Kotitalouksien asuntoluottokanta 75 miljardia euroa maaliskuun lopussa

Transkriptio

1 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 1. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 75 miljardia maaliskuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille myöntämien luottojen määrä oli yhteensä runsaat 99 miljardia vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Kotitalouksien luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaat kuusi prosenttia. Kotitalouksien luottokannasta asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli vajaat 75 miljardia, vajaat seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitaloudet nostivat vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana uusia asuntoluottoja yhteensä vajaat neljä miljardia eli lähes saman verran kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Kulutusluottoja ja opintolainoja kotitalouksilla oli vuoden 2010 maaliskuun lopussa vajaat 15 miljardia. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta. Kotitalouksien asuntoluottokanta ja sen vuosimuutos vuosina Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana uusia pikaluottoja myönnettiin kotitalouksille vajaat 56 miljoonaa yhteensä yli kappaletta. Sekä euro- että kappalemääräinen volyymi laskivat hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. Keskimääräinen pikavippi oli vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä suuruudeltaan 202 ja sen takaisinmaksuaika keskimäärin 28 päivää. Pikavippiin kohdistuvat kulut olivat keskimäärin 27 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Vuoden 2010 ensimmäisellä Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 neljänneksellä tilastoituja pienlainayrityksiä oli 59 kappaletta eli saman verran kuin edellisellä neljänneksellä. Antolainauskanta 208 miljardia maaliskuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen kanta oli yhteensä runsaat 208 miljardia vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Antolainauskanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna runsaat kaksi prosenttia. Uusia antolainoja nostettiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä vajaat 34 miljardia, 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 maaliskuun lopussa yhteensä runsaat 67 miljardia, mikä on vajaat viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-maaliskuussa 2010 yritystoimintaa varten nostettiin uusia luottoja runsaat kahdeksan miljardia, neljänneksen vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. 2

3 Sisällys Liitetaulukot 1. Luottokanta ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Luottokanta ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta ja uudet asuntoluotot (ml. vapaa-ajan asunnot) sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kotitalouksien kulutusluotto- ja opintolainakanta sekä niiden vuosimuutokset vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja uudet nostetut luotot sekä niiden vuosimuutokset vuosina Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina Luottokantatietoja vuosina Kuviot 1. Antolainauskanta ja sen vuosimuutos vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan, %.12 Laatuseloste: Luottokantatilasto.13 3

4 Liitetaulukot 1. Luottokanta ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Antolainaus Valtion varoista välitetyt Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat Luottokanta yhteensä , , , ,1 2009/Q , , , ,8 2009/Q , , , ,0 2009/Q , , , ,6 2009/Q , , , ,4 2008/Q , , , ,2 2008/Q , , , ,4 2008/Q , , , ,0 2008/Q , , , ,5 2007/Q , , , ,1 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,0 2006/Q , , , ,9 2006/Q , , , ,1 2006/Q , , , ,2 2005/Q , , , ,3 2005/Q , , , ,5 2005/Q , , , ,5 2005/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,1 2004/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,3 2004/Q , , , ,6 2. Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Antolainaus Valtion varoista välitetyt Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat Uudet luotot yhteensä , , , ,0 2009/Q , , , ,3 2009/Q , , , ,2 2009/Q , , , ,4 2009/Q ,8 2-42, , ,6 2008/Q ,8 6 47, , ,4 2008/Q ,3 2-59, , ,3 2008/Q ,4 1-73, , ,3 2008/Q ,1 4-65, , ,5 2007/Q ,5 4-58, , ,2 2007/Q ,2 4-70, , ,1 2007/Q ,9 5-78, , ,1 2007/Q , , , ,5 2006/Q , , , ,8 4

5 2006/Q3 2006/Q2 2006/Q1 2005/Q4 2005/Q3 2005/Q2 2005/Q1 2004/Q4 2004/Q3 2004/Q2 2004/Q1 Antolainaus , , , , , , , , , , ,5 Valtion varoista välitetyt ,7-31,6-45,7-47,7-38,5-46,5-61,8-39,9-49,3-39,2-10,4 Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat Uudet luotot yhteensä ,4-27,9-4,9-11,7 37,2 4,9-14,9 2,2-13,0-14,6-9, ,6-4,8-0,8 2,8 22,8 13,1-1,2 1,3-11,4-6,7-7,9 3. Luottokanta ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina S.11 Yritykset ja asuntoyhteisöt Milj /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q Milj. -1,8-1,9 4,4 11,3 15,8 19,7 16,9 14,4 11,5 8,8 8,2 6,6 6,9 5,9 4,4 4,7 5,1 5,0 4,3 3,2 3,2 3,9 4,3 5,4 4,6 S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Milj. S.13 Julkisyhteisöt S.14 Kotitaloudet 13, , , ,6 7,0 18,1 1,4-0,5-1,1 3, , , , , , , , , , , , , ,1 10,4 11, Milj. -7, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Milj. 5,8 5,6 4,8 5,2 6,4 7,6 9,0 10,1 10,7 11,2 12,1 12,7 13,0 12,8 13,4 14,3 14,8 14,8 14,3 13,2 12,9 13,1 13,0 13,4 13,2 S.15 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Milj. S.2 Ulkomaat -5, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 2,7 5,6 17,2 18,8 16,8 10,5-2,5-6,6-8,8-10,3-3,1 1,2 3,6 7,6 11,5 7,2 11,2 10,1 6,9 6,9 13,2 6,6 6,7 10,6 5

6 4. Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina /Q4 2009/Q3 S.11 Yritykset ja asuntoyhteisöt Milj /Q /Q /Q /Q /Q /Q /Q4 2007/Q /Q /Q /Q /Q3 2006/Q2 2006/Q1 2005/Q4 2005/Q3 2005/Q2 2005/Q1 2004/Q4 2004/Q3 2004/Q2 2004/Q Milj. -23,2-37,1-24,1-9,6 0,1 34,1 17,2 29,5 15,8 12,6 22,4 18,5 18,1 9,7 2,0-7,6 17,5 15,2 16,6 22,9-6,8 4,4 2,4-1,6-3,3 S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Milj. 41,1 42,3 42,5 5,9 46,3 64,4 25,9 15,2-30,9 9,9-9,6 54,1 116,3 41,7 83,6 38,9 3,9 6,2-11,9-13,8-7,3-11,4-4,3-1,8-19,6 S.13 Julkisyhteisöt Milj. -38,6-42,6-62,0-38,1-23,0-2,8-24,2 S.14 Kotitaloudet , ,8 171,3 93, , ,4-19,2-35,8-16,1 54,4-20,9-18,7-2,7 186,9-17,3-38,5-29,3-80, Milj. -2,7 5,0-18,8-32,2-13,6-21,0-3,2 5,1-3,4-1,2 2,6 8,7 12,3 6,7 4,5 0,7 12,6 22,7 31,6 27,6 14,7 13,1 0,5 7,0 7,8 S.15 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Milj. S.2 Ulkomaat 7, , , , , , ,8 16, , , , , , ,5 64,7 27,5 5,7 50, , , , ,6-27, , , ,4 13,7 43,3 41,2 28,7 59,1-22,2-7,5 21,9-2,3 62,8 8,6-12,5 2,0-37,8-15,6-21,2-16,5 41,1 8,5-8,5-0,2-22,5-13,2-1,9 6

7 5. Kotitalouksien asuntoluottokanta ja uudet asuntoluotot (ml. vapaa-ajan asunnot) sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kanta Uudet , ,1 2009/Q , ,8 2009/Q , ,8 2009/Q , ,1 2009/Q , ,0 2008/Q , ,8 2008/Q , ,8 2008/Q , ,0 2008/Q , ,0 2007/Q , ,2 2007/Q , ,3 2007/Q , ,4 2007/Q , ,3 2006/Q , ,5 2006/Q , ,1 2006/Q , ,6 2006/Q , ,4 2005/Q , ,9 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2005/Q , ,4 2004/Q , ,0 2004/Q , ,4 2004/Q , ,3 2004/Q , ,6 7

8 6. Kotitalouksien kulutusluotto- ja opintolainakanta sekä niiden vuosimuutokset vuosina /Q4 2009/Q3 2009/Q2 2009/Q1 2008/Q4 2008/Q3 2008/Q2 2008/Q1 2007/Q4 2007/Q3 2007/Q2 2007/Q1 2006/Q4 2006/Q3 2006/Q2 2006/Q1 2005/Q4 2005/Q3 2005/Q2 2005/Q1 2004/Q4 2004/Q3 2004/Q2 2004/Q1 Kulutusluotot , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Opintolainat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 8

9 7. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja uudet nostetut luotot sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kanta Uudet , ,7 2009/Q , ,0 2009/Q , ,7 2009/Q , ,1 2009/Q , ,0 2008/Q , ,3 2008/Q , ,9 2008/Q , ,1 2008/Q , ,7 2007/Q , ,9 2007/Q , ,9 2007/Q , ,2 2007/Q , ,8 2006/Q , ,4 2006/Q , ,2 2006/Q , ,3 2006/Q , ,9 2005/Q , ,3 2005/Q , ,3 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2004/Q , ,4 2004/Q , ,5 2004/Q , ,0 2004/Q , ,1 8. Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina /Q1 2009/Q2 2009/Q3 2009/Q4 Uudet myönnetyt luotot, Uusiin luottoihin kohdistuneet kulut, Kulut / uudet luotot, % 26,0 26,8 27,1 26,8 26,7 Uusien luottojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, päivää 28,2 28,6 28,1 28,5 28,3 Luottokanta, Uusien luottojen kappalemäärä Keskimääräinen lainamäärä, Tilastoitujen yritysten lukumäärä

10 9. Luottokantatietoja vuosina Luottokanta yhteensä Vuosimuutos, % ,6 16,5 10,5 16,6 18,6 13,6 17,8 17,2 15,4 9,4 14,0 13,0 19,3 15,3 9,9 5,5-2,3-5,2-4,7-0,9 3,0 4,2 7,8 9,0 7,5 0,9 0,1 7,1 8,1 10,3 8,0 5,1 13,2 1,8 2,1 Kotitalouksien luottokanta Vuosimuutos, % 16,7 16,8 18,7 21,7 18,5 18,1 18,3 16,3 14,8 14,5 13,4 18,9 28,3 13,8 4,9 1,6-3,1-5,6-4,8-4,2-3,2 1,1 7,2 10,4 7,8 7,8 9,9 13,0 13,1 14,8 12,8 11,2 7,6 5,6 5,8 Kotitalouksien asuntoluottokanta Vuosimuutos, % 19,9 19,0 18,0 14,4 13,1 12,0 16,2 26,3 15,9 4,9 3,3-0,8-3,5-3,2-3,3-1,6 2,5 9,3 12,9 9,3 10,6 12,5 15,1 14,9 16,3 13,9 13,1 8,2 6,5 6,6 Kotitalouksien kulutusluottokanta Vuosimuutos, % 21,4 24,3 18,3 22,6 28,6 22,6 30,2 46,2 5,8 6,4 0,6-9,2-13,2-5,0-0,6 1,8 4,8 9,6 12,2 9,8 6,1 9,6 12,0 10,1 11,7 7,5 9,3 14,5 2,6 1,1 10

11 Kuviot 1. Antolainauskanta ja sen vuosimuutos vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja sen vuosimuutos vuosina

12 4. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan, % 12

13 Laatuseloste: Luottokantatilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Luottokantatilastosta käy ilmi luottojen takaisin maksamatta oleva pääoma neljänneksen lopussa sekä nostetut uudet luotot neljänneksen aikana. Mukana ovat Suomessa toimivien tiedonantajien kotimaahan ja ulkomaille antamat luotot. Tilastokeskus kerää myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Pienlainayrityksiltä kerätään tiedot neljänneksen aikaisista uusista luotoista, niihin kohdistuvista kuluista, uusien luottojen keskimääräisestä maturiteetista, neljänneksen lopun luottokannasta ja neljänneksen aikaisesta asiakaslukumäärästä. Uudet luotot sekä luottokantatiedot sisältyvät pienalainayritysten osalta myös varsinaisen luottokantatilaston lukuihin. Luottokanta jakaantuu euroluottokantaan ja muun valuutan määräiseen luottokantaan. Euroluottokanta jakaantuu ntolainaukseen, valtion varoista välitettyihin lainoihin ja euro-määräisiin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoihin. Muun valuutan määräinen luottokanta jakaantuu vastaavasti valuutta-antolainaukseen ja muun valuutan määräisiin sijoitusomaisuusjoukko-velkakirjoihin. Antolainauskanta neljänneksen lopussa, sekä euromääräinen että muun valuutan määräinen, koostuu sekkitililuotoista, vekseleistä, suorista velkakirjoista ja muista lainoista. Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat (eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat) koostuvat sijoitusomaisuuteen eli pysyviin vastaaviin kirjatuista joukkovelkakirjoista. Vakuutusyhtiöillä erä koostuu sijoituksiin kirjatuista joukkovelkakirjoista. Luottokantaa tarkastellaan luotonantajasektoreittain, luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaan. Neljännesvuosittaisten luottokantatietojen merkitys on entisestään kasvanut Euroopan yhdentymisen myötä. Euroopan Unionin jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä ja -velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa EU:n jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Osaksi EMU:n tietotarveohjelmaa on noussut myös neljännesvuosittainen rahoitustilinpito, joka on käynnistynyt Euroopan keskuspankin ja Eurostatin yhteistyönä. Keskeisimpänä lähdeaineistona näissä käytetään juuri Tilastokeskuksen keräämää luottokanta-aineistoa. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Luottokantatiedot kerätään sähköisellä lomakkeella suoraan pankeilta, muilta rahoitusta välittäviltä rahalaitoksilta, vakuutusyhtiöiltä, muilta rahoituslaitoksilta, valtiolta ja sosiaaliturvarahastoilta kaikkien neljännesten osalta. Neljännellä neljänneksellä kerätään lisäksi eläkesäätiöiden luotonantotiedot. Luottokantatilastossa on eläkesäätiöiden tiedot vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta edellisen vuoden lopun kantatietoina mukana. Lisäksi julkisyhteisöiltä kerätään neljännesvuosittain tietoja hallussa olevista muista kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoista ja jälkimarkkinakelpoisista rahamarkkinavaateista. Muut tiedonantajat toimittavat k.o. tiedot kerran vuodessa. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten neljännesten tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen neljänneksen tietojen tarkentumista. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto on neljännesvuositilasto.tietojen valmistumisaika on noin 2,5 kuukautta tilastointiajankohdasta. 13

14 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivulla 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Luottokantatilastoa on laadittu vuodesta 1948 lähtien. Tilastokeskus on laatinut Luottokantatilastoa vuodesta 1971 lähtien aluksi puolivuosittain ja vuodesta 1979 vuoteen 1992 kerran vuodessa vuoden vaihteen tilanteesta. Vuoden 1979 alusta vuoden 1992 loppuun Tilastokeskus laati neljännesvuosittaista Luottovirtatilastoa. Luottovirrat kuvasivat luottomarkkinoilla tapahtuvia luottojen nostoja ja kuoletuksia neljänneksen aikana ja luottokantaa neljänneksen lopussa. Luottovirroissa oli otanta-pohjainen tiedonkeruu. Luottovirta- ja luottokantatilastot yhdistettiin neljännesvuosittaiseksi luottokantatilastoksi vuoden 1993 alusta. Neljännesvuosittaisessa luottokannassa kantatiedot ja uudet luotot jatkavat sisällöltään aikasarjoja. Kuoletustietoja ei enää kerätä. Suurin uudistus edeltäviin luottotilastoihin nähden luottokannassa oli markka- ja valuuttamääräisten luottojen tarkempi jako. Vuodesta 1979 lähtien on Tilastokeskus laatinut Alueellista luottokantatilastoa. Tilastosta ilmenee maakunnittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen. Vuodesta 2008 lähtien Tilastokeskus on kerännyt myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia. Luottokantatilasto kuvaa vain kotimaista luotonantoa. Esimerkiksi kotimaisten yritysten kohdalla on huomioitava, että noin kolmannes niiden yhteenlasketusta luottokannasta on ulkomaiden myöntämiä lainoja. Tietoja ulkomailta Suomeen myönnetyistä lainoista on saatavilla Suomen Pankin Maksutasetilastosta. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Myös mm. Suomen Pankki julkaisee luotonantoon liittyviä tilastoja. Tilastot sisältävät osittain samoja tietoja, mutta ne myös täydentävät toisiaan. Suomen Pankki julkaisee tiedot kuukausittain ja Tilastokeskus vuosineljänneksittäin. Suomen Pankki kerää tietoja vain rahalaitoksilta, joihin kuuluvat Suomen Pankki, talletuspankit, muut luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastot eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskuksen tilastoon. Lisäksi Suomen Pankki julkaisee myös korko- ja maturiteettitietoja. Tilastokeskuksen luottokantatilastossa on puolestaan kattavampi luokittelu (mm. toimiala- ja vaadeluokittelut) kuin Suomen Pankilla ja tilasto on näiltä osin yksityiskohtaisempi. Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa osoitteessa Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi näiden tiedot voivat poiketa toisistaan. 14

15 Rahoitus ja vakuutus 2010 Lisätietoja Kerttu Helin (09) Olli Kannas (09) Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)