KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkekaoulun hallituksen kokouksessa kaikilta muilta osin paitsi kohdan 4.2. osalta. Hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa Hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa

2 SISÄLTÖ 1 TUTKINNOT KOULUTUSOHJELMAT TUTKINTOON JOHTAVAT OPINNOT OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS OPINTOJEN TAVOITTEET AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSKIELI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOSSA VAADITTAVA KIELITAITO KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMAT OPISKELIJAVALINTA VALINTA KOULUTUSOHJELMAAN VALINTA SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTOON ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS UUDET OPISKELIJAT ILMOITTAUTUMINEN OPINTOJEN JATKUESSA OPISKELUOIKEUS OPISKELUOIKEUDEN MENETTÄMINEN OPINTOJEN SUORITTAMINEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN OPISKELUN SUUNNITTELU OPINTOJAKSOILLE JA TENTTEIHIN ILMOITTAUTUMINEN TENTTITILAISUUDET OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN OPINTOSUORITUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI OPISKELIJAN KURINPITO TUTKINTO JA TODISTUKSET TUTKINNON ANOMINEN TUTKINTOTODISTUS MUUT TODISTUKSET YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT ERIKOISTUMISOPINNOT AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT MUUTOKSENHAKU SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET (18)

3 1 TUTKINNOT Opetusministeriön Kymenlaakson ammattikorkeakoululle hyväksymän koulutustehtävän mukaisesti ammattikorkeakoulussa voidaan antaa opetusta ja suorittaa tutkintoja seuraavasti: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto laajuus 210 op tradenomi tradenomi, Bachelor of Business Administration tradenomi (ylempi amk), Master of Business Administration laajuus 90 op kulttuuriala kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto laajuus 240 op artenomi (AMK), medianomi (AMK), muotoilija (AMK) muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts luonnontieteiden ala liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto laajuus 210 op tradenomi luonnonvara- ja ympäristöala luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto laajuus 240 op metsätalousinsinööri (AMK) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (laajuus 210 tai 240 opintopistettä) geronomi (AMK) laajuus 210 op sairaanhoitaja (AMK) laajuus 210 op sosionomi (AMK) laajuus 210 op ensihoitaja (AMK) laajuus 240 op naprapaatti (AMK) laajuus 240 op terveydenhoitaja (AMK) laajuus 240 op sairaanhoitaja (ylempi AMK) laajuus 90 op geronomi (ylempi AMK) 90 op 3 (18)

4 ensihoitaja (AMK) laajuus 90 op naprapaatti (ylempi AMK) laajuus 90 op terveydenhoitaja (ylempi AMK) laajuus 90 op sosionomi (ylempi AMK) laajuus 90 op tekniikan ja liikenteen ala merenkulun ammattikorkeakoulututkinto laajuus 270 op merikapteeni (AMK) tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) laajuus 240 op poikkeuksena merenkulkualan insinöörin suuntautumisvaihtoehdosta saadun tutkinnon laajuus 270 op merikapteeni (ylempi AMK) laajuus 60 op insinööri (ylempi AMK) laajuus 60 op 2 KOULUTUSOHJELMAT Tutkintoon johtavat ammattikorkeakouluopinnot järjestetään koulutusohjelmina. Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintopisteinä sekä harjoittelun laajuus. Koulutusohjelmat voidaan päättää myös määräajaksi. Opetusministeriön antamien koulutusalakohtaisten nuorten aloituspaikkamäärien ja aikuiskoulutuksen kokonaispaikkamäärän jakautumisesta koulutusohjelmien kesken päättää rehtori. Nuorten koulutuksen koulutusohjelmat suuntautumisvaihtoehtoineen ilmenevät vuosittain julkaistavasta valtakunnallisesta ammattikorkeakoulujen valintaoppaasta ja ammattikorkeakoulun omasta hakijanoppaasta. 3 TUTKINTOON JOHTAVAT OPINNOT 3.1 Opintojen rakenne ja laajuus Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja opinnäytetyö sekä siihen liittyvä opiskelijan kirjallinen kypsyysnäyte. Tuotantopainotteisessa koulutuksessa osa opinnoista toteutetaan työpaikkaopintoina. 4 (18)

5 Opintojen laajuus määritetään opintopisteinä. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 60 opintopistettä. Kuhunkin koulutusohjelmaan sisältyvien perusopintojen, ammattiopintojen, vapaasti valittavien opintojen, ammattitaitoa edistävän harjoittelun ja opinnäytetyön laajuus ilmoitetaan opetussuunnitelmassa. Perusopinnoista osa on ammattikorkeakoulun kaikille koulutusohjelmille yhteisiä ja ne voidaan suorittaa missä yksikössä tahansa. Osa voi olla koulutusalan tai -yksikön yhteisiä perusopintoja. Ammattiopinnoista osa voi olla vaihtoehtoisia ja / tai eriytyä suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Osa tutkinnosta voidaan suorittaa ulkomailla ECTS-koordinaattorin hyväksymässä korkeakoulussa. 3.2 Opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten; 2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen; 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle lainsäädännössä tarkoitettu kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. 5 (18)

6 Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä sen aihepiiriin, riittävää työn kehittämismenetelmien hallintaa sekä valmiutta kielelliseen ilmaisuun. Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi työelämään suuntautuva yhteistyö- tai kehittämisprojekti. Hankkeistetusta opinnäytetyöstä tehdään toimeksiantajan kanssa kirjallinen sopimus. Opinnäytetyöstä on erillinen ohje. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voi laajentaa ja monipuolistaa ammatillista osaamistaan yhdistämällä työelämän tarpeet ja oman kiinnostuksensa. 3.3 Ammattikorkeakoulun opetuskieli Ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi. Vieraskielisessä koulutusohjelmassa opetuskieli on englanti. Koulutusohjelmassa voi olla vieraskielisiä opintojaksoja. 3.4 Ammattikorkeakoulututkinnossa vaadittava kielitaito Ammattikorkeakoulussa noudatetaan Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suositusta kielten opetuksen käytännöiksi, liite (Tweb id 1218). Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellista sekä sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen. Kielten osaamisalapäällikkö voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Tällöin opiskelija suorittaa opetussuunnitelman pakollisia kieliopintoja vastaavan määrän muita kieliopintoja tai poikkeustapauksessa muita opintoja, jotka ovat ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellisia. Kielten osaamisalapäällikkö päättää vaadittavasta kielitaidosta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan aina tutkintotodistuksessa. Jos opiskelija on vapautettu kieliopinnoista, tästä tehdään aina merkintä tutkintotodistukseen. Tutkintotodistukseen tuleva toisen kotimaisen kielen arviointi pohjautuu viimeisen pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojakson arvosanaan. Toisesta kotimaisesta kielestä anne- 6 (18)

7 taan arvosana sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta. Arvosana tyydyttävä vastaa opintojakson arviointia 1-3 ja arvosana hyvä vastaa opintojakson arviointia 4-5. Opinnäytetyöhön liittyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoittavat kypsyysnäytteensä suomen tai ruotsin kielellä tai opetuskielellä. Mikäli opiskelija on saavuttanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, kypsyysnäytteen kieli voi olla myös toinen kotimainen kieli tai opetuskieli. 3.5 Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat Koulutusohjelman opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Nämä ovat opiskelijalle pakollisia, vaihtoehtoisia tai opiskelijan vapaasti valittavia. Opintojakson laajuus määritetään yhden (1) opintopisteen tarkkuudella. Opinnäytetyö sekä ohjattu harjoittelu muodostavat kumpikin opintojakson. Vapaasti valittavia opintojaksoja voi sisällyttää kaikissa koulutusohjelmissa tutkintoon 15 opintopistettä terveysalan koulutusohjelmia lukuun ottamatta. Terveysalan koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja 3 opintopistettä. Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat julkaistaan lukuvuosittain opinto-oppaassa. Oppaasta ilmenevät eri tutkintojen vaatimukset ja suositeltava suoritusjärjestys. Koulutusohjelman opetussuunnitelmasta ilmenevät perus- ja ammattiopintoihin sisältyvät opintojaksot, jotka on voitu ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi. Opinto-oppaassa jokaisesta opintojaksosta kerrotaan tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä, vaadittavat suoritukset ja arvioinnin asteikko. Opinto-oppaassa mainittuun kuulusteltavaan kirjallisuuteen voidaan painavista syistä tehdä vähäisiä muutoksia. Loppuunmyytyjä teoksia voi sisältyä vaatimuksiin vain poikkeustapauksissa. Opettaja täsmentää opettamansa opintojakson suoritusvaatimukset opetuksen toteuttamissuunnitelmassa ja tiedottaa niistä opintojakson alussa. Opetussuunnitelman uudistuessa ilmoitetaan opinto-oppaan opintojaksokuvauksessa, mistä alkaen aikaisemman opetussuunnitelman opintojakso tai -jaksot korvautuvat uudella. Vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita opintoja kaikkien koulutusohjelmien opetustarjonnasta ja niistä korkeakouluista ja yliopistoista, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Muiden korkeakoulutasoisten sekä muissa oppilaitoksissa suoritettujen vastaavien opintojen sisällyttämisestä vapaasti valittaviin tekee päätöksen koulutusohjelmavastaava opiskelijan anomuksesta. 7 (18)

8 Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat hyväksytään ammattikorkeakoulun hallituksessa vuosittain. Opetussuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään myös ammattikorkeakoulun yhteisten perusopintojen sisältö ja laajuus. 4 OPISKELIJAVALINTA 4.1 Valinta koulutusohjelmaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteet päättää ammattikorkeakoulun hallitus. Haku tapahtuu ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmän kautta poikkeuksena kuitenkin vieraskielinen ylempään tutkintoon johtava koulutus sekä työvoimapoliittinen tutkintoon johtava koulutus ja ESR-rahoitteinen tutkintoon johtava koulutus, jotka ovat erillishaussa. Valinta on ehdollinen kunnes valittu opiskelija on esittänyt alkuperäiset valinnan perusteena olevat todistukset opintotoimistossa. Opiskelija otetaan koulutusohjelmaan tai suoraan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon. Tästä opiskelijavalinnasta päättää toimialajohtaja. Rehtori valitsee opiskelijat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Siirto-opiskelijaan ja ammattikorkeakoulun sisällä koulutusohjelmaa vaihtavaan sovelletaan ko. koulutusohjelman vahvistettuja valintaperusteita ja lisäksi edellytetään normaalia opintojen edistymistä. Tämän valitsemispäätöksen tekee opintototoimiston päällikön esittelystä toimialajohtaja. Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. 4.2 Valinta suuntautumisvaihtoehtoon Toimialajohtaja päättää opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehtoihin valinnasta hakemusten perusteella. Opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdon viimeistään kolmannella lukukaudella. Opiskelija saa tiedon valintakriteereistä ja valittavien enimmäis- ja vähimmäismäärästä viimeistään suuntautumisvaihtoehdon valitsemisvuoden alussa. Suuntautumisvaihtoehtoihin vuosittain valittavien enimmäis- ja vähimmäismäärästä päättää toimialajohtaja oman toimialansa koulutusohjelmien osalta. Suuntautumisvaihtoehdon toteuttamisen edellytyksenä on, että kyseisen suuntautumisen valinneita opiskelijoita on riittävä etukäteen ilmoitettu määrä. Mikäli suuntautumisvaihtoeh- 8 (18)

9 toon hakee useampia opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, valintaperusteena käytetään opiskelijan osoittamaa opintomenestystä. 5 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS 5.1 Uudet opiskelijat Opiskelijan, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, on ilmoittauduttava ammattikorkeakouluun läsnäolevaksi tai poissaolevaksi palauttamalla ilmoittautumislomake täytettynä ja allekirjoitettuna elokuun ensimmäisen viikon perjantaihin klo mennessä tai ammattikorkeakoulun ilmoittamaan myöhempään ajankohtaan mennessä opintotoimistoon, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Lukuvuonna läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittaudutaan lukuvuoden alkaessa tai, jos koulutus alkaa muuna ajankohtana, koulutuksen alkaessa. 5.2 Ilmoittautuminen opintojen jatkuessa Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun opiskelijakäyttöliittymän kautta ja tammikuussa alkavan koulutuksen osalta klo mennessä. Opiskelija voi erityisestä syystä ilmoittautua opintotoimiston kanssa sovitulla muulla tavalla. Mikäli mainittu päivä sattuu lauantaille tai sunnuntaille, ilmoittautumispäivä on sanotulla tavalla seuraava maanantai. Opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi, mikäli aikoo suorittaa opintoja. Opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi, mikäli ei aio suorittaa opintoja. Lukuvuoden alussa poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi palata läsnä olevaksi ilmoittautumalla opintotoimistossa mennessä. Poissaolon aikana ei voi suorittaa rekisteriin merkittäviä opintoja. 5.3 Opiskeluoikeus Opiskeluoikeus on jokaisella, joka on opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ilmoittautunut läsnäolevaksi säädetyssä ajassa. Tutkintoon kuuluvat opinnot kokopäiväopiskelijan on suoritettava niiden laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin viimeistään yhtä vuotta opintojen laajuutta pitemmässä ajassa. Opiskeluoikeuden aikana saa suorittaa tutkinnon laajuuden ylittäviä opintoja, jotka on kuitenkin aloitettava tutkinnon laajuutta vastaavana aikana. Kymenlaakson ammattikorkeakou- 9 (18)

10 lussa suoritetut tutkinnon ylittävät opinnot voidaan opiskelijan pyynnöstä merkitä tutkintotodistukseen. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen opiskelijan on suoritettava opintonsa viimeistään yhtä vuotta aikuiskoulutussovelluksen suunniteltua kestoa pitemmässä ajassa. 5.4 Opiskeluoikeuden menettäminen Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut laissa ja tässä tutkintosäännössä säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Mikäli tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, on hänen haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskeluoikeudesta päättää toimialajohtaja. Sitä on haettava opiskeluoikeuden enimmäiskeston aikana. Tällöin aika, jona opiskelija ei ole ollut ilmoittautunut läsnäolevaksi edellä mainitulla tavalla vähennetään kohdassa 5.3 mainitusta poissaoloon oikeuttavasta kahden vuoden enimmäisajasta. Opiskeluoikeuden palauttaminen edellyttää, että tutkinto on käytännössä mahdollista suorittaa jäljellä olevana opiskeluoikeusaikana. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa menettää opiskeluoikeutensa, ellei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen suorittamiseen. Lisäaikaa haetaan toimialajohtajalta ja hakemukseen tulee liittää suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta. Lisäaikaa myönnetään, lukukaudeksi kerrallaan, jos suoritettavan tutkinnon pakollisista opinnoista puuttuu enintään 30 opintopistettä ja opiskelija on hakemusta edeltäneen lukuvuoden aikana osallistunut opetukseen tai tentteihin tai muutoin osoittanut pyrkivänsä suorittamaan opintonsa loppuun. Jos lisäaikaa haetaan toisen kerran, päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee vararehtori. Opiskelijalla on oikeus hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. 6 OPINTOJEN SUORITTAMINEN 6.1 Opintojen järjestäminen Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Jokaisessa koulutusohjelmassa opinnot järjestetään siten, että kokopäiväopiskelijalle on mahdollista suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Toimialajohtaja vastaa opetuksen järjestämisestä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. 10 (18)

11 6.2 Opiskelun suunnittelu Henkilökohtainen opintosuunnitelma on kokonaisesitys opiskelijan itselleen suunnittelemista opinnoista. Siitä ilmenevät suoritettavat koulutusohjelman pakolliset opinnot ja opiskelijan valitsemat vaihtoehtoiset sekä vapaasti valittavat opinnot. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan merkitään myös aikaisemmasta tutkinnosta, muista opinnoista tai työkokemuksesta hyväksiluetut opinnot. Osaamisalapäällikkö vastaa siitä, että opiskelijalla on käytössään henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseksi riittävät tiedot tarjolle tulevasta opetuksesta, opetusjärjestelyistä, sekä ohjatun työharjoittelun ajoittumisesta koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Jokainen opiskelija laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa opintojen alussa orientoivien opintojen opintojakson aikana. Myös siirto-opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on päivitetään vähintään lukuvuosittain sekä aina vaihto-opiskelun päätyttyä sekä myös laissa määritellyn poissaolon jälkeen. Tarkemmat ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen saa opinto-ohjaajalta. 6.3 Opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen Opiskelijan on ilmoittauduttava kaikkiin niihin opintojaksoihin, joiden opetusta hän aikoo seurata. Opinto-oppaassa määrätään, miten opintojaksoille ilmoittaudutaan. Ilmoittautuminen on sitova. Mikäli opintojaksolle osallistuvien lukumäärä on rajoitettu, etusija annetaan niille opiskelijoille, joille kyseinen opintojakso on pakollinen. Opintojakson ilmoittautumistiedoissa näkyvät sen järjestämisen vähimmäisosallistujamäärä sekä muut mahdolliset kriteerit. Opintojakson alussa ilmoitetaan opiskelijoille opintojaksoon mahdollisesti kuuluvan tentin ja uusintatentin ajankohta. Tenttiajankohdat ilmoitetaan Winhan toteutustiedoissa ja intrassa. Opintojaksoilmoittautumiseen sisältyy ilmoittautuminen opintojakson tenttiin. Opiskelijalla on oikeus peruuttaa tenttiosallistuminen kirjallisesti viikkoa ennen tenttipäivää. Mikäli opiskelija ei ilmoittautumisestaan huolimatta osallistu tenttiin, katsotaan suorituskerta käytetyksi. Tenttikertaa ei kuitenkaan katsota käytetyksi, mikäli opiskelija toimittaa todistuksen sairauden aiheuttamasta esteestä osallistua tenttiin tenttipäivänä. Lukuvuoden aikana järjestettävistä uusinta- ja korotustilaisuuksista saa tiedon opintotoimistosta. Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty opintojakso kaksi kertaa vuoden kuluessa ensimmäisestä suoritusyrityksestä opintojakson opettajan määrääminä tenttipäivinä. Uusintatentteihin on ilmoittauduttava rekisteriin viimeistään yksi (1) viikko ennen ilmoitettua tenttipäivää. Hyväksyttyä opintojakson arvosanaa saa korottaa yhden kerran vuoden kuluessa ensimmäi- 11 (18)

12 sestä suorituksesta. Mikäli todistuksella osoitetusta sairaudesta johtuen opiskelija ei voi osallistua varsinaiseen tenttiin, hänen on osallistuttava siihen opettajan määräämänä ajankohtana. Tällöin vuoden määräaika alkaa tästä opettajan määräämästä tenttiajankohdasta. Osaamisalapäällikkö huolehtii siitä, että opiskelija saa tiedon lukuvuoden yleisten tenttien päivämääristä, suorituspaikoista sekä suoritettavista opintojaksoista aina lukuvuoden alussa. Mikäli opintojaksoon sisältyy arvioitavia tehtäviä, opiskelijan on palautettava ne opettajan ilmoittamassa ajassa. Jos opiskelija ei ole saanut uusintayrityksistään huolimatta opintojaksoa suoritetuksi tai tehtäviä ei ole opettajan ilmoittamana määräaikana palautettu, opiskelijan on osallistuttava opintojakson opetukseen uudelleen. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua, kun opinnäytetyön ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyön tai muutoin antanut luvan ilmoittautua kypsyysnäytteeseen. 6.4 Tenttitilaisuudet Tenttitilaisuuksiin saa osallistua vain rekisterissä läsnäolevana oleva opiskelija. Ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistama tenttitilaisuuksia koskevan ohje on liitteenä (Tweb id 3443). 6.5 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus anomuksestaan osoittaa ammattikorkeakoulun opettajan järjestämällä näytöllä aiemmin hankittu osaamisensa. Osaaminen voidaan osoittaa opintojakson osalta kokonaan tai osittain. Osaamisen näyttö arvioidaan ja siitä annetaan suoritusmerkintä opintosuoritusrekisteriin. Opiskelijan anomuksesta voidaan hyväksyä hänen aiemmin tai opintojen aikana suorittamiaan korkeakoulutasoisia opintoja tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja joko osittain tai kokonaan, jos ne vastaavat tasoltaan koulutusohjelman tai suuntautumisvaihtoehdon opintojaksojen tavoitteita. Opintojen hyväksilukemisessa noudatetaan kahta päätapaa: korvaavuutta tai sisällyttämistä. Korvaavuudella tarkoitetaan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla vastaavansisältöisillä opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä tutkinnon osaksi eli sisällöllistä vastaavuutta ei välttämättä edellytä. Aikaisemmin suoritettuja vähintään ammattikorkeakoulutasoisia opintoja voidaan opiskelijan anomuksesta lukea hyväksi ammattikorkeakoulututkintoon joko sisällytettynä tutkinnon osaksi tai korvaavina suorituksina. Vastaavasti aikaisempi työsuhteessa tai yrittäjänä hankittu työkokemus voi korvata pakollista harjoittelua mutta pääsääntöisesti ei muita opintojaksoja. Mikäli opiskelija anoo muun kuin harjoittelun korvaamista työkokemuksensa perusteella, häneltä vaaditaan aina tentti, tehtävä, työnäytteitä tai muu näyttö osaamisestaan. 12 (18)

13 Mikäli suoritettu tutkinto on tasoltaan vähintään vanhamuotoisen opistoasteen tutkinto, hyväksiluku tapahtuu sisällyttämällä. Muut opinnot luetaan hyväksi korvaavuuksina. Hakukelpoisuuden tuottaneista toisen asteen opinnoista mukaan lukien tutkintoon sisältynyt työssäoppiminen ei hyväksiluku ole mahdollista. Opiskelijalla on kuitenkin oltava mahdollisuus koulutusohjelman opintojaksojen osalta näytöllä osoittaa, että hänen osaamisensa vastaa ammattikorkeakoulun vaatimuksia. Hyväksiluvut haetaan pääsääntöisesti ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opintojakson korvaavuutta anotaan kirjallisesti ao. opintojakson opettajalta. Päätöksen korvaavuudesta tekee koulutusohjelmavastaava. Kielten opintojaksojen osalta hyväksilukemispäätöksen tekee kielten osaamisalan osaamisalapäällikkö, tekniikan, metsän ja liikenteen toimialalla matemaattisluonnontieteellisten opintojaksojen korvaavuudesta matemaattis-luonnontieteellisen osaamisalan osaamisalapäällikkö. Mikäli opintojakson opettajana toimii korkeakoulun ulkopuolinen henkilö, korvaavuuspäätöksen tekee koulutusohjelmavastaava. Tutkinnon tai sen osan sisällyttämistä haetaan koulutusohjelmavastaavalta, joka myös päättää, mitkä opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot jäävät suoritettaviksi. Harjoittelun korvaamista työkokemuksella haetaan kirjallisesti ko. harjoittelusta vastaavalta opettajalta. Korvaavuuksia ei anneta pääsääntöisesti yli kymmenen vuotta vanhoista suorituksista tai työkokemuksesta. Opiskeluaikana ulkomailla suoritetut opinnot tai harjoittelu luetaan opiskelijalle hyväksi kansainvälisyysvastaavan etukäteen laatiman ja koulutusohjelmavastaavan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 6.6 Opintosuoritukset ja niiden arviointi Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelmassa ilmoitettujen suoritustapavaatimusten noudattamista. Opintojaksot arvioidaan käyttäen seuraavaa asteikkoa: kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (2 1), hylätty (0). Mikäli opintojakso voidaan arvioida asteikolla hyväksytty / hylätty, siitä on maininta opinto-oppaassa ja rekisterimerkintä on S = suoritettu hyväksyttävästi tai 0 = hylätty. 13 (18)

14 Opintojaksoon voi sisältyä erikseen arvioitavia osakursseja. Opintojakson arvosanan saamiseksi kaikkien vaadittujen osakurssien ja harjoitustehtävien tulee olla hyväksytysti suoritettuja. Opettaja huolehtii siitä, että neljän viikon kuluttua opintojakson päättymisestä opiskelijan saama arvosana on rekisterissä, ellei opettajan työaikajärjestelyistä muuta johdu. Opiskelijalla on oikeus saada opettajalta tieto tehdyn arvioinnin perusteista sekä siitä, missä ja milloin arvioituun opintosuoritukseen voi tutustua. Hyväksiluetuista opinnoista rekisterimerkintä on H = hyväksiluettu; lisäksi ilmoitetaan suorituspaikka ja -aika sekä hyväksilukupäätöksen tekijä. Mikäli korvaava opintosuoritus on arvioitu asteikolla 1-5, voidaan arvosana merkitä rekisteriin. Hyväksiluettujen opintojen rekisteröinti perustuu aina arkistoitavaan dokumenttiin. Opiskelijan ulkomaiset opintosuoritukset ottaa vastaan ulkomainen korkeakoulu. Kotimaiseen tutkintoon hyväksyttävät suoritukset muunnetaan suomalaisiksi arvosanoiksi käyttämällä ECTS-muuntokerrointa ja -taulukkoa, mikäli tämä on mahdollista. Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Harjoittelusta voidaan antaa erillinen todistus, jossa voi olla harjoittelupaikan antama arvosanaarviointi. Harjoittelun hyväksyy harjoittelusta vastaava opettaja, joka tarkastaa myös harjoitteluraportin. Harjoittelusta on osaamisaloittain erillinen ohje. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5, siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte asteikolla hyväksytty tai hylätty. Opiskelija-arvioinnin perustana olevat dokumentit säilytetään kuuden kuukauden ajan arvioinnin julkistamisesta. Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua päätöksen tekijältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön vastaukseen voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa. 7 OPISKELIJAN KURINPITO Opiskelijan tulee käyttäytyä ammattikorkeakoulussa asiallisesti. Päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen ammattikorkeakoulun tiloissa on kielletty. Epäasiallista käytöstä on esim. työrauhan häiritseminen, uhkaava käyttäytyminen ja epäasiallinen kielenkäyttö. Valmiiden aineistojen luvaton kopiointi ja muu vilpillinen menettely opintosuorituksissa on kielletty. 14 (18)

15 Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus. 8 TUTKINTO JA TODISTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon saamiseen vaaditaan, että opiskelija on otettu opiskelijaksi koulutusohjelmaan ja suorittanut hyväksytysti kaikki koulutusohjelman opetussuunnitelmassa edellytetyt opintojaksot. Opintojaksojen hyväksytyt suoritukset vanhenevat pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Tutkintotodistus voidaan antaa vain rekisterissä läsnäolevalle opiskelijalle. 8.1 Tutkinnon anominen Tutkintoa anotaan vahvistetulla lomakkeella kolmea (3) viikkoa ennen haluttua valmistumispäivää. Siihen liitetään opintosuoritusote, josta ilmenee kaikkien pakollisten opintojen hyväksytty suorittaminen. Valmistumispäivät ilmoitetaan lukuvuosittain erikseen. 8.2 Tutkintotodistus Opiskelija saa todistuksen suorittamastaan ammattikorkeakoulututkinnosta. Tutkintotodistuksesta käy ilmi koulutusala, suoritettu tutkinto, sen laajuus, koulutusohjelman nimi ja suuntautumisvaihtoehto sekä tutkintonimike. Tutkintotodistuksen liitteessä näkyvät eriteltyinä tutkintoon sisältyvät perusopinnot, ammattiopinnot ja niihin kuuluvat suuntautumisopinnot laajuuksineen ja arvosanoineen. Liitteestä ilmenevät myös vapaasti valitut opinnot laajuuksineen ja arvosanoineen, suoritetun harjoittelun laajuus, opinnäytetyön nimi, arvosana ja laajuus, maininta siitä, millä kielellä kypsyysnäyte on kirjoitettu sekä maininta asetuksen edellyttämän kielitaidon saavuttamisesta. Tutkintotodistuksen liitteessä ei nimetä harjoittelupaikkoja. Liitteestä käyvät ilmi tutkintoon hyväksiluetut muualla suoritetut opinnot tai hyväksiluettu aikaisempi työkokemus. Opiskelija saa tutkintotodistuksen ja sen liitteenä Diploma Supplementin. Vieraskielisen koulutusohjelman opiskelija saa tutkintotodistuksen sekä suomen että englannin kielellä. Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 15 (18)

16 Tutkintotodistuksen tutkinto-osan allekirjoittavat rehtori ja toimialajohtaja. Tutkintotodistuksen arviointiosan tarkistaa ja allekirjoittaa osaamisalapäällikkö. Diploma Supplement allekirjoitetaan kuten tutkintotodistuksen arviointiosa. 8.3 Muut todistukset Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä. Allekirjoitetun opintosuoritusotteen opiskelija saa kaksi kertaa vuodessa. Otteen saa halutessaan myös englanninkielisenä. 9 YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan lainsäädännössä määrätyllä tavalla. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon voidaan ottaa opiskelijaksi lainsäädännössä vaaditut edellytykset täyttävä henkilö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyö. Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; 2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. 16 (18)

17 Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Perustutkinto-opiskelija ei voi sisällyttää perustutkintoonsa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja eikä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija tähän tutkintoonsa perustutkintoon sisältyviä opintoja. 10 ERIKOISTUMISOPINNOT Ammattikorkeakoulu voi järjestää omilla koulutusaloillaan ammatillisia erikoistumisopintoja. Nämä ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Vuosittain järjestettävistä erikoistumisopinnoista päättää ammattikorkeakoulun rehtori aikuiskoulutuspaikkamäärän jakamisen yhteydessä. Opiskelijavalinnasta päättää toimialajohtaja. Erikoistumisopintojen arvioinnissa sekä arvioinnin mahdollisissa oikaisupyynnöissä menetellään samalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opinnot on saatettava päätökseen kuuden kuukauden kuluessa koulutuksen ilmoitetusta päättymisestä. Opiskelijalle voidaan erityisestä syystä koulutus- ja työelämäpalvelujen osastonjohtajalle osoitetusta hakemuksesta myöntää kuusi kuukautta lisäaikaa opintojen päätökseen saattamiseksi. 11 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusmahdollisuuksia kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarjolla olevat opinnot ovat ammattikorkeakoulun koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisia. Opinnot on mahdollista liittää osaksi ammattikorkeakoulututkintoa, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeus tai hän myöhemmin saa tämän oikeuden. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija voi suorittaa kaikkia opinto-oppaassa esiteltyjä opintojaksoja samojen edellytysten mukaisesti kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. Avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritusten arvioinnissa sekä arvioinnin mahdollisissa oikaisupyynnöissä menetellään samalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 17 (18)

18 12 MUUTOKSENHAKU Muutoksenhausta on säädetty ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003). Tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä sen tehtäväalaan liittyvät oikaisupyynnöt. Tutkintolautakunnan asettaa ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoululain (351/2003) ja asetuksen (352/2003) perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kouvolan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden menettämistä ja opintosuorituksen arviointia ja hyväksilukua koskevaan päätökseen on ensin haettava oikaisua määräajan kuluessa. Vasta oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Opintosuorituksen arviointia koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. 13 SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET Tämä tutkintosääntö on hyväksytty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallituksessa ja se on voimassa päätöspäivästä. Ennen aloittaneisiin opiskelijoihin ei kuitenkaan sovelleta tutkintosäännön 3.4. kohdan kielisuositusta. Tällä tutkintosäännöllä kumotaan edellinen hyväksytty tutkintosääntö. 18 (18)