Kotitalouksien luottokanta 104 miljardia euroa joulukuun lopussa
|
|
- Teija Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 104 miljardia joulukuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 joulukuun lopussa yhteensä 104 miljardia. Luotot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna noin 6 prosenttia. Kotitalouksien luotoista noin 79 miljardia oli asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja. Asuntoluotot kasvoivat noin 7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Uusia asuntoluottoja kotitaloudet nostivat yhteensä 5 miljardia neljänneksen aikana. Kulutusluottoja ja opintolainoja kotitalouksilla oli vuoden 2010 joulukuun lopussa vajaa 15 miljardia. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta. Kotitalouksien asuntoluottokanta ja sen vuosimuutos vuosina Antolainauskanta 246 miljardia joulukuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen kanta oli vuoden 2010 neljännen neljänneksen lopussa yhteensä noin 246 miljardia. Antolainauskanta kasvoi edellisestä neljänneksestä noin yhdeksän prosenttia. Uusia antolainoja nostettiin yhteensä 186 miljardilla eurolla. Poikkeuksellisen suuri nousu antolainauksessa johtuu yhden pankkikonsernin sisäisestä tase-erien siirrosta. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Kotimaisten luotonantajien yritystoiminnalle eli yrityksille ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksille myöntämä luottokanta oli vuoden 2010 joulukuun lopussa yhteensä runsaat 73 miljardia. Loka-joulukuussa 2010 yritystoimintaa varten nostettiin uusia luottoja runsaat kymmenen miljardia. Pienlainoja myönnettiin 65 miljoonalla eurolla Vuoden 2010 neljännen neljänneksen aikana uusia pikaluottoja myönnettiin kotitalouksille noin 65 miljoonalla eurolla, yhteensä yli kappaletta. Keskimääräinen pikavippi oli vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä 214 ja takaisinmaksuaika oli keskimäärin 32 päivää. Pikavipin ottajat maksoivat loka-joulukuun aikana ottamistaan lainoista yhteensä 17 miljoonaa erilaisia kuluja. Pikavippiin kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 26 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä tilastoituja pienlainayrityksiä oli 63 kappaletta eli kaksi yritystä vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. 2
3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Luottokanta rahoitusvaateittain vuosina Liitetaulukko 2. Kotitalouksien luottokanta käyttötarkoituksittain vuosina Liitetaulukko 3. Yritystoiminnan luottokanta rahoitusvaateittain vuosina Liitetaulukko 4. Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina Liitetaulukko 5. Luottokantatietoja vuosina Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Antolainauskanta vuosina Liitekuvio 2. Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Liitekuvio 3. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan 2010/Q4, 8 Laatuseloste: Luottokantatilasto9 3
4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Luottokanta rahoitusvaateittain vuosina Rahoitusvaade Vuosineljännes 2010/Q4 2010/Q3 2010/Q2 2010/Q1 2009/Q4 2009/Q3 2009/Q2 2009/Q1 2008/Q4 2008/Q3 2008/Q2 2008/Q1 2007/Q4 2007/Q3 2007/Q2 2007/Q1 2006/Q4 2006/Q3 2006/Q2 2006/Q1 2005/Q4 2005/Q3 2005/Q2 2005/Q1 Antolainaus, kanta 1) Antolainaus, uudet ,2 1,4 6,5 10,4 11,9 13,4 11,5 10,2 10,0 9,4 9,7 10,5 12,2 12,3 11,6 11,8 10,1 11,0 10,3 8,6 9, Joukkovelkakirjat, kanta 2) ,8 3,6-0,4 6,7 9,2 12,4 10,8 0,6-4,8-8,6-12,4-6,3-4,6-3,7 1,7 5,4 8,4 7,3 4,9 Rahamarkkinapaperit, Vaateet yhteensä, kanta 3) kanta ) Tietosisältömuutoksista johtuen antolainausta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden neljänneksestä lähtien 2) 2010/Q2 asti sisältää vain sijoitusomaisuuteen kirjatut joukkovelkakirjat 3) Rahamarkkinapaperit sisältyvät luottokantaan ajankohdasta 2010/Q2 alkaen 3,5 2,1 1,8 5,0 9,6 11,4 13,2 11,4 8,0 6,5 5,1 4,2 6,2 7,8 8,0 8,9 10,1 9,2 10,3 9,5 7,5 7,5 4
5 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien luottokanta käyttötarkoituksittain vuosina Vuosineljännes 2010/Q4 2010/Q3 2010/Q2 2010/Q1 2009/Q4 2009/Q3 2009/Q2 2009/Q1 2008/Q4 2008/Q3 2008/Q2 2008/Q1 2007/Q4 2007/Q3 2007/Q2 2007/Q1 2006/Q4 2006/Q3 2006/Q2 2006/Q1 2005/Q4 2005/Q3 2005/Q2 2005/Q1 Asuntolainat, kanta 1) ) Ml. vapaa-ajan asuntolainat 7,0 6,6 6,5 5,8 6,1 7,7 8,2 9,8 10,9 11,9 13,1 13,7 14,5 14,0 13,9 14,2 14,7 16,2 16,3 16,1 15,6 14,5 Asuntolainat, uudet 1) ,0 17,6 20,0-0,1 23,8-16,8-33,1-19,0-32,8-6,8 4,0-4,0 1,2 3,3 16,4 19,3 11,5 4,1-3,6 7,4 18,9 3 35,1 20,4 Kulutusluotot, kanta ,3 0,7 0,9 1,1 2,6 1,9 3,8 5,4 14,5 15,4 15,5 16,6 9,3 6,7 7,2 7,5 13,7 14,0 13,4 11,7 8,7 8,7 9,0 Opintolainat, kanta Muut lainat, kanta 3, , , ,4 1,5 1,7 1,1 0,4 0,1-0,4-0,1-0,5 0,5 0,4 0,8 1,2 0,5 1,2 0,4 0,3-0,9-1,1-1,8-1, ,7 Lainat yhteensä, kanta , , ,0 3,5 2,2 1,0-0,5-4,4-2,8-0,4-1,9 3,1 10,2 10,6 16,0 14,1 9,7 14,7 10,9 12,3 13,7 7,9 11, ,9 6,2 6,1 5,8 5,6 4,8 5,2 6,4 7,6 9,0 10,1 10,7 11,2 12,1 12,7 13,0 12,8 13,4 14,3 14,8 14,8 14,3 13,2 12,9 5
6 Liitetaulukko 3. Yritystoiminnan luottokanta rahoitusvaateittain vuosina Rahoitusvaade Vuosineljännes 2010/Q4 2010/Q3 2010/Q2 2010/Q1 2009/Q4 2009/Q3 2009/Q2 2009/Q1 2008/Q4 2008/Q3 2008/Q2 2008/Q1 2007/Q4 2007/Q3 2007/Q2 2007/Q1 2006/Q4 2006/Q3 2006/Q2 2006/Q1 2005/Q4 2005/Q3 2005/Q2 2005/Q1 Antolainaus, kanta 1) Antolainaus, uudet ,2 1,7-5,7-5,7 2,2 12,2 18,1 23,0 19,0 16,3 12,5 9,9 8,9 6,8 6,7 4,7 3,0 3,5 4,2 5,3 4,9 3,8 3, Joukkovelkakirjat, kanta 2) ,5 42,5 43,4 54,7 49,5 68,5 51,9 33,1 20,1-12,6-13,2-7,4-6,1-4,3-8,4-9,5-2,9-18,3-16,3-20,6 Rahamarkkinapaperit, Vaateet yhteensä, kanta 3) kanta ) Tiedot ei ole täysin vertailukelpoisia vuoden neljänneksestä lähtien, koska uutena rahoitusvaateena mukana on rahoitusleasingluotot ) 2010/Q2 asti sisältää vain sijoitusomaisuuteen kirjatut joukkovelkakirjat 3) Rahamarkkinapaperit sisältyvät luottokantaan ajankohdasta 2010/Q2 alkaen -24,1-4,7-4,2 3,5 13,5 19,1 24,1 19,8 16,7 12,7 9,2 8,2 6,4 6,3 4,4 2,6 3,1 3,9 4,3 4,0 2,7 2,3 Liitetaulukko 4. Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina /Q4 2010/Q1 2010/Q2 2010/Q3 2010/Q4 Uudet myönnetyt luotot, Uusiin luottoihin kohdistuneet kulut, Kulut / uudet luotot, 26,8 26,7 26,3 25,2 26,2 Uusien luottojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, päivää 28,5 28,3 28,6 29,9 31,6 Luottokanta, Uusien luottojen kappalemäärä Keskimääräinen lainamäärä, Tilastoitujen yritysten lukumäärä
7 Liitetaulukko 5. Luottokantatietoja vuosina Luotonsaajasektori Antolainauskanta yhteensä 1) Vuosi /Q1 2010/Q2 2010/Q3 2010/Q ,5-8,9-6,8-3,3-0,1 6,4 4,4 2,3 4,7 8,0 8,2 11,0 12,3 9,4 13,4 1,4 2,2 Kotitalouksien asuntoluottokanta ,9 19,0 18,0 14,4 13,1 12,0 16,2 26,3 15,9 4,9 3,3-0,8-3,5-3,2-3,3-1,6 2,5 9,3 12,9 9,3 10,6 12,5 15,1 14,9 16,3 13,9 13,1 8,2 6,5 6,6 7,0 Kotitalouksien kulutusluottokanta ,4 24,3 18,3 22,6 28,6 22,6 30,2 46,2 5,8 6,4 0,6-9,2-13,2-5,0-0,6 1,8 4,8 9,6 12,2 9,8 6,1 9,6 12,0 10,1 11,7 7,5 9,3 14,5 2,6 1,1 0,9 0,7 Kotitalouksien luottokanta yhteensä ) Tietosisältömuutoksista johtuen antolainausta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden neljänneksestä lähtien -1,3 16,7 16,8 18,7 21,7 18,5 18,1 18,3 16,3 14,8 14,5 13,4 18,9 28,3 13,8 4,9 1,6-3,1-5,6-4,8-4,2-3,2 1,1 7,2 10,4 7,8 7,8 9,9 13,0 13,1 14,8 12,8 11,2 7,6 5,6 5,8 6,1 6,2 5,9 7
8 Liitekuviot Liitekuvio 1. Antolainauskanta vuosina Korjattu Muut luotonsaajasektorit oli aiemmin Muut luotonantajat. Liitekuvio 2. Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Liitekuvio 3. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan 2010/Q4, 8
9 Laatuseloste: Luottokantatilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastosta ilmenee luottokannan ja uusien antolainojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain, rahoitusvaateittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaan. Luottokantaan sisältyvät kaikkien tilastoon kuuluvien kotimaisten luotonantajasektoreiden myöntämät luotot kotimaahan ja ulkomaille. Luottokanta koostuu euromääräisestä ja muun valuutan määräisestä luottokannasta, jotka ilmoitetaan erikseen. Luottokantaan luetaan vaateista antolainaus, joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit. Tilastokeskus kerää myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Pienlainayrityksiltä kerätään tiedot neljänneksen aikaisista uusista luotoista, niihin kohdistuvista kuluista, uusien luottojen keskimääräisestä maturiteetista, neljänneksen lopun luottokannasta ja neljänneksen aikaisesta asiakaslukumäärästä. Uudet luotot sekä kantatiedot sisältyvät pienalainayritysten osalta myös varsinaisen luottokantatilaston lukuihin. Luottokantatilasto on keskeinen lähdeaineisto muun muassa Tilastokeskuksen laatimalle neljännesvuosija vuosirahoitustilinpidolle sekä EMU-alijäämä ja -velkatiedoille. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Rahalaitosten eli talletuspankkien ja muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten luottokantatiedot saadaan suoraan Suomen Pankin rahalaitosten tilastotiedonkeruusta. Tiedot toimitetaan neljänneksittäin Tilastokeskukseen aggregoituina. Toimitettavien tietojen osalta Suomen Pankin rahalaitostilaston ja Tilastokeskuksen luottokantatilaston käsitteet ja määritelmät ovat yhtenäisiä. Tarkempia tietoja Suomen Pankin tiedonkeruusta löytyy osoitteesta Tilastokeskus kerää kaikkien neljännesten osalta luottokantatiedot muilta tiedonantajasektoreilta kuin rahalaitoksilta, joita ovat vakuutusyhtiöt, muut rahoituslaitokset, valtio ja muut sosiaaliturvarahastot kuin eläkesäätiöt. Eläkesäätiöiden luottokantatiedot kerätään kerran vuodessa neljännen neljänneksen lopun tilanteesta. Eläkesäätiöiden luottokantatiedot vyörytetään tuleville neljänneksille eli tiedot ovat jokaisen vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta mukana edellisen vuoden lopun tietoina. Tiedot kerätään Excel-lomakkeella. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten neljännesten tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen neljänneksen tietojen tarkentumista. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto on neljännesvuositilasto. Tietojen valmistumisaika on noin 2,5 kuukautta tilastointiajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivulla 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia. 9
10 Luottokantatilastoa on laadittu vuodesta 1948 lähtien. Tilastokeskus on laatinut luottokantatilastoa vuodesta 1971 lähtien aluksi puolivuosittain, vuodesta 1979 vuoteen 1992 kerran vuodessa vuoden vaihteen tilanteesta ja vuodesta 1993 alkaen neljännesvuosittain. Vuoden 1979 alusta vuoden 1992 loppuun Tilastokeskus laati myös neljännesvuosittaista luottovirtatilastoa. Luottovirrat kuvasivat luottomarkkinoilla tapahtuvia luottojen nostoja ja kuoletuksia neljänneksen aikana ja luottokantaa neljänneksen lopussa. Luottovirroissa oli otanta-pohjainen tiedonkeruu. Luottovirta- ja luottokantatilastot yhdistettiin neljännesvuosittaiseksi luottokantatilastoksi vuoden 1993 alussa. Neljännesvuosittaisessa luottokannassa kantatiedot ja uudet luotot jatkoivat sisällöltään aikasarjoja. Kuoletustietoja ei sen sijaan enää kerätä. Vuodesta 2008 lähtien Tilastokeskus on kerännyt myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Vuosina Tilastokeskus laati myös alueellista luottokantatilastoa. Tilastosta ilmenee maakunnittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen. Tietoja kotitaloussektorin velkojen alueellisesta jakautumisesta julkaistaan nykyään Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa osoitteessa Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi tilaston tiedot voivat poiketa alueellisesta luottokantatilastosta. Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otettiin käyttöön luottokantatilastossa tilastovuoden neljänneksen tiedoista lähtien, jonka vuoksi toimiala-aikasarjat katkeavat kyseisenä ajankohtana. Vuoden neljänneksestä alkaen luottokantatilaston sisältöä muutettiin tiedonkeruu-uudistuksen yhteydessä. Rahalaitosten luottotiedot saadaan nykyisin suoraan Suomen Pankin tilastotiedonkeruusta. Tiedonkeruu-uudistuksen yhteydessä tehdyt tilaston tietosisältöön vaikuttavat muutokset on lueteltu alla. Jos toisin ei ole mainittu, niin muutoksia ei ole korjattu takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin. Joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit Aikaisemmin luottokantatilastoon ovat kuuluneet vain sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat. Uudistuksen yhteydessä vanhasta sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjojen käsitteestä luovuttiin ja uusi luokitus jakaa velkapaperit joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinapapereihin. Uusi määritelmä kattaa siten kaikki joukkovelkakirjat sekä myös jälkimarkkinakelpoiset rahamarkkinavaateet. Tietoja muista kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoista ja rahamarkkinapapereista on joiltain osin kerätty myös aikaisemmin Rahoitustilinpitoa varten, mutta ne eivät sisälly luottokantatilastoon ennen ajankohtaa 2010/Q2. Muut vaadeluokituksen muutokset Vekseleitä, suoria velkakirjalainoja ja valtion varoista välitettyjä lainoja ei enää eritellä luottokantatilastossa, vaan ne sisältyvät muihin lainoihin. Muutos on tehty myös takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin Luottokorttiluotot eritellään jatkossa luottokantatilastossa omana vaateenaan. Vanhoissa aikasarjoissa luottokorttiluotot sisältyvät muihin lainoihin. Uudet luotot Tili- ja luottokorttiluottojen osalta neljänneksen aikaiset uudet nostetut luotot vastaavat kyseisen neljänneksen lopun kantatietoa. Sellaisesta lainan uusinnasta, jossa lainan kokonaismäärä ylittää uusinnan kohteena olevan lainan määrän, kirjataan uusiin nostoihin vain vanhan lainan ylittävä osuus. Uudet luotot kerätään jatkossa vain antolainojen osalta eli joukkovelkakirjojen ostot eivät sisälly enää tilastoon. Muutos on tehty myös takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin. Sektoriluokitus Uudistuksen yhteydessä luottokantatilaston sektoriluokitusta supistettiin, jonka vuoksi seuraavat alasektorit poistettiin: S.1411 Maatilataloudenharjoittajien kotitaloudet, S.1419 Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet, S Kunnat, S Kuntayhtymät, S Ahvenanmaan maakuntahallinto, S.151 Valtionkirkot, S.152 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. 10
11 Käyttötarkoitusluokitus Uudistuksen yhteydessä luottokantatilaston käyttötarkoitusluokitusta supistettiin. Jatkossa asuntoluottoja ei jaeta enää erikseen asuinrakennuksiin ja osakkeisiin ja osuuksiin. Luottojen jakaantuminen käyttötarkoituksittain kerätään jatkossa ainoastaan kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta. Muut muutokset Talletuspankkien väliset tililuotot eivät sisälly enää luottokantaan. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Myös Suomen Pankki kerää ja julkaisee rahalaitosten eli talletuspankkien ja muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten luotonantotietoja. Tietoja käytetään myös Tilastokeskuksen luottokantatilaston lähdeaineistona. Rahalaitosten luottotiedot ovatkin siten Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastojen välillä täysin yhtenäiset. Myös luottokantatilaston yleiset käsitteet ja määritelmät ovat yhtenäisiä Suomen Pankin tilaston kanssa. Suomen Pankki julkaisee tiedot kuukausittain ja Tilastokeskus vuosineljänneksittäin. Vaikka Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastot sisältävät paljon vastaavia tietoja, täydentävät tilastot myös toisiaan. Suomen Pankki julkaisee myös mm. rahalaitosten lainojen korko- ja maturiteettitietoja. Tilastokeskus kerää puolestaan luottokantatietoja myös muilta luotonantajasektoreilta, joita ovat vakuutusyhtiöt, muut rahoituslaitokset, valtio ja sosiaaliturvarahastot. Luottokantatilasto kuvaa vain kotimaista luotonantoa. Esimerkiksi kotimaisten yritysten kohdalla on huomioitava, että noin kolmannes niiden yhteenlasketusta luottokannasta on ulkomaiden myöntämiä lainoja. Tietoja ulkomailta Suomeen myönnetyistä lainoista on saatavilla Suomen Pankin Maksutasetilastosta osoitteessa 11
12 Rahoitus ja vakuutus 2010 Lisätietoja Kerttu Helin (09) Paula Paavilainen (09) Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Lähde: Luottokanta, 4. neljännes Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)
Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa
Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101
LisätiedotAntolainauskanta 226 miljardia euroa syyskuun lopussa
Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 3. neljännes Antolainauskanta 226 miljardia syyskuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen
LisätiedotAntolainauskanta 277 miljardia euroa joulukuun 2011 lopussa
Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokanta 2011 4. neljännes Antolainauskanta 277 miljardia joulukuun 2011 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen
LisätiedotAntolainauskanta 301 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa
Rahoitus ja vakuutus 2013 Luottokanta 2012, 4. vuosineljännes Antolainauskanta 301 miljardia vuoden 2012 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien
LisätiedotKotitalouksien asuntoluottokanta 75 miljardia euroa maaliskuun lopussa
Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 1. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 75 miljardia maaliskuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen
LisätiedotRahoitustoiminta 2013
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta 2013 Muiden rahoituslaitosten luottokanta, 1 neljännes Antolainauskanta lähes 7 miljardia euroa maaliskuun 2013 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten myöntämien
LisätiedotLuottokanta 2009, 2. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen
LisätiedotLuottokanta 2009, 4. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille
LisätiedotRahoitustoiminta 2013
Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten
LisätiedotLuottokanta 2013, 4. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten
LisätiedotLuottokanta 2014, 1. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten
LisätiedotLuottokanta 2014, 3. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten
LisätiedotLuottokanta 2015, 3. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,
LisätiedotHenkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
LisätiedotHenkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
LisätiedotJulkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden
LisätiedotValtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes
Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia
LisätiedotLuottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009
Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.
LisätiedotValtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa
Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa
LisätiedotValtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa
Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen
LisätiedotValtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
LisätiedotLuottokantatietojen raportointiohjeet 2016
1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot
LisätiedotValtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden
LisätiedotValtion takaukset 2008, 4. vuosineljännes
Julkinen talous 29 Valtion takaukset 28, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 15,3 miljardia vuoden 28 lopussa Valtion takauskanta oli 15,3 miljardia euroa vuoden 28 lopussa. Vuoden aikana myönnettiin
LisätiedotValtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden
LisätiedotJulkisyhteisöjen EMU-velka
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2010, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi edelleen vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden 2010
LisätiedotSuomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien
LisätiedotLuottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011
Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.
LisätiedotValtion takaukset, 1. vuosineljännes
Julkinen talous 29 Valtion takaukset, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 15,4 miljardia maaliskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 15,4 miljardia euroa maaliskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia
LisätiedotYksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009
Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden
LisätiedotLuottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna
LisätiedotValtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
LisätiedotValtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
LisätiedotJulkisyheisöjen EMU-velka
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 3.vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka 69 miljardia syyskuun lopussa Julkisyhteisöjen sulautettu EMU-velka kasvoi vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotValtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
LisätiedotJulkisyhteisöjen EMU-velka
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden
LisätiedotJulkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 1. vuosineljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi voimakkaasti tammi-maaliskuussa Julkisyhteisöjen nimellisarvoinen EMU-velka kasvoi vuoden 2009 ensimmäisellä
LisätiedotLuottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008
Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2013 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2013, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,8 miljardia euroa vuoden 2013 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2014, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka väheni 1,3 miljardia euroa vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
LisätiedotRakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen
LisätiedotRakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
LisätiedotLuottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia
LisätiedotValtion takauskanta 30,7 miljardia maaliskuun lopussa
Julkinen talous 213 Valtion takaukset 213, 1 vuosineljännes Valtion takauskanta 3,7 miljardia maaliskuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,7 miljardia euroa vuoden 213 ensimmäisen neljänneksen lopussa
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen
LisätiedotRahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Rahoitusleasing 2007 Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007 Vuonna 2007 rahoitusleasinginvestoinnit olivat yhteensä 1,9 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 24
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
LisätiedotKonkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010
Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotRahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008
Rahoitus ja vakuutus 2009 Rahoitusleasing 2008 Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008 Rahoitusleasinginvestoinnit olivat 2,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edelliseen vuoteen verrattuna investoinnit
LisätiedotVelkajärjestelyt 2013
Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009
Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 3 miljardia euroa vuoden 2014 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka eli
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2012 Lukiokoulutus 2011 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä 109 000 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotYrityssaneeraukset 2009
Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
LisätiedotKivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006
Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli
LisätiedotKonkurssit 2009. Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset
Oikeus 2010 Konkurssit 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset Vuoden 2009 aikana tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 3 300 konkurssihakemusta. Määrä on lähes 600 hakemusta
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
LisätiedotMoottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 2011 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 ensirekisteröitiin 184 uutta henkilöautoa Joulukuussa 2010 rekisteröitiin 11 070 uutta ajoneuvoa, joista
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
LisätiedotYmpäristöveroja kerättiin lähes kuusi miljardia euroa vuonna 2012
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ympäristöverot 2012 Ympäristöveroja kerättiin lähes kuusi miljardia euroa vuonna 2012 Ympäristöverotuksella kerättiin Suomessa 5,8 miljardia euroa vuonna 2012. Vuoden 2012
LisätiedotAinevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat
Koulutus 2 Ainevalinnat 2 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 2 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla
LisätiedotVelkaantumistilasto 2015
Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2009
Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotValtion tuottavuustilasto 2007
Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn
LisätiedotJulkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010
Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009
Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna
LisätiedotYliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
LisätiedotJulkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014
Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010
Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotJulkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015
Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2015
Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotAsuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2011 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa edellisen vuoden
LisätiedotJulkisyhteisöjen rahoitustilinpito
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2015, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat työeläkelaitosten ansiosta vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen
LisätiedotKotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä
Kansantalous 2012 Rahoitustilinpito 2012, 1. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kotitalouksien nettorahoitusvarojen vuoden 2011
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotKuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
Lisätiedot