ROUDAN SYVYYDEN MÄÄRITYS
|
|
- Kari Myllymäki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Menetelmäkuvaus TPPT 5 Espoo, ROUDAN SYVYYDEN MÄÄRITYS - Metyleenimittari - Lämpötilamittaukset - Laskenta pakkasmäärän perusteella Heikki Onninen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
2 1 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelman (TPPT) lopputulosten tavoitteena on entistä kestävämpien uusien ja perusparannettavien kestopäällystettyjen teiden rakentaminen siten, että myös rakenteiden vuosikustannukset alenevat. TPPT-ohjelmassa kehitettiin tierakenteiden mitoitusta (TPPT-suunnittelujärjestelmä). Suunnittelujärjestelmään kuuluvissa mitoitusohjeissa ja menetelmäkuvauksissa esitetään ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tierakenne voidaan kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa. TPPT-suunnittelujärjestelmään sisältyy myös päällysrakenteen elinkaarikustannustarkastelu, jonka suorittamiseksi esitetään menettelytapa. Suunnittelujärjestelmälle on ominaista, että tierakenteen mitoitus tapahtuu paikkakohtaisilla tiedoilla ja parametreilla (liikenne, ilmasto, pohjamaa, käytettävät rakennemateriaalit, vanhat rakenteet). Mitoituksessa käytettävien pohjamaata ja rakennemateriaaleja koskevien parametrien määritys tapahtuu ensisijaisesti laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävin mittauksin ja tutkimuksin. Myös muiden mitoituksessa tarpeellisten lähtötietojen hankinnassa ja ongelmakohtien tai muutoskohtien paikannuksessa käytetään maastossa ja tiellä tehtäviä havaintoja ja mittauksia. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana sitä täydentävät suunnittelun ja mitoituksen lähtötietojen hankintaa käsittelevät menetelmäkuvaukset. Esitettävät menetelmät ja menettelytavat on todettu käyttökelpoisiksi käytännön havaintojen ja kokeiden perusteella. TPPT-ohjelman tuloksena laaditaan myös yhteenveto ohjelmaan sisältyneistä, mitoitusohjeiden laadinnassa hyväksikäytetyistä koerakenteista sekä yhteenveto tien rakennekerrosten materiaaleista ja niiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän Roudan syvyyden määritys menetelmäkuvauksen on laatinut Heikki Onninen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Menetelmäkuvauksen sisältö on käyty läpi yhdessä tielaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Joulukuussa 2001 Markku Tammirinne
3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Määritelmiä Roudansyvyysmittausten tarkoitus Roudansyvyysmittausten ajoitus ROUDAN SYVYYDEN MITTAUS METYLEENISINIMITTARILLA Mittausten periaate Laitteet ja tarvikkeet Kalibrointi ja tarkistus Routamittarin asennus Roudan syvyyden ja sulamissyvyyden mittaus Routanousuvaaitukset Tulokset ROUDAN SYVYYDEN MÄÄRITYS LÄMPÖTILAMITTAUKSIN Mittausten periaate Laitteet ja tarvikkeet Kalibrointi Termoparikimpun valmistus Termoparikimpun asennus tierakenteeseen Mittauksen suoritus Roudan syvyyden määritys Tulokset ROUDAN SYVYYDEN ARVIOINTI LASKENNALLISESTI KIRJALLISUUS LIITTEET... 14
4 3 1 JOHDANTO Tierakenteen routamitoituksessa tarvitaan tieto mm. maan routimisominaisuuksista. Routimisominaisuuksia voidaan arvioida mm. roudan tunkeutumisyvyyden perusteella. Tässä menetelmäkuvauksessa selostetaan roudan syvyyden ja sulamissyvyyden mittaaminen routamittarilla (Gandahlin metyleenisiniputki) ja maan lämpötilamittausten avulla. Laskennallisesti yksittäinen mittaustulos voidaan laajentaa koskemaan mittauskohdan ympäristöä, jos tunnetaan havaintoajankohdan pakkasmäärä ja tien rakenne tarkasteltavalla tieosuudella. 1.1 Määritelmiä Roudalla tarkoitetaan maassa (maan huokosissa) olevan huokosveden jäätymisen johdosta kovettunutta (jäätynyttä) maakerrosta. Roudan syvyyttä mitattaessa maan huokosveden otaksutaan jäätyvän noin 0 C:n lämpötilassa, vaikka hienorakeisten maalajien jäätymislämpötila voi olla merkittävästi tätä alhaisempikin. Roudan syvyydellä tai routasyvyydellä tarkoitetaan roudan alapinnan etäisyyttä tien, kadun tai yleensä maan pinnasta eli routaantuneen kerroksen paksuutta. Mahdollinen maanpinnan tai tien pinnan routanousu sisältyy roudansyvyysarvoon, koska routamittari ja lämpötilanmittausjohtimet nousevat yleensä jäätyneen pintamaan mukana. Sulamissyvyydellä tarkoitetaan vastaavasti routakerroksen yläpinnan etäisyyttä maanpinnasta eli sulan kerroksen paksuutta. Mahdollinen sulamispainuma (sulamiskonsolidaatio) pienentää sulaneen kerroksen paksuutta verrattuna sen paksuuteen jäätyneessä tilassa. Routanousulla ja sulamispainumalla tarkoitetaan tienpinnan tai yleensä maanpinnan pystyliikettä routaantumisvaiheessa ja sulamisvaiheessa. Tien kohdalla routanousu aiheutuu pohjamaan routimisesta, koska rakennekerrokset ovat yleensä routimattomia. 1.2 Roudansyvyysmittausten tarkoitus Tietoa roudan syvyydestä tarvitaan mm. vanhan tierakenteen routamitoitusta tarkistettaessa. Routamitoitusmenettelyä kuvataan TPPT-raportissa "Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus, TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus" ja yksityiskohtaisemmin menetelmäkuvauksessa "Tierakenteen routamitoitus". Roudansyvyysmittauksilla seurataan roudan tunkeutumista (routarajan etenemistä) tierakenteessa ja pohjamaassa. Samalla mitataan yleensä myös tienpinnan routanousua. Routahavaintojen perusteella määritetään routimattoman tierakenteen paksuus sekä routivien maakerrosten syvyysasema ja routimiskertoimet. Routimattoman tierakenteen paksuus on periaatteessa sama kuin roudansyvyys silloin, kun tienpinnan routanousu alkaa (kts. kuva 3 jäljempänä), edellyttäen ettei tierakenteen huokosveden jäätymispaisuminen aiheuttaa tienpinnan nousua (näin tapahtuu hyvin märässä rakenteessa). Usein on tarpeen seurata myös roudan sulamista ja sulamispainumaa. Esimerkiksi kantavuusmittausten (ns. kesäkantavuus) ajoittamista varten on tarpeen tuntea sulamisen päättymisajankohta ja sen jälkeisen kuivumisjakson pituus eli sulamispehmenemisen kestoaika. Sulamiskauden pituutta voidaan arvioida myös laskennallisesti lämpöastesumman avulla (kts. menetelmäkuvaus TPPT 4 "Ilmastorasitus" ja TPPT-raportti " Tien pohja- ja päällysrakenteet -tutkimusohjelma. TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus").
5 4 1.3 Roudansyvyysmittausten ajoitus Mittausten ajoitus ja määrä riippuvat mittausten tarkoituksesta ja halutusta luotettavuustasosta. Havaintotalven suurinta roudan syvyyttä ja routanousua määritettäessä mittaukset ajoitetaan heti roudan sulamiskauden alkuun niin, että mittauksia haittaava lumi/jää on jo sulanut tienpinnasta. Maksimiroudan havaintojakson voidaan katsoa alkavan, kun lumi on kokonaan sulanut tien pinnalta ja kun aurausvallitkin ovat jo sulamassa. Tämän jälkeen ei roudan syvyys eikä routanousukaan yleensä enää kasva merkittävästi. Routaraja pysyy muutaman viikon ajan lähes paikallaan, kun sulaminen tapahtuu aluksi vain ylhäältä päin (kuva 3). Pienilmaston vaihtelusta johtuen routaantumisen ja sulamisen eteneminen vaihtelee samallakin tiellä. Mäenharjat ja alavat paikat tai aurinkoiset ja varjoisat paikat käyttäytyvät erilailla. Sulamisen alkamisen vaihe-ero voi olla 1-2 viikkoa mittauskohteen maantieteellisestä sijainnista riippuen. Tämä tulee ottaa huomioon mittauksia ajoitettaessa ja myös mittareiden määriä ja sijoituspaikkoja suunniteltaessa. Jos halutaan selvittää tierakenteen tai sen pohjamaan routivuuden syvyyssuuntaista vaihtelua, on roudansyvyys- ja routanousuhavaintoja tehtävä läpi talven. Riittävän usein tehtävien havaintojen avulla voidaan tarvittaessa laskea routimiskertoimet (SP) kerroksittain jokaiselle roudansyvyyden mittauksen havaintovälille. Sopiva havaintoväli on noin 1-2 viikkoa. 2 ROUDAN SYVYYDEN MITTAUS METYLEENISINIMITTARILLA 2.1 Mittausten periaate Routamittarissa (ns. Gandahlin metyleenisinimittari, kuva 1) on kaksi sisäkkäistä, läpinäkyvää, päistään suljettua akryylimuoviputkea, joista sisempi on täytetty metyleenisiniliuoksella. Liuokselle on ominaista, että se on sulana sinistä ja jäätyneenä läpinäkyvää (kuva 2). Liuos on pääosin vettä ja se jäätyy 0 C:n lämpötilassa. Jotta liuos pääsisi jäätyessään paisumaan vapaasti, on sisemmän muoviputken sisällä vielä ilmatäytteinen kumiletku. Kumiletkun päissä on muoviset kartiotulpat, jotka toimivat myös sisemmän akryylimuoviputken tulppina (venytetty ja tupattu kumiletku tiivistyy myös akryylimuoviputken tulpiksi). Mittari asennetaan maahan tehtävään esireikään. Routamittarin lämmönjohtavuuden tulee olla mahdollisimman sama kuin tutkittavan maan lämmönjohtavuus, jotta mittaria pitkin siirtyvä lämpövirta ei vaikuttaisi maan lämpötilakenttään. Tästä syystä on päädytty muovisten putkimateriaalien käyttöön. Routamittarin muoviputkien sekä niiden vesi- ja ilmatäytteen kokonaislämmönjohtavuuden otaksutaan vastaavan riittävän tarkasti maan lämmönjohtavuutta. Mittarin kannatuslevyn (U-muotoinen tai reijällinen metallilevy) tarkoituksena on pitää mittari halutussa korkeustasossa tien pintaan nähden. Se nostaa ja laskee mittarin yläosaa routanousun ja sulamispainuman mukaan. Roudan syvyys eli jäässä olevan maakerroksen paksuus havaitaan nostamalla sisempi muoviputki maasta ja lukemalla mitta-asteikolta läpinäkyvän (jäätyneen) putkenosan pituus. Sulaneen pintakerroksen paksuus saadaan vastaavasti. Silloin luetaan siniseksi muuttuneen putkenosan pituus. Maan lämpötilaa ei routamittarilla saada selville.
6 5 Mittarin kannatuslevy Kiinnityskierteet Routamittarin yläpää (messinkiä) Kuminen liitoskappale d = 40 mm d = 35 mm 75 mm Suljettu kumiletku Muovinen suojaputki Syvyysasteikko Muovinen mittausputki (sisällä metyleenisini-liuosta) PVC -tulppa kumiletkussa ja mittausputkessa d = 20 mm d = 30 mm d = 25 mm 500 mm Vaihtelee mittaussyv. mukaan Routamittarin PVC -kärki Kuva 1. Routamittarin periaate (ns. Gandahlin metyleenisinimittari, malli VTT). Roudan tai sulamisen syvyys tienpinnasta saadaan, kun mittarin lukemaan lisätään mittarin yläpään syvyys tienpinnasta. Yleensä seurataan myös routamittarin ja tienpinnan routanousua esimerkiksi vaaituksin. Sulamisrajan yläpuolella routamittarin neste on sulaa ja väriltään sinistä. Roudan sulaminen tapahtuu pääasiassa ylhäältäpäin. Alhaaltapäin routa sulaa merkittävästi vasta sulamisen loppuvaiheessa. Lunta Sulamisraja Routaraja Sulamisrajan ja routarajan välillä routamittarin neste on jäässä ja läpinäkyvää. Routarajan alapuolella routamittarin neste on sulaa ja väriltään sinistä. Routaraja on yleensä syvimmillään kevättalvella, kun tie on jo lumeton. Kuva 2. Roudan syvyyden ja sulamissyvyyden määrittäminen katu- tai tierakenteessa metyleenisinimittarilla.
7 6 2.2 Laitteet ja tarvikkeet Metyleenisinimittari koostuu kahdesta sisäkkäisestä suljetusta muoviputkesta kuvan 1 mukaisesti. Sisempi muoviputki on täytetty metyleenisiniliuoksella, jossa on 1 paino-osa metyleenisinijauhetta ja 2000 paino-osaa tislattua vettä (sekoitussuhde 1 g metyleenisinijauhetta 2 litraan tislattua vettä). Routamittarin ja sen kannatuslevyn lisäksi asennuksessa tarvitaan seuraavat tarvikkeet ja työkalut: - välineet pienen reijän tai kuopan tekemiseksi päällysteeseen - kairauskalusto reijäntekoa varten (esim. täry- tai painokairauskalusto) - vaaituskone (koska yleensä aina mitataan myös tienpinnan routanousu) - mittanauha - merkintätarvikkeet routaputken paikan sidontapisteitä varten - vaaitusnaula tai maalia routavaaitusten mittauspisteeksi mittarin viereen - kuivaa hiekkaa (# 0,5-1,2 mm) - putken yläpään suojaustarvikkeet (esim. joustavaa ja tarttuvaa päällystemassaa). 2.3 Kalibrointi ja tarkistus Routamittaria ei voi varsinaisesti kalibroida. Mittarin toiminta on kuitenkin varmistettava seuraavasti. Routamittarin sisäputki täytetään metyleenisiniliuoksella vasta muutamaa päivää ennen maahan asennusta. Liuospulloa ravistetaan huolellisesti ennen routamittarin täyttämistä. Liuoksen käyttökelpoisuus tarkistetaan jäähdyttämällä sitä pieni määrä, jolloin liuoksen pitää muuttua läpinäkyväksi. Testauksessa jäätymisen pitää tapahtua ylhäältä alaspäin. Täytetyssä mittarissa liuos haalistuu ajan myötä, kun väriaine sakkautuu putken alaosaan ja tarttuu kumiletkuun. Kauan varastoidun tai maassa olleen putken haalistunut liuos sekoitetaan uudelleen (homogenisoidaan) ravistelemalla putkea. Liuos on syytä vaihtaa ainakin osittain parin vuoden välein. Joskus pitää vaihtaa myös siniseksi värjääntynyt kumiletku, jotta lukeminen helpottuu. 2.4 Routamittarin asennus Asennusajankohta Routamittari asennetaan yleensä sulaan maahan, koska reiän teko jäätyneeseen maahan on hankalaa. Talviasennuskin on mahdollista. Asennus tehdään kuitenkin niin ajoissa, että mittari ehtii kunnolla jäätyä ennen roudan sulamisen alkua. Pakottavissa tapauksissa asennus voidaan tehdä vielä sulamiskauden alussakin, sillä routaraja ei ala heti nousta. Routa sulaa aluksi vain maanpinnasta alkaen. Tällöin routamittari on jäädytettävä ennen asennusta yöpakkasia, pakastinta tai kylmähuonetta hyväksi käyttäen. Roudansyvyys voidaan mitata sitten, kun mittarin alaosa on sulanut routarajaan asti. Mittaria luetaan useita kertoja muutaman päivän välein, jolloin nähdään missä tasossa mittarin sulaminen pysähtyy/hidastuu. Asennuspaikka Routamittari asennetaan tierakenteeseen ja pohjamaahan kairattavaan reikään, yleensä keskelle tietä tai varmuudella lumettomana pidettävälle tieosalle vähintään noin 2 m päähän lähimmästä lumivallista (ellei haluta lumen vaikuttavan mittaustuloksiin). Mittareita ei suositella asennettavaksi kaivorakenteiden tms. suojaan, sillä ne saattavat vaikuttaa roudan tunkeutumiseen ja sulamiseen. Lisäksi sulamisvesien jäätyminen kaivoihin saattaa hankaloittaa mittareiden lukemista.
8 7 Asennusreijän kairaus Asennusreikä ei saa olla tarpeettoman iso. Esimerkiksi normaalikärjellä varustetulla painokairalla saadaan sopivan kokoinen reikä. Reijän pitää olla vähintään noin 0,3 m mittarin pituutta syvempi. Häiriintymisherkässä maassa kaira nostetaan ylös varovasti ja turhaa pyöritystä ja nykimistä välttäen, jotta reikä pysyisi auki. Mittari asennetaan heti, kun reikä on saatu tehtyä, jotta reikään ei ehtisi valumaan maata. Routamittari asennetaan yleensä siten, että sen yläpää jää noin 2-5 cm päällysteen yläpinnan alapuolelle. Routamittari ei kestä kovaa käsittelyä. Routamittaria ei saa painaa voimakkaasti reikään, sillä routaliikkeen salliva liikuntarakenne mittarin yläpäässä voi mennä pois kohdaltaan ja sisäputkikin saattaa rikkoontua. Jos reikä ei pysy auki riittävän pitkään, on usein järkevintä kairata kokonaan uusi reikä entisen viereen. Esim. reikään valuva vesi voi sortaa etenkin hiekkaista maata reikään niin, ettei reikää enää saada pysymään auki uudelleen kairaamalla. Ympärystäyttö ja kannatinlevyn asennus Tyhjätila reijän ja mittarin välissä täytetään huolellisesti tasarakeisella kuivalla hiekalla (esimerkiksi hiekalla, jonka raekoko on # 0,5-1,2 mm). Hiekan valuttamisen aikana tai sen jälkeen mittaria ei saa nostaa yhtään, sillä se ei painu enää takaisin, kun reijän pohjalla on hiekkaa. Kun reikä on täytetty hiekalla, asennetaan U-muotoinen kannatinlevy routamittarin yläpäässä olevaan uraan sivultapäin työntäen. Mittarin kannatinlevyä varten on tehtävä kuoppa tien päällysteeseen jo ennen reijän kairausta. Sopiva kuopan syvyys on noin 5-8 cm ja kuopan koko on noin 10 cm x 20 cm. Suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka toiseen päähän asennusreikä on kairattu, mahdollistaa U-muotoisen kannatinlevyn asennuksen sivultapäin työntäen nostamatta mittaria. Jos kannatinlevy on reijällistä mallia, se on asennettava yhtä aikaa routamittarin kanssa, jolloin mittarin ympärystäyttö tapahtuu valuttamalla hiekkaa kannatinlevyn alitse edellä mainitun kuopan laajennuksen kautta ja on melko hankalaa saada reikä täyteen. Mittarin pään suojaus Mittarin yläpää suojataan huolellisesti pintavesien reikään valumista ja ilkivaltaa vastaan. Suojaukseen voidaan käyttää joustavaa ja tarttuvaa päällystemassaa, jolla routamittarin yläpää peitetään. Massa painellaan ja hakataan vesitiiviiksi rikkomatta kuitenkaan mittarin yläpäätä. Näin sulamisvedet eivät pääse valumaan putken viertä alas ja aiheuttamaan virhettä mittaustuloksiin. Massaa laitetaan kuitenkin vain sen verran, että mittarin kohtaan ei synny kohoumaa, johon lumiaura voisi tarttua. Korkeusaseman ja paikan mittaukset Routamittarin yläpään korkeus ennen sen peittämistä päällystemassalla ja päällysteen pinnan korkeus vaaitaan (ns. nollavaaitus), koska myös routanousua seurataan yleensä saman aikaisesti routaantumisen kanssa. Päällysteeseen vaaituskohta merkitään pysyvästi vaaitusnastalla ja/ tai maalilla, jotta routanousumittaukset tulee tehtyä aina samasta kohdasta. Asennuksen lopuksi merkitään mittarin paikka ja tehdään tarvittavat sidontamittaukset. Sidontamitoista ja -pisteistä tehdään tarkepiirustus, jotta mittari voidaan luotettavasti paikantaa myös talviolosuhteissa. 2.5 Roudan syvyyden ja sulamissyvyyden mittaus Mittausajankohtien valinta Ensimmäinen roudan syvyyden lukeminen voidaan tehdä voin viikon kuluttua asennuksesta. Lukemiskertojen määrä riippuu mittausten tarkoituksesta. Jos halutaan tietää vain talven suurin roudansyvyys, riittää kun mittari luetaan 1-3 kertaa heti sulamiskauden alussa. Suu-
9 8 rimman roudansyvyyden sopiva mittausajankohta on Etelä-Suomessa maalis-huhtikuussa ja Pohjois-Suomessa huhti-toukokuussa. Joskus tarvitaan tietoa roudan syvyyden ja routanousun välisestä yhteydestä koko talven ajalta (routivien kerrosten syvyysaseman määritys). Tällöin roudansyvyysmittauksia ja routanousuvaaituksia tulee tehdä vähintään kerran kuukaudessa koko talven ajan. Roudan sulamisen ja tien sulamispainuman välisen yhteyden selvittämistä varten tarvitaan tietoa sulamisen etenemisestä. Tällöin sulamissyvyyttä on yleensä seurattava vähintään kerran viikossa. Mittauksia jatketaan, kunnes routa on kokonaan sulanut. Sulamispainumaa seurataan vielä noin kuukauden ajan roudan sulamisen jälkeenkin. Mittarin lukeminen ja tulosten kirjaus Routamittaria luettaessa sen suojana ollut tiivistysmassa poistetaan väliaikaisesti. Lukemista varten sisäputki nostetaan ylös suojaputkesta ja viedään tien sivuun luettavaksi. Sisäputkessa on asteikko, josta roudan syvyys voidaan lukea. Routaraja on sinisen (sulan) ja läpinäkyvän (jäätyneen) kohdan rajakohta (kts. kuva 2). Aina rajakohta ei näy kovin selkeästi, mutta valoon nähden sopivasta suunnasta katsomalla raja yleensä löytyy. Maastossa mittarista luetut roudansyvyys- ja sulamissyvyyslukemat kirjataan sellaisenaan. Myös mahdollinen sulamissyvyys kirjataan aina muistiin. Routa sulaa yleensä tien pinnasta alkaen. Alhaaltapäin tapahtuva sulaminen on hyvin hidasta. Pinnasta tapahtuneen sulamisen syvyys voidaan lukea helpoimmin kääntämällä routamittarin sisäputki ylösalaisin (korkki alaspäin), jolloin putkessa yleensä aina oleva pieni ilmakupla nousee jäähän kiinni ja rajakohta näkyy hyvin selvästi. Routamittarista luettuun syvyyslukemaan on lisättävä päällysteen pinnan ja routamittarin yläpään välinen korkeusero (yleensä noin 2-5 cm asennussyvyydestä riippuen). Tämä korkeusero saadaan yleensä routanousuvaaituksista. Selkeyden vuoksi routasyvyyden lisäys tehdään aina vasta toimistolla. Mittarin poistaminen Roudan sulamisen jälkeen routamittari suojaputkineen otetaan ylös maasta, mikäli seurantaa ei ole tarkoitus jatkaa enää seuraavana talvena. Kahden - kolmen vuoden mittausvalmiuden ylläpitäminen on kuitenkin suositeltavaa varsinkin, jos halutaan saada mukaan erilaisten talvien routahavaintoja. Esimerkiksi leudon talven jälkeen kannattaa odottaa, olisiko seuraava talvi ankarampi. Toisaalta tarpeettoman mittarin poistaminen on suositeltavaa, sillä mittari pyrkii nousemaan routivassa maassa ja ylös noussut mittari voi vaarantaa liikennettä tai ainakin haitata tien kunnossapitoa. Mittari ei kestä voimakasta vetämistä, ellei sen yläosaa ensin paljasteta niin paljoa, että vetäminen voi tapahtua suojaputkesta eikä mittarin messinkisestä yläpäästä tai yläpään liikuntarakenteesta (paksummasta akryylimuoviputkesta). 2.6 Routanousuvaaitukset Roudan syvyyden lisäksi tarvitaan yleensä aina tieto tienpinnan routanoususta sekä routamittarin pään ja tienpinnan välisestä korkeuserosta. Routamittari saattaa joskus nousta tai laskea siten, että mittarin yläpään syvyys tienpinnasta muuttuu. Routamittarin yläpään ja päällysteeseen mittarin viereen merkityn pisteen korkeusasemaa seurataan tarkkavaaituksin (vähintään ± 5 mm tarkkuudella). Vaaitusten kiintopisteen tulee olla täysin liikkumaton (esim. kallio, painumattoman lämmitettävän rakennuksen tai sillan perusmuuri). Maakivi ei yleensä kelpaa kiintopisteeksi, sillä ko-
10 9 kemuksen mukaan routa voi nostaa isoakin kiveä. Routimattomalla pohjalla (esim.soraharjulla) olevaa isoa kiveä voidaan kuitenkin yleensä käyttää kiintopisteenä. 2.7 Tulokset Metyleenisinimittari hyvä ja suhteellisen luotettava tapa selvittää, onko maapohja jäässä ja kuinka syvälle se on maanpinnasta lukien jäätynyt tai sulanut. Roudan syvyyden määrittämisessä metyleenisinimittarin tarkkuus on noin ± 0.1 m. Mittaustulokset kirjataan esimerkiksi liitteen 1 mukaiselle lomakkeelle. Routamittauksista piirretään kuvan 3 mukaiset kuvaajat, joista voidaan määrittää mm. routimattoman rakenteen paksuus (= roudan syvyys routanousun alkaessa), maksimi routanousu ja roudan syvyys sekä sulamispainuman päättymisajankohta. Roudansyvyys, m Rakenteen paksuus, m Routaantumisen ja sulamisen sekä routanousun ja sulamispainuman seuranta Pääll. rak. alapinta Roudan syvyys Roudan syvyys Routanousu Päivämäärä Routanousu, m Sulamispainuma, m Kuva 3. Esimerkki routamittausten tulostuksesta. 3 ROUDAN SYVYYDEN MÄÄRITYS LÄMPÖTILAMITTAUKSIN 3.1 Mittausten periaate Roudan syvyys voidaan määrittään myös maan lämpötilamittausten avulla. Tällöin maahan tehtyyn reikään asennetaan määräsyvyyksin lämpötila-antureita. Maan lämpötilamittaukseen sopivia antureita ovat mm. termistorit, platinavastusanturit ja termoparianturit (Onninen 1990 ja esim. internet: Huolellisilla mittausjärjestelyillä päästään noin 0,05...0,1 C:n kokonaistarkkuuteen. Tätä parempi tarkkuusvaatimus edellyttää koko mittausjärjestelmän (anturit, johtimet ja mittalaite) kalibrointia anturikohtaisesti eli jokaisen asennettavan anturin kalibrointia. Tässä menetelmäkuvauksessa käsitellään vain yleisesti käytössä olevia kupari-konstantaani-termopareja (T-tyyppi), joilla tehtävä lämpötilanmittaus perustuu kahta erilaista metallia olevien lankojen liitosten välille muodostuvaan sähkömotoriseen voimaan (jännitteeseen).
11 10 Kun vertailuliitoksen lämpötila tunnetaan, voidaan toisen liitoksen (maassa olevan pään) lämpötila määrittää sähkömotoorisen voiman avulla. Käytännössä vertailuliitos on termoparilämpömittarin sisään rakennettu piiri, jolla otetaan automaattisesti huomioon mittarin lämpötila. Mittari näyttää suoraan mittaavan liitoksen lämpötilan. Termoparilämpömittareiden antaman tuloksen tarkkuus riippuu aina jonkin verran mittarin omasta lämpötilasta. 3.2 Laitteet ja tarvikkeet Lämpötilamittauksessa tarvitaan seuraavat laitteet ja tarvikkeet: - termoparikimppu, jotka on rakennettu yksittäisistä termopareista (mittauspäät 0,1...0,5 m välein), - lämpötilan lukemalaite eli lämpömittari kyseiselle termoparityypille - reijäntekokalusto (esim. paino- tai tärykairauskalusto), - asennustanko termoparikimpun reikään painamista varten, - timanttisaha tai muu kalusto johdinuran tekemiseksi päällysteeseen, - päällystemassaa johdinuran täytteeksi, - päällystemassan tiivistyskalusto (nuija, leka tms.) ja - kuiva hiekkaa reijän täytteeksi (rakeisuus # 0,5...1,2 mm). 3.3 Kalibrointi Termoparilämpömittari kalibroidaan vähintään kerran kahdessa vuodessa mittaamalla esimerkiksi huolellisesti valmistetun jääveden lämpötilaa kalibroitavaa mittaria ja mittaustapaa käyttäen. Parhaaseen tulokseen päästään, jos tarkistusmittaus tehdään kaikilla asennettavaksi tarkoitetuilla termopareilla (koko termoparikimpulle lopullisilla johdinpituuksilla), jolloin termoparien valmistustoleranssista johtuvat virheetkin voidaan minimnoida. Anturikohtaiset poikkeamat kirjataan maastomittaustulosten nollapistekorjausta varten. Kalibroinnin yhteydessä tarkistetaan myös, onko valmistajan ilmoittama mittarin lämpötilariippuvuus edelleen oikea (reference junction compensation). Tarkistus tehdään mittaamalla jääveden lämpötilaa pitämällä mittaria eri lämpötiloissa (esim. + 5, +15 ja +25 C:ssa). Mittarin annetaan tasaantua kuhunkin lämpötilaan vähintään noin 2 tuntia. Tämän jälkeen kytketään virta päälle mittariin, odotetaan mittarin lämpenemistä valmistajan ilmoittaman ajan ja tehdään jääveden lämpötilan mittaus (5 lukemaa, joista lasketaan keskiarvo). Laitteiston mittaustarkkuuden tulee olla 0 C:ssa vähintään ± 0,1 C, jolloin roudan syvyyden määritystarkkuudeksi tulee noin ± 0,1 m, jos lämpötilagradientti maassa on 1 C/m. 3.4 Termoparikimpun valmistus Routamittauksissa käytetään yleensä T-tyypin termopareja, koska niiden - molemmat johtimet ovat ruostumattomia ja kosteutta kestäviä, - lämpötilan mittausalue ulottuu negatiiviselle puolellekin ja - ulostulojännite on suhteellisen suuri (noin -1,5...2 mv lämpötila-alueella C). Aluksi varmistetaan, että kaikki käytettävät johtimet ja liittimet ovat samaa tyyppiä ja saman standardin mukaan valmistettuja. Termopareja valmistettaessa ei saa sekoittaa eri termoparityyppien materiaaleja tai osia keskenään eikä edes saman tyypin materiaaleja, jos niillä on eri valmistaja. Eri standardien mukaisista termoparien värikoodeista löytyy tietoa mm. internet sivuilla joissa on paljon muutakin hyödyllistä tietoa lämpötilamittauksiin liittyen.
12 11 Yksittäiset termoparit valmistetaan liittämällä termoparin kupari- ja konstantaanijohtimien päät yhteen. Johtimista poistetaan ensin eristettä noin 10 mm matkalta. Sitten johtimet kierretään kevyesti toistensa ympärille ja juotetaan tinalla yhteen. Tinattu liitoskohta katkaistaan noin 5 mm pitkäksi (= anturin mittauskohta) ja eristetään teipillä, jolla estetään johtimien suora maakosketus. Yksittäisistä termopareista kootaan johdinkimppu, jossa mittauspäät (tinatut liitokset) tulevat 0,1...0,5 m välein. Lyhyen anturivälin käyttö on suositeltavaa, koska tällöin yksittäisen anturin mahdollisesti antama virheellinen tulos huomataan lämpötilakäyrän muodon perusteella. Johtimet sidotaan kimpuksi sähköteipillä tms. Tierakenteessa ylimmäksi sijoittuvan termoparin mittauspää jätetään kuitenkin vapaaksi, jotta se voidaan asentaa aivan tien pintaan erilleen johdinkimpusta. Termoparikimpun pituus ja alimpien antureiden sijainti valitaan siten, että vähintään 2-3 anturia sijoittuu tulevan/otaksutun routarajan alapuolelle. Routarajan syvyys arvioidaan ennakkoon luvun 4 mukaisesti esimerkiksi pakkasmäärällä F 5 (kerran 5 vuodessa toistuva talvi). Liitteen 1 mittauspöytäkirjassa on esimerkki suositeltavista anturisyvyyksistä. Johtimien yläpäät numeroidaan ja niihin kiinnitettään ko. termoparityypin liittimet mittausta nopeuttamaan (ei välttämätöntä). Johdinkimpun alapäähän kiinnitetään jäykästä metallilangasta taivutettu koukku, jonka avulla kimppu painetaan asennusreikään. Koukku ei saa olla sähköisessä yhteydessä termoparin mittauspäihin. 3.5 Termoparikimpun asennus tierakenteeseen Termoparikimppu asennetaan esimerkiksi täry- tai painokairalla tehtyyn reikään. Asennuksessa käytetään erityistä asennustankoa (putkea). Termoparikimpun koukku asetetaan asennustangon reikään ja johdinkimppu vedetään kireälle asennustangon rinnalle. Molemmat yhdessä painetaan kairausreikään ja pidetään oikeassa syvyydessä, kunnes ympärystäyttö estää johdinkimpun nousemisen tangon mukana. Johdinkimpun ympärille jäävä tyhjätila täytetään tasarakeisella hiekalla (rakeisuus # 0,5...1,2 mm). Johdinkimpun yläpää viedään tien luiskaan päällysteen alla tai päällysteeseen tehtävässä kapeassa urassa ja suojataan sopivalla tavalla. Yksinkertaisimmillaan kimpun pää vain sidotaan luiskaan lyötävään tankoon tulevan lumirajan yläpuolelle. Ylimmän termoparin mittauspää sijoitetaan yleensä noin 1 cm syvyyteen. Muusta kimpusta irrallinen termopari voidaan esimerkiksi liimata silikonilla päällysteeseen sahattuun uraan. Lopuksi tiivistetään päällysteen reikä päällystemassalla ja merkitään vaaituspiste asennuskohdan viereen routanousun mittausta varten. 3.6 Mittauksen suoritus Parhaimpienkin termoparilämpömittareiden antama tulos riippuu aina jonkin verran mittarin omasta lämpötilasta. Tämän vuoksi on tiedettävä mittarin lämpötila mittaushetkellä ja tehtävä siitä riippuva lämpötilakorjaus mitattuihin lämpötilalukemiin, jos mittaria ei mittaustilanteessa voida pitää mittarin kalibrointilämpötilassa noin ± 5 C:n tarkkuudella. Roudan syvyyden mittauksissa ei saa käyttää mittareita, joiden lämpötilakorjauskerrointa ei tunneta. Lämpötilakorjaus tehdään vasta toimistolla joko mittarin valmistajan ilmoittamaan korjauskertoimeen (reference junction compensation ja temperature coefficient) tai omiin kalib-
13 12 rointituloksiin perustuen. Maastossa kirjataan korjaamattomat lämpötilalukemat esimerkiksi liitteen 1 mukaiseen taulukkoon. Mittarin on ennen mittausten aloitusta annettava tasaantua virta päälle kytkettynä valmistajan ilmoittaman ajan. Mittarin tulee koko mittauksen ajan olla tasalämmössä (noin ± 2 C). Mittarin sijoituspaikan lämpötila mitataan ja kirjataan jokaisella mittauspaikalla. Ennen mittauksia tarkistetaan vielä, että mittari on sekä tarkoitettu mittaamaan että se on asetettu mittaamaan nimen omaan kyseisen tyypin termopareja. Termoparin mittauksessa ei saa käyttää jatkojohtoa, joka ei ole samaa materiaalia kuin termoparikin. Jatkojohtoa liitettäessä yhdistetään aina samaa materiaalia olevat johtimet toisiinsa. Liitokset tehdään kyseiselle termoparille tarkoitettuja liittimiä käyttäen. Lämpötilojen mittausta varten termoparilankojen vapaat päät liitetään lämpötilan lukemalaitteeseen (mittariin) siten, että kuparijohdin liitetään mittarin kuparijohtimeen (+ tai high) ja konstantaanijohdin mittarin konstantaanijohtimeen (- tai low). Termopariliittimiä ei periaatteessa voi kytkeä väärin päin (liittimen navat ovat eri kokoisia) ellei käytetä väkivaltaa. Maan alla olevien antureiden lisäksi mitataan irrallista termoparia käyttäen aina myös ilman lämpötila tienpinnassa. Routanousuvaaitukset tehdään kuten edellä routamittarin yhteydessä on kuvattu. 3.7 Roudan syvyyden määritys Roudan syvyys määritetään mitattua lämpötilaprofiilia hyväksi käyttäen kuvan 4 mukaisesti. Mittaustulosten avulla määritetään syvyys, jossa maan lämpötila on nolla. Se syvyys otaksutaan roudan syvyydeksi. Roudan syvyyden määritystarkkuudeksi tulee ± 0,1 m, jos lämpötilojen mittaustarkkuus on ± 0,1 C, ja lämpötilagradientti routarajalla 1 C/m. TIERAKENTEEN LÄMPÖTILOJA JA ROUDAN SYVYYKSIÄ TALVELLA 1995/96 Temperatures and frost depths under the center line of the road in winter 1995/96 NUMMI - PUSULA, Mt 280, tieosan 04, PL 100, tien keskilinja 0.0 Asfaltti mm Asphalt mm Rakenteen alap mm Bottom of the subbase mm SYVYYS, Depth [ m ] Pohjamaa silttiä, w = p-% Roudan syvyys lämpötiloista Frost depth from temperatures Subgrade, silt, w= % ,43 m -1,69 m Roudan syvyys routaputkesta Frost depth using frost tube KORKEUS, Elevation LÄMPÖTILA, Temperature [ C ] Kuva 4. Esimerkki roudan syvyyden määrittämisestä lämpötilahavaintojen avulla. Routarajan syvyyttä voidaan arvioida myös sovittamalla mitattuun lämpötilaprofiiliin kaksi suoraa kuvan 4 mukaisesti. Toinen suora sovitetaan sulan pohjamaan lämpötilahavaintoihin
14 13 ja toinen jäätyneen kerroksen lämpötilahavaintoihin siten, että suora sivuaa alinta mittauspistettä, jossa on mitattu negatiivinen lämpötila. Roudan syvyyden otaksutaan vastaavan em. suorien leikkauskohtaa. Em. suoria ei kuitenkaan pystytä aina sovittamaan mittaustuloksiin, jos ilman lämpötila on vaihdellut voimakkaasti ennen lämpötilojen mittausta. Lopullinen roudan syvyyden määritys tehdään ottamalla huomioon molemmat em. tavoilla saadut roudansyvyysarviot. Näistä valitaan määritysten keskiarvo tai luotettavammaksi arvioitava tulos. 3.8 Tulokset Lämpötilamittausten tuloksia voidaan havainnollistaa syvyyssuuntaisilla lämpötilaprofiileilla kuten kuvassa 4 tai kuvaamalla graafisesti mittauspisteiden lämpötilan ajallista muutosta. Lämpötilamittausten perusteella määritetty roudan syvyys esitetään yhdessä metyleenisiniroutamittarilla mitattujen syvyyksien kanssa, jos mittaukset on tehty samasta paikasta (kuva 3). 4 ROUDAN SYVYYDEN ARVIOINTI LASKENNALLISESTI Tierakenteen routaantumissyvyyttä (z) voidaan likimäärin arvioida kaavaa (1) käyttäen. z = k F obs (1) Kaksikerrosrakenteen (routimaton tierakenne/routiva pohjamaa) routaantumiskerroin (k) saadaan havaintoajankohdan pakkasmäärän (F obs ) ja routimattoman rakenteen paksuuden (z 0 ) avulla empiirisellä kaavalla (2). Kaava on laadittu TPPT havaintoteistä saatuihin mittaustuloksiin perustuen (Onninen 1998) z z0 k = + F 0 + obs F obs 10 (2) joissa z = roudan syvyys, mm k = routaantumiskerroin, mm/(kh) 0.5 tai mm/( Ch) 0.5 z 0 = routimattoman rakenteen paksuus, mm = pakkasmäärä talven alusta tarkasteluajankohdan, Kh tai Ch F obs Talven alusta tarkasteluajankohtaan mennessä kertyneen pakkasmäärän laskentatapa (ja pakkasmääräkarttoja eri toistumistodennäköisyyksille) on esitetty Menetelmäkuvauksessa TPPT 4 "Ilmastorasitus". 5 KIRJALLISUUS ( ) Ilmastorasitus Menetelmäkuvaus TPPT 4. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Maarakenteiden laadunvalvontamenetelmät. Menetelmäkuvaukset. Moniste. Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja SML. Espoo s.
15 14 Onninen, H Pohjasuhteiden ja tierakenteiden kuvaus. TPPT-työraportti nro P6. 18 s + liitteet 100 s. Onninen, H Routamaan lämpötilamittausten kehittäminen ja vertailu. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, geotekniikan laboratorio, julkaisematon tutkimusraportti: työnro: GEO s. + liitteet 27 s. Tierakenteen routamitoitus, Menetelmäkuvaus TPPT 18. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tien pohja- ja päällysrakenteet -tutkimusohjelma. TPPT-suunnittelujärjestelmän kuvaus. TPPT Raportti LIITTEET LIITE 1. Lämpötilojen ja roudansyvyyden mittauslomake
16 LIITE 1 LÄMPÖTILOJEN JA ROUDAN SYVYYDEN MITTAUS Kiintopiste SULAN TILAN KORKEUDET Kaupunki / kunta Työn nimi Karttalehti Pääll. seurantapiste Kaup. osa / kylä Työnumero Y-koord. Routamittarin pää Tien / kadun nimi ja nro Piste / paalu X-koord. Pohjav. putken pää LÄMPÖTILA-ANTURIN KORJAAMATTOMAT LÄMPÖTILALUKEMAT Asemapiirros kohteesta NUMERO SYVYYS Lämpötilojen mittauksen ajankohta, esimerkiksi :30 m Tien pinta Leikkauspiirros kohteesta Mittarin ympäristön lämpöt. Roudan syvyys lämpötiloista (m). Roudan syvyys routamittarista (m) Routamittarin pään korko Päällysteen seurantapisteen korko Vesipinnan syv. tierakenteessa (m) Pohjavesipinnan syvyys (m) Lumen paksuus tien luiskassa (m) VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS Sääolosuhteet Väylät ja ympäristö Mittaaja Lämpömiehenkuja 2A Mittarin lämpötilakompensaatiokerroin Mittarin kalibrointilämpötila ESPOO LIITE 1
17 TPPT Nro Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT Menetelmäkuvaukset Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus 17 Kuormituskestävyysmitoitus. Päällysrakenteen väsyminen 18 Tierakenteen routamitoitus 19 Tien jatkuvan painumaprofiilin laskenta pixelimallilla 20 Päällysrakenteen elinkaarikustannusanalyysi 21 Mitoituksen lähtötietojen hankkiminen TPPT Menetelmäkuvaukset Nro 1 Pudotuspainolaitemittaus (PPL-mittaus) 2 Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta 3 Liikennerasituksen laskeminen 4 Ilmastorasitus. Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys 5 Roudan syvyyden määritys 6 Routanousukoe. Routimiskertoimen (SP) kokeellinen määritys 7 Routimiskertoimen määritys 8 Lämmönjohtavuuden määrittäminen Sähköinen vastusluotaus tien painumalaskennan lähtötietojen hankkimisessa 9 10 Radiometrinen reikämittaus 11 CPTU - kairaus 12 Läpäisevän kerroksen määrittäminen painumalaskennan tarpeisiin 13 Tien rakennekerrostutkimukset 14 Routanousun ja painuman mittaus 15 Tien vauriokartoitus ja vaurioiden kuvaus 16 Palvelutasomittaus (PTM) tien rakenteen parantamisen suunnittelussa
ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja
ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000
ROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 14 Espoo, 5.12.2001 ROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS hreuna h kl h r.viiva z reuna zkl z r.viiva z luonnon z 0 Heikki Onninen
POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA
Tutkimusraportti TPPT 23 13.12.2001 POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1(21) Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet
Hydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
4A 4h. KIMMOKERROIN E
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 A h. KIMMOKERROIN E 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Tässä työssä muista töistä poiketen tärkein tavoite on ymmärtää fysikaalisten suureiden keskinäistä riippuvuutta toisistaan
ABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje
ABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje HUOM! Käyttäjän tulee lukea käyttöohje ennen käytön aloittamista. 1. YLEISKUVAUS Kapasiteetti Max. haarukoiden korkeus Min. haarukoiden korkeus Haarukoiden pituus Vaunun
EK-Kaide Oy. EK-pistoansas Käyttöohje
EK-Kaide Oy EK-pistoansas Käyttöohje 7.12.2011 2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 EK-pistoansaan materiaalit ja standardit... 4 3 VALMISTUS...
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
Mt 941 Männikkövaara
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt
ASENNUSOHJE UPONOR UMPISÄILIÖ 3 M 3. Uponor umpisäiliö 3 m 3. Helppo käsitellä helppo asentaa.
ASENNUSOHJE UPONOR UMPISÄILIÖ 3 M 3 Uponor umpisäiliö 3 m 3. Helppo käsitellä helppo asentaa. Uponor umpisäiliö 3 m 3 Kaivanto Umpisäiliön kaivanto mitoitetaan niin, että ankkurointilevyt mahtuvat sen
Betonin suhteellisen kosteuden mittaus
Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.
SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖLÄJÄRVI-METSÄKYLÄ METSÄKYLÄ, YLÖJÄRVI
Työ nro 11505 01.02.2016 RAKENNETTAVUUSSEVITYS YÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖÄJÄRVI-METSÄKYÄ METSÄKYÄ, YÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKAA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368
KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
Installation instructions, accessories. Kattolaatikko. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Ohje nro Versio Osa nro 9491340 1.0.
Ohje nro Versio Osa nro 9491340 1.0 Kattolaatikko A8901430 Sivu 1 / 8 B8901445 Sivu 2 / 8 JOHDANTO Lue läpi koko ohje ennen asennuksen aloittamista. Huomautukset ja varoitustekstit ovat turvallisuuden
monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.
.. Käänteisunktio.. Käänteisunktio Mikäli unktio : A B on bijektio, niin joukkojen A ja B alkioiden välillä vallitsee kääntäen yksikäsitteinen vastaavuus eli A vastaa täsmälleen yksi y B, joten myös se
TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 21 Espoo, 4.1.2002 TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN TASAUS- VIIVA ALUSTAVA VALINTA SUUNNITTELUPERIAATTEET
Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
Vetokoukun johdinkimppu, 7 napainen
Ohje nro Versio Osa nro 9172640 1.2 9499587, 9499589, 9499590, 9441161 Vetokoukun johdinkimppu, 7 napainen M3702107 Sivu 1 / 11 Varuste A0000162 M3702108 Sivu 2 / 11 JOHDANTO Lue läpi koko ohje ennen asennuksen
Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3 47400 KAUSALA
Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Iitin Kunta/ Tekniset palvelut PL 32 47401 KAUSALA Tutkimusraportti Työnumero:051621100163 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3
Viihdejärjestelmä, RSE, kaksi näyttöä, kahdella soittimella, (alnro 175379-)
Installation instructions, accessories Ohje nro Versio 1319908 1.3 Osa nro 1319734, 1319735, 1319736, 1319737, 1319738, 1319746, 1319747, 1319748, 1319749, 31414410, 31373296, 31373300, 31399103, 31399104,
TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-
Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio
Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio Saara Lohi 2007 Suunnittelu ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana oli kuva pihlajanmarjoista pajumatolla. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin
KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING OPERATING INSTRUCTION BEDIENUNGSANLEITUNG PAIGALDUSJUHEND ИНСТРУКЦИЯ ПО ЭКСПЛУАТАЦИИ NOTICE D INSTALLATION MONTAVIMO INSTRUKCIJA RAK 24.05.2004 ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja
MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ
MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se
Infrapunalämpömittari CIR350
Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka
Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille
Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 10.12.2015, Säätytalo, Helsinki Tarkastaja Elina Hallinen, STUK TT laitteen
RADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 10 Espoo, 4.12.2001 RADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS 0.0 0.2 Kuivatil.paino Märkätil.paino Vesipitoisuus 0.4 0.6 Syvyys tien pinnasta,
MORDAX -horminkorjausmenetelmä
MORDAX -horminkorjausmenetelmä MORDAX PLUS - käyttöohje Eskon Oy Ajomiehentie 13 00390 HELSINKI puh. 09-863 4161 fax. 09-867 38271 sähköposti: internet: eskon@eskon.fi www.eskon.fi Vuotavat hormit ovat
MITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen
Ilmanlaatu Suunnitelma PR3698 TY02 Sivu 1 (5) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 MITTAUSSUUNNITELMA Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
Vt7 (K18) Koskenkylä Loviisa - Kotka Tiesuunnitelman ja tiesuunnitelman täydennyssuunnitelman laatiminen Täydennysmelumittaukset 15.9.
Vt7 (K1) Koskenkylä Loviisa - Kotka Tiesuunnitelman ja tiesuunnitelman täydennyssuunnitelman laatiminen Täydennysmelumittaukset 15.9.1 VT7 (K1) KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA; TIESUUNNITELMAN JA TIESUUNNITELMAN
Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB
Tietoa tiensuunnitteluun nro 43
Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin
2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava
. Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava Tulon nollasäännöstä näkee silloin tällöin omituisia sovellutuksia. Jotkut näet ajattelevat, että on olemassa myöskin tulon -sääntö tai tulon "mikä-tahansa"- sääntö.
Aluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
Alustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI
Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset
Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015
Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Muut sijoittamisen ehdot Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Maanteiden alitukset Alituspaikaksi valitaan paikka, jossa voidaan käyttää tunkkausta tai porausta.
Pienjännitemittaroinnit
1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan sulakekokoa
c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4. Koe 8.5.0 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
Laboratoriotyön sisältö. Pareittain tehtävä laboratoriotyö Vaatimukset: Laboratoriotyöskentely Loppuraportti (1 raportti/työ)
Päällystyksen ja pintakäsittelyn kemiaa laboratoriotyöt kevät 2012 n. 15 h labratyöskentelyä Laboratoriotyön sisältö Pareittain tehtävä laboratoriotyö Vaatimukset: Laboratoriotyöskentely Loppuraportti
YMPÄRISTÖKEMIAN LABORATORIOHARJOITUSTEN ANALYYSIOHJEET
YMPÄRISTÖKEMIAN LABORATORIOHARJOITUSTEN ANALYYSIOHJEET 26.2.2016 Aino Peltola VEDEN ph-arvon MÄÄRITYS Suomen vedet ovat luontaisesti happamia. Tämä johtuu liuenneesta hiilidioksidista, humuspitoisuudesta
TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002
TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa
RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE
Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde
101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m
101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L
IV-kuntotutkimushanke_tutkijat
IV-kuntotutkimushanke_tutkijat 1. 1. Kuinka käyttökelpoisena pidät SuLVIn IV-kuntotutkimusohjeistusta yleisesti? 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Asteikko 0 0 0 3 0 3 4 2. 2. Kuinka hyvänä pidät IV-kuntotutkimuksen
Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
P-Frami sopimusasiakkaan käyttöohje
TALON KÄYTTÄJÄT - 1- ja 2- kerros ammattikorkeakoulun henkilökunta (+vieraspysäköinti) - 1-kerrokseen kulku sekä pohjois- että eteläpäästä - 2-kerrokseen suositellaan kulkua pohjoispäästä (kierrerampin
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
KUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197
Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:
Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN
Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause
AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja
NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)
Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet
Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla
Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)
KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden
360 asteen kuvan tekeminen
360 asteen kuvan tekeminen 1. Kuvaus kopterilla Kuvaa kopterilla samasta paikasta kuvia joka suuntaan. Kuvissa pitää olla peittoa, eli jokaisessa kuvassa näkyy hieman viereisen kuvan aluetta Kuvaus kannattaa
Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma
Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma Hannu Pirinen Pohjois-Karjalan aikuisopisto 16.03.2012 Maveplan Oy March 14, 2012 2 PÄÄVAIHEET: Osuuskunnan perustaminen Liittymishalukkuuden selvittäminen
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522
Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu
ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)
1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia
NENTUOTETUKIp.0400244780
PÄÄTÄI STUMAKORKEUSENNENASENNUSTA! TEKNI NENTUOTETUKIp.0400244780 SCHWAB ASENNUSOHJE Ennen asennusta: Tarkista, ettei tuotteessa ole kuljetuksen aikana tulleita halkeamia tai kolhuja. Märkätilassa elementti
Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 180 DC. % yli 70 60-70 50-60 40-50 E F G H I 30-40 20-30 10-20 1-10 2,5. Ominaissähköteho, 2,0
Vallox 180 DC Vallox 180 DC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 180 DC Sertifikaatti Nro C273/04 1 (2) Vallox 180 DC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
Mobiiliturva Palvelun käyttöönotto
Mobiiliturva Palvelun käyttöönotto Protecting the irreplaceable f-secure.com Sovelluksen lataus Tilattuaan Mobiiliturva palvelun, asiakas saa Android-laitteeseensa latauslinkin*, jota klikkaamalla sovellus
Käyttöohje HI98127 / HI98128. Pietiko Oy Tykistökatu 4 B 310(ElektroCity) 20520 Turku, puh (02) 2514402, fax (02) 2510015 www.pietiko.
HI98127 / Tekniset tiedot Mittausalue HI98127-2,0...16,0 ph -2,00...16,00 ph Lämpötila -5...+60 C Resoluutio HI98127 0,1 ph 0,01 ph Lämpötila 0,1 C Tarkkuus HI98127 ± 0,1 ph ± 0,001 ph Lämpötila ± 0,5
PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 28.12.2000 PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) Harri Spoof Sami Petäjä VTT Yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien
Kerassa ja Koivuhovissa edellyttää. laitureiden kulkuyhteydet. Espoon kääntöraide. rakennetaan kokonaisuudessaan.
ESPOON KAUPUNKIRATA YLEISSUUNNITELMA 2003 LIITE 1. Alustavat työvaiheet 1 (3) ALUSTAVAT TYÖVAIHEET Ensimmäinen vaihe Liikennöinti tapahtuu nykyisiä raiteita ja kaikilla asemilla matkustajien käytössä ovat
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
Lisää segmenttipuusta
Luku 24 Lisää segmenttipuusta Segmenttipuu on monipuolinen tietorakenne, joka mahdollistaa monenlaisten kyselyiden toteuttamisen tehokkaasti. Tähän mennessä olemme käyttäneet kuitenkin segmenttipuuta melko
Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi
Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.
Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012
1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3
IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA
RAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
SIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä:
Magneettikentät 2 SISÄLTÖ: Ampèren laki Menetelmän valinta Vektoripotentiaali Ampèren laki Ampèren lain avulla voidaan laskea maneettikenttiä tietyissä symmetrisissä tapauksissa, kuten Gaussin lailla laskettiin
3-15 / 10.4.2015. Weber anturamuotti- järjestelmä. www.e-weber.fi www.wepro.fi. * Välitämme
* Välitämme 3-15 / 10.4.2015 Weber anturamuotti- www.e-weber.fi www.wepro.fi järjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä koostuu 600 mm leveästä, 5000 mm pitkästä ja 250 mm
ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi
ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...
30 + x. 15 + 0,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = 25. 27,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) = 45 55.
RATKAISUT, Insinöörimatematiikan koe 1.5.201 1. Kahdessa astiassa on bensiinin ja etanolin seosta. Ensimmäisessä astiassa on 10 litraa seosta, jonka tilavuudesta 5 % on etanolia. Toisessa astiassa on 20
WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET
Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,
soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE
TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE Velocicalc 9515 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen asennus... 3 Teleskooppianturin käyttö... 3 3 Mittarin
Relä till elektrisk motorvärmare
Ohje nro Versio Osa nro 8682042 1.2 31285189, 8685637 Relä till elektrisk motorvärmare Sivu 1 / 11 Varuste A0000162 A0000163 A0000161 H8802684 Sivu 2 / 11 G8703769 Sivu 3 / 11 JOHDANTO Lue läpi koko ohje
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
Matematiikan tukikurssi 3.4.
Matematiikan tukikurssi 3.4. Neliömuodot, Hessen matriisi, deiniittisyys, konveksisuus siinä tämän dokumentin aiheet. Neliömuodot ovat unktioita, jotka ovat muotoa T ( x) = x Ax, missä x = (x 1,, x n )
LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 8 Espoo, 3.12.2001 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN - Mittaus lämmönjohtosondilla - Arviointi maalajitiedoista - Routaeristemateriaalien
SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9
1 SÄHKÖTAULUKOITA Johtojen kuormitettavuus 2 Korjauskertoimet 5 Oikosulkuvirrat 7 Kaapelien ominaisarvoja..9 Lähde: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista taulukoiden numerointi noudattaa lähteessä