Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Transkriptio

1 Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

2 Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta SUOMEN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET KIELET JA KULTTUURIT VALINTAKOE/SIVUAINEKOE Kokeessa on yhteensä kuusi tehtävää. Kirjoita tehtävän 1 vastaus yhdelle erilliselle taitetulle ruutupaperiarkille ja tehtävien 2 6 vastaukset tehtävämonisteeseen niille varattuun vastaustilaan. Palautat siis kokeen lopussa tehtävämonisteen ja yhden taitetun ruutupaperiarkin. Jätä taitetun ruutupaperiarkin ensimmäisen sivun yläreunaan kolmen kokonaisen ruudun korkuinen marginaali. Jätä taitetun ruutupaperiarkin kunkin sivun oikeaan reunaan kolmen kokonaisen ruudun levyinen marginaali. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspapereihin. Valvoja merkitsee vastauspapereihin hakijanumerosi. Vastaa tehtäviin lyhyesti ja ytimekkäästi suomen kielellä. Älä ylitä enimmäispituutta; arvostelija jättää enimmäispituuden ylittävän tekstin huomioimatta. Kirjoita selkeällä käsialalla. Arvostelija jättää epäselvästi kirjoitetun tekstin huomioimatta. Vastausten enimmäispistemäärä on mainittu kunkin tehtävän kohdalla. Koko kokeesta voi saada yhteensä enintään 100 pistettä. Jos teet tämän kokeen sivuainekokeena (eli olet jo Helsingin yliopiston opiskelija), näet tuloksesi suomen kielen oppiaineen ilmoitustaululla perjantaina klo /7

3 Tehtävä 1 (25 p) Erittele erilaisia näkemyksiä kielen normeista eli pohdi, mitä kielen normeilla voidaan tarkoittaa. Käsittele esseevastauksessasi normin käsitettä kaikkien kolmen pääsykoekirjan pohjalta ja esittele siitä vähintään kolme toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Vastausta tulee myös havainnollistaa esimerkeillä. Esseen ohjepituus on noin sanaa, eikä sen kokonaispituus saa ylittää 200 sanaa. Vastauksen arvioinnissa käytetään perusteena sisällön hallinnan lisäksi (20 p) sitä, kuinka vastaus muodostaa hyvin jäsennellyn tekstin ja noudattaa kirjoitettua yleiskieltä (5 p). Tehtävä 2 (10 p) Seuraavassa on kirjailija Mikko Rimmisen muodostamia keksittyjä suomenkielisiä sanoja. Sanat on mukailtu Rimmisen teoksesta Nenäpäivä (Teos 2010). Kerro, miten sanoja on taivutettu. Toisin sanoen selitä, minkä sanan mikä muoto on kyseessä. Esimerkki: taloissa sanan "talo" monikon inessiivi Sinun ei tarvitse tässä yhteydessä pohtia sanan merkitystä, vaan ainoastaan muotoa. Huomaa, että jotkin sanoista voi tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla. Täysiin pisteisiin vaaditaan kunkin sanan kohdalla täsmällinen muodon tunnistaminen ja monihahmotteisissa tapauksissa kummankin tai kaikkien tulkintavaihtoehtojen ottaminen huomioon. kammertaa hiutumatta töhkineen lienee vouahdettu 2/7

4 Tehtävä 3 (10 p) Alla on katkelma Petrin ja hänen isänsä välisestä puhelinkeskustelusta. 01 Petri: olitsä merellä. 02 Isä: olin. ku Ismo piti (0.5) narisi tossa ja sit siinä tuliki hieno ilima. (1.5) että siellähän oli 03 niim mahtava ilma et Ismoki poltti nahkansa ihan totaalisesti. 04 Petri: aijaa. grillaili auringossa. 05 Isä: nii eipä se tajunnu sitä että, 06 Petri: joo joo. (0.5) oliks teillä ne (0.5) mitkä (.) 07 Isä: oli ne pojam pol- koltiaiset mukana. 08 Petri: kenem pojat ne oikee oli. 09 Isä: ne on sen (.) yhen t- (.) yhen tota (.) vietnamilaisen (.) naisen. 10 Petri: jaa jaa jaa. 11 Isä: toinem poika on ne om molemmat eri isälle toinen niis-toisen isä on kuolluj ja (.) 12 toisesta se on erossa. 13 Petri: joo joo. ai sul- sul on mistä sä ne keksit mukaa ottaa. 14 Isä: no Ismo (.) Ismo niitä on hoivannuj jo vuodev varmaa. 15 Petri: jaa jaa. (.) vai semmonen tapaus. 16 Isä: mm (.) semmosia ykstoista (.) mitä se on, 17 Petri: joo. (.) kerkesit hyvi enne ukoilmaa pois sielt. 18 Isä: joo (.) me- mä oon ollu (.) puoli tuntia reilusti kotona. 19 Isä: en tiedä kyl ne alako niinku mustumaan siinä e- (siis) että me lähdettii että (.) sit 20 alako pilvistelemää siinä ku päästiir rantaa. 21 Petri: joo, 22 Isä: lähettiinki sen takia pois sittet tota ni (0.5) niin (0.5) no puoli kuurelta lähettiin sieltä 23 pois juuri sen takia. 24 Petri: mis te olitte sitte. 25 Isä: me pyörittii ensi kalasteltii siellä la- lähellä vaan siellä Lillapasta ja Krookholmenin 26 tai siitä vähän sinne (.) Karhusaareem päi ja sitte oltii Krookholmenissa, Puhelinkeskustelu litteroitiin käyttäen seuraavia merkkejä:. laskeva intonaatio, tasainen intonaatio heti (alleviivaus) painotus (.) mikrotauko: 0.4 sekuntia tai vähemmän (0.5) mikrotaukoa pidempi tauko; pituus ilmoitettu puolen sekunnin tarkkuudella 3/7

5 Etsi katkelmasta kolme verbijohdosta. Kirjoita alla olevaan taulukkoon sekä johdos että sen kantasana verbijohdos kantasana Etsi katkelmasta yksi hakukysymys ja kirjoita se alla olevalle viivalle. Etsi katkelmasta yksi vaihtoehtokysymys ja kirjoita se alla olevalle viivalle. Etsi katkelmasta yksi esimerkki väitelauseesta, joka toimii kysymyksenä, ja kirjoita se alla olevalle viivalle. Miksi edellä mainitsemasi väitelauseen voi tulkita kysymykseksi? Normitetussa kirjakielessä t vaihtelee d:n kanssa, esim. tahtoa : tahdon, lehti : lehden. Puhekielessä on variaatiota: d voi edustua d:nä mutta sen sijalla voi olla myös jokin muu äänne tai sitä voi vastata kato. Etsi katkelmasta kolme sanaa, jotka edustavat kolmea erilaista d:n varianttia, ja kirjoita ne alla oleville viivoille /7

6 Tehtävä 4 (15 p) Määrittele lyhyesti seuraavat ilmiöt ja anna kustakin ilmiöstä kaksi havainnollista ja keskenään erilaista esimerkkiä. koodinvaihto metonymia korjausaloite direktiivinen lausuma kantakieli 5/7

7 Tehtävä 5 (20 p) Lue alla oleva inkeroisenkielinen teksti ja sen suomennos. Luettele tekstin ja sen suomennoksen perusteella inkeroisen ja suomen eroja sekä äänne- että muoto-opin alalta yhteensä kymmenen kappaletta. Tehtävään vastaaminen ei vaadi inkeroisen taitoa. Inkeroisen ü = suomen y. KALLIZ NAHKA. Kerran üks meez tuli naapuriküllää kummille veerahii. Tulloo a kummiil heppoin on päksähtääst, ja hää tätä hevoist nülköö. Meez küssüü: Mitä siä oot keskeel talvia, hepoiziin töön pääaijjaal, hepoizen tegrastaant? Tahtoi kummi pilahilla veerahan kussannokseel. Nüt, sannoo, hepoizennahat ollaa hüvvii kallihet. Ühest nahast miä saan nii paljo rahhaa, etti jaksan kümmen hevoist ostaa. Meez kuuli ja jooksi takaisii. Tuli joossen kottii, tegrasti oman hepoizen, noisti nülkömää. Mitä teet? küzütää naapurit. A nüttemmii, vassaa, naapurikülääz kaik hepoizia nületää! Linnaaz nahat ollaa hüvvii kallihet. Lähen sinne, möön teenaan kümmenälle hevoizelle! Siiz meehet hepoizet külääz jo nülettiikki. Tuli kevät mitte küntää kelkä, mittekä külvää. KALLIS NAHKA. Kerran yksi mies tuli naapurikylään kummin luo vierailulle. Tulee mutta kummilla hevonen on kuollut, ja hän tätä hevosta nylkee. Mies kysyy: Mitä sinä olet keskellä talvea, hevosten työn pääajalla, hevosen teurastanut? Tahtoi kummi pilailla vieraan kustannuksella. Nyt, sanoo, hevosennahat ovat hyvin kalliita. Yhdestä nahasta minä saan niin paljon rahaa, että voin kymmenen hevosta ostaa. Mies kuuli ja juoksi takaisin. Tuli juosten kotiin, teurasti oman hevosensa, ryhtyi nylkemään. Mitä teet? kysyvät naapurit. No nyttemmin, vastaa, naapurikylässä kaikki hevosia nylkevät! Kaupungissa nahat ovat hyvin kalliita. Lähden sinne, myyn ansaitsen rahat kymmentä hevosta varten! Sitten miehet hevosia kylässä jo nylkivätkin. Tuli kevät ei ole mitä kyntää kenelläkään, eikä mitä kylvää /7

8 Tehtävä 6 (20 p) Tutustu oheisiin tundranenetsinkielisiin lauseisiin ja käännä niiden perusteella alla olevat lauseet suomesta tundranenetsiksi. Kirjoita vastauksesi viivoille. Tehtävään vastaaminen ei vaadi tundranenetsin taitoa. Erikoismerkit: = redusoitunut vokaali, q = laryngaaliklusiili, = velaarinasaali, x = soinniton velaarispirantti. nid mompuq et heitä niitä nir tiq et kammannut sitä nin timpuq en kampaa niitä niw nämpuq en avaa sitä nin näq en avannut niitä nid näq et avannut niitä niw otaq en maalannut sitä niw selabuq en kuivaa sitä nir tolaq et lukenut sitä nir wabtabuq et käännä sitä nin xanaq en kantanut niitä nid x btaq et sammuttanut niitä nid lat rampuq et kiinnitä niitä nid m daq et hakannut niitä nin pad tampuq en piirrä niitä nir täw rampuq et kuljeta sitä niw todalaq en lämmittänyt sitä nin x taq en pessyt niitä niw naqwol q en työntänyt sitä niw nek lpuq en vedä sitä nir er q et juonut sitä nid erpuq et juo niitä mompir heität sitä moj heitin ne tiiw kampasin sen timpin kampaan niitä tij kampasit ne nämpiw avaan sitä nämpid avaat niitä otaaw maalasin sen selabiw kuivaan sitä tolaar luit sen wabtaj käänsin ne xanabir kannat sitä xanaj kannoit ne btabin sammutan niitä lat raaw kiinnitin sen lat rampid kiinnität niitä dampiw hakkaan sitä pad taar piirsit sen pad tampid piirrät niitä täw rampir kuljetat sitä tampin pesen niitä naqwol aw työnsin sen naqwolpid työnnät niitä nek ar vedit sen nek lpin vedän niitä erj join ne sädorpir ompelet sitä sädorj ompelit ne en heittänyt sitä en kanna niitä et kiinnittänyt sitä en pese sitä et työnnä sitä et ommellut niitä avasit sen käännät niitä lämmitin ne juon sitä 7/7