Uusi uusiutuvan energian tukimekanismi Suomeen. Talvi 2016

Transkriptio

1 Uusi uusiutuvan energian tukimekanismi Suomeen Talvi 2016

2 INVESTOINTITUKI VIHREÄT SERTIFIKAATIT PREEMION KILPAILUTUS LIUKUVAN PREEMION KILPAILUTUS EU:n sisällä ei ainoana tukimuotona missään - Rahoitus valtion budjetissa - Sähkön markkinahintariski tuottajalla - Tuki kertakorvauksena investoinnin yhteydessä - EU:n suuntaviivat: jos tuki yli 15 milj. euroa / yritys, tuki tulee notifioida erikseen (30 % investointituella = 12 tuulivoimalan hanke, 25 % investointituella 14 voimalan hanke) - Nykyisellä sähkön hinnalla investointituen osuus korkea - Vaatii vakaata poliittista päätöksentekoa nykytilanne ei mahdollista luottamusta siihen, että valtion budjetissa on investointitukea siinä vaiheessa kun hanke on valmis rakennettavaksi Tuen jakoperusteiden kriteerien tasapuolisuus? - Nostaa rahoituskustannuksia Vertailu tällä hetkellä vaikeaa, koska muissa maissa ei käytössä ainoana tukimuotona. Todennäköisesti WACC vähintään Ruotsin tai Espanjan (10 %) tasoa - Epävarmuus vaikeuttaa rahoituksen saamista Käytössä Ruotsissa, Norjassa, Belgiassa + Rahoitus kuluttajilta kerättyinä sertifikaattimaksuina - Sähkön markkinahintariski tuottajalla - Vihreän sertifikaatin hintariski + Ruotsissa ja Norjassa ollut erittäin edullinen kuluttajalle - Ruotsissa toteutuneet hintariskit ovat pysäyttänyt investoinnit ja ajanut jo aiemmin tehdyt investoinnit taloudellisiin vaikeuksiin Investoinnit ovat lipuneet suurten yritysten käsiin - Suomi pieni markkina perustaakseen oman sertifikaattijärjestelmän - Liittyminen Ruotsin ja Norjan järjestelmään haastavaa, koska Vaatii useamman vuoden valmistelun - > tulee liian myöhään tuulivoiman kannalta Norja mahdollisesti irtautumassa 2020 järjestelmästä Norja on tähän asti toiminut järjestelmässä maksajana, investoinnit valuneet Ruotsiin. Suomen rooli olisi todennäköisesti sama - Epävarmuus nostaa rahoituskuluja Ruotsissa WACC 7,4 9 % Ruotsissa laina/omapääoma osuudet 60 / 40 - Epävarmuus vaikeuttaa rahoitusta Preemion kilpailutusta ei tällä hetkellä tietääksemme käytössä missään - Rahoitus valtio budjetissa? - Sähkön markkinahintariski tuottajalla + Vakaa tukitaso + Teknologianeutraali kilpailutus EU-suuntaviivojen suosittelema malli, teknologiaspesifi myös mahdollinen - Hankekehitykseen lisäriski: epävarmuus tuen piiriin pääsemisestä - Erityisesti pienille hankkeilla haastava malli - Epävarmuus nostaa rahoituskuluja Vertailu tällä hetkellä vaikeaa, koska muissa maissa ei käytössä. Todennäköisesti WACC Ruotsin tasoa - Epävarmuus vaikeuttaa rahoituksen saamista Käytössä yli 60 maassa - Rahoitus valtion budjetissa? + Sähkön hintariski poistettu tuottajalta + Vakaa tukitaso + Teknologianeutraali kilpailutus EU-suuntaviivojen suosittelema malli, teknologiaspesifi myös mahdollinen - Hankekehitykseen lisäriski: epävarmuus tuen piiriin pääsemisestä - Pienten hankkeiden ja toimijoiden pysyminen markkinoilla tulee varmistaa kilpailutuksen epävarmuuden poistamisella + Varma tulotaso laskee tuotantokustannuksia Suomessa tällä hetkellä WACC 6-7 %, laina/omapääoma 70/30 Saksassa WACC 4-5 %, 85/15 Briteissä WACC 6,5%, 75/25 + Varma tulotaso helpottaa rahoituksen saamista

3 Liukuvan preemion määrittäminen kilpailutuksella

4 Teknologiaspesifi vs. teknologianeutraali kilpailutus Teknologianeutraali kilpailutus johtaa teoriassa halvempiin hintoihin, mutta voi johtaa markkinan keskittymiseen yhteen energiantuotantomuotoon Jos esim. tuulivoima dominoi markkinaa 5 vuotta, häviää bioenergiaosaaminen Suomesta. Energiapaletin jakautuminen eri tuotantomuotojen kesken lisää huoltovarmuutta Hallittavissa esim. varaamalla teknologianeutraalissakin kilpailutuksessa osa kilpailutettavasta kapasiteetista ensisijaisesti tietyntuotantomuodon käyttöön Teknologiaspesifissä järjestelmässä hallitus pystyy paremmin kontrolloimaan energiapalettia, eivätkä epäsuorat tuet vinouta kilpailutusta Suomen Hallitus on määrittänyt hallitusohjelmassaan, että uuden tukijärjestelmän on oltava teknologianeutraali Suomen Tuulivoimayhdistys kannattaa teknologianeutraalia liukuvan preemion kilpailutusta

5 Teknologianeutraali liukuvan preemion kilpailutus - perusasiat Nykyistä toimivaa järjestelmää ei ole järkevää liiaksi muuttaa: järjestelmän tulee perustua pitkälti vanhaan tukijärjestelmään (rakenne, todentaminen, vastuuviranomainen, tietojärjestelmä). Kilpailutuksen kohteena on tuotantotukitaso, /MWh, 15 vuoden ajan (tuki on matalampi kuin 12 vuodeksi laskettu tukitarve, valtion kustannukset jakaantuvat useammalle vuodelle ja mahdollisuutena on että sähkönhinnan nousu syö tukitarpeen). Kilpailutukseen osallistumisen vaatimukset tuulivoiman osalta (muilla tuotantomuodoilla vastaava, rakentamisvalmiuden antava vaihe): Lainvoimainen rakennuslupa Lainvoimainen kaava Alustava verkkoliityntäsopimus Järjestelmän tulee olla yksinkertainen ja läpinäkyvä; Epäsuorat tuet on huomioitava järjestelmän kehittämisessä ja hinnan määräytymisessä (esim. Biovoiman kohdalla puun istutuksen ja korjuun tuet, jotka laskevat puun hintaa). Vuotuiset tavoitteet tulee olla riittävästi ennakoitavissa. Esimerkiksi kolmelle neljälle seuraavalle vuodelle kilpailutuskierrosten lukumäärä ja kilpailutettava määrä / kierros tulee olla ennakkoon tiedossa.

6 Teknologianeutraali sähkön tuotantotuen kilpailutus, korit CHP:n sähköosuus Sähköntuotanto, kehittyneet teknologiat Maatuulivoima Pienvesivoima PV Biokaasu Biomassa (ei CHP) Sähköntuotanto, kehittyvät teknologiat Merituulivoima Aaltovoima Jne. Vanhojen laitosten korvauspolttoainekori* * Nykyinen tariffilaki huhtikuulle 2021 * Jatko notifioitavana Kilpailutetaan hintaa vuosituotannolle /MWh Kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteessä oleva tuotantotukitaso asetetaan kaikille tarjoushinnan alittaneille tuotantomuodoille ja hankkeille

7 Kilpailutusesimerkki Kilpailutuksen tavoite: 800 GWh lisää uusiutuvaa energiaa Teknologianeutraali kilpailutus Vuotuinen tavoiteltu lisätuotanto 800 GWh Kilpailutukseen osallistujat : Teho Vuosituotanto Tarjoustaso Tuulivoimahanke 8 66 MW 211,2 GWh 64 /MWh Tuulivoimahanke 7 21 MW 67,2 GWh 65 /MWh Biomassavoimala 2 25 MW 205 GWh 67 /MWh Tuulivoimahanke 3 72 MW 230,4 GWh 69 /MWh Tuulivoimahanke 1 25 MW 82,5 GWh 70 /MWh Tuulivoimahanke MW 326,4 GWh 72 /MWh Biomassavoimala 3 27 MW 105,3 GWh 74 /MWh Biomassavoimala 4 35 MW 287 GWh 77 /MWh Tuulivoimahanke MW 514,8 GWh 81 /MWh Tuulivoimahanke 6 15 MW 45 GWh 86 /MWh Biokaasuvoimala 2 MW 16,4 GWh 88 /MWh Aurinkosähkö 4 2 MW 2 GWh 120 /MWh Aurinkosähkö 2 3 MW 3 GWh 165 /MWh Aurinkosähkö 3 5 MW 5 GWh 180 /MWh Aurinkosähkö 1 2 MW 2 GWh 190 /MWh Aaltovoimala 1 10 MW 10 GWh 195 /MWh 800 GWh, Tuotantotukitaso 70 /MWh Kumulatiivinen vuosituotanto

8 Tärkeitä yksityiskohtia I Kilpailutuskierroksia tulisi olla useampi vuodessa, vähintään kaksi kilpailutuksen ulkopuolelle jääneen hankkeen kanssa ei tarvitse odottaa vuotta uutta kilpailutusta, vaan se voi osallistua esim. puolen vuoden päästä järjestettävään kilpailutukseen Useampi kilpailutuskierros / vuosi jakaa myös viranomaisten työkuormaa tasaisemmin Yksi kierros toteutettava touko- kesäkuussa, jotta rakentaminen saadaan ajoitettua seuraavalle kesälle Koska hankkeiden tulisi olla hyvin pitkälle valmisteltuja (sitova sähköliityntätarjous, lainvoimainen kaava ja lainvoimainen rakennuslupa), kilpailutukseen osallistujilta ei vaadita osallistumismaksuja (ns. bid bond) Helpottaa pienten ja uusien toimijoiden tuloa markkinoille uuden toimijan on vaikea saada rahoitusta bid bondeihin Kilpailutukseen osallistuessa pitää ilmoittaa vuosituotanto mahdollisimman realistisesti. Todentaja verifioi kuten nykyisinkin Tämän perusteella budjetoidaan tukitarve

9 Tärkeitä yksityiskohtia II Kun kilpailutuksessa hyväksytään tuotantotuen piiriin, on 36 kk aikaa rakentaa voimalat ja kytkeytyä verkkoon Ensimmäisen 6-8 kk jälkeen on tarkistuspiste, jossa pitää olla laissa vaaditut asiat tehtynä (esimerkiksi voimalat ja sähköverkkoliityntä tilattuna, rakentaminen aloitettu). Mikäli vaatimukset eivät täyty, kyseinen hanke ei saa osallistua kilpailutukseen 3 vuoteen. Laissa tulee määrittää myös selvästi, mitä pitää olla valmiina tuossa 36 kk:ssa, 36 kk jälkeen tukikuukaudet alkavat juosta = jos hanke ei ole täydessä tuotannossa, tukikuukausien menetys toimii sanktiona. Teknologianeutraalissa kilpailutuksessa varmistetaan eri tuotantomuotojen kehittyminen Suomeen varaamalla kilpailutuksesta esim. 10 % tuulelle, 10 % PV:lle ja 10 % biomassainvestoinnille. Jos ao. tarjouksia ei tule, vapautuu varattu kapasiteetti tarjouksensa jättäneiden muiden tuotantomuotojen käyttöön. Tuki sidotaan tiettyyn hankkeeseen. Tukipäätöksen voi siirtää toiselle toimijalle myymällä koko hankkeen. Tukea ei makseta negatiivisilta tunneilta.

10 Pienten hankkeiden tuki Pienemmät osuuskuntien ja yksityisten ihmisten omistamat hankkeet eivät useimmiten ole taloudellisesti kilpailukykyisiä suurten hankkeiden kanssa. Pienemmät aurinko-ja tuulivoimahankkeet lisäävät näiden energiantuotantomuotojen yleistä hyväksyttävyyttä Pienemmät hankkeet voidaan huomioida joko varaamalla kiintiöstä pieni osuus pienemmille hankkeille, tai Päästämällä pienemmät hankkeet mukaan järjestelmään kilpailutuskierroksen hinnalla ilman kilpailutukseen osallistumista, tai Investointituella.

11 Keskeistä uudesta tukijärjestelmästä EU:n sallimista tukimuodoista liukuvan preemion (nykyisen kaltainen tuki) teknologianeutraali kilpailutus on houkuttelevin Huolellisella suunnittelulla läpinäkyvä menetelmä, jossa tuotantokustannukset laskevat ja myös pienet toimijat pystyvät toimimaan markkinalla Tuotantomuotojen epäsuorat tuet huomioitava kilpailutuksessa. Tariffin ulkopuolisia tuulivoimahankkeita on valmiina 2000 MW vuoden 2016 aikana -> tuulivoimakapasiteettia on mahdollista saada nopeasti lisää. Tuulivoima-alan kehityksen jatkon kannalta on tärkeää, että uusi tuki astuu voimaan mahdollisimman pian.

12 Tuulivoima -Puhdasta. Turvallista. Suomalaista. Rakennamme suomalaisille puhdasta ja turvallista omaa energiantuotantoa. Työllistämme luomalla kotimaista kannattavaa uusiutuvan energian liiketoimintaa. Toteutamme puhtaampaa huomista jo tänään.

13 Päästökaupan toimivuus Päästökauppa EU:n suuntaviivojen mukaan ei ole uusiutuvan energian tukimuoto, vaan päästökaupan tehtävänä on vähentää CO2-päästöjä. Sitä ei ole suunniteltu tukemaan investointeja Päästökauppa ei toimi liian runsaskätisesti ja ilmaiseksi jaettujen päästöoikeuksien vuoksi Päästökaupan uudistamisen aikataulu ja tehokkuus epävarmoja. CO2-päästöjen vähennyksessä toimiva menettely, kunhan järjestelmä saadaan korjattua. Ei ainoana ohjauskeinona yksin synnytä investointeja uusiutuvaan energiatuotantoon Uusiutuvan energian suoran tukemisen arvioidaan tulevan noin 2 snt/kwh edullisemmaksi, kuin tuotannon ohjaaminen uusiutuviin energiamuotoihin päästökaupan avulla. (Energiakolmio, 2014)