TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ... 1

Transkriptio

1 TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Karelia Ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksessa Tutkintosääntö tulee voimaan alkaen ja korvaa kaikki aiemmat tutkintosäännöt. Muutos kohtaan 5.1, hallitus AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ Koulutusalat ja tutkinnot Opetuksen suunnittelu OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet Opiskelijavalinta Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen opiskelijaksi OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opinto-ohjaus Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opintojaksolle ilmoittautuminen ja hyväksyminen Arviointiperusteet ja opintojakson uusiminen Arviointien merkitseminen ja opintosuoritusten arkistointi Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu Kielitaitovaatimukset Harjoittelu Opinnäytetyö Täydentävän osaamisen opinnot ja vapaasti valittavat opinnot Kypsyysnäyte Suoritusvilppi Kurinpitomenettely VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET Tutkintotodistukset Muun koulutuksen todistukset... 10

2 1 AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT Karelia-ammattikorkeakoulun sääntöjen perustana ovat Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja sitä täydentävä asetus (1129/2014), Osakeyhtiölaki (624/2006), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, Joensuun kaupungin omistajapolitiikka sekä Joensuun kaupungin konserniohje. Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaa määrittävät seuraavat säännöt (hyväksyjä suluissa). Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Johtosääntö (oy:n hallitus) Karelia-ammattikorkeakoulun sisäiset säännöt Tutkintosääntö (oy:n hallitus) Toimintasääntö (rehtori) Johtosäännössä määrätään yhtiön ja ammattikorkeakoulun toiminnasta ja hallinnosta. Toimintasäännöllä määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä organisaatiosta ja johtamisesta johtosäännön puitteissa. Ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä annetaan ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä, lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita. Ammattikorkeakoulun prosessikuvaukset sekä muut ohjeistukset täydentävät tutkintosäännössä esitettyjä koulutustoiminnan menettelytapoja ja vastuita. 2 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ Ammattikorkeakouluilla on kolme lakisääteistä tehtävää: koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä aluekehitystehtävä. Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää ihin ja ylempiin ihin johtavia korkeakouluopintoja, ammatillisia erikoistumiskoulutuksia, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja muuta täydennyskoulutusta sekä toteuttaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin koulutuksiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai -kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Suomenkielisessä koulutuksessa opiskeleva opiskelija voi halutessaan tehdä opinnäytetyönsä englannin kielellä. 2.1 Koulutusalat ja tutkinnot Valtioneuvoston myöntämä toimilupa määrittelee Karelia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuut. Toimiluvan perusteella ammattikorkeakoulun tulee antaa ammattikorkeakouluopetusta seuraavilla aloilla: 1) kulttuuriala 2) luonnontieteiden ala 3) luonnonvara- ja ympäristöala 4) matkailu-, ravitsemis- ja talousala 5) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 6) tekniikan ja liikenteen ala

3 7) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Karelia-ammattikorkeakoulussa voi suorittaa liitteissä 1 ja 2 lueteltuja ja ja ylempiä ja. 2.2 Opetuksen suunnittelu Ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 2-5 ) on säädetty tutkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet ja yleinen rakenne. Opetussuunnitelmien laadinnan perustana ovat toimintaa ohjaavat lait ja säädökset, ammattikorkeakoulun strategiset valinnat, työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, opiskelijoiden oppimisvalmiudet sekä käytössä olevat resurssit. Opetussuunnitelmien pohjalta laaditaan vuosittaiset opetuksen toteutussuunnitelmat. Saapumisryhmäkohtaiset opetus- ja toteutussuunnitelmat löytyvät SoleOPS-järjestelmästä aloituslukuvuoden mukaan luokiteltuina. Opiskelijalla on oikeus opiskella pääsääntöisesti hänen saapumisryhmänsä mukaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutuspäälliköt vastaavat omien koulutusvastuidensa opintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Vararehtori hyväksyy tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumiskoulutusten opetussuunnitelmat toimialajohtajien esityksestä. Muiden kuin edellä mainittujen koulutusten opetussuunnitelmat hyväksyy toimialajohtaja tai vararehtori. Vararehtori päättää vuosittain lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivistä, jaksotuksesta sekä opetuksellisesta ajasta. 3 OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS 3.1 Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet Karelia-ammattikorkeakoulun toimiluvassa määritellään koulutusvastuut, joihin liittyviä tutkintoja ammattikorkeakoulun tulee antaa. Ammattikorkeakoulun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tavoitesopimuksessa määritellään tutkintotavoitteet koulutusaloittain. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päättää vuosittain toimiluvan ja tavoitesopimuksen perusteella valittavien opiskelijoiden määrästä ja aloituspaikkajaosta. Vararehtori päättää opiskelijavalintaperusteista. Opiskelijavalintaperusteiden lähtökohtana ovat valtakunnalliset, koulutusalakohtaiset suositukset, joita tarkennetaan tarvittaessa. 3.2 Opiskelijavalinta Yhteishaun opiskelijavalinnassa ja opiskelupaikan vastaanottamisessa noudatetaan Ammattikorkeakoululain (932/2014, 28, ) säännöksiä. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijoiksi erillishaun kautta. Ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijaksi hakevalla tulee olla suoritettuna vähintään 60 opintopistettä ja ylempää a suorittamaan hakevalla vähintään 20 opintopistettä kyseessä olevaan koulutukseen soveltuvia opintoja. Sosiaali- ja terveysalalle valittavilla tulee olla kyseiseen koulutukseen hyväksyttävä valintakoetulos sekä lainsäädännön vaatimat opiskelijaksi ottamisen edellytykset.

4 Siirto-opiskelijaksi voi hakea opiskelija, jolla on opiskeluoikeus suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ja joka on ollut läsnäolevana opiskelijana vähintään yhden lukukauden. Siirtoopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä niin, että tutkintonimike vaihtuu. Karelia-ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelija voi hakea korkeakoulun sisällä siirtoa toiseen saman alan koulutukseen niin, ettei tutkintonimike vaihdu. Tällöin kyse on koulutuksen vaihtajasta. Toimialajohtaja päättää ylempään on ja on johtavan koulutuksen, erikoistumiskoulutusten, ammatillisen täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoiden opiskelijavalinnoista. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi hakea oikaisua opiskelijavalintaan ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallitukselta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa opiskelijavalinnan tulosten julkistamisesta. Hallituksen on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. 3.3 Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen opiskelijaksi Ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ilmoittautumisen ja opiskeluoikeuden menettämisen käytännöissä noudatetaan Ammattikorkeakoululain (932/2014, ) säännöksiä. Tutkintoon johtava koulutus Opiskeluoikeuden saa tutkinnon laajuuden mukaiseksi opiskeluajaksi sekä yhdeksi vuodeksi välittömästi sen jälkeen. Opiskelijan on ilmoittauduttava joka lukuvuosi läsnä- tai poissaolevaksi. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän ei tee läsnä- tai poissaoloilmoitusta määräaikana. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. Opintojaan jatkavan opiskelijan on ilmoittauduttava opiskelijapalveluiden vuosittain erikseen määrittelemänä ilmoittautumisaikana. Opintojaan aloittavan opiskelijan on ilmoittauduttava opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Ilmoittautuminen tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos opiskeluoikeus kuitenkin päättyy joulukuussa, ilmoittautumisen voi tehdä vain syyslukukaudeksi. Ilmoittautumistieto on mahdollista muuttaa hakemuksesta opintoasiainpäällikön päätöksellä kesken lukuvuoden erityisen syyn perusteella. Erityisiä syitä voivat olla opiskelijan elämäntilanteessa tapahtuneet huomattavat muutokset, esimerkiksi oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen, äitiys- ja isyysloma sekä varusmies- tai siviilipalvelus. Hakemukseen on aina kun se on mahdollista liitettävä ko. viranomaisen kirjallinen todistus asiasta. Päätöksen muutoksesta tekee opintoasiainpäällikkö. Muuttunut ilmoittautumistieto tulee voimaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta lukien ja päättyy kuluvan lukuvuoden lopussa. Ennen opintonsa aloittaneet voivat ilmoittautua poissaolevaksi yhteensä korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi opintojen koko keston aikana. Opintonsa tai sen jälkeen aloittaneet voivat ilmoittautua poissaolevaksi 1. lukuvuonna vain seuraavista syistä: varusmies-, siviili- tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus; äitiys-, isyys- tai vanhempainloma; oma sairaus tai vamma, joka estää opiskelun. Muiden kuin edellä mainittujen syiden takia voivat edellä mainittuna aikana opintonsa aloittaneet opiskelijat ilmoittautua poissaolevaksi enintään kahden lukukauden ajaksi koko opintojen keston aikana.

5 Poissaoleva tai opiskeluoikeutta vailla oleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai tentteihin, suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai saada ohjausta opinnäytetyöhön. Ilman opiskeluoikeutta opiskelija ei voi saada tutkintoa. Opiskeluoikeuden päättyessä opintoasiainpäällikkö voi hakemuksen perusteella myöntää tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijalle jatkoaikaa opintojen loppuunsaattamiseen. Jatkoajan pituus määräytyy jäljellä olevien, päätoimisesti suoritettavien opintojen mukaan. Hakemus on tehtävä ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Sosiaali- ja terveysalan sekä musiikkipedagogiopiskelijoiden opiskeluoikeudesta on säädetty erikseen (932/2014, 33 36, 39 ). Lakia sovelletaan jälkeen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osalta opintonsa aloittaneisiin ja musiikkipedagogiikkaan suuntautuvien opiskelijoiden osalta jälkeen opintonsa aloittaneisiin. Sosiaali- ja terveysalan sekä musiikkipedagogiikan opiskelijoiden opiskeluoikeus voidaan pidättää, peruuttaa ja palauttaa a) opintoihin soveltumattomuuden, b) terveydentilan ja toimintakyvyn, c) rikosrekisterimerkinnän tai d) aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen salaamisen perusteella. Näiden säädösten soveltaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa. Opintoasiainpäällikkö voi hakemuksen perusteella palauttaa opiskeluoikeuden pääsääntöisesti seuraavan lukukauden alusta lukien. Opiskeluoikeutta ei suoraan palauteta koulutuksesta eronneelle. Eronnut opiskelija voi jatkaa opintojaan avoimessa ammattikorkeakoulussa ja saatuaan tutkintoon vaadittavat opinnot suoritetuiksi, hakea opintoasiainpäälliköltä opiskeluoikeuden palauttamista. 4 OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA 4.1 Opinto-ohjaus Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaus perustuu ammattikorkeakoulun erilliseen ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmaan. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta koko opintojensa ajan. Ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat, opettajatuutorit ja muut opettajat yhteistyössä muun henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. 4.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus hyödyntää aiempaa osaamistaan osana tutkintoa riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Opiskelijan on mahdollista hakea aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoa. Ammattikorkeakoulun aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavat on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa. Opintojen hyväksilukemisessa noudatetaan Ammattikorkeakoululakia (932/2014, 37 ). Opiskelija voi hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukua nykyiseen tutkintoonsa. Pääsääntöisesti voidaan hyväksilukea alle 10 vuotta vanhoja opintoja. Aiempien opintojen hyväksilukeminen tapahtuu korvaamalla tai sisällyttämällä. Korvaamisella tarkoitetaan tutkintoon kuuluvan opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaamista sisällöltään samanlaisilla tai samaa osaamista tuottaneilla korkeakouluopinnoilla. Mikäli koulutuksen tavoitteiden ja tutkinnon profiilin saavuttaminen ei muutu, voidaan yksittäisiä opintojaksoja korvata myös sisällöltään erilaisilla opintojaksoilla. Sisällyttämisellä tarkoitetaan tutkintoon soveltuvien korkeakouluopintojen liittämistä osaksi täydentävän osaamisen tai vapaasti valittavia opintoja. Muulla tavoin hankittu

6 osaaminen osoitetaan näytön avulla. Koulutuspäällikkö päättää hyväksiluvuista, korvaavuuksista ja sisällyttämisestä opiskelijan hakemuksen perusteella aihealueen opettajan esityksestä. Opiskelija voi erityisistä syistä hakea vapautusta tutkintoon kuuluvista opinnoista. Rehtori päättää opinnoista vapauttamisesta koulutuspäällikön esityksestä. Kieliopinnoista vapauttaminen (ks. kohta 4.7). Opinnäytetyö voidaan hyväksilukea, mikäli opiskelijalla on koulutusalaan liittyvä tai muuten koulutusalalle soveltuva aiempi korkeakoulutuksessa tehty opinnäyte. Koulutuspäällikkö päättää opiskelijan hakemuksen perusteella opinnäytetyön osittaisesta tai koko työtä koskevasta korvaavuudesta tapauskohtaisesti vastuuopettajan esityksestä. Varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa hankitusta osaamisesta voi hakea hyväksilukua ammattikorkeakoulun AHOT-menettelyn mukaisesti. Varusmiespalvelukseen sisältyvästä aliupseerikoulutuksesta voidaan opiskelijan hakemuksen perusteella sisällyttää opintoihin korkeintaan kolme opintopistettä ja upseerikoulutuksesta korkeintaan kuusi opintopistettä, mikäli palvelusaika on päättynyt vuoden 1999 jälkeen. Opiskelijakunta- ja tuutoritoimintaan liittyviä opintosuorituksia voi sisällyttää tutkintoon korkeintaan 15 opintopistettä. Joensuun urheiluakatemiaan valituilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus opintojen sekä huippu-/kilpaurheilu-uran sujuvaan yhdistämiseen. Opiskelijat voivat sisällyttää Urheiluakatemian järjestämään ohjattuun valmennukseen osallistumisen osaksi tutkintoaan. Sisällytettävien opintojen kokonaismäärä voi olla enintään 15 opintopistettä. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija voi hakea opintojen hyväksilukua ainoastaan osaamisen näytöllä. 4.3 Opintojaksolle ilmoittautuminen ja hyväksyminen Kaikki tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat ilmoittautuvat kaikille opintojaksototeutuksille SoleOPS-järjestelmää käyttäen. Kesä- ja syyslukukauden opintojaksototeutuksiin ilmoittaudutaan ja kevätlukukauden opintojaksototeutuksiin Mikäli opintojaksototeutukseen ei ole riittävästi ilmoittautuneita, opintojaksototeutus voidaan perua tai siirtää toteutettavaksi myöhempään ajankohtaan. Opiskelijat hyväksytään opintojaksototeutuksille seuraavasti: - Ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen opintoihin kuuluvilla opintojaksoilla etusija on niillä opiskelijoilla, joiden tutkinnon pakollisiin opintoihin kyseinen opintojakso kuuluu. - Mikäli opintojaksototeutukseen ei voida ottaa kaikkia ilmoittautuneita, on opettajan määriteltävä perusteet opiskelijoiden valitsemiseksi. Opettaja hyväksyy opiskelijat opintojaksototeutukselle viimeistään kaksi viikkoa ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. 4.4 Arviointiperusteet ja opintojakson uusiminen Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu ammattikorkeakoulun yhteisiin arviointikriteereihin. Niissä määritellään kiitettävän, hyvän ja tyydyttävän osaamisen yleiset kriteerit. Opiskelun eri vaiheessa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee

7 koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointiperusteiden ja -menetelmien valinnan lähtökohtina ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet. Opettajan tulee viimeistään opintojakson alkaessa esittää kirjallisesti opintojen arviointiperusteet. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3 4), tyydyttävä (1 2), hylätty (0) tai käyttämällä hyväksytty-arviointia (H). Korvattavissa opinnoissa käytetään samaa arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla Karelia-ammattikorkeakoulussa. Mikäli korvaavan opintosuorituksen arviointiasteikko poikkeaa 5 1 -asteikosta, tulee arvosana muuntaa tähän asteikkoon sopivaksi. Mikäli sisällytettävä opintojakso on arvioitu asteikolla 5 1, käytetään hyväksiluvussa vastaavaa asteikkoa. Muussa tapauksessa sisällytetyt opinnot arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). Tutkintoon johtavan koulutuksen opintojakson voi suorittaa samoilla tutkintovaatimuksilla kolme kertaa opettajien määritteleminä koepäivinä. Näistä ensimmäinen suorituskerta liittyy toteutukseen ja kaksi muuta ovat uusintoja. Tämän jälkeen opintojakson voi uusia mahdollisesti muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Tentti- tai muussa arviointitilanteessa opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran tutkinnon laajuuden mukaisena aikana (esimerkiksi sairaanhoitajaopinnoissa 3,5 vuoden aikana). Opintojakson arvosanaa voi korottaa samoilla vaatimuksilla vuoden sisällä viimeisen suorituksen määräajasta lukien. Sen jälkeen arvosanaa voi korottaa, mikäli sama opintojakso on tarjolla. Tällöin korotus tapahtuu voimassa olevilla vaatimuksilla. Jos korotus ei onnistu, jää aikaisempi arvosana voimaan. 4.5 Arviointien merkitseminen ja opintosuoritusten arkistointi Opintosuoritukset on opettajan arvioitava ja arviointi tallennettava opintosuoritusrekisteriin mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen viikon (21 päivää) kuluessa tentistä tai muusta arviointitilanteesta (esimerkiksi oppimistehtävän palauttamisesta). Opettajien vapaajaksojen ajat katkaisevat määräajan kulumisen. Harjoittelun ja opinnäytetöiden suhteen noudatetaan samaa aikataulua. Opinnäytetyön arvioivat ohjaaja ja tarkastaja, joiden tulee antaa arvioinnista kirjallinen lausunto. Opintosuoritusrekisteriin merkittävän opintototeutuksen arviointipäivämäärä on opintojakson päättymispäivä. Mikäli opintojen suoritukseen liittyy tentin tai harjoittelun lisäksi palautettavia oppimistehtäviä, on opiskelijan palautettava ne viimeistään opintojakson tai harjoittelun päättyessä ellei opettajan kanssa muuta erikseen sovita. Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson normaalin toteutuksen ulkopuolella, on arviointipäivämäärä tentin tai muun suorituksen suorituspäivä tai oppimistehtävän palautuspäivä. Opinnäytetyöt säilytetään pysyvästi. Kaikki muut opintosuoritukset säilytetään vähintään kuusi kuukautta. Opintojaksojen vastuuopettajat vastaavat opintosuoritusten säilyttämisestä. Hyväksyttyjä opintosuorituksia ei poisteta rekisteristä. Virallisesti allekirjoitetun otteen opintosuoritusrekisteristä saa Opiskelijapalveluista. 4.6 Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. (932/2014) 37 ja 57 ).

8 Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukupäätökseen tyytymättömällä opiskelijalla on oikeus vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutuspäälliköltä. Opintosuorituksen arviontia koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija on saanut arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltamisen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Opettajan/koulutuspäällikön on annettava kirjallinen päätös perusteluineen 14 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen esittämisestä. Opiskelija, joka on tyytymätön opettajan/koulutuspäällikön päätökseen, voi hakea opintosuorituksensa arviointiin/ hyväksilukupäätökseen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tietoonsa opettajan/koulutuspäällikön päätöksen. Tutkintolautakunnan on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa. 4.7 Kielitaitovaatimukset Ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien jen kielitaitovaatimukset on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014, 7 ). Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ja kaksikielisellä virka-alueella valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kielen taito arvioidaan seuraavasti: 1) jälkeen opinnot aloittaneilla suomen/ruotsin kielen hyvä/tyydyttävä suullinen taito ja hyvä/tyydyttävä kirjallinen taito, ja 2) ennen opinnot aloittaneilla yksi arvosana hyvä/tyydyttävä. Asetuksessa säädetyistä ammattikorkeakouluopintojen kielitaitovaatimuksista osittaisesta tai kokonaan vapauttamisesta päättää rehtori opintoasiainpäällikön esityksestä. 4.8 Harjoittelu Ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelujaksoista tehdään aina ennen harjoittelun alkamista kirjallinen sopimus ammattikorkeakoulun omalle harjoittelusopimuslomakkeelle. Harjoittelusopimukset allekirjoittaa harjoittelusta vastaava opettaja. Sosiaali- ja terveysalan harjoitteluun liittyvät puitesopimukset allekirjoittaa toimialajohtaja. Kansainväliseen vaihtoon liittyvät harjoittelusopimukset allekirjoittavat kansainvälisten asioiden suunnittelija ja kv-koordinaattori. Yksityiskohtaiset harjoittelun tavoitteet, laajuus, sisältö, toteutustapa ja arviointi määritellään koulutuskohtaisesti. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin liittyvän harjoittelun yhteiset käytännöt on kuvattu erillisessä harjoitteluohjeistuksessa. 4.9 Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

9 Opinnäytetyön tulee liittyä kyseisen tutkinnon keskeisiin sisältöihin ja alan ammattikäytäntöihin. Se voi olla myös osa yksi- tai monialaista, ryhmätyönä tehtävää projektia tai tutkimusta, jolloin on kuitenkin voitava osoittaa kunkin opiskelijan itsenäinen panos opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiutta tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan ja ammatilliseen viestintään. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 opintopistettä. Opinnäytetyön arvioinnissa noudatetaan arviointiasteikkoa 5 1 sekä käytetään ammattikorkeakoulun yhteisiä arviointiperusteita ja -lomaketta. Opinnäytetyö tehdään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ellei toimialajohtaja opiskelijan hakemuksesta erityisestä syystä muuta päätä. Opinnäytetyöt ovat julkisia asiakirjoja ja niiden liiteaineistossa voi olla opinnäytetyöhön liittyviä muita julkisia tai ei-julkisia dokumentteja. Liiteaineiston olemassaolo tulee todentaa opinnäytetyön julkisessa osassa. Opinnäytetyön arvioinnissa voidaan huomioida vain julkinen osa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin liittyvät käytännöt on kuvattu tarkemmin erillisessä opinnäytetyöohjeistuksessa Täydentävän osaamisen opinnot ja vapaasti valittavat opinnot Tutkinnon laajuutta vastaavana normiopiskeluaikana opiskelija voi suorittaa opetussuunnitelmassa määriteltyä laajuutta suuremman määrän opintoja edellyttäen, että ylimääräiset opinnot eivät estä määräajassa valmistumista. Syksyllä 2014 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opetussuunnitelmat koostuvat ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen kokonaisuuksista. Ydinosaamisen opinnot ovat koulutusvastuukohtaisia pakollisia opintoja. Täydentävän osaamisen opinnot ovat tutkintoon sisältyviä valinnaisia opintoja, joiden avulla opiskelijat voivat laajentaa tai syventää ydinosaamistaan. Täydentävän osaamisen opintojen laajuus on tutkinnosta riippuen opintopistettä. Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneiden on johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat sisältävät vapaasti valittavia opintoja. Niiden laajuus on määritelty opetussuunnitelmissa. Vapaasti valittavat opinnot voi jokainen opiskelija valita omien osaamistavoitteidensa perusteella henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti (HOPS). Vapaasti valittaviksi opinnoiksi hyväksytään pääsääntöisesti opintojen aikana suoritettavat, tutkintoa ja ammatillista kasvua tarkoituksenmukaisesti täydentävät ammattikorkeakoulun omaan tarjontaan kuuluvat opinnot sekä muualla tarjottavat korkeakoulutasoiset opinnot. Ylempien jen vapaasti valittavien opintojen laajuus määritellään opetussuunnitelmassa ja opintojen sisältö henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa Kypsyysnäyte Asetuksen (1129/2014) 8 perusteella opiskelijan on tutkintoaan varten kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte on kirjallinen tuotos, joka liittyy opinnäytetyössä käsiteltyyn aihekokonaisuuteen. Kypsyysnäyte suoritetaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty hyväksyttäväksi opinnäytetyön ohjaajalle ja tarkastajalle. Kypsyysnäytteen suorittamisesta tulee merkintä opiskelijan opinnäytetyön arviointilomakkeeseen ja tutkintotodistukseen.

10 Kypsyysnäytteen aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa vaan se arvioidaan hyväksytty/hylätty. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai muulla kuin suomen kielellä, tai on saanut luvan tehdä opinnäytetyön muulla kuin kyseisen koulutuksen opetuskielellä, päättää toimialajohtaja kypsyysnäytteen kielen. Mikäli opiskelija saa aiempien suoritusten perusteella koko opinnäytetyötä koskevan korvaavuuden ja hän on aiemmissa opinnoissaan suorittanut myös opinnäytetyöhönsä liittyvän kypsyysnäytteen, uutta kypsyysnäytettä ei vaadita. Osittaisen korvaavuuden osalta kypsyysnäyte vaaditaan Suoritusvilppi Kaikenlainen vilppi tentti- tai muussa arviointitilanteessa on kielletty. Vilpiksi katsotaan myös kirjallisen tai muun opintosuorituksen plagiointi. Vilppiin syyllistynyt opiskelija voidaan poistaa tentti- tai muusta arviointitilanteesta välittömästi, ja hänen suorituksensa voidaan hylätä. Opintosuoritus voidaan hylätä myös silloin, kun vilppi tai plagiointi havaitaan vasta suorituksen luovuttamisen jälkeen. Hylkäämisen lisäksi vilppi tai plagiointi voi johtaa myös kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Opettajan on raportoitava vilpin tai plagioinnin vuoksi hylkäämistään opintosuorituksista toimialajohtajalle. Opettajan on vilppiepäilyn johdosta kuultava opiskelijaa. Opettajan on käynnistettävä kurinpitomenettely, mikäli kuulemisen jälkeen suoritusvilpistä jää perusteltu epäily Kurinpitomenettely Opiskelijoihin liittyvissä kurinpitomenettelyissä sovelletaan ammattikorkeakoululakia (932/2014, 38 ). Opiskelijan osallistuminen opetukseen tai muuhun ammattikorkeakoulun järjestämään tilaisuuteen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Päätöksen asiasta tekee toimialajohtaja. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitotoimiin liittyvän asian ratkaisemista. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi osakeyhtiön hallitus. Huumausainetestauksessa noudatetaan ammattikorkeakoululakia (932/2014, 36 ), jonka säädösten soveltaminen on kuvattu erillisessä ohjeessa. Ammattikorkeakoulussa toimii erillinen työryhmä, joka on keskeinen toimija käsiteltäessä ja päätettäessä opiskelijan päihteiden väärinkäyttöön, päihteiden vaikutuksen alaisena olemiseen ja huumausainerikoksiin liittyvistä asioista (Ohje opiskelijoiden päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä). 5 VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja erikoistumiskoulutusten suorittamisen perusteena on opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen.

11 5.1 Tutkintotodistukset Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkinnon saamista varten on kaikkien suoritusten oltava opintosuoritusrekisterissä. Tutkinnon hyväksyy asianomaisen koulutusvastuun koulutuspäällikkö. Opintoasiainpäällikkö vahvistaa vuosittain valmistumisaikataulun ja opiskelijapalvelut tiedottaa siitä ja muista valmistumiseen liittyvistä käytänteistä opiskelijaportaali Pakissa. Tutkintotodistukset allekirjoittaa ammattikorkeakoulun rehtori. Tutkintotodistuksen liitteenä olevan opintosuoritusrekisteriotteen ja Diploma Supplement -asiakirjan allekirjoittaa koulutuspäällikkö. 5.2 Muun koulutuksen todistukset Erikoistumiskoulutusten ja muiden laajojen opintokokonaisuuksien todistukset allekirjoittaa vararehtori. Näiden todistuksen liitteenä olevat opintorekisteriotteet allekirjoittaa opintosihteeri. Muun täydennyskoulutuksen todistukset allekirjoittaa toimialajohtaja.

12 Liite 1 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOON JOHTAVAT KOULUTUKSET, TUTKINNOT JA TUTKINTONIMIKKEET JÄLKEEN ALKAVASSA KOULUTUKSESSA Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014). Alla olevassa taulukossa on määritelty ammattikorkeakoulun koulutukset, tutkinnot ja tutkintonimikkeet jälkeen alkavassa koulutuksessa. Aiemmin alkaneiden koulutusten osalta noudatetaan liitettä 2. a) ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Hakukohde Laajuus, op Sosiaali- ja terveysalan ylempi Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Tutkintonimike 90 - Bioanalyytikko (ylempi AMK) Master of Health Care tai - Fysioterapeutti (ylempi AMK Master of Health Care tai - Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care tai - Sosionomi (ylempi AMK) Master of Social Services tai - Terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care Tekniikan ylempi Liiketalouden ylempi Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaaminen johtaminen Insinööri (ylempi AMK)/ metsätalousinsinööri (ylempi AMK), uusiutuva energia Tradenomi (ylempi AMK), johtaminen ja liiketoimintaosaaminen 60 - Insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering 60 - Insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering tai - Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) Master of Natural Resources 90 - Tradenomi (ylempi AMK) Master of Business Administration b) ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Hakukohde Laajuus, Tutkintonimike op Kulttuurialan Musiikkipedagogi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Bachelor of Culture and Arts Medianomi (AMK) Medianomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts Luonnonvara-alan Metsätalousinsinööri (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources

13 Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulu-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan Restonomi (AMK) Restonomi (AMK) Bachelor of Hospitality Management Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care Sosionomi (AMK) Sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services Terveydenhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care Tekniikan Liiketalouden Insinööri (AMK), energiaja ympäristötekniikka Insinööri (AMK), konetekniikka Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennustekniikka Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, talotekniikka Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka Bachelor of Business Administration, Degree Programme for International Business Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Insinööri (AMK) Insinööri (AMK) Insinööri (AMK) Insinööri (AMK) Insinööri (AMK) Tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration Tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration Tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration

14 Liite 2 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSOHJELMAT, TUTKINNOT JA TUTKINTONIMIKKEET ENNEN ALKANEESSA KOULUTUKSESSA Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014). Liitteessä 2 on määritelty ammattikorkeakoulun t, tutkinnot ja tutkintonimikkeet ennen alkaneessa koulutuksessa. Tämän ajankohdan jälkeen alkavissa koulutuksissa noudatetaan liitettä 1. a) ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Koulutusohjelma Laajuus, op Sosiaali- ja terveysalan ylempi Tekniikan ylempi Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen Teknologiaosaamisen johtamisen Ympäristöteknologian Tutkintonimike 90 bioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Health Care tai fysioterapeutti (ylempi AMK, Master of Health Care tai sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care tai sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services tai terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care 60 insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering 60 insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering b) ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Koulutusohjelma Laajuus, Tutkintonimike op Kulttuurialan Degree Programme in Design 240 muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts Kuvataiteen 240 kuvataiteilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts Muotoilun 240 muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts Musiikin 270 musiikkipedagogi (AMK) tai muusikko (AMK) Bachelor of Culture and Arts Luonnonvara-alan Matkailu- ja ravitsemisalan Viestinnän 240 medianomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts Maaseutuelinkeinojen 240 agrologi (AMK) Bachelor of Natural Resources Metsä- ja puutalouden markkinoinnin Metsätalouden 240 metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources 240 metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources Matkailun 210 restonomi (AMK) Bachelor of Hospitality Management

15 Sosiaali- ja terveysalan Tekniikan Liiketalouden Bioanalytiikan Fysioterapian Hoitotyön Sosiaalialan Kone- ja tuotantotekniikan Muovitekniikan Puutekniikan Rakennustekniikan Sähkötekniikan Tietotekniikan Ympäristöteknologian Degree Programme in International Business Liiketalouden Tietojenkäsittelyn 210 bioanalyytikko (AMK) Bachelor of Health Care 210 fysioterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care 210/240 sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care 210 sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services 240 insinööri (AMK) 240 insinööri (AMK) 240 insinööri (AMK) 240 insinööri (AMK) 240 insinööri (AMK) 240 insinööri (AMK) 240 insinööri (AMK) 210 tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration 210 tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration 210 tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration