VAIPAT TYÖTERVEYDELLINEN RISKI PÄIVÄKODEISSA? Kesto- ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIPAT TYÖTERVEYDELLINEN RISKI PÄIVÄKODEISSA? Kesto- ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimus"

Transkriptio

1 VAIPAT TYÖTERVEYDELLINEN RISKI PÄIVÄKODEISSA? Kesto- ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimus Työsuojelurahaston hankkeen loppuraportti Piia Vaattovaara, Minna Kivimäenpää, Pertti Pasanen ja Helvi Heinonen-Tanski 1/2011 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YMPÄRISTÖTIETEEN LAITOKSEN JULKAISUSARJA PUBLICATION SERIES OF DEPARTMENT OF ENVIRONMENTAL SCIENCE, UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND YMPÄRISTÖTIETEEN LAITOS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO DEPARTMENT OF ENVIRONMENTAL SCIENCE, UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND PO Box 1627, FI KUOPIO, FINLAND

2 ESIPUHE Kesto- ja kertakäyttövaippojen hygieenisyyserot synnyttävät herkästi mielipiteitä niin eri vaippojen puolesta kuin vastaankin. Kesto- ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimushanke Vaipat työterveydellinen riski päiväkodeissa? toteutettiin vastaamaan kysymyksiin, onko nykyaikaisilla vaippatyypeillä eroja oikeassa työympäristössä ja voiko tällaisten vaippojen päästöille altistuminen olla terveysriski ja työhygieeninen ongelma. Vaipat työterveydellinen riski päiväkodeissa? -hanke käynnistyi elokuussa 2009 Työsuojelurahaston 18 kuukauden rahoituksella. Tutkimuksessa käytetyt kestovaipat saimme Myllymuksut Oy:ltä ja kertakäyttövaipat sekä kestovaipoille tarkoitetun pesuaineen lahjoitti Kesko. Yhteistyössä mukana oli Kuopion päivähoidon johtaja Pekka Lindell sekä neljä kuopiolaista päiväkotia johtajineen ja lastenhoitohenkilökuntineen. Lisäksi mukana olivat tutkimukseen osallistuneet lapset sekä heidän perheet. Yhteistyössä oli mukana myös Kuopion kaupungin Tilakeskus. Hankkeen suunnitteluun osallistuivat Itä-Suomen yliopiston (vuoden 2009 loppuun asti Kuopion yliopisto) ympäristötieteen laitokselta FT Minna Kivimäenpää, dos. Helvi Heinonen-Tanski, prof, Pertti Pasanen, FT Elina Häikiö ja FM Piia Vaattovaara. Suuret kiitokset Työsuojelurahastolle rahoituksesta ja kaikille käytännön toteutukseen, suunnitteluun ja kehitystyöhön osallistuneille toimijoille ja henkilöille. Ilman näiden kaikkien panosta ja sujuvaa yhteistyötä tämä tutkimus olisi jäänyt toteutumatta. Kuopio tekijät 2

3 Sisältö ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 4 SUMMARY HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Vaippakysely TAVOITTEET MENETELMÄT Vaipat Kenttämittaukset päiväkodeilla Mittauspäivät Mittaustapahtuma Bakteerit ja Andersen-keräin Virukset ja BioSampler impinger Ammoniakki, impingeri ja ammoniakkielektrodi VOC-mittaukset laboratoriossa TULOKSET Mikrobipitoisuudet ja ammoniakki Haihtuvat orgaaniset yhdisteet JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE LIITE LIITE

4 Tiivistelmä Vaipat ovat herättäneet voimakasta keskustelua ympäristötietoisten suomalaisten pienten lasten vanhempien keskuudessa. Etenkin kankaisten, uudelleen käytettävien kestovaippojen on epäilty levittävän ilmaan viruksia ja bakteereita päiväkotioloissa. Mikäli näin olisi, saattaisivat perheiden vaippavalinnat olla suuri terveysriski päivähoitopaikoissa niin henkilökunnalle, muille hoitolapsille sekä heidän perheilleen. Vaipoista hengitysilmaan siirtyviä epäpuhtauksia ei ole tutkittu päiväkotioloissa aikaisemmin. Tässä Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa mitattiin ilmasta kolifaagivirukset, enterokokit ja koliformiset bakteerit sekä ammoniakki. Bakteerit kerättiin suoraan selektiivisille alustoille, virukset fosfaattipuskuriliuokseen ja ammoniakki laimeaan rikkihappoliuokseen. Tutkimuksen kenttämittaukset suoritettiin neljässä kuopiolaisessa päiväkodissa kahtena vuodenaikana (syksy 2009/talvi 2010) ennen vaipanvaihtoa ja vaipanvaihdon jälkeen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset käyttivät tutkimuspäivinä joko kestovaippoja tai kertakäyttövaippoja. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei vaippatyypillä tai vuodenajalla ole tilastollista vaikutusta ilmaan siirtyvien epäpuhtauksien määrään. Sen sijaan vuodenajan ja vaippatyypin yhteisvaikutuksessa havaittiin tilastollinen merkitsevyys, mutta tässä koliformisten bakteereiden pitoisuus ilmassa nousi syksystä talveen mentäessä ja koliformisten bakteerien pitoisuus ilmassa oli kertakäyttövaippoja käytettäessä korkeampi kuin kestovaippoja käytettäessä. Vastaavasti enterokokkien pitoisuus ilmassa laski syksystä talveen mentäessä ja enterokokkien pitoisuus ilmassa oli kestovaippoja käytettäessä korkeampi kuin kertakäyttövaippoja käytettäessä. Hengitysilman mikrobipitoisuudet olivat kuitenkin pieniä, joten löytyneellä yhteisvaikutuksella ei ole merkitystä käytäntöön. Tutkimuksessa ei havaittu viruksia millään vaippatyypillä kumpanakaan vuodenaikana. Sisäilman ammoniakkitaso puolestaan nousi usein vaipanvaihtotilanteessa yli Asumisterveysohjeen (2003) raja-arvon, 40 µg/m 3. Vaipoista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) kerättiin laboratorio-olosuhteissa. Tässä tutkimusosiossa oli mukana yksi kestovaippatyyppi ja kolme erilaista kertakäyttövaippatyyppiä. Mittauksia tehtiin käyttämättömillä ja keinotekoisella virtsalla kastelluilla vaipoilla kolmena eri ajanhetkenä (1h, 1vrk ja 2 vrk kastelusta). Näytteet imettiin Carbotrap B-adsorbenttiin. Yhdisteet analysoitiin kaasukromatografi-massaspektrometrillä. Tulosten perusteella voidaan sanoa kertakäyttövaippojen VOC-päästöjen olevan jopa monikymmenkertaisia kestovaippoihin verrattuna niin käyttämättömillä kuin keinotekoisella virtsalla kastelluillakin kestovaipoilla. Mielenkiintoista on lisäksi se, että kestovaippojen kromatogrammeissa ei ollut havaittavissa kuin muutama yhdiste, jotka tunnistettiin luotettavasti malliyhdisteiden ja yhdistekirjaston avulla. Kertakäyttövaipoista, etenkin eräällä tutkitulla vaippamerkillä, vapautuvia yhdisteitä oli paljon, eikä kaikkia niitä pystytty tunnistamaan malliyhdisteiden eikä massaspektrikirjaston avulla. Lisäksi kaikille kertakäyttövaippatyypeille oli tunnusomaista kolmen tunnistamattomaksi jääneen yhdisteen ryhmä. Avainsanat: Ammoniakki, bakteerit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, hengitysilma, ulosteet, virukset 4

5 Summary The possible hygiene risks caused by reusable cloth diapers have been discussed in Finnish society. Some people have suspected that the use of cloth diapers could spread viruses to air. However, the airborne risks caused by different diapers have never been studied before. This work was funded by Finnish Work Environment Fund. Possible airborne hygiene risk factors between cloth and paper diapers were studied in order to understand better the role of different diapers in indoor air hygiene. The amounts of faecal coliforms, enterococci, coliphages and ammonia were studied in the diaper-changing rooms of four Finnish day care centers during diaperings. All children who participated to study used same type of diapers on each study day. The bacteria were sampled by 6-stage Andersen sampler directly to cultivation agars. The coliphages were sampled by BioSampler imfinger into a phosphate buffer liquid and the ammonia was collected to 0.05 M sulphuric acid solution. It was important to found that no statistically significant differences are found in microbial numbers and ammonium concentrations between cloth and paper diapers in either autumn or winter season or between the seasons. There were low statistical significances in combined between the effect of season and bacterial numbers in air, but here the numbers of coliforms were higher in winter while the numbers of enterococci were higher in autumn and the numbers of coliforms in air were higher if paper diapers were used while the numbers of enterococci were higher if cloth diapers were used. As a conclusion, the amounts of bacteria, coliphages or ammonia due to cloth or paper diapers change are not expected to produce any high risks for indoor occupational hygiene in typical diaperchanging room conditions of Finnish day care center. No viruses were detected in this study since all the results were under the detection limits. Volatile organic compounds (VOC) were sampled of one cloth diaper type and three paper diaper types in the laboratory. The measurements were done by using new and clean diapers applied with synthetic urine (urea in phosphate buffer liquid) and analyzing the VOC at three different times (1h, 24 hours and 48 hours from the wetting). The samples were collected into a Carbotrap B-adsorbent. Furthermore, the later analyze were done by gas chromatograph-mass spectrometer. The results show that the emissions of paper diapers can be up to 50 times higher than those of the cloth diapers. It is interesting that only a few compounds formed in cloth diapers and these compounds were easy to identify. On the contrary when paper diapers were in use there were many compounds including three similar unknown consecutive peaks with the same retention times, which were found in all paper diapers tested. Key words: Air, ammonia, bacteria, faeces, viruses, volatile organic compounds 5

6 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Suomalainen yhteiskunta ohjaa lapsiperheitä kestävän kehityksen valinnoissa lisäämällä kestovaippoja Kelan jakamaan äitiyspakkaukseen. Kestovaipoilla tarkoitetaan kankaisia, pestäviä ja siis uudelleen käytettäviä vaippoja. Kestovaippojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana 1, mikä alkaa näkyä myös päivähoitopaikoissa ja on herättänyt keskustelua julkisuudessa 2. Kestovaippojen on epäilty levittävän ilmaan viruksia ja bakteereja päiväkotioloissa 2, mikä merkitsisi sitä, että perheen vaippavalinnat saattavat olla terveydellinen uhka päivähoitopaikkojen työntekijöille ja hoitolapsille sekä heidän perheilleen. Vaippatyyppien hygieenisyyseroista on vain vähän tieteellisiä tutkimuksia ja nekin ovat verraten vanhoja. Lisäksi osa niistä koskee vaippoja, joita ei enää ainakaan Suomessa käytetä. Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan ulosteperäisten koliformisten bakteerien määrä oli suurempi tilojen pinnoilla, mikäli lapset käyttivät kestovaippoja, verrattuna huoneisiin, joissa kertakäyttövaipat olivat käytössä 3. Toisessa 1990-luvun puolivälissä julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ei havaittu ja ulosteperäistä kontaminaatiota 4 ja tässä tutkimuksessa käytetyt kestovaipat vastasivat käyttöominaisuuksiltaan kertakäyttövaippoja. Vaipoista peräisin olevia mikrobeja ei kuitenkaan ole tutkittu hengitysilmasta. Kun ulostetta ja/tai virtsaa sisältävää vaippaa vaihdetaan ja kertakäyttövaippaa siirretään roska-astiaan sekä edelleen keräilysäiliöihin ja kaatopaikoille tai kestovaippaa siirretään kotiin vietävään pussiin ja pesukoneeseen, on mahdollista, että ilmaan siirtyy ulosteen mikrobeja tai hengitysteitä ärsyttävää pistävänhajuista ammoniakkia. On myös mahdollista, että uloste ja virtsa reagoivat eri vaippamateriaalien kanssa siten, että syntyy haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joilla voi olla vaikutuksia työtekijöiden kokemaan hengitysilman hajuun ja jopa terveyteen. Vaipat voivat olla siis sekä terveyteen että työviihtyvyyteen vaikuttava asia. Hajua vaipoissa aiheuttaa etenkin ureasta kehittyvä ammoniakki. Lisäksi ihmisen ulosteessa on aina valkuaisainetta ja amiineja, jotka ovat valkuaisaineiden haisevia, pienimolekyylisiä hajoamistuotteita. Amiineista muodostuu edelleen ammoniumia, joka aiheuttaa myös voimakkaan hajun. Vauvan virtsan tai ulosteiden reaktioita vaippojen valmistusmateriaalien kanssa ei tunneta. Käyttämättömistä vaipoista sinänsäkin voi päästä hengitysilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Vuonna 1999 hiirillä tehdyn tutkimuksen mukaan käyttämättömien kertakäyttövaippojen vapauttamilla haihtuvilla orgaanisilla 6

7 yhdisteillä havaittiin yhteys tutkittujen hiirien hengitystieoireisiin 5. Sen sijaan käyttämättömällä kestovaipalla ei ollut vastaavaa vaikutusta. 1.1 Vaippakysely Julkaisimme Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry (Slal) verkkosivuilla kyselyn, jossa kysyimme perhepäivähoitajien ja päiväkodeissa työskentelevien hoitajien kokemuksia ja mielikuvia kertakäyttö- ja kestovaippojen hygieenisyydestä sekä käytettyjen vaippojen puhdistamiseen ja säilytykseen liittyviä asioita. Kyselyyn vastasi perusteellisesti 26 lastenhoitoalalla työskentelevää henkilöä. Keskimäärin 21 % hoitoryhmän lapsista käytti kestovaippoja, ja vastaajista 17 oli kyselyhetkellä kestovaippoja käyttäviä lapsia hoitoryhmässään. Kyselyn perusteella vaipoista peräisin oleville bakteereille altistuminen on todennäköisintä vaipanvaihdon aikana, kun vaippoja puhdistetaan ulosteista sekä käytettyjä vaippoja säilytettäessä. Suurin osa (90 %) kippasi tai huuhteli kestovaippojen ulosteet wc-altaaseen ennen kuin ne laitettiin kuljetusastioihin. Yli puolessa hoitopaikoista (52 %) kertakäyttövaipat laitettiin ulosteineen roska-astiaan. Suurimman osan eli 62 % mielestä molempien vaippatyyppien käyttö on yhtä hygieenistä. Kysyimme myös hoitajien kokemuksia käytettyjen vaippojen hajusta. Käytettyjen kertakäyttövaippojen haju koettiin useammin ongelmana kuin kestovaippojen haju (Taulukko 1). Taulukko 1. Päiväkotityöntekijöiden ja perhepäivähoitajien osuus (%), joka koki käytettyjen kertakäyttövaippojen ja kestovaippojen hajun ongelmana. Tilanne Kertakäyttövaippa Kestovaippa a Vaipanvaihto Vaipat säilytyksessä b a Kysymysvaihtoehto Kestovaipat ei käytössä huomioitu tuloksessa. b Käytetyt kestovaipat laitettiin yleensä kosteutta pitäviin, pestäviin, suljettaviin pusseihin tai muoviämpäriin. Käytetyt kertakäyttövaipat laitettiin yleensä kannelliseen roska-astiaan, joka tyhjennettiin kerran vuorokaudessa sekajätesäiliöihin, jotka puolestaan tyhjennetään yleensä kerran tai kaksi kertaa viikossa ja viedään kaatopaikoille. 7

8 Slal:n nettisivuilla tehdyssä kyselyssämme puolueetonta tutkimusta kesto- ja kertakäyttövaippojen hygieenisyyseroista toivoi 73 % vastaajista. Sitä toivoivat erityisesti vastaajat, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kestovaipoista. Tutkimus koettiin tärkeäksi niin työhygienian kuin hoitajien ammattitietämyksen kannalta. 2 TAVOITTEET Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vapautuuko vaipoista sellaisia mikrobeja ja kaasuja hengitysilmaan, että niistä aiheutuisi terveydellinen riski päiväkotien tai muiden lasten päivähoitopaikkojen henkilökunnalle, hoitolapsille tai heidän perheilleen. Vaippojen työhygieenisiä riskejä ei ole aiemmin tutkittu työskentely-ympäristöissä niin, että tulokset olisi tuotu julki, vaikka aiemmassa hiirillä tehdyssä tutkimuksessa vapautuneiden kaasujen terveydellisistä haitoista on saatu viitteitä. Tämä tutkimuksen tavoitteena on etenkin päiväkotityöntekijöiden ja hoitokodeissa työskentelevien sekä perheiden tietoisuuden lisääminen kertakäyttö- ja kestovaippojen käytöstä aiheutuvista ilmahygieenisistä riskeistä ja työviihtyvyyttä alentavista haitoista. Jos tutkimustulokset osoittavat, että ilmateitse tapahtuva terveyden kannalta haitallinen altistuminen on jollakin vaippatyypillä todennäköistä tai vastaavasti vaippojen välillä ei havaita eroja, pyritään yhteistyössä mm. päiväkotien ja muiden hoitokotien, perheiden, terveystarkastajien ja päättäjien kanssa miettimään sopivat ratkaisut ongelmien ratkaisemiseksi, esim. muuttamalla ilmanvaihtoa, suunnittelemalla käytettyjen vaippojen säilytys paremmin tai miettimällä vaippasuositusten antamista ilmahygieenisten riskien tai jätemäärien kannalta. Tutkimus antaa tieteellistä perustaa keskustelulle eri vaippatyyppien hygieenisistä riskeistä suomalaisissa päiväkotioloissa ja hoitokodeissa. Tutkimuksen tuloksiin voivat sekä viranomaiset että yksittäiset kuluttajat vedota tilanteissa, joissa mietitään rajoituksia päiväkotiin tuotaviin vaippoihin. Myös vaippojen valmistajat hyötyvät tuloksista, koska tuotteet testataan tieteellisesti käytännön oloissa, ja samalla selviää mahdollinen tuotekehityksen tarve. Aiheesta ei myöskään ole aikaisempaa tieteellistä tutkimusta, joten se antaa suuntaa myös ilmaterveydellisten haittojen jatkotutkimuksille ottaen mukaan varsinaiset hengitystietutkimukset ja erilaiset tutkimusympäristöt. Tällöin olisi hyvä toimia yhteistyössä muidenkin Pohjoismaissa olevien ilman hiukkasten ja kaasujen sekä hengitysteiden vuorovaikutuksiin erikoistuneiden tutkimusryhmien kanssa. Tuloksia tullaan tieteellisten 8

9 artikkeleiden ja julkisen lisensiaattitutkimuksen lisäksi esittämään myös tieteellisissä ja yleisluontoisissa tilaisuuksissa sekä yleisluontoisessa tiedottavassa kirjoituksessa niin ilman terveydellisten riskien kuin kestävän kehityksen (jätemäärät) kannalta. 3 MENETELMÄT 3.1 Vaipat Kestovaipat saatiin lahjoituksena Myllymuksut Oy:ltä. Tutkitut kestovaipat olivat suosittuja nk. PUL-taskuvaippoja, joissa on uloimpana kosteuden sisällä pitävä polyuretaanilaminoitu (PUL) polyesterikangas ja ihoa vasten kuivalta tuntuva CoolMax-kuivaliinaneulos. Vaipan sisällä olevassa taskussa on bambu- ja hamppukuitujen sekoitteesta valmistettu taitettava imu, joka imee nesteet. Imumassan määrää voidaan säätää lapsen koon, juodun nestemäärän, arvioitavan vaipanvaihtoajan yms. perusteella. Tutkimustulosten vaihtelun minimoimiseksi kestovaipat pestiin samanmerkkisellä pesuaineella ja samalla pesuohjelmalla samalla pesukoneella. Tutkimuksessa käytettiin vaippapyykkiin hyvin soveltuvaa nestemäistä pesuainetta (ei zeoliittia, ei valkaisuainetta, saippuaa <5 %, hajusteetonta). Kertakäyttövaipat saatiin lahjoituksena Kesko Oy:ltä. Kertakäyttövaipat olivat yleisesti päiväkodeissa käytössä olevia teippikiinnitteisiä vaippoja. Kuvassa 1 esitetään päiväkotitutkimuksessa käytetyt vaipat. Laboratoriomittauksissa puolestaan oli käytössä kestovaippojen lisäksi kolme eri kertakäyttövaippatyyppiä, joiden nimiä ei tässä raportissa voida mainita. 9

10 Kuva 1. Vasemmalla kertakäyttövaippa, oikealla kestovaippa. 3.2 Kenttämittaukset päiväkodeilla Tutkimukseen osallistui neljä kuopiolaista päiväkotia. Päiväkotien valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että tutkimukseen osallistuvat ja osallistumattomat pystyvät käyttämään tarvittaessa eri vessoja siten, etteivät tutkimukseen osallistumattomat lapset sekoita tutkimustulosta. Lisäksi päiväkodin hoitoryhmässä tuli tietenkin olla riittävä määrä vaippaikäisiä lapsia. Jokaisesta päiväkodista mukana oli yksi hoitoryhmä, jossa oli pieniä, vielä vaippoja käyttäviä lapsia. Tutkimusryhmien vaippaikäisten lasten vanhemmille lähetettiin päiväkotihenkilökunnan välityksellä suomen- tai englanninkielinen tutkimuslupakysely (LIITE 1 ja LIITE 2), haluavatko he lapsensa osallistuvan tutkimukseen. Lupakyselylomakkeessa kartoitettiin lapsen ikä, paino, sukupuoli ja mahdolliset allergiat ja antibioottikuurit. Tutkimushetken mahdollisista antibioottikuureista kysyttiin lisäksi suullisesti tutkimusviikoilla. Kaikkiaan lähes 80 % päiväkotien lapsista osallistui tutkimukseen. 10

11 Päiväkotien vaipanvaihtotiloissa mitattiin ilman ammoniakkipitoisuus sekä hiukkasmaiset enterokokit (fekaaliset eli ulosteperäiset streptokokit) ja koliformiset bakteerit ja kolifaagivirukset. Mittaukset tehtiin ennen vaipanvaihtoa ja sen aikana. Mittauksia tehtiin kahtena eri vuodenaikana, sillä mikrobien pitoisuudet ihmisissä ja niiden säilyminen ilmassa vaihtelevat vuoden eri aikoina. Etenkin talvisin vakavia hengitystieinfektioita esiintyy usein. Silloin sisäilma on kuivinta ja bioaerosolit (ilmassa olevat hiukkaset) ja myös virukset säilyvät ilmassa mahdollisesti vähemmän aikaa kuin syksyllä, jolloin ilman suhteellinen kosteus on suurin toisaalta ihmiset viettävät silloin enemmän aikaa sisätiloissa Mittauspäivät Kenttämittaukset päiväkodeissa kesto- ja kertakäyttövaipoilla tehtiin kahdessa 2 kk:n periodissa syksyllä 2009 ( ) ja toinen talvella 2010 ( ). Yhden jakson aikana mittauksia tehtiin neljässä päiväkodissa, siten että jokaisessa päiväkodissa oltiin kaksi viikkoa ja tämän jälkeen siirryttiin seuraavaan päiväkotiin. Mittauksia tehtiin kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin, taulukon 2 mukaisesti. Tiistai ja torstai valittiin näytteenottopäiviksi siksi, että näinä päivinä viikonlopusta palautuvat rutiinit ovat vakiintuneet ja valmistautuminen tulevaan viikonloppuun ei ohjannut työjärjestelyä. Perjantaipäivien ongelmallisuus on myös mahdollinen, sillä useat vanhemmat saattavat lyhentää työpäiväänsä, jotta pääsisivät hyvissä ajoin viikonlopun viettoon. Näin myös lasten hoitopäivät saattavat olla poikkeuksellisia perjantaisin. Tämän vuoksi tiistait ja torstait valittiin tutkimuspäiviksi. Viikoilla vaippoja käytettiin käänteisesti, siten että ensimmäisen tutkimusviikon tiistaina käytettiin kestovaippoja ja toisella tutkimusviikolla tiistaina käytettiin kertakäyttöisiä vaippoja. Taulukko 2. Mittauspäivien sijoittuminen päiväkodeissa mittausjaksojen aikana. Mittausviikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 1. Viikko Kestovaipat Kertakäyttövaipat 2. Viikko Kertakäyttövaipat Kestovaipat 11

12 3.2.2 Mittaustapahtuma Sisäilman ulosteperäisiä bakteereita, viruksia ja ammoniakkia mitattiin jokaisena mittauspäivänä päiväkodissa. Mittauspäivän aluksi tutkimukseen osallistuville lapsille puettiin tutkimusvaippa ja merkittiin kellonaika mittauspöytäkirjaan. Jokaisen mittauksen alussa ja lopussa mitattiin ja merkittiin mittauspöytäkirjaan ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila sekä kellonaika. Vaipanvaihtotilan ilmanvaihto toimi mittauksen aikana normaalisti. Mittaushuoneen ovi oli pääsääntöisesti kiinni ennen mittausta ja mittauksen ajan. Ovea avattiin yleensä vain lasten tai hoitajien liikkuessa siitä vaipanvaihtoon liittyvillä asioilla. Keräys vaipanvaihdon aikana aloitettiin, kun ensimmäinen lapsi oli tulossa vaipanvaihtoon käytettyään tutkimusvaippaa tietyn aikaa. Vaipanvaihdot pyrittiin suorittamaan toinen toisensa jälkeen, mutta kuitenkin siten, että mittauksen kokonaiskesto olisi korkeintaan noin 30 minuuttia. Mikäli vaipanvaihdot sujuivat nopeasti, mittausaikaa lyhennettiin, mutta kuitenkin siten, että viimeisen vaipanvaihdon jälkeen mitattiin vielä 10 minuuttia. Jos vaipanvaihdot sujuivat esim. 16 minuutissa, mittauksen kokonaiskesto oli (16 min +10 min) 26 minuuttia. Vaipanvaihtojen aikana mittauspöytäkirjaan kirjattiin lapsen vaipanvaihtoon käytetty aika sekä aika, jona vaippa oli lapsen yllä. Lisäksi mittauspöytäkirjaan merkittiin, oliko vaippaan tullut pissi ja/tai kakka vai oliko vaippa mahdollisesti vielä tyhjä. Vaippa laitettiin aina mittauspöydän reunalle käsittelemättömänä heti kun se oli otettu pois lapselta. Vaippa oli mittauspöydällä sen ajan, kun lapselle saatiin laitettua uusi vaippa ja hoitajan kädet vapautuivat vaipan käsittelyyn. Tutkimuksessa kertakäyttövaipat laitettiin roskakoriin kuten normaalistikin päivähoidossa. Kestovaipat puolestaan laitettiin muovipussiin, joka vastaa perheiden kotoa tuomia kestovaipoille tarkoitettuja muovipusseja tai muovitettuja pusseja. 12

13 Kuva 2. Mittausjärjestelyt eräällä tutkimuspäiväkodilla. Vasemmanpuoleisessa statiivissa on kiinni BioSampler-imfinger ja oikeanpuoleisessa statiivissa on nesteimfingeri. Mittauspöydällä oikealla on kaksi Andersen-keräintä. Keräimiin liitetyt pumput on sijoitettu lattialle Bakteerit ja Andersen-keräin Andersen-keräin desinfioitiin 70 % denaturoidulla etanolilla ja koottiin mittausvalmiuteen yliopistolla juuri ennen päiväkotiin lähtöä. Pumppu kalibroitiin 28,3 litraan/min. Keräysaika oli tyypillisesti 25 min ja keräystilavuus oli 0,7075 m 3. Koliformiset bakteerit kerättiin Merckin kromogeeniselle alustalle. Koliformisia bakteereita inkuboitiin 37 C:ssa 1 ja 2 vrk ja tulokset luettiin molempina päivinä. Lopulliset tulokset olivat 2. päivän tulokset. Bakteerit kasvoivat sinisinä tai sinivioletteina pesäkkeinä. Jokaiselle värinsä puolesta mahdolliselle kasvuyksikölle tehtiin oksidaasikoe, jolla varmistettiin epäillyt koliformeiksi. Enterokokit (fekaaliset streptokokit) kerättiin Slanez-Bartleyn alustalle. Streptokokkeja inkuboitiin 37 ºC:ssa 2 ja 3 vrk ja tulokset luettiin molempina päivinä. Lopulliset tulokset olivat 3. päivän tulokset. Tarvittaessa 13

14 pesäkkeiden laskemisessa käytettiin apuna Asumisterveysohjeen Sisäilmaohjeen korjaustaulukkoa. Enterokokit kasvoivat alustalla viininpunaisina pesäkkeinä Virukset ja BioSampler impinger Tässä tutkimuksessa virusten ilmentäjinä käytettiin kolifaageja, eli kolien taudinaiheuttajaviruksia. Ne kerättiin BioSampler imfingerillä (SKC, Inc. Eighty Four, PA) suoraan 20 ml:n fosfaattipuskuriliuokseen, josta tehtiin myöhemmin somaattisten ja male-spesifisten kolifaagien analyysi käyttäen Escherichia colin kantoja ATCC ja ATCC isäntäbakteereina. Imfingerin keräin asennettiin lastenhoitajan hengitysvyöhykkeelle, noin 1,3 metrin korkeudelle. Imfingerin keräimeen mitattiin noin 20 ml fosfaattipuskuriliuosta 6 ja keräin liitettiin lattialla olevaan pumppuun. Pumppu imi ilmaa BioSampler imfingerin ohjeellisella virtausnopeudella 12,5 l/min. Mittaus aloitettiin ensimmäisen lapsen tullessa vaipanvaihtoon käynnistämällä pumppu yhtäaikaisesti muiden keräinten kanssa. Noin 30 minuutin pituisen keräyksen jälkeen imfingeri tyhjennettiin steriiliin lasipulloon, jossa se kuljetettiin yliopistolle laboratoriotutkimuksia varten. Päiväkodilta kerätty 20 ml:n näyte kuljetettiin steriilissä lasipullossa lämpötilan pysyessä huoneenlämpöisenä kuljetuksen ajan. Virusanalyysi aloitettiin 60 minuutin kuluessa mittauksen päättymisestä. Laboratoriossa ensimmäiseksi 20 ml:n näyte jaettiin kahteen 90 ml:n steriilivesipulloon. Pullojen sisällöt sekoitettiin ja laitettiin 48 ºC lämpöhauteeseen 10 minuutiksi. Valmista TTC-liuosta (0,08 g 2,3,5 trifenyylitetratsoliumkloridi ja 10 ml alkoholia) laitettiin varovasti 5 ml molempiin vesihauteessa oleviin suliin PAC-pulloihin, joissa oli 100 ml agaria. Nuorennettuja isäntäbakteeriliuoksia lisättiin 7 ml näytepulloihin, siten että toiseen pulloon laitettiin FRNA-kolifaagin isäntäbakteeria (ATCC 15997) ja toiseen DNA-kolifaagin isäntäbakteeria (ATCC 13706). Molempien näytepullojen sisällöt kaadettiin varovasti reunaa myöten omiin PAC-pulloihinsa. Korkit laitettiin kiinni ja liuokset sekoitettiin varoen kaasukuplien muodostusta kääntämällä pullot muutaman kerran ylössalaisin. Tämän jälkeen odotettiin noin kolme (3) minuuttia ja molempien pullojen sisällöt jaettiin kahteen steriiliin lasivuokaan ja niiden päälle laitettiin lasilevy. Heti jähmettymisen jälkeen (n. 10 minuuttia) vuoat siirrettiin lämpökaappiin inkuboitumaan 37 ºC:een yhdeksi vuorokaudeksi. Tulokset luettiin 1 vrk:n kohdalla, jolloin mahdolliset virukset näkyvät vaaleina plakkeina agarin pinnalla punaista isäntäbakteerimattoa vastaan. 14

15 Ammoniakki, imfingeri ja ammoniakkielektrodi Vaipanvaihtotilan ammoniakkia mitattiin nesteimfingerillä, johon laitettiin 10 ml 0,05-molaarista rikkihappoa (H 2 SO 4 ). Nesteimfingerin läpi kulki mittauksen ajan syksyllä 2,2 l/min ja talvella 2,7 l/min ilmavirta. Taustakeräys vaipanvaihtotilassa suoritettiin ennen varsinaisia mittauksia lasten ollessa joko ulkona tai aikaisin aamulla vielä kotonaan. Taustamittaukseen pyrittiin saamaan mahdollisimman pitkä keräysaika, mielellään ainakin 90 minuuttia. Taustamittauksen aikana ovea pidettiin kiinni ja vessa-asiointia pyrittiin välttämään mahdollisuuksien mukaan. Ammoniakkikeräys vaipanvaihtojen aikana aloitettiin samanaikaisesti virus- ja bakteerikeräysten kanssa ensimmäisen lapsen saapuessa vaipanvaihtoon keräysajan ollessa samanpituinen kuin bakteereilla ja viruksillakin. Ammoniakkinäytteet kuljetettiin yliopistolle analyysia varten. Ammoniakkipitoisuuden määrittämistä varten tehtiin jokaisella mittauskerralla oma standardisuora vasteille standardiliuoksen ja sen laimennoksien avulla. Standardit tehtiin taulukon 3 mukaisesti. Ensimmäinen laimennos (100 ppm) tehtiin lisäämällä alkuperäistä 1000 ppm:n standardia 1 ml 9 ml:aan tislattua, deionisoitua vettä. Tämä sekoitettiin hyvin ja tästä laimennoksesta (100 ppm) pipetoitiin 1 ml 9 ml:aan tislattua, deionisoitua vettä, jolloin saatiin 10 ppm-laimennos. Loput laimennokset tehtiin samalla tavalla. Standardilaimennoksien vasteet (mv) mitattiin ja niistä piirrettiin kuvaaja (Kuva 3). Taulukko 3. Ammoniakkistandardien valmistus. Deionisoitu tislattu vesi Valmis 1000 ppm standardi 100 ppm 10 ppm 1 ppm 0,1 ppm Standardi 1 9 ml 1 ml 100 ppm Standardi 2 9 ml 1 ml 10 ppm Standardi 3 9 ml 1 ml 1 ppm Standardi 4 9 ml 1 ml 0,1 ppm 15

16 Vaste (mv) Molaarisuus 0, , ,0001 0,001 0,01 0, Molaarisuus (mol/l) (NH3) y = -19,47ln(x) - 100,62 R² = 0,9917 Kuva 3. Ammoniakkistandardien jännitevasteiden avulla piirretty kuvaaja. 3.3 VOC-mittaukset laboratoriossa Marraskuussa 2010 tehtiin Itä-Suomen yliopistossa Ympäristötieteen laitoksella (Kuopion kampus) eri vaipoista VOC-mittauksia (VOC, Volatile Organic Compound) laboratorio-olosuhteissa. Mittauksia tehtiin kolmella eri kertakäyttöisellä vaippatyypillä ja yhdellä kestovaippatyypillä. Mittaukset tehtiin satunnaistetusti käyttämättömillä ja keinotekoisella virtsalla (fosfaattipuskuriliuos ph7 7, jossa 3 % ureaa) kastelluilla vaipoilla kolmena eri ajanhetkenä (1 h, 1 vrk ja 2 vrk kastelusta) indikoimaan kaasumaisten epäpuhtauksien määrää vaippojen vaihtotilanteessa sekä vaippojen jälkikäsittelyssä (esim. vaippojen säilytys ennen pesua tai vaipparoskakorin tyhjennys). Keinotekoista virtsaa oli 100 ml ja sen lämpötila oli vaippaan kaadettaessa 37 ºC. Replikaatteja jokaisesta kertakäyttövaipasta oli jokaisena ajanhetkenä 5 kpl ja vastaavasti kestovaipoista 7 kpl. Keinotekoisen virtsan lisäksi joitakin vaippoja kasteltiin vertailun vuoksi pelkällä vedellä (100 ml, 37 ºC). Mittauksissa vaipat suljettiin 120 ºC tunnin ajan esikuumennettuun polyetyleenitereftalaatista valmistettuun pussiin 45 x 55 cm, Freetime, Suomen Kerta Oy, jonka tilavuus keräyshetkellä oli n. 16

17 1.5 l. Vaippojen annettiin olla tiukasti suljetussa pussissa noin 45 minuuttia, jonka jälkeen pussin annettiin täyttyä aktiivihiilisuodatetulla (Wilkerson F03-C2-100, Mexico) paineilmalla noin 25 minuuttia, virtausnopeuden ollessa noin 230 ml/min. Pussin kulmaan tehtiin reikä, johon kiinnitettiin pussinsulkijalla ruostumattomasta teräksestä valmistettu keräysputki, jossa oli 100 mg Tenax TA ja 100 mg Carbopack B adsorbentia (mesh 60/80, Supelco, Bellefonte, PA, USA). Putkeen imettiin noin 200 ml/min virtauksella vakuumipumpulla (KNF Neuberger, Inc., Freiburg, Germany, model N022AN.18) ilmaa näytepussista 30 minuutin ajan. Samanaikaisesti pystyttiin keräämään 6 näytepussia. Taustanäytteet kerättiin tyhjistä esikuumennetuista PET-pusseista. Yhdisteet desorboitiin (Perkin Elmer ATD400 Automatic Thermal Desorption System), kryofokusoitiin kylmäloukussa ja injektoitiin HP-5 kapillaarikolonniin (50 m x 0.2 mm i.d. x 0.33 µm film thickness, J&W Scientific, USA). VOCien kokonaismäärä analysoitiin kaasukromatografimassaspektrometrillä (Hewlett Packard GC type 6890, MSD 5973) käyttäen apuna kaupallisia standardiyhdisteitä. Tyhjän PET-pussin päästö vähennettiin tuloksista. Yhdisteiden tunnistamista ja kvantitointia varten kaasukromatografi-massaspektrometrillä ajettiin kaupallisia standardiyhdisteitä. Valitut standardiyhdisteet valittiin syksyllä 2009 tekemämme esikokeen perusteella sekä vuonna 1999 Andersonin ja Andersonin 5 tekemän aiheeseen liittyvän tutkimuksen perusteella, jossa vaipoista emittoituvien yhdisteiden havaittiin aiheuttavan hiirillä hengitystievaikeuksia. Painotimme yhdistevalinnoissa suurilla todennäköisyyksillä tunnistettuja ja terveydellisestä näkökulmasta merkittäviä yhdisteitä. Anderson & Andersonin (1999) 5 tutkimuksesta esim. terveydelle haitallinen ja jopa syöpään yhdistetty tolueeni sekä vaippaemissioissa uutena aineena esim. haitalliseksi tunnettu naftaleeni löytyivät myös meidän tutkimuksissamme. Taulukossa 4 esitetään standardiyhdisteseoksiin valitut yhdisteet. Standardiyhdisteseos 1 sisältää Anderson & Anderson (1999) 5 tutkimuksessa löytyneitä yhdisteitä. Kyseisessä tutkimuksessa oli yhdisteinä lisäksi myös dipenteeni, m-metoksibentsaldehydi, trikloroetaani, 1- metyylisyklopentyyliamiini ja 1,2,3-trimetyylisyklopentaani. Standardiyhdisteseos 2 puolestaan sisältää syksyllä 2009 tekemässämme esitutkimuksessa löytyneitä metanoliliukoisia yhdisteitä. Metanoliliukoisuus on tärkeää, sillä käyttämässämme kaasukromatografi-massaspektrometrissä yhdisteiden liuottimena on käytettävä metanolia. Standardiliuos 3 tehtiin erillisenä, koska naftaleeni liukenee metanoliin vain osittain. 17

18 Taulukko 4. VOC-kokeeseen valitut malliyhdisteet. Standardiseos 1 Standardiseos 2 Standardiseos 3 Anisaldehydi (p-) Alfa-pineeni Naftaleeni Etyylibentseeni Butyyli hydroksitolueeni Isopropyylibentseeni, kumeeni 3-delta-kareeni Metyyli cinnamaatti 1,8-cineoli, eukalyptoli Styreeni Dodekaani Tolueeni 2-etyyli-1-heksanoli 1,3,5-trimetyylibentseeni Junipeeni meta-ksyleeni Limoneeni Pentadekaani Tetradekaani 4 TULOKSET 4.1 Mikrobipitoisuudet ja ammoniakki Koliformisten ja enterokokkibakteereiden pesäkkeen muodostavina yksikkoinä (pmy) sekä ammoniakin määrät mikrogrammoina kuutiometrissä ilmaa (µg/m 3 ) esitetään taulukossa 4. Syksyllä koliformisten bakteerien ilmapitoisuus on pienempi, kun päiväkodeissa käytettiin kestovaippoja, mutta talvella, jolloin pitoisuudet olivat korkeammat, eroa ei ollut. Enterokokkien pitoisuus väheni syksystä talveen, erityisesti kertakäyttövaippoja käytettäessä. Ammoniakkipitoisuudessa havaitut erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Taulukkoon 6 on koottu ammoniakkipitoisuus vaipanvaihtotiloissa vaipanvaihtojen aikana. 18

19 Taulukko 5. Neljän päiväkodin sisäilmasta mitatut koliformisten ja enterokokkien pitoisuudet kuutiometrissä ilmaa, kun käytettiin joko kesto- tai kertakäyttövaippoja. Arvoissa on käytetty geometristä keskiarvoa (GM) bakteereille ja aritmeettista keskiarvoa ammoniakille. Ammoniakkikonsentraation kasvu (µg m -3 ) kertoo vaipanvaihdon aikana tapahtuneen konsentraation kasvun verrattuna taustatasoon. Toistomittaus ANOVAn päävaikutusten ja yhteisvaikutuksen P- arvot (n=4). Yhteisvaikutuksen p-arvot ovat tilastollisesti merkitseviä. Vaippatyyppi/vuodenaika Koliformit (pmy m -3 ) GM Enterokokit (pmy m -3 ) GM Ammoniakki (konsentraation kasvu (µg m -3 ) Kestovaippa, syksy ± 4.6 Kestovaippa, talvi ± 9.2 Kertakäyttövaippa, syksy ± 11.4 Kertakäyttövaippa, talvi ± 3.5 Tilastotestien p-arvot Vuodenaika Vaippatyyppi Vuodenaika vaippatyyppi Taulukko 6. Ammoniakkipitoisuuksien jakauma (µg/ m 3 ) päiväkotien vaipanvaihtotiloissa vaipanvaihdon aikana eri vaippatyypit ja vuodenaika huomioiden. Normaali ammoniakkitaso: <20 µg/ m 3 * Lievästi kohonnut µg/ m 3 *: % mittauskerroista Normaalia korkeampi >40 µg/ m 3 *: % mittauskerroista % mittauskerroista Kestovaippa, syksy 3/8 = 37,5 % 2/8 = 25 % 3/8 = 37,5 % Kestovaippa, talvi 0/8 = 0 % 5/8 = 62,5 % 3/8 = 37,5 % Kertakäyttövaippa, syksy Kertakäyttövaippa, talvi 0/8 = 0 % 3/8 = 37,5 % 5/8 = 62,5 % 1/8 = 12,5 % 6/8 = 75 % 1/8 = 12,5 % 19

20 *Asumisterveysohjeen (2003) 7 viitearvot ammoniakkipitoisuudelle sisäilmassa. 4.2 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Kuvassa 4 esitetään VOC-tutkimuksessa vaipoista emittoituneiden päästöjen suhteelliset määrät siten, että kuiva kestovaippa on 1 ja kaikkien muiden määrät on verrattu siihen. Huomiotavaa on, että absoluuttisia määriä ei ole vielä ehditty laskea VOCeille eikä yksittäisille hahtuville yhdisteille. Pienimmän tuloksen antanut kuiva kestovaippa = 1. Kuvasta voidaan nähdä, että kertakäyttövaippojen VOC-päästöt määritettynä kromatogrammipiikkien pinta-aloilla ovat moninkertaiset verrattuna kuiviin kestovaippoihin. Kaikkien vaippojen VOC -päästöt kasvavat, kun ne kastellaan keinotekoisella virtsalla. Kertakäyttövaippa C Kertakäyttövaippa B Kertakäyttövaippa A Märkä, 2 vrk Märkä, 1 vrk Märkä, 1h Kuiva Kesto 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Kuva 4. Vaipoista emittoituvien VOCien suhteelliset määrät kuivilla ja keinotekoisella virtsalla kastelluilla vaipoilla siten, että kuivan kestovaipan päästö on 1. Kuvassa A, B ja C ovat Suomessa yleisesti käytössä olevia kertakäyttövaippoja. Vaiposta kerätyistä VOCeista piirrettyjä kromatogrammeja esitetään kuvissa

21 Abundance TIC: D\data.ms Time--> Kuva 5. Tyypillinen spektri käyttämättömälle kestovaipalle. Abundance 1.7e e e e e e e+07 1e TIC: D\data.ms Time--> Kuva 6. Tyypillinen spektri kestovaipalle, joka on kasteltu keinotekoisella virtsalla 1 tunti aikaisemmin. Huomaa alemmassa kuvassa abundanssiakseli on noin 2,3 kertainen. 21

22 Abundance TIC: D\data.ms 1.35e e e e e e e+07 1e Time--> Kuva 7. Tyypillinen spektri käyttämättömälle A-kertakäyttövaipalle. Abundance TIC: D\data.ms 1.9e e e e e e e e e+07 1e Time--> Kuva 8. Tyypillinen spektri käyttämättömälle B-kertakäyttövaipalle. 22

23 Abundance TIC: D\data.ms 1.4e e e e+07 1e Time--> Kuva 9. Tyypillinen spektri käyttämättömälle C-kertakäyttövaipalle. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Vaipanvaihtotiloissa ennen vaipanvaihtotilanteita ja niiden aikana saadut tulokset osoittavat, ettei kerta- ja kestovaippojen päästöissä ole tilastollista eroa ilman ammoniakkipitoisuuden ja/ virusmäärän suhteen. Eroa ei havaittu myöskään vuodenaikojen välillä. Sen sijaan vaippatyypin ja vuodenajan yhteisvaikutus oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla tutkituilla bakteereilla, mutta on huomattava että koliformisten bakteereiden pitoisuus ilmassa nousi syksystä talveen mentäessä ja pitoisuus oli kertakäyttövaipoilla korkeampi kuin kestovaipoilla. Sitä vastoin enterokokkien pitoisuus ilmassa laski syksystä talveen mentäessä ja pitoisuus oli kestovaipoilla korkeampi kuin kertakäyttövaipoilla. Mahdollisten terveydellisten riskien ero jää muutenkin vähäiseksi, sillä havaintoon johtaneet pitoisuudet olivat pieniä. Näillä havainnoilla on tärkeä merkitys päiväkotien käytäntöihin ja esim. äitiyspakkausten suunnitteluun, sillä kertakäyttövaipoilla on selkeitä haittavaikutuksia esim. kaatopaikoille kuljetettavien, hajoamattomien jätteiden määrään. Kolifaagivirusten pitoisuudet olivat kaikissa mittauksia alle määritysrajan eikä siis mittauksissa havaittu lainkaan kolifaageja vaikka niitä aikaisemmin on löydetty samalla menetelmällä mm. jätevedenpuhdistamoiden ilmasta 8. 23

24 Sisäilman ammoniakkipitoisuudet puolestaan nousivat vaipanvaihtotilanteissa aika ajoin yli Asumisterveysohjeessa (2003) annettujen ohjearvojen 7. Tätä esiintyi sekä kesto- että kertavaippoja käytettäessä. Vaipanvaihtotiloissa oli kuitenkin normaali sisäilman tausta-ammoniakkipitoisuus. Vaipanvaihtotilan ilmanvaihtokertoimella, joka oli eri päiväkotien vaipanvaihtotiloissa jopa moninkertainen, ei ollut tilastollista merkitsevyyttä ilman ammoniakkipitoisuuden nousuun. Ilmanvaihtokerroin puolestaan vaikuttaa siihen, miten nopeasti sisäilman ammoniakkipitoisuus laimenee taustatasolle. Vaipoista haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittaustulokset ovat yllättäviä. Kaikilla vaippatyypeillä nähdään VOC-määrän kohoavan reilusti heti (1h) kastumisen jälkeen. VOCien määrä laskee selvästi 1 vrk:n ajanhetkeen tultaessa ja siitä vielä edelleen tultaessa 2 vrk:n ajanhetkeen. Erikoinen havainto on myös se, että keinotekoisella virtsalla kasteltujen vaippojen päästöt alenevat jopa alle samojen käyttämättömien kertakäyttövaippojen VOC-tasojen tiettyinä ajanhetkinä, mikä lienee johtunut joko näiden yhdisteiden haihtumisesta tai hajoamisesta. Ilmiö johtuu kosteuden aiheuttamasta hiilivetyjen syrjäytymisestä. On myös tärkeää huomata, että vaippatyypillä on huomattavasti vaikutusta vaipoista hengitysilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrään. Kaasukromatografin tuloksista voidaan nähdä kestovaipoista vapautuvan lukumääräisestä vähän erilaisia yhdisteitä. Lisäksi kestovaipoista vapautuvat yhdisteet oli helpompi tunnistaa, sillä piikit ovat helposti tunnistettavia malliyhdisteiden ja tietokoneohjelman massakirjaston avulla. Kertakäyttövaipoista vapautui lukuisia yhdisteitä, eikä niitä kaikkia voitu tunnistaa. Erikoista oli, että kaikilla kertakäyttövaippatyypeillä oli lisäksi samoilla retentioajoilla ( min) kolme erittäin vaikeasti tunnistettavaa peräkkäistä piikkiä, oli sitten kyseessä käyttämätön tai käytetty vaippa. Näitä piikkejä ei tullut vastaan kestovaippojen kromatogrammeja tulkitessa. Saattaa olla, että näistä yhdisteistä kertoo taulukossa 1 (sivu 7) esitetyt päivähoitajien hajukokemukset, joita kertakäyttövaippoja käytettäessä useimmat hoitajat olivat havainneet selvästi enemmän kuin kestovaippojen kanssa. Vaipoilla ei siis voida tämän tutkimuksen perusteella sanoa olevan työhygieenistä eroa niin bakteereiden, virusten kuin ammoniakinkaan suhteen. Kaikkien vaippatyyppien käyttö on hengitysilman mikrobiologisesta näkökulmasta yhtä turvallista. Erot tulevat esille sen sijaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrässä ja laadussa. Vaippojen mahdolliset työterveydelliset 24

25 riskit piilevätkin siis näissä haihtuvissa orgaanisissa yhdisteissä bakteerien, virusten ja ammoniakin sijaan. Riskien minimoinnissa tärkeää on vaippojen käsittelyn hygieenisyys. Vaipoista kerättyjen yhdisteiden tulkinta jatkuu projektin Työsuojelurahaston rahoitusosuuden jälkeen. Vaippojen työhygieeniset riskit ovat yleistettävissä myös vanhustenhoitopuolelle, jossa vaippoja käytetään paljon. Kasvavan vanhusväestön ja pitenevän eliniän johdosta myös vaippojen käyttö vanhusten hoidossa tullee lisääntymään. On kuitenkin muistettava, että ilmahygieenisten riskien lisäksi niin lasten kuin varttuneempienkin kertakäyttöisistä vaipoista syntyy jätettä täyttämään jo valmiiksi kuormittuneita kaatopaikkojamme ja niistä herkästi haihtuvan metaanin myötä myös ilmakehäämme. Vaippavalintaa tehdessä olisi syytä pohtia myös tätä ympäristönäkökulmaa. Lähdeluettelo 1. Nevalainen E, Hämäläinen U ja Klaukka T. Äitiyspakkaus käyttäjien puntarissa VII. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 64, ISBN (nid.), (pdf). 2. Linkkejä verkkolehtien uutisiin kestovaippojen käytöstä päiväkotioloissa. - Kaupunki kielsi kestovaippojen käytön päiväkodeissa. Turussa puhkesi vaippasota. (Turun sanomat ). -Professori: Kestovaipat eivät ime tarpeeksi. STT Turku kumosi kestovaippakiellon Van R, Wun CC, Morrow AL, Pickering LK (1991) The effect of diaper type and overclothing on fecal contamination in day-care centers. Journal of American Medical Association 265: Holaday B, Waugh G, Moukaddem VE, West J, Harshman (1995) Fecal contamination in child day care centers: cloth vs paper diapers. American Journal of Public Health. 85: Anderson R. C., Anderson J. H. (1999) Acute respiratory effects of diaper emissions. Archieves of Environmental Health 54: Breznak J. A. & Costilow R. N. (1994) Physicochemical Factors in Growth. Kirjassa Derhardt P., Murray R. G. E., Wood W. A and Krieg N. R. Methods of General and Molecular Bacteriology. 7. Asumisterveysohje Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, Helsinki Heinonen-Tanski, H., Reponen, T. & Koivunen, J Airborne enteric coliphages and bacteria in sewage treatment plants. Water Research 43: doi: /j.watres

26 LIITTEET LIITE 1 Hyvät vaippaikäisen lapsen vanhemmat, Olen jatko-opiskelija, tutkija (FM), Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitokselta. Teen tutkimusta kestoja kertakäyttövaippojen eroista virusten ja bakteerien levittäjinä eräissä kuopiolaisissa päiväkodeissa. Yksi tutkimusjaksoistamme on tarkoitus toteuttaa lapsenne hoitoryhmässä. Tutkimuksen puolesta tarjoamme lapsellenne sekä kertakäyttöiset että kestovaipat lainaksi tutkimusajankohdaksi. Vaipat toimitetaan suoraan lapsen päivähoitopaikalle, eikä siitä tule perheelle yhtään kuluja. Tutkimuksessamme käytettävät kestovaipat ovat ns. teippikiinnitteisiä taskuvaippoja, jotka ovat käyttöominaisuuksiltaan samanlaisia kuin kertakäyttöisetkin. Kertakäyttöiset vaipat ovat myös teippikiinnitteisiä, yleisesti käytössä olevia vaippoja. (* Tutkimuksessa kerätään näytteitä vaipanvaihtotiloissa. Näytteet analysoidaan myöhemmin Kuopion yliopistolla Ympäristötieteen laitoksen laboratorioissa. Osa käytetyistä vaipoista kuljetetaan koodattuina jatkotutkimuksiin Kuopion yliopistolle. Vaippojen koodausta varten tarvitaan taustatiedoiksi lapsen ikä, paino, sukupuoli, mahdolliset allergiat ja antibioottikuurit tutkimushetkellä. Lapsen nimeä kysytään lapsen tunnistamiseksi, mutta sitä ei tulla käyttämään jatkossa missään vaiheessa. Tutkimusnäytteiden ottaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomasti. Lapsia hoitavat tutkimuksen aikana tietenkin tutut hoitajat ja tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvat häiriöt pyritään minimoimaan. Tutkimuksesta ei aiheudu haittaa lapsille. Tutkimusta on tarkoitus tehdä lapsenne hoitoryhmässä yhteensä neljänä (4) päivänä kertakäyttöisillä ja neljänä (4) päivänä kestovaipoilla. Kunakin tutkimuspäivänä mittauksia tehdään aamuisin. Lapsenne käyttäisi päivässä siis noin 1-2 tutkimusvaippaa ja siirtyisi näiden jälkeen käyttämään omia vaippojaan. Ensimmäinen tutkimusjakso (4 päivää, jakaantuen kahdelle viikolle) on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2009 ja toinen vastaavanlainen tutkimusjakso kevättalvella Tutkimusjaksoista tiedotetaan päiväkodin /hoitoryhmän ilmoitustaululla. Tutkimus tarjoaa halukkaille perheille Pirkka Sensitive pyykinpesuainetta. Toivomme saavamme pientä palautetta pesuaineesta (esim. hyvä/keskinkertainen/huono). Pesuaineet toimitetaan päiväkodille mittausjakson käynnistyttyä. *) Kertakäyttövaipat ovat Allergia- ja astmaliiton hyväksymiä Keskon sponsoroimia. Kestovaipat ovat Myllymuksujen sponsoroimia. Kestovaipoissa on kosteuden vaipassa pitävä, mutta samalla hengittävä ulkokuori. Sisällä ns. imevänä materiaalina on bambuhamppukerros ja ihoa vasten kuivalta tuntuva kangas. Vaipat on pesty valmiiksi lapsen herkälle iholle suunnitellulla pesuaineella (Pirkka Sensitive). Annan mielelläni lisätietoja tutkimuksesta. Tutkija, FM, Piia Vaattovaara p Palautathan toisen sivun lapsesi hoitajalle mahdollisimman pian. Kiitos! 26

27 Päiväkoti: Sinikellon päiväkoti Tukkipojan päiväkoti Tuuliviirin päiväkoti Upponallen päiväkoti Annan luvan lapseni osallistua tutkimukseen En halua lapseni osallistuvan tutkimukseen Paikka ja aika: / /20 Allekirjoitus: Lapsen etunimi/ nimikirjaimet: Sukupuoli: Tyttö Poika Lapsen paino (kg): Syntymäkuukausi ja vuosi (esim.06/2008): Allergiat: Käyttääkö lapsenne päivähoidossa vaippoja? Kyllä Ei Erityistoiveet tai kysymykset tutkimuksen suhteen (mikäli toivot henkilökohtaista yhteydenottoa, ilmoitathan esim. sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi): Ilmoitattehan, mikäli lapsenne on antibioottikuurilla tutkimushetkellä. 27

28 LIITE 2 Dear parents, I am a researcher in the University of Kuopio, department of Environmental Sciences. My work is to compare with the diaper types to each other in child day care centers (mainly the differencies in virus- and bacterial amount in the air). The diapers are free to the children and their families in the research work. There are two kind of diapers: disposable paper diapers and cloth diapers. The cloth diapers include an absorbing cloth core and a waterresistant shell. Both diaper types are popular among children. In addition, the diapers are good for the children s sensitive skin, even if allergic. The diapers will be brought to the child day care in the research-mornings. The air-samples will be taken in the toilets. The samples will be analyzed in the University of Kuopio, Department of Environmental Sciences. Some of the used diapers will be analyzed in the university too. The used diapers have to codify: the age of the child, the weight, gender, possible allergies and antibiotics during the research. The research is planned to take four (4) days in this autumn 2009 and four (4) days in the January-March The air-sampling will be done in the mornings at about 6 a.m. to 9 a.m. After the sampling the children will take their own diapers. One of our sponsors offers free washing liquid to the laundry for the families. The washing liquids will be brought to the child day care in the beginning of the research. I am pleased to give You more information of the research and diapers related issues when needed. Best co-operation wishes, M.Sc., Piia Vaattovaara, researcher tel Please give the other page to Your childs nanny! Thank You! 28

29 Day care center: Sinikello Tukkipoika Tuuliviiri Upponalle YES, My child may use the given diapers during the researches. NO, My child may not use the given diapers during the researches. The place and date: / /20 Signature: Gender: Girl Boy Weight (kg): Date of birth, month/year (e.g. 06/2008): Allergies: Special wishes or/and questions to the research: 29

30 LIITE 3 CLOTH AND PAPER DIAPERS IN CHILDRENS DAY CARE: BACTERIA, COLIPHAGES AND AMMONIA IN THE AIR Vaattovaara, P.E. 1, Kivimäenpää, M. 1, Pasanen, P. 1 and Heinonen-Tanski, H. 1 Department of Environmental Sciences, University of Eastern Finland, P.O.B. 1627, FIN Kuopio, Finland. In order to more fully understand the role of different diapers for indoor air hygiene conditions, we studied some possible airborne hygiene risk factors of cloth and paper diapers. This work was carried out in the diaper-changing rooms of four Finnish day care centers. The amounts of faecal coliform, enterococci, coliphages and ammonia were sampled twice per week in two eight-week periods. The bacteria were sampled by 6-stage Andersen directly to cultivate agars, the coliphages were sampled by BioSampler impinger into a phosphate buffer liquid and the ammonia was collected to 0.05 M sulphuric acid solution. The observed amounts of coliform bacteria varied between cfu/m 3 and the amounts of enterococcus between cfu/m 3 when the cloth diapers were changed in the diapers changing room. Correspondingly, the observed amounts of coliform bacteria varied between cfu/m 3 and the amounts of enterococcus between cfu/m 3. No coliphages were detected. The mean background level of ammonia was 12.7 µg/m 3. The growth of ammonia mean level was 22.7 µg/m 3 for cloth diapers and 26.7 µg/m 3 for paper diapers. Importantly, no statistical differencies are found in those values between cloth and paper diapers in either autumn or winter season or between the seasons. In a conclusion, the amount of bacteria, coliphages or ammonia due to cloth or paper diapers change are not expected to produce a high indoor occupational hygiene or other air hygiene risks in typical diaper-changing room conditions of Finnish day care center. 30

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

Curriculum. Gym card

Curriculum. Gym card A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Statistical design. Tuomas Selander

Statistical design. Tuomas Selander Statistical design Tuomas Selander 28.8.2014 Introduction Biostatistician Work area KYS-erva KYS, Jyväskylä, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna Work tasks Statistical methods, selection and quiding Data analysis

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2011 Rinnakkaislääketeollisuus Ry

Rinnakkaislääketutkimus 2011 Rinnakkaislääketeollisuus Ry Rinnakkaislääketutkimus 0 Rinnakkaislääketeollisuus Ry Research Insight Finland Oy RIF-07 Syyskuu 0 Elina Iivarinen Jorma Hakanen Slide Master Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Rinnakkaislääketeollisuus

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

VESIKARIN PÄIVÄKOTI, Tupos. Yhteenveto sisäilman laadun ja materiaalien. tutkimuksista toimenpidesuosituksineen

VESIKARIN PÄIVÄKOTI, Tupos. Yhteenveto sisäilman laadun ja materiaalien. tutkimuksista toimenpidesuosituksineen VESIKARIN PÄIVÄKOTI, Tupos Yhteenveto sisäilman laadun ja materiaalien tutkimuksista toimenpidesuosituksineen Projekti 1916416 12.2.2016 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. JOHTOPÄÄTÖS... 4 2.1 Näyte,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

FIS IMATRAN KYLPYLÄHIIHDOT Team captains meeting

FIS IMATRAN KYLPYLÄHIIHDOT Team captains meeting FIS IMATRAN KYLPYLÄHIIHDOT 8.-9.12.2018 Team captains meeting 8.12.2018 Agenda 1 Opening of the meeting 2 Presence 3 Organizer s personell 4 Jury 5 Weather forecast 6 Composition of competitors startlists

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, ASIAKASRATKAISUT FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, CLIENT SERVICES

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5. ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

make and make and make ThinkMath 2017

make and make and make ThinkMath 2017 Adding quantities Lukumäärienup yhdistäminen. Laske yhteensä?. Countkuinka howmonta manypalloja ballson there are altogether. and ja make and make and ja make on and ja make ThinkMath 7 on ja on on Vaihdannaisuus

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,

Lisätiedot

Tietoturva langattomissa verkoissa. Anekdootti

Tietoturva langattomissa verkoissa. Anekdootti Tietoturva langattomissa verkoissa Anekdootti Tapio Väättänen 21.04.2005 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa on tutkittu kattavasti langattomien verkkojen tietoturvaa. Tutkimuksen välineinä on käytetty kannettavaa

Lisätiedot

Micomme Medical. XD 100 ventilaattoridesinfektori

Micomme Medical. XD 100 ventilaattoridesinfektori Micomme Medical XD 100 ventilaattoridesinfektori XD100-ventilaattoridesinfektori Mikä se on? *Otsonointi laite CPAP-laitteille ja siihen liittyviin lisävarusteisiin (maskin, letkuston jne.). *Otsonin on

Lisätiedot

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot

Lisätiedot

Matkustaminen Majoittuminen

Matkustaminen Majoittuminen - Majoituspaikan löytäminen Where can I find? Ohjeiden kysyminen majoituspaikan löytämiseksi Where can I find?... a room to rent?... a room to rent?... a hostel?... a hostel?... a hotel?... a hotel?...

Lisätiedot

Matkustaminen Majoittuminen

Matkustaminen Majoittuminen - Majoituspaikan löytäminen Where can I find? Ohjeiden kysyminen majoituspaikan löytämiseksi... a room to rent?... a hostel?... a hotel?... a bed and breakfast?... a camping site? What are the prices like

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot

Palvelut nyt ja tulevaisuudessa

Palvelut nyt ja tulevaisuudessa Yleiskaavatyö 2013 2016 Yleiskaavaluonnos 2014 Palvelut nyt ja tulevaisuudessa Nettikysely 13.11. 15.12.2014 vastaajia 1 339 Palvelut Lahdessa nyt ja tulevaisuudessa Lahden kaupungin maankäyttö toteutti

Lisätiedot

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name - Opening Finnish Norwegian Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name Hyvä Herra, Formal, male recipient, name unknown Hyvä Rouva Formal,

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

1. Liikkuvat määreet

1. Liikkuvat määreet 1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3 47400 KAUSALA

Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3 47400 KAUSALA Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Iitin Kunta/ Tekniset palvelut PL 32 47401 KAUSALA Tutkimusraportti Työnumero:051621100163 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

GB F FIN USA. Wollmeisenbad. Detergent for wool and fine laundry Instruction for Use Lessive pour laine et linge délicat Mode d emploi

GB F FIN USA. Wollmeisenbad. Detergent for wool and fine laundry Instruction for Use Lessive pour laine et linge délicat Mode d emploi Wollmeisenbad GB F N S FIN USA CDN AUS Detergent for wool and fine laundry Instruction for Use Lessive pour laine et linge délicat Mode d emploi FIN Hienopesuun Tämän hienopesuaineen tutkittu koostumus

Lisätiedot

Empatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Empatiaosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa HB Sisäilmatutkimus Oy 2.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa Johdanto Tutkimuksen kohteena on Kulomäen koulun

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Hotel Pikku-Syöte: accommodation options and booking

Hotel Pikku-Syöte: accommodation options and booking Hotel Pikku-Syöte: accommodation options and booking 13 th European Forest Pedagogics Congress 2-5 October 2018 (Accomodation information in Finnish at the end) Hotel Pikku-Syöte has total of 82 rooms

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Travel Accommodations

Travel Accommodations - Finding Mistä löytäisin? Asking for directions to accommodation...vuokrahuoneen?...hostellin?...hotellin?...b&b:n?...leirintäalueen? Minkä hintainen se on? Enquiring about the prices - Booking Onko teillä

Lisätiedot

Stormwater filtration unit

Stormwater filtration unit Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER

Lisätiedot

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases

Lisätiedot

Sisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus

Sisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Nousiaisten Rekoisten sikalan hajupäästömittaukset. Tutkimusraportti 199/2012

Nousiaisten Rekoisten sikalan hajupäästömittaukset. Tutkimusraportti 199/2012 Nousiaisten Rekoisten sikalan hajupäästömittaukset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 199/2012 Toni Keskitalo Jyväskylä 2012 1 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille

Lisätiedot

PYÖRÄILY OSANA HELSINGIN SEUDUN KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKENNETTÄ

PYÖRÄILY OSANA HELSINGIN SEUDUN KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKENNETTÄ PYÖRÄILY OSANA HELSINGIN SEUDUN KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKENNETTÄ UUDET AINEISTOT SUUNNITTELUN TUKENA Henrikki Tenkanen Digital Geography Lab Helsingin yliopisto 29.1.2018 DIGITAL GEOGRAPHY LAB Tuuli Toivonen

Lisätiedot

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Osallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus

Osallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta

Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta VAV Asunnot Oy uudistaa ARA-kiinteistöjensä vuokranmääritystä. Uudessa mallissa pääomakulujen lisäksi tasattaisiin

Lisätiedot

Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa

Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa Hakijan ohje Opetushallitus kevät 2013 Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa Tässä ohjeessa on kuvattu miten hakulomake täytetään ja lähetetään yliopistohaku.fi-palvelussa. Näytön

Lisätiedot

RADIONUKLIDILABORATORION ILMANVAIHTO RADIOKEMISTI JYRI LEHTO, MEILAHDEN ISOTOOPPIYKSIKKÖ 10.12.2015

RADIONUKLIDILABORATORION ILMANVAIHTO RADIOKEMISTI JYRI LEHTO, MEILAHDEN ISOTOOPPIYKSIKKÖ 10.12.2015 RADIONUKLIDILABORATORION ILMANVAIHTO RADIOKEMISTI JYRI LEHTO, MEILAHDEN ISOTOOPPIYKSIKKÖ 10.12.2015 10.12.2015 2 RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto 10.12.2015 3 STUK

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille

Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 10.12.2015, Säätytalo, Helsinki Tarkastaja Elina Hallinen, STUK TT laitteen

Lisätiedot