Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

Transkriptio

1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkintosääntö Ohjeen nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkintosääntö Tweb id Vastuuhenkilö/ päättäjä Vararehtori Mirja Toikka Päätös Vararehtori Amk hallitus Amk hallitus Voimaantulo heti Käsittely Pedagoginen johtoryhmä , Tutkintosääntötyöryhmä 5/2015, , , syksy 2013 Päivitetty 5/2015 Päivittäjä Valmistelijat koulutusjohtaja Seija Aalto, tarkistanut vararehtori Mirja Toikka koulutusjohtaja Seija Aalto, suunnittelija Sanna Mäenpää, opinto-ohjaajat Jaakko Janhunen ja Anne Vuorivirta

2 2 Sisällys: 1 TUTKINNOT TUTKINTOON JOHTAVAT OPINNOT Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteet Ylemmät AMK-tutkinnot Ylemmän AMK-tutkinnon tavoitteet Ammattikorkeakoulun opetuskieli Ammattikorkeakoulututkinnossa vaadittava kielitaito Opetussuunnitelmien hyväksyminen OPISKELIJAVALINTA Valinta tutkintoon johtaviin opintoihin Erillinen opiskeluoikeus Hakeminen Opiskelijavalinta ja muutoksenhaku Opiskeluoikeusaika LÄSNÄ- JA POISSAOLOILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS Uudet opiskelijat Ilmoittautuminen opintojen jatkuessa Ilmoittautumisen muuttaminen Opiskeluoikeus Opiskeluoikeuden menettäminen ja lisäajan hakeminen OPINTOJEN SUORITTAMINEN Opintojen järjestäminen... 14

3 3 5.2 Opiskelun suunnittelu Opintojaksojen toteutukseen ja suoritukseen ilmoittautuminen Opintojaksoilmoittautumiseen sisältyvän ensimmäisen opintosuorituksen peruuttaminen Hylätyn opintojakson suorituksen uusiminen ja korottaminen Opintojakson uusintaan ilmoittautuminen Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen Tenttitilaisuudet Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli AHOT Korvaamisen määrittely ja korvaamispäätösten tekijät Sisällyttämisen määrittely ja sisällyttämispäätösten tekijät Osaamisen näyttö Kaksoistutkinto-opiskelijan opintojen sisällyttäminen Opintosuoritukset ja niiden arviointi OPISKELIJAN KURINPITO TUTKINTO JA TODISTUKSET Tutkinnon anominen Tutkintotodistus Muut todistukset AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT Polkuopinnot MUUTOKSENHAKU SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET... 22

4 4 1 TUTKINNOT Valtioneuvoston päätöksen 1 mukaisesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tulee antaa seuraavia ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä: Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto: artenomi (AMK) muotoilija (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (AMK) Tradenomi (AMK) tutkintonimikkeen osalta koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin - liiketalous - johdon assistenttikoulutus - logistiikka Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto: insinööri (AMK) merikapteeni (AMK) Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän insinööri (AMK) tutkintonimekkeen koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin - energia- ja ympäristötekniikka - tieto- ja viestintätekniikka - rakennus- ja yhdyskuntatekniikka - logistiikka Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto: ensihoitaja (AMK) geronomi (AMK) naprapaatti (AMK) sairaanhoitaja (AMK) sosionomi (AMK) terveydenhoitaja (AMK) 1 Päätös ammattikorkeakoulun toimiluvasta , Dnro OKM/24/533/2013

5 5 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tulee antaa seuraavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä: Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto artenomi (ylempi AMK) muotoilija (ylempi AMK) Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (ylempi AMK) Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK) merikapteeni (ylempi AMK) Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: insinööri (ylempi AMK) Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: ensihoitaja (ylempiamk,) geronomi (ylempi AMK) naprapaatti (ylempi AMK) sairaanhoitaja (ylempi AMK) sosionomi (ylempi AMK) terveydenhoitaja (ylempi AMK) Ennen myönnetyn toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintonsa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike silloisen lainsäädännön mukaisesti.

6 6 2 TUTKINTOON JOHTAVAT OPINNOT 2.1 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinto muodostuu kyseisen tutkinnon ydin- ja täydentävästä osaamisesta. Tutkinnon ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen jäsennetään moduuleiksi, jotka koostuvat opintojaksoista. Moduuliperustainen tutkintorakenne on pedagogiselta tasoltaan opintojaksoperusteista korkeatasoisempi. Yksittäisten opintojaksojen tietoinen ja harkittu kytkeminen laajemmiksi osaamisalueiksi auttaa opiskelijaa kokonaisuuksien hallinnassa ja ohjaa siten ymmärtävään oppimiseen. Moduulien ja opintojaksojen suunnittelun lähtökohtana ovat tutkintokohtaiset kompetenssit, ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen sekä opiskelijan oppimisprosessi ja sen tukeminen. Ydinosaaminen (must know) on ne tiedot, taidot ja pätevyys, joita uusien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä työelämä edellyttävät tutkinnon suorittaneelta. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon suorittavat opiskelijat hallitsevat tämän osaamisen. Ydinosaaminen sisältyy tutkinnon perus- ja ammattiopintoihin, harjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Täydentävä osaaminen (should know) syventää tai laajentaa tutkinnon ydinosaamista. Täydentävä osaaminen kuvataan tutkintorakenteessa vaihtoehtoisina ammatti- ja vapaasti valittavina opintoina sekä harjoitteluna, jonka tavoitteena on syventää ammattialan ydinosaamista. Opiskelija voi valita HOPS:n mukaisesti täydentävää osaamista tukevia opintoja kaikesta ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Opinnot toteutetaan moduuleina ja opintojaksoina. Moduuli koostuu opintojaksoista. Moduulien minimilaajuus on 15 op ja opintojakson 5 op. Erityisissä erikseen määriteltävissä tapauksissa moduulin laajuus voi olla 10 op. Moduulin laajuus on aina 5:llä jaollinen. Moduulit sijoitetaan lukukausille, ml. kesälukukausi. Moduulit voivat ajallisesti sijoittua maksimissaan yhdelle lukukaudelle. Joissakin erityistapauksissa on mahdollista sijoittaa moduuli pidemmälle ajalle. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän opiskelijatyömäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos on tuntia, mikä vastaa 60 opintopistettä. Lukuvuodessa on keskimäärin 40 opiskeluviikkoa, jolloin viikoittainen opiskelutuntimäärä on n. 40 tuntia/ viikko. Yhden opintopisteen laskennallinen työmäärä on n. 27 tuntia 2. 2 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.

7 Ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteet 3 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä; 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä; 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön Ylemmät AMK-tutkinnot YAMK-tutkinto muodostuu kyseisen tutkinnon ydin- ja täydentävästä osaamisesta. Moduulien ja opintojaksojen suunnittelun lähtökohtana ovat kompetenssit, ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen sekä opiskelijan oppimisprosessi ja sen tukeminen. Ydinosaaminen sisältyy tutkintokohtaisten syventävien ammattiopintojen moduuleihin, opintojaksoihin sekä opinnäytetyöhön. Täydentävä osaaminen sisältyy yhteisiin syventäviin ammattiopintoihin. Opinnot toteutetaan moduuleina ja opintojaksoina. Moduuli koostuu opintojaksoista. Moduulin minimilaajuus on 10 op ja opintojakson 5 op. Opintojakson toteutus on korkeintaan lukukauden mittainen. Suomenkielisiin tutkintoihin tulee sisällyttää vähintään 5 opintopistettä muulla kuin suomen kielellä suoritettuja opintoja. Englanninkielisiin 90 opintopisteen tutkintoihin voi sisällyttää suomenkielisiä opintoja 10 op:n laajuisesti, 60 opintopisteen tutkinnoissa 5 op:n laajuisesti Ylemmän AMK-tutkinnon tavoitteet 4 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 3 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/ Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/

8 8 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 2.3 Ammattikorkeakoulun opetuskieli Ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi. Vieraskielisessä koulutuksessa opetuskieli on englanti. Suomenkielisissä koulutuksissa voi olla vieraskielisiä opintoja Ammattikorkeakoulututkinnossa vaadittava kielitaito Ammattikorkeakoulussa noudatetaan valtakunnallisia kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuosituksia. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä alueella 6 ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen, sekä sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen. 7 Kielten- ja kulttuurintuntemuksen tiimivastaava voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Tällöin opiskelija suorittaa opetussuunnitelman pakollisia kieliopintoja vastaavan määrän muita kieliopintoja tai poikkeustapauksessa muita opintoja, jotka ovat ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellisia. Vapautusta anotaan Sähköisen asioinnin lomakkeilla SoleOPSin kautta. Kielten ja kulttuurintuntemuksen tiimivastaava päättää vaadittavasta kielitaidosta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan aina tutkintotodistuksessa. Jos opiskelija on vapautettu kieliopinnoista, tutkintotodistukseen tehdään aina merkintä vapautuksesta. 8 Tutkintotodistukseen tuleva toisen kotimaisen kielen arviointi pohjautuu viimeisen pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojakson arvosanaan. Toisesta kotimaisesta kielestä annetaan arvosana sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta. Arvosana tyydyttävä vastaa opintojakson arviointia 1 3 ja arvosana hyvä vastaa opintojakson arviointia Ammattikorkeakoululaki 932/ Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/ Asetus ammattikorkeakouluista 1129/ Asetus ammattikorkeakouluista 1129/

9 9 Opinnäytetyöhön liittyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kirjoittavat kypsyysnäytteensä suomen tai ruotsin kielellä tai opetuskielellä. Mikäli opiskelija on saavuttanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, kypsyysnäytteen kieli voi olla myös toinen kotimainen kieli tai opetuskieli. 2.5 Opetussuunnitelmien hyväksyminen Tutkintoon johtavien opintojen opetussuunnitelmat hyväksyy vararehtori. 9 3 OPISKELIJAVALINTA 3.1 Valinta tutkintoon johtaviin opintoihin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteet päättää vararehtori. 10. Haku tapahtuu opiskelijavalintarekisterin kautta ( joko yhteis- tai erillishaussa. Haussa ja valinnassa noudatetaan lakia 953/ ja asetusta 1035/ (ns. SORA-lainsäädäntö, joka koskee opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijavalintaan ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvää tiedonsaantia sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa). 11 Valinta on ehdollinen, kunnes valittu opiskelija on esittänyt alkuperäiset valinnan perusteena olevat todistukset opintotoimistossa tai hakijapalveluissa ja ne on tarkistettu. Tarkistus tapahtuu vertaamalla kopioita alkuperäisiin todistuksiin. Alkuperäiset todistukset on esitettävä viimeistään opintojen alkaessa tai viimeistään kahden viikon kuluttua opiskelijalle ilmoitetusta opintojen alkamispäivästä. Mikäli opiskelija ei toimita alkuperäisiä todistuksia määräaikaan mennessä, opiskelijavalinta puretaan ammattikorkeakoulun käytäntöjen mukaisesti. Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä 9 Kyamkin johtosääntö Kyamkin johtosääntö Laki esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskelijavalintaan ja opiskelijaoikeuden peruuttamiseen liittyvästä tiedonsaannista sekä huumausaineista ja kurinpidosta L953/2011; Asetus 1035/2011.

10 10 päätöksestä hakijapalveluihin. 12 Opiskelijavalinnasta päättää koulutusjohtaja. Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Siirto-opiskelijoiden valinnassa käytetään valtakunnallisia alan valintaperusteita soveltuvin osin. Siirto astuu voimaan seuraavan lukukauden alussa. Sosiaali- ja terveysalalla sisäiset siirtoanomukset on tehtävä syyslukukauden osalta mennessä ja kevätlukukauden osalta mennessä. Päätökset siirroista tekee tiimivastaavan esityksestä sekä ammattikorkeakoulututkinnon että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta koulutusjohtaja. Hakija voi korkeakouluihin tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen. Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun vararehtorilta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valintapäätöksen julkistamisesta 13. Valintakokeeseen osallistuneelle henkilölle varataan tilaisuus tutustua arvosteltuun valintakokeeseensa Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (631/ kohta 22). Kokeen voi saada nähtäväksi opintotoimistoon. 3.2 Erillinen opiskeluoikeus Erillisen opiskeluoikeuden tarkoituksena on, että opintonsa keskeyttäneet voivat hakea opiskeluoikeutta ko. tutkinnon loppuun suorittamiseksi erillishaussa. Erillistä opiskeluoikeutta koskevat valintaperusteet ovat seuraavat: 1. Hakija jatkaa aiemmin Suomessa aloittamaansa ammattikorkeakoulututkintoa samassa tai vastaavassa koulutusohjelmassa/koulutuksessa tarkoituksena suorittaa tutkinto loppuun. 2. Hakija on menettänyt opiskeluoikeutensa jostakin seuraavasta syystä: o hän on eronnut koulutusohjelmasta/koulutuksesta tai o hänen opiskeluoikeusaikansa on päättynyt tai o hänet on kirjattu eronneeksi, koska hän on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja hänen opiskeluoikeutensa on päättynyt. 3. Tutkinnosta puuttuvia opintoja voi olla hakuhetkellä enintään 60 opintopistettä. Myös avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot huomioidaan. Ylempään ammattikor- 12 Valintaperustesuositus vieraskielisen tutkintoon johtavan koulutuksen yhteishakuun. 13 Kyamkin johtosääntö

11 11 keakoulututkintoon johtavaan koulutukseen erillistä opiskeluoikeutta hakevalle ei ole opintopistevaatimusta. Opinnot voi olla suoritettu myös toisessa ammattikorkeakoulussa. 4. Hakija suoriutuu hyväksytysti mahdollisesta haastattelusta tai valintakokeesta. 5. Yksikön resurssit mahdollistavat opiskelijan ottamisen koulutusohjelmaan / koulutukseen. Sosiaali- ja terveysalan sekä merenkulun koulutuksiin on terveydellisiä vaatimuksia. Hakijoilta kysytään hakulomakkeessa terveydellisiä tekijöitä, jotka saattavat olla esteenä opinnoille. Lisäksi opiskelijavalinnan esteenä voi olla aiempi päätös opiskeluoikeuden peruuttamisesta Hakeminen Erillistä opiskeluoikeutta haetaan hakemuksella, joka ajantasaisine opintosuoritusotteineen toimitetaan hakijapalveluihin Opiskelijavalinta ja muutoksenhaku Opiskelijavalintapäätöksen jälkeen hakijalle tiedotetaan opiskelijavalinnasta. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun vararehtorilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista 14. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua Opiskeluoikeusaika Opiskeluoikeutta myönnetään enintään kolmeksi lukukaudeksi. Harkinnanvaraista lisäaikaa ei myönnetä. 14 Kyamkin johtosääntö Ammattikorkeakoululaki 932/

12 12 4 LÄSNÄ- JA POISSAOLOILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS 4.1 Uudet opiskelijat Opiskelijan, joka on ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan, on ilmoittauduttava ammattikorkeakouluun läsnäolevaksi tai poissaolevaksi ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä sähköisellä lomakkeella tai palauttamalla ilmoittautumislomake täytettynä ja allekirjoitettuna ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin. Ilmoittautumisen jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. 16 Aloittava opiskelija ilmoittautuu läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuoden alkaessa koko lukuvuodeksi tai, jos koulutus alkaa muuna ajankohtana, koulutuksen alkaessa kyseiseksi lukukaudeksi. Ilmoitus on sitova aloituslukukauden osalta. 4.2 Ilmoittautuminen opintojen jatkuessa Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun joka lukuvuosi opiskelijakäyttöliittymän (WinhaWille) kautta Opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi, mikäli aikoo suorittaa opintoja. Opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi, mikäli ei aio suorittaa opintoja. Ilmoittautumista voi muuttaa kevätlukukaudeksi opiskelijakäyttöliittymän kautta. Mikäli ilmoittautuminen ei onnistu opiskelijakäyttöliittymän kautta, sen voi tehdä sähköpostitse opintotoimistoon (opintotoimisto@kyamk.fi). Tällöin opiskelijan on myös täytettävä ja allekirjoitettava ilmoittautumislomake, joka palautetaan opintotoimistoon. 4.3 Ilmoittautumisen muuttaminen Opiskelija voi anoa muutosta tekemäänsä läsnä- tai poissaoloilmoittautumiseen, mikäli kyseessä on perusteltu syy. Muutosta anotaan syksyllä mennessä ja keväällä mennessä kirjallisesti opintotoimistoista saatavalla lomakkeella. Päätöksen ilmoittautumisen muuttamisesta tekee opiskelijapalvelupäällikkö. 16 Ammattikorkeakoululaki 932/

13 Opiskeluoikeus Opiskeluoikeus on jokaisella, joka on opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ilmoittautunut läsnäolevaksi säädetyssä ajassa 17. Kokopäiväopiskelijan on suoritettava tutkintoon kuuluvat opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin viimeistään yhtä vuotta opintojen laajuutta pitemmässä ajassa 18. Ennen aloittanut opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan tai sen jälkeen aloittaneilla on poissaolo-oikeutta voimassa olevan ammattikorkeakoululain mukaisesti. Erikoistumiskoulutuksessa ja erillisellä opiskeluoikeudella opiskelevilla ei ole poissaolooikeutta. Tutkintoon johtavassa monimuotokoulutuksessa kokopäiväopiskelijan on suoritettava opintonsa viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Opiskeluaika on henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukainen aika. Erikoistumiskoulutukset on saatettava päätökseen kuuden kuukauden kuluessa koulutuksen ilmoitetusta päättymisestä. 4.5 Opiskeluoikeuden menettäminen ja lisäajan hakeminen Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi laissa ja tässä tutkintosäännössä säädetyllä tavalla 19. Mikäli opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskeluoikeudesta päättää koulutusjohtaja. Opiskeluoikeuden palauttaminen edellyttää, että tutkinto on käytännössä mahdollista suorittaa jäljellä olevana opiskeluoikeusaikana. Opiskelija voi palata opiskelemaan myös uuden hakumenettelyn kautta, ja tultuaan valituksi hyväksyttää aiempia opintojaan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa ellei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen suorittamiseen Ammattikorkeakoululaki 932/ Asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 3; Ammattikorkeakoululaki 932/ Ammattikorkeakoululaki 932/ Ammattikorkeakoululaki 932/

14 14 Lisäaikaa voi hakea yhdeksi vuodeksi. Päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee vararehtori. Hakemukseen tulee liittää opiskelijan laatima ja tiimivastaavan hyväksymä suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että suoritettavan tutkinnon pakollisista opinnoista puuttuu enintään 30 opintopistettä ja opiskelija on hakemusta edeltäneen lukuvuoden aikana osallistunut opetukseen tai tentteihin tai muutoin osoittanut pyrkivänsä suorittamaan opintonsa loppuun. Lisäaikaa on haettava viimeistään kuukautta ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Jos opiskeluoikeus päättyy , lisäaikaa on kuitenkin haettava toukokuun loppuun mennessä. Opiskelijalla on oikeus hakea ammattikorkeakoulun vararehtorilta oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä 21. Opiskeluoikeuden palauttamis- ja lisäaikahakemuksen käsittelystä peritään maksu. 22 Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos 1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa; 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä (ammattikorkeakouluaki 932/ ) tai 3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. 23 Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää ammattikorkeakoulun vararehtori. 24 Opiskeluoikeus voidaan palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa ammattikorkeakoululle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus OPINTOJEN SUORITTAMINEN 5.1 Opintojen järjestäminen Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Jokaisessa koulutuksessa opinnot järjestetään siten, että kokopäiväopiskelijan on mahdollista suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Koulutusjohtaja vastaa opetuksen järjes- 21 Kyamkin johtosääntö Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 1440/ Ammattikorkeakoululaki 932/ Kyamkin johtosääntö Ammattikorkeakoululaki 932/

15 15 tämisestä siten, että opiskelijat voivat opiskella tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. 5.2 Opiskelun suunnittelu Henkilökohtainen opintosuunnitelma on kokonaisesitys opiskelijan itselleen suunnittelemista opinnoista. Siitä ilmenevät suoritettavat koulutuksessa pakolliset opinnot ja opiskelijan valitsemat vaihtoehtoiset sekä vapaasti valittavat opinnot. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan merkitään myös aikaisemmasta tutkinnosta, muista opinnoista tai työkokemuksesta hyväksiluetut opinnot. Koulutusjohtaja vastaa siitä, että opiskelijalla on käytössään henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseksi riittävät tiedot tarjolle tulevasta opetuksesta, opetusjärjestelyistä sekä ohjatun työharjoittelun ajoittumisesta koulutuksen opetussuunnitelmassa. Jokainen opiskelija laatii opiskelijavastaavan ohjauksessa ensimmäisen lukukauden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa, jonka tiimivastaava vahvistaa. Suunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan lukuvuosittain, kansainvälisen vaihto-opiskelun päätyttyä ja laissa määritellyn poissaolon jälkeen Opintojaksojen toteutukseen ja suoritukseen ilmoittautuminen Opiskelijan on ilmoittauduttava itse SoleOPSin kautta kaikkiin niihin opintojaksojen toteutuksiin, jotka hän aikoo suorittaa. Opinto-oppaassa (SoleOPS) opintojakson toteutuksen kuvauksessa on nähtävänä ilmoittautumisaika. Ilmoittautuminen on sitova. Mikäli opintojaksolle osallistuvien lukumäärä on rajoitettu, etusija annetaan niille opiskelijoille, joille kyseinen opintojakso on pakollinen tai tutkinnon suorittamisen kannalta välttämätön. Opintojakson toteutuksen kuvauksessa näkyvät sen järjestämisen vähimmäis- ja enimmäisosallistujamäärä sekä muut mahdolliset kriteerit. Opintojaksoilmoittautumiseen sisältyy ilmoittautuminen opintojakson ensimmäiseen suoritukseen. Opintojakson suorituksen ja suorituksen mahdollisen uusimisen tavat ja ajankohdat ovat SoleOpsissa. 5.4 Opintojaksoilmoittautumiseen sisältyvän ensimmäisen opintosuorituksen peruuttaminen Opiskelijalla on oikeus peruuttaa opintosuoritukseen osallistuminen kirjallisesti viikkoa ennen ilmoitettua suorituspäivää. Ohjeet Studentissa Opiskelu ja tukipalvelut Näin pääset alkuun Järjestelmät tutuksi SoleOPS - Opintojen toteutukseen ilmoittautuminen Opiskelijan pikaohje. Mikäli opiskelija esittää todistuksen sairauden aiheuttamasta esteestä osallistua suoritukseen, suorituskertaa ei lasketa käytetyksi. 26 Ammattikorkeakoululaki 932/

16 Hylätyn opintojakson suorituksen uusiminen ja korottaminen Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty opintojakso ja opintojakson osa kaksi kertaa. Opintojakson uusinta on suoritettava vuoden kuluessa opintojakson päättymisestä lukien. Poikkeuksena ovat sellaiset opinnot, joissa toteutusta ei ole joka vuosi. Mikäli opiskelija ei uusintayrityksistä huolimatta saa opintojaksoa suoritettua, hänen on osallistuttava opintojakson opetukseen uudelleen. Hyväksytyn opintojakson tai opintojakson osan arvosanaa saa korottaa vuoden kuluessa yhden kerran. 5.6 Opintojakson uusintaan ilmoittautuminen Opintojakson uusintaan on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen ilmoitettua uusintapäivää SoleOPSin kautta. Ohjeet Studentissa Opiskelu ja tukipalvelut Näin pääset alkuun Järjestelmät tutuksi SoleOPS Uusintatentti Opiskelijan pikaohje. Mikäli opiskelija ei ole ilmoittautunut uusintatenttiin määräajassa, hän ei voi osallistua tenttiin. Mikäli opiskelija peruu uusintatentti-ilmoittautumisen, hän poistaa ilmoittautumisensa itse SoleOPSin kautta viimeistään viikkoa ennen suoritusta. 5.7 Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen ilmoitettua tenttipäivää Sole- OPSin kautta. Ohjeet Studentissa Opiskelu ja tukipalvelut Näin pääset alkuun Järjestelmät tutuksi SoleOPS Uusintatentti Opiskelijan pikaohje. 5.8 Tenttitilaisuudet Tenttitilaisuuksiin saa osallistua vain rekisterissä läsnäoleva opiskelija. Tenttien suorittamisesta on erillinen tenttiohjesääntö Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli AHOT Ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus todentaa aiemmin hankittua osaamista ja hakea sen hyväksymistä osaksi tutkintoa. Tämä voi kohdistua yksittäiseen opintojaksoon tai opintokokonaisuuteen. Yleisperiaatteena on, että aikaisemmin hankittu osaaminen tunnustettaisiin täysimääräisesti osaksi tutkintoa ja muita opintoja. Aiemmin hankittua osaamista voi hyväksyttää kolmella eri tavalla: korvaamalla, sisällyttämällä ja osaamisen näytöllä. Yli kymmenen (10) vuotta vanhojen opintosuoritusten osalta voidaan opiskelijalta edellyttää osaamisen näyttöä. Opiskelija käynnistää prosessin hakemalla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Sähköisen asioinnin lomakkeilla SoleOPSin kautta. Ohjeet Studentissa - hakutoimintoon hakusana: sähköinen asiointi.

17 17 AHOT-päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua päätöksen tekijältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija on saanut tiedon päätöksestä Korvaamisen määrittely ja korvaamispäätösten tekijät Korvaaminen tarkoittaa suoritettavien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Päätöksen korvaavuudesta tekee tiimivastaava, kielten osalta päätöksen tekee kielten ja kulttuurintuntemuksen tiimivastaava ja matemaattis-luonnontieteellisten opintojen opintojaksojen osalta päätöksen tekee matemaattis-luonnontieteellisen opintojen tiimivastaava. Työharjoittelun korvaamista työharjoitteluvaatimuksia vastaavalla työkokemuksella haetaan Sähköisen asioinnin lomakkeella SoleOPSin kautta. Päätöksen korvaavuudesta tekee tiimivastaava kyseisestä harjoittelusta vastaavan opettajan esityksestä. Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetut saman koulutuksen opinnot korvataan täysimääräisinä Sisällyttämisen määrittely ja sisällyttämispäätösten tekijät Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa. Opintojen ei tarvitse olla sisällöltään toisiaan vastaavia. Kun opiskelija lähtee kansainväliseen vaihtoon opiskeluaikana, hän laatii yhdessä tiimin opiskelija- tai kv-vastaavan kanssa suunnitelman opintojaksoista, jotka hän suorittaa vaihdon aikana. Vaihdon jälkeen opiskelija anoo tutkintosäännön mukaisesti sisällyttämistä vaihdossa suoritetuilla opintojaksoilla. Päätöksen sisällyttämisestä tekee tiimivastaava. Opiskelija voi anoa sisällytettäväksi vapaasti valittaviin opintoihinsa opiskelijakunta- ja opiskelijayhdistystoiminnasta enintään 9 op, opiskelijatutortoiminnasta enintään 8 op, reserviupseerien johtajakoulutuksesta 6 op ja aliupseerien johtajakoulutuksesta 3 op, kuitenkin yhteensä enintään 15 op Osaamisen näyttö Mikäli opiskelijalla on oppimistavoitteiden mukaista muualla hankittua osaamista, joka vastaa tutkinnon vaatimuksia ja tavoitteita, voidaan tallainen aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistaa ja tunnustaa osaamisen näyttönä. Osaamisen näyttö tapahtuu tiimivastaavan ja opettajan yhdessä määrittelemällä tavalla. Näytön tapoja on useita, esimerkiksi haastattelu, tentti, tehtävällä, portfolio, CV tai niiden yhdistelmä.

18 Kaksoistutkinto-opiskelijan opintojen sisällyttäminen Kaksoistutkintoa suorittava opiskelija saa sisällyttämällä liittää omassa korkeakoulussaan suorittamansa opinnot kaksoistutkintosopimuksessa määritellyssä laajuudessa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa suorittamaansa kaksoistutkintoon Opintosuoritukset ja niiden arviointi Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelmassa ilmoitettujen suoritustapavaatimusten noudattamista. Opintojaksot arvioidaan käyttäen seuraavaa asteikkoa: kiitettävä (5), hyvä (4 3), tyydyttävä (2 1), hylätty (0). Kun opintojakso voidaan arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty, siitä on maininta opinto-oppaassa ja rekisterimerkintä on S = suoritettu hyväksyttävästi tai 0 = hylätty. P=puutteellinen merkitään, mikäli opintojakson suoritusta täytyy täydentää. Arviointiin liitetään aina lisätieto hylkäämisen syystä. Opettaja poistaa opiskelijan opintojakson toteutukselta, mikäli opintosuoritusta ei voida arvioida. Opintojaksoon voi sisältyä erikseen arvioitavia osia. Opintojakson arvosanan saamiseksi kaikkien vaadittujen osien ja harjoitustehtävien tulee olla hyväksytysti suoritettuja. Opettaja huolehtii siitä, että neljän viikon kuluttua opintojakson päättymisestä opiskelijan saama arvosana on rekisterissä, ellei opettajan työaikajärjestelyistä muuta johdu. Opiskelijalla on oikeus saada opettajalta tieto tehdyn arvioinnin perusteista sekä siitä, missä ja milloin arvioituun opintosuoritukseen voi tutustua. Opettajan on säilytettävä arvioitu opintosuoritus kuuden kuukauden ajan tulosten julkaisemisesta. Hyväksiluetuista opinnoista rekisterimerkintä on H = hyväksiluettu. Lisäksi ilmoitetaan suorituspaikka ja -aika sekä hyväksilukupäätöksen tekijä. Mikäli korvaava opintosuoritus on arvioitu asteikolla 1 5, arvosana merkitään rekisteriin. Hyväksiluettujen opintojen rekisteröinti perustuu aina arkistoitavaan dokumenttiin. Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Harjoittelusta voidaan antaa erillinen todistus, jossa voi olla harjoittelupaikan antama arvosana-arviointi. Harjoittelun hyväksyy harjoittelusta vastaava opettaja, joka tarkistaa myös harjoitteluraportin. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0 5, siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija on saanut tiedon arvioinnista. Opettaja antaa vastauksen oikaisupyyntöön 14 päivän sisällä oikaisupyynnön saatuaan. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön vastaukseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa. Tutkintolautakunta käsittelee asian 1-2 kuukauden kuluessa oikaisupyynnöstä ja ilmoittaa rat-

19 19 kaisusta kirjallisesti asianosaisille. 6 OPISKELIJAN KURINPITO Opiskelijan tulee käyttäytyä ammattikorkeakoulussa asiallisesti. Epäasiallista käytöstä on esimerkiksi työrauhan häiritseminen, uhkaava käyttäytyminen ja epäasiallinen kielenkäyttö. Järjestyssääntö on voimassa ammattikorkeakoulun kaikissa toimintaympäristöissä, mukaan lukien sosiaalinen media, ja opiskeluun liittyvissä tilanteissa (järjestyssääntö: Päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen ammattikorkeakoulun tiloissa on kielletty. Päihdeohjelma sisältää toimintaohjeistuksen päihteisiin liittyvissä ongelmatilanteissa (päihdeohjelma: Valmiiden aineistojen luvaton kopiointi ja muu vilpillinen menettely opintosuorituksissa on kielletty. Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista koulutusjohtaja kuulee opiskelijaa. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus. 27 Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 28 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita. 7 TUTKINTO JA TODISTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon saamiseen vaaditaan, että opiskelija on otettu opiskelijaksi koulutusohjelmaan/koulutukseen ja suorittanut hyväksytysti kaikki koulutusohjelman/koulutuksen opetussuunnitelmassa edellytetyt opintojaksot. Opintojaksojen hyväksytyt suoritukset vanhenevat pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Tutkintotodistus voidaan antaa vain läsnäolevaksi ilmoittautuneelle opiskelijalle etukäteen vahvistettuina valmistumispäivinä. 27 Ammattikorkeakoululaki 932/ Ammattikorkeakoululaki 932/

20 Tutkinnon anominen Tutkintoa anotaan tutkintotodistushakemuksella viimeistään kolme viikkoa ennen haluttua valmistumispäivää. Siihen liitetään opintosuoritusote, josta ilmenee kaikkien tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen hyväksytty suorittaminen. Lisäksi hakemukseen liitetään tulostettu vastaanottoviesti opinnäytetyön arkistoon tallentamisesta (Ohjeet Student: Opiskelu- ja tukipalvelut näitä tarvitset opinnäytetyö opinnäytetyön ohjeet Kyamk opinnäytetyön mallipohja). Valmistumispäivät ilmoitetaan lukuvuosittain. 7.2 Tutkintotodistus Opiskelija saa todistuksen suorittamastaan ammattikorkeakoulututkinnosta. Tutkintotodistuksesta käy ilmi koulutusala, suoritettu tutkinto, sen laajuus, koulutusohjelman/koulutuksen nimi ja suuntautumisvaihtoehto sekä tutkintonimike. Tutkintotodistuksen liitteessä näkyvät eriteltyinä tutkintoon sisältyvät perusopinnot, ammattiopinnot ja niihin kuuluvat suuntautumisopinnot laajuuksineen ja arvosanoineen. Liitteestä ilmenevät myös vapaasti valitut opinnot laajuuksineen ja arvosanoineen, suoritetun harjoittelun laajuus, opinnäytetyön nimi, arvosana ja laajuus, maininta siitä, millä kielellä kypsyysnäyte on kirjoitettu sekä maininta asetuksen edellyttämän kielitaidon saavuttamisesta. Tutkintotodistuksen liitteessä voidaan opiskelijan pyynnöstä nimetä harjoittelupaikat. Liitteestä käyvät ilmi tutkintoon hyväksiluetut muualla suoritetut opinnot tai hyväksiluettu aikaisempi työkokemus. Vieraskielisen koulutusohjelman/koulutuksen opiskelija saa tutkintotodistuksen sekä suomen että englannin kielellä Opiskelija saa tutkintotodistuksen ja sen liitteen lisäksi erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun Diploma Supplementin, jossa annetaan riittävät tiedot muun muassa ammattikorkeakoulusta, opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Tutkinnon ylittävät opinnot voidaan opiskelijan pyynnöstä jättää merkitsemättä tutkintotodistukseen. Tutkintotodistuksen tutkinto-osan allekirjoittavat rehtori ja koulutusjohtaja. Tutkintotodistuksen arviointiosan ja Diploma Supplementin tarkistaa ja allekirjoittaa tiimivastaava. 7.3 Muut todistukset Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä. Allekirjoitetun opintosuoritusotteen opiskelija saa pyynnöstään opintotoimistosta. Otteen saa halutessaan myös englanninkielisenä.

21 21 8 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusmahdollisuuksia kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarjolla olevat opinnot ovat ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman mukaisia ja ne voidaan toteuttaa myös erillistarjontana. Opinnot on mahdollista liittää osaksi ammattikorkeakoulututkintoa, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeus tai hän myöhemmin saa tämän oikeuden. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija voi suorittaa kaikkia opinto-oppaassa esiteltyjä opintojaksoja samojen edellytysten mukaisesti kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. Avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritusten arvioinnissa sekä arvioinnin mahdollisissa oikaisupyynnöissä menetellään samalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 8.1 Polkuopinnot Opintopolulla voi suorittaa tutkintoon kuuluvia opintojaksoja, vaikka ei olisikaan tutkintoopiskelija. Opinnot ovat tavoitteiltaan ja vaatimuksiltaan samat kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä ovat avoimia kaikille iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Polkuopiskelijan suoritettua avoimessa AMK:ssa vähintään 60 opintopistettä hän saa hakukelpoisuuden ja voi hakea tutkinto-opiskelijaksi joko yhteishaun tai erillishaun kautta. Mikäli pääsyvaatimukset täyttyvät, on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi yhteishaussa jo aiemmin. Polkuopiskelun prosessikuvaus:

22 22 9 MUUTOKSENHAKU Muutoksenhausta on säädetty ammattikorkeakoululaissa (932/ ). Tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä sen tehtäväalaan liittyvät oikaisupyynnöt. Tutkintolautakunnan asettaa ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun lain (932/2014) ja -asetuksen (1129/2014) perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden menettämistä ja opintosuorituksen arviointia ja hyväksilukua koskevaan päätökseen on ensin haettava oikaisua määräajan kuluessa. Vasta oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Opintosuorituksen arviointia koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. 10 SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET Tarkistettu tutkintosääntötyöryhmässä syksyllä 2013, jolloin otettu huomioon Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /547 (voimaantulo lähtien) Ammattikorkeakoulun organisaation muutos, uudet vastuut ja tehtävät Tutkintosääntö on hyväksytty AMK-hallituksessa Tutkintosääntö on tarkistettu Tarkistettu Valtioneuvoston myöntämän toimilupapäätöksen jälkeen Koulutusvastuut tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin Muut velvoitteet Vahvistettu ammattikorkeakoulun hallituksessa Tarkistettu amk-lain ja asetuksen aiheuttamat muutokset Tarkistettu tutkintösääntötyöryhmässä ja pedagogisessa johtoryhmässä keväällä Kyamkin vararehtori on tarkistanut ja hyväksynyt tutkintosäännön