -0,2 44,5 % 13,1 % 5. Liikekulut -2,9-8,0-20,2-2,3-2,2-14,6-0,5-12,5-0,2-0,2-1,3-0,5 6. Yhteistakuuerän muutos 0,0-0,2-0,8 0,0 0,0-0,8 0,0-0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 7. Tasoitettu vakuutusliikkeen tulos TVLT (netto) 4,0 10,3 29,3 0,8 2,1 22,5 1,4-1,1 0,3 0,1 2,1 1,5 Taulukko 12. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vuosien aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat (prosenttiyksikköä) 8. TVLT/ bruttomaksutulo 22,2 % 19,3 % 15,3 % 4,4 % 18,9 % 11,6 % 4,8 % 12,8 % 21,5 % 16,2 % 15,1 % 6,8 % 32,0 % 32,4 % -1,3 % 9,7 % 9,3 % 6,2 % -51,4 % 122,1 % 24,0 % 8,3 % 52,6 % 16,0 % 9. TVLT/ asiakkaalta peritty maksu 18,4 % 16,2 % 12,4 % 3,8 % 15,2 % 9,6 % 3,9 % 10,0 % 17,7 % 13,5 % 12,2 % 6,0 % 27,4 % 27,6 % -1,0 % 7,5 % 6,9 % 4,5 % -32,1 % 85,8 % 20,2 % 7,1 % 44,5 % 13,1 % euro A-Vakuutus Fennia If Lähivakuuus Pohjantähti Pohjola Redarnas Tapiola Turva Valio Veritas Ålands Taulukko 12. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vuosien aritmeettiset keskiarvot ja keskihajon- Tasoitettu vakuutusliikkeen tulos TVLT nat 7. (netto) (prosenttiyksikköä) 4,0 10,3 29,3 0,8 2,1 22,5 1,4-1,1 0,3 0,1 2,1 1,5 Taulukko Vastuuvelan 12. laskuperustemuutosten Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen nettotulos ilman jakojärjestelmäeriä, vuosien aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat (prosenttiyksikköä) 10. tulosvaikutuksen palautus -1,2-1,9-14,3-0,1 0,0-7,1-0,2-3,6-0,1-0,2 0,0-0,2 Nettovastuuvelan tuotto yli riskittömän tuoton euro A-Vakuutus -1,5 Fennia -1,3 If -13,9 Lähivakuuus -0,8 Pohjantähti -0,7 Pohjola -1,2 Redarnas 0,6 Tapiola 1,3 Turva 0,0 Valio 0,0 Veritas -0,2 Ålands 0,1 12. Vakuutusliikkeen tulos VLT (netto) 1,4 7,0 1,1-0,2 1,4 14,1 1,8-3,4 0,2-0,1 1,9 1, Tasoitettu VLT/ bruttomaksutulo vakuutusliikkeen tulos TVLT (netto) 9,3 % 4,0 20,5 % 10,9 10,3 % 17,2 % -0,9 29,3 % 27,5 % 0,5 % 0,8 20,1 % 13,7 2,1 % 20,4 % 9,6 22,5 % ##### 46,7 % 1,4 39,9 % -3,3 % -1,1 25,2 % 5,5 % 0,3 11,4 % -71,3 % 0,1 122,5 % 20,2 2,1 % 21,2 % 51,2 1,5 % 24,3 % (14. Vastuuvelan Vaihtoeht. VLT/ laskuperustemuutosten bruttomaksutulo 10,6 % 25,1 % 12,9 % 13,9 % 8,6 % 25,4 % 2,3 % 15,2 % 16,9 % 18,3 % 5,4 % ##### 31,0 % 29,5 % -5,6 % 21,4 % 6,2 % 10,7 % -79,4 % 144,2 % 20,5 % 9,4 % 47,1 % 16,1 % ) 10. tulosvaikutuksen palautus -1,2-1,9-14,3-0,1 0,0-7,1-0,2-3,6-0,1-0,2 0,0-0,2 Taulukko 13. Vakuutustoiminnan tulos (netto), vuosien aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat (prosenttiyksikköä) 11. Nettovastuuvelan tuotto yli riskittömän tuoton -1,5-1,3-13,9-0,8-0,7-1,2 0,6 1,3 0,0 0,0-0,2 0,1 12. Vakuutusliikkeen tulos VLT (netto) 1,4 7,0 1,1-0,2 1,4 14,1 1,8-3,4 0,2-0,1 1,9 1,4 13. VLT/ bruttomaksutulo euro A-Vakuutus 9,3 % 20,5 % Fennia 10,9 % 17,2 % -0,9 If % 27,5 % Lähivakuuus 0,5 % 20,1 % Pohjantähti 13,7 % 20,4 % Pohjola 9,6 % 25,6 % Redarnas 46,7 % 39,9 % Tapiola -3,3 % 25,2 % Turva 5,5 % 11,4 % -71,3 Valio % 122,5 % Veritas 20,2 % 21,2 % Ålands 51,2 % 24,3 % 13. Vakuutusliikkeen tulos VLT 1,4 7,0 1,1-0,2 1,4 14,1 1,8-3,4 0,2-0,1 1,9 1,4 (14 Vaihtoeht. Oikaistun vakavaraisuuspääoman VLT/ bruttomaksutulo 10,6 % 25,1 % 12,9 % 13,9 % 8,6 % 25,4 % 2,3 % 15,2 % 16,9 % 18,3 % 5,4 % 23,2 % 31,0 % 29,5 % -5,6 % 21,4 % 6,2 % 10,7 % -79,4 % 144,2 % 20,5 % 9,4 % 47,1 % 16,1 % ) 15. tavoiterajan tuotto 0,1 2,3 4,0 0,4 0,0 6,7 1,0 3,0 0,1 0,2 0,5 0,1 16. Vakuutustoiminnan tulos 1,6 9,3 5,1 0,3 1,4 20,9 2,8-0,4 0,3 0,1 2,4 1,6 Taulukko 13. Taulukko Vakuutustoiminnan 13. Vakuutustoiminnan tulos / keskim. tulos (netto), vuosien aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat (prosenttiyksikköä) oikaistun vakavaraisuuspääoman Vakuutustoiminnan 17. tavoiteraja tulos 20,2 (netto), % 38,8 % vuosien 14,5 % 21,0 % ,6 % 26,2 % aritmeettiset 3,5 % 27,9 % 46,7 % 58,7 % 13,4 % ##### 23,6 % 21,6 % 0,8 % 37,9 % 15,7 % 26,3 % 1,6 % 16,1 % 21,8 % 26,2 % 59,0 % 36,0 % euro A-Vakuutus Fennia If Lähivakuuus Pohjantähti Pohjola Redarnas Tapiola Turva Valio Veritas Ålands (18. LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS 13. Vakuutusliikkeen tulos VLT 1,4 7,0 1,1-0,2 1,4 14,1 1,8-3,4 0,2-0,1 1,9 1,4 Vaihtoeht. vakuutustoiminnan tulos / keskim. oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja 21,3 % 40,3 % 15,7 % 19,3 % 3,4 % 27,5 % 4,3 % 22,4 % 52,2 % 55,2 % 11,7 % ##### 19,2 % 18,3 % -1,2 % 29,1 % 15,3 % 22,2 % 6,2 % 25,5 % 21,9 % 15,3 % 54,8 % 25,5 % ) keskiarvot ja keskihajonnat sekä aritmeettiset keskiarvot tunnuslu- Oikaistun vakavaraisuuspääoman vuista 15. tavoiterajan (prosenttiyksikköä) tuotto 0,1 2,3 4,0 0,4 0,0 6,7 1,0 3,0 0,1 0,2 0,5 0,1 16. Vakuutustoiminnan tulos 1,6 9,3 5,1 0,3 1,4 20,9 2,8-0,4 0,3 0,1 2,4 1,6 Nettovastuuvelka ilman tasoitusvastuuta 59,6 273,9 939,8 52,3 17,6 803,9 14,3 367,3 14,4 7,4 28,4 10,0 Vakuutustoiminnan Oikaistun vakavaraisuuspääoman tulos / keskim. tavoiteraj oikaistun 11,2 68,7 153,8 15,9 3,3 170,4 11,9 64,4 1,8 5,0 10,2 2, vakavaraisuuspääoman euro tavoiteraja A-Vakuutus 20,2 % 38,8 % Fennia 14,5 % 21,0 % If 2,6 % 26,2 % Lähivakuuus 3,5 % 27,9 % Pohjantähti 46,7 % 58,7 % Pohjola 13,4 % 27,5 % Redarnas 23,6 % 21,6 % Tapiola 0,8 % 37,9 % Turva 15,7 % 26,3 % Valio 1,6 % 16,1 % Veritas 21,8 % 26,2 % Ålands 59,0 % 36,0 % 13. Vakuutusliikkeen tulos VLT 1,4 7,0 1,1-0,2 1,4 14,1 1,8-3,4 0,2-0,1 1,9 1,4 Tunnusluvut (Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun vaikutus on eliminoitu) (18 Oikaistun vahinkosuhde vakavaraisuuspääoman 72,5 % 82,2 % 85,8 % 91,3 % 55,3 % 87,0 % 67,1 % 101,7 % 84,9 % 165,4 % 70,6 % 44,3 % 15. tavoiterajan Vaihtoeht. tuotto liikekulusuhde vakuutustoiminnan tulos / keskim. 15,7 0,1 % 12,1 2,3 % 13,7 4,0 % 14,5 0,4 % 27,9 0,0 % 10,0 6,7 % 13,8 1,0 % 15,1 3,0 % 11,3 0,1 % 23,8 0,2 % 14,7 0,5 % 17,1 0,1 % 16. Vakuutustoiminnan oikaistun yhdistetty vakavaraisuuspääoman kulusuhde tulos tavoiteraja 88,1 21,3 1,6 % % 40,3 % 94,3 15,7 9,3 % 19,3 % 99,6 3,4 5,1 % 27,5 % 105,8 4,3 0,3 % 22,4 % 83,2 52,2 1,4 % 55,2 % 11,7 97,0 20,9 % 24,1 % 80,8 19,2 2,8 % 18,3 % 116,8-1,2-0,4 % 29,1 % 96,2 15,3 0,3 % 22,2 % 189,2 6,2 0,1 % 25,5 % 85,3 21,9 2,4 % 15,3 % 54,8 61,4 1,6 % 25,5 % ) 17. Nettovastuuvelka ilman tasoitusvastuuta 59,6 273,9 939,8 52,3 17,6 803,9 14,3 367,3 14,4 7,4 28,4 10,0 Vakuutustoiminnan tulos / keskim. oikaistun Oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja vakavaraisuuspääoman tavoiteraja (VPO 1) 20,2 % 11,2 38,8 % 14,5 68,7 % 21,0 % 2,6 153,8 % 26,2 % 3,5 15,9 % 27,9 % 46,7 % 3,3 58,7 % 13,4 170,4 % 27,5 % 23,6 11,9 % 21,6 % 0,8 64,4 % 37,9 % 15,7 % 1,8 26,3 % 1,6 % 5,0 16,1 % 21,8 10,2 % 26,2 % 59,0 % 2,7 36,0 % (18 Vaihtoeht. vakuutustoiminnan tulos / keskim. Tunnusluvut (Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun vaikutus on eliminoitu) oikaistun 14:21 vakavaraisuuspääoman tavoiteraja vahinkosuhde 72,5 % 82,2 % 85,8 % 91,3 % 55,3 % 87,0 % 67,1 % 101,7 % 84,9 % 165,4 70,6 44,3 21,3 % 40,3 % 15,7 % 19,3 % 3,4 % 27,5 % 4,3 % 22,4 % 52,2 % 55,2 % 11,7 % 24,1 % 19,2 % 18,3 % -1,2 % 29,1 % 15,3 % 22,2 % 6,2 % 25,5 % 21,9 % 15,3 % 54,8 % 25,5 % ) liikekulusuhde 15,7 % 12,1 % 13,7 % 14,5 % 27,9 % 10,0 % 13,8 % 15,1 % 11,3 % 23,8 % 14,7 % 17,1 % Nettovastuuvelka yhdistetty kulusuhde ilman tasoitusvastuuta 88,1 59,6 % 273,9 94,3 % 939,8 99,6 % 105,8 52,3 % 83,2 17,6 % 97,0 803,9 % 80,8 14,3 % 116,8 367,3 % 96,2 14,4 % 189,2 7,4 % 85,3 28,4 % 61,4 10,0 % Oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja (VPO 1) 11,2 68,7 153,8 15,9 3,3 170,4 11,9 64,4 1,8 5,0 10,2 2,7 Tunnusluvut (Perinteinen, josta laskuperustekorkokulun vaikutus on eliminoitu) vahinkosuhde 72,5 % 82,2 % 85,8 % 91,3 % 55,3 % 87,0 % 67,1 % 101,7 % 84,9 % 165,4 % 70,6 % 44,3 % liikekulusuhde 14:31 15,7 % 12,1 % 13,7 % 14,5 % 27,9 % 10,0 % 13,8 % 15,1 % 11,3 % 23,8 % 14,7 % 17,1 % yhdistetty kulusuhde 88,1 % 94,3 % 99,6 % 105,8 % 83,2 % 97,0 % 80,8 % 116,8 % 96,2 % 189,2 % 85,3 % 61,4 %

16 TILASTO-OSA Tässä osassa esitetään tilastotietoa vakuutusyhtiöiden yhteenlasketuista tiedoista. Ellei toisin mainita, tarkastelussa ovat mukana vain suomalaiset vakuutusyhtiöt. Vakuutusmaksutulo Vakuutuksenottajilta kerätty vakuutusmaksu sisältää eriä, joita ei lueta vakuutusyhtiön tilinpäätöksen mukaiseen maksutuloon. Tällaisia eriä ovat luottotappiot, työsuojelumaksu, jakojärjestelmämaksu sekä vuoteen 2004 asti sairaanhoitomaksu 17. Näistä siirtotuloksi luokiteltavia eriä ovat työsuojelumaksu ja jakojärjestelmämaksu (ja sairaanhoitomaksu), sillä vakuutusyhtiön tulee tilittää nämä maksut edelleen Työsuojelurahastolle ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle (ja Kansaneläkelaitokselle). Vuonna 2008 vakuutuksenottajilta kerätty vakuutusmaksutulo oli 691,3 (700,8) miljoonaa euroa. Työsuojelumaksun osuus tästä oli 10,3 (10,5) miljoonaa euroa ja jakojärjestelmämaksun osuus 93,6 (100,7) miljoonaa euroa. Luottotappioita kirjattiin yhteensä 3,9 (4,3) miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiöiden tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo oli siten 583,6 (585,3) miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan kuulumattomat erät muodostivat 16 (17) prosenttia koko maksusta. Seuraavassa kuvaajassa esitetään vakuutuksenottajilta kerätyn maksun muodostuminen. Maksun muodostuminen Vakuutusmaksun muodostuminen Maksun muodostuminen 100 % Premieinkomst 90 % Fördelningssystemet 80 % Kreditförluster 70 % Arbetsskyddsavgift 60 % Sjukvårdsavgift 50 % % % 20 % Vakuutusmaksutulo 10 % 77 % 75 % 74 % 82 % 84 % 84 % 84 % Jakojärjestelmä 0 % 16 % 18 % 19 % 16 % 14 % 14 % 13,5 % Luottotappiot % % % % % % % Sairaanhoitomaksu Työsuojelumaksu 5 % 2 % 5 % 2 % 5 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1,5 % Sairaanhoitomaksu 5 % 5 % 5 % Työsuojelumaksu 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1,5 % 16,5 % 15,6 % Luottotappiot 1 % % % % % % % 2008 Jakojärjestelmä Premieinkomst 16 % 77 % 18 % 75 % 19 % 74 % 16 % 82 % 14 % 84 % 14 % 84 % 13,584 % % Vakuutusmaksutulo Fördelningssystemet 77 % 16 % 75 % 18 % 74 % 19 % 82 % 16 % 84 % 14 % 84 % 14 % 84 % 14 % Kreditförluster 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Arbetsskyddsavgift 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % Sjukvårdsavgift 5 % 5 % 5 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sjukvårdsavgift 5 % 5 % 5 % Arbetsskyddsavgift 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % Kreditförluster 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Fördelningssystemet 16 % 18 % 19 % 16 % 14 % 14 % 14 % Premieinkomst 77 % 75 % 74 % 82 % 84 % 84 % 84 % Tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo jakaantui eri vakuutustyyppien Premiens kesken siten, sammansättning että 191,3 (194,1) miljoonaa euroa oli pakollista työajan taulustomaksuvakuutusta, 306,3 (310,5) miljoonaa euroa pakollista työajan erikoismaksuvakuutusta, 42,2 (39,1) miljoonaa euroa tapaturmavakuutuslain 57 1 momentin mukaista vapaaehtoista työaikavakuutusmaksua ja 43,8 (41,6) miljoonaa euroa 57 2 ja 3 momentin mukaista vapaa-aikavakuutusmaksua. Vakuutusmaksutulon jakauma on viimeisen seitsemän vuoden aikana pysynyt melko samankaltaisena. Vakuutusmaksutulon jakauma 16 (25) Pakollinen työajan vakuutus, Vakuutusmaksutulon taulustomaksut jakauma Pakollinen 60 % työajan vakuutus, erikoismaksut Vapaaehtoinen 50 % työaika (57 1 mom.) % Vapaa-aika (57 2 & 3 mom.) % Yhteensä % Obligatorisk 10 % försäkring för arbetstid, tariffpremier Obligatorisk 0 % försäkring för arbetstid, specialtarifferade Pakollinen työajan Pakollinen 272 työajan Vapaaehtoinen Vapaa-aika Frivillig försäkring vakuutus, för arbetstid vakuutus, työaika (57 2 & 3 mom.) (57 1 mom.) taulustomaksut erikoismaksut ( mom.) Försäkring för fritid (57 2 & 3 mom.) Sammanlagt Luottotappiot Lakisääteinen tapaturmavakuutus on työnantajalle pakollinen vakuutus. Lisäksi lain mukaan vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä antamasta tai voimassa pitämästä siltä haettua vakuutusta. Tämän vuoksi on tärkeää seurata myös luottotappioiden määrän kehitystä. Työnantajien taloudelliset vaikeudet näky- Luottotappiot prosentteina vakuutusmaksutulosta vät yleensä luottotappioiden 2002 lisääntymisenä Pakollinen työajan vakuutus, taulustomaksut Vuonna 2008 luottotappioiden 1,63 % osuus 1,74 % vakuutusmaksutulosta 1,92 % 1,21 % 0,84 % 1,26 % Pakollinen työajan vakuutus, erikoismaksut pysyi edellisen vuoden tasolla 0,23 % ja oli 0,20,7 % (0,7) 0,35 % prosenttia. 0,14 % 0,18 Pakollisen % 0,28 % Vapaaehtoinen työaika (57 1 mom.) työajan erikoistariffoitavissa 1,65 % 1,82 vakuutuksissa % 1,71 % 1,04 (suurten % 1,20 % 1,12 % Vapaa-aika yritysten vakuutuksissa) luottotappioprosentti oli matalin (57 2 & 3 mom.) 1,95 % 1,33 % 0,80 % 0,74 % 1,15 % 0,94 % Yhteensä 0,92 % 0,91 % 1,01 % 0,60 % 0,54 % 0,74 % ollen 0,2 (0.3) prosenttia. Pakollisen työajan taulustotariffoitavissa vakuutuksissa (eli Kreditförluster yleensä pienten i procent yritysten av premieinkomst vakuutuksissa) luottotappioprosentti laski edellisestä vuodesta 1,2 (1.3) prosenttiin. Seuraavassa kuvaajassa esitetään luottotappioiden kehitys tarkastelujaksolla vakuutustyypeittäin. Obligatorisk försäkring för arbetstid, tariffpremier Obligatorisk försäkring för arbetstid, specialtarifferade Frivillig försäkring för arbetstid (57 1 mom.) 17) Sairaanhoitomaksua kerättiin vuoteen 2004 asti. Se poistui tarpeettomana vuonna 2005, jolloin alettiin soveltaa ns. täyskustannusvastaavuutta. Sen mukaan vakuutusyhtiö maksaa julkisen terveydenhuollon palveluista asiakasmaksun asemasta todellisia kustannuksia vastaavan korvauksen.

17 erikoismaksut Vapaaehtoinen 50 % työaika (57 1 mom.) % Vapaa-aika (57 2 & 3 mom.) Yhteensä % Selvitys 20 % lakisääteisen tapaturmavakuutuksen Ohimenevät 10 % Maksettujen bruttovahinkokorvausten jakauma Obligatorisk försäkring för arbetstid, Sjukvård Sairaanho tariffpremier Dagpenning Päiväraha Obligatorisk 0 % försäkring för arbetstid, Övriga Muut specialtarifferade Pakollinen työajan Pakollinen 272 työajan Vapaaehtoinen Vapaa-aika Yhteensä % Yhteensä Frivillig försäkring för arbetstid (57 vakuutus, vakuutus, työaika (57 2 & 3 mom.) 40 % Pysyvät 1 mom.) taulustomaksut erikoismaksut ( mom.) Menersättningar Haittaraha Försäkring för fritid Temporära 30 % invalidpensioner Väliaikaise (57 2 & 3 mom.) Slutligt fastställda pensioner Lopullisest Sammanlagt Hautausapu % ja muu kertakaikkinen suoritus kuhautausap (25) 804 Kertakaikkiset 10 % työkyvyttömyys korvaukset Kertakaikk Luottotappiot Luottotappiot prosentteina vakuutusmaksutulosta prosentteina Rehabilitering Kuntouttam ÖvrigaOhimenevien 0 % bruttokorvausten Muut jakauma Yhteensä vakuutusmaksutulosta Ohimenevät PysyvätYhteensä 133 Muut Ohimenevien Muut bruttokorvausten jakauma ,5 % 100 % 2,0 % 90 % Yhteensä % 1,5 % % Ohimenevien bruttokorvausten Ohimenev jakauma ,0 % Pysyvät % 80 % Muut Muut 0,5 % % % Luottotappiot prosentteina vakuutusmaksutulosta Päivärahat 60 % 0,0 % % Sairaanhoito 50 % Pakollinen Pakollinen työajan vakuutus, työajan Vapaaehtoinen Vapaa-aika Yhteensä 30 % 40 % taulustomaksutvakuutus, työaika 1,63 (57 % 2 & 1,74 3 mom.) % 1,92 % 1,21 % 0,84 % 1,26 % % % Pakollinen työajan erikoismaksut vakuutus, (57 1 mom.) erikoismaksut 0,23 % 0,20 % 0,35 % 0,14 % 0,18 % 0,28 % 20 % 10 % Vapaaehtoinen työaika 10 % 0 % (57 1 mom.) 1,65 % 1,82 % 1,71 % 1,04 % 1,20 % 1,12 % 0 % Vapaa-aika Sairaanhoito Päivärahat Muut (57 2 & 3 mom.) 1,95 % 1,33 % 0,80 % 0,74 % 1,15 % 0,94 % Yhteensä 0,92 % 0,91 % 1,01 % 0,60 % 0,54 % 0,74 % Maksetut korvaukset Kreditförluster i procent av premieinkomst Vahinkoyhtiöt maksoivat korvauksia vakuutetuille yhteensä 501,9 (462,9) miljoonaa euroa. Tästä noin 45,4 (43,4) prosenttia oli ohimeneviä korvauksia, 34,5 (35,5) prosenttia pysyviä korvauksia ja muita korvauksia oli 20,0 (21,1) prosenttia. Ohimenevät korvaukset ovat melkein kokonaan joko päiväraha- tai sairaanhoitokorvauksia ja niiden osuus ohimenevistä korvauksista oli 99,2 (99,4) prosenttia. Pysyvistä korvauksista merkittävimmän osan muodostavat lopullisesti vahvistetut ja väliaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja niiden osuus pysyvistä korvauksista oli 82,8 (85,4) prosenttia. Muut korvaukset muodostuvat lähinnä indeksikorotuksista, jotka rahoitetaan vuosittain nk. jakojärjestelmän kautta. Indeksikorotuksien osuus muista korvauksista oli 91,5 (92,9) prosenttia. Obligatorisk försäkring för arbetstid, tariffpremier Obligatorisk försäkring för arbetstid, specialtarifferade Frivillig försäkring för arbetstid (57 1 mom.) Maksettujen bruttokorvausten Ohimenevät jakauma Maksettujen bruttovahinkokorvausten jakauma Sjukvård Sairaanho Dagpenning Päiväraha % Övriga Muut Yhteensä 45 % Yhteensä Pysyvät Menersättningar 40 % Haittaraha Temporära 35 % invalidpensioner Väliaikaise Slutligt fastställda pensioner Lopullisest Hautausapu 30 % ja muu kertakaikkinen suoritus kuhautausap Kertakaikkiset työkyvyttömyys korvaukset Kertakaikk % Rehabilitering Kuntouttam Övriga 20 % Muut Yhteensä Yhteensä % Muut % 5 % 0 % Yhteensä Ohimenevät Ohimenev Pysyvät Pysyvät Muut Muut Pysyvien korvausten jakauma Liikekulujen jakauma Hankintamenot 100 % 19,1 25,7 32,5 29,6 32,0 29,7 Hoitokulut 26,7 25,7 23,6 26,5 27,4 33,4 Hallintokulut 18,9 14,9 18,0 19,3 22,5 18,5 80 % Muut -11,2-11,1-11,2 Muut -8,9-10,1-11,3 Yhteensä 53,5 55,3 62,9 66,5 71,8 70,3 60 % Kuntouttaminen Utgifter för anskaffning av försäkringar Kostnader för handläggning av försäkringar Lopullisesti vahvistetut 40 % Administra-tionskostnader eläkkeet Övriga Sammanlagt 20 % Väliaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet Haittarahat -2,1 % 0 % Hoitokulut kasvoivat -8,0 % 12,1 % 3,4 % 21,8 % Hallintokulut kasvoivat 20,4 % 7,1 % 16,7 % -17,8 % -20 % Korvaustoiminnan hoitokulut olivat 35,3 (31,1) miljoonaa euroa. Tästä 33,0 (28,9) miljoonaa euroa oli vakuutusyhtiöiden omia hoitokuluja ja 2,4 (2,2) miljoonaa euroa vakuutusyhtiöiden osuus TVL:n korvaustoiminnan hoitokuluista sekä tapaturmalautakunnan ja tapaturma-asiain korvauslautakunnan kuluista. Vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan hoitokuluista oli siten omia kuluja 93,2 (92,9) prosenttia. Liikekulut Liikekulujen kohdistaminen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen ja allokointi eri toimintoihin perustuu yhtiöiden sisäiseen laskentaan. Kohdistusperiaatteet voivat sen vuoksi vaihdella yhtiöiden ja vuosien välillä. Vakuutusyhtiöiden liikekulut kasvoivat (10,1) (laskivat 2,1) prosenttia 70,3 miljoonasta eurosta 77,4 miljoonaan euroon. Tästä 32,0 (29,7) miljoonaa euroa oli hankintamenoja, 37,5 (33,4) miljoonaa euroa vakuutusten hoitokuluja ja 20,8 (18,5) miljoonaa euroa vakuutusyhtiöiden hallintokuluja. Liikekuluja Liikekulujen jakauma Ohimenevien bruttokorvauste % Hankintamenot 100 % 19,1 25,7 32,5 70 % 29,6 32,0 29,7 32,0 Hoitokulut 26,7 25,7 23,6 60 % 26,5 27,4 33,4 37,5

18 18 (25) pienensivät työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusten 14,6 Ohimenevät (13,4) miljoonan euron hoitopalkkiot ja menevän jälleenvakuutuksen 0,5 (0,5) jakauma miljoonan euron palkkiot ja voitto-osuu- Maksettujen bruttovahinkokorvausten 50 % det. Lakisääteiselle tapaturmavakuutukselle kohdistuneita 40 % Pysyvät poistoja oli yhteensä 2,4 (2,7) miljoonaa euroa Sjukvård Sairaanho Dagpenning Päiväraha Övriga Muut Yhteensä Yhteensä Menersättningar Haittaraha Temporära 30 % invalidpensioner Väliaikaise Slutligt fastställda pensioner Lopullisest Hautausapu 20 % ja muu kertakaikkinen suoritus kuhautausap Kertakaikkiset Liikekulut 10 % työkyvyttömyys korvaukset Kertakaikk Rehabilitering Kuntouttam Övriga 0 % Muut Yhteensä Ohimenevät PysyvätYhteensä Liikekulut Muut Milj. euroa Muut Yhteensä % % 600 % % % 30 % 20 % 10 % 0 % Ohimenevien bruttokorvausten Ohimenev jakauma Pysyvät Muut Hankintamenot Hoitokulut Hallintokulut Muut Yhteensä Sairaanhoito Päivärahat Muut Hankintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 7,6 prosent- Liikekulujen jakauma tia. Hankintamenojen 2002 palkkiomenot, joihin 2005 ei ole 2006 sisällytetty omalle henkilöstölle 26,7 maksettuja 25,7 23,6palkkioita, 26,5 27,4 kasvoivat 33,4 37, Hankintamenot 100 % 19,1 25,7 32,5 29,6 32,0 29,7 32,0 Hoitokulut Hallintokulut 18,9 14,9 18,0 19,3 22,5 18,5 20,8 80 % Muut edellisestä vuodesta -11,2 2,1 prosenttia -11,1-11,2,8 Muut miljoonaan -8,9-10,1 euroon, -11,3-12,8 Yhteensä 53,5 55,3 62,9 66,5 71,8 70,3 77,4 60 kun % taas muut vakuutusten hankintamenot Kuntouttaminen kasvoivat 8,1 Utgifter för anskaffning av försäkringar prosenttia 29,2 miljoonaan euroon. Kostnader för handläggning av försäkringar Lopullisesti vahvistetut 40 % Administra-tionskostnader eläkkeet Övriga Hallintokulut kasvoivat 12,3 (laskivat 17,8) Väliaikaiset prosenttia ja Sammanlagt 20 % työkyvyttömyyseläkkeet hoitokulut nousivat 12,2 (21,8) prosenttia edellisestä vuodesta. Haittarahat -2,1 % 10,1 % 0 % Hoitokulut kasvoivat Lakisääteistä tapaturmavakuutusta -8,0 % 12,1 % harjoittavat 3,4 % 21,8 yhtiöt % 12,2 % Hallintokulut kasvoivat 20,4 % 7,1 % 16,7 % -17,8 % 12,3 % keräävät omien vakuutusmaksujen veloituksen yhteydessä -20 % myös työttömyys- ja ryhmähenkivakuutuksen vakuutusmaksuja, jotka tilitetään eteenpäin. Tästä työstä vakuutusyhtiöille maksetaan hoitopalkkioita. Ilman näitä hoitopalkkioita vakuutusyhtiöiden liikekulut olisivat 92,1 (83,7) miljoonaa euroa, eli 18,9 (19,1) prosenttia suuremmat. Palkkioiden osuus varsinaisista liikekuluista (hankinta-, hoito- ja hallintokulut) oli 16,2 (16,4) prosenttia. Vastuuvelka Bruttovastuuvelka oli vuoden 2008 lopussa 2 962,6 (2 897,6) miljoonaa euroa, josta jälleenvakuuttajien osuus oli 2,8 (2,7) miljoonaa euroa eli vastuuvelan jälleenvakuutusaste oli noin 0,1 (0,1) prosenttia. Bruttovastuuvelasta 0,2 (0,2) prosenttia oli vakuutusmaksuvastuuta, 97,6 (97,6) prosenttia korvausvastuuta ja 2,2 (2,2) prosenttia yhteistakuuerää. Korvausvastuun muodostuminen Seuraavassa kuvaajassa esitetään bruttokorvausvastuun jakautuminen erityyppisiin vastuisiin. Bruttokorvausvastuun jakautuminen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät Keskeneräiset eläkkeet, haittarahat ja lisät Muut vahinkokohtaiset varaukset Ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen varaus Muut tunnetut ja tuntemattomat Poolivaraukset ja osuus TVL:n korvausvastuusta Vahinkojen selvittelyvaraus Viimeisen seitsemän vuoden aikana bruttokorvausvastuun jakaumassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Merkittävä osa, 67,3 prosenttia, varsinaisesta bruttokorvausvastuusta liittyy pitkäaikaisiin eläkemuotoisiin vastuisiin. Jakojärjestelmästä maksettavat korvaukset, kuten indeksikorotukset, eivät sisälly vakuutusyhtiön tulevia korvauksia varten varattuun varsinaiseen korvausvastuuseen. Korvausvastuun sattumisvuosittainen jakauma Korvausvastuu muodostuu varauksista, jotka liittyvät useana eri sattumisvuonna tapahtuneisiin tai ilmenneisiin vahinkoihin. Seuraavissa kuvissa esitetään tarkasteltavien seitsemän tilivuoden osalta korvausvastuun muodostuminen eri sattumisvuosina aiheutuneista vahingoista. Koska korvausvastuun jakautuminen sattumisvuosiin kuitenkin riippuu voimakkaasti korvaustyypistä, niin kuvaajat esitetään erikseen kolmen merkittävimmän korvaustyypin osalta: 1) vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät 2) keskeneräiset eläkkeet, haittarahat ja lisät 3) varaukset muille tunnetuille tai tuntemattomille vahingoille (lukuunottamatta ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen erillisvarausta)

19 19 (25) Jakauma annetaan myös näiden luokkien yhteenlasketuista luvuista. Tämä vastaa siis korvausvastuuta, johon ei sisälly ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen erillisvarausta, muita vahinkokohtaisia varauksia, vahinkojen selvittelyvarausta, poolivarausta eikä osuutta TVL:n korvausvastuusta 18. korkeintaan viisi vuotta vanhoja. Varauksista kuitenkin 4,2 (4,7) prosenttia liittyy yli 15 vuotta vanhoihin sattumisvuosiin, mikä osoittaa varauksen hidasta selviämistä. 3) Muiden tunnettujen ja tuntemattomien* vahinkojen jakauma 50,0 % 45,0 % 1) Vahvistettujen eläkkeiden, haittarahojen ja lisien 40,0 % sattumisvuosittainen jakauma 35,0 % 30,0 % Fördelningen av egentligt bruttoersättningsansvar Varsinaisen bruttokorvausvastuun jakauma 25,0 % 40 % ,0 % Varsinainen 35 % korvausvastuu 15,0 % Vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät ,0 % Keskeneräiset 30 % eläkkeet, haittarahat ja lisät Muut vahinkokohtaiset varaukset ,010 % Ammattitautien 25 % erillisjärjetelyn piiriin kuuluvien tuntemattomie ,0 145 % Muut tunnetut ja tuntemattomat t 669 t t - 2 t t t - 5 t - 6 t -0 7 t - 8 t - 9 t - 10 t - 11 t - 12 t - 13 t - 14 t - 15 < t - 20 % 15 Poolivaraukset Osuus 15 % TVL:n korvausvastuusta Vahinkojen selvittelyvaraus Yhteensä 10 % Varsinaisen bruttokorvausvastuun jakauma * Lukuun 2006 ottamatta 2007 ammattitautien erillisjärjestelyjen piiriin kuuluvien Vahvistetut 5 % eläkkeet, haittarahat ja lisät Slutligt fastställd 52,8 % 53,2 % 53,1 % 53,3 % 53,0 % 52,8 % 53,7 % tuntemattomien vahinkojen erillisvarausta Keskeneräiset 0 % eläkkeet, haittarahat ja lisät Icke slutligt fast 16,3 % 16,0 % 16,0 % 15,1 % 14,7 % 14,2 % 13,7 % 100 % Muut vahinkokohtaiset varaukset Övriga skadesp 0,6 % 0,7 % 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % t t - 1 t - 2 t - 3 t - 4 t - 5 t - 6 t - 7 t - 8 t - 9 t - 10 t - 11 t - 12 t - 13 t - 14 t - 15 < t - Ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvi Reserver för ok 6,4 % 6,9 % 6,4 % 5,7 % 5,4 % 5,8 % 5,5 % 15 Muut tunnetut ja tuntemattomat Övriga kända o 20,6 % 20,2 % 21,0 % 22,4 % Muiden 23,5 % tunnettujen 23,7 % 24,0 ja % tuntemattomien 80 % vahinkojen varausta kutsutaan 2,8 % 2,9 yleensä % 2,9 % kollektiivivaraukseksi. 60 % Varauksessa Poolivaraukset ja osuus TVL:n 2002 korvausvastupoolreserver oc ,32007 % ,2 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,0 % Vahinkojen selvittelyvaraus Skadereglerings 2,9 % 2,9 % 2,8 % 2,8 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % t = tilinpäätösvuosi Korvausvastuusta suurin osa eli 53,7% muodostui vahvistetuista eläkkeistä, haittarahoista ja lisistä. Vahvistettujen otetaan huomioon tyypillisesti sekä tunnetut että tuntemattomat ohimenevät 40 % 91,3 % 67,3 korvaukset % ja tuntemattomat pysyvät 20 % korvaukset. Tämä varaus muodostaa 24,0% koko korvausvastuusta. Ohimenevät korvaukset selviävät pysyviä Vahvistettujen eläkkeiden, haittarahojen ja lisien sattumisvuosittainen jakauma 0 % eläkkeiden, haittarahojen ja lisien sattumisvuodet ovat 2004 tyypillisesti erittäin vanhoja. Noin t - 151,2 (51,2) 23 prosenttia vastuusta t korvauksia nopeammin Hetkenä, jolloin tuntematon pysyvä t korvaus tulee tunnetuksi, varaus tavallisesti siirtyy keskeneräisiin eläke-, haittaraha tai erilaisten lisien varauksiin. liittyy sattumisvuosiin, jotka t - 3ovat yli 1050 vuotta 783 vanhoja t t t Tämän takia varaus muille tunnetuille ja tuntemattomille Fördelningen 2) av egentligt Keskeneräisten bruttoersättningsansvar eläkkeiden, Varsinaisen haittarahojen bruttokorvausvastuun ja lisien jakauma vahingoille painottuu erittäin voimakkaasti tuoreempiin sattumisvuosiin. Noin 84,7 (82,8) prosenttia liittyykin sattumis- sattumisvuosittainen jakauma 2009 Varsinainen korvausvastuu Vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät Keskeneräiset 25,0 eläkkeet, % haittarahat ja lisät vuosiin, jotka 737 ovat korkeintaan 0 viisi vuotta vanhoja. Muut vahinkokohtaiset varaukset Ammattitautien 20,0 erillisjärjetelyn % piiriin kuuluvien tuntemattomie Muut tunnetut ja tuntemattomat Yhteenlaskettu sattumisvuosittainen jakauma Poolivaraukset ,0 % Osuus TVL:n korvausvastuusta Vahinkojen selvittelyvaraus ,0 % Yhteensä 10,0 % Varsinaisen bruttokorvausvastuun jakauma , % Vahvistetut eläkkeet, 5,0 % haittarahat ja lisät Slutligt fastställd 52,8 % 53,2 % 53,1 % 53,3 % 53,0 % 52,8 % 53,7 % Keskeneräiset eläkkeet, haittarahat ja lisät Muut vahinkokohtaiset 0,0 % varaukset Övriga skadesp 0,6 % 0,7 % 0,5 % 0,4 % Icke slutligt fast 0,4 % 16,3 % 0,4 % 16,0 % 0,3 % 16,0 % 15,1 % 14,7 15,0 % 14,2 % 13,7 % 100 % Ammattitautien erillisjärjestelyn t t - 1 piiriin t - 2 tkuuluvi - 3 t - 4Reserver t - 5 t - 6för t -ok 7 t - 8 6,4 t - 9 % t - 10 t ,9 t -% 12 t - 13 t6,4-14% t - 15 < t 5,7 - % 5,4 10,0 % 5,8 % 5,5 % Muut tunnetut ja tuntemattomat Övriga kända o 20,6 % 20,2 % 21,0 % 15 22,4 % 23,5 % 23,7 % 24,0 % 80 % Poolivaraukset ja osuus TVL:n korvausvastupoolreserver oc 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,0 % 5,0 % Vahinkojen selvittelyvaraus Skadereglerings ,9 % 20072,9 % ,8 % 2,8 % 2,8 2,9 % 2,9 % 60 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 0,0 % 40 % t t - 1 t - 2 t -91,3 3 t -% 4 t - 5 t - 6 t - 7 t - 8 t - 9 t - 10 t - 11 t - 12 t - 13 t - 14 t - 15 < t - Keskeneräisten eläkkeiden, haittarahojen ja lisien osuus 15 67,3 % 20 % korvausvastuusta oli 13,7 %. Näiden osalta sattumisvuodet painottuvat selvästi tuoreempiin Vahvistettujen vuosiin. eläkkeiden, Noin haittarahojen 70,9 ja lisien sattumisvuosittainen jakauma 0 % 2009 (70,3) prosenttia vastuusta t liittyy sattumisvuosiin, jotka ovat t t t t t t ) Vuodesta 2008 alkaen TVL:lle aiheutuvat korvauskustannukset rahoitetaan jakojärjestelmän avulla. Näin ollen vakuutusyhtiöiden taseessa ei ole korvausvastuuta näitä kustannuksia varten vuodesta 2008 lähtien.

20 20 (25) Luokkien 1 3 yhteenlaskettu korvausvastuu muodostaa 91,3% koko korvausvastuusta. Yhteenlasketusta bruttokorvausvastuun sattumisvuosijakaumasta noin 45,8 (46,0) prosenttia varauksista liittyi korkeintaan viisi vuotta vanhoihin sattumisvuosiin, ollen sama kuin edellisenä vuonna. Yli 10 vuotta vanhoihin sattumisvuosiin liittyi noin 34,5 prosenttia vastuista, kun se edellisenä vuonna oli 34,5 prosenttia. Varaukset yli 15 vuotta vanhoihin sattumisvuosiin suhteessa muihin sattumisvuosiin on kahden viimeisen vuoden aikana kasvanut 1,5 (2,9) prosenttiyksikköä. Vahinkokorvausvastuun selviämisjakauma Seuraavissa kuvaajissa esitetään vahinkokorvausvastuun selviämisjakauma, eli arvio tilivuoteen (t) mennessä sattuneista vahingoista aiheutuvista (diskontatuista) kassavirroista tilivuotta seuraavien vuosien aikana. Kuvaajat perustuvat tilivuonna tehtyyn alkuperäiseen arvioon vahinkojen selviämisestä. Erät esitetään suhteessa tilivuoden korvausvastuuseen, joten kunkin vuoden korvausosuudet summautuvat 100 prosenttiin. Selviämisjakaumat vaihtelevat suuresti korvaustyypistä riippuen. Tämän vuoksi jakaumat annetaan erikseen ohimenevien korvausten ja pysyvien korvausten osalta. Bruttokorvausvastuun pysyvien korvausten osalta selviämisjakauma on luonnollisestikin hyvin erinäköinen. Seuraavassa kuvaajassa esitetään pelkästään keskeneräisten pysyvien korvausten selviäminen. Edelleen, tilivuoden jälkeen vahvistettavia eläkkeitä, haittarahoja ja lisiä käsitellään jakaumassa kertakorvauksina siten, että ne otetaan huomioon vahvistamishetkellä pääoma-arvostaan. Tämän jälkeen niiden ryhmittely muuttuu vahvistetuiksi pysyviksi korvauksiksi, ja ne poistuvat kuvaajasta. Vahvistetuista eläkkeistä, haittarahoista ja lisistä maksettavia korvauksia ei siten oteta huomioon selviämisjakaumassa. Kun keskeneräinen pysyvä vastuu vahvistetaan, niin tällöin vakuutusyhtiön vastuusta poistuu myös merkittävä määrä epävarmuutta. Bruttovastuuvelan keskeneräisten pysyvien korvausten arvioitu selviämisjakauma vahvistamishetkeen 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % Bruttovastuuvelan ohimenevien korvausten arvioitu selviämisjakauma 0,0 % t + 1 t + 2 t + 3 t + 4 t + 5 t + 6 t + 7 t + 8 t + 9 t + 10 > t ,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % t + 1 t + 2 t + 3 t + 4 t + 5 t + 6 t + 7 t + 8 t + 9 t + 10 > t + 10 Bruttokorvausvastuun ohimenevien korvauksien arvioitu selviämisjakauma (purkautuminen) painottuu selvästi tuoreimpiin sattumisvuosiin. Noin 83,4 (80,1) prosenttia vastuusta arvioidaan tulevan maksetuksi kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Vahinkojen pääasiallisesta nopeasta selviämisestä huolimatta noin 0,7 (1,8) prosenttia vastuusta arvioidaan maksettavan vasta 10 vuoden jälkeen. Selviämisjakauman erilaisesta profiilista huolimatta myös keskeneräisten pysyvien korvauksien kohdalla arvioitu selviämisjakauma painottuu tuoreempiin sattumisvuosiin. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana vastuusta arvioidaan maksettavan noin 54,6 (53,9) prosenttia. Noin 7,7 (12,4) prosenttia vastuusta arvioidaan kuitenkin maksettavaksi vasta 10. vuoden jälkeen. Koska keskeneräisten pysyvien korvausten korvausvastuu on huomattavan suuri (noin kuusinkertainen) verrattuna ohimenevien korvausten vastuuseen, niin näiden yhteenlaskettu selviämisjakauma muistuttaa keskeneräisten pysyvien korvausten jakaumaa. Kokonaisarviona noin 58,7 (57,9) prosenttia korvausvastuusta arvioidaan selviävän kolmen vuoden sisällä ja 74,7 (73,1) prosenttia viiden vuoden sisällä. Noin 6,7 (10,8) prosenttia vastuuvelasta arvioidaan selviävän vasta 10. vuoden jälkeen.