Peruspäiväraha

Transkriptio

1 Peruspäiväraha

2 Sisällysluettelo Peruspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Peruspäiväraha - Lapsikorotus - Korotusosa - Kolmen vuoden työhistorian perusteella - Pitkän työuran päätyttyä - Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta - Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys - Muutosturvalisä - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset - Työtön työhakija - Työmarkkinoilla olon esteet - Päätoiminen yritystoiminta - Kuka on yrittäjä? - Muutokset yritystoiminnassa - Päätoiminen opiskelu - Muutokset opiskelussa - Työmarkkinoilta poissaolo - Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet - Koulutusta vailla olevat nuoret - Erityiset edellytykset - Palkansaajan työssäoloehto - Työssäoloehdon täyttyminen - Työssäoloehtoon luettava työ - Työn vakuutuksenalaisuus - Työaika - Palkka - Työssäoloehdon tarkastelujakso - Alkamisajankohta - Pidentäminen - Yrittäjän työssäoloehto - Luettava yritystoiminta - Tarkastelujakso - Alkamisajankohta - Pidentäminen - Voimassaolo - Työmarkkinoilla vai ei? - Hyväksyttävä syy poissaololle - Poissaolon yhdenjaksoisuus - Poissaolon selvittäminen 2

3 - Omavastuuaika - Alkaminen - Täyttyminen - Esimerkkejä - Luettavat päivät - Ei-luettavat päivät - Voimassaolo - Ei omavastuuaikaa - Työllistymistä edistävät palvelut - Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta - Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta - Oma sairaus - Lapsen sairaus - Muu syy - Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset - Kulukorvaukset - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Enimmäismaksuaika - Peruspäiväraha - Kauden alkaminen alusta - Lisäpäiväoikeus - Ennen 1950 syntyneet - Vuonna syntyneet syntyneet tai sen jälkeen syntyneet lukien - Maksaminen enimmäisajan estämättä palvelun ajalta lukien - Korotusosa kolmen vuoden työhistorian perusteella - Korotusosa pitkän työuran päätyttyä - Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta - Muutosturvalisä - Kv-säännökset - Soveltamisala - Vastuumaa - Vakuutus- ja työskentelykaudet - Perheenjäsenet - Työnhaku EU-maasta - Työnhakijaksi EU-maahan - Työnhakijaksi EU-maasta - Yhteyslaitokset - Yleiset edellytykset - Suomessa asuminen - Ikä - Työkyvyttömyys - KEL 12 4 mom työkyvyttömyyseläke - Ulkomaan työkyvyttömyyseläke - Enimmäisaika sairauspäivärahaa - Sairauspäivärahan omavastuuaika - Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset - Irtisanomisajan palkka 3

4 - Vuosiloma-ajan palkka - Työajan lyhentäminen - Jaksotukset - Lomakorvaus - Taloudellinen etuus - Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen - Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely - Rahakorvaus - Rahakorvauksen jaksotusmenettely - Yritysomaisuuden myyntivoitto - Milloin myyntivoitto jaksotetaan? - Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? - Myyntivoiton selvitys - Tasetarkastelu - Myyntivoiton määrittely - Myyntivoiton jaksotusmenettely - Jaksotuksen alkamisajankohta - Jaksotuksen enimmäisaika - Työriita - Suhde muihin etuuksiin - Estävät etuudet - Vähennettävät etuudet - Etuoikeutetut etuudet - Lasten kotihoidon tuki - Puoliso - Ulkomailta maksettavat etuudet - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset - Hakumenettely EU/ETA-työnhaun aikana - Määrä - Peruspäiväraha - Lapsikorotukset - Korotusosa - Muutosturvalisä 4

5 - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Määräytymisperusteet - Vähennettävät sosiaalietuudet - Lasten kotihoidon tuki - Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu - Sovitteluperusteet - Osa-aikatyö - Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide - Viikoittaisen työajan lyhentäminen - Satunnainen kokoaikatyö - Yritystoiminnasta saatu tulo - Sovittelujakso - Tavanomainen sovittelujakso - Erityinen sovittelujakso - Työaikatarkastelu - Työaika - Työajan tarkastelujakso - Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö - Työajan lyhentäminen lomautuksella - Jaksotyö - Soviteltava tulo - Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla - Tulo erityisellä sovittelujaksolla - Tulojen kohdentaminen - Ansaintaperiaate - Maksuperiaate - Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle - Määrän laskenta ja suojaosa - Ennakkomaksu - Tulot ja vähennykset - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen - Tulojen selvittäminen - Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa - Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin - Yritystoiminnan tulojen tarkistaminen - Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi - Uusi hakemus ja yrittäjä - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Korkotulot - Vuokratulot - Kuolinpesä ja perintö - Sosiaalietuudet - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kv-asioiden käsittelypaikka 5

6 - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet - Lausunnon piiriin kuuluvat asiat - Lausunnon voimassaolo - Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita - Tiedotteet - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Käsittelytakuu - Päätöksensaajat - Maksaminen - Maksaminen (sisältö) - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Kuolinpesä - Etuuspäivien määrä viikossa - Maksujaksot - Ennakkomaksumenettely - Maksaminen muulle kuin hakijalle - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Kunta - Elatuksen turvaaminen - Ennakkona myönnetty toimeentulotuki - Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella - Kela - Perittävän määrän laskeminen - Perittävän määrän laskeminen - Työttömyyskassa - Maksaminen ulosottoviranomaiselle - Ennakonpidätys - Perusteet - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Työttömyysturva ja koulutusetuudet - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta 6

7 - Maksaminen EU ETA-työnhaun aikana - Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta - Työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Muutokset perhesuhteissa - Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa - Muutokset yritystoiminnan tuloissa - Muutokset muissa sosiaalietuuksissa - Muita tarkistustilanteita - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Liikamaksu (sisältö) - Regressimenettely - Sairauspäiväraha - Kuntoutusraha - Kansaneläke ja työeläkkeet - Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki - Tapaturmavakuutuksen päiväraha ja tapaturmaeläke - Työttömyyskassan etuudet - Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki - Pienin perittävä määrä - Palautusten valvonta ja oikaiseminen - Liian suuret palautukset - Liian pienet palautukset - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) * Tekninen ohje * Koulutus - Työttömyysturvan asiantuntijakoulutus - Työttömyysturvan koulutus - peruskalvot - Vanhat koulutusmateriaalit - Työttömyysturvan täydennyskoulutus Työttömyysturvan täydennyskoulutus jne - Työttömyysturvan täydennyskoulutus 9. ja Kv-asioiden OIWA-koulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Lync- koulutus Sähköinen lausuntopyyntö Lync -koulutus Sähköinen lausuntopyyntö Lync -koulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Lync -koulutus

8 Dokumentit Peruspäiväraha Peruspäiväraha Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 8

9 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Peruspäivärahan tavoitteena on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo työnhaun aikana. Etuuden osat Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan peruspäivärahaan voidaan liittää lapsikorotus sekä tiettyjä työsuhteen päättymisen, työhistorian tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksettavia osia. Peruspäivärahan lisäksi voidaan maksaa myös kulukorvausta. Peruspäiväraha Peruspäiväraha Peruspäiväraha on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus. Lapsikorotus Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6 ) 9

10 Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/ ) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EYlainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Korotusosa Korotusosa Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna korotusosalla. Korotusosaa voidaan maksaa lukien joko pitkän työuran perusteella ja työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta asti voimassa ollut 20 päivän korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa siirtymäajan saakka jäljempänä mainituilla perusteilla. Peruspäivärahan korotusosat ja muutosturvalisä 10

11 Kolmen vuoden työhistorian perusteella Korotusosa työttömyyden alkaessa kolmen vuoden työhistorian perusteella lukien kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa 20 päivän korotusosaa koskeva lainkohta (TTL 1290/ luku /1188) kumotaan. Kuitenkin, jos työnhakijan työttömyyspäivärahakauden enimmäisaika alkaa viimeistään tai sitä ennen, hänelle voidaan maksaa jäljellä olevia 20 päivän korotusosapäiviä kolmen vuoden työhistorian perusteella vielä saakka, mikäli edellytykset muuten täyttyvät. Esimerkki 1 A:n enimmäisaika on alkanut ja hän on täyttänyt työttömyyden alkaessa maksettavan korotusosan saamisen edellytykset. A:lle maksetaan korotusosaa työttömyyden alkaessa saakka 10 päivältä. A menee työllistymissuunnitelmassa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun väliseksi ajaksi, jolloin hän saa korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. A:lle maksetaan jälleen lukien jäljellä olevat 10 päivää korotusosaa työttömyyden alkamisen perusteella voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan korotusosaa voidaan maksaa työnhakijalle, joka on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista (TTL 1290/ luku 3 ). Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa työttömyyspäivärahakauden 500 päivän enimmäisaikana enintään 20 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Työssäolovaatimus täyttyy, kun henkilö on ollut työsuhteessa yhteensä vähintään kolme vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työsuhteiden kestolle tai työajalle työsuhteen aikana ei ole asetettu mitään edellytyksiä. Myöskään sillä ei ole merkitystä, milloin työ on tehty tai miksi työsuhde päättyi. Vaadittavaan kolmen vuoden työhistoriaan voidaan lukea kaikki työ- tai virkasuhteessa tehty työ ilman mitään rajoituksia. Myös ulkomailla tehty työ voidaan lukea työssäoloedellytykseen, jos työ on ollut vakuutettua ja hakija esittää työstä todistuksen. Sen sijaan YEL- tai MYELvakuutettua työtä ei voida lukea työhistoriaan. Työskentelyyn rinnasteisia aikoja ei voida ottaa huomioon laskettaessa työhistorian täyttymistä. Erilaisista vapaista, kuten perhevapaista, johtuvat poissaolot luetaan työssäolovaatimukseen, jos henkilöllä on sinä aikana voimassa oleva työsuhde. Maksaja tutkii työhistorian täyttymisen. Koska kyseessä on lyhytaikainen, vain 20 päivältä maksettava etuus, tulisi työssäoloajan selvittämisessä pyrkiä siihen, että se ei tarpeettomasti viivästytä hakemuksen käsittelyä. Voit selvittää työssäoloaikaa esimerkiksi työtodistuksilla tai muulla työnantajan laatimalla luotettavalla selvityksellä sekä eläketurvakeskuksen rekisteritiedoilla. Mikäli työ- ja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi, että henkilö kuuluu muutosturvan piiriin, ja henkilö itse on hakemuksessaan ilmoittanut kolmen vuoden työhistorian täyttyneen, voit katsoa työhistoriaedellytyksen selvitetyksi. Muutosturvan piiriin kuulumisen edellytyksenä on aina vähintään kolmen vuoden työhistoria. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii työssäoloajan työnhakijan tai työnantajan esittämän luotettavan selvityksen perusteella, joten kolmen vuoden työhistoria voidaan katsoa luotettavasti selvitetyksi. Jos asiakas itse ei ole hakemuksessaan ilmoittanut 11

12 Esimerkki 1 kolmen vuoden työhistorian täyttyneen, mutta työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi muutosturvan piiriin kuuluminen, tarkista asiakkaalta, onko työhistoria täyttynyt. Kolmen vuoden työhistorian tulee täyttyä silloin, kun työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika alkaa. Jos työhistoriaedellytys täyttyy päivärahakauden jo kuluessa, oikeus korotusosaan alkaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen ja 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta. Kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettava korotusosa on tarkoitettu lähtökohtaisesti työttömyysajan alkuun, mutta jos työnhakija saa korotusosaa sen perusteella, että hän on työllistymissuunnitelman mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa, voidaan kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavat korotusosapäivät maksaa myöhemminkin työttömyyden jatkuessa. Jos työnhakija täyttää työttömäksi jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset, hänellä ei ole oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan. Tämä koskee vain sitä työttömyysjaksoa, jonka alkaessa työnhakija on täyttänyt pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20 vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon. A irtisanotaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. A on ennen työnsä menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta, joten hän täyttää pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytykset. A:lla ei siten ole oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan. A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran perusteella ainoastaan yhdeltä päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää palkansaajan työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. A:lle syntyy nyt oikeus korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella 20 päivän ajalta. Lisäksi hänellä on oikeus 200 korotusosapäivään työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja vielä jäljellä oleviin 99 korotusosapäivään pitkän työuran perusteella. Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa henkilölle, joka on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Yrittäjälle kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa ei voida maksaa. Korotusosaa voidaan maksaa myös lomautetulle henkilölle. Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa alkaen. Korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, jonka päivärahakauden enimmäisaika alkaa tai sen jälkeen. Jos henkilön peruspäivärahan 500 päivän enimmäisajan ensimmäinen maksettu päivä on tai sen jälkeen, hänellä on oikeus korotusosaan. Vaikka hakija olisi jäänyt työttömäksi jo ennen lain voimaan tuloa , mutta ensimmäinen peruspäivärahapäivä maksetaan vasta lain voimassa ollessa, voidaan korotusosaa maksaa. Merkitystä ei ole sillä, mistä syystä päivärahaa ei ole maksettu heti työttömyyden alettua. 12

13 Pitkän työuran päätyttyä Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Korotusosa pitkän työuran päätyttyä lukien voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan korotusosaa maksetaan yhteensä enintään 90 päivältä työnhakijalle, jonka työsuhde on päättynyt tai sen jälkeen. (ks. Enimmäismaksuaika). Korotusosan maksamisen edellytyksenä on (TTL 6 luku 3 a ), että työnhakija on jäänyt työttömäksi sen vuoksi, että: hänen työsopimuksensa on irtisanottu ja irtisanominen ei ole työttömyysturvalain 2 a luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hänen syytään; tai hän on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää; tai hän on jäänyt työttömäksi määräaikaisesta työsuhteesta, jonka hän on aloittanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteen päätyttyä työsopimuksen irtisanomiseen eikä irtisanominen ole hänen syytään. Edellytyksenä on siten, että työntekijä ei ole ilman pätevää syytä eronnut työstään tai itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen (TTL 2 a 1 1 mom.). Korotusosan edellytyksenä ei ole työn menettäminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työsuhteen irtisanomisen riitauttaminen ei vaikuta korotusosan maksamiseen. Oikeus korotusosaan määräaikaisen työsuhteen päätyttyä säilyy, vaikka määräaikaisia työsuhteita on peräkkäin useita. Kun työntekijä on jatkanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa välittömästi työsuhteen päätyttyä, katsotaan hänen jääneen työttömäksi, kun määräaikainen työsuhde päättyy. Lisäksi korotusosan maksaminen edellyttää, että: työttömäksi jäänyt ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä; ja hänellä on työsuhteen päättyessä vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa. Korotusosan myöntämisen edellytyksenä olevaan 20 vuoden työssäoloaikaan ei lasketa sellaista aikaa, jonka perusteella työnhakijalle on aiemmin myönnetty korotusosaa. Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä estynyt olemasta työmarkkinoilla hyväksyttävästä syystä (sairaus, asevelvollisuus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, apurahakausi, muu hyväksyttävä syy), aletaan 60 päivän työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisaikaa laskea vasta esteen päättymisestä. Asiasta tulee ohjelmallisesti tieto TE -toimistosta. ) Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa voidaan maksaa enintään 100 päivältä, kun työnhakijan työsuhde on päättynyt (ks. Enimmäismaksuaika). 13

14 Esimerkki 1 Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan (TTL 1290/ luku 3 a ) edellytyksenä on, että henkilö: on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä; ja on ennen työn menettämistä hankkinut vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa; ja on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Henkilön katsotaan menettäneen työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä myös silloin, jos hän on irtisanonut työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää. Korotusosaa ei makseta ennen asian lopullista ratkaisua silloin, kun irtisanomisperuste on riitautettu. Jos työnantaja riitautusasian lopullisella ratkaisulla määrätään maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta, työnantajan katsotaan myöntävän, ettei työ- tai virkasuhteen päättämiselle ole ollut lain edellyttämää tuotannollista tai taloudellista syytä. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta pitkän työuran päättymisen perusteella maksettavaan korotusosaan. Selvitä työsuhteen päättymisen syy hakijan toimittaman selvityksen perusteella. Selvitä eläkevakuutettu työhistoria työsuhderekisteriotteen perusteella. Yrittäjän peruspäivärahaan ei makseta korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Korotusosaa koskevaa säännöstä sovelletaan henkilöön, jonka työsuhde on päättynyt vuonna 2005 tai sen jälkeen. Korotusosaan ei kuitenkaan ole oikeutta henkilöllä, jolle on myönnetty erorahaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka on päättynyt viiden vuoden aikana laskettuna taaksepäin sen työsuhteen päättymisestä, jonka perusteella työttömyysetuutta haetaan. Työssäoloajan laskeminen Korotusosan edellytyksenä oleva työssäolo lasketaan joko työssäoloaikojen tai työntekijän eläkelain 3 :ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaisten ansioiden perusteella. Laskutapa riippuu siitä, koska työ on tehty. Ennen vuotta 2007 tehty työ Työ luetaan työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen perusteella. Rekisteriotteesta ilmenevät myös mahdolliset vapautukset vakuuttamisvelvollisuudesta sekä työeläkelisäpäivistä. Näitä aikoja ei lueta työhistoriaan. Jos rekisteritiedot ovat työnantajan virheen tai laiminlyönnin johdosta jääneet puutteellisiksi, voidaan hyväksyä muu luotettava selvitys työsuhteen olemassaolosta Ennen vuotta 2007 tehty TEL:n, YEL:n tai MYEL:n piiriin kuuluva työ ilmenee rekisteriotteesta kalenteriaikoina. Vajaat kuukaudet lasketaan mukaan siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. Rekisteriotteen mukainen TEL-jakso on Täysiä kuukausia ko. ajanjaksolla on yhdeksän kappaletta ja ne luetaan henkilön työhistoriaan. Kahdelta 14

15 Esimerkki 2 Esimerkki 3 vajaalta kuukaudelta (tammi- ja marraskuu) jääneet "irtopäivät" luetaan työhistoriaan, kun niiden lukumäärä yhdessä myöhemmistä työskentelyjaksoista mahdollisesti kertyvien irtopäivien kanssa on yhteensä 30. LEL-aloilla ansiot ilmoitetaan työsuhderekisteriin kalenterikuukausittain. Jos ansiot vuodessa ylittävät vuosittaisen rajatulon, ne oikeuttavat eläkkeeseen. Työhistoriaa laskettaessa TEL-vakuutuksen piiriin kuulumisen alarajan katsotaan vastaavan yhden kuukauden työssäoloaikaa. Karttumisaika kuukausina saadaan, kun kalenterivuonna ansaittujen LEL-ansioiden määrä jaetaan kunkin kalenterivuoden TEL-rajamäärällä. Huomioon otetaan vain täydet kalenterikuukaudet. LEL-ansioiden määrä vuonna 2002 on ollut 2 308,75 euroa. Vuoden 2002 TEL-alaraja on ollut 219 euroa ,75 : 219 = 10,54. Työhistoriaan luetaan 10 kuukautta. Kalenterivuotta, jona henkilö on ansainnut TaEL:n piirissä eläkkeeseen oikeuttavan vähimmäismäärän, pidetään kokonaisuudessaan työsuhteeseen rinnastettavana ja se lasketaan työssäolovuodeksi. Hakijan TaEL ansiot vuonna 2003 ovat olleet euroa. TaEL vähimmäismäärä vuonna 2003 on ollut 707,45 euroa. Koska TaEL-ansiot ylittävät TaEL:n vähimmäismäärän, työhistoriaan voidaan lukea 12 kuukautta. Työssäoloedellytykseen hyväksytään myös vuotiaana tehty työ. Alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei hyväksytä. Vuonna 2007 ja sen jälkeen tehty työ Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ luetaan työssäoloaikaan Eläketurvakeskuksen todistuksella ilmoitettujen kalenterivuosikohtaisten ansioiden perusteella. Ansioina otetaan huomioon TyEL 3 :n tarkoittamien työeläkelakien alaiset ansiot. Myös yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuna tehty yritystoiminta voidaan lukea työssäoloaikaan. Vuoden 2013 ansiot jaetaan luvulla 510 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423, vuoden 2008 ansioissa 432, vuoden 2009 ansioissa 458, vuoden 2010 ansioissa 473, vuoden 2011 ansioissa luku 482 ja vuoden 2012 ansioissa 496). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri kalenterivuosien osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 = 10 vuotta). Esimerkki 1 Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet: vuonna euroa vuonna 2008 vuonna euroa euroa : 423 = : 432 = : 458 = 59,10 12 kk 9,25 9 kk 4,36 4 kk 15

16 vuonna euroa : 473 = 4,23 4 kk Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 29 kuukautta, joten kokonaistyössäoloaika on kaksi vuotta ja 5 kuukautta. Koska työntekijän eläkelakia sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin henkiöihin, myös työssäoloedellytykseen hyväksytään vain ansiot, jotka on ansaittu henkilön täytettyä 18 vuotta. Työhön rinnastettava aika Työssäoloaikaan voidaan lukea enintään 1/4 työssäoloon rinnastettavaa aikaa. Tällaista aikaa on aika, jona henkilö on: saanut vanhempainpäivärahaa tai erityishoitorahaa; ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla; suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta; tai ollut työkyvytön saaden työntekijän eläkelain 3 :ssä mainittujen lakien perusteella eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Rinnastettavana aikana otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Kalenterikuukautta, jolta henkilö on saanut esim. vanhempainrahaa vain osalta aikaa, ei voida rinnastaa työssäoloaikaan. Esimerkki 2 Henkilölle on maksettu vanhempainrahaa ajalla Hänen työssäoloaikaansa voidaan lukea rinnasteisena aikana täydet vanhempainrahakalenterikuukaudet, ts. helmi-kesäkuu. Tammi- ja heinäkuuta ei vajaina kalenterikuukausina voida rinnastaa työssäoloaikaan. Ulkomailla tehty työ Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytyksenä olevaan työssäoloaikaan voidaan tietyin edellytyksin lukea myös ulkomailla tehty työ. Työhistoriaan voidaan lukea sellainen ulkomailla tehty työ, johon sosiaaliturva-asetuksen tai -sopimuksen perusteella sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työhistoriaa siis kartuttaa työskentely sellaisessa massa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvaa koskeva sopimus. Lisäksi työhistoriaan voidaan lukea myös muissa kuin sopimusmaissa lähetettynä työntekijänä tehty työ tai muuten suomalaisen työnantajan vakuuttama työ. Myös ulkomailla tehdyn työn tulee olla eläkevakuutettu työtä. Pyydä työskentelykaudet sopimusmaasta E 301 -lomakkeella tai SED-lomakkeella U002. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella (TTL 1290/ luku 3 b ). Korotusosaa maksetaan enintään 200 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Palvelut, joiden ajalta korotusosaa voidaan maksaa, ovat alkaen: työvoimakoulutus 16

17 työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Korotusosaa voidaan maksaa myös viimeistään alkaneen työelämävalmennuksen sekä työ- ja koulutuskokeilun ajalta. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Korotusosan saaminen ei edellytä mitään tietyn mittaista työhistoriaa, eikä työsuhteen päättymissyyllä ole merkitystä. Korotusosaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa maksetaan myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa sekä palkansaajan että yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle henkilölle. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon siitä, että hakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Lausunnoista ilmenee palvelun alkamis- ja päättymispäivä, mistä palvelusta on kysymys ja onko palvelun ajalta etuusoikeutta. Korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa päivärahoihin, jotka kohdistuvat aikaan alkaen. Jos henkilö on kesken olevassa, jo aiemmin alkaneessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hänelle maksetaan korotusosaa palvelun ajalta alkaen, ellei hänellä ole oikeutta muutosturvalisään tai ellei muutosturvalisän tai työllistymisohjelmalisän enimmäisaika ole täyttynyt saman päivärahakauden enimmäisajan kuluessa. Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen , korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta 17

18 korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa. Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys Maksamisjärjestys lukien Korotusosien maksamisjärjestyksestä säädetään TTL 6 luvun 3 e :ssä. Työnhakijalla on ensisijaisesti oikeus korotusosaan työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta (enintään 200 päivää) ja vasta toissijaisesti pitkän työuran perusteella (enintään 90 päivää). Palvelun ajalta ja pitkän työuran perusteella maksettavat korotusosat ovat itsenäisiä siten, että palvelun perusteella maksetut korotusosapäivät eivät vähennä pitkän työuran perusteella maksettavia korotusosapäiviä eivätkä pitkän työuran perusteella maksetut korotusosapäivät vähennä palvelun ajalta maksettavia korotusosapäiviä. Esimerkki 1 Simon työsuhde on päättynyt Simo on passiivinen ja eikä osallistu työllistymistä edistävään palveluun. (Mahdollisten karenssien jälkeen) hänelle maksetaan korotusosaa pitkän työuran edellytysten täyttyessä enintään 90 päivää. Simo lähtee tämän jälkeen palveluun, jolloin hänelle voidaan maksaa 200 päivän korotusosan enimmäismäärä. Korotusosia tarkastellaan itsenäisesti. Maksamisjärjestys asti Korotusosaa ei makseta työnhakijalle, jolla on oikeus muutosturvalisään. Koska muutosturvalisää maksetaan ainoastaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, voidaan työnhakijalle maksaa korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella tai pitkän työuran päätyttyä niiltä ajoilta, joina hän ei ole työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos henkilö on saanut 200 päivää muutosturvalisää, ei hänellä ole tämän jälkeen oikeutta saada korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella saman työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan kuluessa. Työnhakijan ei siis ole mahdollista saada saman enimmäisajan kuluessa 200 päivää muutosturvalisää ja sen jälkeen 200 päivää korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Muutosturvalisä on vaihtoehtoinen etuus työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan korotusosaan nähden. Sen sijaan työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa tai muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosan enimmäisaika on 200 päivää. Korotusosien etusijajärjestys Henkilö voi samanaikaisesti täyttää useamman kuin yhden korotusosan maksamisen edellytykset. Tällöin ensisijaisesti maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa. Jollei henkilöllä ole oikeutta korotusosaan työllistymistä 18

19 edistävään palveluun osallistumisen perusteella, hänelle maksetaan toissijaisesti kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa. Pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa maksetaan vasta sitten, kun henkilöllä ei ole oikeutta saada korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella. Eri korotusosien etusijajärjestystä sovellettaessa tulee muistaa, että kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan ei ole oikeutta, jos työnhakija täyttää työttömäksi jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset. Tämä koskee vain sen työttömyysjakson alkamista, jonka alussa työnhakija on täyttänyt pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20 vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon. Esimerkki 2 A irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää työttömäksi. A on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työaikaa vähintään 20 vuotta. A kuuluu muutosturvan piiriin ja hänelle on laadittu työllistymisohjelma. A:lle maksetaan muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta, jolla A:lle ei makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai palvelujen väliseltä ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella A:lla ei ole oikeutta. A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. Tällöin muutosturvalisän enimmäisaika alkaa alusta. A:lle maksetaan muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta, jolla A:lle ei makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai palvelujen väliseltä ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella 20 päivältä ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa on vielä jäljellä 80 maksupäivää. Esimerkki 3 B irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää työttömäksi. B on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työaikaa vähintään 20 vuotta. B ei kuulu muutosturvan piiriin. Koska B työttömäksi jäädessään täyttää pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset, hänelle maksetaan ensisijaisesti korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päätyttyä. Korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella hänellä ei sen päivärahakauden aikana ole oikeutta. B:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. B täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. Koska B:lle on maksettu korotusosaa pitkän työuran päätyttyä, ja hän korotusosan maksamisen alettua tulee uudelleen oikeutetuksi päivärahaan täytettyään 19

20 työssäoloehdon, maksetaan hänelle ensisijaisesti työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaa korotusosaa, toissijaisesti työttömyyden alussa maksettavaa korotusosaa ja viimesijaisesti pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa. Muutosturvalisä Muutosturvalisä Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna muutosturvalisällä Muutosturvalisää maksetaan enintään 200 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Työllistymisohjelmalisä on muutettu voimaan tulleella lailla muutosturvalisäksi. Työllistymisohjelmalisän maksaminen loppui ja sen sijasta alettiin maksaa muutosturvalisää alkaen. Muutosturvalisän maksaminen loppuu voimaan tulevalla lailla, jonka mukaan muutosturvaa koskevat lainkohdat työttömyysturvalaissa kumotaan. Muutosturvan toimintamalli säilyy myös jälkeen, mutta TE-toimisto ei enää anna muutosturvan piiriin kuulumisesta lausuntoa. Jos työnhakijan oikeus muutosturvalisään on alkanut eikä muutosturvalisän enimmäismaksuaika ole täyttynyt ennen , muutosturvalisä muutetaan korotusosaksi alkaen ajalta, jona työnhakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan lukien mukaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200 päivän enimmäisaikaan. Muutosturvalisää maksetaan työnhakijalle, joka kuuluu muutosturvan piiriin, jolla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ja jolla on oikeus työttömyyspäivärahaan täytettyään palkansaajan työssäoloehdon. Työllistymissuunnitelmasta säädettyä sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa työvoimapoliittisessa lausunnossa muutosturvan piiriin kuulumisesta, eikä Kelan tarvitse tutkia sitä. Muutosturvan piiriin kuuluu työnhakija: joka on menettänyt työnsä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3, 7, tai 8 :n tarkoittamista taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja on ennen irtisanomisajan päättymistä hankkinut vähintään kolmen vuoden työhistorian saman tai eri työnantajien palveluksessa; joka on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai on ollut määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana; jonka työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja jolle työsuhteen päättyessä on kertynyt työhistoriaa saman tai eri työnantajien työssä yhteensä vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana; 20

21 joka lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja jolla on lomautusilmoituksen saadessaan kolmen vuoden työhistoria. Tällöin otetaan huomioon tai sen jälkeen annettu lomautusilmoitus ja 180 kalenteripäivän täyttymiseen voidaan lukea toteutunut lomautusaika alkaen; joka on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja jolla tällöin on kolmen vuoden työhistoria. Tällöin 180 kalenteripäivään voidaan lukea toteutunut lomautusaika alkaen; tai joka on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja jolla on työsuhteen päättyessä kolmen vuoden työhistoria. Henkilö kuuluu muutosturvan piiriin sinä aikana, kun hän on työnhakijana. Muutosturvan piiriin kuuluminen lakkaa, kun työnhakijan oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Muutosturvalisää ei makseta, jos henkilöllä on oikeus peruspäivärahan lisäpäiviin. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt työnhakija 60 vuotta täytettyään palaa työttömyysturvajärjestelmän piiriin, muutosturvalisä maksetaan edellytysten täyttyessä. Muutosturvalisää ei makseta ennen asian lopullista ratkaisua silloin, kun irtisanomisperuste on riitautettu. Jos työnantaja riitautusasian lopullisella ratkaisulla määrätään maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta, työnantajan katsotaan myöntävän, ettei työ- tai virkasuhteen päättämiselle ole ollut lain edellyttämää tuotannollista tai taloudellista syytä. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta pitkän työuran päättymisen perusteella maksettavaan korotusosaan. Yrittäjän peruspäivärahaan ei makseta muutosturvalisää. Muutosturvalisään oikeuttavat työllistymistä edistävät palvelut Muutosturvalisää maksetaan työllistymisohjelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Palvelut, joiden ajalta muutosturvalisää voidaan maksaa, ovat alkaen: työvoimakoulutus työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Muutosturvalisää voidaan maksaa myös viimeistään alkaneen työelämävalmennuksen tai työ- ja koulutuskokeilun ajalta. Muutosturvalisää maksetaan myös palvelujen väliseltä ajalta, jos niiden välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta muutosturvalisää voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Muutosturvalisää maksetaan myös esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään muutosturvalisää, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. 21

22 Työllistymissuunnitelmaan voi sisältyä myös sellaisia toimenpiteitä, joiden ajalta henkilö ei ole oikeutettu muutosturvalisällä korotettuun etuuteen. Näiden toimenpiteiden ajalta henkilölle maksetaan etuus ilman muutosturvalisää. Työllistymisohjelmalisää on maksettu myös omatoimisen työnhaun ajalta enintään 20 päivältä sekä työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta. Muutosturvalisää maksetaan kuitenkin ainoastaan TTL 10 luvun mukaisten työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, joten sitä ei makseta omatoimisen työnhaun tai työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta. Jos työnhakijalle ennen laadittuun työllistymisohjelmaan kuitenkin sisältyy omatoimista työnhakua, maksetaan muutosturvalisää niiltä omatoimisen työnhaun päiviltä, jotka ovat ennen Muutosturvalisää omatoimisen työnhaun ajalta voidaan maksaa enintään 20 päivältä. Työllistymisohjelmalisänä maksetut omatoimisen työnhaun päivät sekä työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta maksetut muutosturvalisäpäivät vähentävät 20 päivän enimmäisaikaa. Muutosturvalisää ei makseta myöskään työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta. Jos muutosturvan piiriin kuuluva henkilö on työnhakuun liittyvässä valmennuksessa, joka jatkuu ja sen jälkeen, voidaan hänelle tällöin maksaa työllistymisohjelmalisällä korotettua peruspäivärahaa asti, jonka jälkeen hänen etuuspäätöstään tulee tarkistaa alkaen peruspäiväraha maksetaan työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta ilman muutosturvalisää. Päätös ei ole virheellinen, jos olosuhteiden muutos on tapahtunut päätöksen antamispäivän jälkeen eikä muutos ulota vaikutustaan etuuden alkamisajankohtaan. Kyseessä on siten päätöksen tarkistaminen. Koska päätös ei ole virheellinen, asiakkaalta ei tarvitse pyytää suostumusta eikä ryhtyä päätöksen poistomenettelyyn. Kulukorvaus Kulukorvaus Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi alkaen. Kulukorvauksen ja ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ovat pääosin yhteneväiset. Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa. Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta. Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta asti voimassa olevien säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu kulukorvaukseksi kesken palvelun. 22

23 Korotettu kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut tai sitä ennen, henkilölle maksetaan palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta. Ulkomaan kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Saadakseen oikeuden peruspäivärahaan työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset. Työvoimapoliittiset edellytykset Työvoimapoliittiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova. Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinjapuhelinpalvelu. TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. 23

24 Työtön työhakija Työtön työhakija Peruspäivärahaan on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. Työmarkkinoilla olon esteet Työmarkkinoilla olon esteet Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla asevelvollisuuden; siviilipalveluksen; vapausrangaistuksen; sairaala- tai muun laitoshoidon; tai muun näihin rinnastettavan syyn takia. Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on säilynyt alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa. Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä 24

25 tai palvelusta, vaan työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin tapaan. Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä ei jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata. Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen. Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa , on henkilö siirtymäsäännöksen mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten. Päätoiminen yritystoiminta Päätoiminen yritystoiminta Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta (katso työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset). Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan. (TTL 1290/ luku 1 4 kohta) lukien yritystoimintaa harjoittava tai omaa työtä tekevä voi osoittaa toimintansa sivutoimi-suuden työskentelemällä yritystoimintaan liittymättömässä työssä entistä lyhyemmän kauden. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi silloin, kun henkilö on ollut vähintään 6 kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai yritystoimintaan rinnastettavaan omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole työttömyysturvalain soveltamisen kannalta merkitystä lukien. Jos asiakas vetoaa yritystoiminnan keskeyttämiseen( esim. pöytälaatikkoyritykseen), on ratkaisutoiminnassa selvitettävä, onko yritystoimintaa olemassa (TTL 2 luku 5 ) vai onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna (TTL 2 luku 6-8 ). (Yritystoiminnan aloittaminen ja lopettaminen) Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto 25

26 antaa estävän lausunnon Y2, jos hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa. Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään. Yritystoimina on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu. Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työ määrältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TEtoimisto antaa esteettömän lausunnon Y4, jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista. Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ei ole enää lukien merkitystä yritystoiminnan kausiluonteisuutta arvioitaessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta työttömyysturvaan Kelalle sitovan lausunnon. Koska kausiluontoisella yrittäjällä yritystulo kohdentuu vain työskentelyaikaan, voidaan työttömyysetuus maksaa työttömyysajalta täysimääräisenä muut etuuden määrään vaikuttavat seikat huomioiden. Ansiotuloa yritystoiminnasta ei tuolloin huomioida sovittelussa. Asiakas ei ole työttömänä niinä aikoina, joina hän harjoittaa ammattiaan. Työssäoloaika huomioidaan yrittäjän työssäoloehtoon. Työttömyysaikana työssäoloehto ei kerry, vaikka eläkevakuutukset olisivat riittävän suuruiset ja voimassa. Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset itsenäisen työskentelyn muodot, joita varten ei ole velvollisuutta ottaa YELtai MYEL -vakuutusta, ja joita ei muutoinkaan tehdä työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa eikä työ- tai virkasuhteessa. Tyypillisesti omaa työtä voivat olla tieteen ja taiteen harjoittaminen ja muu sellainen itsenäinen omaan lukuun työskentely, jota ei tehdä minkään yhtiömuodon kautta tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana rekisteröidyllä toiminimellä. Omassa työssä työllistyviä henkilöitä ovat usein esimerkiksi kielenkääntäjät, tulkit ja freelancerit. (TTL 1290/ luku 6 ) Kuka on yrittäjä? Kuka on yrittäjä? Yrityksen osaomistajat Perheenjäsenet yrittäjinä Yrittäjä vai palkansaaja Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä Työttömyysturvalain 1 luvun 6 :ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia sovellettaessa yrittäjänä. 26

27 TE-toimisto tutkii aina työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TEtoimisto arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Myös Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton jaksottamista. YEL-/MYEL-vakuutetut Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on päätoimista yritystoimintaa varten velvollinen ottamaan itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutuksen. Jos asiakkaalla on pakollinen YEL- tai MYEL-vakuutus, häntä pidetään aina yrittäjänä eikä omistusosuuksia ja asemaa yrityksessä tarvitse selvittää. Asiakkaan yrittäjäeläkevakuutuksen voimassaolo ei tee hänestä vielä päätoimista yrittäjää, vaan yritystoiminta voi olla sivutoimista. Vapaaehtoisella YEL-tai MYEL-vakuutuksella ei ole samaa merkitystä kuin pakollisella vakuutuksella. Vapaaehtoisen YEL- tai MYEL -vakuutuksen ottaminen ei tee asiakkaasta automaattisesti yrittäjää työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla. Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat. MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaoloajan sekä vakuutuksen työtulon määrän näet valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/MYEL-työtulot. Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä. Yrityksen osaomistajat Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Esimerkki 1 Raili työskenteleeoy:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi. 27

28 Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä, että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa. Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta. Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet yhdessä. Esimerkki 2 Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä. Esimerkki 3 Tuomas työskentelee OY:ssä, jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella. Perheenjäsenet yrittäjinä Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö. Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä tarkoitettuna perheenjäsenenä. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan. Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta Puoliso. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuusoikeuteen on tullut muutoksia Muulla kuin YEL- tai MYEL-vakuutetulla perheenjäsenellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen tai työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta. Lue lisää yrittäjän perheenjäsenen etuusoikeudesta ohjeen kohdasta Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen. Yrittäjä omaa työtä tekevä vai palkansaaja Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja 28

29 palkkatyön välillä on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatin harjoittajia taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia. Omaa työtä tekevän henkilön erottaminen palkansaajasta ja yrittäjästä on tärkeää, koska pelkästään oma yritystoimintaan rinnastettava työ ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa tai omassa työssä saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää ja omaa työtä tekeviä. Jos asiakkaalla on YEL-tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä. Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa. Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen, onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktio-oikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu. Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisina tämän toimipaikassa edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä. Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää osoituksena palkkatyöstä. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alvvelvollisten rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta. Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään. Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman, itsenäi-sesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan työnjohdollisen määräysvallan alaisena. Kun toiminnassa yleensä vielä käytetään omia työvälineitä, edellä mainittu jen henkilöiden on yksittäistapauksissa usein katsottu olevan yritystoimintaa harjoittavia tai siihen rinnastettavalla tavalla omassa työssä työskenteleviä. Yrittäjänä tai omassa työssään työllistyneen henkilön työvoimapoliittiset edellytykset saada työttömyysetuutta ovat muuttuneet Yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen katsotaan työllistyvän ko. toiminnassa yritys-toiminnan aloittamisesta sen kokonaan lopettamiseen saakka. Toiminnan keskeyttämisellä ei ole merkitystä työttömyysturvaetuuden kannalta. Epäselvissä tilanteissa ratkaisu siitä, onko kysymyksessä oma työ vai palkansaajana tehty työ vai yrittäjyys, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa työsopimuslain mukaiseen työnantajaasemaan ja työn johto- ja valvontavaltaan. On kuitenkin huomattava, että tietyt työt ovat sellaisia etteivät ne edellytä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä ja tämän työsuhteen tunnusmerkin täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Työsopimuslain mukaan työsuhteen olemassa oloa ei 29

30 estä sekään, että työ tehdään työtekijän kotona ja hänen työvälineillään (kotityöntekijä). Palkan ennakonpidätystä, otettuja työntekijän lakisääteisiä vakuutuksia ja palkan sivukulujen maksamista voidaan pitää osoituksina työsuhteesta ja palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. (linkki Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan tai muun yrityksen kautta) Se, että henkilö on verottajan ennakkoperintä- tai alv-rekisterissä, viittaa puolestaan yritystoimintaan. Jos työnsuorittaja kantaa itse yrittäjänriskin (maksaako asiakas vaiko ei),solmii tilaajan kanssa erillisiä toimeksiantosopimuksia omaan lukuunsa, hallitsee tai omistaa itse työvälineet ja/tai työtilat (vaikka ei ole kotityöntekijä), järjestää työnsä ja työaikansa itsenäisesti, tai päättää työn tilaajalta perimästään vastikkeesta itsenäisesti (hinnoittelu), puhuvat ko. seikat sen puolesta, että työnsuorittaja ei ole palkansaaja, vaan pikemminkin yrittäjä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tekevä. Näitä kriteerejä voidaan käyttää kokonaisharkintaa tehtäessä. TE- toimisto harkitsee, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain 2 luvun 5 9 :ssä mainitut työvoimapoliittiset edellytykset. Mikäli taas on kyse yrittäjänä tai omassa työssään yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla työllistyneen henkilön työttömyysetuuden sovittelusta tai myyntivoiton jaksottamisesta, harkinnan tekee Kela. Epäselvissä tilanteissa voidaan pyytää työvoimapoliittinen lausunto TE-toimistolta, jotta voidaan ratkaista onko henkilö palkansaaja, vaiko päätoimisesti (Y2 tai Y3) vai sivutoimisesti (Y4) omaa työtä tekevä tai yrittäjä. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä Palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä pidetään yrittäjää, joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla jolla on vain harvoja toimeksiantajia jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa yritystoiminnan harjoittamista varten ja jolla ei työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen vuoden aikana ole ollut palkattuja työntekijöitä muuten kuin satunnaisesti. Määritelmällä on merkitystä arvioitaessa, onko henkilön työskentely yrityksessä päättynyt ja hän hakee työttömyysetuutta. Jos henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, ja hän vetoaa työskentelynsä päättymiseen, hänen täytyy esittää selvitys toimeksiantosuhteen päättymisestä. Hän ei myöskään saa työllistyä päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi, jotta saisi työttömyysetuutta. ( TTL 2 luvun 6 1 momentti ja 6 3 momentti) Muutokset yritystoiminnassa Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen Henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa tai omassa työssä siitä lähtien, kun yritystoiminta tai oma työ on aloitettu, aina siihen saakka, kun henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta tai oma työ on todistettavasti lopetettu. Yritystoiminnan keskeyttämiselle ei alkaen anneta merkitystä. 30

31 Yritystoiminta/oma työ katsotaan aloitetuksi pääsääntöisesti silloin, kun yritys on aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toimintansa merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty ennakkoperintärekisteriin tai merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin. Päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta tai oma työ on todistettavasti lopetettu TTL 2 luvun 6 9 :ssä tarkoitetulla tavalla. (TTL 2 luku 5 4 momentti). Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole yritystoiminnasta johtuvaa estettä enää sen jälkeen, kun henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen. Yritystoiminnan lopettamista ei tällöin edellytetä. Henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen (ellei muuhun arvioon ole aihetta), jos 1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti; 2. henkilö on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, joka esittää selvityksen toimeksiantosuhteen päättymisestä ja jonka ei katsota työllistyvän päätoimisesti tai siten, että se olisi esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle ( TTL 2 luku 5 :n 1 ja 2 momentti) mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi; 3. tai yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt. Henkilön työkyvyn katsotaan alentuneen pysyvästi ja olennaisesti, jos hän on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista päivärahaa, hänen katsotaan edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä (TTL 2 luku 7 ) Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos 1) henkilö täyttää 6 :n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset (työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti; tai yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt) 2) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana; 3) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta; 4) henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta; 31

32 5) henkilö on lomautettu kokoaikaisesti ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen; 6) henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan siksi, että työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi (TSL 2 luku 12 :n 2 momentin 1 virke) ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä; tai 7) (voimassa saakka): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin 5 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettu yritystoiminnan olennaisuutta osoittava työtulon määrä eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. 7) (sovelletaan alkaen): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin 1000 euroa kuukaudessa eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Yrittäjän perheenjäsen voi työllistyä yrityksessä aidosti palkansaajan asemassa. Perheenjäsen on palkansaajan asemassa, jos hän ei ole YEL- tai MYEL-vakuutettu eikä hän omista vähintään 15 % yrityksen osakkeista tai muutoin omaa vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Palkansaajan asemassa olevan perheenjäsenen osalta olisi kohtuutonta vaatia samoja työskentelyn päättymisen edellytyksiä kuin varsinaisen yrittäjän kohdalla. Yrittäjän perheenjäsenellä voikin olla oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi lomautusajalta tai työnteon ja palkanmaksun keskeydyttyä esimerkiksi työpaikkaa kohdanneen tulipalon vuoksi. Edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle kuitenkin on, että yrityksessä on myös muita samassa asemassa olevia työntekijöitä, jotka eivät ole yrittäjän perheenjäseniä. Yritystoiminnan lopettaminen Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, jos henkilö ilmoittaa tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan lakanneeksi, ja esittää selvityksen siitä, että hän on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamisesta ennakkoperintärekisteristä ja työnantajarekisteristä. Yrittäjä on voinut tehdä myös ALV -rekisterin keskeyttämisilmoituksen. (TTL 1290/ luku 8 ). Yksin kaupparekisterimerkinnät eivät ratkaise asiaa. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos: 1. uomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta; 2. osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan; 3. muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus; 4. tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta; jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; 32

33 jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai 5. muiden 1 4 kohdassa mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 ) Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan työllistyneen edelleen siihen saakka, jolloin työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa. (TTL 2 luku 9 ) Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole enää merkitystä työttömyysturvalain kannalta, vaan yritystoimintaa tai omaa työtä tarkastellaan joko toiminnassa olevana taikka lopetettuna, sen mukaan täyttyvätkö lopettamisen edellytykset (TTL 2 luku 8 ). Myyntivoittolaskelman jättämistä ei alkaen edellytetä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei tarvitse jälkeen antaa asiakkaalle todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten. Kela tarvitsee myyntivoittolaskelman kuitenkin myyntivoiton jaksottamista varten. Päätoiminen opiskelu Päätoiminen opiskelu Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Oikeutta työmarkkinatukeen ei ole myöskään opiskelun välisiltä lomajaksoilta. TE-toimisto arvioi opintojen päätoimisuuden tutkintotavoitteellisuuden ja opintojen laadun perusteella alkaen opintojen päätoimisuutta ei enää arvioida kokonaisharkinnan perusteella. Päätoimisia opintoja ovat tutkintoon tähtäävät korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopinnot, vähintään 75 kurssia sisältävät lukio-opinnot ja muut opinnot, joiden keskimääräinen laajuus on vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa kuukaudessa tai muut opinnot, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin 25 tuntia viikossa. Muut kuin edellä luetellut opinnot ovat sivutoimisia. Sivutoimiset opinnot eivät estä työmarkkinatuen saamista. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos hän kykenee osoittamaan vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana jaksotetun työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun tai maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun jaksojen välisenä aikana. Jotta henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuutta jaksojen väliseltä ajalta, hänen tulee täyttää muut työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. 33

34 Muutokset opiskelussa Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen Päätoimiset opinnot estävät työmarkkinatuen saamisen, kunnes henkilö on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Opintojen päättyminen osoitetaan joko tutkintotodistuksella tai erotodistuksella oppilaitoksesta. Lukio-opintojen tai perusopetuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään päätoimisena opiskelijana lukukauden loppuun asti. Muut kuin lukio-opinnot katsotaan yleensä päättyneiksi, kun opiskelija on valmistunut, eronnut tai erotettu oppilaitoksesta tai menettänyt opinto-oikeutensa tai kun opinnot ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden. Yliopisto-opiskelijaa, joka on todisteellisesti keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi, ei asti voimassa olleen lain mukaan pidetä päätoimisena opiskelijan keskeytysaikana. Poikkeussäännös kumotaan lukien alkaen myös yliopistossa päätoimisesti opiskelevalla on oikeus saada työttömyysetuutta vasta, kun hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Työvoimakoulutuksena suoritetut opinnot ovat päättyneet, kun koulutus päättyy, eikä henkilö jatka opintojaan. Työmarkkinoilta poissaolo Työmarkkinoilta poissaolo Työttömyysturvalain 2 luvun 11 :n säännös työmarkkinoilta poissaolon seurauksena asetettavasta 60 päivän korvauksettomasta määräajasta kumotaan lukien. Kela tutkii mahdollisen työmarkkinoilta poissaolon kuitenkin edelleen, sillä aiheeton työmarkkinoilta poissaolo johtaa työssäoloehdon menettämiseen TTL 5 luvun 10 :n perusteella. Korvaukseton määräaika on asti voitu asettaa työnhakijalle, joka on työnhakijaksi rekisteröitymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa eikä ole esittänyt poissaololleen hyväksyttävää syytä. Työnhakija on tällöin menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta rekisteröitymisestä alkaen. Työnhakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työttömänä työnhakijana työja elinkeinotoimistossa tai osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin kuntouttavaan työtoimintaan. 34

35 Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan määräajaksi asettamalla hänelle korvauksettoman määräajan. Määräaika voidaan antaa, jos työnhakija on ilman pätevää syytä: eronnut tai erotettu työstä (määräaika 90 tai 30 päivää); kieltäytynyt työstä (60 tai 30 päivää); eronnut, erotettu tai kieltäytynyt koulutuksesta (60 päivää); kieltäytynyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta (60 päivää); laiminlyönyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamisen (60 päivää); kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt palvelun (60 päivää) Tietyissä tilanteissa työnhakija voi itse vaikuttaa korvauksettoman määräajan kestoon. Jos työnhakija ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hänellä ei ole oikeutta etuuteen 15 päivän ajalta. Etuusoikeus palautuu kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu, ellei viivästyminen johdu TE-toimistosta. Vastaavasti, jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 30 päivän ajalta kieltäytymisen jälkeen. Oikeus etuuteen palautuu tällöinkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu, jollei suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen viivästyminen johdu TE-toimistosta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen. Velvoite voidaan antaa, jos työnhakija on toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai muuten menetellyt työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Oikeus etuuteen alkaa uudestaan vasta, kun työnhakija on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai koulutuksessa, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin tai työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä yhteensä vähintään 12 kalenteriviikon ajan. Kun työnhakija on menetellyt toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetä eikä menettelystä aseteta korvauksettomia määräaikoja tai uusia työssäolovelvoitteita. Koulutusta vailla olevat nuoret Koulutusta vailla olevat nuoret Alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, on tullut alkaen hakea syyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, 35

36 jonka opiskelijaksi ottamisen perusteet nuori täyttää. Koulutus voi olla muutakin kuin yhteishakuun kuuluvaa koulutusta. Velvollisuus hakea koulutukseen laajentui lukien koskemaan myös työttömyyspäivärahaa saavia koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuus koskee alkaen vain kevään hakua: syksyn yhteishaun laiminlyönnistä ei seuraa etuusoikeuden menetystä. Syksyn 2012 yhteishaun laiminlyönnistä asetetaan kuitenkin työssäolovelvoite vanhojen säännösten mukaisesti. Jos nuori laiminlyö hakuvelvollisuuden tai itse aiheuttaa sen, ettei tule valituksi koulutukseen, taikka kieltäytyy koulutuksesta, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan. Oikeus työttömyysetuuteen evätään tällöin aina syyslukukauden alkamisesta eli 1.9. lukien. Hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä annetaan lausunto K6. Työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan sopia opiskelupaikan hakemisesta edellä kerrotusta poiketen. Jos nuori laiminlyö hakea opiskelupaikkaa suunnitelmassa sovitulla tavalla, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan laiminlyönnistä lukien. Laiminlyönnin johdosta annetaan tällöin lausunto K8. Jos koulutusta vailla oleva nuori keskeyttää aloittamansa opinnot, hänellä ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan keskeyttämisestä lukien. Koulutuksen keskeyttämisestä annetaan jatkossa lausunto K7. Koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun hän on täyttänyt 25 vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan. Jos henkilö on menettänyt työttömyysetuusoikeutensa laiminlyötyään hakuvelvollisuuden tai kieltäy-dyttyään tai keskeytettyään koulutuksen, hänen mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa työvoima-poliittisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita. Jos koulutusta vailla olevalla nuorella on voimassa toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä annettu työssäolovelvoite, hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita. Alle 18-vuotiaalla nuorella, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ei ole ollenkaan oikeutta saada työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Rajoitus ei kuitenkaan koske työttömyyspäivärahaan oikeutettuja eli työssäoloehdon täyttäneitä nuoria. Työttömyysaikaisen työmarkkinatukioikeuden epäämisestä annetaan lausunto K1. Vaikka koulutusta vailla olevalla nuorella ei olisi oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen ammatillista koulutusta koskevan rajoituksen vuoksi, hänellä voi olla kuitenkin oikeus työttömyys-etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus syrjäytyy työllistymistä edistävien palvelujen ajalta kuitenkin vain silloin, kun este maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa. Jos työvoimapoliittinen este syntyy vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden maksamisen palvelun ajalta työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun ottamatta. Ratkaisevaa on esteen syntymisen ajankohta. Esimerkki 1 36

37 A on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. A on työllistymistä edistävässä palvelussa ajalla A laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. A:lle annetaan lausunto K lukien. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa, A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa palvelun alusta alkaen. Esimerkki 2 B on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. B on palvelussa ajalla B laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. B:lle annetaan lausunto K lukien. Koska B on menettänyt peruspäivärahaoikeuden palvelun aikana, estää K6-lausunto etuuden maksamisen palvelun ajalta lukien. Jos koulutusta vailla oleva nuori syyllistyy muuhun työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn, hänelle asetetaan sanktio TTL 2 a luvun perusteella samoin perustein kuin muillekin etuuden saajille. Erityiset edellytykset Erityiset edellytykset Työvoimaviranomaisen tutkimien työvoimapoliittisten edellytysten ja Kelan tutkimien yleisten saamisedellytyksien (esim. työkykyisyys, estävät etuudet) lisäksi peruspäivärahan hakijan tulee täyttää peruspäivärahalle asetetut erityiset saamisedellytykset. Keskeisimmät peruspäivärahaa koskevat saamisedellytykset ovat työssäoloehdon ja omavastuuajan täyttyminen. Palkansaajan työssäoloehto Palkansaajan työssäoloehto Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Kun henkilö hakee työttömyysetuutta, Kelan tulee selvittää työssäoloehdon täyttyminen. Kelan on myös seurattava työssäoloehdon kertymistä päivärahakauden aikana. Työssäoloehdon täyttyminen Työssäoloehdon täyttyminen Työssäoloehdon täyttyminen lukien Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Työssäoloehdon pituus lyhentyy siten 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Uutta 26 viikon työssäoloehtoa sovelletaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä jälkeen vähintään yhden (1) kalenteriviikon. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa 18 tunnin työtä kalenteriviikon aikana. 37

38 Esimerkki 1 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työnhakija on maanantaina alkavalla viikolla työssä vähintään 18 tuntia, sovelletaan häneen uutta 26 viikon työssäoloehtoa. Tällöin vältytään työssäoloehdon takautuvalta selvittämiseltä niiden työnhakijoiden kohdalla, joita ovat olleet lain voimaantuloa edeltävänä aikana ( ja sitä ennen) työssä vähintään 26 viikkoa mutta vähemmän kuin 34 viikkoa. Työssäoloehdon täyttävällä kalenteriviikolla tarkoitetaan työtä, joka täyttää muun muassa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. Kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon, vaikka työsuhde ei kestäisi koko kalenteriviikkoa, kunhan työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät (työtä esimerkiksi vähintään 18 tuntia). A:n kokoaikainen työsuhde on päättynyt Koska A on työskennellyt työssäoloehdon täyttävässä työssä myös alkavalla kalenteriviikolla, häneen sovelletaan uutta 26 kalenteriviikon työssäoloehtoa. Koska A on ollut työssä uuden lain voimassa ollessa vähintään yhden kalenteriviikon, hänelle on syntynyt oikeus peruspäivärahaan. Palkansaajan työssäoloehdon täyttymistä tarkastellaan päiväkohtaisesti siten, että palkansaajan työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyneen jo sinä päivänä kun 18 viikkotyötuntia tulee täyteen. Tällöin omavastuuaikaa voidaan laskea seuraavasta päivästä lukien. (omavastuuaika). Työssäoloehdon täyttyminen saakka Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Palkansaajan työssäoloehdon täyttymisen vaadittavan työn kestoa ja työssäoloehdon tarkastelujakson pituutta koskevat säännökset muuttuivat alkaen. Uusien säännösten mukaan työskentelyjakson ja tarkastelujakson pituuteen ei vaikuta se, onko henkilö saanut aikaisemmin työttömyyspäivärahaa vai ei, vaan työssäoloehto on kaikille palkansaajille sama. Sen sijaan uusien säännösten voimaatulon kannalta on merkityksellistä, onko työnhakija saanut aiemmin työttömyyspäivärahaa vai ei voimaan tulleeseen lainmuutokseen asti palkansaajaan sovelletaan kahta eri työssäoloehtoa riippuen siitä, onko hän saanut aikaisemmin työttömyyspäivärahaa vai ei. Alkuehtoa sovelletaan henkilöön, joka hakee peruspäivärahaa ensimmäistä kertaa tai joka ei ole saanut palkansaajan tai yrittäjän perus- tai ansiopäivärahaa tai sen jälkeen. Alkuehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä alkaen ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahan piiriin tulevien työssäoloehto lyhenee 43 kalenteriviikosta 34 viikkoon. Uutta 34 kalenteriviikon työssäoloehtoa sovelletaan työnhakijaan, joka ei ole saanut työttömyyspäivärahaa tai sen jälkeiseltä ajalta, kuitenkin vasta sen jälkeen, kun hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä alkaen vähintään yhden kalenteriviikon. Työssäoloehdon täyttävällä kalenteriviikolla tarkoitetaan työtä, joka täyttää muun muassa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. Kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon, vaikka työsuhde ei kestäisi koko kalenteriviikkoa, kunhan työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät (työtä esimerkiksi vähintään 18 tuntia). Jollei ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahan piiriin tuleva työnhakija ole ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä alkaen vähintään yhtä kalenteriviikkoa, vaaditaan työssäoloehdon täyttymiseen hänen kohdallaan edelleen 43 työviikkoa. Voimaantulosäännöksellä on 38

39 haluttu välttää se, että työssäoloehdon täyttyminen jouduttaisiin selvittämään takautuvasti niiden työnhakijoiden osalta, jotka ovat uuden lain tulessa voimaan olleet tarkastelujakson aikana työssä vähintään 34 viikkoa, mutta kuitenkin vähemmän kuin 43 viikkoa. Paluuehtoa sovelletaan voimaan tulleeseen lainmuutokseen asti henkilöön, joka on saanut palkansaajan tai yrittäjän perus- tai ansiopäivärahaa tai sen jälkeen. Yhdeltäkin päivältä täysimääräisenä tai määrältään alennettuna maksettu työttömyyspäiväraha riittää paluuehdon soveltamiseen. Paluuehto täyttyy, kun henkilö on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Henkilöllä, joka on toiminut aiemmin yrittäjänä yli 16 mutta enintään 18 kk, paluuehdon tarkastelujakso on 26 kuukautta alkaen aiemmin työttömyyspäivärahaa saaneen osalta työssäoloehdon tarkastelujakso pitenee 24 kuukaudesta 28 kuukauteen. Vaikka uuden lain mukainen tarkastelujakso on 28 kuukautta, sovellettaessa uutta työssäoloehtoa työnhakijoihin, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa tai sen jälkeen, työssäoloehdon tarkastelujakso ulottuu kuitenkin enintään asti, jollei tarkastelujaksoa tule pidentää. Voimaantulosäännös ei siten rajoita tarkastelujakson pidentämistä tavanomaiseen tapaan hyväksyttävän syyn johdosta edeltävään aikaan. Säännöksen tarkoituksena on se, ettei takautuvasti jouduttaisi selvittämään työskentelyjaksoja, jotka ajoittuvat vanhan lain mukaisen 24 kuukauden tarkastelujakson ulkopuolelle mutta uuden lain mukaisen 28 kuukauden tarkastelujakson sisälle. Voimaantulosäännös vaikuttaa siten, että uuden lain tullessa voimaan tarkastelujakso on aikaisemmin päivärahaa saaneiden osalta vanhan lain mukainen 24 kuukautta ( ). Tästä seuraa se, ettei synny tilannetta, jossa työssäoloehto täyttyisi pelkästään lain voimaantulosta johtuen. Käytännössä tilanne muuttuu täysin uuden lain 28 kuukauden tarkastelujakson mukaiseksi 2010 toukokuun alussa, jolloin 28 kuukauden tarkastelujakso ilman pidennyksiä olisi Työssäoloehtoon luettava työ Työssäoloehtoon luettava työ Yhdistelmätukityön lukeminen työssäoloehtoon Palkkatukityön lukeminen työssäoloehtoon Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina työ on: ollut vakuutuksenalaista; täyttänyt työaikaa koskevat edellytykset; sekä täyttänyt palkkaa koskevat edellytykset. Jotta työ voidaan lukea työssäoloehtoon, kaikkien em. edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti. Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan alkaen lukea myös muuta kuin palvelussuhteessa tehtyä työtä. Työnhakijan täytettyä 60 vuotta työssäoloehtoon voidaan lukea myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut 60 vuotta täytettyään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (JTYPL) 11 luvun 1 2 momentin 39

40 Esimerkki perusteella TE toimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa. ( TE toimiston velvoite järjestää palvelua 60 vuotta täyttäneelle). Työssäoloehtoon luettava aika lasketaan palvelun keston perusteella, eikä päivärahaoikeuden mahdollisella puuttumisella palvelun ajalla ole merkitystä. Toisaalta sellainen kahden palvelun välinen, enintään seitsemän kalenteripäivän pituinen aika, jolta maksetaan korotettua etuutta ( korotusosa työllistymistä edistävän palvelun ajalta TTL 6 luvun 3 b :n nojalla) ei kerrytä työssäoloehtoa. Työllistymistä edistävän palvelun katsotaan kestäneen kalenteriviikon, jos palvelun on kestänyt vähintään maanantaista perjantaihin, riippumatta siitä, onko palvelua tosiasiallisesti järjestetty jokaisena päivänä viikon aikana. 61 vuotta täyttänyt A on työllistymistä edistävässä palvelussa maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Hänen työssäoloehtonsa ei kerry tältä viikolta. 63 -vuotias B on palvelussa kolmena päivänä siten että palvelu ajoittuu ajalla maanantaihin, keskiviikkoon ja perjantaihin. koska palvelua katsotaan kestäneen kalenteriviikon, viikko luetaan B:n työssäoloehtoon. Palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn tulee perustua työ-, toimi- tai virkasuhteeseen. Yritystoimintaa ei voida lukea palkansaajan työssäoloehtoon. Yritystoimintaan rinnastettava oma työ ei myöskään kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Myöskään omaishoidon tuella tehtyä työtä, perhehoitajana toimimista, vapaaehtoistyötä tai vankilassa tehtyä vankityötä ei voida lukea työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon voidaan sen sijaan hyväksyä vangin vankilan ulkopuolella tekemä ns. siviilityö. Jos henkilö harjoittaa samanaikaisesti yritystoimintaa ja on työsuhteessa johonkin toiseen yhteisöön, työsuhteessa tehty työ voi kuitenkin kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Yritystoiminta ei siis estä palkansaaja-asemassa tehdyn työn lukemista työssäoloehtoon, mutta omalle tai perheenjäsenen yrityksellä TTL 1 luvun 6 :ssä tarkoitetussa yrittäjäasemassa tehtyä työtä ei siis voida lukea palkansaajan työssäoloehtoon. Palkansaajan työssäoloehtoon ei voida lukea työtä, joka tehdään yritystoimintaan rinnastettavana omana työnä ja palkanmaksu laskutetaan osuuskunnan kautta. Ko. tilanteissa osuuskunta välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta, mutta työntekijän ja osuuskunnan välillä ei synny työsuhdetta. Kun osuuskuntaa tai laskuttajaa ei katsota työnantajaksi, kyse ei ole työntekijänä suoritettavasta työstä ja työsuhteen olemassaolosta eikä tällaista työtä hyväksytä palkansaajan työssäoloehtoon. (TTL 2 luku 5 ). Työssäoloehtoon ei voida lukea työtä, jota henkilö on tehnyt osa-sairauspäivärahaa saadessaan. Työssäoloehtoon ei voida lukea sitä työaikaa, joka on säästetty työaikapankkiin alkaen työssäoloehtoon ei voida lukea aikaa, jolta henkilölle on maksettu työtai virkaehtosopimuksen mukaan alennettua sairausajan palkkaa. Jos henkilö tekee työtä, jonka ajalta hänelle maksetaan työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa, työ luetaan työssäoloehtoon asti, ja sen jälkeen työ on tarkastelujaksoa pidentävää aikaa, jota ei lueta työssäoloehtoon. Kukin kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Rajoitusta ei sovelleta peruspäivärahaan oikeutettuun henkilöön, joka täyttää työttömyyskassan jäsenyysehdon. 40

41 Tällaisessa tapauksessa kertaalleen peruspäivärahan työssäoloehtoon luettu työ voidaan lukea ansiopäivärahan työssäoloehtoon. Vaikka työttömyyspäivärahaa ei voida myöntää alle 17-vuotiaalle henkilölle, alle 17- vuotiaana tehty palkkatyö voidaan lukea työssäoloehtoon. Peruspäivärahan työssäoloehtoon hyväksytään vain tai sen jälkeen tehty työ. Yhdistelmätukityön lukeminen työssäoloehtoon Esimerkki Ajalla työmarkkinatuki voitiin myöntää osana yhdistelmätukea työnantajalle, joka työllisti työmarkkinatukeen oikeutetun työttömän työnhakijan. Yhdistelmätukityön lukemisen työssäoloehtoon ratkaisee se, milloin yhdistelmätukityö on tehty. Ennen vuotta 2002 tehdystä yhdistelmätukityöstä työssäoloehtoon luetaan 1/3, enintään kuitenkin 16 kalenteriviikkoa. Vuonna 2002 tehdystä yhdistelmätukityöstä työssäoloehtoon luetaan puolet. Vuonna 2003 ja myöhemmin työssäoloehtoon luetaan puolet sellaisesta työstä, jonka palkkauskustannuksiin työnantajalle on maksettu samalta ajalta sekä työmarkkinatukea että työllistämistukea (yhdistelmätuki). Työ, jonka palkkauskustannuksiin työnantajalle on maksettu vain työmarkkinatukea, luetaan työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Yhdistelmätukityön ajalta työssäoloehtoon luettavien kalenteriviikkojen tulee täyttää normaalit palkka- ja työaikaedellytykset. Kun yhdistelmätukityön aika puolitetaan, kalenteriviikot pyöristetään tarvittaessa alaspäin: A:n yhdistelmätukityö on kestänyt 33 kalenteriviikkoa. Työsuhteen ajalta työnantajalle on maksettu sekä työmarkkinatukea että työllistämistukea. Puolet 33 kalenteriviikosta on 16,5 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoon luetaan 16 kalenteriviikkoa. Palkkatukityön lukeminen työssäoloehtoon voimaan tulevan työttömyysturvalain muutoksen mukaisesti kaikki palkkatuettu työ kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Siten TE - toimiston myöntämällä korkeimmalla korotetulla palkkatuella tuettu työ luetaan lukien kokonaan työssäoloehtoon. Aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan TE -toimiston alkaen myöntämästä korkeimmasta korotetusta palkkatuesta (perustuki %:n lisäosa) on luettu työssäoloehtoon vain puolet. Muulla kuin korkeimmalla korote tulla palkkatuella tuettu työ on kerryttänyt työssäoloehtoa kokonaisuudessaan riippumatta siitä, onko tuki rahoitettu työmarkkinatukimäärärahoista vai ESR-rahoista. Kela saa tiedon korkeimman korotetun palkkatuen tai muun työmarkkinatukimäärärahoista rahoitetun palkkatuen maksamisesta työvoimapoliittisesta lausunnosta saakka korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehdyn työn tulee täyttää normaali palkkaa, työaikaa ja vakuutuksenalaisuutta koskevat edellytykset, jotta puolet 41

42 Esimerkki viikoista voidaan lukea työssäoloehtoon. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä kuitenkin aina on, että työnantaja sitoutuu maksamaan palkkatuella palkatulle henkilölle työehtosopimuksen mukaisen palkan tai, jollei alalla ole työehto sopimusta, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan. Koska TE-toimisto tutkii palkkatukityöstä maksetta van palkan työehtosopimuksenmukaisuuden, voidaan palkkatukityön lähtökohtaisesti katsoa täyttä vän työssäoloehtoon lukemisen palkkaa koskevat edellytykset. Jos palkkatukityöstä saatu palkka kuitenkin on huomiota herättävän pieni, tulee palkan työehtosopimuksenmukaisuus tutkia. TTL 7 luvun 1 :n 4 momentin säännös siitä, että mukaan henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänen työnantajalleen maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea tai muuta työmarkkinatukimäärä rahoista rahoitettua palkkatukea, kumotaan. B on työllistynyt kokoaikaisesti ajalla B:n työnantaja on saanut hänen työllistämisekseen korkeinta korotettua palkkatukea lukien. Koska B:n työsuhde on jatkunut lukien vähintään yhden (1) kalenteriviikon, häneen sovelletaan 26 viikon työssäoloehtoa. Työn vakuutuksenalaisuus Työn vakuutuksenalaisuus Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta saadusta palkasta työnantaja on maksanut sosiaaliturvamaksut, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä toimittanut ennakonpidätyksen. Työ voidaan lukea työssäoloehtoon sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnistä huolimatta, jos henkilö ei ole tiennyt, eikä hänen voida kohtuudella olettaa tienneenkään siitä, että työnantaja ei ole maksuja maksanut. Ennakkoperintälain 9 :n 3 momentissa säädetyissä poikkeustapauksissa työnantajana toimivan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän ei tietyin edellytyksin tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, eikä maksaa sosiaaliturvamaksuja. Tällaisissa tapauksissa ennakonpidätyksen suorittamista ja sosiaaliturvamaksujen maksamista ei edellytetä myöskään luettaessa työtä työssäoloehtoon. Työaika Työaika Työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa työsuhteessa on yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Kalenteriviikkona pidetään aikaa maanantaista sunnuntaihin. Jokainen sellainen kalenteriviikko, johon sisältyy vähintään 18 työtuntia yhdestä tai useammasta työsuhteesta, lasketaan yhdeksi viikoksi työssäoloehtoon. Jos työtunteja on ollut alle 18, jätetään koko kalenteriviikko huomioon ottamatta. 42

43 Jaksotyössä edellytetään, että työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana keskimäärin yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana tehdyn työajan tulee tasoittua tiettyyn enimmäistyöaikarajaan. Jos työaikaedellytys täyttyy tasoittumisjaksolla, se luetaan työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Työttömyysturvalain 5 luvun 4 :n 2 momentin 2 lause kumotaan. Työssäoloehtoa ei enää lasketa lukemalla työssäoloehtoon sellaista neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjaksoa, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakautuneena kullekin kalenteriviikolle, jos henkilö on tätä kirjallisesti pyytänyt. Työssäoloehdon työaikaedellytys täyttyy yksinkertaisesti edellä mainitulla tavalla 18 tunnilla kalenteriviikkoa kohti. Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti vain sellaiset kalenteriviikot, joina henkilö on ollut tosiasiallisesti työssä. Joissakin tapauksissa työssäoloehtoon voidaan lukea myös aika, jona työntekovelvollisuutta ei ole, mutta työnantaja on lain tai työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkkaa. Tällaista työssäoloehtoon luettavaa aikaa on esimerkiksi aika, jolta henkilö saa työnantajaltaan vuosiloma-ajan, irtisanomisajan tai sairausajan palkkaa. Ajalta, jolta henkilö saa varallaolokorvausta, voidaan työssäoloehtoon lukea se jakso, jolta henkilölle maksetaan palkkaa varallaolosta. Esimerkki 1 A:n palkka varallaolon ajalta on 50 % hänen normaalista palkastaan. Varallaoloajasta tulee työssäoloehdossa huomioida 50 %. Työaikaedellytyksen täyttyminen eräillä aloilla Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (TPA) 4 7 :ssä säädetään työaloista, joilla poiketaan työssäoloehdon viikoittaisesta työaikaedellytyksestä. Poikkeavia säännöksiä sovelletaan opettajiin, kotityöntekijöihin, taiteilijoihin, luovaa ja esityksellistä työtä tekeviin henkilöihin sekä urheilijoihin. Asetus muuttuu lukien. Opetusalalta poistuu neljän viikon tarkastelujakso kuten muiltakin palkansaajilta. Työn vakuutuksenalaisuuden ja työstä saadun palkan osalta sovelletaan näilläkin aloilla normaalisäännöksiä. Opettajat TPA 4 :ää sovelletaan opetusalaan, ts. henkilöihin, jotka tekevät opetustyötä esim. peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, teknillisessä oppilaitoksessa, kansalaisopistossa, aikuislukiossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai yliopistossa. Opetusalalla työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko, jona henkilön työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä. Päätoimisen tuntiopettajan alin viikoittainen työtuntimäärä on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa yleisesti 16 tuntia. Teknisissä oppilaitoksissa alin viikoittainen työtuntimäärä on 18 tuntia, sekä yliopistoissa, korkeakouluissa ja aikuislukioissa 14 tuntia. 43

44 Jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko, jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia asti henkilön pyynnöstä työajan tarkastelussa voidaan ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä ollut vähintään 34 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle. Työskentelyä tulee olla vähintään yksi tunti jokaisena neljänä kalenteriviikkona. Jos opettajan palkkaus perustuu tuntipalkkaan, hänen vähimmäistyöaikaan verrattava työaikansa muodostuu kunakin kalenteriviikkona tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista. Jos palkkaus perustuu kuukausipalkkaan, tosiasiallista työaikaa ei tarvitse selvittää, vaan työaika on se keskimääräinen viikkotyöaika, johon hänen kuukausipalkkansa perustuu. Esimerkki 1 A toimii opetustehtävissä alalla, jossa päätoimisen tuntiopettajan alin viikoittainen työaika on 18 tuntia. A:n palkkaus perustuu tuntipalkkaan. A:n tosiasiallinen työaika on kalenteriviikon aikana ollut yhdeksän tuntia. Koska A:n työaika kalenteriviikolla on ollut vähintään puolet päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työajasta, kalenteriviikko voidaan työajan puolesta lukea työssäoloehtoon. Esimerkki 2 B toimii opetustehtävissä alalla, jossa ei ole päätoimisia tuntiopettajia. B:n palkkaus perustuu tuntipalkkaan. B:n tosiasiallinen työaika on kalenteriviikon aikana ollut seitsemän tuntia. Koska alalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, B:n työaikaa verrataan kahdeksaan tuntiin kalenteriviikossa. Koska B:n työaika on ollut vähemmän kuin kahdeksan tuntia, kalenteriviikkoa ei voida lukea työssäoloehtoon. Esimerkki 3 C toimii opetustehtävissä alalla, jossa päätoimisen tuntiopettajan alin viikoittainen työaika on 14 tuntia. C:n kuukausipalkka perustuu keskimääräiseen 36 tunnin kuukausityöaikaan. Keskimääräinen viikkotyöaika on 8,40 tuntia (36 : 21,5 x 5). Koska C:n keskimääräinen viikkotyöaika on vähintään puolet päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työajasta, työ voidaan työajan puolesta lukea työssäoloehtoon. Esimerkki 4 D toimii opetustehtävissä alalla, jossa ei ole päätoimisia tuntiopettajia. D:n kuukausipalkka perustuu keskimääräiseen 26 tunnin kuukausityöaikaan. Keskimääräinen viikkotyöaika on 6,00 tuntia (26 : 21,5 x 5). Koska alalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, D:n työaikaa verrataan kahdeksaan tuntiin kalenteriviikossa. Koska D:n keskimääräinen viikkotyöaika on vähemmän kuin kahdeksan tuntia, työtä ei voida lukea työssäoloehtoon. Kotityöntekijät TPA 5 :ää sovelletaan työsuhteiseen kotityöhön. Kotityöntekijällä tarkoitetaan työsuhteessa olevaa henkilöä, joka tekee kotonaan pääsääntöisesti urakkaluonteista työtä ulkopuoliselle työnantajalle. Kotityössä palkkaus ei perustu työaikaan, vaan yleensä työssä tuotettuun kappalemäärään. Kotityötä tehdään yleisesti tekstiili- ja vaatetusalalla. Etätyö ei ole kotiyötä, koska siinä palkkaus perustuu yleensä työaikaan. 44

45 Kotityöntekijällä työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään 3/4 alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle työntekijälle maksettavasta vähimmäispalkasta tai jollei työehtosopimusta alalla ole, vähintään 3/4 TTL 5 luvun 4 :n 3 momentin mukaisesta määrästä, joka vuonna 2013 on euroa (1 103 euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2011, euroa vuonna 2010 ja euroa vuonna 2009). Esimerkki 5 C on työsuhteessa A:han. Työsopimuksen mukaan C ompelee kotonaan A:lle vaatekappaleita. C saa palkkaa 16 euroa / vaatekappale. C ompelee kalenteriviikolla 5 vaatekappaletta saaden palkkaa 80 euroa (5 x 16). Vähimmäispalkka alalla on 100 euroa ja siitä 3/4 75 euroa. Koska C:n kalenteriviikolla saama palkka on vähintään 3/4 alalla maksettavasta vähimmäispalkasta, kalenteriviikko voidaan työajan puolesta lukea työssäoloehtoon. Luovan työn tekijät TPA 6 :ää sovelletaan luovan ja esityksellisen työn aloihin. Luovaa tai esityksellistä työtä tekeviä henkilöitä ovat työsuhteessa toimivat muusikot, näyttelijät, tanssijat ja muut esiintyvät taiteilijat, ohjaajat, dramaturgit, koreografit, pukusuunnittelijat, lavastajat, sanoma-, aikakauslehti-, radio- tai televisiotoimittajat, toimitustyöhön liittyvät toimitukselliset tai taiteelliset avustajat, kielenkääntäjät, tulkit, oppaat, valo- tai elokuvaajat, leikkaajat ja kuvaukseen liittyvät taiteelliset avustajat. Luovaa taikka esityksellistä työtä tekevällä henkilöllä luetaan työssäoloehtoon alle kuukauden kestävästä työsuhteesta jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on vastannut vähintään TTL 5 luvun 4 :n 3 momentin mukaista määrää, joka vuonna 2013 on euroa (1 103 euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2011, euroa vuonna 2010). Jos kyse on kuukauden tai pidempään kestävästä työsuhteesta, työssäoloehtoon sovelletaan normaalia viikoittaista työaikaedellytystä. Koska työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikkoja, kuukauden tarkastelujakson tuloedellytyksenä oleva euroa on suhteutettava kalenteriviikolle. Tämä tapahtuu jakamalla euroa 21,5:llä ja kertomalla näin saatu luku viidellä. Jos kalenteriviikon aikana saatu tulo ylittää näin saadun viikkokohtaisen tulominimin, kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon. Esimerkki 6 A on muusikko, jolla on kalenteriviikolla kaksi keikkaa. Toisesta keikasta hän saa palkkaa 100 euroa ja toisesta 170 euroa. Kalenteriviikkokohtainen tulominimi vuonna 2013 tehdystä työstä on 263,70 euroa (1 134 : 21,5 = 52,74 x 5 = 263,70 euroa). Koska A:n yhteenlasketut palkkatulot 270 euroa ylittävät kalenteriviikkokohtaisen tulominimin 263,70 euroa, kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon. Esimerkki 7 B on lavastaja, joka saa kaksi kalenteriviikkoa kestävästä työsuhteestaan palkkaa 600 euroa. Viikkokohtainen tulominimi vuonna 2013 tehdystä työstä on 263,70 euroa (1 134 : 21,5 = 52,74 x 5 = 263,70). Kahden viikon tulominimi on 527,40 euroa. Koska B:n kahdelta kalenteriviikolta saama palkka

46 euroa ylittää kahden kalenteriviikon tulominimin 527,40 euroa, molemmat kalenteriviikot voidaan lukea työssäoloehtoon. Urheilijat TPA 7 :ää sovelletaan urheilutoimintaan. Urheilijana pidetään henkilöä, joka on urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuuden piirissä. Urheilijalla tulee olla vakuutus tapaturman ja vanhuuden varalta, jos hänen urheilusta saamansa veronalainen tulo vuonna 2013 on vähintään euroa vuodessa tai vuotta lyhyemmässä pelikaudessa ( euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2011, euroa vuonna 2010 ja euroa vuonna 2009). Urheilutoiminnassa työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko, jona urheilemisesta saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on vastannut vähintään TTL 5 luvun 4 :n 3 momentin mukaista määrää, joka vuonna 2013 on euroa (1 103 euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2011 ja euroa vuonna 2010). Koska työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikkoja, kuukauden tuloedellytys euroa on suhteutettava kalenteriviikolle. Tämä tapahtuu jakamalla euroa 21,5:llä ja kertomalla näin saatu luku viidellä. Jos kalenteriviikon aikana saatu tulo ylittää näin saadun viikkokohtaisen tulominimin, kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon. Esimerkki 8 A on saanut kolme kalenteriviikkoa kestäneestä urheilutoiminnasta palkkaa 800 euroa. Vuonna 2013 viikkokohtainen tulominimi on 263,70 euroa (1 134: 21,5 = 52,74 x 5 = 263,70). Kolmen kalenteriviikon tulominimi on 791,10 euroa. Koska A:n saama palkka 800 euroa ylittää kolmen kalenteriviikon tulominimin 791,10 euroa, kaikki kolme kalenteriviikkoa voidaan lukea työssäoloehtoon. Urheilutoiminta voidaan lukea ainoastaan peruspäivärahan työssäoloehtoon. Palkka Palkka Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Palkka on työehtosopimuksen mukainen silloin, kun se on vähintään työehtosopimuksessa sovitun vähimmäispalkan suuruinen. Tietoja työehtosopimuksista ja niiden mukaisista palkoista saa esimerkiksi osoitteesta (viranomaiset / ministeriöt / työehtosopimusratkaisut / yleissitovat työehtosopimukset). Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan tulee vuonna 2014 olla vähintään euroa kuukaudessa (1 134 eu roa vuonna 2013, euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2011, euroa vuonna 2010, euroa vuonna ja 961 euroa vuonna 2008). Määrää muutetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Tarkasteltaessa sitä, onko palkka riittävän suuruinen, sitä verrataan työskentelyvuoden (joka ei ole välttämättä sama kuin työssäoloehdon täyttymisen tai palkanmäärityksen ajankohta) rajapalkkaan. Jos työ on tehty ennen vuotta 2007 eikä alalla ole työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan vastata vähintään työskentelyvuoden peruspäivärahan 40-kertaista määrää 46

47 kuukaudessa. Esimerkiksi vuonna 2006 peruspäivärahan määrä oli 23,50 euroa, joten vuonna 2006 kokoaikatyön palkan on sopimuksettomalla alalla tullut olla vähintään 940 euroa, jotta työ voidaan lukea työssäoloehtoon. Esimerkki A työskentelee alalla, jossa ei ole työehtosopimusta. Kalenteriviikossa hänen työaikansa on 18 tuntia ja palkkansa 126 euroa. Vuonna 2014 kokoaikatyön palkkaminimi kuukaudessa on euroa, päiväminimi 53,67 euroa (1 154 : 21,5) ja tuntiminimi 6,70 euroa (53,67 : 8). A:n palkka 126 euroa jaetaan 18 viikkotunnilla, jolloin hänen tuntipalkakseen saadaan 7 euroa. Koska A:n tuntipalkka ylittää palkkaminimin 6,70 euroa/tunti, kalenteriviikko luetaan työssäoloehtoon. Palkkana pidetään pääsääntöisesti vain sellaista työnantajan maksamaa palkkaa, josta on toimitettu ennakonpidätys. Palkkana ei pidetä työsopimuslain mukaista työsuhteen päättymiseen liittyvän suorituksen viivästysajalta maksettavaa odotusajan palkkaa eikä verottomia päivärahoja, kulukorvauksia tai muitakaan sellaisia eriä, joista ennakonpidätystä ei ole toimitettu. Palkkaturvana maksettu palkka voidaan ottaa huomioon, jos se olisi tullut ottaa huomioon työnantajan maksamana. Työssäoloehdon tarkastelujakso Työssäoloehdon tarkastelujakso Työssäoloehdon tulee täyttyä tietyn ajanjakson kuluessa. Tätä ajanjaksoa kutsutaan työssäoloehdon tarkastelujaksoksi. Alkamisajankohta Tarkastelujakson alkamisajankohta Työssäoloehdon tarkastelujaksoa ulotetaan taaksepäin pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneen työsuhteen päättymispäivästä lukien. Esimerkki 1 A:n työsuhde päättyy ja hän ilmoittautuu työnhakijaksi seuraavana päivänä Työssäoloehdon tarkastelujakson ensimmäinen päivä on työsuhteen päättymispäivä Jos henkilö ei ilmoittaudu työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä, tarkastelujakso alkaa työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävästä päivästä. Esimerkki 2 B:n työsuhde päättyy Työnantajalta saamansa taloudellisen etuuden vuoksi B ilmoittautuu työnhakijaksi vasta Työssäoloehdon tarkastelujakson ensimmäinen päivä on työnhakijaksi ilmoittautumispäivää edeltävä päivä

48 Pidentäminen Tarkastelujakson pidentäminen Palkansaajan työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään sillä ajalla, jona henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemasta työmarkkinoilla. Tarkastelujaksoa pidentäviä hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat: sairaus; laitoshoito; kuntoutus; asevelvollisuus / siviilipalvelus; päätoimiset opinnot; lapsen syntymä; enintään 3-vuotiaan lapsen hoito; apurahakausi; tai muu näihin rinnastettava hyväksyttävä syy. Sairaus ja kuntoutus pidentävät tarkastelujaksoa ajalla, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa, kuntoutustukea, kuntoutusrahaa tai muuta täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa määräaikaista etuutta. Sairauspäivärahan omavastuuaika pidentää tarkastelujaksoa, jos omavastuuajalta ei ole maksettu työttömyysetuutta. Asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen lisäksi tarkastelujaksoa pidentää naisten vapaaehtoinen asepalvelus sekä kertausharjoitukset. Opiskelu pidentää tarkastelujaksoa vain silloin, kun se on päätoimista. Opiskelu on aina päätoimista silloin, kun työ- ja elinkeinotoimisto on antanut opiskelun johdosta henkilöstä esteellisen työvoimapoliittisen lausunnon. Jos työvoimapoliittista lausuntoa ei ole annettu, Kelan toimiston tulee arvioida opiskelun päätoimisuus itsenäisesti TTL:n 2 luvun 10 :n perusteella. Tarkastelujaksoa pidentää myös ulkomailla tapahtunut opiskelu, jos sen arvioidaan olevan päätoimista. Työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen ajalta tarkastelujaksoa pidennetään työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Muuna hyväksyttävänä tarkastelujakson pidentämisperusteena voidaan pitää esimerkiksi aikaa, jona henkilö on: ollut kansainvälisen järjestön palveluksessa; työskennellyt "au pairina" ulkomailla; toiminut omais- tai perhehoitajana; ollut kertausharjoituksissa; saanut vanhempainpäivärahaa; saanut erityishoitorahaa; saanut vuorottelukorvausta; saanut osatyökyvyttömyyseläkettä; saanut osa-aikaeläkettä; odottanut ensimmäisen asteen työkyvyttömyyseläkepäätöstä; tai ollut vankilassa. 48

49 Osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä oleminen pidentää tarkastelujaksoa niiltä osin, kuin eläkkeellä tehtyä työtä ei voida lukea työssäoloehtoon (esim. työaika alle 18 tuntia/kalenteriviikko). Jos osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeen aikana tehty työ luetaan työssäoloehtoon, henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla eikä tarkastelujaksoa voida pidentää. Pääsääntöisesti tarkastelujaksoa ei pidennä aika, jona henkilö on ollut työmarkkinoilla. Henkilö on työmarkkinoilla työllistyessään työssäoloehtoon luettavassa työssä, yritystoiminnassa tai sitä vastaavassa omassa työssä, ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa tai työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Pääsääntöisesti tarkastelujakson pidentäminen edellyttää siis työmarkkinoilta poissaoloa laissa mainituista hyväksyttävistä syistä, eikä työmarkkinoilla olevan ja joskus myös työttömyysetuuksia saavan henkilön tarkastelujaksoa voida jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta pidentää. On kuitenkin tilanteita, joissa työmarkkinoilla olevan ja joskus myös työttömyysetuutta saavan henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää voimaan tulleen lain mukaan tarkastelujaksoa pidentää: 1) työskentely, jota ei voida TTL 4 :n 4 momentissa olevan rajoituksen perusteella mukaan lukea työssäoloehtoon eli työ, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan; aika, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. 2) aika, jolloin henkilö on 10 luvun 1 :n 2 momentin mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa, jolla tarkoitetaan alkaen työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. On huomattava, että korkeimmalla korotetulla palkkatuella tuettu työ ei enää alkavalta viikolta pidennä tarkastelujaksoa enää osaksikaan, koska palkkatukityö luetaan työssäoloehtoon kokonaisuudessaan lukien. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Tarkastelujaksoa pidentäviksi syiksi tulivat voimaan tulleen lainmuutoksen myötä myös aika, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa sekä aika, jona henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa. Voimaantulosäännöksen mukaan näitä uusia säännöksiä sovelletaan alkaen. 49

50 asti voimassa olleen lain mukaan työ, jonka ajalta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa, on ollut mahdollista lukea työssäoloehtoon, eikä tarkastelujaksoa ole pidennetty. Tältä osin voimaantulosäännös merkitsee sitä, että jos henkilö tekee puheena olevaa työtä, se luetaan työssäoloehtoon asti, jonka jälkeen tällainen työ on tarkastelujaksoa pidentävää aikaa, jota ei lueta työssäoloehtoon. Työllistymistä edistävistä palveluista ei ole säännöksiä asti voimassa olleessa laissa. Näitä voimaan tulleen lain mukaisia palveluita on kuitenkin ollut olemassa jo vanhan lain mukaisina työvoimapoliittisina toimenpiteinä, joiden osalta tarkastelujaksoa ei yleensä ole pidennetty. Näiden palvelujen osalta voimaantulosäännös merkitsee sitä, että tarkastelujaksoa voidaan alkaa pidentää alkaen voimaan tulleen lain mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin sisältyy myös muun muassa omaehtoinen koulutus, joka vastaa sellaista asti voimassa olleen lain mukaista koulutusta, jonka aikana henkilö sai koulutuspäivärahaa. Vanhan lain aikana on katsottu, että tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös koulutuspäivärahalla tapahtuvan päätoimisen opiskelun ajalta. Kun henkilö lain muuttuessa alkaa omaehtoisen koulutuksen ajalta saada koulutuspäivärahan sijasta peruspäivärahaa, ei uusi laki tai voimaantulosäännös tuo tältä osin muutosta tilanteeseen. Tarkastelujaksoa voidaan siis pidentää sekä asti voimassa olleen lain aikaisen koulutuspäivärahalla opiskelun ajalta että voimaan tulleen lain mukaisen omaehtoisen opiskelun ajalta. Myös työvoimakoulutus (ennen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) on asti voimassa olleen lain aikana pidentänyt tarkastelujaksoa voimaan tulleessa laissa työvoimakoulutus on tarkastelujaksoa pidentävä työllistymistä edistävä palvelu, joten tarkastelujaksoa pidennetään työvoimakoulutuksen ajalta riippumatta siitä, saako henkilö koulutuksessa ollessaan koulutustukea vai työttömyyspäivärahaa. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella. Työssäoloehdon tarkastelujakso on siten pisimmillään yhdeksän vuotta ja neljä kuukautta (28 kk + 7 vuotta). Peruspäivärahassa työssäoloehdon tarkastelujaksoa ei voida pidentää aikaisemmalle ajalle. Jotta tarkastelujaksoa voitaisiin pidentää, täytyy kysymyksessä olla aina hakijan henkilökohtainen hyväksyttävä syy. Työttömyysturva ei seuraa esimerkiksi avio- tai avopuolison työttömyysturvaa. Siten esimerkiksi pelkkä oleskelu ulkomailla aviopuolison työn takia ei ole hyväksyttävä syy pidentää tarkastelujaksoa. Tällaisessa tilanteessa henkilöllä saattaa toki olla myös henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi apurahakausi tai alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen. Yrittäjän työssäoloehto Yrittäjän työssäoloehto Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Kun henkilö hakee työttömyysetuutta, Kelan tulee selvittää työssäoloehdon täyttyminen. Kelan on myös seurattava työssäoloehdon kertymistä päivärahakauden aikana. Yrittäjänä pidetään TTL 1 luvun 6 :ssä tarkoitettua henkilöä. 50

51 voimaan tulleen lain (sovelletaan saakka) mukaan yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 48 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) työskennellyt yhteensä 18 kuukautta laajuudeltaan olennaisessa yritystoiminnassa. Samaa työssäoloehtoa sovelletaan siitä riippumatta, onko henkilö saanut aiemmin työttömyyspäivärahaa vai ei voimaan tulevan lain mukaan yrittäjän työssäoloehto edellyttää vähintään 15 kuukauden yrittäjänä työskentelyä lähinnä edellisten 48 kuukauden (tarkastelujakso) aikana saakka yritystoiminnan olennaisuus määritellään työttömyysturvalain täytäntöönpanoasetuksen (TVA) 8 :n mukaan. Yritystoiminta on pidetty TTL 5 luvun 7 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisena niinä kuukausina, jolloin henkilöllä on ollut voimassa YEL:n mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritelty työtulo on vähintään 710 euroa kuukaudessa. Maalausyrittäjien osalta vakuutetun työtulon määrä on 400 euroa kuukaudessa asti voimassa olleen lain mukaan yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 48 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) työskennellyt yhteensä 24 kuukautta laajuudeltaan olennaisessa yritystoiminnassa voimaan tulleessa laissa työssäoloehdon täyttymiseksi vaadittavan yrittäjyyden kesto siis lyhenee 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Uutta 18 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan niihin henkilöihin, joiden yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa tai sen jälkeen. Uusinta 15 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan henkilöihin, joiden yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa lukien. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan ( lukien ja edelleen lukien) vain vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot. Säännös liittyy siihen, että yrittäjän työssäoloehtoon kelpaa pääsääntöisesti vain sellainen työ, joka on vakuutettu yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti. Yrittäjien eläkelakien piiriin voi kuulua vain vähintään neljä kuukautta kestänyt yritystoiminta. Yrittäjien työttömyysturvan piirissä voi kuitenkin olla myös työntekijän eläkelain (395/2006) mukaisesti vakuutettuja henkilöitä. Heidänkään osalta yrittäjän työssäoloehtoon ei voida lukea alle neljä kuukautta kestäneitä työskentelyjaksoja. Kukin yrittäjänä työskennelty jakso luetaan yrittäjän työssäoloehtoon vain kerran. Kun yrittäjä päivärahakauden kestäessä täyttää työssäoloehdon uudestaan, enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta. Tarkasteltaessa työssäoloehdon täyttymistä ensimmäistä kertaa, on asti voimassa olleen lain mukaan työssäoloehtoon luettu kaikki työskentelyjaksot. Kun kyseessä taas on ollut työssäoloehdon täyttyminen uudelleen päivärahakauden kestäessä, on tähän työssäoloehtoon luettu vain vähintään 12 kuukautta kestäneet työssäolojaksot. Jos työttömyyspäivärahan enimmäisaika on ehtinyt täyttyä, uuteen työssäoloehtoon on luettu myös alle 12 kuukauden yrittäjyysjaksot voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen yrittäjän työssäoloehto täyttyy samalla tavalla riippumatta siitä, onko yrittäjälle jo maksettu työttömyyspäivärahaa vai ei, eli yrittäjän työssäoloehtoon voidaan aina lukea vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot. Työskentelyjaksojen vähintään neljän kuukauden kestoa koskevaa vaatimusta sovelletaan niihin työnhakijoihin, joiden yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa tai sen jälkeen. Jos henkilö on aiemmin saanut työttömyyspäivärahaa alle enimmäisajan ja työllistynyt sitten yrittäjänä uudelleen, häneen sovelletaan vanhaa 24 kuukauden työssäoloehtoa, jos hän jää työttömäksi ja yritystoiminta päättyy vuoden 2009 puolella. Tällöin 51

52 työssäoloehtoon voidaan lukea vain vähintään 12 kuukautta kestäneet työskentelykaudet. Jos taas henkilön uusi yritystoiminta päättyy ja hän jää työttömäksi vasta tai sen jälkeen, häneen sovelletaan uutta 18 kuukauden työssäoloehtoa, johon voidaan lukea kaikki vähintään 4 kuukautta kestänyt yritystoiminta, myös ajalta ennen Uusinta 15 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan lukien. Esimerkki 1 A:n yritystoiminta päättyy Hän on työskennellyt yrittäjän työssäoloehtoon luettavassa työssä 18 kuukautta 48 kuukauden tarkastelujakson aikana. Hän ilmoittautuu työnhakijaksi , josta lukien hän hakee työttömyyspäivärahaa. Koska yritystoiminta on päättynyt ennen uuden lain voimaantuloa, asiassa ei sovelleta uuden lain säännöksiä eikä A:n yrittäjän työssäoloehto täyty. A aloittaa yrittäjän työssäoloehtoon luettavan yritystoiminnan uudelleen vuonna 2010 maaliskuun alussa ja harjoittaa sitä kesäkuun loppuun asti. Yritystoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta, joten se voidaan lukea A:n työssäoloehtoon. Uutta ja aikaisempaa yritystoimintaa ajoittuu (kesäkuun lopusta taaksepäin ulotettavalle) 48 kuukauden tarkastelujaksolle 22 kuukautta. A:n uudempi yritystoiminta on loppunut uuden lain aikana, joten uuden lain säännökset tulevat sovellettaviksi ja hän täyttää yrittäjän työssäoloehdon. A:n työssäoloehtoon voidaan lukea vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot. Esimerkki 2 B on harjoittanut yritystoimintaa, ja lopetettuaan sen hän on alkanut saada peruspäivärahaa vuoden 2007 alussa. Saatuaan peruspäivärahaa vuonna 2007 tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana B aloittaa yritystoiminnan uudelleen vuonna 2007 toukokuun alussa ennen peruspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. B harjoittaa uutta yritystoimintaansa yhteensä 11 kuukautta siten, että yritystoiminta päättyy vuonna 2008 maaliskuun lopussa. Koska vanhan lain mukaan työssäoloehtoon voidaan tässä tilanteessa lukea vain vähintään 12 kuukautta kestänyt yritystoiminta, B saa peruspäivärahaa edelleen saman työssäoloehdon perusteella. Peruspäivärahaa maksetaan vuoden 2009 elokuun loppuun, jolloin B aloittaa yritystoiminnan jälleen. B:n uusin yritystoiminta päättyy kestettyään vähän yli seitsemän kuukautta. Koska B:n viimeisin yritystoiminta on päättynyt ja työttömyys alkanut tai sen jälkeen, hyväksytään työssäoloehtoon uuden lain mukaisesti kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot. Uuden lain työskentelyjaksojen vähintään neljän kuukauden kestoa koskevaa vaatimusta sovelletaan siten sekä vanhan lain aikaiseen yrittäjyysjaksoon (11 kk) että uuden lain aikana päättyneeseen jaksoon (7 kk). Päivärahaoikeuden alkamisen jälkeistä yritystoimintaa on huhtikuun alusta 2010 taaksepäin ulotettavan tarkastelujakson aikana siten kertynyt työssäoloehdon täyttymiseen vaadittavat vähintään 18 kuukautta (11 kk + 7 kk = 18 kk) ja B:n työssäoloehto täyttyy uudelleen. Tällöin maksaja joutuu takautuvasti selvittämään tarkastelujaksolle ajoittuvat alle 12 kuukauden mutta vähintään 4 kuukauden yrittäjyysjaksot. 52

53 Luettava yritystoiminta Työssäoloehtoon luettava yritystoiminta Yrittäjän työssäoloehtoon on luettu ja luetaan saakka laajuudeltaan olennainen yritystoiminta. Yritystoiminnan laajuuden olennaisuus on määräytynyt yksinomaan yrittäjän eläkevakuutuksessa määritellyn työtulon perusteella ja työttömyysturvalain täytäntöönpanoasetuksen 8 :n mukaan lukien yritystoiminnan lukeminen työssäoloehtoon määräytyy ainoastaan seuraavien eläkelakien mukaan vakuutetun työtulojen tai työansioiden perusteella: yrittäjän työssäoloehtoon luetaan sellaiset kuukaudet, joina henkilön yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukainen vakuutettu työtulo taikka työntekijän eläkelain (TEL) mukaiset työansiot ovat yhteensä vähintään euroa kuukaudessa. Määrä on vuoden 2013 tasossa ja sitä korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Kun yritystoiminnan lukeminen työssäoloehtoon määräytyy ainoastaan mainittujen eläkelakien mukaisten työtulojen tai työansioiden mukaan, ei merkitystä ole yrityksen liikevaihdolla, yritystulosta maksettavalla verolla tai yritystoiminnan tosiasiallisella laajuudella saakka yritystoiminta on työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen 8 :n mukaan laajuudel taan olennaista niinä kuukausina, joina henkilöllä on ollut voimassa yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritelty työtulo on vähintään 710 euroa kuukaudessa. Myöskään saakka eri eläkejärjestelmien edellyttämiä työtuloja ei voida laskea yhteen arvioitaessa yritystoiminnan olennaisuutta saakka työntekijäin eläkelain mukaan vakuutetun yrittäjän toiminta on laajuudeltaan olennaista niinä kuukausina, joina eläkelain mukainen työansio on vähintään 710 euroa kuukaudessa. Työntekijäin eläkelain mukaan vakuutettuja yrittäjiä ovat esimerkiksi osakeyhtiössä työllistyvät osaomistajat. Maatalousyrityksen toiminta on laajuudeltaan olennaista niinä kuukausina, joina henkilöllä on ollut voimassa maatalousyrittäjien eläkelain mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritelty työtulo on vähintään 400 euroa kuukaudessa Esimerkki A:lla on sekä YEL:n että MYEL:n mukainen eläkevakuutus. YEL-vakuutuksessa määritelty työ-ansio on 600 euroa kuukaudessa ja MYEL-vakuutuksessa määritelty työansio 300 euroa kuu-kaudessa. Lisäksi A on työskennellyt sivutoimisena työntekijänä ansaiten 200 euroa kuukaudessa. Vuonna 2014 A:n tulot ei täytä YEL:n mukaista tulorajaa (710 euroa) eikä MYEL:n mukainen tulorajakaan (400 euroa), joten vuonna 2014 hänen yritystoimintaansa ei voida katsoa laajuudeltaan olennaiseksi, eikä sitä voida lukea työssäoloehtoon. A jatkaa yritystoimintaansa vuonna Niiltä kuukausilta, joina A:n vakuutetut työtulot tai työansiot yhteensä yltävät 1000 euron määrään, hän täyttää yrittäjän työssäoloehdon. Työssäoloehdon täyttymisessä on ratkaisevaa minimitulorajojen ylittävien vakuutuskuukausien määrä. Kelan toimiston ei tarvitse selvittää sitä, onko eläkevakuutuksen edellyttämät vakuutusmaksut maksettu vai ei. Vaikka yritystoiminnan lukeminen työssäoloehtoon onkin sidottu yrittäjän eläkevakuutuksessa määritellyn työtulon suuruuteen, ei pelkkä YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaolo riitä, vaan 53

54 työssäoloehdon kertyminen edellyttää myös tosiasiallista työskentelyä. Esimerkiksi pelkkä vahingossa voimaan jäänyt YEL-vakuutus ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa, jos yritystoimintaa ei kyseisenä aikana ole ollenkaan harjoitettu. Peruspäivärahassa yrittäjän työssäoloehtoon luetaan myös lähinnä edellisen 28 kuukauden aikana tehty, palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ ( asti 24 kuukautta). Palkansaajana tehtyä työtä voidaan lukea yrittäjän työssäoloehtoon enintään 34 viikkoa. Vaikka peruspäivärahaa ei voida myöntää alle 17-vuotiaalle henkilölle, alle 17-vuotiaana harjoitettu yritystoiminta voidaan lukea työssäoloehtoon. Peruspäivärahan työssäoloehtoon hyväksytään vain tai sen jälkeen harjoitettu yritystoiminta. Työssäoloehtoon ei voida lukea aikaa, jona henkilö on työllistynyt osa-sairauspäivärahaa saadessaan. Tarkastelujakso Työssäoloehdon tarkastelujakso Työssäoloehdon tulee täyttyä tietyn ajanjakson aikana. Tätä ajanjaksoa sanotaan työssäoloehdon tarkastelujaksoksi. Alkamisajankohta Tarkastelujakson alkamisajankohta Työssäoloehdon tarkastelujaksoa ulotetaan taaksepäin pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneen yritystoiminnan päättymispäivästä lukien. Esimerkki 1 A:n yritystoiminta päättyy ja hän ilmoittautuu työnhakijaksi Työssäoloehdon tarkastelujakson ensimmäinen päivä on yritystoiminnan päättymispäivä Jos henkilö ei ilmoittaudu työnhakijaksi viipymättä yritystoiminnan päättymisen jälkeen, tarkastelujakso aloitetaan työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävästä päivästä. Esimerkki 2 B:n yritystoiminta päättyy , mutta hän ilmoittautuu yritysomaisuuden myyntivoiton jaksottamisen johdosta työnhakijaksi vasta Työssäoloehdon tarkastelujakson ensimmäinen päivä on työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävä päivä

55 Pidentäminen Tarkastelujakson pidentäminen Yrittäjän työssäoloehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään sillä ajalla, jona henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemasta työmarkkinoilla. Tarkastelujaksoa pidentäviä hyväksyttäviä syitä ovat: sairaus; laitoshoito; kuntoutus; asevelvollisuus / siviilipalvelus; päätoimiset opinnot; lapsen syntymä; enintään 3-vuotiaan lapsen hoito; apurahakausi; tai muu näihin rinnastettava hyväksyttävä syy. Sairaus ja kuntoutus pidentävät tarkastelujaksoa ajalla, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa, kuntoutustukea, kuntoutusrahaa tai muuta täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa määräaikaista etuutta. Sairauspäivärahan omavastuuaika pidentää tarkastelujaksoa, jos omavastuuajalta ei ole maksettu työttömyysetuutta. Asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen lisäksi tarkastelujaksoa pidentää naisten vapaaehtoinen asepalvelus sekä kertausharjoitukset. Opiskelu pidentää tarkastelujaksoa vain silloin, kun se on päätoimista. Opiskelu on aina päätoimista, kun työ- ja elinkeinotoimisto on antanut opiskelun johdosta henkilöstä esteellisen työvoimapoliittisen lausunnon. Jos työvoimapoliittista lausuntoa ei ole annettu, Kelan toimiston tulee arvioida opiskelun päätoimisuus itsenäisesti TTL:n 2 luvun 6 :n perusteella. Tarkastelujaksoa pidentää myös ulkomailla tapahtunut opiskelu, jos sen arvioidaan olevan päätoimista. Työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen ajalta tarkastelujaksoa pidennetään työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Muuna hyväksyttävänä tarkastelujakson pidentämisperusteena voidaan pitää esimerkiksi aikaa, jona henkilö on: ollut kansainvälisen järjestön palveluksessa; työskennellyt "au pairina" ulkomailla; toiminut omais- tai perhehoitajana; ollut kertausharjoituksissa; saanut vanhempainpäivärahaa; saanut erityishoitorahaa; saanut vuorottelukorvausta; saanut osatyökyvyttömyyseläkettä; saanut osa-aikaeläkettä; odottanut ensimmäisen asteen työkyvyttömyyseläkepäätöstä; tai ollut vankilassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä oleminen pidentää tarkastelujaksoa niiltä osin, kuin eläkkeellä harjoitettua yritystoimintaa ei voida lukea työssäoloehtoon. 55

56 Jos osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeen aikana harjoitettu yritystoiminta luetaan työssäoloehtoon, tarkastelujaksoa ei voida pidentää. Yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakson pidennysajaksi voidaan lukea aika, jolta hakija on saanut yrittäjäksi ryhtyvälle henkilölle maksettavaa työllistämistukea (ns. starttiraha). Pääsääntöisesti tarkastelujaksoa ei pidennä aika, jona henkilö on ollut työmarkkinoilla. Henkilö on työmarkkinoilla työllistyessään työssäoloehtoon luettavassa työssä, yritystoiminnassa tai sitä vastaavassa omassa työssä, ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa tai työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Pääsääntöisesti tarkastelujakson pidentäminen edellyttää siis työmarkkinoilta poissaoloa laissa mainituista hyväksyttävistä syistä, eikä työmarkkinoilla olevan ja joskus myös työttömyysetuuksia saavan henkilön tarkastelujaksoa voida lähtökohtaisesti pidentää. Yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään kuitenkin ajalla, jona henkilö on työskennellyt osasairauspäivärahaa saadessaan sekä ajalla, jona henkilö on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa, vaikka hän olisikin työmarkkinoilla. Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan alkaen: työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentäviksi syiksi tulivat voimaan tulleen lainmuutoksen myötä myös aika, jona henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa. Voimaantulosäännöksen mukaan uutta sääntelyä sovelletaan henkilöön, jonka yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa lain voimaan tultua tai sen jälkeen. Työllistymistä edistävistä palveluista ei ole säännöksiä asti voimassa olleessa laissa. Näitä voimaan tulleen lain mukaisia palveluita on kuitenkin ollut olemassa jo vanhan lain mukaisina työvoimapoliittisina toimenpiteinä, joiden osalta tarkastelujaksoa ei yleensä ole pidennetty voimaan tulleen lain mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin sisältyy myös muun muassa omaehtoinen koulutus, joka vastaa sellaista asti voimassa olleen lain mukaista koulutusta, jonka aikana henkilö sai koulutuspäivärahaa. Vanhan lain aikana on katsottu, että tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös koulutuspäivärahalla tapahtuvan päätoimisen opiskelun ajalta. Kun henkilö lain muuttuessa alkaa omaehtoisen koulutuksen ajalta saada koulutuspäivärahan sijasta peruspäivärahaa, ei uusi laki tai voimaantulosäännös tuo tältä osin muutosta tilanteeseen. Tarkastelujaksoa voidaan siis pidentää sekä asti voimassa olleen lain aikaisen koulutuspäivärahalla opiskelun ajalta että voimaan tulleen lain mukaisen omaehtoisen opiskelun ajalta. 56

57 Myös työvoimakoulutus (ennen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) on asti voimassa olleen lain aikana pidentänyt tarkastelujaksoa voimaan tulleessa laissa työvoimakoulutus on tarkastelujaksoa pidentävä työllistymistä edistävä palvelu, joten tarkastelujaksoa pidennetään työvoimakoulutuksen ajalta riippumatta siitä, saako henkilö koulutuksessa ollessaan koulutustukea vai työttömyyspäivärahaa. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella. Yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso on siten pisimmillään 11 vuotta (48 kuukautta + 7 vuotta). Peruspäivärahassa työssäoloehdon tarkastelujaksoa ei voida pidentää aikaisemmalle ajalle. Voimassaolo Työssöoloehdon voimassaolo Sekä palkansaajan että yrittäjän työssäoloehto pysyy voimassa peruspäivärahakauden ajan, ellei henkilö työmarkkinoilta poissaolollaan menetä sitä. Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle ei myönnetä peruspäivärahaa, ennen kuin hän on poissaolon jälkeen täyttänyt uudelleen joko palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa tällöin siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työhön tai aloittanut yritystoiminnan. Yli kuuden kuukauden poissaolo työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä aiheuttaa sen, että työnhakija menettää ne etuuspäivät, jotka hänellä mahdollisesti on jäljellä peruspäivärahan enimmäismaksuajasta. Lisäksi hän menettää sen työssäoloehtoon luettavan työssäolon, joka on kertynyt ennen työmarkkinoilta poissaoloa. Työmarkkinoilla vai ei? Työmarkkinoilla vai ei? Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, kun hän on ollut: työssäoloehtoon luettavassa työssä; työllistynyt yritystoiminnassa tai tätä vastaavassa omassa työssä; ollut TTL 1 luvun 5 :n 15 kohdassa tarkoitetussa työllistymistä edistävässä palvelussa tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä; tai ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö on työmarkkinoilla silloin, kun hänen eläkkeellä ollessaan tekemänsä työ tai harjoittamansa yritystoiminta luetaan työssäoloehtoon. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tai yhdistelmätuella työllistetty henkilö on työmarkkinoilla koko työsuhteen ajan, vaikka työtä ei kokonaisuudessaan luettaisikaan työssäoloehtoon. 57

58 Henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa tai sitä vastaavassa omassa työssä silloin, kun kyse on TTL 2 luvun 5 :n tarkoittamasta päätoimisesta, työttömyysetuuden saamisen estävästä yritystoiminnasta tai omasta työstä. Jos toiminta on niin vähäistä ja satunnaista, ettei se estä työttömyysetuuden saamista, henkilö ei ole työmarkkinoilla, jollei hän ole työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla kaikkien työllistymistä edistävään palvelujen, myös kuntouttavan työtoiminnan aikana: työvoimakoulutus työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu, sekä kuntouttava työtoiminta. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun saakka henkilön on katsottu olevan kuntouttavan työtoiminnan aikana työmarkkinoilla vain, jos hän samaan aikaan on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Muissa tapauksissa henkilön katsotaan pääsääntöisesti olleen poissa työmarkkinoilta. Hyväksyttävä syy poissaololle Hyväksyttävä syy poissaololle Työmarkkinoilta poissaolo ei johda työssäoloehdon menettämiseen, jos poissaololle on hyväksyttävä syy. Hyväksyttävän syyn työmarkkinoilta poissaololle muodostavat samat tilanteet, joiden perusteella työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää: sairaus; laitoshoito; kuntoutus; asevelvollisuus / siviilipalvelus; päätoiminen opiskelu; apurahakausi; lapsen syntymä; enintään 3-vuotiaan lapsen hoito; tai muu näihin rinnastettava hyväksyttävä syy. Muuna hyväksyttävänä syynä työmarkkinoilta poissaololle voidaan pitää esim. aikaa, jona henkilö on: ollut kansainvälisen järjestön palveluksessa; työskennellyt "au pairina" ulkomailla; toiminut omais- tai perhehoitajana; 58

59 ollut kertausharjoituksissa; saanut vanhempainpäivärahaa; saanut erityishoitorahaa; saanut koulutuspäivärahaa; saanut vuorottelukorvausta; saanut osatyökyvyttömyyseläkettä; saanut osa-aikaeläkettä; odottanut ensimmäisen asteen työkyvyttömyyseläkepäätöstä; tai ollut vankilassa. Sellaisen työn tekeminen tai yritystoiminnan harjoittaminen, jota ei voida lukea työssäoloehtoon, voidaan tietyin edellytyksin pitää hyväksyttävänä syynä olla poissa työmarkkinoilta. Edellytyksenä tälle on se, ettei työn tai yritystoiminnan määrä ole aivan vähäinen. Esimerkki 1 A tekee työtä 15 tuntia viikossa. Koska työtä ei voida lukea työssäoloehtoon, A:n on katsottava olevan poissa työmarkkinoilla. Ottaen huomioon A:n tekemän työn määrän, voidaan kuitenkin katsoa, että poissaololle on hyväksyttävä syy. Esimerkki 2 B tekee työtä viisi tuntia viikossa. Koska työtä ei voida lukea työssäoloehtoon, B:n on katsottava olevan poissa työmarkkinoilla. Ottaen huomioon B:n tekemän työn vähäisen määrän, työmarkkinoilta poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Jotta työssäoloehto säilyy voimassa, tulee työmarkkinoilta poissaololle olla aina hakijan henkilökohtainen hyväksyttävä syy; työttömyysturva ei seuraa esimerkiksi puolison työttömyysturvaa. Väite viranomaisen virheellisestä neuvonnasta ei yleensä ole hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle. Jotta virheellinen neuvonta voitaisiin katsoa hyväksyttäväksi syyksi olla pois työmarkkinoilta, tulee neuvonnan sisältö ja antaja selvittää luotettavasti. Luotettava selvitys voi olla esimerkiksi virheellistä neuvontaa antaneen viranomaisen selvitys; sen sijaan pelkkä hakijan väite neuvonnan virheellisyydestä ei riitä. Poissaolon yhdenjaksoisuus Poissaolon yhdenjaksoisuus Yli kuuden kuukauden työmarkkinoilta poissaolon tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen. Joissakin tapauksissa myös muu, kuin yhdenjaksoinen poissaolo aiheuttaa työssäoloehdon menettämisen. Esimerkki 1 A on ollut viisi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä. Hän ottaa vastaan kolmen viikon määräaikaisen työsuhteen. Työn jälkeen työmarkkinoilta poissaolo jatkuu. Koska kyse ei ole yli kuuden kuukauden yhdenjaksoisesta poissaolosta, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä. 59

60 Esimerkki 2 B on ollut viisi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä. Hän ilmoittautuu työnhakijaksi viikon ajaksi, jonka jälkeen työmarkkinoilta poissaolo jatkuu. Olosuhteista voidaan päätellä, että työnhakijaksi ilmoittautuminen on tapahtunut työssäoloehdon säilyttämiseksi. Kun työmarkkinoilta poissaoloa on jatkunut kuusi kuukautta ja yksi päivä, B:n voidaan katsoa olleen yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta, vaikka poissaolo ei ole ollut yhdenjaksoinen. Poissaolon selvittäminen Työmarkkinoilta poissaolon selvittäminen Koska TE-toimisto ei enää alkaen anna työmarkkinoilta poissaolon johdosta lausuntoa A6, joutuu Kela selvittämään työmarkkinoilta poissaolon ja sen vaikutuksen työssäoloehdon voimassaoloon itsenäisesti. Jos poissaolon kesto tai sen syy ei käy selville Kelassa jo olevista tiedoista, tulee asiakkaalta pyytää lisäselvityksiä. Omavastuuaika Omavastuuaika Peruspäivärahaa maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika täyttyy, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viisi (5) täyttä työpäivää vastaavan ajan. Omavastuuajan tulee täyttyä enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana (tarkastelujakso). Peruspäivärahan omavastuuajan pituus on viisi (5) päivää, jos omavastuu alkaa tai sen jälkeen. Peruspäivärahan omavastuuajan pituus on seitsemän (7) päivää, jos omavastuuaika alkaa tai sitä ennen. Omavastuuaika asetetaan kerran peruspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa kohti. (TTL 5 luvun 13 1 mom.) alkaen voimaan tulevan TTL 5 luvun 13 luvun 2 momentin mukaisesti omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaisi yhden (1) vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta, ja jos omavastuu on otettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. (TTL 5 luvun 13 2 mom.) Jos uusi peruspäivärahakausi alkaa yli yhden vuoden kuluttua siitä, kun edellinen päivärahakausi on päättynyt, omavastuu otetaan, riippumatta syystä miksi päivärahakausi nyt alkaa yli vuoden kuluttua. Estävänä seikkana voi olla korvaukseton määräaika, taloudellisen etuuden jaksottaminen, soviteltavien tulojen huomioiminen tai työaikasäännös taikka se, että työnhaku ole voimassa. Toisaalta, vaikka työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta etuuteen omavastuuajan vuoksi, osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun hän voi saada oikeuden 60

61 työttömyysetuuteen: jos peruspäivärahakausi alkaa palveluun osallistumiseen ansiosta alle vuoden kuluessa edellisen päivärahakauden alkamisesta, ei omavastuuta aseteta. Esimerkki 1 A:lle on myönnetty peruspäiväraha lukien ja hänelle on asetettu tämän päivärahakauden alkaessa seitsemän (7) päivän omavastuuaika. A työllistyy uudelleen ja täyttää työssäoloehdon. Kun A jää työttömäksi, ja uusi päivärahakausi alkaa Uuden päivärahakauden ensimmäinen päivä on alle 1 vuoden kuluessa edellisen päivärahakauden ensimmäisestä päivästä ( ), ja tai sen jälkeen, ja koska omavastuuaika on asetettu edellisellä kerralla, ei omavastuuta uudelleen aseteta, vaikka päivärahan enimmäisajan laskeminen alkaa alusta. Esimerkki 2 B:n peruspäivärahakausi on alkanut Hänelle oli asetettu omavastuuaika. B työllistyy ja täyttää työssäoloehdon, keskeyttää työn ja saa karenssin. Uusi päivärahakausi odottaa karenssin päättymistä, eikä omavastuuaika kulu karenssin kanssa yhtä aikaa. Koska uusi päivärahakausi alkaa vasta karenssin vuoksi, omavastuuaika, viisi päivää, otetaan Esimerkki 3 E:n peruspäivärahakausi on alkanut Hänelle oli asetettu omavastuuaika. E työllistyy ja täyttää työssäoloehdon, keskeyttää työn ja saa 60 päivän karenssin. Uusi päivärahakausi odottaa karenssin päättymistä. E kuitenkin ohjataan työllistymistä edistävään palveluun, mihin hän osallistuu ja minkä ajalta hänellä on oikeus peruspäivärahaan. Koska uusi päivärahakausi alkaa nyt ja siten alle vuoden kuluessa edellisen alkamisesta, omavastuuta ei oteta. Esimerkki 4 G:n päivärahakausi on alkanut omavastuun jälkeen Hän on tehnyt osaaikatyötä niin, että työssäoloehto täyttyy uudelleen. G:n uusi päivärahakausi ilman omavastuuaikaa ja estävää seikkaa alkaisi G on kuitenkin maaliskuun 2015 sovittelujaksolla tehnyt työtä niin paljon, että työaikarajan ylittymisestä johtuen hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen maaliskuulta G:n uusi päivärahakausi ei ehdi alkaa yhden vuoden kuluessa edellisen päivärahakauden alkamisesta, joten omavastuu 5 päivää otetaan. ks. myös Ei omavastuuaikaa ( jossa käsitellään TTL 5 luvun 13 :n 4 momenttia : työnteon estyessä työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä vaikuttamaan työnhakijan työehtoihin tai työoloihin. ) Alkaminen Omavastuuajan alkaminen Omavastuuajan laskeminen alkaa siitä päivästä, jona henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos ilmoittautuminen on tapahtunut 61

62 ennen työttömyyden alkamista ja henkilö on tämän ilmoittautumisen perusteella ensimmäisenä työttömyyspäivänään edelleen työnhakijana, aloitetaan omavastuuajan laskeminen ensimmäisestä työttömyyspäivästä. Palkansaajan työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyneen jo sinä päivänä, kun 18 viikkotyötuntia tulee täyteen, ja omavastuuaikaa voidaan alkaa laskea seuraavasta päivästä alkaen. Esimerkki 1 A:lla on 33 työssäoloehdon täyttävää viikkoa. Seuraavalla viikolla hän on töissä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkoa 6 tuntia päivässä. Työssäoloehdon katsotaan täyttyneen keskiviikkona, ja omavastuuaikaa voidaan alkaa laskea torstaista alkaen. Omavastuuaika alkaa aikaisintaan 17 vuoden iän täyttämistä seuraavasta päivästä. Täyttyminen Omavastuuajan täyttyminen Peruspäivärahan omavastuupäivien, työpäivien sekä työttömyysetuus- ja muiden korvauspäivien lukumäärä saa kunakin kalenteriviikkona olla yhteensä enintään viisi. Jokainen täysin työtön päivä kerryttää omavastuuaikaa yhdellä päivällä. Vajaata työaikaa tekevän henkilön työttömyysaika lasketaan vähentämällä työalalla sovellettavan työ-, toimi- tai virkaehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Kun näin laskettu työttömyysaika vastaa viittä täyttä työpäivää ( omavastuuajan alkaessa tai sen jälkeen, seitsemään täyttä työpäivää, jos omavastuuaika alkaa tai sitä ennen), omavastuuaika on täyttynyt. Mahdollisia enimmäistyöajan ylittäviä työtunteja ei kuitenkaan kohdisteta muille päiville, eli yhdeltä päivältä otetaan omavastuuajan laskemisessa huomioon enintään alan enimmäistyöajan verran työtunteja. Varallaoloajasta otetaan omavastuuaikaa laskettaessa työtunteina huomioon vain se osuus, jolta henkilölle maksetaan palkkaa varallaolosta. Esimerkki A:n palkka varallaolon ajalta on 50 % hänen normaalista palkastaan. A:n työttömyysaika lasketaan vähentämällä työehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Varallaolotunneista otetaan työtunteina huomioon vain puolet, koska varallaolokorvaus on 50 % normaalista palkasta. Kun näin laskettu työttömyysaika vastaa viittä täyttä työpäivää, omavastuuaika on täyttynyt. Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää. Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin varsinaiset opetustunnit. 62

63 Esimerkkejä Tilanteessa, jossa asiakas jättää työttömyysetuushakemuksen, johon hän on merkinnyt työttömyyspäiviä alle omavastuuajan, hakemusta ei lähtökohtaisesti tule suoraan hylätä sen vuoksi, ettei omavastuuaika täyty. Hylkäämisen sijaan pyydä asiakasta toimittamaan työttömyysajan ilmoitus lopuistakin omavastuupäivistä. Tämän jälkeen anna asiakkaalle päätös, jossa toteat omavastuuajan täyttymineen ja myönnät työttömyysetuuden. Jos omavastuuaika kohdistuu tulevaan aikaan esimerkiksi lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden pitkän jaksotusajan vuoksi, voit antaa asiakkaalle myös suoraan hylkäävän päätöksen jaksotusajalta. Lähetä päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle. Esimerkkejä Esimerkkejä Esimerkki 1 A on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa maanantaista perjantaihin. Lauantaina ja sunnuntaina hän on työssä. Koska työ- ja omavastuupäivien määrä kalenteriviikon aikana voi olla yhteensä enintään viisi, omavastuupäiviä kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta kolme päivää. Esimerkki 2 B ilmoittautuu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi maanantaina. Hän on työssä 12 tuntia päivässä tiistaista torstaihin, yhteensä 36 tuntia. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina hän on jälleen työtön. Yli kahdeksan tunnin päivässä meneviä työtunteja ei kohdisteta työttömille päiville, joten omavastuuaikaa kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta kaksi päivää. Esimerkki 3 C on työtön maanantaina. Tiistaina hän työskentelee kuusi tuntia, keskiviikkona jälleen työtön, torstaina työssä kuusi tuntia, perjantaina työtön, lauantaina työssä 7,5 tuntia ja sunnuntaina työssä 3,5 tuntia. Enimmäistyöajan ollessa 40 tuntia viikossa kertyy omavastuuaikaa 40 tuntia viikon tehdyt työtunnit 23 tuntia = 17 tuntia eli kaksi päivää ja 1 tunti. Esimerkki 4 D ilmoittautuu keskiviikkona työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, mutta saa samana päivänä osa-aikatyön siten, että hän työskentelee kolme tuntia päivässä kuutena päivänä (ma la) viikossa. Enimmäistyöajan ollessa 40 tuntia viikossa omavastuuaikaa kertyy ensimmäisellä viikolla keskiviikosta perjantaihin 12 tuntia (3 x 5 tuntia lauantaityö 3 tuntia). Seuraavien kahden viikon aikana omavastuuaikaa kertyy molempina viikkoina 22 tuntia. Tällöin omavastuuaikaa on kertynyt yhteensä 56 tuntia ja soviteltua peruspäivärahaa aletaan maksaa seuraavan 63

64 viikon maanantaista lukien. Omavastuuaika alkaa vuoden 2013 puolella, jolloin sen pituus on seitsemää täyttä työpäivää vastaava määrä. Esimerkki 5 F ilmoittautuu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi maanantaina. Alalla sovellettava enimmäistyöaika on 40 tuntia. F on työssä 12 tuntia päivässä tiistaina ja keskiviikkona ja 4 tuntia perjantaina, yhteensä 28 tuntia. Torstaina, lauantaina ja sunnuntaina hän on työtön. Yli kahdeksan tunnin päivässä meneviä työtunteja ei kohdisteta muille päiville, joten omavastuuaikaa laskettaessa huomioon otetaan yhteensä 20 työtuntia (8 h + 8 h + 4 h = 20 h). Omavastuuaikaa kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta 20 tuntia (40 h 20 h). Luettavat päivät Omavastuuaikaan luettavat päivät Esimerkki 2 Omavastuuaikaan luetaan työttömyyspäivät, joina henkilö on työtön työnhakija ja täyttää muut peruspäivärahan saamisen edellytykset. Työttömyyspäivä luetaan omavastuuaikaan, vaikka työttömyyspäivärahaa ei etuuden sovittelun tai siitä vähennettävän sosiaalietuuden johdosta jää maksettavaksi. Koska osa-aikatyöstä ansaittu vuosiloma-ajan palkka ei estä työttömyysetuuden saamista, omavastuuaika voi kulua myös osa-aikatyön perusteella ansaitun vuosiloman aikana. Omavastuuaika kuluu tällöin samalla tavoin, kuin se kuluisi sen osa-aikatyön aikana, jonka perusteella loma on ansaittu. Arkipyhäpäivät luetaan omavastuuaikaan. Jos henkilöllä on voimassa oleva työsuhde (esim. lomautus) edellytetään arkipyhäpäivän omavastuuaikaan lukemiselle, ettei työnantaja ole velvollinen maksamaan henkilölle kyseiseltä arkipyhäpäivältä palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Esimerkki 1 A lomautetaan kokoaikaisesti ja hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Lomautusjakson alkuun osuu arkipyhäpäivä. A:n työnantaja ei maksa hänelle kyseiseltä arkipyhäpäivältä arkipyhäkorvausta. Arkipyhäpäivä voidaan lukea A:n omavastuuaikaan. Pohjoismaissa sekä ETA- ja EU-maissa hankittu omavastuuaika luetaan peruspäivärahan omavastuuaikaan. Jos henkilö täyttää peruspäivärahaa saadessaan työttömyyskassan jäsenyysehdon ja saa oikeuden ansiopäivärahaan, peruspäivärahassa hankittu omavastuuaika luetaan ansiopäivärahan omavastuuaikaan. Vastaavasti, jos henkilö esimerkiksi erottuaan työttömyyskassasta siirtyy kesken työttömyyspäivärahakauden ansiopäivärahalta peruspäivärahan piiriin, luetaan ansiopäivärahassa hankittu omavastuuaika peruspäivärahan omavastuuaikaan. 64

65 A on saanut peruspäivärahaa 300 päivältä. Hän täyttää työttömyyskassan jäsenyysehdon ja tulee oikeutetuksi ansiopäivärahaan. A:lle maksetaan ansiopäivärahaa omavastuuaikaa asettamatta 200 päivältä. Työttömyyskassa asettaa uuden omavastuuajan vasta, kun työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy. Henkilöllä, joka tulee työttömyyden alkamisen jälkeen työkyvyttömäksi, omavastuuaikaan luetaan sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan omavastuuaikaan sisältyvät päivät edellyttäen, ettei henkilö saa kyseiseltä ajalta muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta tai työnantajaltaan työkyvyttömyysajan palkkaa. Omavastuuaikaan luettavista työkyvyttömyyspäivistä henkilön on esitettävä lääkärintodistus, ellei hän ole ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta TTL 10 luvun työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat alkaen: työvoimakoulutus työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Omavastuuaika ei estä peruspäivärahan saamista työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Lisäksi omavastuuaika kuluu ajalta, jolta henkilölle maksetaan työttömyyspäivärahaa työllistymistä edistävien palveluihin osallistumisen perusteella. Jos henkilön osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin kestää vähemmän kuin omavastuuaikaan vaadittavat seitsemän työpäivää, henkilön palvelun jälkeen työttömyyden perusteella saama työttömyyspäiväraha tulee evätä päiviltä, joita omavastuuajasta on jäljellä. Omavastuuajan kuluminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta edellyttää sitä, että henkilölle on maksettu työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Työttömyysetuutta voidaan TTL 10 luvun 2 :n 3 momentin mukaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta, vaikka työnhakijalla ei työttömänä ollessaan olisi oikeutta etuuteen johtuen muun muassa korvauksettomasta määräajasta tai työssäolovelvoitteesta. Omavastuuaika kuluu myös tänä aikana. Työttömyysetuutta ei kuitenkaan makseta kuntouttavan työtoiminnan ajalta, jos oikeutta työttömyysetuuteen ei ole johtuen työssäolovelvoitteesta, ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria koskevasta rajoituksesta tai odotusajasta. Esimerkki 1 A:lle on hänen työttömäksi jäädessään asetettu korvaukseton määräaika, joka ei ole ehtinyt kulua loppuun ennen työelämävalmennuksen aloittamista. 65

66 A:lle voidaan maksaa työttömyysetuutta työelämävalmennuksen ajalta korvauksettomasta määräajasta ja omavastuuajasta huolimatta, ja palvelun ajalta maksetut päivät voidaan lukea A:n omavastuuaikaan. Ei-luettavat päivät Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan Peruspäivärahan omavastuupäiviksi ei lueta työssäoloehdon täyttymistä edeltäviä työttömyyspäiviä eikä työmarkkinatuessa hankittuja omavastuupäiviä. Omavastuupäiviksi ei lueta työttömyyspäiviä, joina henkilöllä ei ole oikeutta peruspäivärahaan. Tällaisia päiviä ovat: päivät, joina henkilö ei täytä työvoimapoliittisia edellytyksiä; (TTL 1290/ luku) päivät, joina henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan muiden rajoitusten vuoksi (TTL 1290/ luku); ja päivät, joina henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan työaikarajan ylittymisen vuoksi. Sovittelun työaikaraja on tai sen jälkeen alkavilla sovittelujaksoilla 80 %. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään , työaikaraja on 75 %. Omavastuuaika alkaa aikaisintaan esteen päättymistä seuraavasta päivästä. Omavastuuajan kuluminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilö on työttömänä työnhakijan työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttää muutkin työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Omavastuuaika ei siten kulu esimerkiksi korvauksettoman määräajan kanssa päällekkäin, paitsi silloin kun henkilölle maksetaan samaan aikaan peruspäivärahaa työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Omavastuu ei kulu myöskään sinä aikana, jona henkilöllä ei ole oikeutta peruspäivärahaan TTL 3 luvun rajoitusten takia. Omavastuuaikaan ei siten lueta päiviä, joina etuutta ei voida maksaa esimerkiksi irtisanomisajan palkan, kokoaikatyöstä ansaitun vuosiloma-ajan palkan tai estävän sosiaalietuuden vuoksi. Myöskään taloudellisen etuuden tai myyntivoiton jaksotusaikaa ei voida lukea omavastuuaikaan. Omavastuuaikaan ei lueta myöskään aikaa, jona 80 % / 75 % työaikarajan ylittyminen estää sovitellun peruspäivärahan maksamisen. Sovittelun työaikaraja on tai sen jälkeen alkavilla sovittelujaksoilla 80 %. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään , työaikaraja on 75 %. Työaikaa tarkastellaan osa-aikatyössä sovittelujakson ajalta ja lomautustilanteessa kalenteriviikoittain. Jos osa-aikatyössä 80 % / 75 % työaikaraja ylittyy neljän viikon tai kuukauden sovittelujakson ajalta, ei omavastuuaikaan voida lukea sovittelujaksolta yhtään päivää, vaikka työaikaraja jonain viikkona alittuisi. Työaikarajan ylittyminen osa-aikatyössä yksittäisellä viikolla ei puolestaan estä omavastuuajan kulumista tältä viikolta, jos työaikaraja alittuu koko neljän viikon tai kuukauden sovittelujakson ajalta. Lyhennetylle työviikolle lomautetun henkilön työaikarajaa tarkastellaan siis kalenteriviikoittain voimassa olevan väliaikaisen lainmuutoksen mukaan niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a ). Edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle tällöin on se, ettei työntekijän työaika kalenteriviikon tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta 66

67 kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Niissä tilanteissa, joissa henkilön työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta kokonaisilla päivillä, sovelletaan siten 75 % työaikarajan sijasta 80 % rajaa. Tätä väliaikaista säännöstä sovellettaessa 4 luvun 3 :ssä mainittu 75 % työaikaraja ei siten estä omavastuuajan kulumista. Omavastuuaika voi kulua, jos henkilöllä olisi 4 luvun 4 a :n 80 % työaikaraja huomioiden oikeus peruspäivärahaan. Väliaikaista lainmuutosta sovelletaan lomautuksiin, jotka toteutetaan ja välisenä aikana. Jos sovittelujakso alkaa tai sen jälkeen, sovittelun työaikaraja on kaikissa tilanteissa 80 %. Voimassaolo Omavastuuajan voimassaolo Kolmen kuukauden takautuva hakuaika ei koske omavastuuaikaa. Jos peruspäivärahaa haetaan esim. kesäkuussa, saman vuoden tammikuussa hankittu omavastuuaika on edelleen voimassa, vaikka peruspäivärahaa ei tuolloin olisi haettukaan. Ei omavastuuaikaa Ei omavastuuaikaa Työnhakijalla on oikeus 5 luvun 13 :n 1 3 momenteissa säädetyistä huolimatta peruspäivärahaan, jos henkilön työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai oloihinsa ja hän muuten täyttää peruspäivärahan saamisen edellytykset. Peruspäiväraha maksetaan työsopimuslain mukaisen työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä ilman omavastuuaikaa. Jos henkilö hakee peruspäivärahaa työnteon estymisen jälkeiseltä ajalta, omavastuusäännöksiä sovelletaan normaalisti. (TTL 5 luku 13 ). Tiedon sellaisesta työnteon estymisestä, jonka johdosta omavastuuaikaa ei aseteta, Kela saa työ- ja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Työllistymistä edistävät palvelut Työllistymistä edistävät palvelut TTL 10 luvussa säädetään henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työllistymistä edistävät palvelut määritellään TTL 1 luvun 5 :n 15-kohdassa. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvan työnhakijan toimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitetaan lukien: 1. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvussa tarkoitettua työvoimakoulutusta 2. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvussa tarkoitettua työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua 67

68 3. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 :ssä tarkoitettua työhakuvalmennusta 4. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 :ssä tarkoitettua uravalmennusta 5. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 5 :ssä tarkoitettua kokeilua (työkokeilu ja koulutuskokeilu) 6. kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) :ssä tarkoitettua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua; sekä 7. kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta JTPL 8 luvun 1 :ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua sekä JTPL 6 luvussa tarkoitettua työ- ja koulutuskokeilua. Lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna pidetään viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Työvoimakoulutus Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen nimi muuttuu alkaen työvoimakoulutukseksi. Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa sekä edistetään työllistymis- ja työssäpysymisvalmiuksia. Työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia parantavaa koulutusta. Koulutus voi olla myös yleissivistävää, jos sen puute on työllistymisen esteenä. Työvoimakoulutuksen tuottajia ovat perus- ja lisäkoulutusta järjestävät yhteisöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut vastaavat koulutuksen järjestäjät. TE-toimisto antaa työvoimakoulutuksenaikaisesta etuusoikeudesta maksajalle E-sarjan lausunnon (lausunnot E1, E7, E8). Työvoimakoulutukseen (työvoimapoliittiseen aikuiskolutukseen) osallistumista on asti voimassa olleen lain mukaan tuettu koulutustuella tai työmarkkinatuella. Koulutustukea koskevista siirtymäsäännöksistä kerrotaan koulutustuen ohjeessa. Työnhakijan omaehtoinen opiskelu Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman saantia. Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysetuudella edellyttää, että henkilö on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttänyt 25 vuotta viimeistään opiskelujen alkamishetkellä. Lisäksi edellytetään, että työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve, että opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ja että opinnot ovat päätoimisia. Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, voidaanko opintoja pitää työnhakijan omaehtoisena koulutuksena ja antaa asiasta maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhakijan omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinotoimisto seuraa enimmäisajan kulumista. 68

69 TE-toimisto antaa työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisesta maksajalle D-sarjan lausunnon (lausunnot D1. D2, D3 ja D4). Työnhakijan omaehtoista opiskelua on asti voimassa olleiden säännösten mukaan tuettu koulutuspäivärahalla. Koulutuspäivärahaa koskevista siirtymäsäännöksistä kerrotaan koulutuspäivärahan ohjeessa. Työnhakuvalmennus Työnhakuvalmennus on työllistymistä edistävä palvelu alkaen. Työnhakuvalmennuksen tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta työn hakemisessa. TE-toimisto antaa työnhakuvalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BA. Jos työnhakuvalmennus on alkanut tai sitä ennen, kyseessä ei ole työllistymistä edistävä palvelu, mutta valmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa ylläpitokorvausta. Uravalmennus Uravalmennus on työllistymistä edistävä palvelu alkaen. Uravalmennuksen tavoitteena on selkiyttää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja, kehittää työelämävalmiuksia sekä tukea ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. TE-toimisto antaa uravalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BB. Työkokeilu Työkokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu tapahtuu aina työpaikalla. TE-toimisto antaa työkokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BC, jos työkokeilu on alkanut tai sen jälkeen. Jos työkokeilu on alkanut tai sitä ennen, TE-toimisto antaa lausunnon B3. Koulutuskokeilu Koulutuskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan soveltuvuus tiettyyn koulutukseen tai tietylle alalle. Koulutuskokeilussa asiakas pääsee kokeilemaan koulutusalaa oppilaitoksessa. TE-toimisto antaa koulutuskokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BBD. Palvelut asti Työllistymistä edistäviin palveluihin tulee muutoksia alkaen. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut tai sitä ennen ja jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna jälkeen, sovelletaan asti voimassa olleita säännöksiä palvelun loppuun asti. Edellä mainittujen palvelujen lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna pidetään siten viimeistään alkanutta JTPL 8 luvun 1 :ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua (työmarkkinatoimenpiteet) sekä JTPL 6 luvussa tarkoitettua työ- ja koulutuskokeilua. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. 69

70 Jos työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu tai työ- ja koulutuskokeilu on alkanut tai sitä ennen, TE-toimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon B1, B2, B3 tai B4. Kotoutumista edistävien toimenpiteiden rinnastamismahdollisuudesta on luovuttu voimaan tulleella lainmuutoksella. Muut maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet kuin koulutus toteutetaan työllistymistä edistäviä palveluita koskevien normaalisäännösten mukaisesti. Kotoutumiskoulutus järjestetään työvoimakoulutuksena tai maahanmuuttajan omaehtoisena opiskeluna. Viimeistään aloitettujen rinnasteisten kotoutumistoimenpiteiden osalta noudatetaan vanhaa sääntelyä toimenpiteiden loppuun saakka. Näistä toimenpiteistä TE-toimisto ilmoittaa maksajalle H-sarjan lausunnoilla. Rinnastetun toimenpiteen ajalta henkilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin hänellä olisi silloin, jos hän osallistuisi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteeseen. Rinnastettu kotoutumiskoulutus tai työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettu kotoutumistoimenpide voi jatkua ja kotoutumistukea voidaan maksaa rinnastetun toimenpiteen ajalta jälkeenkin, jos rinnasteinen toimenpide on alkanut viimeistään Uusia rinnasteisia toimenpiteitä ei enää aloiteta tai sen jälkeen. Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Kotoutumiskoulutus voidaan alkaen kuitenkin järjestää myös maahanmuuttajan omaehtoisena opiskeluna, josta säädellään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010). Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen, jos hänellä on TE-toimiston toteama koulutustarve, TE-toimisto arvioi koulutuksen tukevan hänen kotoutumistaan, opinnoista on sovittu kotoutumissuunnitelmassa ja muut opinnoilta vaadittavat edellytykset täyttyvät. Opintojen tukeminen edellyttää lisäksi, että kyse on suomen tai ruotsin kiellä järjestetystä opiskelusta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto, joka antaa Kelalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukauden ajan. Enimmäisajan kulumista seuraa TE-toimisto samalla tavalla kuin JTYPL 6 luvun mukaisen työnhakijan omaehtoisen opiskelun osalta. Myös omaehtoisesta opiskelusta sopiminen, opintojen etenemisen seuranta, maahanmuuttajan opintojenaikaiset velvollisuudet sekä tiedonantovelvollisuus määräytyvät samoin kuin työnhakijan omaehtoisissa opinnoissa. TE-toimisto antaa maahanmuuttajan omaehtoisista opinnoista maksajalle G-sarjan lausunnon. Tulee muistaa, että kotoutumistuen saaja voidaan ohjata kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin kuntouttavaa työtoimintaa lukuun ottamatta. Kotoutuja voi siten osallistua esimerkiksi JTYPL 6 luvun mukaisiin työnhakijan omaehtoisiin opintoihin. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön mahdollisuuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua myös työttömyyspäivärahan saaja. Kuntouttavan työtoiminnan järjestää henkilön kotikunta. 70

71 Kuntouttavan työtoiminnan sisältö määritellään aktivointisuunnitelmassa. Työtoimintaa voivat olla avustavat tehtävät esim. sairaaloissa, päiväkodeissa tai kiinteistönhuollossa saakka työtoimintaa ei ole luettu peruspäivärahan työssäoloehtoon, eikä se ole kerryttänyt toimintaan osallistujan eläketurvaa voimaan tulevan TTL 5 luvun 10 :n mukainen työssäoloehto koskee kaikkia työllistymistä edistäviä palveluita, myös kuntouttavaa työtoimintaa, jotka alkavat tai sen jälkeen. Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla kaikkien työllistymistä edistävien palvelujen aikana. Työtoimintajakson pituudeksi voidaan sopia 3 24 kuukautta. Jakson aikana henkilö osallistuu työtoimintaan vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä kalenteriviikossa. Työtoimintapäivän pituus on vähintään neljä tuntia. Henkilöllä on velvollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, jos sellaista hänen aktivointisuunnitelmaansa sisällytetään. Työnhakijalla, joka pitkään jatkuneen työttömyytensä perusteella on oikeutettu työmarkkinatukeen, on oikeus yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan kanssa laadittavaan aktivointisuunnitelmaan. Aktivointisuunnitelma on laadittava alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle, joka on saanut: työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana; tai työttömyyspäivärahaa 500 päivältä. Aktivointisuunnitelma on laadittava 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle, joka on saanut: Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä; tai 500 työttömyyspäivärahapäivän tai lisäpäivien jälkeen työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä Aktivointisuunnitelma voidaan pyynnöstä laatia myös työttömyyspäivärahan saajalle. Kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ei sovelleta maahanmuuttajaan, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumistuen saajalle ei siten laadita aktivointisuunnitelmaa eikä häntä ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnitelman laatimisen edellytyksenä olevia työttömyysaikaisia työmarkkinatukipäiviä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää eri toimenpiteitä, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä viimesijaisena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa. Oikeudesta etuuteen kuntouttavan työtoiminnan ajalta annetaan lausunto BE tai BF ( asti B5 ja B6). 71

72 Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus. Tämä tarkoittaa, että henkilölle maksetaan joko ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyysetuutta ei kuitenkaan makseta kuntouttavan työtoiminnan ajalta, jos se, että oikeutta työttömyysetuuteen ei ole, johtuu työssäolovelvoitteesta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Oikeus etuuteen työvoimapoliittisten esteiden, omavastuuajan ja tarveharkinnan estämättä TTL 10 luvun 2 :n 3 momentin mukaan työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, vaikka työnhakijalla ei ole työttömänä ollessaan oikeutta etuuteen, jos se johtuu: 1. korvauksettomasta määräajasta 2. työssäolovelvoitteesta 3. työmarkkinatuen odotusajasta 4. ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta 5. työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen omavastuuajasta tai 6. työmarkkinatuen tarveharkinnasta. Työttömyysetuutta ei kuitenkaan makseta tai sitä ennen alkaneen kuntouttavan työtoiminnan ajalta, jos se, että oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen ei ole, johtuu työssäolovelvoitteesta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Tällöin TE-toimisto antaa estävän lausunnon B6. Jos kuntouttava työtoiminta on alkanut tai sen jälkeen, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus ja odotusaika eivät estä etuuden maksamista työtoiminnan ajalta. Korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus tai odotusaika syrjäytyvät työllistymistä edistävien palvelujen ajalta vain silloin, kun este maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa. Jos työvoimapoliittinen este syntyy vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden maksamisen palvelun ajalta työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun ottamatta. Ratkaisevaa on rikkeen ajankohta. Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret. (Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset > Koulutusta vailla olevat nuoret). Jos henkilöllä on voimassa jokin sellainen työvoimapoliittinen este, joka ei väisty palvelun alkaessa, ei TE-toimiston tule antaa Kelalle esteetöntä lausuntoa vaan ainoastaan tiedote F2 palvelun aloittamisesta. Tällainen este voi olla esimerkiksi se, että hakija ei ole työtön (lausunto A3) tai hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla (lausunto A5). Teknisistä syistä TE-toimisto joutuu kuitenkin aina antamaan lausunnon E1 työvoimakoulutuksen alkaessa, vaikkei henkilöllä olisikaan etuusoikeutta koulutuksen ajalta. Tällaisen lausunnon perusteluihin on kirjattu "Tekninen lausunto". Teknisen lausunnon E1 jälkeen TE- 72

73 toimiston tulee antaa maksatuksen estävä, ko. tilannetta koskeva työvoimapoliittinen lausunto, jonka perusteluissa ilmoitetaan teknisen E1-lausunnon kumoamisesta. Työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on oltava työnhakijana saadakseen koulutusajalta työttömyysetuutta, mutta työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä ei tänä aikana aseteta esimerkiksi korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta eikä hän menetä oikeuttaan etuuteen koulutusaikana mahdollisesti aloittamansa yritystoiminnan tai muiden opintojen takia. Muiden työllistymistä edistävien palveluiden eli työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, työkokeilun, koulutuskokeilun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ja kuntouttavan työtoiminnan aikana sovelletaan TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä normaalisti. Jos työmarkkinaoikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut palvelun alkamisen jälkeen, kesken palvelun annettu esteellinen työvoimapoliittinen lausunto estää etuuden maksamisen palvelun ajalta. Sen sijaan jos rike on tapahtunut kokonaan ennen palvelua, rike ei estä etuuden maksamista. Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret (Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset > Koulutusta vailla olevat nuoret). Esimerkki 1 Ennen työllistymistä edistävän palvelun alkamista asetettu työssäolovelvoite ei estä työttömyysetuuden maksamista palvelun ajalta (poikkeuksena tai sitä ennen alkanut kuntouttava työtoiminta). Jos työssäolovelvoite asetetaan alkavaksi kesken palvelun, se estää etuuden maksamisen kaikkien muiden palveluiden kuin työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta. Esimerkki 2 A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. A:lle on asetettu 60 päivän korvaukseton määräaika työstä kieltäytymisen perusteella alkaen. A aloittaa 6 kuu-kautta kestävän työkokeilun alkaen. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa jo kokeilun alkaessa, A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa kokeilun alusta lukien. Työkokeilussa ollessaan A laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. TE-toimisto antaa A:lle lausunnon K6. A menettää peruspäivärahaoikeutensa syyslukukauden alusta eli alkaen. Koska A on menettänyt peruspäivärahaoikeuden palvelun aikana, estää K6-lausunto peruspäivärahan maksamisen alkaen. Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret. (Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset > Koulutusta vailla olevat nuoret). Esimerkki 3 B on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. B osallistuu maahanmuuttajan omaehtoiseen koulutukseen alkaen. Koulutuksen aikana TE-toimisto antaa B:lle työvoimapoliittisen lausunnon A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) ajalle Lausunto estää 73

74 kotoutumistuen maksamisen maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta Esimerkki 4 C on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. C osallistuu työvoimakoulutuksena järjestettävään suomen kielen koulutukseen ajalla Koulutuksen aikana C on estynyt olemasta työmarkkinoilla ajalla Koska työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä, ei TE-toimisto anna lausuntoa A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla). Esimerkki 5 C on 17-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. Hän on keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen ja ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimisto on antanut C:lle lausunnon K1, jonka mukaan C:llä ei ole työmarkkinatukioikeutta työttömyysajalta. C aloittaa työkokeilun C:lle voidaan maksaa työmarkkinatukea työkokeilun ajalta K1-lausunnosta huolimatta. C täyttää 18 vuotta , kun työkokeilu on edelleen kesken. Koska C on 17-vuotiaana keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen, antaa TE-toimisto C:lle lausunnon K7 18-vuotispäivästä lukien. Koska työmarkkinatukioikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut ennen työkokeilun alkamista, ei kesken työkokeilun annettu K7 lausunto kuitenkaan estä työmarkkinatuen maksamista kokeilun ajalta. Rikkeen ajankohta on ratkaiseva. TE-toimisto kirjoittaa lausunnon perusteluihin tiedon siitä, ettei lausunto estä maksamista työkokeilun ajalta. Työttömyysetuutta voidaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta omavastuuajan estämättä. Työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikaan luetaan ne päivät, joina työnhakijalle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole oikeutta, jos henkilö ottaa vastaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Oikeutta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole myöskään silloin, jos työttömyysaikaisen työttömyysetuuden maksaminen on estynyt hakemuksen myöhästymisen tai etuuden sovittelun tai vähentämisen takia. Työllistymistä edistävien palvelujen aikana sovelletaan normaaliin tapaan myös TTL 3 luvun yleisiä rajoituksia, eli esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotus, irtisanomisajan tai vuosiloma-ajan palkka taikka estävä sosiaalietuus estävät työttömyysetuuden maksamisen myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työssäoloehdon täyttyminen palvelun aikana Työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 6 luvun 8 :n säännöksiä päivärahaoikeuden alkamisesta alusta. Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei siten ala alusta, eikä päivärahan tasoa määritellä uudelleen, vaikka henkilö olisi työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon uudelleen koulutuksen aikana. Jos henkilö on koulutuksen päätyttyä työtön ja työttömyyspäivärahaan oikeutettu, 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta vasta koulutuksen päätyttyä. Jos työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy kesken koulutuksen, henkilölle maksetaan koulutuksen loppuajalta työmarkkinatukea, 74

75 vaikka hän olisi täyttänyt uuden työssäoloehdon koulutuksessa ollessaan. Koulutuksen loputtua etuus vaihtuu taas työttömyyspäivärahaksi ja 500 päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta. Kun työvoimakoulutus on järjestetty jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Jaksojen väliseltä ajalta etuutta maksetaan työttömyyden perusteella. Jos henkilö on jaksotetussa työvoimakoulutuksessa perus- tai ansiopäivärahalla ja täyttää työssäoloehdon uudelleen koulutusjaksojen välisenä aikana, alkaa työttömyyspäivärahan enimmäisaika tällöin normaalisti alusta. Jos työssäoloehto täyttyy jaksotetussa koulutuksessa koulutusjakson aikana, enimmäisaika alkaa alusta vasta kyseisen koulutusjakson päätyttyä, kun henkilön päivärahaoikeus perustuu jälleen työttömyyteen. Myös työnhakijan omaehtoinen opiskelu voidaan järjestää jaksotettuna. Jos omaehtoinen opiskelu on TE-toimiston kanssa sovittu järjestettäväksi jaksoissa siten, ettei jaksojen välinen aika ole opiskeluaikaa ja jaksojen välillä etuusoikeus perustuu työttömyyteen, menetellään jaksotetussa omaehtoisessa opiskelussa enimmäisajan laskemisen osalta samalla tavalla kuin jaksotetussa työvoimakoulutuksessa. Jos henkilö, joka on aloittanut työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella, täyttää koulutuksen aikana työssäoloehdon, tulee hän oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon täyttymisestä lukien, vaikka koulutus olisikin kesken. Samaa sovelletaan muissa työllistymistä edistävissä palveluissa. Työssäoloehdon täyttymisestä lukien työmarkkinatuen sijasta aletaan maksaa työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahaan asetetaan omavastuuaika, mutta omavastuuajalta voidaan koulutuksen aikana kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa, koska kyse on työllistymistä edistävästä palvelusta. Myös peruspäivärahalla opintonsa aloittanut voi saavuttaa ansiopäivärahaoikeuden opiskelun aikana, jos hän kesken opintojen täyttää työttömyyskassan vakuutusehdon. Esimerkki 6 A on saanut peruspäivärahaa 260 päivältä työttömyyden perusteella ja sen jälkeen aloittanut omaehtoisen opiskelun. Kun A on saanut peruspäivärahaa omaehtoisen opiskelun ajalta 140 päivältä, hän täyttää työssäoloehdon uudelleen. Koska koulutus on kesken, peruspäivärahan enimmäisaika ei ala alusta työssäoloehdon täyttymisestä huolimatta. Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen omaehtoinen opiskelu jatkuu vielä 160 päivän ajan. A:lla on oikeus saada peruspäivärahaa koulutuksen ajalta kuitenkin enää vain 100 päivältä, ja tämän jälkeiseltä koulutusajalta A:lle voidaan maksaa työmarkkinatukea. Kun omaehtoiset opinnot päättyvät, A on edelleen työtön. Tällöin peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja A:lle asetetaan omavastuuaika. Esimerkki 7 B on työkokeilussa ja hänelle maksetaan peruspäivärahaa muutosturvalisällä korotettuna. Työkokeilun ollessa vielä kesken B täyttää työssäoloehdon. Koska kyseessä ei ole työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai työvoimakoulutus, peruspäivärahan 500 päivän ja muutosturvalisän 200 päivän enimmäisaika 75

76 alkavat alusta normaalisti. B:lle asetettava omavastuuaika ei estä peruspäivärahan maksamista työkokeilun ajalta. Esimerkki 8 Peruspäivärahan saaja C osallistuu työvoimakoulutukseen, joka järjestetään jaksotettuna koulutuksena siten, että koulutus on jaettu kahteen erilliseen koulutusjaksoon. Koulutusjaksojen välisellä ajalla C työllistyy ja hänen työssäoloehtonsa täyttyy. Koska työssäoloehto täyttyy koulutusjaksojen välisenä aikana, alkaa peruspäivärahan enimmäisaika alusta ja C:lle asetetaan omavastuuaika. Jos omavastuuaika ajoittuu koulutusjaksojen väliselle ajalle, estää se etuuden maksamisen omavastuupäiviltä. Siltä osin kuin omavastuuaika ajoittuu koulutusjakson ajalle, maksetaan etuutta koulutuksen ajalta omavastuuajan estämättä. Esimerkki 9 D aloittaa omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella. D työskentelee koulutuksen aikana ja hänen työssäoloehtonsa täyttyy. D saa työssäoloehdon täyttymisestä lukien oikeuden joko perus- tai ansiopäivärahaan riippuen siitä, onko hän kassan jäsen ja täyttääkö hän jäsenyysehdon. Työttömyyspäivärahaan asetetaan omavastuuaika, mutta se ei estä etuuden maksamista koulutuksen ajalta. Esimerkki 10 Peruspäivärahan saaja E osallistuu jaksotettuun työvoimakoulutukseen. E työskentelee ensimmäisen koulutusjakson aikana ja työssäoloehto täyttyy uudelleen. Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta kesken koulutusjakson. Kun ensimmäinen koulutusjakso päättyy, E on edelleen työtön ja peruspäivärahaan oikeutettu. Peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja E:lle asetetaan omavastuuaika. Esimerkki 11 F osallistuu työvoimakoulutukseen peruspäivärahalla. Hän työskentelee opintojensa ohella ja täyttää työssäoloehdon kesken koulutuksen. Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta, koska koulutus on kesken. Työvoimakoulutus päättyy, ja koulutuksen päättymistä seuraavana päivänä F aloittaa heti uuden työvoimakoulutuksen. Peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta, vaikka uusi koulutus alkaakin heti edellisen koulutuksen päättymistä seuraavana päivänä. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Työttömyysetuutta maksetaan muiden edellytysten täyttyessä työllistymistä edistävän palvelun ajalta kaikilta päiviltä, myös niiltä kyseiseen ajanjaksoon sisältyviltä päiviltä, joina palvelua ei järjestetä. Etuutta maksetaan siten palveluun osallistumisen perusteella 76

77 viideltä päivältä viikossa, vaikka palvelua järjestettäisiin viikossa tätä vähemmän. TTL 10 luku 3 :ssä säädetään työttömyysetuuden maksamisesta silloin, kun henkilö on poissa työllistymistä edistävästä palvelusta silloin, kun palvelua on järjestetty ja siellä olisi pitänyt olla läsnä. Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolo tarkoittaa siten vain sellaista päivää, jona palvelua järjestetään ja jona työnhakijan olisi tullut osallistua palveluun. Poissaolopäiviä eivät ole esimerkiksi sellaiset päivät, joina palvelua ei järjestetä, eivätkä arkipyhät. Arkipyhä voi olla poissaolopäivä vain, jos palvelua jostain syystä järjestetään arkipyhänä. Tämä on kuitenkin harvinaista. Jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun vain osan päivästä, ei kyseistä päivää pidetä poissaolopäivänä. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ja työnhakija voivat myös sopia osallistumispäivän siirtämisestä siten, että työnhakija korvaa poissaolonsa saman kalenteriviikon sisällä. Tällöin ei ole kyse poissaolosta. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen niiltä päiviltä, joina hän ei osallistu palveluun, jos palvelua järjestetään kyseisenä päivänä, ellei poissaolo johdu: 1. työkyvyttömyydestä; 2. kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta; tai 3. työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä. Työhaastatteluun rinnastettavanatyöllistymiseen liittyvänä syynä pidetään myös työssäoloa. Luettelo hyväksyttävistä poissaolosyistä on tyhjentävä. Jos työnhakija on poissa palvelusta muusta syystä kuin siksi, ettei palvelua järjestetä jonakin päivänä, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen palveluun osallistumisen eikä työttömyyden perusteella, ellei hänellä ole luettelossa tarkoitettua syytä poissaololle. Jos työnhakijalla on poissaololle luettelossa tarkoitettu syy, hänelle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Tällöin hän on oikeutettu poissaolon ajalta myös mahdolliseen korotusosaan tai muutosturvalisään. Lisäksi esimerkiksi korvaukseton määräaika ja muut TTL 10 luvun 2 :n 3 momentissa luetellut maksamisen esteet syrjäytyvät poissaolon ajalta kuten työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Osallistumispäiviin sidottua ylläpitokorvausta ei kuitenkaan voida maksaa poissaolon ajalta, vaikka poissaololle olisikin hyväksyttävä syy. Poissaolosäännös koskee työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Poissaolosäännöstä sovelletaan myös tai sitä ennen alkaneeseen työkokeiluun, työelämävalmennukseen, työharjoitteluun ja työ- ja koulutuskokeiluun sekä tai sitä ennen alkaneeseen työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettuun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteeseen Poissaolosäännöstä ei sovelleta työvoimakoulutukseen eikä työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun. Poissaolosäännöstä ei sovelleta myöskään maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun eikä työvoimakoulutukseen rinnastetun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteen ajalta alkaen TE-toimisto ei anna sitovaa työvoimapoliittista lausuntoa poissaolosta silloin, kun poissaolon syynä on hakijan oma työkyvyttömyys tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Muissa tilanteissa poissaolon hyväksyttävyyden arviointi kuuluu TE-toimistolle, joka antaa Kelalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon poissaolon vaikutuksesta henkilön etuusoikeuteen. Uutta menettelyä sovelletaan poissaoloon, joka ajoittuu tai sen jälkeiseen aikaan riippumatta palvelun alkamisajankohdasta. 77

78 Jos poissaolo ajoittuu tai sitä edeltävään aikaan, poissaolon hyväksyttävyys ratkaistaan aina sitovan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella poissaolon syystä riippumatta. Palvelun järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan TE-toimistolle, jos asiakas on ollut pois palvelusta. JTYPL 4 luvun 10 :n mukaan TE-toimisto tekee päätöksen valmennuksen tai kokeilun keskeyttämisestä poissaolojen perusteella, jos henkilöasiakas on ollut luvatta poissa yhdenjaksoisesti viisi valmennus- tai kokeilupäivää tai jos poissaoloja muutoin on niin paljon, etteivät valmennukselle tai kokeilulle asetetut tavoitteet täyty. Luvattoman poissaolon lisäksi myös sinänsä hyväksyttävästä syystä (esimerkiksi pitkä sairausloma) johtuva poissaolo on peruste valmennuksen kokeilun keskeyttämiselle. Oma sairaus Oma sairaus Poissaolon syynä on asiakkaan oma sairaus Jos asiakas ilmoittaa hakemuslomakkeella olleensa pois palvelusta ja että poissaolon syynä on hänen oma työkyvyttömyytensä, TE-toimistolta ei pyydetä lausuntoa poissaolon hyväksyttävyydestä. Näin toimitaan, jos poissaolo ajoittuu tai sen jälkeiseen aikaan, riippumatta siitä, milloin palvelu on alkanut. Kela ratkaisee asiakkaan etuusoikeuden sairauspoissaolon ajalta tällöin itsenäisesti. Jos asiakas on oman sairautensa vuoksi pois palvelusta enintään kolmena peräkkäisenä palvelun järjestämispäivänä, on asiakkaan oma ilmoitus lähtökohtaisesti riittävä selvitys poissaolon hyväksyttävyydestä. Etuus maksetaan ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä. Päätöstä sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa erikseen. Jos päätös tulee annettavaksi muusta syystä, todetaan siinä etuusoikeus myös sairauspoissaolojen ajalta. Kolmella peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään ja jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä ei siis välttämättä ole kolme peräkkäistä kalenteripäivää. Jos asiakas on ensin poissa palvelusta sairauden vuoksi, sen jälkeen osallistuu palveluun ja sitten on uudelleen poissa sairauden vuoksi, katsotaan työkyvyttömyyden katkenneen ja kyseessä olevan eri sairaudet. Tällöin kolmen ensimmäisen sairauspoissaolopäivän laskeminen alkaa alusta. Sillä, että asiakas kahden peräkkäisen sairauspoissaolon välisenä aikana, jona palvelua ei järjestetä, ilmoittaa olevansa työssä, ei ole merkitystä laskettaessa kolmea peräkkäistä poissaolopäivää. Jos asiakas on poissa palvelusta sairauden vuoksi pidempään kuin kolme peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, asiakkaan tulee toimittaa poissaolon syystä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus, jos poissaolo jatkuu. Etuus voidaan kuitenkin aina maksaa kolmelta ensimmäiseltä sairaudesta johtuvalta poissaolopäivältä ilman todistusta. Jos asiakas ei toimita lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta oma-aloitteisesti työttömyysajan ilmoituksen yhteydessä, asiakasta pyydetään toimittamaan todistus. Pyyntö tehdään ensisijaisesti suullisesti, noudattaen, mitä lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu. Todistuksen toimittamiselle asetetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö tulee dokumentoida huolellisesti. Asiakkaalle kerrotaan, että 78

79 jos hän ei toimita pyydettyä todistusta määräajassa, etuus voidaan joutua hylkäämään poissaolopäivien ajalta neljännestä poissaolopäivästä lukien. Etuus voidaan tällöinkin maksaa kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä, vaikkei todistusta sairaudesta ole vielä toimitettu. Kulukorvausta ei makseta poissaolopäiviltä. Lopuilta sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään maksussa. Asia ratkaistaan vasta, kun asiakas toimittaa todistuksen tai todistuksen toimittamiselle varattu määräaika on umpeutunut. Kun asiakas toimittaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, hänelle annetaan päätös, jossa etuus myönnetään sairauspoissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Jos asiakas ei toimita todistusta pyynnöstä huolimatta, etuus ja kulukorvaus hylätään poissaolopäiviltä neljännestä sairauspoissaolopäivästä lukien. Päätöksessä kerrotaan, että poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, koska asiakas ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Esimerkki 1 A on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. A ilmoittaa tt2:ssa olevansa sairaana koko viikon ja siksi poissa palvelusta maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Seuraavana maanantaina A ilmoittaa osallistuvansa työkokeiluun. Koska A on ollut pois palvelusta sairauden vuoksi enintään kolmena päivänä, ei sairaudesta tarvita todistusta. Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon ja perjantain poissaolopäiviltä A:n oman ilmoituksen perusteella. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi. Esimerkki 2 B on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. B ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana maanantaista seuraavan viikon tiistaihin asti ja siksi poissa palvelusta maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja maanantaina. B ei toimita lääkärintodistusta tt2:n mukana. Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon ja perjantain poissaolopäiviltä. Jälkimmäisen maanantain osalta maksaja vähentää etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän käsiteltäväksi lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen pyytämistä varten. Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn hakemustyöksi, koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä. Etuuskäsittelijä pyytää B:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen. Pyyntö tehdään ensisijaisesti suullisesti noudattaen, mitä lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu. Todistuksen toimittamiselle annetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö dokumentoidaan yhteydenottona. 79

80 Jos asiakas ilmoittaa jo puhelimessa, ettei aio toimittaa pyydettyä todistusta, asiakkaalle annetaan päätös ja etuus hylätään poissaolopäiviltä neljännestä sairauspoissaolosta lukien. Jos asiakas lupaa toimittaa todistuksen, häntä pyydetään merkitsemään todistuksen oikeaan yläkulmaan teksti työttömyysturva, jotta yksittäisenä saapuva lääkärintodistus ohjautuu indeksoinnissa työttömyysturvan työjonolle. Ilman merkintää todistus ohjautuu sairauspäivärahojen työjonolle, mikä viivästyttää asian ratkaisua. Sairauspäivärahan käsittelijöitä on ohjeistettu, kuinka toimitaan ko. tilanteessa. Jos B ei vastaa puhelimeen, etuuskäsittelijä pyytää lääkärintodistusta asiakaskirjeellä. Pyyntö kirjataan työn kommenttiin. Asiakaskirje liitetään ko. työhön. Työ laitetaan odottamaan lisäselvitystä. Jos B toimittaa todistuksen sairaudestaan, etuuskäsittelijä antaa B:lle päätöksen, jonka mukaan poissaoloille on sairaudesta johtuva hyväksyttävä syy, mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Etuus maksetaan ilman kulukorvausta myös jälkimmäiseltä maanantailta. Jos B ei pyynnöstä huolimatta toimita todistusta sairaudesta, etuuskäsittelijä antaa päätöksen, jossa etuus ja kulukorvaus hylätään jälkimmäisen maanantain osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Edellisen maanantain, keskiviikon ja perjantain osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on hyväksyttävä syy, mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Esimerkki 3 C on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. C ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana koko viikon ja vielä seuraavan viikon maanantain. C on siksi poissa palvelusta maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja vielä maanantaina. C lähettää tt2:n mukana terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta. Tt2 ja terveydenhoitajan todistus lähtee skannattavaksi ja indeksoitavaksi. Indeksoinnissa tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso A- kirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään erottelemaan muista maksuedellytysten selvittäminen -töistä. Tällöin kyseiset A-kirjaimella merkityt työt voidaan hakea työjonolta lisätarkenteella *A esimerkiksi maksajan maksettavaksi. Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Maksuedellytysten selvittäminen -työ suljetaan. Esimerkki 4 D on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin. D ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairauden vuoksi pois palvelusta maanantain ja tiistain. Keskiviikkona D osallistuu työkokeiluun. D on jälleen poissa kokeilusta seuraavan viikon maanantaina. Koska D on kahden sairauspoissaolon välillä osallistunut kokeiluun, voidaan katsoa, ettei hänen sairautensa ole kestänyt yli kolmea peräkkäistä osallistumispäivää, vaan jälkimmäisen maanantain poissaolon osalta kyse on eri sairaudesta. 80

81 Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä pelkän D:n oman ilmoituksen perusteella. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi. Esimerkki 5 E on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. E palauttaa tt2:n ajalta maanantai sunnuntai E ilmoittaa olevansa sairauden vuoksi pois palvelusta perjantaina Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta perjantain poissaolopäivältä E:n oman ilmoituksen perusteella. Maksaja kirjaa cicsin lisätietoriville tiedon siitä, että E on ollut poissa palvelusta sairauden takia työttömyysajan ilmoituksen viimeisenä osallistumispäivänä. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi. Kun E palauttaa seuraavan tt2:n ajalta , tulee maksajan tarkistaa, onko sairaudesta johtuva poissaolo jatkunut. E ilmoittaa olevansa poissa palvelusta sairauden vuoksi vielä maanantaista keskiviikkoon Maksaja maksaa etuuden maanantain ja tiistain poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta, vähentää keskiviikon poissaolon ajalta etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä pyytää E:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen ja antaa päätöksen. Jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa lyhyissä sairauspoissaoloissa on kyse väärinkäytöksestä, voidaan asiakkaalta poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta jo alle kolme päivää kestäneestä sairauspoissaolosta. Asiakkaalle tulee ilmoittaa etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä tulee kuitenkin käyttää vain hyvin poikkeuksellisesti. Lapsen sairaus Lapsen sairaus Poissaolon syynä on alle lapsen sairaus Jos asiakas ilmoittaa palvelusta poissaolon syyksi alle 10-vuotiaan lapsen sairauden, TE-toimistolta ei pyydetä lausuntoa poissaolon hyväksyttävyydestä. Näin toimitaan, jos poissaolo ajoittuu tai sen jälkeiseen aikaan, riippumatta siitä, milloin palvelu on alkanut. Kela ratkaisee asiakkaan etuusoikeuden poissaolon ajalta tällöin itsenäisesti. Palvelusta poissaololle on hyväksyttävä syy alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi kerralla enintään 4 peräkkäisen palvelun järjestämispäivän ajalta. Asia voidaan lähtökohtaisesti aina ratkaista asiakkaan oman ilmoituksen perusteella: lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta ei tarvita. Jos asiakas on pois palvelusta lapsen sairaudesta johtuen enemmän kuin neljä peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, ei poissaololle ole viidennestä poissaolopäivästä lukien hyväksyttävää syytä, vaikka asiakas toimittaisikin todistuksen lapsen sairaudesta. 81

82 Neljällä peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään ja jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä ei siis välttämättä ole neljä peräkkäistä kalenteripäivää. Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enintään neljänä peräkkäisenä palvelun järjestämispäivänä, maksaja vähentää kulukorvauksen maksussa poissaolopäivien osalta. Päätöstä poissaoloista ei tarvitse antaa erikseen. Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enemmän kuin neljä palvelun järjestämispäivää, maksaja vähentää maksussa kulukorvauksen ensimmäisen neljän poissaolopäivän ajalta. Viidennestä poissaolopäivästä lukien maksaja vähentää poissaolopäiviltä sekä etuuden että kulukorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä antaa asiakkaalle päätöksen, jolla etuus ja kulukorvaus hylätään poissaolopäiviltä viidennestä poissaolopäivästä lukien, koska poissaololle ei tältä osin ole hyväksyttävää syytä. Lapsen sairaudesta ei lähtökohtaisesti tarvitse missään tilanteessa pyytää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Vain, jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa lapsen sairaudesta johtuvissa poissaoloissa on kyse väärinkäytöksestä, asiakkaalta voidaan poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta. Asiakkaalle tulee ilmoittaa etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä tulee kuitenkin käyttää vain hyvin poikkeuksellisesti. Jos asiakas ilmoittaa poissaolon johtuvan lapsen sairaudesta, mutta lapsi ei ole alle 10-vuotias, poissaolon syystä tulee pyytää lausunto TE-toimistolta. Tällöin maksaja vähentää poissaolopäiviltä maksussa sekä etuuden ja ylläpitokorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä pyytää TE-toimistolta lausunnon poissaolon hyväksyttävyydestä. TE-toimisto antaa tällöin estävän lausunnon BG. Lähtökohtaisesti asiakkaan ilmoitukseen lapsen iästä kuitenkin luotetaan, eikä lapsen ikää tarvitse normaalitilanteessa tarkistaa asiakkaan perhetiedoista. Esimerkki 1 A on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. A ilmoittaa olevansa alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi poissa palvelusta koko viikon. A:lla on hyväksyttävä syy poissaololle maanantaista torstaihin. Perjantaina lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt jo yli 4 päivää, eikä poissaololle ole siten hyväksyttävää syytä, vaikka A toimittaisikin todistuksen lapsen sairaudesta. Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantaista torstaihin. Perjantain osalta maksaja vähentää maksussa etuuden ja kulukorvauksen. Tt2 lähetetään skannattavaksi. Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän käsiteltäväksi. Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn hakemustyöksi, koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä. Etuuskäsittelijä antaa A:lle päätöksen, jossa etuus ja ylläpitokorvaus hylätään perjantain osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Aiempien poissaolopäivien osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on hyväksyttävä syy, mutta kulukorvaukseen ei ole oikeutta. 82

83 Muu syy Muu syy Poissaolo johtuu muusta syytä tai asiakas ei ilmoita poissaolon syytä Jos asiakas ei hakemuksessaan ilmoita poissaolon syytä tai ilmoittaa poissaolon johtuvan jostain muusta kuin omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, maksaja vähentää poissaolopäivät maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä pyytää TEtoimistolta lausunnon poissaolosta. TE-toimisto selvittää poissaolon syyn kuulemalla asiakasta. Näin toimitaan myös aina silloin, jos poissaolo ajoittuu tai sitä edeltävään aikaan. Poissaolopäivien vähentäminen perustuu TTL 11 luvun 6 :ään, jonka mukaan työttömyysetuuden maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavan etuuden määrää vähentää, jos on ilmeistä, ettei etuuden saajalla ole olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi siihen enää oikeutta tai että etuuden määrää tulisi vähentää. Keskeyttämisestä tai vähentämisestä on ilmoitettava etuuden saajalle ja etuutta koskeva päätös on annettava viivytyksettä. Joskus asiakas laiminlyö ilmoittaa poissaolosta Kelalle, jolloin tieto poissaolosta saadaan vasta lausunnosta. Tällöin syntyy liikamaksua lukien voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta TTL 12 luvun 4 b :n mukaan asiakkaalta ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi siinä tapauksessa, että hakija on virheellisesti ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä palvelussa, vaikka hänellä onkin poissaoloja. Tätä menettelyä sovelletaan, kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan antamasta virheellisestä tiedosta koskien palvelussa oloa. TE-toimisto antaa tiedotteen BI Jos TE-toimisto saa selville, että poissaolo johtuu asiakkaan omasta työkyvyttömyydestä tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, se ilmoittaa asiasta tiedotteella BI työttömyysetuuden maksajalle. Jos asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta, TE-toimisto ilmoittaa tästä lausunnon BI perusteluissa. Tällöin Kelan ei enää tarvitse pyytää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta erikseen, vaan asia voidaan ratkaista heti myös yli 3 päivää kestäneen sairauspoissaolon ajalta. Sinänsä TE-toimisto ei ota kantaa poissaolon hyväksyttävyyteen tai erikseen pyydä asiakkaalta todistusta sairaudesta, vaan lausunto BI on pelkästään tiedottava. Etuusoikeuden ratkaiseminen ja mahdollinen lääkärintodistuksen pyytäminen poissaolon ajalta kuuluu Kelalle. Kun tiedote BI saapuu, lausuntojen käsittelijä tarkistaa, onko tt2 ko. ajalta jo tullut Kelaan. Jos tt2 on tullut ja tiedotteessa mainitun poissaolopäivän osalta on jo vähennetty maksussa kulukorvaus ja maksettu pelkkä perusetuus, on asia jo ratkaistu ja lausunto voidaan kuitata käsitellyksi. Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäiviltä on ehditty vähentää maksussa sekä etuus että kulukorvaus, koska asiakas ei ole ilmoittanut Kelalle poissaolon syytä, toimitaan seuraavasti: 83

84 Jos omasta tai lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt enintään 3 tai 4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää tai jos lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, lausuntojen käsittelijä antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen ja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Jos asiakkaan omasta sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 3 järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä ei tee päätöstä tai laita etuutta maksuun, vaan pyytää asiakasta toimittamaan todistuksen sairaudestaan. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun todistus on toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut. Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 4 järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen päätöksen, jolla se myöntää etuuden 4 ensimmäiseltä poissaolopäivältä ilman kulukorvausta ja epää etuuden 5. poissaolopäivästä lukien. Samalla lausuntojen käsittelijä maksaa etuuden ilman kulukorvausta 4 ensimmäisen poissaolopäivän ajalta. Jos tt2 ei ole vielä saapunut Kelaan eikä poissaolopäiviä ole siten vielä ehditty vähentää maksussa, toimitaan seuraavasti: Lausuntojen käsittelijä rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla ilman kirjallista päätöstä, jos sairauspoissaolo kestää enintään 3 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää sairauspoissaolo kestää yli 3 päivää, mutta lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo kestää enintään 4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää. Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä väh. päivät xx.xx-xx.xx/bi. Tämä helpottaa maksajan työtä. Jos sairauspoissaolo kestää yli kolme päivää eikä tiedotteen BI perusteluissa ole mainintaa siitä, että todistus olisi toimitettu TE-toimistoon, lausuntojen käsittelijä pyytää asiakasta toimittamaan todistuksen sairaudesta. Pyyntö dokumentoidaan yhteydenottona sekä silloin, kun pyyntö tehdään suullisesti että silloin, kun asiakkaalle joudutaan lähettämään kirje. Tällöin yhteydenottoon lisätään maininta siitä, että pyyntö on tehty kirjeellä. Kirje löytyy asiakaskirjeistä. Lausuntojen käsittelijä kirjaa cics:n lisätietoriville maksajaa varten BI-lausunnossa ilmoitetut sairauspäivät xx.xx-xx.xx A-tod. pyydetty, saa maksaa 3 sairauspoissaolopäivää. Jos tt2 saapuu ennen todistusta, maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta kolmelta ensimmäiseltä poissaolopäivältä ja vähentää etuuden ja kulukorvauksen maksussa 4. poissaolopäivästä lukien. Tt2 menee skannaukseen. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun todistus on toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut. Jos tt2 ja todistus saapuvat samaan aikaan, ne menevät skannattaviksi. Indeksoinnissa tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso A-kirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään erottelemaan muista maksuedellytysten selvittäminen -töistä. Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva lausunnolla BI ilmoitettu poissaolo kestää yli 4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen päätöksen, jolla etuus myönnetään 4 ensimmäisen poissaolopäivän ajalta 84

85 mutta hylätään 5. poissaolopäivästä lukien. Tällöinkin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa maksajalle vinkiksi cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä väh. päivät xx.xx-xx.xx /BI. TE-toimisto antaa sitovan lausunnon BG tai BH Jos TE-toimisto selvittää poissaolon johtuvan jostain muusta syystä kuin asiakkaan omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, TE-toimisto antaa maksajalle sitovan lausunnon BG tai BH henkilön etuusoikeudesta poissaolon ajalta. Kela antaa lausunnon perusteella asiakkaalle päätöksen poissaolopäivästä alkaen aina, kun poissaolopäivä on ehditty vähentää maksussa ennen lausunnon saapumista tai kun poissaololle ei ole ollut hyväksyttävää syytä. Jos poissaolo on tapahtunut etuuspäätöksen antamishetken jälkeen eikä muutos ulota vaikutustaan etuuden alkamisajankohtaan, kyseessä on etuuden tarkistaminen. Tällöin asiakkaalta ei tarvitse pyytää suostumusta. Jos poissaolo on tapahtunut jo ennen etuuspäätöksen antamista, mutta poissaolo ei ole ollut päätöksen antamishetkellä tiedossa, kyseessä on päätöksen oikaisu. Oikaisu etuuden saajan vahingoksi edellyttää suostumusta. Jollei asiakas anna suostumusta, pyydetään päätöksen poistamista työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä eikä henkilöllä siten ole oikeutta työttömyysetuuteen eikä kulukorvaukseen poissaolon ajalta, on kyse aina vahingoksi oikaisusta. Jos taas poissaololle on lausunnon mukaan hyväksyttävä syy ja maksussa jo vähennetyt päivät voidaan lausunnon antamisen jälkeen maksaa, ei kyseessä ole vahingoksi oikaisu, vaikka poissaolopäiviltä ei makseta kulukorvausta. Alkuperäisenkin etuuspäätöksen mukaan kulukorvaus maksetaan ainoastaan osallistumispäiviltä, joten päätöstä ei kulukorvauksen osalta oikaista eikä suostumusta muun päätöksen oikaisuun tarvitse pyytää. Jos poissaololle on lausunnon BH mukaan hyväksyttävä syy, eikä tt2 ole vielä saapunut eikä poissaolopäiviä ole vähennetty maksussa, ei asiakkaalle tarvitse antaa uutta päätöstä poissaolon johdosta. Tällöin etuutta maksetaan edelleen työllistymistä edistävän palvelun ajalle annetun päätöksen perusteella. Päätöstä ei tarvitse tällöin antaa myöskään sillä perusteella, että poissaolon ajalta vähennetään maksussa kulukorvaus, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä on todettu, että kulukorvaukseen on oikeus vain osallistumispäiviltä. Lausuntojen käsittelijä rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla ilman kirjallista päätöstä. Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä väh. päivät xx.xx-xx.xx/bh. Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäivät on ehditty vähentää maksussa, lausuntojen käsittelijä antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen BH-lausunnon perusteella ja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Jos hakija ei ole ilmoittanut poissaolosta hakemuksessaan ja hänelle on ehditty maksaa poissaolon ajalta sekä perusetuus että kulukorvaus, asiasta tulee antaa työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua päätös, vaikka poissaololle olisikin ollut hyväksyttävä syy. Liikaa maksettu kulukorvaus aiheuttaa liikamaksun. Jos poissaolo johtuu omasta sairaudesta, joka kestää yli 3 poissaolopäivää, lausuntojen käsittelijän tulee pyytää asiakkaalta lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Päätös annetaan vasta, kun todistus on saapunut tai todistuksen toimittamiselle annettu määräaika umpeutunut. Päätöksessä tulee todeta, ettei henkilöllä ole oikeutta kulukorvaukseen poissaolopäivältä ja että aiheutuneen liikamaksun mahdollisesta takaisinperinnästä päätetään myöhemmin. Se, onko kysymyksessä oikaisu vai tarkistus, riippuu normaaliin tapaan siitä, onko 85

86 poissaolo tapahtunut ennen vai jälkeen etuuspäätöksen antamisen. Kyseessä ei kuitenkaan ole vahingoksi oikaisu, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä on todettu, että oikeus kulukorvaukseen on vain osallistumispäiviltä. Etuuden saajan suostumusta oikaisuun ei siten tarvita. Poissaolosta tulee antaa päätös aina, kun TE-toimiston lausunnon mukaan poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä (lausunto BG). Poissaolotilanteet voivat aiheuttaa useita määrältään vähäisiä liikamaksuja. Takaisinperintää harkittaessa lähtökohtana on, että liikaa maksetun määrän ollessa vähäinen takaisinperinnästä voidaan luopua. Liikamaksua pidetään vähäisenä, jos se on enintään 150 euroa. Liikamaksun määrän vähäisyydestä huolimatta sen perinnästä ei kuitenkaan luovuta, jos etuudensaajalle on hänestä johtuvasta syystä toistuvasti maksettu liikaa etuuksia tai jos asiassa käynnistetään väärinkäytösasian selvittely. TTL 11 luvun 2 :n mukaan etuuden saajan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi tai maksamiseksi tarvittavat tiedot. Pykälän 18-kohdan mukaan etuuden saajan on välittömästi ilmoitettava maksajalle päivät, joina hän on osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Koska liikamaksu poissaolotilanteissa johtuu yleensä siitä, että hakija on vastoin hänelle säädettyä tiedonantamisvelvollisuutta jättänyt ilmoittamatta poissaolosta, on liikamaksun syy tällöin hakijasta johtuva. Jos liikamaksu lisäksi on toistuvaa, ei perinnästä luovuta, vaikka liikamaksu jäisi alle 150 euron. Toistuvana voidaan pitää kahta kertaa. Eroa ei ole sillä, vaihtuuko palvelu liikamaksutilanteiden välissä, vaan kaksi eri palveluiden ajalle kohdistuvaa poissaoloista johtuvaa liikamaksutilannetta voidaan katsoa toistuvaksi liikamaksuksi. Jos poissaoloista johtuvien liikamaksujen välinen aika on pitkä, voidaan kuitenkin katsoa, ettei kyseessä ole toistuva liikamaksu. Palvelusta poissaolo ja soviteltu työttömyysetuus Jos henkilö, joka on työllistymistä edistävän palvelun aikana sovittelun piirissä, ilmoittaa hakemuksessaan palvelusta poissaolosta, riippuu etuuden määrä ja käytettävä sovittelujakso siitä, onko poissaololle hyväksyttävä syy vai ei. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen poissaolopäiviltä. Lisäksi joudutaan käyttämään erityistä sovittelujaksoa ja tulo muuttamaan laskennalliseksi, koska sovittelujaksolle sisältyy ajanjaksoja, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen. Poissaolopäiviltä mahdollisesti ansaittua palkkaa ei oteta tällöin sovittelussa huomioon. Jos taas poissaolopäiviltä on oikeus etuuteen, käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa muuteta laskennallisesti. Työssäolo on työhaastatteluun rinnastettava työllistymiseen liittyvä hyväksyttävä syy palvelusta poissaololle. Koska etuuden määrä myös muilta kuin poissaolopäiviltä riippuu poissaolopäivien etuusoikeudesta, voidaan niissä tilanteissa, joissa henkilö on työllistymistä edistävän palvelun aikana sovittelun piirissä ja jaksoon sisältyy hakijan ilmoittamia poissaoloja, käyttää TTL 11 luvun 8 :n mukaista ennakkomaksumenettelyä, mikäli asian ratkaisemiseksi tarvitaan työvoimapoliittinen lausunto eikä lausuntoa poissaolopäivien etuusoikeudesta ei ole vielä käytettävissä. Tällöin etuuden maksaminen ei viivästy siitä syystä, että lausunnon saaminen poissaoloista viipyy. Lisäksi ennakkomaksun käyttämisellä vältetään mahdollinen asiakkaan suostumusta edellyttävä oikaisumenettely tai, jos suostumusta ei saada, poistomenettelyyn ryhtyminen. 86

87 Ennakkomaksumenettelyä voidaan tarvittaessa käyttää myös silloin, kun asian ratkaisemiseksi tarvitaan asiakkaan toimittama lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. TTL 11 luvun 8 :n mukaan työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa ilman päätöstä hänen hakemuksensa perusteella työttömyysetuutta ennakkona. Maksaminen edellyttää, että hakija ilmoittaa hakemuksessaan ennakon maksamiseksi tarvittavat tiedot (selvitys sovittelujakson palkoista), joiden perusteella voidaan riittävän luotettavasti selvittää etuuden todennäköinen määrä. Lisäksi henkilöllä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto etuuden maksamiseksi työllistymistä edistävän palvelun ajalta muiden kuin poissaolopäivien osalta. Ennakkomaksu on aina mahdollista, kun maksaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, ja maksajalla on aina päätösvalta siitä, maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Ennakkomaksusta tulee aina sopia asiakkaan kanssa. Kun työvoimapoliittinen lausunto poissaolon ajalta tulee, annetaan asiasta lopullinen päätös. Maksettu ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta etuutta maksettaessa. Jos ennakkomaksua on maksettu liikaa, voidaan se kuitata myöhemmin maksettavasta työttömyysetuudesta ilman hakijan suostumusta. Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset Työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan koulutuksen ajalta työttömyysetuutta, vaikka: hänet on katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi; tai hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhanalainen. Jotta päätoiminen yrittäjä tai työttömyysuhan alainen henkilö voi saada työttömyysetuutta työvoimakoulutuksen ajalta, tulee hänen täyttää muut 10 luvun 2 :ssä säädettävät etuuden saamisen edellytykset, eli oltava oikeutettu työttömyysetuuteen muiden kuin työttömän määritelmästä johtuvien esteiden osalta. Hänen on oltava työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Häneen sovelletaan myös mitä TTL 10 luvun 2 :n 3 momentissa säädetään eräistä työttömyysetuuden saamisen esteistä, eli hänellä on oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta, vaikka hänelle olisi asetettu esim. korvaukseton määräaika. Yritystoiminnasta tai työstä saatu tulo sovitellaan koulutuksen aikana normaaliin tapaan. Henkilön päätoiminen yritystoiminta tai työttömyysuhan alaisuus sekä oikeus työttömyysetuuteen tästä huolimatta käyvät ilmi työvoimapoliittisesta lausunnosta. Työvoimakoulutus voidaan järjestää myös jaksotettuna. Silloin, jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhdenjaksoisina toisiinsa, opiskelija ei ole jaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa eikä jaksojen väliseltä ajalta voida maksaa työttömyysetuutta työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen perusteella. Siten työnhakija, jolla on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen, saa työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa myös koulutusjaksojen väliseltä ajalta. Sen sijaan työnhakija, jolla ei ole oikeutta työttömyysaikaiseen etuuteen esimerkiksi työssäolovelvoitteen takia, ei saa työttömyysetuutta koulutusjaksojen välisiltä ajoilta. 87

88 Kulukorvaukset Kulukorvaukset Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu alkaen kulukorvaukseksi. Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (JTYPL) 9 luvussa. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettavasta kulukorvauksesta säädetään TTL 10 luvun 6 :ssä. Kulukorvaus on korvausta matka- ja muista ylläpitokustannuksista, joita aiheutuu matkoista, majoittumisesta ja aterioinnista kodin ulkopuolella työllistymistä edistävän palvelun aikana. TE-toimisto toimittaa Kelalle kulukorvauksen maksamiseksi tarvittavia tietoja. TE-toimiston Kelalle ilmoittamat tiedot eivät kuitenkaan sido Kelaa. Kela ratkaisee itsenäisesti, täyttyvätkö kulukorvauksen maksamisen edellytykset. Kulukorvauksen maksamisen edellytysten selvittäminen kuuluu kokonaisuudessaan Kelan toimivaltaan. Kulukorvaus Kulukorvaus Työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu ja maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu Työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoisiin opintoihin tai maahanmuuttajan omaehtoisiin opintoihin osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena työnhakijalla on oikeus saada kulukorvausta 9 euroa päivältä. Kulukorvausta maksetaan koko koulutusajalta viideltä päivältä viikossa, eli sitä maksetaan myös muilta kuin osallistumispäiviltä. Oikeutta kulukorvaukseen ei ole työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun tai maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun osallistuvalla opiskelijalla, joka ei saa työttömyysetuutta. Siten esimerkiksi työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla, joka ei saa työttömyysetuutta taloudellisen etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Opiskelijalle ei makseta kulukorvausta koulutuksen lomajaksoilta, jollei opiskelija lomajakson aikana osallistu koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Kulukorvaus evätään vain nimenomaisilta lomajaksoilta, jolloin opiskelu ei ole mahdollista. Kulukorvausta sen sijaan maksetaan esim. yliopistojen opetuksettomilta jaksoilta. Työnhakuvalmennus, uravalmennus ja kokeilu Oikeus kulukorvaukseen on myös työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun osallistuvalla työttömyysetuuden saajalla. Kulukorvauksen maksaminen työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta edellyttää, että henkilö saa työttömyysetuutta. Siten työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun osallistuvalla työnhakijalla, joka ei saa työttömyysetuutta 88

89 esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori voi saada kulukorvausta työkokeilun ajalta vain, jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä. Ammatillista koulutusta vailla olevalla alle 25-vuotiaalla nuorella ei siten koskaan ole oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta, jos hänelle edelleen maksetaan peruspäivärahaa eli peruspäivärahan enimmäisajan kertymä on kesken. Työkokeilua koskeva rajoitus koskee vain alle 25-vuotiasta nuorta. Rajoitusta ei voida soveltaa sen jälkeen, kun henkilö täyttää 25 vuotta. 25-vuotissyntymäpäivästä lukien henkilölle voidaan alkaa maksaa kulukorvausta, vaikkei hänellä olisi ammatillista koulutusta. TE-toimiston antamasta työkokeilua koskevasta lausunnosta käy ilmi, jos työkokeiluun osallistuva henkilö on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. Esimerkki A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori, joka on oikeutettu peruspäivärahaan. A aloittaa työkokeilun ollessaan 24-vuotias. A:lla ei ole oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. A täyttää 25 vuotta työkokeilun aikana. A tulee oikeutetuksi kulukorvaukseen syntymäpäivästään lukien. Kulukorvausta työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta maksetaan vain osallistumispäiviltä eli niiltä päiviltä, jolloin palvelua tosiasiallisesti järjestetään ja työnhakija myös osallistuu palveluun. Koska kulukorvauksen tarkoituksena on korvata ylimääräisiä kustannuksia, ei kulukorvausta ole tarkoituksenmukaista maksaa päiviltä, joina henkilö ei osallistu toimenpiteisiin, eikä ylimääräisiä kustannuksia synny. TEtoimiston antamasta työnhakuvalmennusta, uravalmennusta tai kokeilua koskevasta lausunnosta tulee ilmetä, kuinka monena päivänä viikossa ja mahdollisuuksien mukaan myös tieto minä päivinä (esim. ma ke) palvelua järjestetään. Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työttömyysetuuden saajalle maksetaan kulukorvausta 9 euroa aktivointisuunnitelman mukaiselta osallistumispäivältä. Aktivointisuunnitelman mukainen osallistumispäivä tarkoittaa osallistumispäivää, joka on aktivointisuunnitelman mukainen ja jona henkilö on myös todellisuudessa ottanut osaa kuntouttavaan työtoimintaan. Kulukorvaukseen oikeuttavana osallistumispäivänä pidetään päivää, jona henkilö on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan vähintään 4 tuntia. Ylläpitokorvaukset Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi alkaen. Kulukorvauksen myöntämisedellytykset vastaavat suurimmaksi osaksi ylläpitokorvauksen myöntämisedellytyksiä. Jos työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestetty työnhakuvalmennus on alkanut tai sitä ennen, maksetaan sen ajalta ylläpitokorvausta asti voimassa olleiden säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Näin toimitaan vaikka, palvelu tai työnhakuvalmennus jatkuu 89

90 yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna jälkeenkin. Ylläpitokorvaus ei siten kesken palvelun muutu kulukorvaukseksi. Ylläpitokorvausta ryhmäpalveluna järjestettävän työnhakuvalmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa myös henkilölle, jolle ei makseta työttömyysetuutta. Kulukorvauksen myöntäminen ja päätöksen antaminen Kela myöntää kulukorvauksen viran puolesta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakevalle työnhakijalle ilman, että hakijan erikseen hakee kulukorvausta. Kelan tulee antaa kulukorvauksen myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja takaisinperintää koskevassa asiassa asiakkaalle kirjallinen, valituskelpoinen päätös. Kun kulukorvausta myönnetään, päätöksestä tulee käydä ilmi oikeus kulukorvaukseen, kulukorvauksen määrä sekä aika, jolta kulukorvaukseen on oikeus. Jos jo myönnetty kulukorvaus myöhemmin evätään, tulee epäämisestä antaa päätös. Kulukorvauksesta tulee antaa valituskelpoinen päätös aina silloin, jos asiakas vaatii kulukorvausta maksettavaksi. Päätös tulee antaa myös silloin, kun asiakas osallistuu sellaiseen työllistymistä edistävään palveluun, jonka ajalta kulukorvaus voi periaatteessa tulla maksettavaksi, mutta kulukorvauksen maksamiselle on olemassa jokin este. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun työttömyysetuutta ei jää sovittelun vuoksi maksettavaksi, jolloin oikeutta kulukorvaukseenkaan ei ole alle 25-vuotias osallistuu työkokeiluun, mutta ei ole saanut riittävän pitkään työttömyysetuutta kyse opintojen loma-ajasta. Päätös tulee antaa myös, jos asiakas on esittänyt selvitystä majoituskustannuksia tai vaatinut korkeampaa kulukorvausta, mutta hänelle myönnetään vain 9 euroa päivältä. Määrältään korkeamman 18 euron kulukorvauksen maksaminen edellyttää jatkossakin tietyissä tilanteissa selvitystä majoituskustannuksista. Korotettu kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Jos työnhakija osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoisiin opintoihin, maahanmuuttajan omaehtoisiin opintoihin, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun, maksetaan kulukorvausta korotettuna 18 euroa päivältä. Korotetun kulukorvauksen maksaminen työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävän palvelun ajalta ei edellytä toteutuneita kustannuksia, joten selvitystä mahdollisista kuluista ei edellytetä. Korotettuna maksettavaan kulukorvaukseen on oikeus myös työnhakijalla: joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, 90

91 maahanmuuttajan omahtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun jolle toimenpiteeseen osallistumisesta aiheutuu todistettavia majoituskustannuksia ja joka esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista. Luotettavana selvityksenä aiheutuneista majoituskustannuksista voidaan pitää esimerkiksi kuittia hotelli- tai matkustajakotimajoituksesta. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta ei makseta korotettua kulukorvausta. Palvelun järjestämispaikka Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle siitä, järjestetäänkö palvelu kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella. Asia ei välttämättä ole vaivatta todettavissa, koska palvelua voidaan järjestää useassa järjestämispaikassa tai työnhakija voi samankin päivän aikana osallistua palveluun sekä työssäkäyntialueellaan että sen ulkopuolella. Jotta kulukorvauksen määrään vaikuttava järjestämispaikka on ratkaistavissa yhdenmukaisesti, palveluun osallistuminen työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella ratkaistaan sen mukaan, missä palvelu pääasiallisesti järjestetään. Pääasiallisena järjestämispaikkana pidetään paikkaa, jossa palvelusta järjestetään arviolta yli 60 prosenttia. TE-toimisto tekee arvion palvelun alkamisajankohtana käytettävissä olevien tietojen perusteella, eivätkä myöhemmät muutokset vaikuta asiaan, ellei siihen ole erityistä syytä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi järjestämispaikan muuttuminen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen perusteella. Kulukorvaus maksetaan siten lähtökohtaisesti tasasuuruisena koko palvelun ajan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että työnhakija saa kulukorvausta 18 euroa päivässä myös siltä ajalta, jona hän osallistuu palveluun työssäkäyntialueellaan, tai että hän saa kulukorvausta ainoastaan 9 euroa päivässä myös ajalta, jona hän osallistuu palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Jos työllistymistä edistävän palvelun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa eli jos palvelua ei järjestetä yli 60 %:sti työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella, kulukorvausta maksetaan sen mukaan, osallistuuko työnhakija palveluun tosiasiallisesti työssäkäyntialueellaan vai sen ulkopuolella. Kulukorvauksen määrä voi tällöin vaihdella päiväkohtaisesti. Jos työnhakija esimerkiksi käy osallistumispäivän aikana työssäkäyntialueeltaan sen ulkopuolella tai toisinpäin, palvelu on kyseisenä päivänä järjestetty lähtöpaikassa. Esimerkki 1 A osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään maanantaista torstaihin A:n työssäkäyntialueella ja perjantaisin työssäkäyntialueen ulkopuolella. Koska kokeilu järjestetään yli 60 %:sti A:n työssäkäyntialueella, maksetaan kulukorvausta 9 euroa päivässä koko työkokeilun ajalta eli myös niiltä päiviltä (perjantait), joina kokeilua järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella. Esimerkki 2 B osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään siten, että joka toinen viikko järjestämispaikka on B työssäkäyntialueella ja joka toinen viikko työssäkäyntialueen ulkopuolella. Koska kokeilun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa, kulukorvausta maksetaan 9 euroa päivässä niiltä viikoilta, jona B osallistuu kokeiluun työssäkäyntialueel- 91

92 laan. Niiltä viikoilta, joina kokeilu järjestetään B:n työssäkäyntialueen ulkopuolella, kulukorvausta maksetaan korotettuna 18 euroa päivältä. Ulkomaan kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Työttömyysetuutta saavan henkilön osallistuessa ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen hänelle maksetaan ylläpito- ja majoituskustannusten korvauksena 50 % virkamiehille maksettavasta kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Ulkomaan kulukorvaus maksetaan myös ajalta, jona henkilö on Suomessa järjestettävään työvoimakoulutukseen liittyvässä, ulkomailla toteutettavassa työharjoittelussa tai opintotai tutustumismatkalla. Ulkomailla työvoimakoulutukseen osallistuvalle voidaan maksaa kulukorvausta enintään seitsemältä päivältä kalenteriviikossa. Jos henkilö majoittuu koulutuksen aikana kotonaan, hänelle maksetaan korvausta viideltä päivältä viikossa, muuten seitsemältä päivältä viikossa. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle maksetaan ylläpitokustannusten korvauksena omaa kulukorvausta. Majoitus koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle on maksuton. Koulutuksen ajalta ylläkuulukorvaus on 16,82 euroa päivältä. Jos Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutukseen osallistuva työnhakija asuu koulutuksen aikana Suomessa, hänelle maksetaan kulukorvausta 5 päivältä. Henkilön osallistuessa ulkomailla toteutettavaan työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun, kulukorvauksena maksetaan korotettu kulukorvaus. Enimmäismaksuaika Enimmäismaksuaika Peruspäivärahalla samoin kuin sen yhteydessä maksettavalla korotusosalla ja muutosturvalisällä on omat enimmäismaksuaikansa. Tietyissä tilanteissa peruspäiväraha voidaan kuitenkin maksaa enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta (lisäpäivät). Peruspäiväraha Peruspäiväraha Peruspäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Enimmäismaksuaikaan luetaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut työttömyyspäivärahapäivät. Koulutustukena maksetut päivät eivät kerrytä enimmäismaksuaikaa. 92

93 Päivät, joilta on maksettu soviteltua peruspäivärahaa, muunnetaan 500 päivän enimmäismaksuaikaa laskettaessa täysiksi peruspäivärahapäiviksi. Enimmäismaksuaikaan luetaan mukaan lukien maksetut päivärahapäivät. EU/ETA-maissa ja Sveitsissä sekä maissa, joiden kanssa Suomi on solminut työttömyysturvaa koskevia säännöksiä sisältävän sosiaaliturvasopimuksen, maksetut päivärahapäivät luetaan mukaan 500 päivän enimmäismäärään, edellyttäen, että henkilölle syntyy Suomessa oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Kauden alkaminen alusta Päivärahakauden alkaminen alusta Kun henkilö peruspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttää uudelleen joko palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon, 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta. Kummassakaan tapauksessa ei ole merkitystä sillä, onko uusi työssäoloehto täytetty päivärahakauden aikana, vai osittain tai kokonaan enimmäismaksuajan täyttymisen jälkeen. Kun henkilön työssäoloehto täyttyy lisäpäivien aikana, peruspäivärahan enimmäismaksuaika ei ala alusta. Enimmäismaksuaika alkaa alusta vasta, jos henkilö lisäpäiväoikeuden päätyttyä tulee uudelleen työnhakijaksi (koskee käytännössä vain ennen vuotta 1950 syntyneitä lisäpäiväläisiä). Työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 6 luvun 8 :n säännöksiä päivärahaoikeuden alkamisesta alusta. Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei siten ala alusta, vaikka työssäoloehto täyttyy koulutuksen aikana. Jos työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy kesken koulutuksen, henkilölle maksetaan koulutuksen loppuajalta työmarkkinatukea, vaikka hän olisi täyttänyt uuden työssäoloehdon koulutuksessa ollessaan. Jos henkilö on koulutuksen päätyttyä työtön ja peruspäivärahaan oikeutettu, peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta vasta koulutuksen päätyttyä. Tällaisessa tilanteessa omavastuuaika asetetaan normaaliin tapaan. Lisäpäiväoikeus Lisäpäiväoikeus Vaikka henkilö lisäpäivillä ollessaan täyttää uudelleen työssäoloehdon, ei 500 päivän enimmäiskesto ala alusta eikä henkilölle määrätä uutta omavastuuaikaa. Enimmäismaksuaika alkaa alusta vasta, jos henkilö hakee työttömyysetuutta lisäpäiväoikeuden päätyttyä (koskee käytännössä vain ennen vuotta 1950 syntyneitä lisäpäiväläisiä). Tällöin työssäoloehtoon, tarkastelujaksoon, enimmäisaikaan ja omavastuuaikaan sovelletaan normaaleja säännöksiä. 93

94 Työssäoloehdon voimassaoloa koskevia säännöksiä ei sovelleta lisäpäivien aikana. Jos henkilö lisäpäivillä ollessaan on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, on hänellä yhä oikeus lisäpäiviin työmarkkinoille palattuaan, koska lisäpäivillä olevan henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan perustuu lisäpäiviin eikä työssäoloehtoon. Tällöin työvoimaviranomainen kuitenkin antaa henkilölle korvauksettoman määräajan, koska hän on ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Korvauksettoman määräajan jälkeen henkilöllä on kuitenkin oikeus jatkaa lisäpäiviään. Jos henkilö lisäpäiväoikeuden päätyttyä on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänen työssäoloehtonsa voimassaolo lakkaa ja hän menettää päivärahaoikeutensa, koska lisäpäivien jälkeen henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan perustuu jälleen työssäoloehtoon. Ennen 1950 syntyneet Ennen vuotta 1950 syntyneet Ennen vuotta 1950 syntyneelle työnhakijalle, joka on täyttänyt 57 vuotta ennen työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä, maksetaan palkansaajan peruspäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona hän täyttää 60 vuotta (lisäpäivät). Lisäpäiviä ei makseta, jos henkilö on 500 päivän enimmäismaksuajan täyttyessä ollut oikeutettu yrittäjän peruspäivärahaan. Lisäpäivien päätyttyä henkilöllä on mahdollisuus hakea joko työttömyyseläkettä tai työttömyysetuutta. Jos henkilö hakee työttömyysetuutta, myönnetään peruspäiväraha, jos henkilö täyttää työssäoloehdon ja muut päivärahan saamisedellytykset. Muussa tapauksessa myönnetään työmarkkinatuki. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt työnhakija on täyttänyt 60 vuotta ennen työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan täyttymistä, työttömyyspäivärahaa maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jona 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy. Myös yrittäjän työssäoloehdon täyttäneellä henkilöllä on tässä tilanteessa oikeus saada peruspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana 500 päivää on tullut täyteen. Muissa tilanteissa yrittäjän työssäoloehdon täyttäneellä henkilöllä ei ole oikeutta lisäpäiviin. Vuonna syntyneet Vuonna syntyneet Vuonna syntyneelle työnhakijalle maksetaan peruspäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän on: täyttänyt 59 vuotta ennen peruspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä; ja ollut enimmäisajan täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. 94

95 Peruspäivärahan lisäpäiviä saava henkilö voi valita, jatkaako hän lisäpäivillä 65- vuotiaaksi, vai siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Lue lisää eläkeoikeudesta ja eläkehakemuksen liitteeksi vaadittavasta lisäpäivätodistuksesta kappaleesta Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä. Lisäpäiviä ei makseta, jos henkilö on 500 päivän enimmäismaksuajan täyttyessä ollut oikeutettu yrittäjän peruspäivärahaan. Vuonna syntyneitä koskeva lisäpäiväsäännös tulee sovellettavaksi ensimmäisen kerran vuonna 2009, jolloin vuonna 1950 syntyneet henkilöt täyttävät 59 vuotta. Työssäoloajan selvittäminen Työssäoloedellytys lasketaan kuten pitkän työuran päättyessä maksettavan korotusosan työssäoloedellytys eli joko työssäoloaikojen tai työntekijän eläkelain 3 :ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. Laskutapa riippuu siitä, koska työ on tehty. Kelan toimisto selvittää työhistoriaedellytyksen täyttymisen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen työsuhderekisteristä. Tarvittaessa työnhakijan on täydennettävä selvitystä esim. viimeisimmän työnantajansa antamalla todistuksella. Työssäoloon rinnasteisia aikoja ei oteta huomioon laskettaessa lisäpäiväoikeuden edellytyksenä olevaa työssäoloedellytystä. Ennen vuotta 2007 tehty työ Ennen vuotta 2007 tehty työ luetaan lisäpäivien työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen perusteella. Rekisteriotteesta ilmenevät myös mahdolliset vapautukset vakuuttamisvelvollisuudesta sekä työeläkelisäpäivistä. Näitä aikoja ei lueta työhistoriaan. Jos rekisteritiedot ovat työnantajan virheen tai laiminlyönnin johdosta jääneet puutteellisiksi, voidaan hyväksyä muu luotettava selvitys työsuhteen olemassaolosta. Ennen vuotta 2007 tehty TEL:n, YEL:n tai MYEL:n piiriin kuuluva työ ilmenee rekisteriotteesta kalenteriaikoina. Vajaat kuukaudet lasketaan mukaan siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. Esimerkki 1 Rekisteriotteen mukainen TEL-jakso on Täysiä kuukausia ko. ajanjaksolla on yhdeksän kappaletta ja ne luetaan henkilön työhistoriaan. Kahdelta vajaalta kuukaudelta (tammi- ja marraskuu) jääneet "irtopäivät" luetaan työhistoriaan, kun niiden lukumäärä yhdessä myöhemmistä työskentelyjaksoista mahdollisesti kertyvien irtopäivien kanssa on yhteensä 30. LEL-aloilla ansiot ilmoitetaan työsuhderekisteriin kalenterikuukausittain. Jos ansiot vuodessa ylittävät vuosittaisen rajatulon, ne oikeuttavat eläkkeeseen. Työhistoriaa laskettaessa TEL-vakuutuksen piiriin kuulumisen alarajan katsotaan vastaavan yhden kuukauden työssäoloaikaa. Karttumisaika kuukausina saadaan, kun kalenterivuonna ansaittujen LEL-ansioiden määrä jaetaan kunkin kalenterivuoden TEL-rajamäärällä. Huomioon otetaan vain täydet kalenterikuukaudet. Esimerkki 2 95

96 LEL-ansioiden määrä vuonna 2002 on ollut 2 308,75 euroa. Vuoden 2002 TEL-alaraja on ollut 219 euroa ,75 : 219 = 10,54. Työhistoriaan luetaan 10 kuukautta. Kalenterivuotta, jona henkilö on ansainnut TaEL:n piirissä eläkkeeseen oikeuttavan vähimmäismäärän, pidetään kokonaisuudessaan työsuhteeseen rinnastettavana ja se lasketaan työssäolovuodeksi. Esimerkki 3 Hakijan TaEL ansiot vuonna 2003 ovat olleet euroa. TaEL vähimmäismäärä vuonna 2003 on ollut 707,45 euroa. Koska TaEL-ansiot ylittävät TaEL:n vähimmäismäärän, työhistoriaan voidaan lukea 12 kuukautta. Työssäoloedellytykseen hyväksytään myös vuotiaana tehty työ. Alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei hyväksytä. Vuonna 2007 ja sen jälkeen tehty työ Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ luetaan työssäoloaikaan eläketurvakeskuksen todistuksella ilmoitettujen kalenterivuosikohtaisten ansioiden perusteella. Ansioina otetaan huomioon TyEL 3 :n tarkoittamien työeläkelakien alaiset ansiot. Myös yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuna tehty yritystoiminta voidaan lukea työssäoloaikaan. Vuoden 2013 ansiot jaetaan luvulla 510 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423, vuoden 2008 ansioissa 432, vuoden 2009 ansioissa 458, vuoden 2010 ansioissa 473, vuoden 2011 ansioissa 482 ja vuoden 2012 ansioissa 496). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri kalenterivuosien osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 = 10 vuotta). Esimerkki Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet: vuonna euroa vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna euroa euroa euroa : 423 = : 432 = : 458 = : 473 = 59,10 12 kk 9,25 9 kk 4,36 4 kk 4,23 4 kk Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 29 kuukautta, joten kokonaistyössäoloaika on kaksi vuotta ja 5 kuukautta. Koska työntekijän eläkelakia sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin henkilöihin, myös työssäoloedellytykseen hyväksytään vain ansiot, jotka on ansaittu henkilön täytettyä 18 vuotta. Ulkomailla tehty työ Lisäpäiväoikeuden edellytyksenä olevaan työssäoloaikaan voidaan tietyin edellytyksin lukea myös ulkomailla tehty työ. Työhistoriaan voidaan lukea sellainen ulkomailla tehty 96

97 työ, johon sosiaaliturva-asetuksen tai -sopimuksen perusteella sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työhistoriaa siis kartuttaa työskentely sellaisessa massa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvaa koskeva sopimus. Lisäksi työhistoriaan voidaan lukea myös muissa kuin sopimusmaissa lähetettynä työntekijänä tehty työ tai muuten suomalaisen työnantajan vakuuttama työ. Myös ulkomailla tehdyn työn tulee olla eläkevakuutettu työtä. Pyydä työskentelykaudet sopimusmaasta E 301 -lomakkeella tai SED-lomakkeella U002. Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä Peruspäivärahan lisäpäiviä saava henkilö voi valita, jatkaako hän lisäpäivillä 65- vuotiaaksi, vai siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tällöin tehdä varhennusvähennystä. Vanhuuseläkkeen voi saada pitkäaikaisesti työtön henkilö, joka täyttää kaikki alla mainitut edellytykset. Hän on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansiopäivärahaa työttömyyskassasta tai peruspäivärahaa Kelasta lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Eläkepäätöksen tekeminen edellyttää, että asiakas pyytää työttömyyspäivärahan maksajalta todistuksen lisäpäivien maksamisesta. Todistus tulee toimittaa eläkkeen maksajalle vanhuuseläkehakemuksen liitteenä. Kun todistuksen antaja on Kela, se toimittaa todistuksen työeläkelaitokselle asiakkaan puolesta. Työttömyysturvan asiakaspalvelija kirjaa todistuspyynnön tekemällä OIWAssa Toimeksiantotyön ja määrittämällä etuudeksi Peruspäiväraha. Todistuksen täyttää työttömyysetuuden ratkaisija: Ota toimeksiantotyö käsittelyyn OIWAn työjonolta. Tarkista työn tiedoista, että täytät todistuksen oikealta ajalta. Todistuksesta tulee käydä ilmi, että asiakas on saanut peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Todistusta ei siksi tule täyttää liian aikaisin. Laita työ tarvittaessa odottamaan oikeaa ajankohtaa. Ilmoita tarvittaessa asiakkaalle, ettei todistusta kannata vielä kirjoittaa. Todistus annetaan täyttämällä lomake ETK2110. Täytä todistus sähköisessä muodossa. Vastaa jokaiseen kysymykseen huolellisesti. Merkitse todistuksen kohtaan 2 (Tiedot työttömyyspäivärahasta) eriteltynä kaikki ne ajanjaksot, joilta henkilölle on maksettu peruspäivärahaa lisäpäiväoikeuden perusteella. Todistuksen kohdassa 3 todetaan, että jos vanhuuseläkettä tulee suoritettavaksi takautuen, eläkelaitoksen on maksettava takautuva eläke Kelalle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahaa. Tämä perustuu TTL 11 luvun 14 :ään. Tästä huolimatta myös erillinen ennakkoilmoitus mahdollisesta regressiperinnästä täytyy lähettää eläkelaitokselle normaaliin tapaan. Tulosta todistus kahtena kappaleena. Leimaa ja allekirjoita molemmat kappaleet. 97

98 Lähetä toinen kappale asiakkaalle. Liitä asiakkaalle menevään kappaleeseen saatekirje TTT02. Liitä saatekirje todistuksen antamista koskevaan Toimeksianto-työhön ja/ tai, jos asiakas on toimittanut eläkehakemuksen Kelaan, eläkettä koskevaan Hakemus-työhön. Toimita toinen kappale skannattavaksi. Kirjoita skannattavan kappaleen ylälaitaan Työeläke ja Vanhuuseläke, jolloin indeksoija osaa valita molemmat etuudet. Lomake ohjautuu indeksoinnin perusteella Kansaneläkkeet-työjonoon, josta kansaneläkkeen ratkaisija lähettää todistuksen työeläkejärjestelmän keskuspisteeseen Santraan. Sieltä todistus ohjautuu oikeaan työeläkelaitokseen syntyneet syntyneet Vuonna syntyneelle työnhakijalle maksetaan peruspäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän on: täyttänyt 60 vuotta ennen peruspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä; ja ollut enimmäisajan täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. Viiden vuoden työhistoriaan luettavasta työstä ja työssäoloajan selvittämisestä kerrotaan kappaleessa "Vuonna syntyneet". Peruspäivärahan lisäpäiviä saava henkilö voi valita, jatkaako hän lisäpäivillä 65- vuotiaaksi, vai siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Lue lisää eläkeoikeudesta ja eläkehakemuksen liitteeksi vaadittavasta lisäpäivätodistuksesta kappaleesta Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä tai sen jälkeen syntyneet lukien tai sen jälkeen syntyneet lukien voimaan tulleella lailla vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle maksetaan peruspäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän on: täyttänyt 61 vuotta ennen peruspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä; ja ollut enimmäisajan täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. Viiden vuoden työhistoriaan luettavasta työstä ja työssäoloajan selvittämisestä kerrotaan kappaleessa "Vuonna syntyneet". Ennen vuotta 1958 syntynyt peruspäivärahan lisäpäiviä saava henkilö voi valita, jatkaako hän lisäpäivillä 65-vuotiaaksi, vai siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-98

99 vuotiaana. Eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Lue lisää eläkeoikeudesta ja eläkehakemuksen liitteeksi vaadittavasta lisäpäivätodistuksesta kappaleesta Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä. Maksaminen enimmäisajan estämättä palvelun ajalta lukien Maksaminen enimmäisajan estämättä palvelun ajalta lukien Palkansaajan peruspäivärahaa maksetaan enimmäisajan estämättä työnhakijalle työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos työllistymistä edistävä palvelu on järjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 :n 1 tai 2 momentin mukaisen velvoitteen perusteella. Tämä velvoite koskee: 1. henkilöä, jonka päivärahaoikeus päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 mutta ei vielä 60 vuotta, ja 2. sellaista 60 vuotta täyttänyttä työtöntä työhakijaa, jolle kunta on velvollinen tarjoamaan mahdollisuuden työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön ennen kuin päivärahaoikeus päättyy enimmäisajan johdosta (sovelletaan vasta lukien). Korotusosa kolmen vuoden työhistorian perusteella Korotusosa kolmen vuoden työhistorian perusteella lukien, jos työnhakijan työttömyyspäivärahakauden enimmäisaika alkaa viimeistään tai sitä ennen, hänelle voidaan maksaa jäljellä olevia 20 päivän korotusosapäiviä kolmen vuoden työhistorian perusteella vielä saakka, mikäli edellytykset muuten täyttyvät. Ajalla voimassa olleen lain mukaan korotusosaa työttömyyden alkaessa kolmen vuoden työhistorian perusteella maksetaan työttömyys päivärahakauden 500 päivän enimmäisaikana yhteensä enintään 20 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Enimmäisaikaan luetaan sekä Kelan että työttömyyskassan kolmen vuoden työhistorian perusteella maksamat koro tetut työttömyyspäivärahapäivät. Soviteltuja korotusosalla korotettuja peruspäivärahapäiviä ei muunneta 20 päivän enimmäisaika laskuria varten täysiksi päiviksi. Korotusosalla korotetut sovitellut peruspäivärahapäivät kerryttävät kuitenkin työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa normaalisti, joten 500 päivän laskuria varten etuudet muunnetaan vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä. 99

100 Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Korotusosa pitkän työuran päätyttyä voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan korotusosaa maksetaan yhteensä enintään 90 päivältä työnhakijalle, jonka työsuhde on päättynyt tai sen jälkeen. Ajalla voimassa olleen lain mukaan pitkän työuran päätyttyä maksettavaa peruspäivä rahan korotusosaa maksetaan enintään 100 päivältä. Korotusosan enimmäisaika alkaen on 100 päivää, kun se asti voimassa olevan lain mukaan on 150 päivää. 100 päivän enimmäisaikaa sovelletaan niihin henkilöihin, joiden työsuhde päättyy tai sen jälkeen. Henkilöllä on oikeus saada korotusosaa pitkän työuran päätyttyä yhteensä enintään 150 päivältä, jos hänen työsuhteensa on päättynyt tai sitä ennen. Enimmäismaksuaikaan luetaan sekä Kelan että työttömyyskassan pitkän työuran päätyttyä maksamat korotetut työttömyyspäivärahapäivät, mutta ei korotettuina maksettuja koulutuspäivärahoja tai koulutustukia. Soviteltuja korotusosalla korotettuja peruspäivärahapäiviä ei muunneta korotusosan enimmäisaika-laskuria varten täysiksi päiviksi. Korotusosalla korotetut sovitellut peruspäivärahapäivät kerryttävät työttömyyspäivärahan enimmäis-maksuaikaa normaalisti, joten 500 päivän laskuria varten etuudet muunnetaan vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä. Jos henkilö työllistyy kesken korotusosan enimmäismaksuajan, korotusosan maksamista jatketaan työsuhteen päätyttyä ja henkilön tultua uudelleen työnhakijaksi. Samoin menetellään, jos kyseessä on muu peruspäivärahaoikeuden katkos, kuten esim. korvaukseton määräaika tai työnhaun katkea-minen. Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan enimmäisaika alkaa alusta vain silloin, kun henkilö uudelleen täyttää 20 vuoden työhistoriaedellytyksen ja hänet on uudelleen irtisanottu taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä. Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella yhteensä enintään 200 päivältä. Enimmäisaikaan luetaan sekä Kelan että työttömyyskas-san työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksamat korotetut työttömyys-päivärahapäivät lukien voimaan tulevan lain mukaan työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan lukien mukaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200 päivän enimmäisaikaan asti voimassa olleen lain mukaista muutosturvalisää voidaan maksaa myös työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta. Palvelu jen väliseltä ajalta maksetut päivät kuluttavat 200 päivän enimmäisaikaa. 100

101 Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Soviteltuja korotusosalla korotettuja peruspäivärahapäiviä ei muunneta 200 päivän enimmäisaika-laskuria varten täysiksi päiviksi. Korotusosalla korotetut sovitellut peruspäivärahapäivät kerryttävät kuitenkin työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa normaalisti, joten 500 päivän laskuria varten etuudet muunnetaan vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä. Muutosturvalisä Muutosturvalisä Muutosturvalisän maksaminen loppuu voimaan tulevalla lailla. Jos työnhakijan oikeus muutosturvalisään on alkanut eikä muutosturvalisän enimmäismaksuaika ole täyttynyt ennen , muutosturvalisä muutetaan korotusosaksi alkaen ajalta, jona työnhakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan lukien mukaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200 päivän enimmäisaikaan. Työllistymisohjelmalisä muuttuu alkaen muutosturvalisäksi. Muutosturvalisää maksetaan enintään 200 päivältä. Enimmäisaikalaskuriin luetaan sekä työttömyyskassan muutosturvan ansio-osalla että Kelan muutosturvalisällä korottamat työttömyyspäivärahapäivät. Lisäksi muutosturvalisän enimmäisaikaan luetaan työttömyyskassan ja Kelan maksamat työllistymisohjelmalisällä korotetut työttömyyspäivärahat ja koulutustuet. Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa asti. Työllistymisohjelmalisän enimmäismaksuaika on 185 päivää. Muutosturvalisän uutta 200 päivän enimmäisaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työnhakijoihin, joiden oikeus työllistymisohjelmalisään ei ole päättynyt ennen Jos henkilön työllistymisohjelmalisän 185 päivän enimmäisaika ei ole täyttynyt ennen , sovelletaan häneen siten muutosturvalisän uutta 200 päivän enimmäisaikaa. Muutosturvalisää voidaan maksaa myös työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta. Palvelujen väliseltä ajalta maksetut päivät kuluttavat 200 päivän enimmäisaikaa. Soviteltuja muutosturvalisällä korotettuja peruspäivärahapäiviä ei muunneta 200 päivän enimmäisaikalaskuria varten täysiksi päiviksi. Muutosturvalisällä korotetut sovitellut peruspäivärahapäivät kerryttävät työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa normaalisti, joten 500 päivän laskuria varten ne muunnetaan vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä. Jos 500 päivän laskuri täyttyy ennen 200 päivän täyttymistä, muutosturvalisän maksaminen lakkaa. Omatoimisen työnhaun ajalta ei makseta muutosturvalisää. Aikaisemmin työllistymisohjelmalisää on kuitenkin voitu maksaa työllistymisohjelmaan merkityn työsuhteen päättymisen jälkeisen omatoimisen työnhaun ajalta. Jos työnhakijalle ennen laadittuun työllistymisohjelmaan sisältyy omatoimista työnhakua, maksetaan muutosturvalisää niiltä omatoimisen työnhaun päiviltä, jotka ovat ennen Muutosturvalisää voidaan maksaa omatoimisen työnhaun ajalta enintään 20 päivältä. Omatoimisen työnhaun ajalta maksetut muutosturvalisäpäivät kuluttavat muutosturvalisän 101

102 200 päivän enimmäismaksuaikaa. Työllistymisohjelmalisänä maksetut omatoimisen työnhaun päivät sekä työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta maksetut muutosturvalisäpäivät vähentävät omatoimisen työnhaun ajalta maksettavan 20 päivän enimmäisaikaa.toimenpiteiden väliseltä ajalta muutosturvalisää kuitenkin maksetaan, vaikka henkilölle olisi maksettu muutosturvalisällä korotettua peruspäivärahaa jo 20 omatoimisen työnhaun päivältä. Jos henkilö työllistyy saatuaan muutosturvalisää esim. 100 päivältä, mutta hänelle ei uuden työsuhteen perusteella vielä täyty palkansaajan paluuehto, voidaan uuden työsuhteen päätyttyä jatkaa muutosturvalisän maksamista vielä 100 päivältä. Samoin menetellään, jos kyseessä on muu peruspäivärahaoikeuden katkos, kuten esim. korvaukseton määräaika tai työnhaun katkeaminen. Muutosturvalisän enimmäisajan laskeminen alkaa alusta, kun henkilö täyttää uudelleen palkansaajan työssäoloehdon, jolloin myös työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan laskeminen alkaa alusta. Muutosturva on voimassa sen ajan, jonka henkilö on työnhakijana. Muutosturva lakkaa, kun työnhakijan oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy 500 päivän enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Kv-säännökset Kv-säännökset EY:n sosiaaliturva-asetukseen 883/2004 sisältyy säännöksiä myös EY-lainsäädäntöä soveltavien maiden välillä liikkuvien henkilöiden työttömyysetuuksista. Asetus on tullut vaiheittain sovellettavaksi lukien, ja se on eräitä kolmansien valtioiden kansalaisia koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta korvannut asetuksen 1408/71. Asetus 883/2004 koskee EU-maiden lisäksi ETA-maita (Norja, Islanti, Liechtenstein) lukien, sekä Sveitsiä lukien. Asetusta 883/2004 sovelletaan EU-maiden, ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisiin, jotka liikkuvat näiden EY-lainsäädäntöä soveltavien maiden välillä. Asetusta sovelletaan lukien myös EU-alueella laillisesti asuviin kolmansien valtioiden kansalaisiin, ei kuitenkaan silloin kun lähtö- tai kohdevaltiona on Tanska, Iso-Britannia, ETA-maat tai Sveitsi. Esimerkki Suomessa asuva Somalian kansalainen lähtee ns. EU-työnhakijaksi Isoon-Britanniaan. Asetus 883/2004 ei kansalaisuusrajoituksen vuoksi sovellu. Sen sijaan sovelletaan asetukseen 1408/71 sisältyviä määräyksiä EU-työnhausta. Eri asetusten määräykset poikkeavat mm. tavassa, jolla työttömyysetuus maksetaan työnhaun aikana. Soveltamisala Työttömyysturvalain soveltamisala EY-asetusten työttömyysturvamääräykset koskevat sellaisia työttömiä henkilöitä, jotka ovat olleet aikaisemmin työssä. Suomessa työttömyysetuuksiin luetaan työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja ansiopäiväraha, sekä työmarkkinatuki. 102

103 Työttömyysturvalain 1 luvun 8 :n mukaan oikeus työttömyysetuuksiin on työttömällä, joka asuu Suomessa ja täyttää etuuden saamisen edellytykset. Suomessa asuminen ratkaistaan soveltamisalalain mukaan. Jos työttömään kuitenkin sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusta 883/2004, tai pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta, voi hänellä olla oikeus työttömyyspäivärahaan, vaikka hän ei asu Suomessa. Tällöin oikeus työttömyyspäivärahaan voi perustua myös muussa jäsenmaassa täyttyneen vakuutus- ja työskentelykauden hyväksilukemiseen työssäoloehdon täyttämiseksi. Oikeus työmarkkinatukeen edellyttää kaikissa tapauksissa aina sitä, että työnhakijaa pidetään Suomessa soveltamisalalain mukaan asuvana. Työmarkkinatuen saaja ei voi EY-asetukseen perustuen lähteä työnhakuun muuhun jäsenmaahan siten, että rekisteröityisi Suomesta saadulla U2-asiakirjalla enintään kolmen kuukauden ajaksi työnhakijaksi toisessa EY-asetusta soveltavassa maassa. Työttömyysturvalakiin tehdyn muutoksen perusteella TE-toimistossa rekisteröitynyt, Suomesta työtä hakeva henkilö ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla ulkomaanmatkan vuoksi. Myös työmarkkinatuen saaja voi lukien oleskella ulkomailla menettämättä oikeuttaan etuuteen. Edellytyksenä on, että hänet katsotaan edelleen soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla Suomessa asuvaksi, ja että työnhaku Suomessa pysyy voimassa. Suomessa työskennellyt kolmannen maan kansalainen lukien Viimeksi ennen työttömyyttä Suomessa työskennelleellä kolmannen maan kansalaisella voi EU-työntekijän tavoin olla oikeus työttömyyspäivärahaan siinäkin tapauksessa, että hänen ei katsota asuvan Suomessa soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla. Oikeus perustuu EU:n ns. yhdistelmälupadirektiiviin, jonka vaatimusten mukaisesti työttömyysturvalakia on muutettu voimaan tulleella muutoksella. EU-direktiiviin perustuen suoraan kolmannesta maasta työntekijänä Suomeen tullut kolmannen maan kansalainen saa työskentelyynsä perustuen laajasti oikeuden asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei muuttaisi Suomeen vakinaisesti. Oikeus Kelan etuuksiin voi myös jatkua työskentelyn päätyttyä henkilön jäädessä edelleen Suomeen. Tämä koskee myös oikeutta Kelan maksamaan peruspäivärahaan. Kolmannen maan kansalaisella ( direktiivityöntekijä ), joka ei asu Suomessa, on oikeus peruspäivärahaan, jos hän on ollut Suomessa työssä yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana vähintään kuusi kuukautta. Työn tulee olla työssäoloehtoon luettavissa. Lyhytaikainen lomamatka tai muu käynti ulkomailla ei katkaise kuuden kuukauden oleskelua Suomessa. Kuuden kuukauden työskentelyedellytykseen luetaan Suomessa lukien tehty työ. Peruspäivärahan maksaminen edellyttää, että kaikki normaalit etuuden maksamisen edellytykset täyttyvät. Työssäoloehdon tulee täyttyä, ja henkilön pitää olla rekisteröity työnhakijaksi TE-toimistossa. Rekisteröinti ja siten myös peruspäivärahan maksaminen edellyttävät, että henkilöllä on edelleen ulkomaalaislain mukainen työnteko-oikeus Suomessa. Henkilön tulee lisäksi oleskella Suomessa työnhaun aikana. Direktiivityöntekijän oikeus peruspäivärahaan ei perustu EU-asetuksen 883/2004 määräyksiin. Suoraan kolmannesta maasta Suomeen työhön tulleeseen kolmannen maan kansalaiseen ei sovelleta asetusta, joten kolmannessa maassa täyttyneitä vakuutus- ja työskentelykausia ei voida huomioida Suomen työssäoloehtoon. Sen sijaan toisesta EU-asetusta soveltavasta maasta Suomeen työhön tulevaan kolmannen maan kansalaiseen sovelletaan EU-asetusta. 103

104 Vastuumaa Työttömyysturvasta vastuussa oleva maa Työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan yleensä siinä jäsenmaassa, joka oli hänen viimeksi työskennellessään toimivaltainen, ja jossa hän asettuu työmarkkinoiden käytettäväksi. Oikeus työttömyysturvaan määräytyy tämän toimivaltaisen maan lainsäädännön mukaan. EY-asetuksia sovellettaessa ei kuitenkaan yleensä voida edellyttää työnhakijan asuvan tässä maassa vakinaisesti, vaikka maan kansallisessa lainsäädännössä olisikin työttömyysturvaetuuden maksamisen edellytyksenä maassa asuminen. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että Suomen ollessa työttömyysetuudet maksava viimeisin työskentelymaa ei peruspäivärahaa voida evätä yksinomaan sillä perusteella, että hakija ei asu soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla Suomessa. Viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä, jonka ei kuitenkaan vakuuttamisasiaa ratkaistaessa ole katsottu muuttaneen Suomeen soveltamisalalain tarkoittamalla tavalla vakinaisesti asumaan, on työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuessaan oikeutettu Kelan peruspäivärahaan muiden kuin maassa asumiseen liittyvien työttömyysturvalain edellytysten täyttyessä. Työssäoloehdon täyttymistä tutkittaessa voidaan EY-asetusten perusteella lukea mukaan muun EY-lainsäädäntöä soveltavan maan edeltäviä kausia. Esimerkki Suomeen Virosta yhden vuoden määräaikaisella työsopimuksella työhön tullut henkilö on ollut työskentelyn perusteella vakuutettu (SovAL 3 b ) mutta hänen ei ole katsottu muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan. Vakuuttamishakemuksessa hän ei ole ilmoittanut palaavansa Viroon viikoittain, joten kyseessä ei ole asetuksen määritelmän mukainen rajatyöntekijä. Peruspäivärahaoikeutta ei voida evätä sillä perusteella, että henkilö ei asu Suomessa. Myöskään pitkäaikainen oleskelu Virossa (ulkomaanmatka) ei estä päivärahan maksamista, kun työnhaku pysyy voimassa. Työmarkkinatuki on EY-asetusten soveltamisalaan kuuluva etuus, mutta se on listattu ns. maksuihin perustumattomaksi erityisetuudeksi, jota voidaan maksaa vain soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle. Tällöin Suomessa asuminen on todettu henkilölle annetussa vakuuttamispäätöksessä, jossa lakiperusteena on soveltamisalalain 3 ja 3 a. Viimeksi Suomessa työskennellyt EUtyöntekijä ei siten ole oikeutettu työmarkkinatukeen, kun myönteinen vakuuttamispäätös on perustunut ainoastaan työskentelyyn Suomessa (SovAL 3 b ) ilman, että henkilön on katsottu asuvan vakinaisesti Suomessa. Työttömät, jotka asuivat muussa jäsenvaltiossa kuin työskentelyvaltiossa Poikkeuksellisesti työttömyysturva voidaan EY-asetuksen 883/2004 perusteella maksaa myös muusta kuin viimeisimmästä työskentelymaasta. EY-asetukseen 883/2004 sisältyy säännös (65 art.) työttömyysetuuksien maksuvastuun määräytymisestä tilanteessa, jossa työttömäksi jäänyt henkilö on viimeisimmän työskentelynsä aikana asunut muussa jäsenvaltiossa, kuin missä hän on työskentelynsä perusteella ollut vakuutettu ( työskentelymaa ). Tällöin työttömyysetuus voi tulla maksettavaksi joko asuinmaasta tai työskentelymaasta. 104

105 Asetuksen 65 artiklan sääntöjä sovelletaan vain tiettyihin henkilöryhmiin. Nämä hallintotoimikunnan päätöksessä U2 listatut ryhmät ovat: varsinaiset rajatyöntekijät, jotka ovat työskentelynsä aikana palanneet asuinmaahansa vähintään kerran viikossa. Kelan vakuuttamishakemuksessa kysytään tätä tietoa. merimiehet, jotka ovat työskennelleet muun kuin asuinmaansa lipun alla kahdessa tai useammassa maassa työskentelevät, kun henkilö on työskentelyn aikana ollut vakuutettu muussa kuin asuinmaassaan (mm. rekkakuskit). henkilöt, jotka ovat asetuksen 16 artiklaan perustuvalla poikkeusluvalla olleet työskentelyn aikana muun kuin asuinmaansa vakuutuksessa Esimerkki Suomeen Virosta yhden vuoden määräaikaisella työsopimuksella työhön tullut henkilö on ollut työskentelyn perusteella vakuutettu eikä hänen ole katsottu muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan. Vakuuttamishakemuksessa hän on ilmoittanut palaavansa Viroon viikoittain. Kyseessä on varsinainen rajatyöntekijä ja EY-asetuksen 65 artiklan määräykset soveltuvat. Esimerkki Suomalaisen kuljetusyrityksen työntekijä asuu Virossa ja ajaa kuormia useassa maassa. Hänellä on ETK:n todistus A1 Suomen lainsäädännön soveltamisesta. Työntekijän jäädessä työttömäksi oikeus työttömyysetuuksiin määräytyy EYasetuksen 65 artiklan perusteella. Asetuksen 65 artiklan sääntöjä ei sovelleta muihin henkilöryhmiin. Näin on siinäkin tapauksessa, että Suomessa työskentelyperusteisesti vakuutetun henkilön on työskentelyn aikana katsottu asuvan muualla kuin Suomessa. Esimerkki Suomeen Virosta yhden vuoden määräaikaisella työsopimuksella työhön tullut henkilö on ollut työskentelyn perusteella vakuutettu (SovAL 3 b ) mutta hänen ei ole katsottu muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan. Vakuuttamishakemuksessa hän ei ole ilmoittanut palaavansa Viroon viikoittain, joten kyseessä ei ole asetuksen määritelmän mukainen rajatyöntekijä, eikä 65 artiklan sääntöjä sovelleta. Kokonaan työttömäksi jääneen työntekijän kuuluessa edellä mainittuihin henkilöryhmiin ja 65 artiklan soveltuessa, maksetaan työttömyysetuudet lähtökohtaisesti työskentelyn aikaisen asuinmaan lainsäädännön mukaisesti, kun henkilö asuu edelleen tässä maassa tai palaa sinne. Henkilö voi kuitenkin olla samanaikaisesti työnhakijana myös viimeisimmässä työskentelymaassa. Kokonaan työtön on kyseessä silloin, kun työntekijän työsuhde on päättynyt. Esimerkki Henkilö asuu Suomessa käyden rajan yli päivittäin työssä Ruotsissa. Työsuhde päättyy ja henkilö hakeutuu työttömäksi työnhakijaksi Suomessa. Varsinainen rajatyöntekijä, joka jää kokonaan työttömäksi, saa työttömyysetuudet asuinmaansa Suomen lainsäädännön mukaisesti. 105

106 Muu 65 artiklan piiriin kuuluva kokonaan työtön (esim. merimies tai rekkakuski) kuin varsinainen rajatyöntekijä, joka ei palaa asuinvaltioon voi rekisteröityä työnhakijaksi viimeisimmässä työskentelyvaltiossa ja saada työttömyysetuuksia tämän maan lainsäädännön mukaisesti. Tämä valintaoikeus myös etuuksien maksajan suhteen koskee ainoastaan kokonaan työttömäksi jäänyttä ns. epävarsinaista rajatyöntekijää, mutta ei varsinaista rajatyöntekijää. Esimerkki Virossa asuva rekkakuski on työskentelynsä perusteella kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen jäämistään työttömäksi työsuhteen päättyessä. Hän voi olla palaamatta Viroon ja rekisteröityä työnhakijaksi Suomessa. Epävarsinaisena rajatyöntekijänä hänellä on tällöin oikeus työttömyysetuuksiin Suomen lainsäädännön mukaisesti. Artiklan 65 piiriin kuuluva osittain tai ajoittain työtön varsinainen tai epävarsinainen rajatyöntekijä (esim. merimies tai rekkakuski) saa työttömyysetuudet maasta, jonka sosiaaliturvaan hän on työskentelynsä perusteella kuulunut. Työntekijä on osittain tai ajoittain työtön, kun työsuhde jatkuu, vaikka henkilö on lomautettu tai hänen työaikaansa on lyhennetty. Esimerkki Virossa asuva mutta Suomen lippua käyttävällä laivalla työskentelevä merimies lomautetaan toistaiseksi. Työsuhteen jatkuessa hän saa työttömyysetuudet Suomesta, jonka sosiaaliturvaan hän kuuluu työskentelyn perusteella. Myös viimeksi yrittäjänä työskennellyt, vähintään viikoittain asuinmaahansa palannut rajatyöntekijä ( rajayrittäjä ) saa työttömyysetuudet pääsääntöisesti asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Rajayrittäjänä toimineen, muussa kuin asuinvaltiossaan työttömyysvakuutuksen piiriin kuuluneen henkilön työttömyysetuudet maksetaan kuitenkin viimeisimmästä työskentelyvaltiosta, mikäli asuinmaassa ei ole yrittäjille tarkoitettua työttömyysvakuutusjärjestelmää. Esimerkiksi Virossa ei tällaista yrittäjien työttömyysturvajärjestelmää ole. Työttömyysetuuksien laskutus valtioiden välillä Rajatyöntekijän tai ns. epävarsinaisen rajatyöntekijän työttömyysetuuksista EY-asetuksen 65 artik lan perusteella vastaava asuinmaa voi velkoa maksamansa etuudet kolmen kuukauden ajalta siitä maasta, jossa työtön on viimeisen työsuhteensa perusteella ollut vakuutettu ( työskentelymaa ). Laskutettava aika on viisi kuukautta, jos henkilö on edeltävän 24 kuukauden aikana työskennellyt vähintään 48 viikon ajan. Laskutus tapahtuu myös EY-asetusta 883/2004 soveltavien Pohjois maiden (Suomi, Ruotsi ja Tanska lukien ja ETA-maat Norja ja Islanti lukien) välil lä. Näin menetellään, kunnes uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus tulee sovellettavaksi. Sopi mukseen on kirjattu työttömyysturvan laskutuksesta luopuminen Pohjoismaiden välillä. Työttömyysturvan valtioiden välinen laskutus on keskitetty Kelassa Eläke- ja toimeentuloturvaosaston asumistuki- ja työttömyysturvaryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen saapuvat ja Suomesta lähtevät laskut käsitellään ETT-osastolla, jossa hoidetaan SED-liikenne muiden maiden laitosten kanssa. 106

107 Käytännössä valtioiden välinen laskutus tapahtuu SED-liikenteenä (U-SEDit U020-U027). Varsinainen asuinmaan lähettämä lasku on SED U020. Kela vastaanottaa kaikki Suomeen osoitetut SEDit U020-U027. KV-keskukseen mahdollisesti saapuvat SEDit U020-U027 siirretään OIWAn työjonolle ETT-osaston työttömyysturvatiimi/työttömyysetuudet Sekä velkojana esiintyvä asuinvaltio, että velallisena esiintyvä edellinen työskentely-/toimivaltainen valtio soveltavat omaa työttömyysturvaa koskevaa etuuslainsäädäntöään valtioiden välisen laskutuksen taustalla. Suomen osalta tämä tarkoittaa työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytysten selvittämistä Suomen ollessa etuutta maksava asuinmaa (velkoja). Käytännössä kyse on työssäoloehdon täyttymisestä ja tarvittaessa muun maan hyväksiluettavien kausien selvittämisestä. Suomi ei asuinvaltiona laskuta edellistä työskentelyvaltiota maksamastaan työmarkkinatuesta. Suomen ollessa etuutta maksanut/maksava asuinmaa (=velkojamaa) on työssäoloehdon selvittämi-nen ja työttömyysetuusratkaisun tekeminen KV-keskuksen tehtävä, samoin tarvittaessa vakuutta-misasian selvittäminen. Suomen ollessa edellinen työskentelymaa (velallinen) ei työssäoloehdon täyttymistä Suomessa selvitetä, eli ei selvitetä olisiko asuinmaassa (velkojamaa) etuuksia saanut/ saava henkilö Suomeen työnhakijaksi jäädessään ollut oikeutettu työttömyyspäivärahaan Suomessa. Suomen ollessa velallismaa KV-keskus selvittää, onko henkilöllä vähintään yksi työssäoloehtoon luettavissa oleva kalenteriviikko työskentelyä Suomessa, ja että vakuuttamistiedot ovat ajan tasalla. Työttömyysturvan laskutus - Suomi velkojana Työttömyysturvan laskutus - Suomea laskutetaan, työntekijä työskennellyt viimeksi Suomessa Vakuutus- ja työskentelykaudet Vakuutus- ja työskentelykausien lukeminen työssäoloehtoon Todistus E 301, SEDit U ja esitettävä Muun maan kausien hyväksilukeminen asiakirja U1 Suomessa Suomessa täyttyneiden kausien vahvistaminen Päivärahakauden enimmäisaika / omavastuuaika Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan tietyin edellytyksin lukea työskentely palkkatyössä muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Työttömyysturvalaki ei kuitenkaan mahdollista muun maan yrittäjäkauden lukemista Suomessa palkansaajan työssäoloehtoon. Sen sijaan muussa maassa täyttynyt yrittäjäkausi voidaan Suomessa lukea yrittäjän työssäoloehtoon EY-asetuksen 883/2004 perusteella. 107

108 Yleensä muun maan kausien hyväksilukeminen edellyttää, että hakija on välittömästi ennen työttömyyttä, eli työskentelyn päättymistä työskennellyt Suomessa palkansaajan työssäoloehdon täyttävässä työssä vähintään neljä viikkoa, tai asetusta 883/2004 sovellettaessa harjoittanut yritystoimintaa vähintään neljä kuukautta (TTL 5 luku 9 ). Neljän viikon tai neljän kuukauden jakson ei tarvitse olla yhdenjaksoinen, mutta edellytys on täytettävä työssäoloehdon tarkastelujakson aikana. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa ulotetaan taaksepäin pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneen työsuhteen päättymispäivästä lukien. Jos henkilö ei ilmoittaudu työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä, tarkastelujakso alkaa työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävästä päivästä. Palkansaajan neljän viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa ei kuitenkaan vaadita, kun kyseessä on varsinainen tai ns. epävarsinainen rajatyöntekijä (esim. merimies), joka saa työttömyysetuuksia asuinmaansa Suomen lainsäädännön mukaisesti. Esimerkki Henkilö asuu vakinaisesti Suomessa, mutta työskentelee Saksan lippua käyttävällä laivalla, minkä vuoksi häneen sovelletaan ns. lippusäännön perusteella Saksan lainsäädäntöä. Hän on epävarsinainen rajatyöntekijä, joka voi kokonaan työttömäksi jäädessään asettua työttömäksi työnhakijaksi joko asuinmaassa Suomessa tai "työskentelyvaltiossa" Saksassa. Jos henkilö valitsee työnhaun Suomessa, luetaan työskentely Saksan lipun alla työssäoloehtoon edellyttämättä neljän viikon työskentelyä Suomessa. Edellytyksenä on, että Saksa vahvistaa työskentely- ja vakuutuskaudet. Palkansaajan neljän viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa ei vaadita myöskään, jos henkilön voidaan katsoa olleen Suomessa asuva sinä aikana, jolloin hän työskenteli muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän tarkoituksena on jo Suomesta lähtiessään ollut tilapäinen, enintään yhden vuoden oleskelu ja työskentely muussa maassa. Tällöin kyseessä on soveltamisalalain mukainen tilapäinen, eli enintään yhden vuoden kestävä oleskelu ulkomailla (SovAL 4 ). Esimerkki Henkilö lähtee neljäksi kuukaudeksi Saksaan työskentelemään. Häntä voidaan kuitenkin edelleen pitää vakinaisesti Suomessa asuvana. Jos hän työsuhteen päätyttyä palaa Suomeen, Saksan työskentely voidaan hyväksyä palkansaajan työssäoloehtoon edellyttämättä neljän viikon työskentelyä Suomessa. Henkilön voidaan yleensä katsoa asuneen Suomessa toisessa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tapahtuneen työskentelyn aikana, kun oleskelu ulkomailla on kestänyt enintään yhden vuoden. Palkansaajan neljän viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa ei vaadita myöskään, kun kyse on ns. pohjoismaisen paluuoikeuden käytöstä. Tämän pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen sisältyvän säädöksen nojalla henkilö saa Suomeen palatessaan lukea hyväkseen toisessa Pohjoismaassa täyttyneet kaudet ilman neljän viikon työskentelyä palkansaajana Suomessa, tai neljän kuukauden työskentelyä yrittäjänä Suomessa. Edellytyksenä on, että toisesta Pohjoismaasta palaava henkilö on viimeisen viiden vuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa Suomesta, tai kuulunut Suomen työttömyysturvalainsäädännön piiriin. Jälkimmäinen edellytys täyttyy, kun henkilö on ollut Suomessa vähintään yhden viikon työssäoloehtoon luettavassa palkkatyössä, tai harjoittanut vähintään neljä kuukautta työssäoloehtoon luettavaa yritystoimintaa. 108

109 Muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tehty työ voidaan hyväksyä työssäoloehtoon, jos henkilö on ulkomailla oleskellessaan ollut EY-asetuksen 1408/71 tai 883/2004 perusteella Suomen sosiaaliturvan piirissä lähetettynä työntekijänä tai suomalaisena virkamiehenä, ja henkilöllä on asemastaan Eläketurvakeskuksen todistus A1 tai E101 Työskentelyn hyväksilukeminen näissä tilanteissa perustuu siihen, että henkilöstä on maksettu pakolliset vakuutusmaksut Suomeen. Siitä seikasta, että henkilö on vakuutettu ulkomailla oleskellessaan soveltamisalalain mukaisesti, ei yksin voi päätellä voidaanko työskentely hyväksyä työssäoloehtoon. EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa toimivan kansainvälisen järjestön, kuten Euroopan unionin toimielimen tai viraston palveluksessa täyttynyt työttömyysvakuutuskausi voidaan työnantajan vahvistamana hyväksyä Suomen työssäoloehtoon ilman palkansaajan neljän viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa, vaikka kyseessä olisi työnantaja-järjestön järjestämään sosiaaliturvaan perustuva vakuutuskausi. Pelkkää työskentelyaikaa Euroopassa toimivan kv. järjestön palveluksessa ei voida hyväksyä Suomen työssäoloehtoon, jos henkilö ei ole ollut työttömyyden varalta vakuutettu. Osoituksena työttömyysvakuutuksesta voidaan pitää oikeutta työnantajajärjestön työttömyysetuuteen. Peruste kv. järjestössä täyttyneen työttömyysvakuutusajan huomioimiselle on EY:n perustamissopimuksen vapaan liikkuvuuden periaate ja EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Perusteena ei voi olla sosiaaliturva-asetus 883/2004 tai 1408/71, koska ne mahdollistavat ainoastaan jäsenvaltioiden lakisääteisissäsosiaaliturvajärjestelmissä täyttyneiden työskentely- ja vakuutuskausien hyväksilukemisen. Jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa työskenneltyä aikaa ei voida lukea Suomen työssäoloehtoon, pidetään työskentelyaikaa työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävänä perusteena. Kun Euroopan unionin toimielimen tai viraston palveluksessa ollut henkilö saa EU:n maksamaa työttömyysturvaetuutta ja hakee myös Suomessa työttömyysturvaa, vähentää EU myöntämästään työttömyysavustuksesta Suomesta myönnetyn peruspäivärahan. Mikäli henkilö ei täytä peruspäivärahan saamisen edellytyksiä, ei hänelle myönnettävässä työmarkkinatuessa oteta EU:n maksamaa työttömyysetuutta huomioon tarveharkinnan tulona. Todistus E 301, SEDit U ja esitettävä asiakirja U1 Toisessa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa palkansaajana tai yrittäjänä tehty työ voidaan Suomen työttömyysturvalakiin perustuvin rajauksin hyväksyä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoon, mikäli ulkomaantyöstä on käytettävissä edellisestä toimivaltaisesta valtiosta saatu selvitys. Työskentely- ja työttömyysvakuutuskaudet vahvistetaan lukien edellisestä toimivaltaisesta maasta saatavalla asiakirjalla, joka voi olla Todistus E301 Esitettävä asiakirja U1, jolloin työttömyysetuuden hakija on itse pyytänyt asiakirjan edellisen toimivaltaisen maan laitoksesta ja toimittaa sen laitokseen, josta hakee etuutta. SED U002, jolla edellisen toimivaltaisen maan laitos vahvistaa tässä maassa täyttyneet kaudet sen jälkeen, kun laitos, josta etuuksia haetaan, on ensin esittänyt kausien vahvistamista koskevan pyynnön käyttäen SEDiä U

110 EY-asetusta 883/2004 sovellettaessa voidaan vahvistaa ja hyväksilukea sekä palkansaajana, että itsenäisenä ammatinharjoittajana (yrittäjänä) täytettyjä työskentely- ja vakuutuskausia. EY-asetusta 1408/71 sovellettaessa voidaan vahvistaa ja hyväksilukea vain palkattuna työntekijänä täytettyjä työskentely- ja vakuutuskausia, mutta ei yrittäjänä täytettyjä kausia. Muun maan kausien hyväksilukeminen Suomessa Peruspäivärahan työssäoloehtoon luetaan muun maan vahvistama työttömyysvakuutuskausi tai vakuutuskauteen rinnastettava kausi (period of insurance and period treated as such). Vakuutuskauteen rinnastettava kausi muussa EY-asetusta soveltavassa maassa voi perustua esimerkiksi vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon, sairauteen tai opiskeluun. Muun maan vakuutuskautena tai siihen rinnastettavana kautena ilmoittama aika huomioidaan Suomen työssäoloehdossa, vaikka Suomessa täytettynä kyse olisi tarkastelujaksoa pidentävästä ajasta, eikä työssäoloehtoon luettavasta vakuutusajasta. Pelkkää muun maan ilmoittamaa työskentelykautta (period of employment / selfemployment) ei voida lukea Suomen työssäoloehtoon, jos se ei ole samalla vakuutuskausi. Jos Suomen työssäoloehdon täyttymistä ei voida muussa maassa täyttyneitä vakuutuskausia koskevan asiakirjan viipymisestä johtuen kohtuullisessa ajassa todeta, henkilölle tulee muiden edellytysten täyttyessä myöntää työmarkkinatuki. Jos työssäoloehdon todetaan muusta maasta saatavan asiakirjan myöhemmin saavuttua täyttyvän, myönnetään henkilölle peruspäiväraha takautuvasti etuusoikeuden alusta lukien ja samalta ajalta maksettu työmarkkinatuki peritään takaisin regressinä. Suomessa täyttyneiden kausien vahvistaminen Suomessa täyttyneet työskentely- ja vakuutuskaudet vahvistaa asianomainen työttömyyskassa silloin, kun henkilö kuuluu tai on Suomessa työskennellessään kuulunut työttömyyskassaan. Muille henkilöille kaudet vahvistaa Kelan KV-keskus. Työttömyysturvassa Kelan vahvistamia Suomen vakuutuskausia (periods of insurance) voivat olla vain ne työskentelykaudet, jotka Suomessa luetaan työssäoloehtoon niillä edellytyksillä, joista säädetään työttömyysturvalain 5 luvun 4 :ssä (palkansaaja), ja 7 :ssä (yrittäjä). Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa työssä, joka täyttää työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. Työajan on pääsääntöisesti oltava kunakin kalenteriviikkona vähintään 18 tuntia tai työajan tasoittumisjakson aikana keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Lisäksi työstä maksetun palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään euroa kuukaudessa vuonna Vuonna 2012 vähimmäismäärä oli euroa kuukaudessa ja vuonna euroa kuukaudessa. Suomesta voidaan vakuutuskausien lisäksi vahvistaa erikseen työskentelykausina sellaiset kaudet, joita ei pidetä työttömyysturvalain mukaisina vakuutuskausina sen vuoksi, että ne eivät täytä työssäoloehtoon lukemisen edellytyksiä (periods of employment and self-employment, which are not insurance periods). 110

111 Soveltamisalalakiin perustuvaa asumisaikaa Suomessa ei tule vahvistaa työttömyysturvan vakuutuskaudeksi. Lisäksi on huomattava, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoituksesta Suomessa EU-työntekijän vakuuttamisen edellytyksenä koskee soveltamisalalain ja sairausvakuutuslain mukaista sosiaaliturvaa, mutta ei työttömyysturvaa. Näin ollen palkansaajan osalta työttömyysturvan vakuutus- ja työskentelykausina tulee Suomesta vahvistaa myös alle neljän kuukauden jaksot, jotka täyttävät työssäoloehtoon hyväksyttävän vakuutuksenalaisen työskentelyn kriteerit, tai ovat pelkkiä työskentelykausia. Työssäoloehtoon luettavia kausia koskevat tiedot voidaan selvittää esim. työnantajan täyttämällä lomakkeella TT4, josta ilmenee mm. viikoittaiset työtunnit ja palkkatiedot. Ainakin Viron osalta on huomattava, että heidän kysyessään vakuutuskausia ja työsuhdetietoja on lisäksi selvitettävä työsuhteen päättymisen syy Suomessa. Lomakkeen tai muun selvityksen hankkii ex-työnantajaltaan työttömyysetuutta muussa maassa hakeva henkilö, tai Kelan asiaa hoitava yksikkö. Tietoja voidaan tarvittaessa hankkia samoin kuin hakijan ilmoittamat tiedot tarkistaa Eläketurvakeskuksesta tai verottajalta. Eläketurvakeskukselta pyydetään työsuhderekisteriote (ilman arviota tulevan eläkkeen määrästä), josta selviää mm. työnantaja ja palkan määrä. Pelkkä ETK:n antama vakuutustodistus ei riitä. Tiedot pyydetään kirjallisesti ja pyynnössä mainitaan, että tiedot tarvitaan työttömyysturvaa varten. Oikeus saada tiedot perustuu TTL 13 luvun 1 :ään. Päivärahakauden enimmäisaika / omavastuuaika Muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa maksetut työttömyyspäivärahat otetaan huomioon perus- ja ansiopäivärahan maksamisen 500 päivän enimmäisajassa. Jos muu maa ilmoittaa maksukautena ainoastaan tietyn ajanjakson yksilöimättä maksettujen päivien lukumäärää, otetaan Suomessa huomioon kunkin kalenteriviikon ajalta viisi päivää. Kun 500 päivän enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta työssäoloehdon täyttyessä päivärahaoikeuden alkamisen jälkeen, huomioidaan työssäoloehtoon myös muun EY-lainsäädäntöä soveltaman maan ilmoittamat vakuutuskaudet ja vakuutuskausiin rinnastettavat kaudet. Huomioitaessa muun maan maksupäiviä Suomen 500 päivän kertymässä katsotaan työssäoloehdon täyttyneen jo sitä päivää edeltävänä päivänä jolloin henkilö on alkanut saada työttömyysetuutta toisessa jäsenvaltiossa ennen Suomeen tuloaan. Ts. peruspäivärahan kertymä ei nollaudu, kun henkilö Suomeen tultuaan hakee päivärahaa ja huomioidaan muun maan vakuutuskausia. Suomeen paluun jälkeen työskennelty aika luetaan uuteen työssäoloehdon kertymään. Omavastuuaikaa ei enää määrätä Suomessa. Esimerkki Työntekijä on työskennellyt Virossa asti, minkä jälkeen hänelle on maksettu Virossa työttömyysetuutta 50 päivän ajalta. Tämän jälkeen hän on työskennellyt Suomessa , kunnes jää työttömäksi ja hakee peruspäivärahaa. Viron aikaisempi työskentelyhistoria huomioiden työssäoloehto täyttyy. Sen katsotaan täyttyneen jo

112 Perheenjäsenet Perheenjäsenen huomioon ottaminen Jos perheenjäsenillä on vaikutusta työttömyysetuuden määrään, otetaan etuuksia myönnettäessä huomioon myös muissa EY-asetuksia soveltavissa maissa asuvat perheenjäsenet. Siten Suomessa työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen myönnetään lapsikorotus myös muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista hakijan huollettavista lapsista. Lapsikorotusta ei kuitenkaan makseta, jos perheenjäsenten asuinvaltiossa asuvalla toisella huoltajalla on oikeus työttömyysetuuksiin, jotka on niin ikään laskettu perheenjäsenten lukumäärän perusteella. Lapsikorotus maksetaan kuitenkin Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella siitä huolimatta, että lapsikorotusta ei yksinomaan asetuksen 883/2004 perusteella tarvitsisi myöntää. Suomessa asuvana vakuutetulle huoltajalle voidaan maksaa lapsikorotus toisessa jäsenvaltiossa asuvasta lapsesta, vaikka toinen huoltaja saisi tässä maassa työttömyysetuutta, jonka määrään lapsi vaikuttaa. Jos perheenjäsenten tuloilla on vaikutusta työttömyysetuuden määrään, otetaan etuuksia myönnettäessä huomioon myös muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvien perheenjäsenten tulot. Suomessa työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei lukien oteta huomioon puolison tuloja. Tiedot muussa maassa asuvista perheenjäsenistä ja perheenjäsenten tuloista saadaan joko perheenjäsenten asuinvaltion laitoksen antamalla todistuksella E 302, tai SEDillä U006 sen jälkeen kun maa, josta työttömyysetuuksia haetaan, on ensin näitä tietoja pyytänyt SEDillä U005. Työnhaku EU-maasta Työttömyysturvan säilyttäminen haettaessa työtä EYlainsäädäntöä soveltavasta maasta EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 perusteella työtön säilyttää oikeutensa työttömyysturvasta vastuussa olevan maan työttömyysetuuksiin vähintään kolmen kuukauden ajan hakiessaan työtä toisesta EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta. Oikeus etuuksiin määräytyy toimivaltaisen maan, eli lähtömaan lainsäädännön mukaisesti. Työnhakuun liittyvät menettelyt poikkeavat jossain määrin riippuen siitä, sovelletaanko asetusta 883/2004 vai 1408/71. Edellytyksenä oikeuden säilyttämiselle on, että työtön on ennen lähtöään ollut lähtömaassa työttömänä työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä vähintään neljä viikkoa. Hakijalle voidaan poikkeuksellisesti antaa lupa lähteä jo tätä aikaisemmin. Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan suosituksen mukaan lupa lähteä ennen neljän viikon määräajan päättymistä tulisi myöntää työntekijälle, joka täyttää muut edellytykset, ja joka seuraa muusta kuin toimivaltaisesta valtiosta työtä saaneen puolisonsa mukana. Myös kohdemaahan sovittu työhaastattelu voi olla tällainen peruste. Työttömän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän lakkasi olemasta työmarkkinoiden käytettävissä työttömyysturvasta vastuussa olevassa lähtömaassa. Mikäli hän ilmoittautuu työnhakijaksi vasta tämän määräajan jälkeen, voidaan etuuden maksu aloittaa vasta ilmoittautumispäivästä lukien. 112

113 Oikeus työttömyysturvaan säilyy vähintään kolmen kuukauden ajan. Sovellettaessa asetusta 883/2004 voi lähtövaltio harkinnanvaraisesti pidentää työnhakuajan enintään kuuteen kuukauteen. Asetuksessa 883/2004 ei tarkemmin säädetä edellytyksistä, joiden täyttyessä työnhakuaikaa voidaan jatkaa yli kolmen kuukauden. Mahdollisuus pidentää työnhakuaikaa kolmesta kuukaudesta, ja tällaisen pidennyksen edellytykset ovat yksinomaan jäsenvaltioiden kansallisessa päätösvallassa. Oikeus päättyy jo ennen kolmen-kuuden kuukauden työnhakuajan täyttymistä, jos työttömyysturva muusta syystä, esimerkiksi päivärahakauden enimmäisajan täyttymisen vuoksi, päättyy jo aikaisemmin. Jos henkilö muuttaa työnhakumaahan vakinaisesti, voidaan työttömyysturvaa maksaa muutosta huolimatta vähintään kolmen kuukauden ajalta edellyttäen, että henkilö on maksukauden ajan työttömänä työnhakijana maassa, jonne muuttaa. Jos kolmen-kuuden kuukauden aika on ylittynyt, kun hakija palaa takaisin lähtömaahan, menettää hän oikeutensa lähtömaan työttömyysturvaan, ellei kansallinen lainsäädäntö mahdollista etuuksien maksamista edelleen. Paluun määräaikaa voidaan pidentää, jos työnhakija ei sairauden tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi ole voinut palata lähtömaahan. Asetusta 1408/71 sovellettaessa voi oikeutta lähteä työnhakuun käyttää vain kerran kutakin työttömyysjaksoa kohden. Henkilöllä alkaa uusi työttömyysjakso hänen oltuaan Suomessa kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa. Asian ratkaiseminen kuuluu TE-toimistolle. Lisäksi henkilön on oltava työsuhteen päätyttyä vähintään neljä viikkoa työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Asetusta 883/2004 sovellettaessa ei työnhakumahdollisuutta toisessa jäsenvaltiossa ole rajattu yhteen kertaan yhden työttömyysjakson aikana. Henkilöllä alkaa uusi työttömyysjakso hänen oltuaan Suomessa kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa. Lisäksi henkilön on oltava työnhakijana Suomessa uudelleen vähintään neljä viikkoa ennen uutta työnhakumatkaa. Asian ratkaiseminen kuuluu TE-toimistolle. Työtön voi siten saman työttömyysjakson aikana käyttää työnhakumahdollisuutta useammin kuin kerran, mutta Suomesta maksettavan työttömyyspäivärahan enimmäiskesto yhden työttömyysjakson aikana on kolme kuukautta. Asetusta 1408/71 sovellettaessa työnhakumaan laitos maksaa työttömyysetuuden sen suuruisena kuin sitä on maksettu lähtömaassa ja perii kustannukset jälkikäteen lähtömaan laitokselta. Etuudet ovat veronalaista tuloa lähtömaassa. Pohjoismaiden kesken on kuitenkin sovittu, että työnhaun kustannuksia ei laskuteta maiden välillä. Asetusta 883/2004 sovellettaessa työnhakijan etuudet maksetaan suoraan toimivaltaisesta laitoksesta. Tämän seurauksena valtioiden välinen työnhakuun liittyvä laskutus päättyy, kun työnhaun perusteena on EY-asetus 883/2004. Työnhakijalle annetaan lähtömaasta asiakirja, jolla tämä rekisteröityy työnhakijaksi työnhakumaassa. Lisäksi työnhakuun liittyviä tietoja vaihdetaan lähtömaan ja työnhakumaan viranomaisten välillä. Menettelyt poikkeavat jossain määrin riippuen siitä, sovelletaanko asetusta 883/2004, vai asetusta 1408/

114 Työnhakijaksi EU-maahan Työnhakija Suomesta toiseen EY-lainsäädäntöä soveltavaan maahan Lomake E 303 Toimenpiteet työnhakumatkan aikana Paluu Suomeen Erityistilanteita Maksun päättyminen Työttömyyspäivärahaan Suomessa oikeutettu henkilö voi EY-asetukseen 883/2004 perustuen päivärahaoikeuttaan menettämättä hakea työtä toisesta EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta enintään kolmen kuukauden ajan. Suomi ei sovella asetukseen 883/2004 sisältyvää harkinnanvaraista mahdollisuutta pidentää työnhakuaika enintään kuuteen kuukauteen (TTL 1 luku 8 ). EY-asetuksessa (art. 64) säädetty työnhakumenettely tarkoittaa työn hakemista toisesta EYlainsäädäntöä soveltavasta valtiosta, eli rekisteröitymistä työnhakijaksi muualla kuin Suomessa ja valmiutta ottaa työtä vastaan ulkomailla. EY-asetuksen soveltamisesta ei sen sijaan ole kyse silloin kun Suomessa työnhakijaksi rekisteröitynyt henkilö oleskelee pitkäänkin toisessa EU-alueen valtiossa, mutta säilyttää työnhakunsa voimassa Suomessa, ja on valmis ottamaan työtä vastaan Suomessa. Ulkomaanmatka ei enää lukien ole työmarkkinoilla olon este (TTL 2:3). EY-lainsäädännön perusteella oikeus hakea työtä muusta maasta on henkilöllä, joka ennen lähtöään on ollut työttömänä työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa vähintään neljä viikkoa. Suomen osalta poikkeusluvan lähteä jo tätä aikaisemmin antaa työ- ja elinkeinotoimisto. Henkilön, joka ei saa työtä toisesta EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta, on palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän lähti työnhakuun. Mikäli myöhästyminen kolmen kuukauden määräajasta ei johdu hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus tai työskentely työnhakumaassa), tulee työnhakijalle Suomessa uudelleen oikeus työttömyyspäivärahaan vasta sen jälkeen, kun hän on ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa (TTL 5 luku 11 ). Työttömällä työnhakijalla on kuitenkin omavastuuajan jälkeen oikeus työmarkkinatukeen ajalta, jolloin hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden paluuajasta myöhästymisen vuoksi. Mikäli paluulle asetetun määräajan viimeinen päivä on viikonloppu tai arkipyhä, voi työtön työnhakija määräaikalain perusteella Suomeen palatessaan ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistossa seuraavana arkipäivänä ilman oikeuksien menetystä. Esimerkki Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille työnhakuun kuukauden 10. päivä, on hänen ilmoittauduttava Suomeen palanneena työ- ja elinkeinotoimistossa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua seuraavan kuukauden 9. päivänä. Oikeus työttömyysetuuksiin työnhaun ajalta määräytyy toimivaltaisen lähtövaltion lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työnhakijan työllistyessä osittain on hänellä oikeus Suomen soviteltuun työttömyyspäivärahaan työttömyysturvalain mukaisesti. 114

115 Kun työtön ei täytä muussa maassa tapahtuvaa työnhakua koskevia edellytyksiä, on hänelle annettava asiasta kirjallinen päätös. Tähän päätökseen henkilö voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Työnhakuvaltuutusta ei voida antaa esimerkiksi lomautetulle, koska toiseen EY-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon työnhakuun lähtevän henkilön työsuhteen tulee olla päättynyt. Kirjallinen päätös muutoksenhakuosoituksineen annetaan myös, kun kyseessä on työmarkkinatuen saaja (TTP97). Suomesta työnhakijaksi toiseen EY-lainsäädäntöä soveltavaan maahan lähtevä pysyy työnhakunsa ajan vakuutettuna Suomessa. Työnhakijaksi lähtevälle annetaan vakuuttamispäätös vakuuttamisasioiden tietojärjestelmässä. KV-keskus laittaa työnhausta palanneen vakuuttamistiedot ajan tasalle viemällä vakuuttamisasioiden tietojärjestelmään Suomeen paluupäivän. Menettely sovellettaessa EY-asetusta 883/2004 Asetusta 883/2004 sovelletaan lukien tilanteissa, joissa jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen liikkuu EU:n jäsenvaltioiden välillä työnhakijana. Suomesta toiseen asetusta 883/2004 soveltavaan maahan työnhakuun lähtevälle etuuden maksaa aina Suomen toimivaltainen laitos. Suomesta lähteville perusturvan piiriin kuuluville työttömyyspäivärahan maksaa Kela. Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan maksaa työnhaun ajalta työttömyyskassa, kun työnhakuun lähtevä on kassan jäsen. Työttömyysturvan tietojärjestelmän EU/ETA-työnhaku-toiminnossa tallennetaan työnhakuun liittyvät lähtötiedot ja Suomeen työnhakijaksi paluun tiedot. Työnhakuun lähtöpäivä muodostaa maksuesteen, joka voidaan poistaa työnhakumaan viranomaisen ilmoittaessa työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Työnhakuun lähtevälle annetaan päätös peruspäivärahasta työnhaun ajalle. Suomesta työnhakuun lähtevälle annetaan ns. esitettävä asiakirja U2. Suomessa asiakirjan antaa työttömyyskassan jäsenelle asianomainen työttömyyskassa ja muille KV-keskus. Tieto työnhaun edellytysten täyttymisestä välittyy työ- ja elinkeinotoimistosta Kelaan sähköisellä tiedotteella. Ahvenanmaalta työnhakuun lähtevälle työttömälle asiakirjan U2 antaa Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet (AMS). Työnhakija esittää asiakirjan U2 työnhakumaan työvoimaviranomaiselle ('työvoimatoimisto') rekisteröityessään työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa. Kelan antaessa työnhakijalle asiakirjan U2 sille täytetään, ja työnhakumaan laitokselle välitetään seuraavia tietoja: a) päivä, mistä lukien henkilö on EU-työnhakijana oikeutettu Suomesta maksettaviin etuuksiin; Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille esimerkiksi kuukauden 10. päivä, merkitään tämä matkustuspäivä (=10. päivä) työnhaun ajalta maksettavan jakson ensimmäiseksi maksupäiväksi. Jos työnhakija ilmoittautuu työnhakumaassa myöhemmin kuin seitsemän päivän aikarajan puitteissa, tallennetaan ilmoittautumispäivä EU/ETA-työnhaku-näytölle ja etuuden maksamisesta tehdään tarkistusratkaisu. Asiakasta ei ole tarpeen kuulla. 115

116 b) määräaika rekisteröityä työnhakijaksi siinä jäsenvaltiossa, johon työtön on siirtynyt; Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille esimerkiksi kuukauden 10. päivä, on tämän kuukauden 16. päivä seitsemän päivän määräajan viimeinen rekisteröitymispäivä työnhakumaassa. c) enimmäisaika, jonka ajan oikeus etuuksiin voidaan säilyttää; Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille esimerkiksi kuukauden 10. päivä, on kolmen kuukauden kuluttua seuraavan kuukauden 9. päivä työnhaun ajalta maksettavan etuuden viimeinen maksupäivä. Koska kolmen kuukauden enimmäisajassa tulee huomioida Suomen kansallisessa lainsäädännössä asetetut enimmäisajat työttömyysetuuksien maksamiselle, voi oikeus päivärahaan päättyä jo ennen kolmen kuukauden määräaikaa 500 päivän enimmäisajan täyttymisen vuoksi. d) seikat, jotka saattavat vaikuttaa etuusoikeuteen. U2-lomakepainatukseen sisältyy lista seikoista, joiden ilmenemisestä työnhakumaan laitoksen on välittömästi informoitava etuudet maksavan lähtömaan laitosta. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi työskentelyn aloittaminen, työstä kieltäytyminen, työkyvyttömyys tai työnhakuun liittyvien valvontamenettelyiden laiminlyöminen Työnhakijaksi ilmoittautuva rekisteröidään työnhakumaassa työnhakijaksi, ja hän on velvollinen noudattamaan tässä maassa sovellettavia sääntöjä ja menettelyitä työnhaun ylläpidosta. Työnhakumaan työvoimaviranomainen lähettää Suomeen vahvistuksen rekisteröitymisestä (SED U009). Työnhakumaan työvoimaviranomaisilla on velvollisuus raportoida kolmella eri perustella lähtömaan työvoimaviranomaisille työnhakijan tilanteesta, ja siinä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Ensimmäinen yhteydenotto Suomeen vahvistaa henkilön ilmoittautuneen työnhakijaksi kohdemaassa ( rekisteröitymisilmoitus ). Ilmoitus työnhakumaasta tehdään käyttämällä SEDiä U 009, joka lähetetään asiakirjan U2 Suomessa antaneelle Kelan KV-keskukselle tai työttömyyskassalle. Tämän ilmoituksen perusteella Kela voi jatkaa työttömyysetuuden maksamista, ja tietojärjestelmän maksuedellytykset-näytöllä tai EU/ETA-työnhakunäytöllä tallennetaan ilmoittautumispäivä työnhakumaassa. Tallennus poistaa maksuesteen. Työnhaun aikana työttömyyspäiväraha maksetaan asiakkaan lähettämien TT2-lomakkeiden tai sähköisten ett2-ilmoitusten perusteella. Työnhakumaasta Kelaan saapuneesta SEDistä U 009 otetaan kopio, joka välitetään tiedoksi TE-toimistolle. Saatteeksi lisätään kirjepohja TPI03. Toinen yhteydenotto työnhakumaasta Suomeen tapahtuu, mikäli ilmenee seikka, joka saattaa vaikuttaa etuuksien maksamisen jatkumiseen. Tällainen seikka on esim. työllistyminen, tarjotusta työstä kieltäytyminen tai työkyvyttömyys. Esitettävänä asiakirjana tässä tilanteessa käytetään työnhakijalle annettavaa asiakirjaa U3, jonka työnhakumaan työvoimaviranomainen antaa työnhakijalle ennakkotietona siitä, että saattaa olla tapahtunut jotain, joka vaikuttaa etuuden maksuun. Samalla tieto välitetään SEDillä U010 työnhakumaan laitoksesta Suomeen. Mikäli SED U010 tulee etuutta maksavalle Kelalle, tulee se välittää työ- ja elinkeinotoimistolle, joka antaa Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon työnhakumaassa ilmenneen seikan vaikutuksesta etuusoikeuteen. Lausunnon perusteella Kela lähettää työnhakumaahan SEDin U011, jossa työnhakumaan laitokselle kerrotaan ilmenneen seikan vaikutus etuusoikeuteen. 116

117 Kolmantena yhteydenoton perusteena on lähtövaltion viranomaisen ennakkopyyntö saada kuukausittainen raportti työnhakijan tilanteesta, ja siitä, noudattaako tämä työnhakuun liittyviä menettelyitä. Lähtövaltion viranomainen voi pyytää näitä kuukausiraportteja ilmaisemalla tahtonsa esitettävässä asiakirjassa U2, jonka työnhakija saa lähtömaasta mukaansa, ja jonka avulla hän rekisteröityy työnhakijaksi. Kelan ollessa toimivaltainen laitos ei pyyntöä kuukausittaisesta raportoinnista ole kuitenkaan tarpeen esittää työnhakumaan työvoimaviranomaiselle. Menettely sovellettaessa EY-asetusta 1408/71 Asetusta 1408/71 sovelletaan edelleen jälkeenkin tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei sovellu sen vuoksi, että kyseessä ei ole EU:n jäsenvaltion (tai lukien myös kolmannen maan) kansalainen, joka liikkuu työnhakijana EU:n jäsenvaltioiden välillä. Toisin sanoen asetusta 1408/71 sovelletaan edelleen henkilöihin, jotka kansalaisuudestaan riippumatta liikkuvat ETA-maan/Sveitsin ja EU-maan välillä. Lomake E 303 Työttömälle, joka haluaa lähteä toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin hakemaan työtä, annetaan todistus oikeudesta työttömyysturvaan lomakkeilla E 303/0 E 303/5. Todistuksen antaa perusturvan piiriin kuuluville KV-keskus ja työttömyyskassan jäsenille asianomainen työttömyyskassa. Todistusta ei voida antaa työmarkkinatukea saavalle, koska työmarkkinatukea ei ns. maksuihin perustumattomana erityisetuutena voida maksaa toiseen jäsenvaltioon. Todistuksessa ilmoitetaan: maksettavan etuuden määrä; päivä, jona työtön lakkasi olemasta työskentelymaan työvoimaviranomaisten käytettävissä; määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle; etuuden maksamisen enimmäisaika; sekä seikat, jotka saattavat aiheuttaa etuuden lakkauttamisen tai etuuden määrän muuttumisen. Maksettavaksi määräksi ilmoitetaan päivärahan nettomäärä euroissa päivää kohti. EU/ETA-maan tai Sveitsin laitos maksaa päivärahan hakijalle nettomääräisenä ja ennakonpidätys toimitetaan jälkikäteen Suomessa. Todistusta pyytäessään hakijan on ilmoitettava päivä, jona aikoo matkustaa. Työttömyyskassa ja KV-keskus lakkauttavat päivärahan maksamisen siten, että viimeinen maksupäivä on matkustuspäivää edeltävä päivä. Todistukseen merkitään maksun alkamispäiväksi ensimmäinen matkustuspäivä. Lisäksi todistukseen merkitään päivä, jona hakijan on viimeistään ilmoittauduttava työnhakijaksi toisessa jäsenvaltiossa. Ilmoittautumisaika on seitsemän päivää siitä, kun maksu Suomessa lakkasi. Tätä aikaa voidaan pidentää poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi sairastumisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi. Suomessa pidentämisestä päättää työttömyysturvan maksaja; työttömyyskassa tai KV-keskus. Hakijalle annetaan lomakkeet E 303/1 E 303/5, lomake E 303/0 jää KV-keskukseen. Kopio lomakkeesta E 303/0 on lähetettävä Eläke- ja toimeentuloturvaosastolle ja työ- ja elinkeinotoimistoon. 117

118 Työttömyyspäivärahan maksu Suomessa keskeytetään siitä päivästä lukien, jolloin maksu toisessa maassa merkitään alkavaksi. Työttömyysturvan tietojärjestelmään kirjoitetaan Maksuedellytys-näytölle EU/ETA-maahan tai Sveitsiin lähtöpäiväksi ensimmäinen matkustuspäivä sekä työnhakumaa. Toimenpiteet työnhakumatkan aikana Kun työtön on ilmoittautunut työnhakijaksi toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä, toimivaltainen laitos lähettää KV-keskukselle ilmoituksen työnhakijaksi ilmoittautumisesta ja etuuden maksun alkamisesta lomakkeella E 303/2. KV-keskuksen tulee lähettää jäljennös lomakkeesta työ- ja elinkeinotoimistoon. ETT-osasto sen sijaan ei tarvitse jäljennöstä tästä lomakkeesta. Jos ilmenee jokin seikka, joka saattaa aiheuttaa muutoksia työttömyyspäivärahan maksamiseen, toisen EU/ETA-maan tai Sveitsin laitos keskeyttää maksamisen ja ilmoittaa siitä KV-keskukselle tai työttömyyskassalle. Tiedusteluun on vastattava mahdollisimman pian. Jos asia koskee työvoimapoliittisia edellytyksiä, asiasta on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimiston lausunto. Maksun päättyminen Kun työttömyyspäivärahan maksaminen toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä on päättynyt, toimivaltainen laitos täyttää lomakkeet E 303/4 ja E 303/5. Lomakkeen E 303/5 laitos antaa hakijalle itselleen ja lomakkeen E 303/4 laitos lähettää KV-keskukselle tai ETT-osastolle. Jos lomake on ensin tullut ETT-osastolle, osasto lähettää sen vastuuyksikölle. Paluu Suomeen Kun työnhakija palaa Suomeen, hänen on esitettävä Kelan toimistolle EU/ETA-maan tai Sveitsin laitoksen täyttämä lomake E 303/5. Lomakkeelta käy ilmi työnhakumaassa maksetun työttömyyspäivärahan määrä, maksun päättymisaika ja päättymisen syy. Samat tiedot käyvät ilmi myös lomakkeesta E 303/4. Kelan kansainvälisten asioiden vastuuyksikkö laittaa työnhausta palanneen vakuuttamistiedot ajan tasalle viemällä vakuuttamisasioiden tietojärjestelmään Suomeen paluupäivän. Työttömyysturvan tietojärjestelmään on saatava ulkomailla oloajalta kaikki tarvittavat tiedot, kuten peruspäivärahan suorituspäivät enimmäisajan seurantaa ja työnhakumaahan maksettavaa laskua varten, sekä ennakonpidätystiedot verottajaa varten. Peruspäivärahan saajan palautettua lomakkeen E 303/5 tai työnhakumaan laitoksen toimitettua lomakkeen E 303/4, maksuedellytykset-näytölle kirjoitetaan päivärahan viimeinen maksupäivä EU/ETA-maassa tai Sveitsissä. Tämän jälkeen peruspäivärahaan tehdään EU/ETA-työnhakuun lähtöpäivästä lukien tarkistusratkaisu, jossa sairausvakuutusrahasto tallennetaan maksunsaajaksi. Maksuvaatimuksen ajaksi kirjoitetaan se aika, jolta peruspäivärahaa on maksettu EU/ ETA-maassa tai Sveitsissä tapahtuneen työnhaun ajalla. Tällöin seuraavassa maksuunpanossa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä työnhaun ajalla maksettu peruspäiväraha maksetaan sairausvakuutusrahaston tilille ja henkilön maksuhistoriaan ja kertymiin saadaan tiedot työnhaun ajalla maksetusta peruspäivärahasta. 118

119 KV-keskus lähettää ulkomaan viranomaisen palauttaman lomakkeen E 303/4 ETTosastolle. Jos lomake kuitenkin on tullut ensin ETT-osastolle, sieltä lähetetään kopio vastuuyksikköön. Kopion saatteena on pyyntö maksaa peruspäiväraha sairausvakuutusrahastoon. Työnhakijan on Suomeen palattuaan ilmoittauduttava uudelleen työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Maksamista työnhakumatkan jälkeen ei voida aloittaa ennen kuin työ- ja elinkeinotoimistosta on saatu uusi sitova lausunto. Erityistilanteita EU/ETA-maiden tai Sveitsin viranomaiset maksavat työttömyyspäivärahan yleensä vain omassa maassaan eikä maksua ole mahdollista saada Suomeen palaamisen jälkeen. Tämän vuoksi viimeinen maksuerä jää usein saamatta, kun hakijan on palattava Suomeen kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Tällaisissa tapauksissa Kelan toimisto voi maksaa hakijalle saamatta jääneet päivärahat jälkikäteen. Edellytyksenä on, että hakija esittää asianmukaisesti täytetyn lomakkeen E 303/5 työnhakijana olosta ja päivärahan maksamisesta sekä todistuksen siitä, että päivärahaa ei ole ehditty maksaa ennen Suomeen palaamista. Myös joissakin muissa tilanteissa päiväraha voidaan harkinnan mukaan maksaa jälkikäteen Suomessa, jos päivärahat ovat työnhakumaassa jääneet saamatta hakijasta riippumattomista syistä. Tällöinkin on edellytyksenä, että hakija esittää asianmukaisesti täytetyn lomakkeen E 303/5. Päivärahan maksamista harkittaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on ollut nimenomaan työnhakumatka eikä lomamatka tai siihen verrattava. Harkinnassa on otettava huomioon myös oleskelun pituus. Työnhakijaksi EU-maasta Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta Menettely sovellettaessa EY-asetusta 883/2004 Ulkomailta Suomeen tuleva työnhakija rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi valitsemassaan työ- ja elinkeinotoimistossa ja esittää lähtömaastaan saamansa esitettävän asiakirjan U2. Työ- ja elinkeinotoimisto lähettää toimivaltaiseen maahan SEDin U009. Koska työttömyysetuus maksetaan suoraan toimivaltaisesta lähtömaasta, ei Suomeen työnhakijaksi tuleva henkilö enää EU-työnhakuunsa liittyvässä tarkoituksessa ilmoittaudu Kelan toimistossa. Menettely sovellettaessa EY-asetusta 1408/71 Asetusta 1408/71 sovellettaessa Suomeen tuleville työhakijoille työttömyysturvan maksaa Kelan toimisto. Kustannusten korvaamisesta huolehtii Kela. Muusta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä tullut työnhakija ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa valitsemallaan paikkakunnalla ja esittää siellä toimivaltaiselta laitokselta saamansa lomakkeet E 303/1 E 303/5. Työ- ja elinkeinotoimisto ottaa hakijan työnhakijaksi ja tekee siitä merkinnän lomakkeelle E 303/2. Hakija esittää lomakkeet E 303/1 E 303/5 ao. paikkakunnan Kelan toimistossa. Kelan toimisto täyttää lomakkeelle E 303/2 työnhakijaksi ilmoittautumista ja maksun alkamista koskevat tiedot ja lähettää lomakkeen todistuksen antaneelle laitokselle. 119

120 Suomeen toisesta jäsenvaltiosta E 303 -työnhakuun tulevaan ei työnhaun aikana voida soveltaa Kelan hoitamaa sosiaaliturvalainsäädäntöä, eikä työnhakijaa näin olleen vakuuteta työnhaun aikana Suomessa. Vakuuttamisesta annetaan hylkäävä päätös, mikäli sellaista lomakkeella Y 77 haetaan. Etuus maksetaan jälkikäteen neljän viikon välein todistuksessa ilmoitetusta päivästä lukien. Maksamisen edellytyksenä on, että hakija palauttaa työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen (TT2) aivan kuten työttömyyspäivärahan saajat yleensä. Päiväraha muunnetaan tarvittaessa euroiksi siten, että etuus maksetaan koko työnhakuajalta ensimmäisen matkustuspäivän kurssin mukaan. Maksussa olevaa etuutta ei siis tarvitse tarkistaa kurssin muutoksen vuoksi. Ulkomailta Suomeen tulevaa työnhakijaa ei rekisteröidä työttömyysturvan tietojärjestelmään. Työnhakijoiden päivärahat maksetaan nettomääräisinä LMsysteemillä. Maksut kirjataan lajina RT8 (tili 8800). LMLA-tapahtuman lisätieto-riville toimiston tulee kirjata saajan henkilötunnus tai syntymäaika sekä maa, josta työnhakija on tullut (esim. Jürgen Müller, , Saksa). Päivärahat maksetaan tavallisesti pankkiin, mutta päiväraha voidaan maksaa myös käteisellä tilapäisesti Suomessa oleskelevalle työnhakijalle, jolla ei ole täällä pankkitiliä. LM-systeemistä kerrotaan tarkemmin käsikirjassa 'Toimistojen kirjanpito'. Päivärahan ei katsota olevan Suomesta saatua tuloa eikä siitä sen vuoksi toimiteta ennakonpidätystä. Jos ilmenee jokin seikka, joka todistuksen mukaan saattaa aiheuttaa muutoksia etuuden maksamiseen, Kelan toimiston on heti ilmoitettava siitä todistuksen antaneelle laitokselle. Etuuden maksaminen on välittömästi keskeytettävä siihen saakka, kunnes laitokselta on saatu vastaus tiedusteluun. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle tietoonsa tulleista seikoista kuten työllistymisestä ja työstä kieltäytymisestä. Kun etuuden maksu lakkaa, Kelan toimisto täyttää lomakkeet E 303/4 ja E 303/5. Lomake E 303/5 annetaan hakijalle ja E 303/4 lähetetään ETT-osastoon. Kun EU:n palveluksessa ulkomailla ollut henkilö palaa takaisin Suomeen ja hakee täältä työttömyysturvaa, vähentää EU myöntämästään työttömyysavustuksesta Suomesta myönnetyn peruspäivärahan. Mikäli henkilö ei täytä peruspäivärahan saamisen edellytyksiä, ei hänelle myönnettävässä työmarkkinatuessa oteta EU:n maksamaa työttömyysavustusta huomioon tarveharkinnan tulona. Yhteyslaitokset Yhteyslaitokset työttömyysturva-asioissa Työttömyysturva-asioita hoitavien ulkomaisten yhteyselimien yhteystiedot löydät täältä. Yleiset edellytykset Yleiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden yleiset saamisedellytykset. Nämä edellytykset tutkii Kela. 120

121 Suomessa asuminen Suomessa asuminen Ikä Työttömyysetuudet ovat osa asumisperusteista sosiaaliturvaa ja niitä maksetaan Suomessa asuville henkilöille. Jos työttömyysturvalakia sovellettaessa tulee ensin ratkaistavaksi kysymys siitä, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana, asia ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) perusteella. Soveltamisalalaissa tarkoitettua vakinaista Suomessa asumista ei kuitenkaan voida edellyttää, kun ratkaistaan viimeksi Suomessa työskennelleen ns. EU-työntekijän oikeus peruspäivärahaan EY-asetusten 1408/71 ja 883/2004 perusteella. Työmarkkinatuki on EY-asetusten soveltamisalaan kuuluva etuus, mutta se on listattu ns. maksuihin perustumattomaksi erityisetuudeksi, jota voidaan maksaa vain soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle. Viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä ei siten ole oikeutettu työmarkkinatukeen, ellei hänen katsota asuvan vakinaisesti Suomessa. Kun viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä ei soveltamisalalain mukaan asu Suomessa vakinaisesti, hylätään työmarkkinatuki - hakemus käyttämällä fraaseja RYBAL ja RYBBO. Ikä Työttömyysetuutta voidaan maksaa 17 vuotta täyttäneelle henkilölle. Työttömyysetuutta maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Jos työttömyysetuuden saaja kuolee, etuuden viimeinen maksupäivä on kuolinpäivä. Työttömyysetuutta maksetaan kuitenkin vuotiaalle henkilölle ajalta, jona: hänen työntekonsa on estynyt lomautukseen rinnastettavasta syystä; hän on kokonaan lomautettu; hänen päivittäistä tai viikoittaista työaikaansa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta; työnteko on estynyt sääesteen takia; tai työnteko on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia. Työttömyysetuutta maksetaan em. tilanteissa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68 vuotta. Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömyyden arvioi Kela. Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa: 121

122 sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa; kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty tai maksettu. Työkyvyttömänä pidetään siten esimerkiksi henkilöä, jolle sairauspäiväraha on myönnetty, mutta sitä ei, päivärahan perusteena olevien työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt maksettavaksi. Työkyvyttömyys ei estä työttömyysetuuden maksamista ajalta, jolta henkilö ei saa sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä etuutta. Jos työnhakija ilmoittaa hakemuslomakkeella olevansa sairas, hänen työttömyysetuutensa maksetaan normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun hänelle myönnetään estävä työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi. Esimerkki A on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT2) olleensa sairas ajalla A odottaa päätöstä sairauspäivärahasta. Koska A:n oikeutta sairauspäivärahaan ei ole ratkaistu, peruspäivärahan maksamista jatketaan A:n ilmoittamasta sairaudesta huolimatta. Sairauspäiväraha myönnetään annetulla päätöksellä takautuvasti omavastuuajan jälkeen alkaen. A:lle aiheettomasti maksettu peruspäiväraha ajalta peritään sairauspäivärahasta regressinä TTL 11 luvun 14 :n 1 momentin mukaisesti. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim. sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista alkaen työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi, jos eläkkeensaaja aloittaa työn ja ansaitsee yli 600 euroa kuukaudessa. Työttömyysturvajärjestelmässä henkilöä ei pidetä työkyvyttömänä sinä aikana, kun hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on lepäämässä. Jos henkilö täyttää työttömyysetuuden työvoimapoliittiset ja muut edellytykset, hänellä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen lepäävän työkyvyttömyyseläkkeen ajalta. KEL 12 4 mom työkyvyttömyyseläke KEL 12 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 12 :n 4 momentin perusteella. Eläkettä maksetaan mm. pysyvästi liikuntakyvyttömille tai näkövammaisille henkilöille, jotka rajoitteestaan huolimatta pystyvät toimimaan työelämässä. (KEL 568/ momentti) Eläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää muut työttömyysetuuden saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja työmarkkinoiden käytettävissä oleminen). 122

123 Ulkomaan työkyvyttömyyseläke Ulkomaan työkyvyttömyyseläke Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Muun maan maksama työkyvyttömyyseläke vaikuttaa kuitenkin vähentävästi Suomen työttömyysetuuteen. Työttömyysetuusoikeus edellyttää, ettei henkilö ole hakenut työkyvyttömyyseläkettä Suomesta tai että hakemus on hylätty. Ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää muut työttömyysetuuden saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja työmarkkinoiden käytettävissä oleminen). Enimmäisaika sairauspäivärahaa Enimmäisaika sairauspäivärahaa Voimassa oleva työsuhde Työnhakijaksi ilmoittautuminen Henkilöllä, joka on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa ja joka on lääkärinlausunnossa katsottu edelleen työhönsä kykenemättömäksi, on oikeus työttömyysetuuteen edellyttäen, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Säännöksen tarkoitus on turvata henkilön toimeentulo aikana, jona sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt, mutta oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole vielä ratkaistu. Jos työttömyysetuutta on maksettu eläkehakemuksen vireilläoloajalta ja hakemus sittemmin hylätään, henkilö katsotaan lääkärinlausunnoista riippumatta työkykyiseksi ja työttömyysetuuden maksamista jatketaan normaalisti. Jos eläke myönnetään, peri aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasta eläkkeestä. (TTL 1290/ luku 14 ) Mikäli henkilö on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön määräajan, ja hän haluaa vedota työkyvyttömyyteen, hänen tulee esittää uusi lääkärinlausunto siitä, onko hän edelleen työkyvytön vaiko ei. Vaikka henkilö olisi työkyvytön, hänelle voidaan maksaa työttömyysetuutta ( muiden edellytysten täyttyessä) jos hän ei saa sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä etuutta. Voimassa oleva työsuhde Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella henkilöllä on voimassa oleva työ- tai virkasuhde hänen tulee paitsi rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, myös selvittää, onko hänen työnantajallaan tarjota hänen terveydentilaansa nähden soveliasta työtä. Asia tulee selvittää työnantajan todistuksella, joka hakijan tulee toimittaa joko työ- ja elinkeinotoimistoon tai Kelan toimistoon. Jos selvitys on esitetty työ- ja elinkeinotoimistossa, siitä ilmoitetaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedotteen F5 lisätietokohdassa. Muussa tapauksessa pyydä hakijaa toimittamaan selvitys. Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saanut henkilö, jolla on voimassa oleva työsuhde, saa työnantajalta kokoaikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa 123

124 korvausta, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. Osa-aikatyöhön perustuva sairausajan palkka tai sitä vastaava korvaus ei estä työttömyysetuuden maksamista, mutta se otetaan huomioon soviteltavana tulona. Työnhakijaksi ilmoittautuminen Riippumatta siitä onko työsuhde voimassa vai ei, henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Hakijaa informoidaan mahdollisuudesta saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä koskevan päätöksen perusteluissa. Muista informoida hakijaa muutenkin tästä mahdollisuudesta ja korosta erityisesti työ- ja elinkeinotoimistoon rekisteröitymisen tärkeyttä. Jos eläkehakemus laitetaan vireille vasta työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, työttömyysetuus maksetaan hakemuksen tultua vireille takautuvasti siitä ajankohdasta, jona oikeus työttömyysetuuteen sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen on alkanut. Kun henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi saatuaan sairauspäivärahaa enimmäisajan, hakee kokoaikatyötä ja täyttää työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset, työ- ja elinkeinotoimisto antaa hänestä esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Jos henkilöllä on voimassaoleva työ- tai virkasuhde, annetaan tiedote F5, jossa ei oteta kantaa etuusoikeuteen. Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saanut henkilö on päätoiminen opiskelija tai yrittäjä taikka hänellä ei ole voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta, ei työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa tiedotetta F5. Tällaisen henkilön osalta TE-toimisto tutkii työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset normaaliin tapaan ja edellytysten täyttyessä antaa esteettömän lausunnon. Jos opiskelu tai yritystoiminta todetaan sivutoimiseksi tai päättyneeksi taikka keskeytyneeksi, voidaan etuutta maksaa normaalisti työkyvyttömyydestä huolimatta. Jos henkilöllä tällöin on lisäksi voimassa oleva työsuhde, antaa TE-toimisto tiedotteen F5 ja merkitsee perusteluihin, että opiskelu tai yritystoiminta on tutkittu ja todettu olevan sivutoimista. Jos opiskelu tai yritystoiminta on päätoimista tai henkilöllä on jokin muu työvoimapoliittinen este, antaa TE-toimisto estävän lausunnon. Sairauspäivärahan omavastuuaika Sairauspäivärahan omavastuuaika Jos työnhakija tulee työkyvyttömäksi työttömänä ollessaan, hänelle maksetaan työttömyysetuutta siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän ei sairauspäivärahan omavastuuajan (yleisimmin työkyvyttömyyden alkamispäivä + 9 arkipäivää) johdosta saa sairauspäivärahaa. Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan omavastuuajalta siitäkin huolimatta, että hän ei tänä aikana ole työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa tai työmarkkinoiden käytettävissä. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen sairauspäivärahan omavastuuajalta myös silloin, jos hän sairauden takia ei hae kokoaikatyötä tai on estynyt olemasta työmarkkinoilla. Siten esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston sairaalahoidon johdosta antama lausunto A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) tai A2 (ei hae kokoaikatyötä) ei estä työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Jotta henkilö voi saada työttömyysetuutta 124

125 sairauspäivärahan omavastuuajalta ilman, että hän on työnhakijana tai työmarkkinoiden käytettävissä tai jos hän on sairauden takia estynyt olemasta työmarkkinoilla tai hakemasta kokoaikatyötä, hänen tulee hakea sairauspäivärahaa ja saada päätös, jossa sairauspäivärahan omavastuuaika todetaan. Työttömyysetuuden maksaminen sairauspäivärahan omavastuuajalta edellyttää kuitenkin aina sitä, että henkilö on välittömästi ennen sairauspäivärahan omavastuuajan alkamista ollut työttömänä työnhakijana ja lisäksi täyttää muut työttömyysetuuden saamisen normaalit edellytykset. Esimerkiksi lomakorvauksen jaksotusajalta tai työttömyysetuuden omavastuuajalta ei voida maksaa työttömyysetuutta, vaikka kyseinen aika olisikin sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Työttömyysetuuden maksamista välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista ei sen sijaan edellytetä. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen edellä mainituin edellytyksin myös sairauspäivärahan omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden ajalta. Mikäli henkilö on sairauspäivärahan omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden aikana sairaalahoidossa ja saa tällä perusteella estävän työvoimapoliittisen lausunnon A5, sairauspäivärahan hakemista ei kuitenkaan edellytetä, koska omavastuuaikaa lyhyemmältä ajalta sairauspäivärahaa ei voida myöntää ja hakeminen olisi siten turhaa. Esimerkki 1 A ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi maanantaina ja hänelle asetetaan seitsemän päivän omavastuuaika. A tulee työkyvyttömäksi keskiviikkona, ja hänelle asetetaan sairauspäivärahan omavastuuaika torstaista alkaen. A:lle ei voida maksaa peruspäivärahaa sairauspäivärahan omavastuuajalta ennen kuin työttömyyspäivärahan seitsemän päivän omavastuuaika on kulunut loppuun. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika täyttyy seuraavan viikon tiistaina, joten A:lle voidaan alkaa maksaa peruspäivärahaa sairauspäivärahan lopuilta omavastuupäiviltä seuraavan viikon keskiviikosta alkaen. Työttömyysetuutta ei voida maksaa sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos henkilö saa tänä aikana muuta vastaavaa lakisääteistä etuutta tai työnantajaltaan kokoaikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa. Sairauspäivärahaa vastaava muu lakisääteinen etuus on esimerkiksi maatalousyrittäjien eläkelain mukaan maatalousyrittäjille sairausajalta maksettava päiväraha (MELA-päiväraha). Työnhakijan työnantajaltaan saama osaaikatyöhön perustuva sairausajan palkka ei estä työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Tällöin työttömyysetuus maksetaan soviteltuna. Esimerkki 2 A on osa-aikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen saaden soviteltua työttömyysetuutta. A sairastuu ja B jatkaa palkan maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Koska kyse ei ole työkyvyttömyysajalta maksettavasta kokoaikatyöhön perustuvasta sairausajan palkasta, se ei estä työttömyysetuuden maksamista omavastuuajalta. Omavastuuajalta työttömyysetuus maksetaan soviteltuna. Jos hakijan työkyvyttömyys jatkuu kestettyään 10 arkipäivää, selvitä, onko hänellä lääkärintodistusta työkyvyttömyydestään ja onko sairauspäivärahaa haettu. Maksa työttömyysetuus kuitenkin normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun henkilölle myönnetään estävä työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi. 125

126 Jos henkilö ei hae tai hänelle ei myönnetä sairauspäivärahaa eikä häntä todeta sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, ei kyse ole työkyvyttömästä henkilöstä. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, mikäli muut saamisen edellytykset täyttyvät. Tällöin edellytetään, että henkilö on normaalisti työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä. Sairauspäivärahan omavastuuaika ja työllistymistä edistävät palvelut Työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta kaikilta päiviltä, myös sairaus- tai muiden poissaolojen ajalta. Työkyvyttömäksi todetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen eikä kulukorvausta puolestaan voida maksaa työkyvyttömyysajalta, koska henkilö ei tällöin saa työttömyysetuutta. Sairauspäivärahan omavastuuajalta voidaan sekä koulutusaikainen perusetuus että kulukorvaus maksaa normaalisti. Jos henkilö työttömyysajan ilmoituksessaan kertoo olevansa sairas yli sairauspäivärahan omavastuuajan ja tiedossa on, että hän on hakenut sairauspäivärahaa tai aikoo varmuudella sitä hakea, voidaan kulukorvauksen maksaminen tarvittaessa lopettaa sairauspäivärahan omavastuuajan päätyttyä. Tällöin maksetaan pelkkä perusetuus siihen asti, että sairauspäiväraha myönnetään. Maksettavan määrän vähentämisestä tulee ilmoittaa asiakkaalle. Päätös annetaan kuitenkin vasta, kun henkilön työkyvyttömyys on ratkaistu. Kulukorvauksen vähentäminen perustuu työttömyysturvalain 11 luvun 6 :ään, jonka mukaan maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavaa määrää vähentää, jos on ilmeistä, ettei hakijalla olosuhteiden muuttumisen takia ole oikeutta etuuteen tai maksettavaa määrää tulisi vähentää. Ilmeisyyden vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos on tiedossa, että henkilö hakee sairauspäivärahaa. Tällöin on ilmeistä, että olosuhteiden muuttumisen takia henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen tai kulukorvaukseen sairauspäivärahan omavastuuajan ylittävältä ajalta. Kulukorvauksen vähentämisellä voidaan tarvittaessa estää mahdollinen takaisinperintätilanteen syntyminen, jos kulukorvauksen ja perusetuuden yhteenlaskettu määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Kun sairauspäiväraha myönnetään, tulee työttömyysetuudesta ja kulukorvauksesta antaa hylkäävä päätös. Jos sairauspäivärahaa ei myönnetä eikä henkilöä muutoinkaan todeta sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella työkyvyttömäksi, tulee asiakkaalle niin ikään antaa päätös ja maksaa kulukorvaus vähennetyltä ajalta. Työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, työkokeilun, koulutuskokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan ajalta työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen vain osallistumispäiviltä. Työnhakijalla ei ole oikeutta myöskään perusetuuteen niiltä päiviltä, joina hän on poissa toimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä. Työkyvyttömyys on hyväksyttävä syy olla pois palvelusta. Kela voi ratkaista asian ilman työvoimapoliittista lausuntoa. Tarvittaessa asiakasta pyydetään toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Jos työnhakija ilmoittaa tt2-lomakkeessa olevansa muun työllistymistä edistävän palvelun kuin koulutuksen tai opiskelun aikana sairas, vähennetään kulukorvaus maksussa. Päätöstä ei tällöin tarvitse erikseen antaa. Jos sairauspoissaolo kestää enemmän kuin kolme palvelun järjestämispäivää, etuus maksetaan kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ilman kulukorvausta. Lopuilta sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään maksussa, ja asiakasta pyydetään toimittamaan sairaudesta lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Lausunnon saavuttua asiakkaalle annetaan päätös ja maksetaan vähennetty perusetuus 126

127 poissaolon ajalta. Kulukorvausta ei makseta sairauspäiviltä. Kun sairauspäiväraha lopulta myönnetään, tulee työttömyysetuuden lakkauttamisesta niin ikään antaa päätös ja kuitata liikaa maksettu perusetuus regressinä sairauspäivärahasta. Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset Tietyt työ- tai virkasuhteeseen perustuvat, työnantajan työntekijälle maksamat palkat ja korvaukset estävät työttömyysetuuden myöntämisen. Työttömyysetuusoikeutta ei synny myöskään sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö työstä poissaolo perustuu lain tai työehtosopimuksen säännöksiin eikä kyse ole lomautuksesta tai työsuhteen osaaikaistamisesta. Irtisanomisajan palkka Irtisanomisajan palkka Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolta henkilöllä on oikeus saada työnantajalta lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Irtisanomisajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, jonka työnantaja on joko työsopimuslain tai työ- tai virkaehtosopimuksen nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle tämän työsuhteen päättyessä. Työttömyysetuuden maksamisen estää sekä työnantajan maksama, että palkkaturvana maksettu irtisanomisajan palkka. Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä sopinut lain tai työehtosopimuksen edellyttämää irtisanomisaikaa lyhyemmästä irtisanomisajasta ja siten luopunut oikeudestaan myös irtisanomisajan palkkaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole työsopimuslain mukaiselta irtisanomisajalta. Jos lyhyemmästä irtisanomisajasta on kuitenkin sovittu jo työsuhteen alkaessa siten, ettei sillä ole ollut tarkoitusta vaikuttaa henkilön työttömyysetuusoikeuteen, työttömyysetuus evätään pääsäännön mukaisesti vain siltä ajalta, jolta henkilö saa irtisanomisajan palkkaa. Jos työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan lyhyemmästä irtisanomisajasta sopiminen on kielletty, työnantajan ja työntekijän lyhyemmästä irtisanomisajasta tekemällä sopimuksella ei ole merkitystä. Tällöin oikeus työttömyysetuuteen evätään työehtosopimuksen mukaiselta irtisanomisajalta. Silloin, kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan kokoaikatyöstä, henkilöllä ei ole työttömyysturvalain 3 luvun 5 :n 1 kohdan perusteella oikeutta työttömyysetuuteen. Kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan sovittelun piirissä olleelle henkilölle, soviteltua työttömyysetuutta maksetaan irtisanomisajaltakin, jolloin irtisanomisajan palkka kuuluu soviteltavaan tuloon. Jos työntekijälle maksetaan irtisanomisajalta muuta korvausta (esimerkiksi korvausta henkisestä kärsimyksestä), ei se ole sellaista palkkaa joka otettaisiin sovittelussa huomioon. Irtisanomisajan palkkaa vastaavana työttömyysetuuden maksamisen estävänä korvauksena pidetään korvausta, jonka työnantaja maksaa: 127

128 päätettyään työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa (TSL 55/ luku 4 ); työntekijän irtisanottua työsuhteensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää (TSL 55/ luku 7 3 mom); tai irtisanottuaan työntekijän lomautuksen aikana (valtion virkamieslaki 750/ mom), (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/ mom). TSL 6 luvun 4 :ssä tarkoitettu korvaus tulee erottaa työnantajan työ- tai virkasuhteen suhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksamasta vahingonkorvauksesta (katso "Korvaus työsuhteen tai kunnallisen virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä"). Vahingonkorvaus perusteetta aiheutetun työttömyyden vuoksi johtuvasta ansionmenetyksestä ei estä työttömyysetuuden maksamista. (Työsopimuslaki 55/ luku 2 ja 3 sekä Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 44 ) Irtisanomisajan palkkana tai sitä vastaavana korvauksena ei pidetä työsuhteen päättymiseen liittyvän palkan myöhästyessä työnantajan maksamaa odotusajan palkkaa tai virkasuhteessa olevalle henkilölle laittoman irtisanomisen johdosta takautuvasti maksettavaa palkkaa. Jos henkilö saa irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta, työttömyysetuus evätään siltä ajalta, jolta se olisi evätty, jos irtisanomisajan palkkaa olisi maksettu. Vuosiloma-ajan palkka Vuosiloma-ajan palkka Henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada kokoaikatyön palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa. Työttömyysetuutta ei tällöin makseta vuosiloman keston ajalta. Vuosiloma-ajan palkalla tarkoitetaan työsuhteen kestäessä vuosiloman ajalta maksettua palkkaa. Jos vuosiloman ajalta maksetaan osa-aikatyön palkkaa, se ei estä työttömyysetuuden myöntämistä, vaikka loma olisi ansaittu kokoaikatyöstä. Tällöin henkilölle maksetaan vuosiloman ajalta soviteltua työttömyysetuutta, jos sovitellun etuuden edellytykset muutoin täyttyvät. Myöskään kokonaan lomautetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänellä on lomautuksen kestäessä oikeus kokoaikatyön palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan. Työajan lyhentäminen Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva työajan lyhentäminen Työttömyysetuutta ei makseta sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Lakiin perustuva työajan lyhentäminen on esimerkiksi osittainen hoitovapaa. Kela maksaa alle kolmivuotiaan tai ensi- tai toisluokkalaisen lapsen vanhemmalle osittaista hoitorahaa, kun tämä tekee lapsen hoidon vuoksi lyhennettyä työaikaa. Osittaisen hoitovapaan ajalta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työehtosopimukseen perustuvasta lyhentämisestä on 128

129 kyse esim. ns. Pekkas-vapaapäivissä. Jos työajan lyhentäminen perustuu lomautukseen tai työsuhteen osa-aikaistamiseen, sovelletaan, mitä sovitellusta työttömyysetuudesta säädetään. (TTL 1290/ luku 1 1 ja 2 kohdat) Myös työsopimuksessa on mahdollista sopia työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä, ja henkilöllä voi olla tästä huolimatta etuusoikeus. Tällaisia työsopimuksia on erityisesti koulunkäyntiavustajilla ja tuntiopettajilla, joiden työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät koulujen loma-ajoiksi. Jos työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä on sovittu työsopimuksessa riittävällä tarkkuudella, määriteltynä esimerkiksi koulujen loma-ajaksi, työnteon ja palkanmaksun katsotaan keskeytyneen lomautukseen rinnastettavasta syystä, ja työnhakijalla on tällöin oikeus työttömyysetuuteen muiden edellytysten täyttyessä. Työnteon ja palkanmaksun keskeytymisen katsotaan johtuvan lomautukseen rinnastettavasta syystä vain silloin, kun asiasta on sovittu työsuhteen alkaessa ja keskeytys johtuu työnantajan vakiintuneista vuotuisista toiminta-ajoista. TE-toimisto tutkii, onko työnhakijan työnteko ja palkanmaksu keskeytynyt lomautukseen rinnastettavasta syystä, ja antaa maksajalle asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Jaksotukset Jaksotukset Tietyt työnhakijan työsuhteen päättyessä työnantajalta saamat etuudet jaksotetaan. Myös työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan tietyin edellytyksin. Oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa vasta jaksotusajan kuluttua. Lomakorvaus Lomakorvaus Lomakorvauksen jaksottamisesta luovutaan lukien. Jos asiakas on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa, joka on päättynyt tai sen jälkeen, työstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta. Sen sijaan aikaisempia säännöksiä lomakorvauksen jaksottamisesta sovelletaan, jos asiakkaan kokoaikainen työsuhde päättyy tai sitä ennen. Lomakorvauksella tarkoitetaan työnantajan työsuhteen päättyessä tai myöhemmin vuosilomalain perusteella maksamaa korvausta työ-, virka- tai muusta palvelussuhteesta ansaitusta, käyttämättä jääneestä lomasta. Jaksotettavasta lomakorvauksesta voidaan käytännössä käyttää muitakin nimikkeitä. Esim. rakennusalan lomapalkka katsotaan lomakorvaukseksi ja jaksotetaan. Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy tai sitä ennen Vuoden 2012 loppuun asti voimassa olevan TTL 3 luvun 6 :n 2 momentin mukaan yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan. Lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde päättyy viimeistään Jaksotus voidaan tehdä myös tai sen jälkeen maksetun lomakorvauksen perusteella, jos lomakorvaus perustuu tai sitä ennen päättyneeseen työsuhteeseen. 129

130 Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %) päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta se otetaan huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona. Jaksottaminen ei koske lomarahaa, lomaltapaluurahaa tai käyttämättömistä lomarahavapaista maksettua korvausta. Rakennusalan lomapalkkaan sisältyy 1/3 lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahan osuutta ei jaksoteta. Lomakorvaus jaksotetaan vain silloin, kun se on maksettu yli kahden viikon kestoisen kokoaikatyön päätyttyä. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä: joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja jossa työaika ylittää 80 % ( asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/ luku 5 4 kohta) Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % ( asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä on kokoaikatyö. Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää. Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin varsinaiset opetustunnit. Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %, asti 75 %) päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta se otetaan huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona. (TTL 1290/ luku 1 1 ja 3 kohta) Arvioitaessa, onko työ osa-aikainen vai kokoaikainen ja tuleeko lomakorvaus siten jaksotettavaksi vai ei, lähtökohtana pidetään työsopimuksessa sovittua työaikaa. Osa-aikaiseksi sovittua työsuhdetta ei pidetä työttömyysturvajärjestelmässä kokoaikaisena pelkästään sillä perusteella, että työaika lisätöiden vuoksi väliaikaisesti vastaa kokoaikatyön työaikaa. Eräiden työehtosopimusten mukaan lomakorvausta maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Näissä tapauksissa jaksotetaan vain viimeisen palkanmaksun yhteydessä maksettu lomakorvaus. Jos menettely ei kuitenkaan perustu työehtosopimukseen, vaan esim. työntekijän ja työnantajan välisen sopimukseen, palkanmaksun yhteydessä maksetut lomakorvaukset on laskettava yhteen ja jaksotettava työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen ei edellytä sitä, että lomakorvausta olisi tosiasiassa maksettu. Vaikka henkilö luopuisi lomakorvauksestaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole siltä ajalta, jolle henkilölle vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukaan kuuluva lomakorvaus voidaan jaksottaa. Myös palkkaturvana maksettu lomakorvaus jaksotetaan normaaliin tapaan. Jaksotus tehdään tällöin maksamisesta lukien. Joskus lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta tai etuutta lomakorvauksen nimellä. Jos kokonaan lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta lomautuksen aikana, lomakorvausta ei jaksoteta, koska lomautetun henkilön työsuhde ei ole 130

131 päättynyt. Näin menetellään riippumatta siitä, perustuuko lomakorvauksen maksaminen työehtosopimukseen vai ei. Lomakorvauksen jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. Joskus työnhakija ottaa lomakorvauksen jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden työn, jonka päättyessä hänelle maksetaan lomakorvausta. Tällöin lasketaan uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta saatu lomakorvaus jaksotetaan tämän työsuhteen päättymisestä lukien. Kahdesta tai useammasta eri työsuhteesta saatujen lomakorvausten jaksotusajat voivat siis kulua päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotusaika ei ole vielä päättynyt silloin, kun myöhemmän työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa. Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy tai sen jälkeen Jos työsuhde päättyy tai sen jälkeen, sen perusteella maksettua lomakorvausta ei jaksoteta. Tällöin työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyyden alusta lukien omavastuuajan jälkeen myös niille henkilöille, joille on työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvausta. Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan. (Ks. jäljempänä kohta Taloudellinen etuus) ja sen jälkeen päättyvän työsuhteen perusteella maksettavaa lomakorvausta ei myöskään lasketa yhteen mahdollisen työnantajalta saadun, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen perustuvan taloudellisen etuuden kanssa. Esimerkki 1 Henkilön työsuhde päättyy Lomakorvaus estää etuuden maksamisen alkaen. Esimerkki 2 Henkilön työsuhde päättyy Lomakorvaus maksetaan Lomakorvaus jaksotetaan, koska työsuhde on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Jaksotus voidaan tehdä joko työsuhteen päättymisestä tai lomakorvauksen maksamisesta lukien, edellyttäen, että henkilö on maksuhetkellä edelleen työttömyysetuuden hakijana. Esimerkki 3 Työsuhde päättyy Lomakorvauksen jaksotusaika on Lomakorvaus estää etuuden maksamisen koko jaksotusajalta. 131

132 Taloudellinen etuus Taloudellinen etuus Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan. Etuuksille on tyypillistä, ettei niiden maksaminen perustu lakiin, vaan joko työnantajan tahtoon tai työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Etuutta kutsutaan usein esim. tukipaketiksi, erorahaksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi ja se voi olla rahaa, esine tai muuta omaisuutta. Jaksotettavana etuutena ei pidetä työnantajan työsuhteensa päättävälle henkilölle hankkimaa tai järjestämää koulutusta. Jos työnantaja ei itse hanki tai järjestä koulutusta, vaan antaa henkilölle rahaa, jotta tämä voisi itse hankkia koulutuksen, kyseessä on jaksotettava taloudellinen etuus. Taloudellisen etuuden jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. On mahdollista, että työnhakija ottaa taloudellisen etuuden jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden työn, jonka päättyessä hänelle maksetaan uudestaan taloudellista etuutta. Tällöin lasketaan uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta saatu taloudellinen etuus jaksotetaan tämän työsuhteen päättymisestä lukien. Kahdesta tai useammasta eri työsuhteesta saatujen taloudellisten etuuksien jaksotusajat voivat siis kulua päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotusaika ei ole vielä päättynyt silloin, kun myöhemmän työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa. Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen Työsuhde ja korvaus sen perusteettomasta päättämisestä (TSL 12 luvun 2 3 ) Työsopimuslain TSL 12 luvun 2 :n mukaan työnantaja voidaan määrätä maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti. Mikäli työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti, korvauksena on yleensä suoritettava 3 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työsopimuksen päättämisen syystä riippumatta - työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.(tsl 12 luku 2 ) 132

133 Työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua tuomioistuimen tuomioon, tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, työsuhteen osapuolia edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka työsuhteen osapuolten väliseen sopimukseen. Työnantajan TSL 12 luvun 2 :n perusteella maksettavaksi määrätty korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ei ole jaksotettava taloudellinen etuus. Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta korvauksen maksamisesta huolimatta. Tuomioistuimen päätös tai osapuolia edustavien järjestöjen välinen sopimus on aina riittävä osoitus siitä, että kyse ei ole jaksotettavasta etuudesta vaan Työsopimuslain 12 luvun 2 :ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta. Muuta selvitystä korvauksen luonteesta ei tällöin tarvita. Sen sijaan, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus tai tuomioistuimen vahvistama sovinto, ei pelkkä asian sopiminen riitä. Tuomioistuin ei tutki sopimuksen perusteita vahvistaessaan osapuolten tekemän sopimuksen, vaan ainoastaan toteaa asian tulleen sovituksi, ja vahvistaa osapuolten yhteisen tahdon. Työnantajan ja työntekijän välisten sopimusten osalta tulee varmistaa vahingonkorvauksen tai maksettavaksi sovitun suorituksen perusteet. Sopimuspuolilla saattaa olla intressi käyttää sopimusta irtisanomisajan palkan tai ns. kultaisen kädenpuristuksen maksamiseen. Mikäli kyse on todellisuudessa irtisanomisajan palkasta tai muusta taloudellisesta etuudesta, henkilön oikeutta työttömyysetuuteen harkitaan samalla tavalla kuin yleensäkin erilaisten työsuhteiden päättymiseen liittyvien oikeustoimien luonnetta arvioitaessa. Hakijan tulee jaksottaminen välttääkseen esittää riittävä selvitys siitä, että työnantaja todella on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti ja että hakija on tällä perusteella oikeutettu TSL 12 luvun 2 :n mukaiseen korvaukseen työttömyyden aiheuttaman ansion menetyksestä. Pelkkä työnhakijan oma väite siitä, että kyse on vahingonkorvauksesta työsuhteen päätyttyä, ei riitä perusteeksi sen jaksottamatta jättämiselle. Tuomioistuin vähentää pääsäännön mukaisesti Kelan maksamat työttömyysetuudet (80 % peruspäivärahasta ja 100 % työmarkkinatuesta) siitä vahingonkorvauksesta, jonka työnantaja määrätään maksamaan työsuhteen perusteettomaan päättämisen vuoksi. Vähennys tehdään työttömyyden johdosta maksettavasta korvauksesta siltä osin, kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista työttömyyden johdosta aiheutuneesta palkkaetujen menetyksestä. Korvauksesta vähennetään työntekijälle kyseiseltä ajalta maksettu työmarkkinatuki tai 80 % kyseiseltä ajalta maksetusta peruspäivärahasta. Vähennyksen tekee tuomioistuin, joka voi harkintavaltansa nojalla myös sovitella vähennystä tai jättää sen kokonaan tekemättä. Myös sopimukseen perustuvasta korvauksesta on tehtävä mainittu vähennys. Työnantaja velvoitetaan maksamaan vähennettävä osuus Kelalle. Hakijalla on kuitenkin oikeus työttömyysetuuteen, vaikka vähennys olisi jätetty suorittamatta tai vähennys olisi tehty säädettyä pienempänä. Tuomioistuin pyytää viran puolesta Kelalta lausuntoa Kelan suorittamista työttömyysetuuksista, jotta se voi määrätä oikean suuruisen vähennyksen. Tuomioistuin pyytää viran puolesta TSL 12 luvun 3 :n mukaista lausuntoa Kelan aluekeskukselta ( tai vakuutuspiiriltä), joka antaa lausuntonsa seuraavista seikoista: maksetut peruspäivärahat ja työmarkkinatuet (cics > maksetut etuudet vuosittain työsuhteen päättymisestä lukien euromäärineen sekä bruttona ja nettona) 133

134 ilmoitus toimiston tiedossa olevista mahdollisesti olevista seikoista, jotka saattavat johtaa etuuden epäämiseen ajalta, jolle se on aiemmin myönnetty (esim. vireillä oleva eläkehakemus, esteellinen työvoimapoliittinen lausuntoa tms.); ja ilmoitus toimiston tiedossa olevista seikoista, jotka saattavat johtaa etuuden myöntämiseen ajalle, jolta se on aiemmin evätty (esim. vireillä oleva muutoksenhaku tms.). Jos henkilö on saanut työsuhteen perusteettoman päättämisen jälkeen työttömyysturvaa, tuomioistuin vähentää vahingonkorvauksesta henkilölle maksetusta peruspäivärahasta 80 % ja maksetun työmarkkinatuen kokonaan (100%). Työnantajan suorittaa korvauksen työntekijälle vähennettynä em. työttömyysetuuksilla. Jos asia ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä, tuomioistuin toimittaa Kelalle lainvoimaisen päätöksen tiedoksi. Jos asia ratkaistaan sopimuksella, työnantaja toimittaa sopimusjäljennöksen Kelaan. Työnantajan Kelalle maksama suoritus ei anna aihetta etuuspäätökseen puuttumiseen eikä sitä kirjata henkilölle etuuden palautuksena. Työnantajan maksamat rahaerät kirjataan Kelassa LM -järjestelmään lajille TT9, Takautumissuoritukset työnantajilta. Lajissa on yksi tili, jolle tilitetään sekä työnantajien toimistolle suorittamat työmarkkinatuet että peruspäivärahat. Maksu ohjataan oman alueen perintäyksikön tilille. Perintäyksikköä tulee etukäteen informoida suorituksesta. Työnantajan tulee ottaa yhteyttä Kelaan ja tiedustella sen Kelan vakuutuspiirin toimiston tilinumeroa, jolle työnantaja voi maksaa työttömyysetuuden määrän. Mikäli työnantaja ei ota yhteyttä Kelaan, toimiston lähettää työnantajalle maksuvaatimuksen, jossa Kela vaatii työnantajaa maksamaan Kelalle työntekijälle jo maksettujen työttömyysetuuksien edellä mainitun määrän (80 % peruspäivärahasta ja 100 % työmarkkinatuesta) ja ilmoittaa tilinumeron maksun suorittamiseksi. Jos asia ratkaistaan sopimuksella, sovintosopimuksessa on mainittava kokonaiskorvaus sekä eriteltävä se osuus, joka on korvausta työttömyydestä johtuvista, ennen sopimusta syntyneistä menetetyistä palkkaeduista (työttömyydestä johtunut ansionmenetys). Työnantaja vastaa suoraan lain nojalla korvauksesta vähennettävän työttömyysetuuden suorittamisesta Kelalle.(TSL 12 luvun 3 4 momentti) Kelassa arvioidaan, onko sopimusluonnoksessa tai lopullisessa sopimuksessa mainittu vahingonkorvaus korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä johtuva vahingonkorvaus ansionmenetyksestä (ei jaksoteta) vaiko jotain muuta (kultainen kädenpuristus tms., joka jaksotetaan). Kunnallinen virkasuhde ja vahingonkorvaus sen perusteettomasta päättämisestä Kunnallisen virkasuhteen ja valtion virkasuhteen perusteeton päättäminen eroavat osittain seurauksiltaan osittain toisistaan. Kunnallinen viranomainen (työnantajana) voidaan määrätä maksamaan kunnalliselle viranhaltijalle korvausta virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomis- tai purkamisperustetta. Kunnallinen virkasuhde jatkuu katkeamattomana. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 44 ( /304). 134

135 Virkasuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua lainvoimaiseen tuomioistuimen päätökseen (hallinto-oikeus tai KHO), tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, osapuolia edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka virkasuhteen osapuolten väliseen sopimukseen. Myöskään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 44 :n mukaan maksettavaksi määrätty vahingonkorvaus ei ole jaksotettava taloudellinen etuus. Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta vahingonkorvauksen maksamisesta huolimatta. Kunnallinen viranomainen on viran puolesta velvollinen korvaamaan viranhaltijalle virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllinen työajan ansio. Ansiosta vähennetään viranhaltijan mahdollisesti saamat muut sellaiset ansiotulot, joita hän ei olisi ansainnut, jos hän olisi hoitanut virkaansa, Kelan maksama peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, molemmat kokonaisuudessaan (100%) sekä sairauspäiväraha sekä äitiysraha. Toisin kuin työsuhteen osalta, tuomioistuin ei kysy Kelalta maksettujen etuuksien määrää, vaan korvausta saava viranhaltija velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen saamistaan muista ansiotuloista, ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta sekä sairausvakuutuskorvauksista, jotta vähennys voidaan tehdä. Kunnallisen viranhaltijan saamien ansiotulojen ja (mm. Kela maksamien työttömyys-) etuuksien määrä vähennetään kokonaan (100 %) viranhaltijalle maksettavasta korvauksesta. Kunnallinen viranomainen (työnantaja) on velvollinen viipymättä ja viran puolesta maksamaan Kelalle viranhaltijalle maksetun työmarkkinatuen tai peruspäivärahan taikka sairauspäivärahan ja äitiysrahan kokonaisuudessaan. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 44 ) Kunnallisen viranomaisen (työnantajan) maksama työttömyysetuuksien palautus kirjataan LM -järjestelmään lajille TT 9. (Takautumissuoritukset työnantajilta). Maksu suoritetaan alueen perintäyksikön tilille ja perintäyksikköä informoidaan asiasta etukäteen. Valtion virkasuhde ja vahingonkorvaus virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä Valtion virkamieslain 55 :n mukaan virkasuhteen perusteetonta päättäminen on muutoin säännelty kuin kunnallisen virkasuhteen päättäminen perusteetta, mutta työttömyysetuutta ei ole säädetty vähennettäväksi mahdollisista korvauksista. (Valtion virkamieslaki 55a ) Mikäli on kyse siitä, että valtio on työnantajana päättänyt virkasuhteen perusteettomasti, ja sittemmin lainvoimaisella ratkaisulla on todettu menettelyn olleen valtion virkamieslain perusteiden vastainen, jatkuu virkamiehen virkasuhde katkeamatta. Tuomioistuimen ratkaisu riittää nytkin osoitukseksi virkasuhteen päättämisen perusteettomuudesta ja korvauksen syystä, eikä mahdollista vahingonkorvausta jaksoteta. Menettely eroaa työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen menettelystä siten, että mahdollisesti maksettua työttömyysetuutta ei vähennetä siitä vahingonkorvauksesta, jota maksetaan valtion virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuvasta ansionmenetyksen korvauksesta. (Valtion virkamieslaki ( /750) 55 ja 55a ) Jos virkamieheltä on jäänyt saamatta säännöllistä työajan ansiota, maksetaan se virkamiehelle viipymättä, sitten kun siitä on vähennetty samalta ajalta saadut ansiotulot, sairauspäiväraha ja äitiysraha. Työttömyysetuutta ei ole mainittu vähennettävänä eränä. Vähennettävät ansiotulot ovat voineet syntyä muissa palvelussuhteissa, 135

136 ammatinharjoittajana tai yrittäjänä tulona, jota virkamies ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Maksetut sairauspäiväraha ja äitiysraha vähennetään vastaavalta ajalta siltä osin kuin työnantajalla olisi oikeus kyseiseen etuuteen Sairausvakuutuslain 7 luvun 4 :n nojalla. Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely Lomakorvaus/taloudellinen etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Lomakorvaus jaksotetaan kuitenkin vain, jos se perustuu tai sitä ennen päättyneeseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Sen sijaan tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella maksettavaa lomakorvausta ei jaksoteta. Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, se voidaan jaksottaa myös maksamisajankohdasta lukien. Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen siinä tarkoituksessa, että jaksotukselta vältyttäisiin, se tulee kuitenkin jaksottaa työsuhteen päättymisestä lukien. Palkkaturvana maksettu lomakorvaus jaksotetaan maksamishetkestä lukien. Jaksotus tehdään jakamalla lomakorvaus/taloudellinen etuus henkilön päiväpalkalla. Päiväpalkka saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja lyhyemmältä ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko). Palkkaan ei lueta lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään vastaamaan täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin. Kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi jaksotuspäivää. Esimerkki 1 A on työsuhteessa ajalla Hänen kuukausipalkkansa on euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta ja lomakorvausta euroa. A:n päiväpalkka on : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus (1 000 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 14,28 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 14 päivältä. Jaksotusajan ensimmäinen päivä on Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on Esimerkki 2 A on työsuhteessa ajalla Hänen kuukausipalkkansa on euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta ja työnantajaltaan euron arvoisen tietokoneen. A:n päiväpalkka on : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa saadun etuuden arvo (1 200 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 17,14 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 17 päivältä. Jaksotusajan 136

137 ensimmäinen päivä on Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on Jos henkilö on saanut sekä työnantajan maksamaa taloudellista etuutta että lomakorvausta, etuudet lasketaan ennen päiväpalkalla jakamista yhteen ja muodostetaan yksi jaksotusaika. Esimerkki 3 A on työsuhteessa ajalla Hänen kuukausipalkkansa on euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta A saa lisäksi lomakorvausta euroa ja euron arvoisen tietokoneen. A:n päiväpalkka on : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus ja taloudellinen etuus( euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 31,43 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 31 päivältä. Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen esteen aikana. Jos asiakas jättää työttömyysetuushakemuksensa palkkatietoineen heti työttömäksi jäätyään siten, että lomakorvauksen/taloudellisen etuuden jaksotus kohdistuu reilusti hakemuksessa ilmoitettuja päiviä pidemmälle, voit antaa jaksotusajasta asiakkaalle hylkäävän päätöksen. Lähetä päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle. Kerro asiakkaalle päätöksessä, että päätöstä tullaan tarkistamaan jaksotuksen päättymisestä lukien hakijan toimitettua työttömyysajan ilmoituksen omavastuuajalta. Tämä lyhentää käsittelyaikaa. Jos lomakorvauksen jaksotus kohdistuu takautuvaan aikaan tai vain joitakin päiviä hakemuksessa ilmoitettua aikaa pidemmälle ajalle, ei erillistä hylkäävää päätöstä jaksotusajasta tule tehdä. Pyydä tällöin asiakasta täyttämään seuraava tt2-lomake omavastuuajan määrittämiseksi ja myönnön aloittamiseksi. Ilmoita samalla asiakkaalle, että päätös työttömyysetuudesta annetaan, kun työttömyysajan ilmoitus on toimitettu. Esimerkki 4 A jää työttömäksi lukien ja jättää työttömyysetuushakemuksen Kelalle heti ilmoittauduttuaan työttömäksi työnhakijaksi. Hakemuksen liitteinä olevista palkkatodistuksista käy ilmi työssäoloehdon täyttyminen ja lomakorvauksen määrä sekä päiväpalkka. Lomakorvauksen jaksotusajaksi tulee 22 päivää eli aika Hakemus otetaan työjonolta käsittelyyn Käsittelijä antaa lomakorvauksesta hylkäävän päätöksen jaksotusajalle ja lähettää päätöksen liitteenä tt2-lomakkeen omavastuuajalle. Rahakorvaus Rahakorvaus Kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana työaikapankista maksettu rahakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle rahakorvaus jaksotetaan. 137

138 Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista rahana nostettua suoritusta, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty. Rahanoston lisäksi rahakorvauksena pidetään sitä osaa nostetusta vapaa-ajasta, joka ylittää alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan. Jos esimerkiksi työntekijä, jonka viikkotyöaika on 40 tuntia, pitää viikon työaikapankkivapaata ja nostaa työaikapankista 60 tuntia aikaa ja sitä vastaavan palkan, katsotaan 20 tunnin palkka jaksotettavaksi rahakorvaukseksi. Rahakorvauksena pidetään myös vapaa-aikaa ja sitä vastaavaa palkkaa silloin, kun vapaa-aikaa nostetaan ajalle, jolle työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos työntekijä on esim. kokoaikaisesti lomautettu, hänen lomautuspäivinään pitämäänsä vapaata ja sitä vastaavaa palkkaa pidetään rahakorvauksena. Rahakorvauksen jaksotusmenettely Rahakorvauksen jaksotusmenettely Työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman päiväpalkan perusteella. Päiväpalkka saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja lyhyemmältä ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko). Palkkaan ei lueta lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään vastaamaan täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin. Jaksotus kohdennetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos työntekijä on esim. joka toinen viikko työssä ja joka toinen viikko lomautettuna, kohdistetaan jaksotettavat päivät lomautusajoille, mutta ei työviikkojen ajalle. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien. Jos jaksotettavia päiviä on enemmän kuin lomautuspäiviä, nämä päivät eivät siirry jaksotettaviksi mahdollisen uuden lomautuksen aikana, ellei rahakorvausta ole nostettu kahden kuukauden kuluessa uudesta lomautuksesta. Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen maksamisen esteen aikana. Yritysomaisuuden myyntivoitto Yritysomaisuuden myyntivoitto Päätoimista yritystoimintaa harjoittaneella henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan (TTL 1290/ luku 7 ja työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annettu asetus 1330/ luku). Siitä, ketä pidetään työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä yrittäjänä ja milloin yritystoiminta on päätoimista, kerrotaan kappaleessa Päätoiminen yritystoiminta. 138

139 Milloin myyntivoitto jaksotetaan? Milloin myyntivoitto jaksotetaan? Myyntivoitto jaksotetaan päätoimista yritystoimintaa harjoittaneiden henkilöiden lopettaessa yritystoimintansa tai myydessä yritystoiminnan lopettamiseen liittyen yrityksensä omaisuutta. Myyntivoitto jaksotetaan silloin, kun: yritysomaisuus on myyty osuus yrityksestä on myyty koko maatila on luovutettu (myös sukupolvenvaihdokset) yritystoiminta on lopetettu, vaikka yritysomaisuutta ei ole myyty. Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Maatalousyrityksen osalta myyntivoitto jaksotetaan vain siinä tapauksessa, että koko yritystoiminta eli tila luovutetaan. Myyntivoiton jaksottaminen liittyy aina yritystoiminnan lopettamiseen. Yritystoiminnan lopettamisen edellytykset ovat muuttuneet lukien. Yritystoimintaa tarkastellaan työttömyysturvalain näkökulmasta joko toiminnassa olevana (aloitettu tuotannollinen ja taloudellinen toiminta jatkuu) taikka lopetettuna. Vaikkakin edellytykset ovat luonteeltaan työvoimapoliittisia, niitä voidaan käyttää hyväksi myös arvioitaessa, onko yrittäjän ja omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tehneen työskentelyä ja yritystoimintaa pidettävä lopetettuna. (TTL 2 luku 6-9 ) Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta; osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan; muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus; tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on: a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta; b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 6 ) Omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevän toiminnan lopettamisen edellytykset ovat väljemmät, koska omaa työtä tekevä ei ole välttämättä velvollinen 139

140 rekisteröitymään Verohallinnon rekistereihin eikä ottamaan eläkevakuutusta. Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa. (TTL 2 luku 9 ) Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? Myyntivoittoa ei jaksoteta, kun kyseessä on: maatilan osamyynti konkurssiin päättynyt yritystoiminta (paitsi jos tulee jaettavaa omaisuutta) avioerotilanne, jos yritystä ei myydä kolmannelle osapuolelle yritystoiminta, joka on kestänyt enintään 18 kuukautta myyntivoitto joka on saatu ennen yrityksen lopettamista edeltävää 6 kuukauden aikaa tai tilanne, jossa yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään euroa, kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttömyys alkanut tai sen jälkeen ( saakka raja-arvo on enintään euroa, kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttö myys alkanut tai sitä ennen; ks. jäljempänä uuden raja-arvon voimaantulosäännöksestä). Myytäessä ainoastaan osa maatilasta, esim. karja- tai maitokiintiöt, myyntituloa ei jaksoteta, vaan se otetaan työttömyysetuudessa huomioon soviteltavana tulona edellyttäen, että henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Maatalousyrityksen osittaiseen luovuttamiseen liittyviä muita soviteltavia tuloja voivat olla esim. luovutuskorvaukset sekä peltojen vuokratulot. Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin, ei yleensä ole jaksotettavaa myyntivoittoa eikä asiakkaalta edellytetä myyntivoittolaskelman tekemistä. Konkurssituomion jälkeen saattaa tulla sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, jolloin tehdään jaksotus konkurssituomion antamisajankohdasta lukien. Myyntivoittoa ei jaksoteta tilanteessa, jossa puolisot ovat yhdessä omistaneet yrityksen ja toinen puoliso lähtee yrityksestä (esim. maatila) saaden avioeron yhteydessä tasinkoa. Mikäli yrityksestä lähtevä puoliso myy osuutensa kolmannelle henkilölle, myyntivoiton jaksotus tehdään. Jos yritys on ollut avoliitossa olevien yhteisomistuksessa ja puoliso myy osuutensa erotilanteessa, myyntivoitto tulee jaksotettavaksi. Myyntivoiton jaksotusta ei suoriteta, jos yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta. Arvioitaessa yritystoiminnan kestoa, yritystoiminnan katsotaan alkaneen, kun varsinainen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on alkanut. Jos yritystoiminnan valmisteluun liittyy poikkeuksellisen työllistäviä seikkoja, yritystoiminnan voidaan katsoa olevan päätoimista jo ennen varsinaisen yritystoiminnan alkamista. Myyntivoittoa ei jaksoteta myöskään silloin, kun yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään euroa. Taseen loppusumma tarkoittaa yrityksen lopettamista edeltäneen viimeisen tilikauden taseen loppusummaa. Tästä loppusummasta vähennetään yritystoimintaan kohdistuvat velat. 140

141 Tasevertailussa ei oteta huomioon käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista kuuden kuukauden aikana ennen lopettamista tai todisteellista keskeytymistä saatua myyntivoittoa saakka voimassa ollutta enintään euron raja-arvoa sovelletaan, jos yritystoiminta on päättynyt ja yrittäjän työttömyys on alkanut viimeistään tai sitä ennen. Se, koska hakijan yritystoiminta on päättynyt, ilmenee TE- toimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Jos yritystoiminta on loppunut ja työttömyys alkanut tai sen jälkeen, sovelletaan korkeampaa euron rajaa. Myyntivoittoa ei silloin jaksoteta, mikäli yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään euroa. Korkeampaa rajaa sovelletaan aina silloin, kun yritystoimintaa harjoittaneen työnhakijan yritystoiminnan on työvoimapoliittisessa lausunnossa katsottu päättyneen aikaisintaan alkaen. Jos yritystoiminnan päättymisajankohta ei ilmene työvoimapoliittisesta lausunnosta, Kelan tulee tiedustella sitä TE-toimistolta. Voimaantulosäännöksessä puhutaan yritystoiminnan päättymisestä ja työttömyyden alkamisesta, jotka eivät ole sama asia kuin työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen. Siten tosiasiassa aiemmin yritystoimintansa lopettanut työnhakija ei voi tulla uusien säännösten piiriin siirtämällä työnhakijaksi rekisteröitymistään uuden lain voimaan tuloon asti. Yrityksen osaomistajan saaman myyntivoiton tasevertailu lukien suoritetaan siten, että jaksotettavan myyntivoiton rajana pidetään osaomistajuutta vastaavaa suhteellista osuutta euron enimmäismäärästä. (ks. esimerkit 3 ja 5) Esimerkki 1 Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa ja lopettanut sen Yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta, joten mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta, eikä myyntivoittolaskelmaa tehdä. Esimerkki 2 Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa (toiminimi A) Hän poistaa toiminimen kaupparekisteristä ja jatkaa yrittämistä kommandiittiyhtiön muodossa lähtien. Yritystoiminta lopetetaan Henkilön yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta, joten mahdollisen myyntivoittojaksotuksen selvittämiseksi on suoritettava tasetarkastelu eli selvitettävä jääkö viimeisen tilikauden taseen loppusumma enintään euroa. Esimerkki 3 Työttömyysetuuden hakija on toiminut yrittäjänä yli 18 kk työskentelemällä johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta hän on omistanut 50 %. Osakeyhtiö on myyty Tilikaudelle vahvistetun taseen loppusumma on euroa. Taseesta ilmenee, että yrityksellä on lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja yhteensä euroa. Kun taseen loppusummasta vähennetään velkojen määrä, saadaan tulokseksi euroa. Hakijan omistusosuuden (50 %) mukainen osuus taseen loppusummasta on euroa, mikä on samansuuruinen kuin hänen suhteellinen osuutensa (50 %) euron enimmäismäärästä ( euroa), joten mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta eikä myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä. Esimerkki 4 A on lopettanut pitkäaikaisen ja päätoimisen yritystoimintansa ja hakenut työttömyysetuutta alkaen. Viimeisen vahvistetun tilikauden taseen loppusumma on euroa. Yrityksen pitkäaikaiset velat ovat euroa. Erotus euroa ei ylitä raja-arvoa euroa, eikä yritystoiminnan myyntivoittoa jaksoteta. Esimerkki 5 141

142 B omistaa 30 % X Oy:n osakekannasta. Yritystoiminta lopetetaan. Yrityksen viimeisen vahvistetun tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on euroa. Myyntivoitto on selvitettävä. B:n omistusoikeuden (30%) mukainen jaksotettava myyntivoitto on euroa. Myyntivoiton selvitys Myyntivoiton selvitys Myyntivoiton selvityslomaketta tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen. Myyntivoiton selvityksen tekeminen on asti edellytys myös sille, että TEtoimisto voi katsoa henkilön työttömäksi, joten saadakseen työttömyysetuutta hakijan on tehtävä myyntivoiton selvitys, vaikka mitään myyntivoittoa ei muodostuisikaan. Kelan on aina otettava vastaan myyntivoiton selvityslomake ja annettava asiakkaalle todistus lomakkeen vastaanottamisesta alkaen myyntivoittolaskelman jättämistä ei edellytetä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei siten tarvitse jälkeen antaa asiakkaalle todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten. Myyntivoittolaskelma on kuitenkin jätettävä etuuden maksajalle silloin, kun myyntivoitto voi tulla jaksotettavaksi. Laskelmaa tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen. Kun henkilö hakee työttömyysetuutta yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä, pyydä asiakkaalta myyntivoiton selvityslomake riippumatta siitä, onko yritysomaisuus myyty vai ei. Jos Kelassa olevista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai päättynyt konkurssiin, ei myyntivoiton selvityslomaketta tarvitse pyytää. Jos em. seikat eivät käy ilmi Kelan tiedoista tai työvoimapoliittisesta lausunnosta, pyydä asiakasta toimittamaan myyntivoiton selvityslomake yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä. Myyntivoiton selvityslomakkeen lisäksi voit tarvita myyntivoiton jaksottamista varten muitakin asiakirjoja. Pyydä selvitykset asiakkaalta vain, mikäli ne eivät selviä Kelassa olevista tai Kelan saatavissa olevista tiedoista, tai asiaa täytyy muuten selvittää tarkemmin. Myyntivoiton selvittämiseksi tarvittavia asiakirjoja ovat: myyntivoiton selvityslomake konkurssihakemuksen kopio viimeisimmän täyden päättyneen tilikauden tuloslaskelma ja tase viimeisimmän tilikauden (vajaa) tuloslaskelma ja tase kauppakirja yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä selvitys mahdollisista omaisuuden myyntikuluista (jos asiakas haluaa ne esittää) luotettava selvitys omaisuuden reaaliarvosta (tarvittaessa) eläkelaitoksen todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen päättymisestä (YEL-/MYELvakuutuksen vuositulo on nähtävissä järjestelmästä) selvitys yritystoiminnan kestosta (ei tarvita välttämättä, jos selviää esim. YTJrekisteristä) 142

143 selvitykset lopettamistoimenpiteistä (tarvittaessa voidaan pyytää selvitys, esim. että yritys poistettu ennakonperintä-, kauppa- tai alv-rekisteristä) selvitys hakijan vastattavaksi jääneistä yritystoimintaan kohdistuvista veloista (osakeyhtiössä ei ole välttämättä taseessa oleva velka) verottajan kiinteistöverotiedot (maatalousyrittäjät lähinnä) Lisäksi avoimesta, kommandiitti- tai osakeyhtiöstä pyydetään tarpeen mukaan selvitys, jossa näkyy hakijan osuus yhtiöstä (yhtiösopimus, verolomake 35, veroilmoitus) kauppakirja yhtiöosuuden/osakkeiden myynnistä selvitys palkasta, jos on ollut TEL-vakuutettu selvitys osakkeiden hankintahinnasta ja myyntikuluista (asiakkaan halutessa). Tasetarkastelu Tasetarkastelu Tasetarkastelussa selvitetään yritystoiminnan laajuus viimeisen täyden tilikauden taseen perusteella. Hakija toimittaa myyntivoiton selvityslomakkeen liitteinä tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelman ja taseen avulla lomakkeen tietojen paikkansapitävyyttä voidaan epäselvissä tilanteissa arvioida. Lomakkeella ilmoitettuja tietoja verrataan esim. silloin, kun yritysomaisuutta ei ole myyty ja jaksotus tehdään netto-omaisuuden perusteella. Taseesta voidaan tällöin varmistaa poistamattoman hankintamenon määrä. Taseesta voidaan yleensä määrittää myös se, onko yritysomaisuutta edelleen myymättä ja tulisiko tämä huomioida myyntivoiton ohella. Myös yrityksen velkojen määrä voidaan tarkistaa taseen "vieraasta pääomasta". Tuloslaskelma kertoo, mitä tilikauden aikana on myyty ja ostettu, sekä sen, onko yrityksen tulos ollut voitollinen vai tappiollinen. Myös myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan. Taseesta voidaan todeta, mitä omaisuutta ja velkoja yrityksellä on tilikauden päättyessä. Taseen "vastaavaa puolelle" on kirjattu varallisuus, joka yrityksellä on käytössään. Taseen "vastattavaa puolelle" on kirjattu ne menot, joista yritys on vastuussa varallisuudellaan sekä oma pääoma. Jos yrityksellä ei ole tasetta sen vuoksi, että yrityksellä ei ole velvollisuutta pitää kahdenkertaista kirjanpitoa (esim. ammatinharjoittajat ja maatalousyrittäjät), tai tasetta ei muusta syystä ole tosiasiallisesti laadittu, taseen loppusumma tarkoittaisi yrityksen omaisuusluettelosta vastaavana ajankohtana ilmeneviä varoja. Omaisuusluettelo laaditaan viimeisimmän tilikauden päättyessä vallinneiden olosuhteiden mukaisena. Esim. jos tilikausi on kalenterivuosi ja yritystoiminta loppuu toukokuun alussa, käytetään edellisen vuoden tilanteen mukaan vahvistettua tasetta. Tarkastelu tehdään vähentämällä varoista yritystoiminnan senhetkiset velat. Kun yritys myy omaisuuttaan, mahdollinen myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan joko "liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "satunnaisiin tuottoihin". Tuloslaskelmaan kirjattu 143

144 myyntivoitto on laskettu vähentämällä kauppahinnasta omaisuuden poistamatta oleva hankintameno. Taseessa yrityksen omaisuus on kirjattu "vastaavaa puolelle". "Käyttöomaisuudella" ja muilla pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan samaa kuin taseen pysyviin vastaaviin kuuluvalla omaisuudella. "Käyttöomaisuus" sisältää mm. yrityksen liikearvon, rakennukset, koneet sekä kaluston. "Vaihto-omaisuuteen" on kirjattu yrityksen varaston arvo. "Rahoitusomaisuus" sisältää mm. yrityksen myyntisaamiset, jotka kertovat paljonko yritys on vielä saamassa asiakkailtaan sekä rahatilit (ei jaksotettavaa). Taseen "vastattavaa puolelle" on kirjattu yrityksen vastuut; eli ne sitoumukset, jotka yritystoiminnan päättyessä on katettava ennen kuin yrityksen varallisuus voidaan jakaa osakkaiden kesken. "Oma pääoma" sisältää osakkaiden yritykseensä sijoittamat varallisuuserät, joilla ei ole merkitystä myyntivoiton määrittämisessä. "Vieraspääoma" sisältää yrityksen lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset velat. Jos taseen loppusumman ja velkojen erotus on enintään euroa, katsotaan yritystoiminta niin vähäiseksi, ettei yrityksen lopettamiseen liittyvää myyntivoittoa oteta huomioon eikä laskelmaa tarvit-se tarkemmin tehdä. Asiakkaan on kuitenkin vahvistettava antamansa tiedot oikeiksi allekirjoittamal la myyntivoiton selvityslomake. Liitteenä tulee toimittaa viimeisen täyden tilikauden tase tai jos sellaista ei ole tehty, oikeaksi vahvistettu sen hetkinen omaisuusluettelo. (ks. raja-arvon voimaantulon soveltamisohje.) Myyntivoiton määrittely Myyntivoiton määrittely Kun omaisuus on myyty, myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta: oletettuna hankintamenona 50 %; tai omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin hankintameno-olettama. Käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yritystoiminnan lopettamiseen liittyvänä tulona myös silloin, kun se on saatu yritystoiminnan lopettamista edeltävien kuuden kuukauden aikana. Näin on myös silloin, kun omistaja on nostanut myyntivoiton yksityiskäyttöön. Jos käyttöomaisuuden myynnistä saatu tulo sisältyy yrityksen rahoitusomaisuuteen, sitä ei oteta huomioon myyntivoittoa laskettaessa, jotta myydyn omaisuuden arvo ei tule otetuksi huomioon kahteen kertaan. Myös verovapaat myyntivoitot esim. sukupolvenvaihdosluovutukset jaksotetaan myyntivoittona. Myyntivoittona ei kuitenkaan oteta huomioon yrittäjän- tai maatalousyrittäjän omana asuntona käyttämän rakennuksen arvoa. Jaksotettavana yritysomaisuutena ei pidetä yrityksen rahoitusomaisuutta. Rahoitusomaisuutta ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut vastaavat rahoitusvarat. (Laki elinkeinotulon verottamisesta 360/ ) Saadusta myyntivoitosta vähennetään myyjän vastattaviksi jäävät yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen erääntyneet korot. Velat voidaan vähentää myös siinä tapauksessa, että yrittäjä on henkilökohtaisesti joko velka- tai takaussitoumuksen perusteella vastuussa yritystoimintaan liittyvästä velasta. Velan luonteesta yritystoiminnan 144

145 Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Esimerkki 4 Esimerkki 5 velkana on tällöin kuitenkin esitettävä luotettava selvitys esim. pankin todistus velan käyttötarkoituksesta. Yrityksen taseesta ilmenevää velkaa voidaan yleensä pitää yritystoiminnan velkana. Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään ja omistajia on useampia, myyntivoitto jaetaan omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Yhtiömiehen tai osakkaan myydessä osuutensa pidetään myyntihintana kauppahintaa. Jos henkilö myy osuuksia ja osakkeita yrityksen jatkaessa toimintaansa, myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettaman avulla, ellei todellinen hankintahinta ja myynnistä aiheutuvat kustannukset ole suuremmat kuin hankintameno-olettaman mukainen määrä. Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna Taseesta ilmenevä käyttöomaisuuden verotuksessa poistamatta oleva määrä on euroa. Myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen eli ( x 50 %) = Saatu myyntivoitto puolitetaan omistajien kesken. Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna Käyttöomaisuuden taseesta ilmenevä verotuksessa vielä poistamatta oleva määrä on euroa. Hakijoilla on yritystoiminnasta aiheutunutta velkaa, jonka suorittamisesta he ovat henkilökohtaisesti sitoutuneet vastaamaan yhteensä eurolla. Myyntivoitto lasketaan seuraavasti: ( x 50 %) = = 0 euroa. Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Käyttöomaisuutta (metsätyökoneita) ei saada myydyksi heti. Käyttöomaisuuden taseesta ilmenevä poistamatta oleva hankintameno on euroa. Hakija esittää koneet myyneen maahantuojan selvityksen koneiden takaisinostohinnasta, jonka mukainen arvo on enintään euroa. Reaaliarvosta voidaan vähentää omaisuuden poistamatta oleva hankintahinta tai hankintamenoolettama. Koska poistamatta oleva hankintameno johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen, voidaan tätä määrää käyttää. Myyntivoittoa ei muodostu, koska poistamatta oleva hankintameno on suurempi kuin reaaliarvo. Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksen käyttöomaisuuteen kuuluvan pakettiauton eurolla. Yrityksen varastoa, arvoltaan euroa, ei myydä. Myyntivoitto lasketaan siten, että sekä myyntivoitto myydystä omaisuudesta että myymättä olevan omaisuuden nettoarvo jaksotetaan. Myytäessä osakkeita tai osuuksia myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettaman avulla, elleivät hankintahinta ja myynnistä aiheutuneet todelliset kustannukset ole suuremmat, kuin hankintameno-olettaman mukainen määrä. Henkilö myy 50 %:n osuutensa osakeyhtiön osakepääomasta eurolla osayhtiön jatkaessa toimintaansa. Henkilölle on aiheutunut kuluja myynnistä euroa. Osakkeiden hankintahinta on ollut euroa. Yritystoiminta on aloitettu

146 Myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa hakijalle edullisempaan loppu-tulokseen eli: ( x 50 %) = euroa. Kun omaisuutta ei ole myyty tai jos se on myyty vain osittain, myyntivoitto lasketaan netto-omaisuuden perusteella. Netto-omaisuus saadaan vähentämällä omaisuuden reaaliarvosta joko hankintameno-olettaman mukainen määrä taikka omaisuuden poistamatta oleva hankintameno. Omaisuuden reaaliarvolla tarkoitetaan todellista, esim. kirjanpitäjän arvioon perustuvaa, määrää. Hakijan tulee esittää luotettava selvitys omaisuuden arvosta. Netto-omaisuudesta vähennetään yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen erääntyneet korot. Myyntivoiton jaksotusmenettely Myyntivoiton jaksotusmenettely Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella tai täysimääräisen peruspäivärahan määrän perusteella, jos sen määrä on kuukaudessa suurempi kuin työtulo. Työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta, tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi tullut eläkevakuutus ottaa. Jos eläkevakuutuksen ottaminen on laiminlyöty, voidaan yleensä käyttää vakuutusmuodon vähimmäismääriä. YEL-työtulon alaraja vuonna 2013 on 7 303,99 euroa vuodessa (vuonna ,84 /v, vuonna ,69 /v ja vuonna ,60 /v). Henkilön eläkevakuutus on lakannut vuonna 2009, koska hänelle on myönnetty vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta sillä perusteella, että vakuutusturva on ollut riittävä TEL:n mukaisen eläkevakuutuksen perusteella. Hakija myy palkkatyön ohella hoitamansa yrityksen ja saa myyntivoittoa euroa. Yrityksestä hakijalle kertynyt tulo on ollut keskimäärin euroa kuukaudessa. Saatu myyntivoitto voidaan jaksottaa tämän tulon perusteella. Henkilön eläkevakuutus on 840 euroa/kk. Hän esittää selvityksen siitä, että vakiintunut tulotaso on ollut euroa/kk. Myyntivoitto voidaan jaksottaa esitetyn selvityksen perusteella. Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella ja lasketaan, kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää. Jaksotus tehdään siten, että myyntivoitto jaetaan vakuutuksen kuukausimäärällä. Erotukseksi jäävä vajaan kuukauden myyntivoitto muunnetaan päiviksi jakamalla määrä eläkevakuutuksen päiväkohtaisella määrällä. Jaksotus tehdään vastaamaan täysiä työttömyyspäivärahapäiviä, jolloin tarvittava pyöristys tehdään alaspäin. 146

147 Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksensä käyttöomaisuuden saaden tästä myyntivoittoa euroa. Henkilön yritystoimintaan liittyvän eläkevakuutuksen määrä on 740 euroa kuukaudessa. Myyntivoitto jaksotetaan lukien siten, että henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 16 kuukauteen. Jaksotuksen alkamisajankohta Jaksotuksen alkamisajankohta Myyntivoitto jaksotetaan yrityksen lopettamisesta lukien. Jos yritystoiminnan laatu tai muut erityiset seikat sitä puoltavat eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella suorittaa myyntihetkestä lukien. Erityisenä syynä voidaan yleensä pitää esim. myymättä olevan omaisuuden korkeaa arvoa, jonka johdosta oikeudeton aika muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos 1. tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta; 2. osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan; 3. muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus; 4. tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on: a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta; b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai 5. muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 ) Myös hakijan oma ilmoitus ja ajankohta, josta työ- ja elinkeinotoimisto katsoo yritystoiminnan päättyneeksi, ovat viitteitä lopettamishetkestä, josta myyntivoiton jaksotus voidaan aloittaa. Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin ja työttömyysetuuden saajalle tulee konkurssituomion jälkeen sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, tehdään jaksotus konkurssituomion antamisajankohdasta lukien, ei yrityksen lopettamisajankohdasta lukien. Jaksotuksen enimmäisaika Jaksotuksen enimmäisaika Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jos hakija täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon myyntivoiton jaksotusaikana, hän saa oikeuden työttömyyspäivärahaan. Jaksotus ei siten estä työttömyyspäivärahan saamista työssäoloehdon täyttymisestä lukien. 147

148 Työriita Työriita Työriidan aikana työttömyysetuutta ei makseta työnhakijalle, joka on: joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta; tai joutunut työttömäksi välillisesti työlakon tai työsulun johdosta, jos voidaan päätellä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös hänen työ- ja palkkasuhteisiinsa. Välittömästi lakon tai työsulun johdosta työttömäksi joutunut on henkilö, joka kuuluu lakon tai työsulun osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön. Välillisesti työttömäksi joutunut on esimerkiksi henkilö, joka tekee samaa työtä kuin lakossa olijat kuulumatta kuitenkaan samaan työntekijäjärjestöön. Esimerkki A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen vuoksi. A ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee samaa työtä, kuin lakossa olevat työntekijät. A:n voidaan katsoa joutuneen työttömäksi sellaisen työlakon johdosta, jonka tarkoituksena on saada muutoksia myös hänen työ- ja palkkaussuhteisiinsa. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta. Jos henkilö on ennen työsuhteisiinsa vaikuttavan lakon alkamista ollut kokonaan lomautettu, työttömyysetuutta maksetaan myös lakon ajalta edellyttäen, että lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta tai työsulkuilmoitusta. Jos henkilön työnteko estyy sellaisen lakon takia, jolla ei ole välitöntä eikä välillistä vaikutusta hänen työ- tai palkkasuhteisiinsa, työttömyysetuus maksetaan lakon ajalta tilanteesta riippuen joko täytenä tai soviteltuna. Omavastuuaikaa ei oteta. Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Tietyt muut sosiaalietuudet voivat joko estää työttömyysetuuden myöntämisen tai vähentää sen määrää. Estävät etuudet Estävät etuudet Samalta ajalta voidaan maksaa vain yhtä työttömyysetuutta; ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Peruspäivärahan korotusosia ei makseta ajalta, jolta henkilöllä on oikeus muutosturvalisään. Tietyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä: 148

149 joka saa tai sitä ennen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyteen eläkkeeseen oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvaa vanhuuseläkettä; joka saa tai sen jälkeen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä; joka saa takuueläkettä (estävä asti); joka saa työttömyyseläkettä; jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai jolle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi tai joka saa erityishoitorahaa; siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain mukaista luopumistukea; joka saa kuntoutusrahalain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; tai siltä ajalta, jolta hän saa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea. Työeläkejärjestelmä muuttui vuoden 2005 alusta siten, että varhaiseläkkeitä karsittiin ja vanhuuseläkkeiden eläkeikä muutettiin joustavaksi. Työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä vuoden iässä ja kansaneläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 65 vuoden iässä. Vanhuuseläke voidaan myöntää varhennuttuna jo 62-vuotiaalle. Tällöin eläkkeeseen tehdään varhentamisesta johtuva vähennys tai sen jälkeen myönnetylle vanhuuseläkkeelle siirtyminen estää aina työttömyysetuuden saamisen, myös silloin, jos eläkkeestä on tehty varhennusvähennys. Täyteen eläkkeeseen oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvana täysimääräisenä eläkkeenä pidetään pääsääntöisesti vanhuuseläkettä, jonka suuruus sitä myönnettäessä on ollut vähintään 60 % palkasta. Jos tai sitä ennen myönnetty vanhuuseläke perustuu vajaisiin palvelusvuosiin, se ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan vanhuuseläke vähennetään työttömyysetuudesta. (TTL 1290/ luku 7 ) alkaen vanhuuseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista silloin, kun eläke on myönnetty valtion eläkelain 8 :n 1 momentissa tarkoitetun eroamisiän saavuttamisen johdosta. Poikkeusta sovelletaan mm. puolustusvoimien, rajavartioston ja poliisihallinnon virkamiehiin. (Valtion eläkelaki 1295/ mom.) Näissä tehtävissä työntekijä ei voi itse päättää eläkkeelle jäämisestään, vaan eläkeikä määräytyy kyseiselle tehtävälle määrätyn eroamisiän mukaan. Tällainen eläke kuitenkin vähennetään työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 :n perusteella Vanhuuseläke voidaan tietyin edellytyksin maksaa myös kertasuorituksena, jos eläkkeen määrä kuukaudessa on pieni. Kertasuorituksena maksettava vanhuuseläke estää työttömyysetuuden maksamisen eläkkeen maksukuukautena tuli voimaan laki takuueläkkeestä. Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä. Takuueläke voi vain harvoin tulla kyseeseen työttömyysetuuden saajalle, koska suurin osa takuueläkkeeseen oikeuttavista eläkkeistä estää työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen oikeutettu henkilö voi kuitenkin olla oikeutettu myös takuueläkkeeseen silloin, kun hän saa KEL 12:4 :n mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä toisen EU- tai ETA-maan 149

150 lainsäädännön mukaan ja sitä edeltävältä ajalta maksettava takuueläke estää työttömyysetuuden maksamisen ja sen jälkeiseltä ajalta maksettava takuueläke vähennetään työttömyysetuudesta. On huomattava, että muista etuuksista poiketen perhe-etuuksissa pelkkä oikeus etuuteen estää työttömyysetuuden myöntämisen. Perhe-etuuteen oikeutettu henkilö ei siten voi saada oikeutta työttömyysetuuteen jättämällä hakematta perhe-etuutta. Vanhempainrahan osalta vanhemmat saavat päättää, kummalle etuus maksetaan. Sillä puolisolla, joka ei saa vanhempainrahaa, on oikeus saada työttömyysetuutta, jos hän muuten täyttää etuuden saamisen edellytykset. Jos vanhempainraha maksetaan esim. äidille, isällä on oikeus työttömyysetuuteen. Erityishoitorahan osalta edellytetään etuuden saamista. Maatalousyrittäjälle voidaan myöntää paitsi luopumistukea, myös maatalousyrittäjien luopumiskorvausta. Luopumiskorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan se vähennetään työttömyysetuudesta. (TTL 1290/ luku 7 ) Täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen, koska työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa: sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa; kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim. sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, jolle sairauspäiväraha on myönnetty, mutta sitä ei esimerkiksi päivärahan perusteena olevien työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt maksettavaksi. Sosiaalietuudet työttömyysturvassa Vähennettävät etuudet Vähennettävät etuudet Täysimääräisen työttömyysetuuden määrää vähentävät: muut, kuin työttömyysetuuden saamisen estävät lakisääteiset etuudet: toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke; KEL:n 12 :n 4 momentin perusteella maksettava kansaneläke; ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke. Täysimääräistä työttömyysetuutta vähennetään muun etuuden määrällä. Lakisääteisellä etuudella tarkoitetaan etuutta, joka on lain mukaan myönnettävä kaikille sen saamisedellytykset täyttäville henkilöille. Jos etuuden myöntäminen riippuu yleisten saamisedellytysten lisäksi myöntäjän harkinnasta ja se tämän harkintavallan perusteella voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi tarkoitukseen varattujen määrärahojen puuttumisen takia, kyseessä ei ole lakisääteinen etuus, joka tulisi vähennettäväksi työttömyysetuudesta. Tällaisia harkinnanvaraisia etuuksia, joita ei vähennetä 150

151 työttömyysetuudesta, ovat esim. omaishoidosta ja perhehoidosta saadut palkkiot sekä ylimääräinen taiteilijaeläke. Toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke vähennetään työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko kysymys EU-maan, muun sopimusmaan vai ns. kolmannen maan lainsäädännön mukaan myönnetystä eläkkeestä. Jos henkilö saa ulkomaan työkyvyttömyyseläkkeen ohella vastaavaa etuutta myös Suomesta, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. (TTL 1290/ luku 3 1 mom.) Kansaneläkelain 12 :n 4 momentin perusteella maksettavalla ja työttömyysetuudesta vähennettävällä kansaneläkkeellä tarkoitetaan etuutta, joka myönnetään pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle henkilölle. Saadakseen työttömyysetuutta tällaisen henkilön tulee muilta osin olla oikeutettu työttömyysetuuteen, eli täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittiset ja muut edellytykset. Työnantajan järjestämä lisäeläke vähennetään työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko se rekisteröity vai rekisteröimätön. Työnantajan ottamaa lisäeläkettä pidetään työnantajan järjestämänä, vaikka vakuutuksen ottamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä ja työntekijä on tosiasiassa rahoittanut eläkkeen. Työntekijän itse itselleen ottamaa vapaaehtoista eläkettä ei vähennetä työttömyysetuudesta. Esimerkki 1 Työnantaja on ottanut A:lle eläkkeen, jonka rahoitus on sovittu tapahtuvaksi siten, että vakuutusmaksut maksetaan alentamalla A:n kuukausipalkkaa 50 kuukauden ajalta. Työnantajan ja A:n tekemästä sopimuksesta huolimatta kyseessä on työnantajan järjestämä, työttömyysetuudesta vähennettävä lisäeläke. Jos henkilö, jolle vakuutus otetaan, on TTL 1290/ luvun 6:ssa tarkoitettu yrittäjä, ei yrityksen hänelle järjestämää lisäeläkettä vähennetä hänen työttömyysetuudestaan, koska henkilö ei ole työsuhteessa yritykseen eikä kyseessä siten ole työnantajan järjestämä eläke. Esimerkki 2 L Ky, jonka vastuunalainen yhtiömies L on, on ottanut L:lle eläkevakuutuksen. Koska L ei ole työsuhteessa yritykseen, vaan TTL:n mukainen yrittäjä, kyseessä ei ole työnantajan järjestämä lisäeläke. Tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa koskevalla kertakorotuksella tarkoitetaan korvauksensaajan iän mukaan määräytyvää kertaluonteista korotusta. Kertakorotukselle tuli tarvetta, kun lakisääteisen tapaturmakorvausjärjestelmän siirtyminen yhdenmukaisten indeksien käyttöön vuonna 2005 heikensi varsinkin nuorina työkyvyttömäksi tulleiden korvaustasoa. Kertakorotuksia voidaan maksaa lukien. Lähtökohtana on, että kertakorvaus vaikuttaa työttömyysetuuden määrään samalla tavoin kuin sen pohjana oleva etuus, eli jos pohjalla oleva etuus on vähennettävä (esim. tapaturmaeläke, joka ei johdu täydestä työkyvyttömyydestä), on myös kertakorotus vähennettävä. Elinkoron kertakorotus tehdään määrään, joka sisältää peruskoron, täydennyskoron ja lapsikorotuksen. Tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron peruskorkoa ja täydennyskorkoa vastaavat osat vaikuttavat kuitenkin työttömyysetuuteen eri tavoin: peruskorkoa vastaava osa ei vaikuta etuuden määrään kun täydennyskorko sen sijaan vähentää etuuden määrää ja otetaan huomioon myös tarveharkinnassa. Tällöin kertakorotuksen vaikutus työttömyysetuuden katsotaan määräytyvän elinkoron peruskorkoa vastaavan osan mukaisesti, eli se ei vaikuta työttömyysetuuden määrään. 151

152 Opintotuki on periaatteessa työttömyysetuudesta vähennettävä lakisääteinen etuus. Opintotukilain mukaan työttömyysetuuden saaminen kuitenkin estää opintotuen maksamisen. Jos huomaat, että työttömyysetuuden hakija saa opintotukea, varmista asiakkaalta, kumpaa etuutta hän haluaa opintojensa ajalta saada ja selitä, ettei opintotukea ja työttömyysetuutta voida maksaa samalta ajalta. Jos asiakas kertoo haluavansa saada opintojensa ajalta opintotuen sijasta työttömyysetuutta, ota ennen etuuspäätöksen tekemistä yhteys opintotuen ratkaisijaan. Työttömyysetuus voidaan tällöin myöntää täysimääräisenä ja opintotuki taas periä takaisin samalta ajalta. Jos opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa ennen kuukauden 18. päivää, opintotuki lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukauden alusta lukien. Jos opinnot päättyvät tai keskeytyvät kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, opintotuki lakkautetaan vasta seuraavan kuukauden alusta lukien. Muun olosuhteissa tapahtuneen muutoksen kuin opintojen keskeyttämisen tai valmistumisen perusteella tuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos henkilö valmistuu tai keskeyttää opintonsa kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, hänelle maksetaan siis opintotukea koko kuukaudelta. Jos henkilö opintojensa päättymisen jälkeen täyttää heti työttömyysetuuden saamisen edellytykset ja hänelle maksetaan työttömyysetuutta loppukuun ajalta, vähennä opintotuki (opintoraha ja asumislisä) samalle ajalle myönnetystä työttömyysetuudesta. Sosiaalietuudet työttömyysturvassa Etuoikeutetut etuudet Etuoikeutetut etuudet Seuraavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia ei vähennetä työttömyysetuudesta: perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huoltoeläkkeitä; vammaisetuuksista annetun lain mukainen eläkettä saavan hoitotuki; tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha (elinkoron peruskorkoa vastaava osa); sotilasvammalain mukainen elinkorko (peruskorko) ja täydennyskorko; vammaisetuuksista annetun lain mukainen vammaistuki; eläkkeensaajien asumistuesta annetun lain mukainen asumistuki; asumistukilain mukainen yleinen asumistuki; lapsilisälain mukainen lapsilisä; toimeentulotuesta annetun lain mukainen toimeentulotuki; sotilasavustuslain mukainen sotilasavustus; ja tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset. Edellä mainittuja etuoikeutettuja etuuksia ei vähennetä myöskään silloin, kun ne on maksettu toisen valtion lainsäädännön perusteella. Vähennettäviä sosiaalietuuksia eivät ole myöskään: itse rahoitetusta henkivakuutuksesta maksettavat korvaukset; liikennevakuutuksesta maksettavat erityisten kustannusten korvaukset Kelan toimeenpaneman kotihoidon tuen kunnallinen lisä; 152

153 kunnan järjestämä kotihoidon tuki tai kunnallinen lisä; ylimääräinen taiteilijaeläke; perhehoitajan palkkio; omaishoidon tuki; tai tapaturmavakuutuslain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin vakuutuksiin perustuvat korvaukset. (Tapaturmavakuutuslaki 608/ luku 57 ) (Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/ ) Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyysetuudesta. Kotihoidontuki vähennetään työttömyysetuudesta myös silloin, kun sen saajana on etuuden saajan avio- tai avopuoliso. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä, vähennys tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos tukea saava puoliso hoitaa itse lasta, eikä hänellä lapsen hoidon tai samanaikaisesti maksettavan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan takia ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työttömyysetuuden hakemista sekä hakemuksen hylkäämistä ei edellytetä, vaan lapsen hoidon vaikutus puolison työttömyysetuusoikeuteen arvioidaan muun selvityksen perusteella. Jos se, että hakijan puolisolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, johtuu jostain muusta syystä kuin lapsenhoidosta, vähennetään lasten kotihoidon tuki hakijan työttömyysetuudesta. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi hakijan puolison työsuhde, yritystoiminta, opiskelu tai työkyvyttömyys. Työttömyysetuuden saajan puolison vähäinen työskentely kodin ulkopuolella ei vielä osoita, ettei hän hoitaisi lasta itse. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaan hoidon tuottajalle voidaan myöntää hoitorahasta ja/tai hoitolisästä koostuvaa lasten yksityisen hoidon tukea. Tämä ei ole lapsen vanhemman työttömyysetuudesta vähennettävä etuus. Lasten kotihoidon tukeen liittyvää kunnallista lisää ei myöskään vähennetä työttömyysetuudesta, koska se ei ole lakisääteinen etuus. Osittaisen hoitorahan saajalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen TTL 3 luvun 5 :n 3-kohdan perusteella, koska kyse on lakiin perustuvasta työajan lyhentämisestä. Työttömyysetuuden saajan puolison saamaa osittaista hoitorahaa ja joustavaa hoitorahaa ei vähennetä työttömyysetuudesta. Esimerkkejä Puoliso Puoliso Työttömyysturvalain TTL 1290/ luku 7 :n mukaan puolisoina pidetään aviopuolisoita sekä henkilöitä, jotka asuvat avoliitossa. Työttömyysturvassa avoliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa. 153

154 Jos mies ja nainen väestörekisterin tietojen mukaan asuvat samassa osoitteessa, heidän katsotaan lähtökohtaisesti myös elävän yhteisessä taloudessa, jollei muuta näytetä. Avioliitonomaisten olosuhteiden käsite kuitenkin on joissain määrin tulkinnanvarainen, eikä siitä ole tarkemmin säädetty. Tilanteelta edellytetään aina olosuhteiden vakiintuneisuutta ja jatkuvuutta. Jatkuvana olotilana voidaan pitää esimerkiksi yhteistaloutta, joka on kestänyt useamman kuukauden ajan. Jos kyseessä on selvästi väliaikaiseksi tarkoitettu asumisjärjestely, ei henkilöiden katsota olevan avoliitossa, vaikka he asuisivatkin väliaikaisesti samassa osoitteessa. Joskus samassa osoitteessa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt kiistävät avoliiton olemassaolon ja väittävät kyseessä olevan esimerkiksi pelkän vuokrasuhteen tai alivuokrasuhteen. Jotta kyseessä voitaisiin todeta olevan avoliiton sijasta puhdas vuokrasuhde, tulisi henkilöiden esittää selvitystä vuokrasuhteen olemassaolosta. Tällaisena selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi samassa asunnossa asumisen alkamishetkellä tehtyä vuokrasopimusta ja lisäksi näyttöä siitä, että vuokraa on tosiasiallisesti maksettu säännöllisesti koko vuokrasuhteen ajan. Painoa voidaan antaa myös esimerkiksi asumisjärjestelyille: esimerkiksi selkeästi erilliset asuintilat yhdessä muun selvityksen kanssa voivat viitata siihen, ettei kyseessä ole avoliitto vaan puhdas vuokrasuhde. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja: Kela oli myöntänyt A:lle työmarkkinatukea ajalta Työmarkkinatuen tarveharkinnassa oli otettu huomioon A:n avopuolison tulot ajalla A vaati päätöksen muuttamista, kiisti avoliiton olemassaolon sekä kertoi asuvansa naispuolisen vuokranantajansa X:n alivuokralaisena. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen aikaa koskevin osin ja palautti asian tältä osin Kelan toimistolle uudelleen käsiteltäväksi. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan pyytämänä lisäselvityksenä A toimitti kopion vuokrasopimuksesta ja tiliotteet, joista ilmenivät vuokra- ja vesisekä sähkölaskujen maksaminen X:lle alkaen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n ja X:n asuminen samassa asunnossa perustui vuokrasuhteeseen eikä avoliittoon. Näin ollen X:n tuloja ei tullut huomioida A:n työmarkkinatuen tarveharkinnassa valituksenalaisena aikana. Kela oli myöntänyt B:lle työmarkkinatukea alkaen. Työmarkkinatuen määrässä oli otettu huomioon B:n avopuolison tulot. B ilmoitti tyytymättömyytensä päätöksen ja vaati täyttä työmarkkinatukea, koska hän ei ole avoliitossa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä siten, että B:lle määrättiin maksettavaksi työmarkkinatukea täysimääräisenä alkaen, mikäli hän muutoin täyttää mainitun etuuden saamisen edellytykset. B oli muuttanut samaan osoitteeseen Y:n kanssa B oli esittänyt vuokrasopimuksen, jonka mukaan kyseisen 65 neliömetrin kolmen huoneen asunnon vuokralainen oli Y. Lisäksi K oli toimittanut alivuokrasopimuksen, jonka mukaan hän asuu asunnossa Y:n alivuokralaisena. B oli edelleen toimittanut tilitapahtumatositteet, joiden mukaan B oli maksanut Y:lle takuuvuokran ja vuokran sekä vuokran. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että B oli esittänyt riittävän selvityksen siitä, ettei hän asu TTL 1 luvun 7 :n tarkoittamalla tavalla avoliitossa Y:n kanssa, ottaen huomioon erityisesti asunnon koko sekä esitetyt selvitykset vuokrasopimuksista ja maksetuista vuokrista. Näin ollen B:n työmarkkinatukea maksettaessa ei tullut huomioida Y:n palkkatuloja. 154

155 Kela oli hylännyt C:ltä oikeuden työmarkkinatukeen alkaen, koska C ei ollut toimittanut häneltä pyydettyjä etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavia tietoja puolison D tuloista. C:n valituksen mukaan hän ei ole avoliitossa D:n kanssa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Saadun selvityksen mukaan C asui samassa osoitteessa D:n kanssa. Asiakirjoihin oli liitetty C:n ja D:n välillä tehty vuokrasopimus, jonka mukaan C maksaa D:lle vuokraa 400 euroa kuukaudessa. Ottaen huomioon C:n taloudellisesta tilanteesta saatu selvitys sekä se, että asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokranmaksusta tehdystä sopimuksesta huolimatta sekä yhdessä asumisen olosuhteet muutoin, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi C:n ja D:n asuvan yhdessä avioliiton omaisissa olosuhteissa. Koska D:n tuloilla näin ollen voi olla merkitystä C:n työmarkkinatuen määrää laskettaessa, ja kun C ei tulotietoja ole esittänyt, ei C:llä ole oikeutta työmarkkinatukeen alkaen. Samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, rinnastetaan aviopuolisoihin (L rekisteröidystä parisuhteesta 950/ ja 4 mom.). Sen sijaan samaa sukupuolta olevia henkilöitä, jotka asuvat yhdessä mutta joiden parisuhdetta ei ole rekisteröity, ei pidetä työttömyysturvalain tarkoittamina avopuolisoina. Erilleen muutto Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat jatkuvasti erillään, ei pidetä työttömyysturvalaissa tarkoitettuina puolisoina. Jos aviopuolisoiden erillään asuminen johtuu jostain muusta syystä kuin välien rikkoutumisesta, esimerkiksi toisen puolison työstä tai opiskelusta eri paikkakunnalla taikka puolison laitoshoidosta, henkilöitä pidetään edelleen puolisoina. Merkkinä aviopuolisoiden välien rikkoutumisesta voidaan pitää esimerkiksi avioerohakemuksen vireilläoloa. Vaikka avioero olisikin tullut jo voimaan, katsotaan henkilöt edelleen puolisoiksi niin kauan kunnes toinen puolisoista muuttaa pois yhteisestä taloudesta. Työttömyystuvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu: E oli hakenut työmarkkinatukea alkaen. Kela oli ottanut työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon E:n aviopuolison tulon. E:n mukaan hänen puolisonsa ei asu Suomessa eikä ole Suomen kansalainen. Puoliso asuu toisessa maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja katsoi, ettei E ollut osoittanut, että puolisot asuisivat erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Se, että E:n puoliso asuu eri maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta, ei muuttanut asian arviointia. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä enää puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan erilleen muutosta huolimatta. Jos henkilö, joka on aiemmin asunut avoliitossa, ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä taloudesta ja osoitteekseen pelkän Poste Restante- eli noutopostiosoitteen eikä väestötietojärjestelmässä asiakkaalle ole merkitty muuta osoitetta, lähetä asiakkaalle asiakaskirje TML13/TIL08. Kysy kirjeellä selvitys asiakkaan todellisista asumisolosuhteista. Jos asiakas ilmoittaa, ettei hänellä ole vakituista osoitetta ja että hän esimerkiksi majoittuu eri tuttavien luona, voit merkitä avoliiton päättyneeksi. Asumistilannetta ei tarvitse erikseen seurata, koska asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli hän esimerkiksi muuttaa uudelleen avoliittoon. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon, jos henkilö on ilmoittanut väestötietojärjestelmään uuden osoitteen. 155

156 Ulkomailta maksettavat etuudet Ulkomailta maksettavat etuudet EY-asetus 883/2004 mahdollistaa toisen EU/ETA-maan tai Sveitsin maksamien erilaisten sosiaaliturvaetuuksien huomioimisen Suomesta maksettavan työttömyysturvaetuuden määrässä samalla tavalla kuin Suomen kansallisen etuuslainsäädännön perusteella maksettava vastaava etuus. (EY-asetus 883/ artikla) Ns. kolmansien maiden maksamat etuudet huomioidaan estävinä tai vähentävinä etuuksina vain, jos niin on TTL:ssa erikseen säädetty tai jos Suomen ja etuuden myöntäneen maan välillä on sosiaaliturvaa koskeva sopimus, joka sisältää etuuden huomioimisen mahdollistavan säännöksen. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioidaan tulona myös kolmansien maiden maksamat sosiaalietuudet. Estävät etuudet TTL 3 luvun 4 :ssä mainitut etuudet estävät työnhakijan oikeuden työttömyysturvaetuuksiin myös silloin, kun vastaavia etuuksia maksetaan toisesta EU/ETA-valtiosta tai Sveitsistä. Siten esimerkiksi Viron maksama vanhuuseläke tai äitiyspäiväraha estää työttömyysturvan saamisen Suomessa. Vähentävät etuudet TTL 4 luvun 7 :n 1 momentin mukaan, jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä toisen valtion lainsäädännön mukaan, eläke vähennetään työttömyysetuudesta. Tämä koskee sekä sopimusmaiden että kolmansien maiden myöntämiä työkyvyttömyyseläkkeitä. Esimerkki A:lle myönnetään Venäjältä työkyvyttömyyseläkettä, joka vähennetään työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 :n 1 momentin perusteella. A:n työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Koska Suomen ja Venäjän välillä ei asiasta kansainvälistä sopimusta, ei Venäjältä maksettu vanhuuseläke vaikuta työttömyysetuuden määrään muutoin kuin tarveharkinnan tulona. Muut TTL 4 luvun 7 :n mukaiset etuudet otetaan Suomen työttömyysturvaetuuksia vähentävinä huomioon myös silloin, kun vastaavaa etuutta maksetaan toisesta EU/ ETA-maasta tai Sveitsistä. Siten esimerkiksi Ruotsin maksama työkyvyttömyyseläke huomioidaan sekä täyden, että osittaisen työkyvyttömyyden perusteella myönnettynä. (TTL 1290/ luku 7 ) Toisen EU-maan tai muun sopimusmaan tai sitä ennen, mutta kyseisen maan EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen, myöntämä vanhuuseläke katsotaan aina vähentäväksi etuudeksi riippumatta siitä, onko se perustunut täysiin vai vajaisiin palvelusvuosiin. Jos EU-maan tai muun sopimusmaan myöntämä vanhuuseläke on myönnetty tai sen jälkeen ja kyseinen maa on ollut jo tällöin sopimusmaa, vanhuuseläke on aina työttömyysetuuden estävä etuus. EU-maan tai muun sopimusmaan myöntämä varhennuttu vanhuuseläke ja yksilöllinen varhaiseläke ovat estäviä etuuksia riippumatta siitä, onko eläke myönnetty ennen vai jälkeen Vanhuuseläkkeet, jotka toinen EU-maa on myöntänyt ennen EU-jäsenyytensä alkua, ovat tarveharkintatuloa työmarkkinatuessa, mutta eivät estäviä tai vähentäviä etuuksia. 156

157 Etuoikeutetut etuudet Jos etuutta ei TTL:n mukaan vähennetä työttömyysetuudesta, ei vähennetä myöskään vastaavaa toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä etuutta. Hakeminen Hakeminen Peruspäivärahaa haetaan Kelan lomakkeella TT1 tai sähköisesti asiointipalvelussa. Hakemukseen on liitettävä selvitys: työssäoloehdon täyttymisestä; työttömyysaikaisista ansiotuloista; ja lapsikorotukseen oikeuttavista lapsista, jos oikeus lapsikorotukseen ei selviä Kelan tietokannasta. Jos henkilö jättää toimittamatta sellaisen työsuhdetta koskevan selvityksen, jolla saattaa olla vaikutusta hänen etuusoikeuteensa tai sen alkamisajankohtaan, hänen työttömyysetuushakemuksensa hylätään kyseisellä perusteella. (TTL 1290/ luku 2 ) Esimerkki 1 A ei toimita selvitystä työttömyyttä edeltäneestä työsuhteesta. Kelan tulee voida selvittää mm. se, onko henkilölle maksettu työttömyyttä edeltäneen työsuhteen päätyessä jaksotettavaa lomakorvausta tai taloudellista etuutta. Koska selvitys viimeisimmästä työsuhteesta on etuusoikeuden alkamisajankohdan määrittämiseksi välttämätön tieto, hakemus hylätään, eikä hakijalle siis myönnetä sen enempää peruspäivärahaa kuin työmarkkinatukeakaan. Jos henkilö jättää toimittamatta selvityksen sellaisesta työsuhteesta, joka mahdollisesti luettaisiin työssäoloehtoon, mutta jolla ei voida olettaa olevan merkitystä itse työttömyysetuusoikeuden kannalta, hakemusta ei hylätä, vaan se ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. Jos työssäoloehto täyttyy sellaisen työsuhteen perusteella, joista selvitys on esitetty, myönnetään peruspäiväraha. Jos työssäoloehto ei selvitetyn työsuhteen perusteella täyty tai jos selvitystä työsuhteista ei ole esitetty lainkaan, myönnetään työmarkkinatuki. Esimerkki 2 B ei ole toimittanut selvitystä työsuhteesta, joka on päättynyt vuotta ennen työttömyyden alkamista. Koska ei voida olettaa, että vuosi sitten päättyneellä työsuhteella olisi enää vaikutusta henkilön työttömyysetuusoikeuteen esim. jaksotuksen takia, hakemus ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. B ei täytä työssäoloehtoa, joten hänelle myönnetään työmarkkinatuki. Hakija voi peruuttaa hakemuksensa, jos etuutta ei ole vielä ehditty maksaa. Peruttaminen voi tapahtua joko kirjallisesti tai suullisesti. Vireilletulo

158 Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Katso käytössä ja tulossa olevat asiointipalvelut (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Verkkoasiointi Kelassa > Tulevat palvelut). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. 158

159 Suullisesti Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenottotyö siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea

160 Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai 160

161 varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta 161

162 Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. 162

163 Kuolinpesä Kuolinpesä Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä työttömyysetuutta voidaan joutua hakemaan kuolemaa edeltävältä ajalta kuolinpesän nimissä. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (perintökaari 18 luku 1 ). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja. Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, edustaa hän yksin kuolinpesää. Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas. Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole, perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta. Hakuaika Hakuaika Peruspäivärahaa ei ilman erityisen painavaa syytä makseta takautuvasti pidemmältä, kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa. Jos ansiopäivärahaa koskeva hakemus on hylätty, peruspäivärahaa koskevan hakemuksen katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, jona ansiopäivärahahakemus on saapunut työttömyyskassaan edellyttäen, että peruspäivärahaa on haettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon ansiopäivärahan hylkäämisestä. Kolmen kuukauden hakuaika koskee sekä varsinaista hakemuslomaketta (TT1), että työttömyysaikaa koskevaa ilmoituslomaketta (TT2). Se, onko asiassa erityisen painavaa syytä, on ratkaistava jokaisessa tapauksessa erikseen. Painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi sellaista hakijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa seikkaa, joka estää hakemuksen toimittamisen määräajassa. Tällainen syy voi olla esimerkiksi äkillinen ja vakava sairaus. Painavana syynä on pidetty myös TE-toimiston tai etuuden maksajan antamaa virheellistä tietoa työttömyysetuuden hakemisesta. Tällöin tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että neuvonta 163

164 tosiasiallisesti on ollut virheellistä ja että hakemuksen myöhästyminen on johtunut juuri virheellisestä neuvonnasta. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei esimerkiksi tietämättömyys työttömyysetuuden hakemiselle säädetystä määräajasta tai unohdus ole erityisen painava syy. Myöskään työvoimapoliittisen lausunnon viivästymisen tai palkkatodistuksen, työkyvyttömyyseläkepäätöksen tai kurssitodistuksen odottamisen ei ole katsottu olleen erityisen painava syy etuuden takautuvalla myöntämiselle. Hakemus tulee vireille, vaikka selvitystä näistä seikoista ei toimitettaisikaan hakemuksen yhteydessä. Kyseiset selvitykset on mahdollista toimittaa Kelalle myös jälkikäteen. Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen ja oikeassa ajassa (HL 434/ ). Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta, joten postin kulussa tapahtuneet häiriöt eivät ole erityisen painava syy etuuden takautuvalle myöntämiselle. Erityisen painavana syynä ei voida pitää myöskään sitä, että hakemus on ensin toimitettu väärälle taholle. Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse etuuskäsittelyssä. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > 164

165 Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ OIWAssa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Asiakasta tavoitellaan puhelimitse virka-aikana klo Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit). Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi viesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä hän itse ota yhteyttä Kelaan saman vuorokauden sisällä, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Vaativissa etuusasioissa voi olla järkevää tavoitella asiakasta puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Mikäli asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Jos asiakas tiedustelee puuttuvista lisäselvityksistä verkon kautta suojattua yhteyttä käyttäen, voidaan viestiin vastata, ja kertoa puuttuvista selvityksistä. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja 165

166 liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se OIWAn yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) Lisäselvitykset Lisäselvitykset peruspäivärahassa Hakija on etuutta hakiessaan velvollinen ilmoittamaan Kelalle peruspäivärahan myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Voit käyttää lisäselvityspyyntökirjeitä pyytäessäsi asiakasta täydentämään puutteellista hakemuslomaketta. 166

167 Lisäselvitysten pyytäminen: Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä. Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan, että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön. Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle, että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19). Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle. Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä edellyttävästä asiasta. Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan. Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon. Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja, joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki antaa luvan pyytää. Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. Jos hakija ei toimita lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä. Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut. Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen Työttömyysetuutta on haettava kirjallisesti (TTL 11 luvun 1 ). Jos asiakkaan täyttämästä hakemuslomakkeesta tai työttömyysajan ilmoituksesta kuitenkin puuttuu yksittäisiä päiviä, asiakas voi tietyin edellytyksin ilmoittaa puuttuvat päivät myös suullisesti. Jos et voi antaa asiakkaalle päätöstä, koska asiakas ei ole hakemuksessaan ilmoittanut tarpeeksi päiviä omavastuuajan asettamiseksi, voit soittaa asiakkaalle ja hän voi ilmoittaa puuttuvat päivät suullisesti. Tällöin voit antaa omavastuuajasta päätöksen heti ilmoituksen saatuasi. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan yleensä 20 päivän maksuerissä siten, että ensimmäinen maksuerä kuitenkin on 10 päivää. Jos asiakas on ilmoittanut TT1- tai TT2-lomakkeessa vajaan maksuerän, voit ottaa ilmoituksen puuttuvista päivistä vastaan puhelimitse. Näin voit laittaa maksuerän viipymättä maksuun. 167

168 Voit pyytää asiakasta täydentämään maksupäiviä suullisesti harkintasi mukaan, kuitenkin yleensä enintään viikon ajalta. Suullinen ilmoitus voi luonnollisesti koskea vain takautuvaa aikaa. Voit hyväksyä suullisen ilmoituksen työttömyyspäivistä vain silloin, kun asiakas on ollut suullisesti ilmoittamansa ajan kokonaan työtön tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos asiakas kertoo olleensa näinä päivinä esim. osa-aikatyössä, pyydä häntä toimittamaan työttömyysajan ilmoitus puuttuvista päivistä kirjallisena. Lähetä asiakkaalle tällöin puuttuvilta päiviltä TT2-lomake. Asiakas ei kuitenkaan koskaan voi ilmoittaa koko maksuerää suullisesti. Jos muutenkin katsot tilanteessa tarkoituksenmukaisemmaksi pyytää puuttuvat päivät kirjallisena, ei tähän ole estettä. Dokumentoi asiakkaan suullinen ilmoitus huolellisesti: kirjaa OIWAssa yhteydenotto ja liitä se ko. työhön. Kirjoita OIWAn tietoihin puhelun ajankohta ja osallistujat sekä mitkä päivät asiakas ilmoitti suullisesti olleensa työtön. Huolellinen dokumentointi on erityisen tärkeää mahdollisten väärinkäytösten takia. Jos et tavoita asiakasta puhelimitse, lähetä asiakkaalle TT2-lomake ja kirje, jossa pyydät asiakasta toimittamaan puuttuvat päivät. Dokumentoi soittoyritys OIWAssa työn kommenttiin. Soittoyrityksestä ei tarvitse luoda OIWAssa yhteydenottoa. Soittoyrityksen huolellinen dokumentointi on tärkeää: asiakkaan mahdollisesti soittaessa takaisin Kelaan, asia voidaan vaivattomasti hoitaa puhelinpalvelussa. Hakumenettely EU/ETA-työnhaun aikana Hakumenettely EU/ETA-työnhaun aikana EU/ETA-työnhaun aikainen hakumenettely on kuvattu edellä kohdassa (Työnhaku EU-maasta) Määrä Määrä Peruspäiväraha on työttömyyttä edeltäneisiin ansioihin perustumaton kiinteämääräinen etuus, jonka määrää korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksin korotusta vastaavasti. Peruspäiväraha Peruspäiväraha Peruspäivärahan täysi määrä vuonna 2014 on 32,66 euroa päivässä (32,46 euroa päivässä vuonna 2013 ja 31,36 euroa vuonna 2012). Pienin maksettava peruspäiväraha on 0,76 euroa päivässä (0,75 euroa vuonna 2013). 168

169 Lapsikorotukset Lapsikorotukset Lapsikorotuksen määrät vuonna 2014 ovat: yhdestä lapsesta 5,27 euroa päivässä (5,24 euroa vuonna 2013 ja 5,06 euroa vuonna 2012) kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa päivässä (7,69 vuonna 2013 ja 7,43 euroa vuonna 2012) kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä (9,92 euroa vuonna 2013 ja 9,58 euroa vuonna 2012). Korotusosa Korotusosa Korotusosan määrä vuonna 2014 on 4,78 euroa päivässä (4,75 euroa päivässä vuonna 2013 ja 4,59 euroa päivässä vuonna 2012). Muutosturvalisä Muutosturvalisä Muutosturvalisän määrä vuonna 2012 on 4,75 euroa päivässä (4,59 euroa päivässä vuonna 2012 ja 4,42 euroa vuonna 2011). Kulukorvaus Kulukorvaus Kulukorvauksen (ja ylläpitokorvauksen) määrä on 9 euroa päivässä. Korotettu kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Korotetun kulukorvauksen (ja korotetun ylläpitokorvauksen) määrä on 18 euroa päivässä. 169

170 Ulkomaan kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Ulkomaan kulukorvauksen (ja ulkomaan ylläpitokorvauksen) määrä on 50 % siitä päivärahasta, joka maksetaan valtion virkamiehelle kyseisessä maassa tehdyn virkamatkan matkakustannusten korvauksena. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämän koulutuksen ajalta maksettava kulukorvaus (ja ylläpitokorvaus) on 16,82 euroa päivässä. Määräytymisperusteet Määräytymisperusteet Täysimääräistä pienemmän peruspäivärahan suuruus määräytyy etuudesta vähennettävien sosiaalietuuksien ja etuuden määrässä huomioon otettavien ansiotulojen perusteella. Vähennettävät sosiaalietuudet Vähennettävät sosiaalietuudet Jos työnhakija saa samanaikaisesti työttömyysetuutta ja vähentävää sosiaalietuutta työttömyysetuuden määrää alennetaan sosiaalietuuden määrällä. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Jos työnhakija tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon tukea, työttömyysetuuden määrää alennetaan lasten kotihoidon tuen määrällä. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä, vähennys tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta. Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu Työttömyysetuutta voidaan maksaa myös osittain työttömälle henkilölle. Koska työttömyydestä aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat tällöin pienemmät, kuin kokonaan työttömällä henkilöllä, työttömyysetuus maksetaan alennettuna. Palkka- tai muilla ansiotuloilla alennettua työttömyysetuutta kutsutaan sovitelluksi työttömyysetuudeksi. Soviteltua työttömyysetuutta saadakseen henkilön tulee täyttää TTL 2 luvussa säädetyt työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset ja TTL 3 luvussa säädetyt etuuden yleiset saamisen edellytykset. Lisäksi hänen tulee täyttää TTL 4 luvussa säädetyt 170

171 soviteltua työttömyysetuutta koskevat edellytykset. (TTL 1290/ luku) (TTL 1290/ luku) (TTL 1290/ luku) Sovitteluperusteet Sovitteluperusteet TTL:ssa on lueteltu ne tilanteet, joissa soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa. Luettelo on tyhjentävä. (TTL 1290/ luku 1 ) Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus työnhakijalla, joka tekee osa-aikaista työtä; jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai - oloihinsa; joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai jolla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. (TTL 1290/ luku 6 ) Harkittaessa työttömyysetuuden sovittelua tulee aina ensin tarkistaa, onko sovitteluperuste olemassa. Jos sovitteluperustetta ei ole, työttömyysetuutta ei sovitella, vaikka henkilö saisi tuloa työttömyysajalta. Myös palkkatuetussa työssä olevalla henkilöllä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jos kyseessä on osa-aikatyö. Palkkatukityötä voidaan rahoittaa työllisyysmäärärahoista, työmarkkinatuki-määrärahoista tai ESR-määrärahoista. Työttömyysetuutta maksetaan soviteltuna lukien, vaikka työnhakija on palkattu osa-aikatyöhön tuella, jota rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista. TTL 7 luvun 1 :n 2 momentti on voimassa saakka, johon asti henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen (so. työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen) siltä ajalta, jolta hänen työnantajalleen maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea tai muuta työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettua palkkatukea. Henkilöllä ei näissä tilanteissa ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen niin kauan kuin työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettu tukityö jatkuu, vaikka kyseinen työ olisikin osa-aikatyötä. Kela saa tiedon korkeimman korotetun palkkatuen tai muun työmarkkinatukimäärärahoista rahoitetun palkkatuen maksamisesta työvoimapoliittisesta lausunnosta asti voimassa olleen lain mukaan, jos palkkatuki maksetaan työmarkkinatukimäärärahojen sijasta ESR-määrärahoista tai työllisyysmäärärahoista, voidaan sovitel tua työttömyysetuutta maksaa edellyttäen, että työttömyysetuuden saamisen muut edellytykset täyt tyvät. Soviteltua työttömyysetuutta voidaan tällöin maksaa myös siinä tilanteessa, että ESR-rahoitteinen palkkatuki on korkeinta korotettua palkkatukea. Asian tutkiminen kuuluu maksajan toimivaltaan. Työ- ja elinkeinotoimisto merkitsee työvoimapoliittisen lausunnon tai tiedotteen perusteluihin, mikäli kyseessä on ESR-määrärahoista rahoitettu palkkatuki voimaan tulleen työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen myötä ne työntekijät, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä viikossa, eivät ole sovittelun piirissä, vaan heille maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä täysi työttömyysetuus voimaan tulevalla lailla puolestaan säädetään pysyvästi siitä, että lyhennetyltä 171

172 työviikolta maksettavaa työttömyysetuutta ei sovitella. Uuden TTL 4 luvun 1 a :n mukaan, jos koko-aikatyötä tehneen henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen, lomautukseen rinnastettavan syyn, sääesteen tai muiden henkilöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, työttömyysetuus maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa. Työttömyysetuuden maksamisesta lyhennetyltä työviikolta kerrotaan lisää kappaleessa "Viikoittaisen työajan lyhentäminen" Esimerkki 1 A on omaishoitaja ja saa tuloa osa-aikaisesta omaishoitotyöstään. Osa-aikaisesta työstä saatu tulo sovitellaan vain, jos kyse on työsuhteessa tehdystä työstä. Koska omaishoitaja ei ole työsuhteessa, vaan tekee työtä toimeksiantosopimuksen perusteella, omaishoidosta saatua tuloa ei sovitella. Omaishoidosta saatua tuloa ei sovitella myöskään yritystoimintaa vastaavan oman työn tulona, koska omaishoitotyötä ei tehdä ansaintatarkoituksessa. A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Esimerkki 2 B on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä 10 %. Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole ansaittu TTL 1 luvun 6 :n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Jos B:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai suurempi, hän olisi täyttänyt 6 :n yrittäjämääritelmän ja osinkotulo olisi soviteltu. Osa-aikatyö Osa-aikatyö Osa-aikatyötä tekevällä henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Osaaikatyöllä tarkoitetaan työtä: joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja jossa työaika on enintään 80 % ( asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos viikoittainen työaika on enintään 80 % ( asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä on osa-aikatyö. Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % ( asti 75 %) kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka työaika välillä ylittäisikin työaikarajan. Esimerkki 1 C tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Joinakin viikkoina C:n työaika ylittää 80 %. Ajoittaisesta työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan TTL 172

173 4 luvun 1 :n 1 kohdan perusteella, edellyttäen, että työaikaraja ei ylity. (TTL 1290/ luku 3 ) Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa työosuuskunnassa työskentelevälle henkilöille vain tilanteissa, joissa osuuskunta itse harjoittaa liiketoimintaa ja tarjoaa omissa nimissään oman alansa palveluita. Osuuskunta vastaanottaa tilaukset ja työt sekä ohjaa työt omien osakkaiden tai palkkaamiensa työntekijöiden tehtäväksi. Työn tulee olla työsuhteessa tehtävää työtä, jolloin työnantajalla pitää olla mahdollisuus valvoa työaikaa. Työaika ei saa ylittää 80 % kokoaikatyön työajasta. Jos osuuskunta ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta, ei työntekijän ja osuuskunnan välille synny työsuhdetta eikä kyse ole työntekijänä tehdystä työstä. Tällöin soviteltua työttömyysetuutta ei ole perusteita maksaa palkansaajana tehdyn työn perusteella. Sen sijaan sovittelu voi tulla kyseeseen henkilön sivutoimisena yrittäjänä tai omaa työtä tekemän työn perusteella. Kun asiakkaan toimittamista palkkalaskelmista on pääteltävissä, että kyseessä on osuuskunnan tai muun laskuttajan suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta, pyydetään TE-toimistosta lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana, sivutoimisena yrittäjänä vai omana työnä tehdystä työstä). Jos TE-toimiston antaman lausunnon perusteella työ tehdään palkansaajana, asiakasta pyydetään toimittamaan työsopimus ja selvitys tehdyistä työtunneista ja selvitys työnantajan eli työn teettäjän mahdollisuudesta työajan seurantaan. Osa-aikatyönä pidetään paitsi alun perin osa-aikaiseksi sovittua työtä, niin myös työtä, jonka työnantaja on työsopimuslain perusteella yksipuolisesti ja pysyvästi osa-aikaistanut. Jos kyse on määräaikaisesta osa-aikaistamisesta, oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen perustuu työajan lyhentämiseen lomautuksella. (TTL 1290/ luku 1 2 kohta) Jos työsuhteen osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteeseen tai työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen, kyse ei ole osa-aikatyöstä. Oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ei tällöin ole. (TTL 1290/ luku 1 1 kohta) Esimerkki 2 A on kokoaikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen. A jää alkaen osittaiselle hoitovapaalle. Hoitovapaan aikana hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Koska kyse on A:n aloitteesta tapahtuneesta työajan lyhentämisestä, hänellä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen hoitovapaan johdosta alennetun työajan perusteella. Osittaisella hoitovapaalla olevalle henkilölle saattaa kuitenkin syntyä oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen sillä perusteella, että työnantaja osa-aikaistaa hänen työsuhteensa hoitovapaan aikana. Oikeuden syntyminen edellyttää, että osa-aikaistaminen lyhentää osittaisen hoitovapaan johdosta jo lyhennettyä työaikaa. Esimerkki 3 A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja osa-aikaistaa A:n työsuhteen 25 tuntiin viikossa. Koska osa-aikaistaminen alentaa A:n hoitovapaan johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n osa-aikaistetun työsuhteen työaika 25 tuntia on enintään 80 % hänen kokoaikaisesta työajastaan 36 tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen TTL 4 luvun 1 :n 1 kohdan perusteella. 173

174 Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide Työtaistelutoimenpide Henkilöllä, jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautusta. Jotta soviteltua etuutta voidaan maksaa lomautuksen ajalta, lomautuksen on siis perustuttava tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Sen sijaan ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä työnantajan yksipuolisesti tekemä lomautus vai lomautus, joka perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. (TTL 1290/ luku 5 6 kohta) Koska Kelan mahdollisuudet lomautuksen perusteiden tutkimiseen ovat rajalliset, tulee soviteltu työttömyysetuus evätä lomautustapauksissa ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, ettei kyseessä ole taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuva lomautus. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa sitovan lausunnon lomautukseen rinnastettavan syyn olemassaolosta. Työajan lyheneminen Työttömyysturvajärjestelmä tuntee kolme erilaista lomautustapaa: kokoaikainen lomautus, lomautus viikoittaista työaikaa lyhentämällä ja lomautus päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Lomautustilanteissa soviteltua työttömyysetuutta maksetaan vain silloin, kun kyse on lomautuksella toteutetusta päivittäisen työajan lyhentämisestä. Jos henkilö lomautetaan kokonaan, hänen oikeutensa työttömyysetuuteen määräytyy samoin perustein kuin kokonaan työttömällä ja hänelle maksetaan täyttä työttömyysetuutta lomautusajalta. Jos henkilön viikoittaista työaikaa lyhennetään yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, etuus maksetaan lomautuspäiviltä täytenä ilman sovittelua. Lue lisää työttömyysetuuden maksamisesta lyhennetyltä työviikolta kappaleesta "Viikoittaisen työajan lyhentäminen"). Kokoaikaisena lomautuksena pidetään yhdenjaksoisesti vähintään yhden kalenteriviikon kestävää lomautusta. Kalenteriviikkona pidetään aikaa maanantaista perjantaihin. Jos alalla tehdään yleisesti työtä ja/tai maksetaan palkkaa myös viikonloppuisin, kalenteriviikolla tarkoitetaan aikaa maanantaista sunnuntaihin. Esimerkki 1 174

175 A lomautetaan maanantaista seuraavan viikon tiistaihin. Koska lomautus kestää yhdenjaksoisesti vähintään kalenteriviikon, kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta ja A:lle maksetaan lomautuksen ajalta täyttä työttömyysetuutta. Esimerkki 2 C lomautetaan ns. vuoroviikkolomautuksella. Hän on joka toinen viikko lomautettu ja joka toinen viikko kokoaikatyössä. Koska lomautusjaksot kestävät yhdenjaksoisesti kalenteriviikon, kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta. Lomautusviikkojen ajalta C:lle maksetaan täyttä työttömyysetuutta. Työviikkojen ajalta oikeus etuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella (ei työtön). (TTL 1290/ luku 1 ) Esimerkki 3 Ravintola-alalla työskentelevä D lomautetaan maanantaista perjantaihin. Hän tekee työtä kyseisen viikon lauantaina. Koska ravintola-alalla työtä tehdään yleisesti myös viikonloppuisin, kalenteriviikolla tarkoitetaan D:n tapauksessa aikaa maanantaista sunnuntaihin. Kyse ei ole kokoaikaisesta lomautuksesta, vaan viikoittaisen työajan lyhentämisestä. Myös osittaisella hoitovapaalla olevan henkilön työaikaa voidaan lyhentää lomautuksella. Tällöin oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen syntyy, jos lomautus lyhentää osittaisen hoitovapaan johdosta jo lyhennettyä työaikaa. Esimerkki 4 A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja lyhentää A:n työaikaa lomautuksella 25 tuntiin viikossa. Koska lomautus alentaa A:n hoitovapaan johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n lomautuksella alennettu työaika 25 tuntia on enintään 75 % hänen kokoaikaisesta työajastaan 36 tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta TTL 4 luvun 1 :n 2 kohdan perusteella. Työtaistelutoimenpide Henkilöllä, jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Sovitteluperuste (TTL 4 luvun 1 1, 2, 3 tai 4 kohta) määräytyy sen mukaan, mitä työtä hän oman työnsä keskeytysaikana tekee (osa-aikatyö, satunnainen kokoaikatyö, yritystoiminta). Jos henkilön työnteko on estynyt työtaistelutoimenpiteen takia yhdeksi tai useammaksi kokonaiseksi päiväksi viikossa, ei etuutta sovitella, vaan työttömyyspäiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus. Lue lisää kappaleesta Viikoittaisen työajan lyhentäminen. Esimerkki 5 A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen vuoksi. A ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee samaa työtä, kuin lakossa olevat työntekijät. Lakolla voidaan katsoa pyrittävän vaikuttamaan myös A:n työehtoihin ja -oloihin. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta. 175

176 Viikoittaisen työajan lyhentäminen Viikoittaisen työajan lyhentäminen Lyhennetty työviikko ja sovittelu Sovittelujakso alkaa viimeistään Sovittelujakso alkaa tai sen jälkeen Työttömyysturvalakia muutettiin voimaan tulleella lainmuutoksella väliaikaisesti siten, että niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a ). Niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole lomautettu, hänellä ei ole oikeutta etuuteen. Väliaikainen lainmuutos on voimassa asti voimaan tulleella lainmuutoksella lyhennettyä työviikkoa koskeva sääntely on säädetty pysyväksi. Uuden TTL 4 luvun 1 a :n mukaan, jos kokoaikatyötä tehneen työnhakijan viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen, lomautukseen rinnastettavan syyn tai muiden henkilöiden työtaistelutoimenpiteen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa tai jos työajan lyhentyminen johtuu sääesteestä, työttömyysetuutta ei sovitella. Työttömyysetuus maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä täytenä eli ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa. Mahdolliset vähentävät sosiaalietuudet tai tarveharkinnan / vanhempien tulot voivat kuitenkin vähentää lomautuspäiviltä maksettavan työttömyysetuuden määrää.täysiltä työpäiviltä työttömyysetuutta ei makseta ollenkaan. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen työtaistelutoimenpiteen ajalta on vain silloin, kun työtaistelutoimenpiteellä ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa. Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- tai metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu yksinomaan ja välittömästi pakkasesta. (TTL 1290/ luku 5 12 kohta) Jos työnteko estyy pakkasen johdosta muulla kuin rakennus- tai metsäalalla tai se estyy muiden luonnonolosuhteiden johdosta, työnteon estymistä pidetään viikoittaisen työajan lyhentämisenä lomautuksella. Sääesteen takia työnteosta estyneistä henkilöistä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa, vaan heihin sovelletaan ryhmälomautettuja henkilöitä koskevaa menettelyä. Etuuden maksaminen lyhennetyltä työviikolta edellyttää, että henkilön palkkaa on alennettu työajan lyhentämistä vastaavasti. Työttömyysetuutta ei makseta myöskään silloin, jos työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa lyhennysajalta, vaikkei tämä sitä maksa. 176

177 Esimerkki 1 Lisäksi edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle lyhennetyltä työviikolta on se, ettei työntekijän työaika kalenteriviikon tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Lyhennettyä työviikkoa koskevaa sääntelyä sovelletaan vain, kun kyse on kokoaikatyötä tekevästä henkilöstä. Jos henkilö on lomautettu osa-aikatyöstä, häneen sovelletaan sovittelua koskevia säännöksiä. Kokoaikatyötä tekevä A on lomautettu viikoittaista työaikaa lyhentämällä siten, että hän on töissä aina maanantaista keskiviikkoon ja lomautettuna torstain ja perjantain. A:n viikoittainen työaika ei ylitä 80 % alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta. Työttömyysetuutta ei sovitella, vaan A:lle maksetaan työttömyysetuus torstailta ja perjantailta täytenä. Työpäiviltä maanantaista keskiviikkoon A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Esimerkki 2 B tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. B lomautetaan osa-aikatyöstä siten, että hän on lomautettuna maanantait ja tiistait ja töissä keskiviikosta perjantaihin 4 tuntia päivässä. Koska osa-aikatyöstä lomautettuihin henkilöihin ei sovelleta TTL 4 luvun 1 a :ää, maksetaan työttömyysetuus soviteltuna koko ajalta. Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa muuteta laskennalliseksi. Esimerkki 3 C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantaina. Lomautus alkaa maanantaina Sovittelujaksona on neljä kalenteriviikkoa. Ensimmäisen viikon C on kokonaan lomautettu. Omavastuuaika on maanantai tiistai Keskiviikolta, torstailta tai perjantailta etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu. Kokonaan lomautetulta viikolta etuus maksetaan täytenä. Neljänneltä viikolta etuus maksetaan täytenä maanantailta ja tiistailta Keskiviikolta, torstailta tai perjantailta etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu. Lyhennetty työviikko ja sovittelu Jos henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty voimaan tulevan TTL 4 luvun 1 a :n tai asti voimassa olevan TTL 4 luvun 4 a :n johdosta, ei työttömyysetuutta sovitella. Lyhennetyllä työviikolla oleva henkilö voi kuitenkin tulla sovittelun piiriin, jos hänellä on samaan aikaan tuloa osa-aikatyöstä, satunnaisesta työstä taikka yritystoiminnasta tai 177

178 Esimerkki 1 omasta työstä. Ratkaisutyössä sovellettava ohjeistus riippuu siitä, milloin sovittelujakso alkaa. Sovittelujakso alkaa viimeistään Jos sovittelujakso alkaa tai sitä aikaisemmin, sovelletaan aiempaa ohjeistusta. Käytettäväksi tulee erityinen sovittelujakso, koska niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole lomautettu, hänellä ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus. Niiltä lomautuspäiviltä, joina henkilöllä on tuloa osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta työstä tai joina hän on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, maksetaan soviteltu etuus. Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta työstä saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä saatua tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa palkassa, koska nämä päivät eivät kuulu erityiselle sovittelujaksolle eikä henkilöllä ole oikeutta etuuteen näiltä päiviltä. Päiväpalkan jakajaan otetaan mukaan sekä ne päivät, joina henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta että ne päivät, joina henkilöllä on soviteltavaa tuloa. A on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait ja perjantait. A ottaa perjantaipäiviksi seitsemän tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla sovellettava kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Sovittelujakso on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla Kun sovittelujakso alkaa viimeistään , on sovittelun työaikaraja 75 %. A:n työaika kullakin kalenteriviikolla (8 h + 8 h + 8 h + 7 h = 31 h) ylittää 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, joten soviteltua työttömyysetuutta ei voida maksaa. A:n työaika ei kuitenkaan millään kalenteriviikolla ylitä 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, joten maanantaipäiviltä A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus. Esimerkki 2 B on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait ja perjantait. B ottaa perjantaipäiviksi neljä tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla sovellettava kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Sovittelujakso on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla Kun sovittelujakso alkaa viimeistään , on sovittelun työaikaraja 75 %. B:n työaika kullakin kalenteriviikolla (8 h + 8 h + 8 h + 4 h = 28 h) on alle 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Käytetään erityistä sovittelujaksoa. Täysiltä työpäiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja torstailta B:lla ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä eli maanantailta etuus maksetaan täytenä. Perjantaipäiviltä etuus maksetaan soviteltuna. Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon perjantaipäivien osa-aikatyöstä saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja torstailta saatua tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa palkassa. Päiväpalkan jakajaan otetaan mukaan sekä maanantait, joina henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta että perjantait, joina henkilölle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. 178

179 Esimerkki 3 Tulee muistaa, että työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi kalenteriviikossa olla yhteensä enintään viisi. (TTL 3 luku 2 ) C on lomautettu maanantaista tiistaihin ja taas torstaista perjantaihin. Keskiviikkona hän ei ole lomautettu. C tekee satunnaisen keikkatyön lauantaina ja sunnuntaina, joten hän tulee sovittelun piiriin. C:lle maksetaan täysi työttömyysetuus kahdelta päivältä ja soviteltu etuus kahdelta päivältä. Yhdeltä päivältä etuutta ei makseta lainkaan, koska hän ei ole tällöin lomautettu. Sovittelujakso alkaa tai sen jälkeen Jos sovittelujakso alkaa tai sen jälkeen, sovelletaan uutta ohjeistusta. Jos työnhakija saa lyhennetyllä työviikolla tuloa myös osa-aikatyöstä tai alle kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä tai jos hänellä on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä, hänelle maksetaan tällaiselta kalenteriviikolta soviteltua työttömyysetuutta. Jos henkilöllä on sovittelujaksolla yhdellä tai useammalla kalenteriviikolla täysin lomautettujen päivien lisäksi joku sovitteluperuste ja muilla viikoilla ainoastaan täysiä lomautuspäiviä, hän on sovitteluperusteen sisältävien viikkojen osalta sovittelun piirissä. Muiden viikkojen osalta etuus maksetaan lomautuspäiviltä ilman sovittelua eikä täysiltä työpäiviltä makseta etuutta ollenkaan. Jos sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson kaikilla kalenteriviikoilla, maksetaan etuus soviteltuna koko sovittelujaksolta. Sovitteluperusteen sisältävien kalenteriviikkojen osalta käytetään erityistä sovittelujaksoa, työtulo muunnetaan laskennalliseksi ja kyseisiltä viikoilta maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. Sovitellun etuuden määrässä otetaan huomioon myös soviteltavan kalenteriviikon täysiltä työpäiviltä saatu tulo. Erityinen sovittelujakso on tällöin sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Tavanomaista neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksoa lyhennetäänsitensillä ajalla, jona henkilö ei ole sovittelun piirissä eli ajalla jona hänellä on oikeus täyteen työttömyysetuuteen tai jona hänellä ei ole etuusoikeutta. Seuraavissa esimerkeissä oletuksena on, ettei työaika kalenteriviikon tarkastelujaksolla ylitä 80 % alalla sovellettavasti enimmäistyöajasta. Esimerkki 1 A lomautetaan alkaen siten, että hän on lomautettu maanantaista keskiviikkoon ja töissä torstain ja perjantain. Sovittelujaksona käytetään neljää kalenteriviikkoa. Neljännelle lomautusviikolle A ottaa keikkatyön tiistain lomautuspäivälle. Omavastuuaika on maanantaista 2.1. maanantaihin Tiistailta ja keskiviikolta etuus maksetaan täytenä. Neljännen lomautusviikon A on sovittelun piirissä. Erityinen sovittelujakso muodostetaan ajasta maanantai sunnuntai Palkassa otetaan huomioon sekä kokoaikatyöstä torstailta ja perjantailta maksettava palkka että tiistain keikkatyöstä maksettava palkka. Palkka muunnetaan laskennalliseksi jakamalla neljänneltä viikolta ansaittu palkka laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla se luvulla 21,5. Esimerkki 2 179

180 A:n lomautus jatkuu. Sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin A jatkaa keikkatöiden tekemistä siten, että hän tekee keikan keskiviikkona 1.2., maanantaina ja tiistaina Viikot ja A on sovittelun piirissä. Käytetään erityistä sovittelujaksoa, joka muodostetaan em. ajoista. Palkkana otetaan huomioon kaikki kyseisiltä kalenteriviikoilta ansaittu palkka, sekä täysiltä työpäiviltä saatu tulo että keikkatyöstä saatu tulo. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5. Viikot ja A on uuden 1 a :n piirissä. A:lle maksetaan täysi etuus lomautuspäiviltä maanantaista keskiviikkoon. Torstailta ja perjantailta etuutta ei makseta, koska A ei näinä päivinä ole lomautettu. Esimerkki 3 B on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon B on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. B ottaa tiistai-päiville keikkatyön. Koska sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson jokaisella kalenteriviikolla, ei TTL 4 luvun 1 a :ää sovelleta lainkaan. Etuus maksetaan soviteltuna koko sovittelujakson ajalta. Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä palkkaa muuteta laskennalliseksi. Esimerkki 4 C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin C ottaa lomautuspäiville keikkatyön. Sovittelujakso on Viikon C on kokonaan lomautettu. Viikolla C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin. Lisäksi C tekee keikkatyön tiistaina 7.2. Viikon C on jälleen kokonaan lomautettu. Viikolla C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin. Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta Koska C:llä on soviteltavaa tuloa viikolla , on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä. Kokonaan lomautetulta viikolta ja maanantailta ja tiistailta etuus maksetaan täytenä. Työpäiviltä etuutta ei makseta, koska G ei ole lomautettu. Kalenteriviikosta muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana otetaan huomioon sekä kalenteriviikolla tehdystä keikkatyöstä että kalenteriviikolla tehdystä kokoaikatyöstä maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla luvulla 21,5. 180

181 Esimerkki 5 D on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon D on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin D tekee lisäksi keikkatöitä. Sovittelujakso on Viikon D on kokonaan lomautettu. Viikolla D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin. Lisäksi D tekee keikkatyön lauantaina Viikon D on jälleen kokonaan lomautettu, mutta hän tekee keikkatyötä lauantaina ja sunnuntaina Viikolla D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin. Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta Koska D:llä on soviteltavaa tuloa viikolla , on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä. Myös viikko sovitellaan, koska D:lla on tuloa keikkatöistä. Maanantailta ja tiistailta etuus maksetaan täytenä. Työpäiviltä etuutta ei makseta, koska D ei ole lomautettu. Kalenteriviikoista muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana otetaan huomioon ko. aikana tehdystä keikkatyöstä ja kokoaikatyöstä maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5. Satunnainen kokoaikatyö Satunnainen kokoaikatyö Työn satunnaisuus Yksi vai useampi kokoaikatyö Satunnaista kokoaikatyötä tekevä henkilö on oikeutettu soviteltuun työttömyysetuuteen. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä: joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja jossa työaika ylittää 80 % ( asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/ luku 5 4 kohta) Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % ( asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä on kokoaikatyö. Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % ( asti 75 %) kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka työaika välillä ylittäisikin työaikarajan: Esimerkki 1 A tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Kolmena 181

182 peräkkäisenä viikkona A:n työaika ylittää 80 %. Työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta kokonaisuudessaan osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan TTL 4 luvun 1 :n 1 kohdan perusteella, edellyttäen, että 4 luvun 3 :n työaikaraja ei ylity. Työn satunnaisuus Sovittelun piirissä on ainoastaan satunnainen kokoaikatyö. Satunnaisella kokoaikatyöllä tarkoitetaan enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä. Kaksi viikkoa on esimerkiksi ajanjakso, joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina. Jos kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, soviteltua peruspäivärahaa ei makseta, vaan henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta työn alkamiseen asti ja taas työn päättymisen jälkeen. Kokoaikatyön ajalta työttömyysetuutta ei makseta lainkaan. Esimerkki 2 A ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina. Kyseessä on enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työstä saatu tulo sovitellaan. Esimerkki 3 B ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon torstaina. Kyseessä on yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työttömyysetuutta ei makseta työn ajalta lainkaan. Ennen ja jälkeen työsuhteen maksetaan täysi työttömyysetuus. Yksi vai useampi kokoaikatyö Yhtenä kokoaikatyönä pidetään myös kahta tai useampaa samalle työnantajalle tehtyä työsuhdetta, jos työsuhteet seuraavat välittömästi toisiaan. Esimerkki 4 A solmii työnantaja B:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista perjantaihin. Tämän jälkeen A ja B solmivat toisen kokoaikaisen työsuhteen seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska lauantai ja sunnuntai eivät ole alalla työpäiviä, työsuhteiden katsotaan seuranneen välittömästi toisiaan niiden välissä olleesta viikonlopusta huolimatta. Sovittelun kannalta kyse on yhdestä, yli kaksi viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, joka ei kuulu sovittelun piiriin. Yhtenä kokoaikatyönä ei sen sijaan pidetä työsuhteita eri työnantajiin, vaikka ne seuraisivatkin välittömästi toisiaan. Tällöin työsuhteet käsitellään erikseen ja työsuhteiden kestosta riippuen töistä saadut tulot joko sovitellaan tai jätetään sovittelematta. Esimerkki 5 C solmii työnantaja D:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista perjantaihin. Tämän jälkeen C solmii työnantaja E:n kanssa toisen kokoaikaisen työsuhteen seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska kyse on kahdesta eri työnantajasta, työsuhteita ei pidetä yhtenä työsuhteena. Sovittelun kannalta kyse 182

183 on kahdesta enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, jotka molemmat kuuluvat sovittelun piiriin. Kokoaikatyönä ei pidetä useampaa samanaikaista, joko yhdelle tai useammalle työnantajalle tehtävää osa-aikatyötä, vaikka työsuhteiden yhteenlaskettu työaika ylittäisikin 80 % ( asti 75 %) kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Esimerkki 6 A tekee jatkuvaa osa-aika työtä. Osa-aikatyönsä kestäessä hän ottaa vastaan toisen, kolme viikkoa kestävän osa-aikatyön. Kahden osa-aikaisen työn yhteenlaskettu työaika ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työaikarajan ylityksestä huolimatta kyseessä on sovitteluperusteen kannalta osa-aikatyö, josta saatu palkka sovitellaan TTL 4 luvun 1 :n 1 kohdan perusteella edellyttäen, ettei 4 luvun 3 :n tarkoittama 80 %:n työaikaraja ylity. Yritystoiminnasta saatu tulo Yritystoiminnasta saatu tulo Henkilöllä, jolla on tuloa yritystoiminnasta tai yritystoimintaa vastaavasta omasta työstä, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Merkitystä ei ole sillä, onko tulo saatu ennen vai jälkeen työttömyyden alkamista aloitetusta yritystoiminnasta. Yritystulon sovittelu edellyttää, että tulo on saatu TTL 1290/ luku 6 :ssä tarkoitetusta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Jos tulo saadaan muusta kuin 1 luvun 6 :n tarkoittamasta toiminnasta, tuloa ei sovitella TTL 4 luvun 1 :n 4 kohdan perusteella. Esimerkki 1 A on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä 10 %. Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole ansaittu TTL 1 luvun 6 :n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Jos A:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai suurempi, hän olisi täyttänyt 6 :n yrittäjämääritelmän ja osinkotulo olisi soviteltu. Soviteltavana yritystoiminnan tulona otetaan huomioon myös sellainen tulo, jonka henkilö saa jo lopetetusta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Tällaista tuloa ovat esimerkiksi vuosittain maksettavat tekijänoikeuskorvaukset ja maatalousyrityksen lopettamiseen liittyvät, esim. usealle vuodelle jaksotettavat karjanmyyntitulot. Myydystä maitokiintiöstä saatu tulo huomioidaan sen vuoden tulona, jolloin maitokiintiön myyntiä koskeva kauppakirja on allekirjoitettu. Esimerkki 2 B saa tekijänoikeuskorvauksia säveltämiensä kappaleiden radiosoitosta. Tekijänoikeuskorvaukset maksetaan kahdesti vuodessa. Vaikka sävellystyö on työnhakijana olevan B:n kertoman mukaan päättynyt, hänen saamansa tekijänoikeuskorvaukset ovat soviteltavaa tuloa. Tekijänoikeuskorvaus kohdennetaan siten, että se jaetaan maksamiskuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos 183

184 tekijänoikeuskorvaus maksettaisiin kerran vuodessa, se jaettaisiin maksamiskuukautta seuraaville 12 kuukaudelle. Jos henkilö saa lopetetusta maatalousyrityksestä (lopettaminen = esteetön typo-lausunto) yksinomaan pellonvuokratuloa, se katsotaan pääomatuloksi, eikä sitä oteta huomioon soviteltavana tulona. Jos henkilö saa lopetetusta yritystoiminnasta pellonvuokratulon lisäksi jotakin muuta maatalouden tulolähteen tuloa, kaikki tulot (myös pellonvuokra) otetaan sovittelussa huomioon siltä osin, kuin ne ovat verotuksessa katsotut henkilön ansiotuloksi. Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan tai muun yrityksen kautta Työnhakija voi työllistyä omassa työssä tai sivutoimisena yrittäjänä ja laskuttaa tehdystä työstä saatavan palkan osuuskunnan tai muun yrityksen kautta. Laskuttava yritys tai osuuskunta antaa tehdystä työstä palkkatodistuksen, jossa työnantajaksi on merkitty esimerkiksi kyseinen osuuskunta. Kun asiakkaan toimittamasta palkkalaskelmasta on pääteltävissä, että kysymyksessä on osuuskunnan tai muun laskutusyrityksen suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta, pyydetään TE-toimistolta lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana, sivutoimisena yrittäjänä vai sivutoimisena omana työnä tehdystä työstä). Työvoimapoliittisen lausunnon perusteella tehdään päätös asiakkaan oikeudesta työttömyysetuuteen ja mahdolliseen sovitteluun. Jos TE-toimisto katsoo, että työ suoritetaan sivutoimisesta omaa työtä tekevänä tai sivutoimisena yrittäjänä (lausunto Y4), pyydetään asiakasta toimittamaan tuloselvitykset tehdystä työstä ja etuus sovitellaan. Jos TE-toimisto katsoo asiakkaan päätoimiseksi yrittäjäksi (lausunto Y2) tai päätoimisesti omaa työtä tekeväksi (lausunto Y3), annetaan asiakkaalle hylkäävä päätös päätoimisen yritystoiminnan harjoittamisen johdosta. Sovittelujakso Sovittelujakso Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Sovittelujaksona käytetään joko tavanomaista tai erityistä sovittelujaksoa. Sovittelujakson käyttäminen Tavanomainen sovittelujakso Tavanomainen sovittelujakso Tavanomainen sovittelujakso on joko kuukausi tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso. Kuukaudella tarkoitetaan joko kalenterikuukautta tai esimerkiksi aikaa tammikuun 15. päivästä helmikuun 14. päivään. Sovittelujakso valitaan sen mukaan, kumpi vaihtoehto on hakijan palkanmaksurytmin kannalta sopivin. Jos palkka maksetaan kerran kuukaudessa, käytetään kuukauden sovittelujaksoa. Jos palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai esim. kahden viikon välein, sovittelujaksona käytetään neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksoa. 184

185 Sovittelujakso ei voi koskaan olla pidempi, kuin kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa. Erityinen sovittelujakso Erityinen sovittelujakso Tietyissä tilanteissa kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujakson käyttäminen ei ole mahdollista. Tällöin käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää sovittelujaksoa (erityinen sovittelujakso). Erityistä sovittelujaksoa käytetään seuraavissa tilanteissa: 1) Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy ajanjakso, jonka ajalta henkilö ei ole oikeutettu täyteen tai soviteltuun työttömyysetuuteen. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä haku- ja maksujakson osista, joille työttömyysetuuden maksamisen este ei ulotu. Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaisen sovittelujakson alkuun, loppuun tai keskelle osuu ajanjakso, jolta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, esim: yli kahden viikon kokoaikatyö; 80 % ( asti 75 %) työaikarajan ylittävä viikko; omavastuu-, odotus- tai etuuden jaksotusaika; koulutustukijakso; sairausaika; tai äitiys- tai isyysvapaa-aika. Tällaisena aikana henkilö siirtyy työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle, joten kyseiselle ajalle ei voida kohdistaa myöskään sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä tavanomaisen sovittelujakson osista, joille työttömyysetuuden saamisen estävä aika ei ulotu. Jos tavanomaiselle sovittelujaksolle osuu ajanjakso, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen yksinomaan sen takia, että hänen työnhakunsa ei ole ollut voimassa, käytetään aina tavanomaista kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujaksoa. Tämä siksi, ettei työnhakija katkaisemalla työnhakunsa esim. keikkatyön ajaksi voisi välttyä työtulon sovittelulta. Jos aikana, jona henkilön työnhaku ei ole voimassa, on olemassa muukin työttömyysetuuden saamisen este, esim. lomakorvauksen jaksotus, käytetään kuitenkin erityistä sovittelujaksoa. 2) Erityistä sovittelujaksoa käytetään myös silloin, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia ajanjaksoja, joilta työnhakijalla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen. Tätä sovelletaan sovittelujaksoihin, jotka alkavat tai sen jälkeen. Muutos liittyy lyhennetyn työviikon ja kokoaikaisen lomautuksen tilanteisiin, kun henkilöllä on oikeus lomautusajalta täyteen työttömyysetuuteen. Sovittelujaksoa lyhennetään näitä ajanjaksoja vastaavasti. Jos sovittelujaksolle sisältyy siis ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä on oikeus täyteen työttömyysetuuteen (lyhennetyn työviikon lomautuspäivät ja kokoaikainen lomautus), ja / tai ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä ei ole etuusoikeutta (esimerkiksi omavastuuaika, lyhennetyn työviikon työpäivät tai kokoaikaisen lomautuksen työviikot), sovittelujaksoa 185

186 lyhennetään näitä ajanjaksoja vastaavasti. Tällöin erityinen sovittelujakso on sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Esimerkki 1 A tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Hänelle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. A lomautetaan siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu ja joka toisen viikon normaaliin tapaan osaaikatyössä 4 tuntia päivässä. Sovittelujakso on Kokonaan lomautetuilta viikoilta eli ajoilta ja etuus maksetaan täytenä. Niiltä viikoilta, joina A tekee osa-aikatyötä, eli viikoilta ja A on sovittelun piirissä. Koska sovittelujaksolle sisältyy ajanjaksoja, jolta A:lla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen, käytetään erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä viikoista, joiden ajalta A:lla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, eli viikoista ja Näiltä viikoilta ansaittu palkka lasketaan yhteen ja muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5. 3) Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää silloin, kun yli neljän viikon osa-aikatyö alkaa. Yli neljän viikon osa-aikatyön alkaessa erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää vain siinä tarkoituksessa, että sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin henkilön palkanmaksurytmiä. Erityistä sovittelujaksoa ei voida käyttää osa-aikatyön kestäessä tai sen päättyessä. Työaikatarkastelu Työaikatarkastelu Henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa ylittää 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 80 % työaikarajaa sovelletaan, jos henkilön sovittelujakso alkaa tai sen jälkeen. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään , työaikaraja on 75 %. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, jossa enimmäistyöajasta olisi sovittu, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan, joka on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaikaa ei tarkastella, jos sovittelu perustuu yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä saatuun tuloon. Kelan toimiston tulee kuitenkin seurata sivutoimisen yritystoiminnan työajan kehittymistä. Jos toiminta laajenee olennaisesti, toimiston tulee pyytää työvoimaviranomaiselta tarvittaessa lausuntoa siitä, voidaanko työnhakijaa edelleen pitää työttömänä. Työaika Työaika Työaikatarkastelussa otetaan huomioon henkilön tekemät todelliset työtunnit. Työaikana otetaan huomioon myös työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu työaika. 186

187 Ns. jaksotyössä todellisten työtuntien selvittämistä ei edellytetä. Jaksotyöllä eli periodityöllä tarkoitetaan työtä, jossa työntekijällä ei ole kiinteää päivittäistä tai viikoittaista työaikaa, vaan työaika tasoittuu sovitun tasoittumisjakson aikana tiettyyn tuntimäärään. Jaksotyötä saadaan teettää vain työsopimuslain 7 :ssä säännellyillä aloilla. Jaksotyötä tehdään yleisesti aloilla, joilla vaaditaan ympärivuorokautista työntekoa, esim. poliisitoimessa ja sairaaloissa. Jaksotyötä kutsutaan yleisesti myös periodityöksi tai epäsäännölliseksi vuorotyöksi. Alat, joilla jaksotyötä saadaan teettää, ovat: 1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitokset, ei kuitenkaan näiden laitosten kone- ja korjauspajat eikä rakennustyö; 2) sairaalat, terveyskeskukset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, kesäsiirtolat, huolto- ja muut vastaavat laitokset sekä vankilat; 3) henkilö- ja tavarankuljetukset, kanavat, kääntösillat ja lossit; 4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö; 5) alusten koeajon aikana tehtävät työ; 6) maastossa tehtävä koneellinen metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyö; 7) kotitaloustyö; 8) vartiointityö; 9) meijeriliikkeet; 10) majoitus- ja ravitsemisliikkeet; sekä 11) taide- ja huvittelulaitokset sekä elokuvien valmistamot ja tarkastamot, ei kuitenkaan näiden laitosten työpajat. Lisäksi aloja, joilla ei sovelleta työaikalakia ja joilla voidaan käyttää jaksotyötä, ovat: 1) työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä; 2) työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä; 3) työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä; 4) metsä-, metsänparannus- ja uittotyö ja näihin liittyvä työhön lukuun ottamatta maastossa tehtävää koneellista metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyötä; 5) perhepäivähoito; 6) työnantajan perheenjäsenten työ; 7) poronhoito; 187

188 8) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä saaliin käsittely; 9) työ, jossa noudatettavasta työajasta on säädetty erikseen tai joka jonkin muun työaikaa koskevan lain soveltamisalaan kuuluvana on siinä vapautettu työajan rajoituksista; ja 10) puolustuslaitoksen virkamiesten eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten työ. Edellä lueteltuja töitä pidetään työttömyysetuuden sovittelussa jaksotyönä. Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu, kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika. Muussa kuin kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työaikatarkastelussa työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika. Sekä keskimääräisen, että säännöllisen työajan ylittävät työtunnit otetaan huomioon todellisten työtuntien mukaan. Provisiopalkkaisessa työssä sekä työssä, jota tehdään muualla kuin työnantajan tiloissa, työnantajalla ei yleensä ole mahdollisuutta valvoa työntekijän työaikaa. Jos työaikaa ei voida valvoa, työn osa-aikaisuutta ei voida todeta, eikä soviteltua työttömyysetuutta maksaa. Sovitellun etuuden maksamiselle ei ole kuitenkaan estettä, jos hakija pystyy esittämään luotettavan selvityksen työnantajan mahdollisuudesta valvoa hänen työaikaansa. Luotettavana selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan ylläpitämää tai hyväksymää työaikaseurantaa, jonka perusteella palkka maksetaan tai selvitystä siitä, että työ tehdään työnantajan toimitiloissa etukäteen sovitun työajan puitteissa. Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää. Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin varsinaiset opetustunnit. Jos henkilöllä on työaikatarkastelujaksolla useampia soviteltavia työsuhteita, työsuhteissa tehdyt työajat lasketaan yhteen. Jos kaikkiin työsuhteisiin sovelletaan samaa enimmäistyöaikaa, esim. 40 tuntia viikossa, yhteenlaskettua työaikaa verrataan tähän. Jos työajan tarkastelujaksoon sisältyy työsuhteita, joihin sovelletaan toisistaan poikkeavia enimmäistyöaikoja, on työaikaedellytys selvitettävä kunkin enimmäistyöajan osalta erikseen. Esimerkki X tekee kahta osa-aikatyötä. Osa-aikatyö A:n enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyö B:n 40 tuntia viikossa. X tekee neljän viikon tarkastelujaksolla osa-aikatyö A:ta 80 tuntia ja osa-aikatyö B:tä kahdeksan tuntia. Osa-aikatyö A:n työaika 80 tuntia on 53 % enimmäistyöajasta 37,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyö B:n työaika kahdeksan tuntia on 5 %:ia enimmäistyöajasta 40 tuntia viikossa. Koska yhteenlaskettu työaika 58 % ei ylitä työaikarajaa 80 %, soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa. 188

189 Työajan tarkastelujakso Työajan tarkastelujakso Henkilön työaikaa verrataan enimmäistyöaikaan työajan tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson pituus riippuu sovitteluperusteesta. Jaksotyölle on säädetty oma työajan tarkastelujakso. Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö Kun sovittelu perustuu osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tekemiseen (TTL 4 luvun 1 :n 1 ja 3 kohdat), työajan tarkastelujakso on sama kuin sovittelujakso; joko tavanomainen sovittelujakso tai tätä lyhyempi erityinen sovittelujakso. Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika saadaan jakamalla viikon enimmäistyöaika viidellä ja kertomalla se sovittelujaksoon sisältyvien korvauspäivien määrällä. Esimerkki A työskentelee alalla, jossa enimmäistyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. A:n oma työaika vaihtelee. Hän saa soviteltua työttömyysetuutta ja hänen tavanomainen sovittelujaksonsa on kalenterikuukausi. Toukokuussa 2012 A on saanut sairauspäivärahaa , joten hänelle joudutaan tekemään erityinen sovittelujakso ajoille ja Ajalla työtunteja on ollut 24 ja ajalla Työtunteja on ollut erityisellä sovittelujaksolla yhteensä 54. Erityisen sovittelujaksoon sisältyy 10 korvauspäivää. Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika on siten 38,25 tuntia: 5 x 10 = 76,50 tuntia. Siitä 80 % on 61,2 tuntia. Koska A:n työaika on erityisellä sovittelujaksolla (54 tuntia) on alle 80 % alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta, hänelle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. Työajan lyhentäminen lomautuksella Työajan lyhentäminen lomautuksella Kun sovittelu perustuu päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämiseen lomautuksella tai henkilön työnteon estymiseen toisten työntekijöiden lakon tai työsulun takia (TTL 4 luvun 1 :n 2 kohta), työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Kalenteriviikkokohtaista tarkastelujaksoa käytetään silloinkin, kun työnhakija lomautuksen aikana ottaa vastaan muuta sovittelun piirissä olevaa työtä, esim. enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön. Jaksotyö Jaksotyö Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on kuukausi. Muussa kuin kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on työajan tasoittumisjakso 189

190 eli periodi. Työaikarajan ylittäminen työaikaa tasoittumisjaksoittain tarkasteltaessa merkitsee sitä, että hakijalla ei ole lainkaan oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tasoittumisjakson ajalta. Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kolmen viikon pituisena tasoittumisjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena tasoittumisjaksona enintään 80 tuntia. Sovittelussa käytetään periodin pituisia työaikatarkastelujaksoja vain, jos kyse on työaikalain 7 :ssä luetelluista aloista tai aloista, joilla työaikalakia ei sovelleta. Alat on lueteltu kappaleessa Työaika. Jos työssä on sovittu edellä mainittua pidemmistä tasoittumisjaksoista, ei tätä työtä pidetä sovittelussa jaksotyönä, vaan työaikaa tarkastellaan pääsäännön mukaisesti sovittelujaksoittain. Tämä siksi, ettei Kela muussa tapauksessa voisi varmistua työaikarajojen alittumisesta pitkien tasoittumisjaksojen ollessa kyseessä ennen kuin koko jakso olisi kulunut. Tämä viivästyttäisi kohtuuttomasti etuuden maksamista. Kun kyse on tällaisista kahta tai kolmea viikkoa pidemmistä tasoittumisjaksoista, verrataan todellisuudessa tehtyä työaikaa sovittelujaksoittain alalla sovellettavaan kokoaikatyöntekijän työaikaan, joka saadaan, kun tasoittumisjakson kokonaistyöaika jaetaan siihen sisältyvien viikkojen lukumäärällä. Soviteltava tulo Soviteltava tulo Soviteltavana tulona otetaan huomioon työ- tai virkasuhteeseen perustuva palkka tai muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Tällaisena vastikkeena pidetään myös työaikapankkiin säästettyjä tai sieltä nostettuja ansioita. Pelastustoimintaan osallistumisesta saatu tulo otetaan sovittelussa kuitenkin huomioon vain suojaosuuden ylittäviltä osin. Yritystoiminnasta tai siihen rinnastettavasta omasta työstä saadusta tulosta otetaan huomioon tulon ansiotulo-osuus. Muusta kuin työ- tai virkasuhteesta tai yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä saatua tuloa ei sovitella. Esim. sosiaalihuoltolain mukaisesta omaishoitotyöstä tai perhehoitajalain mukaisesta perhehoitotyöstä saatua tuloa ei sovitella osa-aikatyön tulona, koska työ ei perustu työ- tai virkasuhteeseen. Omaishoidosta tai perhehoidosta saatua tuloa ei voida sovitella myöskään omana työnä, koska kyseistä toimintaa ei harjoiteta ansaintatarkoituksessa. Samalla perusteella myöskään tukihenkilötoiminnasta saatuja palkkioita ei sovitella. Omais- tai perhehoitotyö voi kuitenkin olla niin työllistävää, että ettei omais- tai perhehoitajaa voida katsoa työttömäksi työnhakijaksi. Kelan toimiston tulee tarvittaessa pyytää asiasta työ- ja elinkeinotoimiston lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään täysimääräisenä. Myöskään kunnallisia, valtiollisia, kirkollisia tai muita julkisoikeudellisia luottamustoimia ei tehdä työ- tai virkasuhteessa, joten niistä saatuja kokouspalkkiota tai muita tuloja ei sovitella. Luottamustoimen vaatima työmäärä saattaa kuitenkin olla niin suuri, ettei sen hoitajaa voida pitää työttömänä työnhakijana niinä päivinä, kun luottamustoimea hoidetaan (esim. lautamiehet käräjäoikeuden istuntopäivinä). Näissäkin tilanteissa hakijan työttömyydestä tulee tarvittaessa pyytää työvoimapoliittinen lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään täysimääräisenä. Henkilö voi saada luottamustoimen palkkioita myös yksityisoikeudellisesta yhteisöstä esimerkiksi osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön maksamina kokouspalkkioina, kiinteinä kuukausipalkkioina tai muina vastaavina etuuksina. Silloin, 190

191 kun palkkion maksaminen ei millään tavalla liity henkilön ammattiin, työskentelyyn tai elinkeinon harjoittamiseen, kyse ei ole omasta työstä eikä palkkioita sovitella. Soviteltavasta tulosta on säädetty tarkemmin työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 :ssä. Asetuksen 8 :ssä luetellaan ne tulot, jotka otetaan huomioon työttömyysetuutta soviteltaessa. Asetuksen 9 :ssä luetellaan ne tulot, joita sovittelussa ei oteta huomioon. Kumpikaan luettelo ei ole tyhjentävä. Sovittelussa huomioon otettavat tulot Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla Kun käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, sovittelussa otetaan huomioon kaikki sovittelujakson tulot. Tulot otetaan huomioon siltäkin sovittelujakson ajalta, jona henkilön työnhaku ei ole ollut voimassa. Ajalta, jona työnhaku ei ole ollut voimassa, oikeus työttömyysetuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella (TTL 1290/ luku 1 ). Tavanomaisella sovittelujaksolla tuloja ei koskaan muunneta laskennalliseksi, vaan huomioon otetaan sovittelujakson todellinen tulo. Sovittelutilanteita Tulo erityisellä sovittelujaksolla Tulo erityisellä sovittelujaksolla Kun käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää erityistä sovittelujaksoa, sovittelussa otetaan huomioon vain erityisen sovittelujakson aikana saatu tulo. Tällöin sovitellaan ainoastaan se tulo, joka on ansaittu siltä ajalta, jonne etuuden maksamisen este ei ulotu. Ajalta, jolta henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen tai jolta henkilö on oikeutettu täyteen työttömyysetuuteen, ja joka on jätetty erityisen sovittelujakson ulkopuolelle, ei oteta huomioon mitään tuloja. Tällaisia aikoja voivat olla esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, etuuden jaksotusaika, sairausaika tms. Sovittelussa ei tällöin oteta huomioon tuloja, jotka on ansaittu esteen voimassaoloaikana. Erityisen sovittelujakson tulo on aina muutettava vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen kuukausitulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä (viisi päivää / viikko). Esimerkki Osa-aikaista työtä tekevä A on hakenut työttömyysetuutta ajalta Osaaikatyön palkka on kyseisenä ajanjaksona ollut euroa. Osa-aikaisen työn ohessa A:lla on ollut yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö ajalla Kokoaikatyön palkka on ollut 850 euroa. 191

192 Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, joten sovittelussa on käytettävä erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso koostuu ajoista ja Tältä ajalta A on palkkatodistuksen mukaan ansainnut osa-aikatyön palkkaa 700 euroa. Tämä erityisen sovittelujakson ajalta saatu osaaikatyön palkka otetaan huomioon soviteltavana tulona. Ajalta saatua kokoaikatyön palkkaa 850 euroa ja osa-aikatyön palkkaa 300 euroa ei oteta huomioon. Koska käytetään erityistä sovittelujaksoa, 700 euron tulo on muutettava vastaamaan kuukausituloa. 700 euroa jaetaan päiväpalkan saamiseksi sovittelujakson laskennallisten työpäivien määrällä (700 : 12 = 58,33 euroa / päivä). Päiväpalkka kerrotaan luvulla 21,5 (58,33 x 21,5 = 1 254,09 euroa). A:n työtulona käytetään laskennallista kuukausituloa 1 254,09 euroa. Sovittelutilanteita Tulojen kohdentaminen Tulojen kohdentaminen Tulojen kohdentamisella tarkoitetaan sitä, mille ajanjaksolle työnhakijan työttömyysaikana saama palkka- tai muu ansiotulo sovitellaan. Pääsäänöisesti tulo sovitellaan sille ajanjaksolle, jona tulo on ansaittu (ansaintaperiaate). Poikkeuksellisesti tulo voidaan sovitella sen ajankohdan mukaisesti, jona se on maksettu (maksuperiaate). Ansaintaperiaate Ansaintaperiaate Sovittelussa noudatetaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatetta. Periaatteen mukaisesti sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu tulo riippumatta siitä, milloin tulo on työnhakijalle tosiasiallisesti maksettu. Maksuperiaate Maksuperiaate Tietyissä tilanteissa ansaintaperiaatteesta voidaan poiketa ja ottaa tulo huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu (maksuperiaate). Lomaraha otetaan huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu. Maksuperiaatetta voidaan käyttää myös silloin, kun henkilölle maksetaan peruspalkan ohessa edellisvuoden palkanlisiä. Tällaiset lisät voidaan ottaa huomioon maksuajankohdan tulona. Poikkeaminen on mahdollista kuitenkin vain silloin, kun kyseessä on alalla vakiintunut palkanmaksukäytäntö, johon työnhakija itse ei voi vaikuttaa. Maksuperiaatetta sovelletaan myös jälkikäteen maksettaviin tulospalkkioihin tai immateriaalioikeudellisiin tuloihin, kuten esimerkiksi tekijäoikeuskorvauksiin, lisenssimaksuihin ja rojalteihin. Tällaiset tulot sovitellaan maksuperiaatteen mukaan sille ajanjaksolle, jonka aikaiseen tulotasoon niiden katsotaan vaikuttavan. Siten esimerkiksi tulospalkkio kohdennetaan maksamisesta eteenpäin sille jaksolle, joka 192

193 kuluu seuraavan tulospalkkion maksamiseen. Toisin kuin muiden sovitteluperusteiden kohdalla, sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä saatu tulo voidaan sovitella myös silloin, kun tällaisesta toiminnasta kertyy tuloa toiminnan harjoittamisen loppumisen jälkeen, vaikkei muuta sovitteluperustetta olisikaan olemassa. Tekijänoikeuskorvausten sovittelu Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovan työn tekijälle maksettuja korvauksia siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Esimerkiksi liiketiloissa soitetusta taustamusiikista maksetaan Gramex-korvauksia. Suomessa toimii kuusi tekijänoikeusjärjestöä: Teosto, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto, Gramex ja Tuotos. Järjestöt maksavat tekijänoikeuskorvauksia tekijänoikeussuojan alaisista teoksista, jotka voivat olla esimerkiksi kirjallisia teoksia, musiikkia (sanoitukset, sävellykset, sovitukset), kuvataiteen teoksia, valokuvia, näyttämöja elokuvateoksia, tietokoneohjelmia tai karttoja. Maksetut tekijänoikeuskorvaukset vaihtelevat suuruudeltaan. Tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon työttömyysetuuden sovittelussa maksuperiaatteen mukaisesti, eli tulo huomioidaan sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu. Työttömyysaikana maksettavat tekijänoikeuskorvaukset voidaan sovitella, vaikka niiden perusteena oleva toiminta olisi jo loppunut. Tekijänoikeusjärjestöt tilittävät korvauksia omien tilitysaikataulujensa mukaan yhden tai useamman kerran vuoden aikana. Esimerkiksi Gramex tilittää korvaukset kerran vuodessa ja Teosto edelleen pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tekijänoikeuskorvaukset sovitellaan maksamisajankohdan mukaan sille ajalle, jolla korvauksen katsotaan vaikuttavan henkilön tulotasoon. Kahdesti vuodessa maksettava korvaus kohdennetaan maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle ja kerran vuodessa maksettu korvaus maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta 12 kuukaudelle. Esimerkki 1 A:n omistaman osakeyhtiö X:n toiminta on päättynyt. Vielä yritystoiminnan päättymisen jälkeenkin Teosto maksaa tekijänoikeuskorvauksia X Oy:n toiminnasta. Korvaukset maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Vaikka korvauksien perusteena oleva toiminta on tapahtunut jo aiemmin ja vaikka X Oy on jo lopettanut toimintansa, tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon A:n soviteltavana tulona. Ne sovitellaan maksamisperiaatteen mukaisesti kohdentamalla korvaus sen maksukuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos kyseessä olisi kerran vuodessa maksettava korvaus, se kohdennettaisiin korvauksen maksukuukautta seuraaville 12 kuukaudelle. Jos näiden säännöllisten tilitysten lisäksi etuuden saajalle maksetaan myös epäsäännöllisiä välitilityksiä (esimerkiksi ulkomaan käyttökorvauksia), jaksotetaan nämä välitilitykset aina maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle. Jotta soviteltavan tulon määrä huomioidaan oikein, on jaksotusten huolellinen dokumentointi OIWAan tärkeää. Esimerkki 2 Gramex maksaa B:lle tekijänoikeuskorvauksia kerran vuodessa. Joulukuussa 2011 Gramex maksaa B:lle 2400 euroa. B:lle maksetaan epäsäännöllisiä tekijänoikeuskorvaustilityksiä lisäksi seuraavasti: maksetaan 1000 euroa maksetaan 200 euroa maksetaan 1000 euroa. Tämän jälkeen tilityksiä ei ole. 193

194 Gramexin kerran vuodessa säännöllisesti maksettava korvaus jaksotetaan maksukuukautta seuraaville 12 kuukaudelle eli ajalle Epäsäännöllisesti maksettavat välitilitykset kohdennetaan maksukuukautta seuraavalle kuudelle kuukaudelle seuraavasti: maksettu erä sovitellaan ajalle maksettu erä sovitellaan ajalle maksettu erä sovitellaan ajalle Soviteltava tulo on: ajalla euroa/kk (2400 / 12 = 200) ajalla ,67 euroa/kk (1000 / 6 = 166, = 366,67) ajalla euroa/kk (200 / 6 = 33, , = 400) ajalla euroa/kk (1000 / 6 = 166,67 +33, = 400) ajalla ,67 euroa/kk (166, = 366,67) ajalla ,67 euroa/kk lukien on tullut voimaan soviteltavien tulojen suojaosasäännös. (TTL 4 luku 5 ) Suoja-osaa sovelletaan tai sen jälkeen maksettujen tekijänoikeuspalkkioiden sovittelussa. Suoja-osa on sovittelujaksokohtainen. (ks. Määrän laskenta ja suoja-osa). Esimerkki 3 Gramex on maksanut säveltäjä C:lle vanhoista julkaisuista päätilityksenä (vuositilityksenä) yhteensä 1200 euroa. Lisäksi Gramex on maksanut C:lle välitilityksenä (satunnaisena tulona) tekijänoikeuspalkkiota 300 euroa. Tämän jälkeen tilityksiä ei ole vuonna Kerran vuodessa tuleva suoritus jaksotetaan seuraavan kuukauden alusta 12 kuukaudelle ja välitilitys puolestaan epäsäännöllisten tekijänoikeuskorvausten säännön mukaan jaksotetaan seuraavan kuukauden alusta kuudelle (6) kuukaudelle maksettu 1200 euroa jaksotetaan seuraavan 12 kuukauden ajalle (100 euroa kullekin kuukaudelle) maksettu 300 euroa jaksotetaan 6 kuukauden ajalle (50 euroa kullekin kuukaudelle). Tekijänoikeuspalkkioiden määrä ei ylitä jaksotettujen maksujen päällekkäisiltäkään osin (esimerkiksi toukokuussa yhteensä 150 euroa) suojaosan määrää (300 euroa). C saa työttömyysetuuden täysimääräisesti. Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle Jos enintään kahden viikon kestoinen kokoaikatyö osuu kahdelle sovittelujaksolle, työstä saatu tulo jaetaan ansaintaperiaatteen mukaisesti kummallekin sovittelujaksolle. Jos mahdollista, jakaminen tehdään palkkatodistuksen perusteella. Jos palkkatodistuksesta ei käy ilmi, mikä osa palkasta kohdistuu millekin sovittelujaksolle, palkka jaetaan laskennallisesti eli ansaittu palkka jaetaan työpäivien lukumäärällä ja kohdennetaan sovittelujaksoille samassa suhteessa kuin työpäivät. 194

195 Esimerkki A on hakenut työttömyysetuutta ajalta Hän on ollut kokoaikaisessa työssä ajalla ja saanut palkkaa euroa. Kokoaikatyön osuessa kahdelle sovittelujaksolle työstä saatu tulo tulee jakaa niiden kesken. Koska A:n palkkatodistuksesta ei käy ilmi, miten palkka jakautuu sovittelujaksoille, se täytyy jakaa laskennallisesti. Työstä saatu tulo jaetaan päiväpalkan määrittämiseksi työsuhteeseen sisältyneillä 10 työpäivällä (1 000 : 10 = 100). Päiväpalkka 100 euroa kerrotaan sovittelujaksoon sisältyvillä kuudella työpäivällä, joten tälle sovittelujaksolle tulosta kohdennetaan 600 euroa. Loput 400 euroa kohdennetaan seuraavalle sovittelujaksolle. Määrän laskenta ja suojaosa Määrän laskenta ja suojaosa lukien soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 % saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suoja-osan, voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa. Suoja-osan määrä on euroa kuukauden sovittelujakson aikana; euroa käytettäessä 4 :n 2 mom. laskennallista tuloa ja euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana saakka soviteltu työttömyysetuus on laskettu siten, että etuus ja 50 % saadusta tulosta ovat voineet sovittelujakson aikana nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa. Jokainen sovittelujaksolla ansaittu euro on vähentänyt työttömyysetuuden määrää 50 senttiä. Jos henkilö saa sovittelujaksolla vähennettävää sosiaalietuutta, työttömyysetuudesta vähennetään ensin sosiaalietuus saakka sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähenne tään 50 % sovittelussa huomioon otettavasta tulosta lukien sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähennetään 50 % saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan. Jos sovittelu kohdistuu tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen, työmarkkinatukea alennetaan ensin tarveharkinnan perusteella, jonka jälkeen tarveharkinnalla alennetusta työmarkkinatuesta vähennetään 50 % saadun tulon siitä osasta joka ylittää suoja-osan lukien. Työttömyysetuuteen, jota maksetaan tai sen jälkeen, sovelletaan uusia suojaosasäännöksiä, Suoja-osasäännöksiä sovelletaan kaikkiin ammattiryhmiin, ja kaikkiin työttömyysetuuksiin. Erityistä sovittelujaksoa tai laskennallista työtuloa käytettäessä tulo muutetaan ensi laskennalliseksi työtuloksi, josta huomioidaan sovittelusta se osa, joka ylittää 300 euroa. Jos henkilön erityisen sovittelujakson laskennallinen työtulo jää alle suojaosan, sovittelujaksolta maksetaan muiden edellytysten täyttyessä täysi päiväraha. 195

196 Kelan järjestelmä laskee automaattisesti muutoksen myös vuoden 2013/2014 vaihteessa kesken olevilla sovittelujaksoilla. Järjestelmä lisää fraasit ohjelmallisesti. Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta saamiaan tuloja, vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää. Esimerkki 1 A:n työttömyysetuuden sovittelujakso alkaa ja kestää 4 viikkoa. A:n osaaikatyöstä saama palkka sovitellaan ilman suoja-osaa saakka ja suoja-osa huomioon ottaen lukien. Esimerkki 2 B on kuukauden sovittelujaksolla osa-aikatyössä, jossa hän saa tuloa yhteensä 800 euroa kuukaudessa. B:n peruspäivärahaa sovitellaan siten, että tulot huomioidaan kuukauden sovittelujaksolla 300 euron ylittäviltä osin eli huomioitavaksi tulee 500 euroa. Esimerkki 3 C:n sovittelujakso on ollut kalenterikuukausi. Hän on ollut osa-aikatyössä alkaen. C aloittaa yli 2 viikon kokoaikatyön. Tavanomaista kuukauden sovittelujaksoa on lyhennetty ajalla, jolta C:llä ei oikeutta päivärahaan eli yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön osalta. Erityinen sovittelujakso muodostetaan , jolta ajalta osa-aikatyöstä saatu tulo on muutettu laskennalliseksi työtuloksi. Jos laskennallinen työtulo ylittää 300, suojaosan ylittävä tulo huomioidaan erityisen sovittelujakson tulona. Jos laskennallinen työtulo jää alle suojaosan 300, sovittelujaksolta maksetaan täyttä päivärahaa, jos muut sen saamisen edellytykset täyttyvät. Jos henkilöllä on lyhennetyllä työviikolla tai lyhennetyillä työviikoilla sovitteluperuste ja soviteltavaa tuloa yli säädetyn suojaosan, hän on koko kyseisen ajanjakson sovittelun piirissä. Esimerkki 4 D on lomautettuna seuraavasti: Viikko 1 Viikko 3 ma työssä 8 h ma työssä 8 h ti työssä 8 h ti työssä 8 h ke osa-aikatyössä (100 euroa) ke osa-aikatyö (100 euroa) to lomautettu to lomautettu pe lomautettu pe lomautettu la vapaa la 1.2. vapaa su vapaa su 2.2. vapaa Viikko 2 Viikko 4 ma työssä 8 h ma 3.2. työssä 8 h ti työssä 8 h ti 4.2. työssä 8 h 196

197 ke lomautettu ke 5.2. lomautettu to lomautettu to 6.2. lomautettu pe lomautettu pe 7.2. lomautettu la vapaa la 8.2. vapaa su vapaa su 9.2. vapaa D:n viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta lukien. Hän on lisäksi kahdella viikolla muulla työnantajalla osa-aikatyössä saaden palkkaa 200. Työaika ei ylitä kummallakaan työviikolla ylitä 80 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. D on TTL 4 luvun 1 a :n perusteella osa-aikatyöstä johtuen viikkojen 1 ja 3 osalta sovittelun piirissä. Tällöin myös kyseisten viikkojen täysiltä työpäiviltä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon. Viikoilta 1 ja 3 osa-aikatyöstä ja täysiltä työpäiviltä saadut tulot ovat yhteensä 1000 euroa. Tavanomaista sovittelujaksoa lyhennetään ajoilla, joilta D:llä on oikeus täyteen työttömyysetuuteen (lyhennettyjen työviikkojen 2 ja 4 lomautetut päivät) sekä ajoilla, joilta D:llä on ei ole oikeutta täyteen työttömyysetuuteen ( lyhennettyjen työviikkojen täyden työpäivät). Ensimmäisestä ja kolmannesta viikosta muodostetaan erityinen sovittelujaksoja tehdään laskennallinen työtulo (1000 :10 x 21,5 = 2150 ). Laskennallisesta työtulosta (21.50 euroa) vähennetään suoja-osa (300 euroa), jolloin sovittelussa huomioon otettava tulo on 1850 euroa. Sovittelun suojaosa pelastustoimintaan osallistuville Työttömyysetuuden sovitteluun on voimaan tulevalla lainmuutoksella säädetty suojaosa, joka koskee pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa. Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilökunnan, sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstön jäsenet voivat ansaita pelastustoimintaan osallistumisesta enintään 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana ilman, että tulo vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. Neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla suojaosa on 279 euroa. Käytettäessä laskennallista kuukausipalkkaa suojaosan suuruus on 300 euroa. Sovittelun suojaosa koskee vain pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa ja siihen liittyvää varallaolokorvausta. Suojaosuuden piirissä olevana pelastustoimintana pidetään myös esimerkiksi pelastustoimintaan liittyvään kouluttautumiseen ja harjoituksiin osallistumista. Muilta osin pelastusalalla toimivalta yhteisöltä ja muulta työantajalta saatuihin tuloihin sovelletaan normaaleja sovittelusäännöksiä. Asiakkaalla voi siten olla samalta työnantajalta sekä suojaosuuden piirissä olevaa että normaalisti soviteltavaa tuloa samalta sovittelujaksolta. Suojaosaa sovelletaan pelastuslaitoksen sivutoimiseen henkilöstöön sekä sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstöön sen mukaan kuin pelastustoimi on sopinut pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan vapaaehtoisia palokuntia, laitospalokuntia, teollisuuspalokuntia ja sotilaspalokuntia. Suojaosaa sovelletaan ja sen jälkeen alkaviin sovittelujaksoihin. 197

198 Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta pelastustoimintaan osallistumisesta saatuja tuloja, vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää. Selvitä asiakkaan toimittamista palkka- ja muista dokumenteista, onko työnantaja pykälässä tarkoitettu pelastuslaitos, sopimuspalokunta tai muu pelastusalalla toimiva yhteisö ja mikä osa tulosta on kertynyt pelastustyöhön osallistumisesta ja mikä muusta työstä. Vähennä suojaosuus käsin sovittelujakson siitä palkanosasta, joka on kertynyt pelastustoimintaan osallistumisesta. Vie tietojärjestelmään pelkkä suojaosuuden ylittävä palkanosa. Lisää päätökseen käsin suojaosuutta koskeva fraasi (fraasit RYCGE, RYCGF, RYCGG). Ennakkomaksu Työttömyysetuuden ennakkomaksu Työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa ilman päätöstä hänen hakemuksensa perusteella työttömyysetuutta ennakkona. Etuuden maksajalla on aina päätösvalta siitä, maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Vaikka ennakkomaksumenettely on mahdollista kaikkien työttömyysetuuksien kohdalla, Kela maksaa ennakkoa kuitenkin vain, kun kyseessä on soviteltu työttömyysetuus. Soviteltu työttömyysetuus voidaan erityisestä syystä maksaa jo ennen työnantajan palkkaselvityksen saamista hakijan itsensä toimittaman tuloselvityksen perusteella. Ennakkomaksumenettelyä voidaan käyttää, kun työnantajan palkkatodistuksen odottaminen johtaisi Kelan toimiston arvion mukaan maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen. Kohtuuttomana viivästymisenä voidaan pitää noin kuukauden aikaa. Käsittelijä määrittelee ennakkomaksun suuruudeksi haluamansa prosenttiosuuden (0 100 %) siitä sovitellusta työttömyysetuudesta, johon hakijalla ilmoittamansa palkan perusteella olisi oikeus. Työttömyysetuuden käsittelijä voi halutessaan maksaa ennakkomaksuna myös koko sovitellun työttömyysetuuden hakijan itsensä ilmoittaman palkan perusteella. Kun soviteltua työttömyysetuutta on maksettu ennakkona, tulee asiassa kuitenkin aina antaa myös lopullinen päätös. Ennakkomaksumenettelyä ei sovelleta henkilöön, joka saa soviteltua työttömyysetuutta harjoittamansa sivutoimisen yritystoiminnan perusteella tai jos ennakkona sovittelujaksolta maksettava erä olisi pienempi, kuin täyden työttömyysetuuden määrä päivältä. Ennakkomaksumenettelyä ei käytetä myöskään silloin, jos hakijalla ei toimittamiensa tulotietojen perusteella ilmeisesti olisi oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, eikä silloin, jos esimerkiksi työvoimapoliittisesta lausunnosta ilmenee, ettei hakijalla ole ylipäätään etuusoikeutta. Ennakkomaksumenettelyn käyttämisestä työllistymistä edistävien palvelujen aikana kerrotaan ohjeen kohdassa "Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta". Jos Kela maksaa työttömyysetuutta ennakkomaksuna ilman päätöstä ja työttömyysetuuden saajalla on oikeus saada kulukorvausta, voidaan myös kulukorvaus vastaavasti maksaa ilman päätöstä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä. Ennakkomaksun maksaminen 198

199 Tulot ja vähennykset Tulot ja vähennykset Työttömyysetuuden määrään vaikuttavat etuuden saajan ansiotulot. Ansiotuloa on palkka tai muu vastike, joka on saatu korvauksena työstä sekä verotuksessa ansiotuloksi katsottu osa elinkeinotoiminnan tulosta. Metsätalouden puhdas tulo ei vaikuta työttömyysetuuden määrään.. Huomioon otettavat ansiotulot, ks. tarkemmin VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 2 luku. Palkkatulot Palkkatulot Palkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettava etuus ja korvaus. Palkkaa ovat peruspalkan lisäksi erilaiset lisät ja korvaukset kuten ilta- ja yöyölisä, vuorotyölisä sekä lauantai- ja sunnuntaityölisä. Palkaksi katsotaan myös esim. lomaraha, lomakorvaus, arkipyhäkorvaus, luontoisedut, veronalaiset henkilökuntaedut, joulurahat ja lahjapalkkiot sekä tantieemi. Luontoisedut Luontoisedut arvioidaan tuloksi noudattaen verohallinnon vuosittain vahvistamia ennakonpidätyksessä noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita. Luontoisetuja ovat esimerkiksi autoetu, puhelinetu, asuntoetu, sähkön käyttöoikeus, autotallietu ja ravintoetu Kulukorvaukset Palkan lisäksi maksettavia erilaisia kulukorvauksia ei lueta tuloksi. Tällaisia korvauksia ovat esimerkiksi matkakustannusten korvaus, verovapaat päivärahat, työnkulukorvaukset, virkapukuavustukset tai hoito- tai sijoituslapsen hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaukset, elleivät ne ylitä todellisia kustannuksia. Palkatulojen huomioon ottaminen Etuudensaajan oma palkkatulo luontoisetuineen otetaan huomioon sovitellun peruspäivärahan määrässä. Palkkatulosta ei vähennetä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneita menoja. Lomaraha otetaan huomioon siinä sovittelujaksossa, jonka aikana se on maksettu. Yli kahden viikon pituisen kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien, eikä henkilöllä ole oikeutta työttömyysetuuteen jaksotusaikana. Jaksotettavat lomakorvaukset jäävät sovittelun ulkopuolelle ja muilta osin lomakorvaus sovitellaan. Sovitellun peruspäivärahan määrittämisessä käytetään sovittelujakson todellista tuloa. Jos kuitenkin käytetään erityistä sovittelujaksoa, todellisen tulon sijasta käytetään laskennallista tuloa. 199

200 Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoiminnan tulot vaikuttavat soviteltavan peruspäivärahan määrään. Kappaleessa Kuka on yrittäjä? on määritelty, kuka on työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla yrittäjä. Termiä yrittäjäasiakas käytetään silloin, kun asiakkaalla itsellään tai hänen perheenjäsenellään on yritystoimintaan liittyviä tuloja. Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen Etuudensaajan oma elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun peruspäivärahan määrässä. Elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuutta ei oteta huomioon peruspäivärahan määrässä. Kappaleessa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin ohjeistetaan, miten jakaminen ansio- ja pääomatuloihin tapahtuu, ja minkälaisia selvityksiä tarvitsemme tulojen jakamiseksi. Tulojen selvittäminen Tulojen selvittäminen Yrittäjäasiakkaan työttömyyden aikaiset jatkuvat tulot arvioidaan yleensä yrityksen edellisen täyden tilikauden tietojen perusteella. Esimerkiksi valmisteltaessa hakemusta vuonna 2011 meidän tulee käyttää vuoden 2010 tulotietoja. Tilikausi on normaalisti 12 kuukauden pituinen, mutta voi yritystoimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa olla poikkeuksellisesti lyhyempi tai pidempi (korkeintaan 18 kuukautta). On syytä muistaa, että yrityksen tilikausi voi olla myös muu kuin kalenterivuosi. Tilinpäätöslaaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tuloslaskelma kertoo yrityksen tuloksen. Tase kertoo yrityksen varat ja velat tilinpäätöspäivänä. Tasetta ei yleensä tarvita peruspäivärahan määrän selvittämistä varten. Yritystulojen selvittelyssä hakemuksen ratkaisemista varten voidaan hakemuksessa olevien tietojen ja asiakkaan haastattelun lisäksi hyödyntää HEKY:n verotustietoja ja YTJtietoja. Vältä mahdollisuuksien mukaan turhien selvitysten pyytämistä asiakkaalta. TTL 13 luku 1 säätelee oikeutta konsultoida asiakkaan asiassa soittamalla: verohallinnon palvelunumeroon TE - hallinnon palvelunumeroon tai asiakkaan suostumuksella myös kirjanpitäjälle Myös on myös hyvä tietolähde, kun selvitetään yritykseen liittyviä taustatietoja. Käsiteltävän yrityksen tietoihin pääset käsiksi joko yrityksen y-tunnuksella tai omistajan/osakkaan nimellä. 200

201 HEKY:n verotustustiedot Asiakkaan verotustiedoista pystymme usein päättelemään, minkä muotoista yritystoimintaa asiakas harjoittaa. Yrittäjäasiakkailla voi olla myös muita kuin yritystoimintaan liittyviä tuloja. On tärkeää oppia tunnistamaan HEKY:n verotustiedoista, mitkä ovat nimenomaan yritystoiminnasta ansaittua tuloa. Tämä helpottaa hahmottamaan, minkälaisia selvityksiä tarvitsemme yritystuloista ja mahdollisista muista tuloista. HEKY:n verotustiedoista löytyvät mm: ammattiryhmä yritystoimintaan liittyvät tulot muut tulot Hyviä tietolähteitä HEKY:n verotustieto-kuvaruudun sisällön tulkitsemiseen ovat: YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/Henkilön tietojen kyselyt/heky/liite 1/Työtulot YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/ Henkilön tietojen kyselyt/heky/liite 2/Verotustiedot Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa Ennen kuin yritystuloja aletaan selvittää, on tärkeätä tietää, minkä muotoisesta yrityksestä on kysymys. Elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityinen elinkeinonharjoittaja avoin yhtiö kommandiittiyhtiö osakeyhtiö. Lisäksi tarkasteltavaksi voi tulla maatalousyrittäjän kuolinpesän tai verotusyhtymän elinkeinotoiminnan tulot. Tulojen selvittämiseen tarvittavat dokumentit vaihtelevat yritysmuodoittain. Jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisemmin, minkälaisia tuloja erilaisissa yritysmuodoissa voi olla ja minkälaisia dokumentteja tarvitsemme niiden selvittämiseksi. Katso myös taulukko pyydettävistä selvityksistä eri yritysmuodoissa. On olemassa yrityksiä, joissa tulolajeina on pelkästään ansio- ja pääomatuloja yrityksiä jotka voivat maksaa osakkailleen lisäksi palkkaa sekä osinkoa maksavia yrityksiä. 201

202 Pyydettävät selvitykset vaihtelevat maksettavien tulolajien mukaan. Palkkaa voivat maksaa ainoastaan: osakeyhtiöt ja avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Yrittäjäasiakkaan palkkatuloja selvittäessä on hyvä muistaa, että omasta yrityksestä maksettu palkkatulo selvitetään samalta ajanjaksolta, jolta huomioidaan elinkeinotoiminnan muu tulo. Tämä johtuu siitä, että yrityksen tulos saattaa vaikuttaa maksettavan palkan määrään. Esimerkki 1: Yrittäjäasiakkaan puoliso on kommandiittiyhtiön osakas. Kun huomioit ratkaisussa puolison tulona yhtiön tuloksen vuodelta 2011, myös palkkatulo huomioidaan samalta ajalta. Hakemuksen liitteeksi tarvittavia lisäselvityksiä elinkeinotoiminnan tulosta voivat olla: viimeinen veroilmoitus viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma selvitys yrityksen omistajilleen maksamista palkoista osakeyhtiön yhtiökokouksen viimeinen pöytäkirja maksetuista osingoista yhtiösopimus tai yhtymäosakasselvitys 35 (verottaja) yrittäjän oma selvitys yrityksen tuloista. Selvityksiä pyydettäessä on huomioitava yrityksen tilikausi, sekä se vuotuinen määräaika, mihin mennessä yrityksen on kulloinkin toimitettava veroilmoituksensa edelliseltä vuodelta. Elinkeinonharjoittajat (liikkeen- ja ammatinharjoittajat) Elinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeen- ja ammatinharjoittajiin. Yrittäjä, joka luokitellaan ammatinharjoittajaksi, tekee työtä, joka perustuu hänen ammattitaitoonsa. Esimerkkinä voidaan mainita lääkärit ja lakimiehet. Ammatinharjoittajalle riittää yhdenkertainen kirjanpito eli tuloslaskelma (ei tasetta). Liikkeenharjoittajalla on kiinteä osto - tai myyntipaikka tai muu vastaava paikka. Liikkeenharjoittajan on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa eli häneltä edellytetään sekä tuloslaskelma että tase. Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen, mutta hän voi ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaraa (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. Elinkeinoharjoittajaa verotetaan luonnollisena henkilönä elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Puolisoiden yhteisestä elinkeinontoiminnasta saatu yritystulo jaetaan puolisoiden kesken silloin, kun molemmat ovat osallistuneet yksityisen liikkeen tai ammatinharjoittamiseen. Tiedot HEKY: n verotustiedoissa: 30 yksityiset elinkeinonharjoittajat 31 autoilijat, koneurakoitsijat 32 taksiautoilijat 33 lääkärit 202

203 34 parturit, kampaajat, kosmetologit 35 kalastajat 36 turkistarhaajat 37 vähittäiskauppiaat Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatuloina. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat täyttävät veroilmoituslomakkeen 5. He antavat veroilmoituksensa mennessä (tai tätä myöhäisempänä palautuspäivänä 8.5. tai ). Päivämäärä vaihtelee jossain määrin vuosittain. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan tulojen selvittämistä varten tarvitaan: veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä veroilmoitus ole vielä käytettävissä Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2. sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Poikkeuksena osinkojen ja osuuspääoman korkojen verovapaa osa pitää kuitenkin lisätä edellä mainittuun summaan. Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla. Tulo tarvittaessa jaetaan ansio- ja pääomatuloihin sekä puolisoiden kesken. Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappioita. Henkilöyhtiöt (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) Henkilöyhtiöillä tarkoitetaan avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Avoimen yhtiön muodostavat vähintään kaksi yhtiömiestä, jotka vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista rajoituksetta. Lisäksi kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi äänetön yhtiömies, jonka vastuu rajoittuu hänen sijoittamansa panoksen määrään. Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet voivat nostaa yhtiöstä palkkaa tai ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaroita (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. Verotuksessa henkilöyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä ja niillä on oma veroilmoitus. Niitä ei käsitellä erillisinä verovelvollisina, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona heidän osuuksiensa suhteessa. Tiedot HEKY:n verotustiedoissa: 11 ay:n ja ky:n vastuunalaiset yhtiömiehet Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa palkkatuloina sekä elinkeinotoiminnan ansioja pääomatulona. Huomaa, että äänetön yhtiömies on verotustiedoissa palkansaaja, ei yrittäjä. Avointen ja kommandiittiyhtiöiden veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on Päivämäärä vaihtelee hiukan vuosittain. Ilmoitus tehdään veroilmoituslomakkeella 6a. 203

204 Tulojen selvittämistä varten tarvitaan: veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä veroilmoitus ole vielä käytettävissä palkkatodistus samalta tilikaudelta yhtiösopimusjäljennös tai elinkeinoyhtymän osakasselvityslomake 35. Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2. sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla. Tulo jaetaan yhtiömiesten kesken (kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten kesken) omistusosuuksien mukaan (verolomake 35 tai yhtiösopimus). Kommandiittiyhtiössä äänettömälle yhtiömiehelle maksettu sijoitetun pääoman voittoosuus vähennetään ennen tulon jakamista vastuunalaisille yhtiömiehille. Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappioita. Yhtymätulon lisäksi yhtiömiehelle mahdollisesti maksettu palkka otetaan huomioon samalta tilikaudelta kuin yhtymätulo. Kommandiittiyhtiössä äänettömälle yhtiömiehelle ei muodostu yhtiön tulosta soviteltavaa ansiotuloa. Äänettömälle yhtiömiehelle yrityksestä mahdollisesti maksettu palkka otetaan peruspäivärahan sovittelussa huomioon. Äänetön yhtiömies ei kuitenkaan välttämättä työskentele yrityksessä. Osakeyhtiö Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakkaan tuloksi osakeyhtiöstä voidaan lukea vain osingot tai, jos hän työskentelee yhtiössä, myös palkka. Yksityisnostoja hän ei saa tehdä. Yhtiökokous päättää osinkojen maksamisesta tilikauden päättymistä seuraavan kuuden kuukauden aikana. Osakaslaina tarkoittaa osakeyhtiön osakkaalleen antamaa lainaa, jonka verottaja voi tietyissä tilanteissa katsoa osakkaan pääomatuloksi. Osakaslainaa ei huomioida tulona. Verotuksessa osakeyhtiö on yhteisö. Se on itsenäinen verovelvollinen, jonka tulosta ei jaeta osakkaille, vaan se verotetaan suoraan yhtiöltä. Osakeyhtiö tekee oman veroilmoituksen tuloistaan. Tiedot HEKY:n verotustiedoissa: 12 osakeyhtiön osakas palkkatulot osinkotulot sekä ansio- että pääomatulona (ei julkinen) Osakeyhtiön osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan: palkkatodistus yleensä edelliseltä täydeltä tilikaudelta yhtiökokouksen pöytäkirjan ote jaetuista osingoista, jos henkilö on ilmoittanut osinkotuloja tai jos osinkotuloja näkyy HEKY:n verotustiedoissa. 204

205 Osakeyhtiön veroilmoitusta tai tilinpäätösasiakirjoja ei pyydetä työttömyysturvan ratkaisemista varten. Verotusyhtymä Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Verotusyhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niiden tulot jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Verotusyhtymän osakkaina voivat olla esimerkiksi vanhemmat ja lapset tai sisarukset. Yhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Verotusyhtymästä saatu ansiotulo otetaan huomioon peruspäivärahan sovittelussa. Tulot arvioidaan edellisen kokonaisen kalenterivuoden tietojen perusteella. Verotusyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan: yhtymäselvitys (=verolomake 36)' Maatalousyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan lisäksi maatalouden veroilmoitus (verolomake 2). Metsäyhtymästä tai kiinteistöyhtymästä saatu metsätulo tai vuokratulo on pääomatuloa, joten sitä ei oteta huomioon peruspäivärahan sovittelussa. Jos yhtymän osakas kuitenkin tekee metsä- tai kiinteistöyhtymälle työtä, josta yhtymä maksaa hänelle palkkaa, otetaan tämä palkka sovittelussa huomioon. Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin Pääomatulo Ansiotulo Jako avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaiden kesken Luovutusvoiton vaikutus pääomatulon laskennassa Jako puolisoiden kesken Tulojen arviointia varten elinkeinotoiminnan tulos jaetaan kuten verotuksessa ansioja pääomatuloihin. Jako koskee elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotuloa sekä ansiotuloa yhtymästä. Yrityksen tuloksesta erotetaan yritystoimintaan sijoitetun oman pääoman kohtuullinen tuotto. Tämä tapahtuu siten, että elinkeinotoiminnan edellisen vuoden nettovarallisuudelle (varat - velat) lasketaan 20 %:n vuotuinen tuotto. Yksityinen liikkeentai ammatinharjoittaja voi kuitenkin vaatia, että pääomatulon osuus lasketaan 20 %:n sijasta 10 %:n tuottona tai tuottoa ei tule lainkaan eli elinkeinotoiminnan tulos ko. vuodelle on kokonaan ansiotuloa (tuloverolaki 38 1 mom.). Vaatimus tehdään veroilmoituksessa. Elinkeinoyhtymän (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) osakkaat eivät voi tehdä edellä mainittua vaatimusta. 205

206 Jaettavasta yritystulosta on pääomatuloa tuota tuottoa vastaava määrä. Loppuosa on ansiotuloa. Jos nettovarallisuutta ei ole eli velat ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin varat, ei pääomatuloja muodostu lainkaan. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus Saat elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden selville vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset velat. Vähennettäviä velkoja ovat vain elinkeinotoiminnan velat. Elinkeinotoiminnan varoihin luetaan rahoitusomaisuus, vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus sekä sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa. Lisää ennen pääomatulon laskemista nettovarallisuuteen vielä 30 % niistä palkoista, jotka yritys on maksanut tilikautta edeltävän 12 kuukauden aikana. Yritystoiminnan nettovarallisuuden (varat velat) ollessa negatiivinen voi pääomatulon laskennassa käytettävä nettovarallisuus muodostua viimeisten 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen 30 %:n palkkaosuudesta. Nettovarallisuus huomioidaan edellisen täyden tilikauden lopun tilanteen mukaan. Aloittavilla yrittäjillä nettovarallisuus huomioidaan kuitenkin saman tilikauden lopun tilanteen mukaan, koska mitään muuta tietoa nettovarallisuudesta ei ole käytettävissä. Löydät liikkeen- ja ammatinharjoittajan nettovarallisuuden verottajalta saaduista tiedoista HEKY:n kohdasta Verotustiedot. Samasta paikasta löydät myös tiedon asiakkaan osuudesta elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta (0 100 %). Pääomatulo Laskiessasi pääomatuloa lisää edellisen tilikauden nettovarallisuuteen 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden ennakonpidätyksen alaisista elinkeinotoiminnan tai maatalouden palkoista. Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä maanviljelijä voi vaatia 20 %:n tai 10 %:n tuottoa sijoittamalleen pääomalle tai että tuottoa ei ole lainkaan (0 %). Vaatimus esitetään verolomakkeella. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat esittävät vaatimuksen verolomakkeella 5 ja maanviljelijät verolomakkeella 2. Jos verolomaketta ei ole jätetty, laske pääomatulo 20 %:n tuoton mukaan. Huomioi myös 12 kuukaudesta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esimerkiksi tilikausi 16 kk => pääomatulo = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus Esimerkki 1 pääomatulon laskennasta: Asiakas jää työttömäksi palkkatyöstä alkaen. Hän jatkaa sivutoimista yritystoimintaansa maataloudessa, jolloin työttömyysetuuden määrään vaikuttaa yritystoiminnasta saatu ansiotulojoka sovitellaan. Asiakas jättää veroilmoitusjäljennöksen koskien verovuotta Asiakkaan verotustietokyselystä vuodelle 2009 näet suoraan maatalouden nettovarallisuuden määrän , johon lisäät 30 % vuoden 2010 maatalouteen kohdistuvista palkkamenoista (vuoden 2010 palkkamenot maataloudessa x 30 %). Palkkamenot löytyvät maatalouden veroilmoituksen sivulta 2 kohdasta Palkkamenot. Asiakas on ilmoittanut veroilmoituksen sivulla 4 vaatimuksen 10 %:n tuoton laskemisesta yritykseen sijoittamalleen omalle pääomalle. Nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen maatalouden nettovarallisuuden määrä vuodelta 2009 sekä 30 % maatalouteen kohdistuvista palkoista vuodelta 2010 ( = ). Pääomatulo 206

207 on asiakkaan vaatimuksen mukaisesti 10 % maatalouden euron nettovarallisuudesta eli Luovutusvoiton vaikutus pääomatulon laskennassa Elinkeinotoiminnan pääomatulot, esim. korko- ja vuokratulot sisältyvät elinkeinotoiminnan tulokseen eikä niitä eroteta tuloksesta ennen jakoa ansio- ja pääomatuloihin. Kiinteistöjen ja arvopapereiden myyntivoitot käsitellään kuitenkin aina pääomatulona. Nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi katsotaan aina vähintään käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittoja vastaava määrä (tuloverolaki 38 2 mom). Luovutusvoitto saattaa sisältyä esimerkiksi muihin tuottoihin tuloslaskelmassa. Samoin maatalousyrittäjän saamat soran yms. maa-ainesten myyntitulot katsotaan pääomatuloksi. Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden luovutusvoittojen määrät löydät Maatalouden veroilmoituksesta ja elinkeinon harjoittajalla käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitotojen määrät löydät Liikkeentai ammatinharjoittajan veroilmoituksesta. Esimerkki 1 luovutusvoiton vaikutuksesta: Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on Nettovarallisuus edelliseltä vuodelta 2009 on Verovuoden 2010 tulokseen sisältyy käyttöomaisuudessa olleesta kiinteistöstä saatu luovutusvoitto Yrittäjä haluaa pääomalle laskettavan tuoton 20 %:n mukaisena. Nettovarallisuuden perusteella laskennalliseksi pääomatuloosuudeksi muodostuisi 20 % x = Koska yrityksen tulokseen v sisältyy euroa pääomatuloksi katsottavaa luovutusvoittoa kiinteistön myynnistä, mikä on suurempi summa kuin pääomatuloksi katsottava nettovarallisuusosuus vuoden 2009 nettovarallisuudesta, katsotaan tällöin pääomatuloksi koko jaettava yritystulo eli ja ansiotulo-osuutta ei muodostu lainkaan. Esimerkki 2 luovutusvoiton vaikutuksesta Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on Nettovarallisuus on verotustietojen mukaan euroa vuonna Verovuoden tulokseen sisältyy käyttöomaisuudessa olleista arvopapereista saatu luovutusvoitto Yrittäjä haluaa pääomalle laskettavan tuoton 10 %:n mukaisesti. Tällöin nettovarallisuuden perusteella laskettavan pääomatulon osuudeksi muodostuisi 10 % x = Luovutusvoitto 1600 ei ylitä laskennallista pääomatulon osuutta Siten pääomatulon osuus on euroa. Kun pääomatulon osuus vähennetään yrityksen tuloksesta , saadaan ansiotulon osuudeksi Ansiotulo Saat yrityksen ansiotulon vähentämällä jaettavasta yritystulosta pääomatulon osuuden: Elinkeinotoiminnan tulos pääomatulo-osuus = ansiotulo-osuus (työtulo) Esimerkki 1: Vuoden 2010 yritystoiminnan tulos on Vuoden 2009 nettovarallisuus on tilikauden päättyessä ja vuonna 2010 ei ole maksettu palkkoja, joita pitäisi lisätä nettovarallisuuden määrään. Yrittäjä haluaa pääomatulo- 207

208 osuuden tuoton laskettavan 20 %:n mukaisesti. Pääomatuloa on siis 20 % x = Ansiotulon määräksi saadaan tällöin = Jako puolisoiden kesken Jos puolisot yhdessä harjoittavat elinkeinotoimintaa, ansiotuloksi katsottu osa elinkeinotoiminnan tulosta jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Puolisoiden työpanokset katsotaan yhtä suuriksi, jollei muuta selvitystä esitetä. Pääomatulo jaetaan puolisoiden kesken omistusosuuden mukaan (tuloverolaki 14 2 ja 3 mom). Jako puolisoiden kesken on mahdollista liikkeen- ja ammatinharjoittajilla sekä maatalousyrittäjillä. Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla yritystulon jakaminen puolisoiden kesken löytyy Elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen sivulta 2. Lomakkeen kohdassa kysytään prosentteina yrittäjän ja hänen puolisonsa osuutta elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta sekä työskentelyn määrää yrityksessä. Maatalousyrittäjillä vastaava tieto löytyy Maatalouden veroilmoituslomakkeen sivulta 4. Maatiloilla, joilla on tapahtunut tuotantosuunnan muutos, on yleistä, että puolisot yhdessä omistavat maatilan ja pääomatuloa muodostuu kummallekin puolisoista, mutta ansiotulo kohdistuukin kokonaisuudessaan maatilalla työtä tekevälle puolisolle. Ammatinharjoittajan, liikkeenharjoittajan sekä maatalousyrittäjän ansio- ja pääomatulo-osuuden laskeminen Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään pääomatulo-osuus (*...- Ansiotulo-osuus...., josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista.. (edellisen tilikauden lopun tilanne) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista...+ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä.... jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0%* (riippuu hakijan vaatimuksesta) = pääomatulo-osuus (*. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus Jako avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaiden kesken Avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaan tulo-osuudesta on pääomatuloa määrä, joka vastaa 20 %:n vuotuista tuottoa osakkaan osuudelle elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus yhtiöön on hänen pääomapanoksensa määrä. Vähennä kommandiittiyhtiössä tuloksesta äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus ennen kuin jaat tulosta vastuunalaisille yhtiömiehille. Laske voitto-osuus sen mukaisesti, mitä yhtiössä on sovittu tuotoksi äänettömän yhtiömiehen asettamalle panokselle. 208

209 Kommandiittiyhtiöstä ja avoimesta yhtiöstä voi tulla ansiotuloa sekä yhtymän tuloksen perusteella ansiotulona yhtymästä että yhtiömiehille maksettuna palkkana. Huomioi yhtiömiehille maksetut palkat samalta kokonaiselta tilikaudelta kuin yhtymästä saatu ansiotulokin. Kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön ansio- ja pääomatulo-osuuden laskeminen Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus...- Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo.... vähennetään pääomatulo-osuus (*...- Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus, josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista. (edellisen tilikauden lopun tilanne) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista....+ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä. jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 % = pääomatulo-osuus (* (* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas. Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus. Esimerkki kommandiittiyhtiön tuloksen jakamisesta: Kommandiittiyhtiössä on kolme yhtiömiestä: vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B sekä äänetön yhtiömies C. Yhtiön elinkeinotoiminnan tulos vuodelle 2010 on ja yhtiön nettovarallisuus edelliseltä tilikaudelta vuodelta 2009 on A:n osuus yhtiön nettovarallisuudesta on 40 %, B:n osuus on 40 % ja C:n osuus on 20 %. C:n yhtiöön sijoittamalle panokselle on sovittu maksettavaksi 10 %:n voitto- osuus. Muilta osin yhtiön tulos on sovittu jaettavaksi tasan A:n ja B:n kesken. B työskentelee yrityksessä sivutoimisesti ja A päätoimisesti. A:lle maksetaan palkkaa vuodessa. Kaiken kaikkiaan yrityksestä on maksettu palkkoja vuoden 2009 päättyessä edeltäneiden 12 kuukauden aikana Pääomatulon laskenta: Vuoden 2009 nettovarallisuus % tilikauden päättymistä edeltäneistä 12 kk:n palkoista (30 % x ) = / v 20 % x = => KY:n pääomatulot yhteensä 209

210 Ansiotulo-osuuden laskenta: KY:n tuloksesta vähennetään C:n 10 %:n voitto-osuus panokselle 340 (10 % x ) ja 20 % nettovarallisuudesta eli pääomatulo-osuus ja saadaan A:n ja B:n yhteenlasketuksi tuloksi (ansiotulo KY:stä) A:n yhtiöstä saama tulo: B:n yhtiöstä saama tulo: C:n yhtiöstä saama tulo: Ansiotulo: 50 % x palkka = / v Pääomatulo: 40 % = /v Ansiotulo: 50 % x = /v Pääomatulo: 40 % x e = /v 10 %:n voitto-osuus panokselle e eli 340 /v Pääomatulo: 20 % x e = 852 /v Yritystoiminnan tulojen tarkistaminen Yritystoiminnan tulojen tarkistaminen Peruspäivärahan sovitteluun vaikuttavat yritystulot tarkistetaan kerran vuodessa. Katso ohjeet tarkistamisesta kohdasta Muutokset yritystuloissa Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi Alkavakin yritystoiminta voi joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että yritystoimintaa voidaan pitää sivutoimisena. Tällöin hakijan saama yritystoiminnan tulo otetaan huomioon sovittelussa. Jos asiakas on aloittava yrittäjä, hän ei voi toimittaa meille tietoja kokonaiselta tilikaudelta. Tulojen arviointi Aloittavan yrittäjän yritystoiminnan tulot arvioidaan aina YEL-/MYEL-vakuutuksen työtulon mukaisesti, jos yrittäjällä on YEL-/MYEL-vakuutus. Mikäli vakuutusta ei ole otettu, tulona otetaan huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki. Jos yrittäjälle on myönnetty starttiraha ja hän tämän lisäksi toimittaa selvityksen nostamastaan palkasta, otetaan tulona huomioon sekä starttiraha että palkka. Starttiraha otetaan tulona huomioon niiltä kuukausilta, joilta se on myönnetty. Starttirahan päätyttyä yrittäjän tulo arvioidaan yleensä vähintään starttirahan aikaiselle tulotasolle, jollei yrittäjällä vielä ole YEL-/MYEL-tulotietoja tai veroilmoitusta/tilinpäätöstä. Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona ennakkoverolipun mukaista arviota. 210

211 Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota edellyttäen, että arviota on pidettävä uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa. Kun yrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tarveharkinnan tulona siitä eteenpäin veroilmoituksen tietoja. Tilikausi on kalenterivuosi Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä. Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu takautuvasti myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua asiakkaan vahingoksi tehdä. Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän kuukauden kuluttuatilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden päättymisestä. Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu takautuvasti myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua asiakkaan vahingoksi tehdä. Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta maksuerästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. 211

212 Uusi hakemus ja yrittäjä Uusi hakemus ja yrittäjä Kun työttömyysetuutta haetaan ensimmäistä kertaa, ja asiakkaan yritystulot tulee selvittää sovittelua varten, pyydä asiakasta toimittamaan ajankohdasta riippuen tuorein tieto, joka on joko verotuspäätös, asiakkaan jättämä veroilmoitus tai tilinpäätös. Jos asiakas tulee hakijaksi esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä asiakasta tällöin toimittamaan verotuspäätös. Jos edellisen vuoden verotustiedot näkyvät jo HEKY:n verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi toukokuussa, on viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös. Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella. Maatalouden tulot Maatalouden tulot Maatalouden harjoittaja ei ole kirjanpitovelvollinen, joten tuloslaskelmaa tai tasetta ei ole. Hänen on pidettävä kuitenkin kirjaa tuloistaan ja menoistaan. Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena henkilönä. Maataloudessa tilikausi on aina kalenterivuosi. Maatalousyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen. Jos puolisot yhdessä harjoittavat maataloutta, jaetaan maatalouden tulos puolisoiden kesken omistusosuuden ja työpanoksen mukaan. Maataloudesta saatu bruttotulo muodostuu tuotteiden markkinahintaperusteisesta myyntitulosta sekä erikseen maksettavista tuista. Tuet riippuvat tilan tuotantosuunnasta. Kaikki maatalouteen kohdistuvat tuet ovat verotettavaa tuloa ja ne sisältyvät siten maatalouden verotettuun tulokseen. Maataloustulon huomioon ottaminen Etuudensaajan oma maatalouden ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun peruspäivärahan määrässä. Yritystulojen jakamisesta ansio- ja pääomatuloihin kerrotaan lisää kappaleessa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin Maatalouden tulot arvioidaan käyttäen hyväksi veroilmoitustietoja. Maatalousyrittäjän on tehtävä veroilmoitus (verolomake 2) yleensä helmikuun loppuun mennessä ( ). Ks. taulukko pyydettävistä selvityksistä Tuloksi huomioidaan maataloustoiminnan tulos verolomakkeen 1. sivulla olevasta kohdasta Maatalouden tulos tai Maatalouden tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Osinkojen ja osuuspääoman korkojen verovapaa osa täytyy kuitenkin lisätä edellä mainittuun summaan. Aloittavan maatalousyrittäjän maatalouden tulot arvioidaan aina MYEL-vakuutuksen työtulon mukaisesti, jos yrittäjällä on MYEL-vakuutus. Mikäli vakuutusta ei ole otettu, 212

213 tulona otetaan huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki. Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona ennakkoverolipun mukaista arviota. Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota edellyttäen, että arviota on pidettävä uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa. Kun maatalousyrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tulona siitä eteenpäin veroilmoituksen tietoja. Lue lisää kappaleesta Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi Sukupolvenvaihdostilanteissa ja maatalouden tuotantosuunnan muuttuessa tulo arvioidaan samoin kuin aloittavan yrittäjän kohdalla. Tilanteessa, jossa maatalouden tuotantosuuntaa on kokonaan muutettu viimeksi vahvistetun verotuksen jälkeen, voidaan tulona kuitenkin käyttää yrittäjän omaa arviota, jos se on katsottava kohtuullisemmaksi kuin MYEL-vakuutuksen käyttäminen. Kun maatalousyrittäjä hakee työttömyysetuutta ensimmäistä kertaa, pyydä asiakasta toimittamaan ajankohdasta riippuen joko verotuspäätös tai asiakkaan jättämä veroilmoitus. Jos asiakas tulee hakijaksi esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä asiakasta tällöin toimittamaan verotuspäätös erittelyosineen. Jos edellisen vuoden verotustiedot näkyvät jo HEKY:n verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi toukokuussa, on viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös. Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella. Maatalouden tulot tarkistetaan kerran vuodessa veroilmoitustietoja hyväksi käyttäen. Lue lisää tarkistamisesta kappaleesta Muutokset yritystuloissa. Maataloutta harjoittavaa kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena eikä sen tuloa ja varallisuutta jaeta verotuksessa osakkaiden kesken. Lue lisää kappaleesta Kuolinpesä ja perintö. Porotalouden tulot Porotalouden tulot voidaan ottaa huomioon joko veroilmoituksesta tai verotuspäätöksestä samalla tavalla kuin maatalouden tulot taikka paliskunnan antaman porojen lukumäärätodistuksen perusteella. Poronhoitovuosi päättyy ja silloin poronomistaja saa paliskunnalta todistuksen porojen määrästä (=lukuporot). Tämä lukuporojen määrä kerrotaan valtioneuvoston porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista vuosittain antaman asetuksen mukaisella tuottoperusteella( alkaen VnA 1146/2011) (lukuporot x lukuporon tuotto). Lisäksi tulona otetaan huomioon paliskunnan mahdollisesti maksamat palkat. Metsätalouden tulot Metsätalouden tulot Metsätalouden tulot eivät vaikuta peruspäivärahan määrään. Ainoastaan puun myynnin yhteydessä tehdyn hankintatyön arvo otetaan huomioon sovitellun peruspäivärahan määrässä verollisilta osin (yli 125 m3). 213

214 Hankintatyöllä tarkoitetaanhankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä metsätalouden harjoittajan tekemää puutavaran valmistus- ja kuljetustyötä oman maatilan metsässä. Hankintatyön arvoksi katsotaan määrä, joka vastaavasta työstä olisi maksettava palkatulle henkilölle. Hankintatyön arvo lasketaan puutavaralajeittain koko valmistetulle ja kuljetetulle puumäärälle. Laskentaperusteena käytetään paikkakunnalla maksettuja metsäalan työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Muun selvityksen puuttuessa voidaan työn arvon laskennassa käyttää taksoja, jotka on mainittu Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa (kohta ). Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti. Veronalainen osuus jaetaan työn tehneiden henkilöiden ansiotuloksi työpanosten suhteessa. Veronalainen arvo saadaan kertomalla hankintatyön arvo kertoimella. valmistettu/kuljetettu m3 125 m3 Kerroin = valmistettu/kuljetettu m3 Hankintatyöstä ei arvioida tuloa, jollei hankintatyötä ole tehty työttömyysaikana. Hankintatyöstä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon, jos asiakas ilmoittaa hankintatyön tekemisestä tai se saadaan muuten selville. Metsää omistavalta asiakkaalta ei kuitenkaan tarvitse lähteä selvittämään, onko hän tehnyt hankintatyötä, jollei työnteko tule Kelan tietoon muuta kautta. Osinkotulot Osinkotulot Peruspäivärahan sovittelussa tulona otetaan huomioon muun kuin pörssiyhtiön jakaman osinkotulon ansiotulo-osuus (sekä verovapaa että verollinen). Jos yhtiö on aikaisempina vuosina jakanut osinkoa, voidaan osingon ansiotulo arvioida käyttäen hyväksi verotuksessa todettua osinkotulon ansiotuloa. Osinkotulot sovitellaan vain silloin, kun hakija on yhtiössä työttömyysturvalain 1 luvun 6 :ssä tarkoitettu yrittäjä ja sen lisäksi työskentelee yhtiössä. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöä yrittäjäksi eikä tuo häntä sovittelun piiriin. Esimerkki 1 A oli omistanut 14,07 % X Oy:n osakkeista ja hänellä oli sen takia työttömyysaikanaan osinkotuloja. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n saamia osinkotuloja ei sovitella yritystoiminnan tuloina, koska häntä ei voitu pitää työttömyysturvalaissa määriteltynä yritystoimintaa harjoittavana henkilönä. (VAKO 5851/2000/1929). Osinkotulon arvioiminen Pörssiyhtiön jakama osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Sen jakamasta osingosta on veronalaista pääomatuloa 70 % ja verovapaata 30 %. 214

215 Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotuloosuuksiin. Osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa yhdeksää (9) prosenttia osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevä osa on ansiotuloa. Pääomatulo-osuus on euroon saakka verovapaata ja ylimenevästä osasta 70 % veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Ansiotulo-osuudesta on veronalaista 70 % ja verovapaata 30 %. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus (varat velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä. EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevan yhtiön jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla. Muussa maassa sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Osinkotulon määrän pörssiyhtiön ja muiden yhtiöiden osakkeista saat siten, että kerrot osakkeiden lukumäärän osaketta kohti maksetun osingon määrällä. Käytä osingon määränä viimeisimmän yhtiökokouksen yksittäiselle osakkeelle vahvistamaa määrää. Pörssiyhtiön osingon suuruuden osaketta kohti voit selvittää Kauppalehden Pörssikurssittietoja. Jos arvioit osinkotulon henkilön pankkitilille tulleen osingon määrän perusteella, käytä bruttomäärää. Jollei bruttomäärä selviä tiliotteelta, lisää pörssiyhtiön maksamaan osinkoon ennakonpidätyksen määrä, joka on vuodesta 2012 alkaen 21/79 (vuodesta 2006 alkaen 19/81) tilille maksetusta osingon määrästä. Muiden yhtiöiden osingoista ei tehdä ennakonpidätystä, joten tilille maksetut osingot otetaan tuloksi sellaisenaan. EU- ja verosopimusmaista saadut osingot otetaan tuloksi bruttotulona, ja veroprosenttina käytetään aina 15 prosenttia. Siten pankkitilille tulleeseen osinkotuloon lisätään 15/85 tilille tulleesta osingon määrästä. Jos HEKY:n verotustiedoissa näkyy, että asiakkaalla on osinkotuloa, kysy onko osinkotulon määrä edelleen samansuuruinen. Jos asiakas ilmoittaa, että tilanne ei ole muuttunut, voit käyttää HEKY:llä näkyvää osinkotulon määrää. Jos tulojen määrä on muuttunut, pyydä asiakasta toimittamaan selvitys osinkotulon nykyisestä määrästä. Selvitys voi olla esimerkiksi pankin verotusta varten antama todistus edellisenä vuonna maksetusta osingosta. Jos asiakas kertoo osakkeiden nykyisen määrän, voidaan osinkotulojen määrä laskea Kelassa käyttämällä Kauppalehden Pörssikurssit-tietoja, josta ilmenee yrityksen maksamien osinkojen määrä. Korkotulot Korkotulot Korkotulot eivät vaikuta peruspäivärahan määrään. Vuokratulot Vuokratulot Vuokratulot eivät vaikuta peruspäivärahan määrään. 215

216 Kuolinpesä ja perintö Kuolinpesä ja perintö Koska henkilö omistamalla omaisuudella ei ole vaikutusta työttömyysetuuden määrään, ei henkilön osuutta jakamattomassa kuolinpesässä taikka henkilön saamaa perintöä oteta peruspäivärahan määrää laskettaessa huomioon. Kuolinpesästä mahdollisesti saatu tulo voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin sovitella. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (perintökaari 18 luku 1 ). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja. Yleistestamentti tarkoittaa, että testamentilla ei ole määrätty testamentin saajalle tiettyä esinettä yms., vaan testamentin saajan asema on sama kuin muidenkin perillisten ja hän perii esim. 1/3 omaisuudesta. Erityistestamentin saaja eli tietyn omaisuuden (esim. tietty esine tai määrätty summa rahaa) testamentilla perivä henkilö ei ole kuolinpesän osakas. Perukirjasta näet, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Perunkirjoitus on pääsääntöisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 ). Perukirja on annettava kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verohallinnolle (perintö- ja lahjaverolaki 29 ). Peruspäivärahan sovittelu Jakamattomasta kuolinpesästä saatu tulo otetaan huomioon peruspäivärahan sovittelussa osakkaan tulona vain silloin, kun osakas tekee pesälle työtä, josta pesä maksaa hänelle palkkaa. Kuolinpesän verotus Kuolinpesää verotetaan yleensä erillisenä verovelvollisena, jolloin sen tuloa ja varallisuutta ei jaeta osakkaiden tulona ja varallisuutena verotettavaksi. Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena vain kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen kuten avoimia tai kommandiittiyhtiöitä. Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan. Sosiaalietuudet Sosiaalietuudet Sosiaalietuudet otetaan peruspäivärahassa tulona huomioon, ei kuitenkaan etuoikeutettuja tuloja. (linkki 8.1. Vähennettävät sosiaalietuudet) Sosiaalietuuden muuntaminen kuukausituloksi Peruspäivärahaan vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa, muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla sosiaalietuuden päiväkohtainen määrä 21,5:llä. 216

217 Peruspäivärahaan vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan kuudelta päivältä viikossa muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla sosiaalietuuden päiväkohtainen määrä 25:llä. Peruspäivärahaan vaikuttava eläke tai muu etuus muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla eläkkeen päiväkohtainen määrä 30:llä. Ratkaiseminen Ratkaiseminen Peruspäivärahahakemuksen ratkaisemisessa on otettava huomioon ratkaisun hallinnolliset, työvoimapoliittiset ja etuuskohtaiset edellytykset. Käsittelypaikka Käsittelypaikka (sisältö) Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Terveysosastolla ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. ulkomaan yksikkö ja perintäyksiköt ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen terveysosastolla. Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen, Ulkomaan yksikön ja vastuuyksikköjen välillä) Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). 217

218 Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kuntaja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Terveysosastolla ratkaistavat asiat Terveysosastolla ratkaistaan 218

219 kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE-järjestelmään työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU/EY-valtioiden välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus. Laskutus- ja tarkistustyön suorittaa Kelan Kouvolan toimisto Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, terveysosasto vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, terveysosasto oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä perintäyksikön vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäyksiköissä hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäyksiköt hoitavat perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTE-takaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE-järjestelmän perinnöistä. 219

220 Perintäyksiköt Helsingin perintäyksikkö Helsingissä Etelä-Suomen perintäyksikkö Lahdessa Lounais-Suomen perintäyksikkö Tampereella Länsi-Suomen perintäyksikkö Jyväskylässä opintotukikeskuksessa Itä-Suomen perintäyksikkö Lappeenrannassa Pohjois-Suomen perintäyksikkö Rovaniemellä Perintäyksiköissä hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat). Perintäyksiköt hoitavat sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset).. Kv-asioiden käsittelypaikka Kv-asioiden käsittelypaikka KV-keskuksessa hoidettavat työttömyysturva-asiat Työttömyysturva-asia hoidetaan KV-keskuksessa, kun henkilön vakuuttaminen on yhtä aikaa vireillä työttömyysetuuden kanssa henkilö ei ole vakuutettu henkilön vakuuttaminen on epäselvä henkilön vakuuttamispäätös on määräaikainen henkilö on vakuutettu pelkästään Suomessa työtätekevänä (ei asuvana). henkilö on vakuutettu rajatyöntekijänä henkilö on vakuutettu kansainvälisessä liikenteessä työskentelevänä (rekkamiehet, merimiehet ja lentoliikenteen matkustava henkilöstö). hakijalla ei ole henkilötunnusta ja/tai kotitoimistoa EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne (E-lomakkeet, U-SEDit ja esitettävät asiakirjat U1, U2 ja U3) sekä näiden perusteella ratkaistavat 220

221 työttömyysturvahakemukset hoidetaan aina KV-keskuksessa. Jos tarvitset työttömyysturvahakemuksen käsittelyä varten selvityksen hakijan toisessa jäsenmaassa kertyneistä vakuutuskausista, siirrä työttömyysturvahakemus tietopyyntöinen KVkeskukseen. Kv-kytkennän tunnistaminen työttömyysturva-asioissa Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit työttömyysturva-asioissa ovat Työttömyysturvan valmisteluruudun huomautustieto Palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä Hakijan muutto ulkomaille HEKY-tietojen Vakuutusjaksot ja Kuntatiedot Tilapäinen muutto Suomeen Määräaikainen vakuuttamispäätös Liikkuvaan henkilöstöön kuuluva työntekijä Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-ruuduilta saa? Kuntatiedot Käytä kv-kytkennän tunnistamisessa hyväksesi HEKY-ruutuja. Polun Henkilön yleistiedot -> Kunta- ja toimistotiedot päästä löydät henkilön kotikuntaa koskevan tiedon. Jos se on (198) tuntematon tai (200) ulkomailla, niin kyseessä voi olla kv-kytkentä. Vakuutusjaksot Henkilön yleistiedoista löytyy myös vakuutusjaksot, joita tutkimalla voit saada tietoa kvkytkennästä. Henkilöltä, joka on aina asunut Suomessa, ei löydy mitään vakuutusjaksoja. Silloin kyseessä on kansallisen lainsäädännön perusteella ratkaistava asia eikä asiaa siirretä KV-keskukseen. Jos työttömyysturvahakemuksesta tai sen liitteistä kuitenkin ilmenee, että henkilö on oleskellut/työskennellyt ulkomailla, siirrä hakemus KVkeskukseen.tutkittavaksi. Mikäli kyseessä ei ole Kv-kytkös, KV keskus siirtää asian takaisin vakuutuspiiriin käsiteltäväksi. Vakuutusjaksoissa voi olla myös tietoa, joka kertoo paitsi henkilön vakuutukseen kuulumisesta myös vakuuttamisen perusteista. Perustetiedot kertovat, onko henkilö esim. liikkuvaa henkilöstöä (kuljetusyrityksen henkilöstöä). Jos on, niin asia hoidetaan kv-keskuksessa. Huomaa, että tarkempia perustetietoja vakuuttamisesta löytyy usein myös seuraavalta sivulta. Sinne pääset valitsemalla ao. jakson v-kirjaimella ja painamalla enteriä. Seuraavat vakuutusjaksojen toiselta sivulta löytyvät seikat viittaavat kvkytkentään. Määräaikainen vakuuttamispäätös Jos henkilölle on tehty määräaikainen vakuuttamispäätös, siirrä työttömyysturva-asia KVkeskuksen ratkaistavaksi. Toistaiseksi voimassa oleva vakuuttamispäätös - Henkilöllä on vakuuttamisjaksoissa tieto: tilapäinen tai vakinainen Henkilö voi olla työnteon perusteella Suomessa vakuutettu toistaiseksi voimassaolevalla vakuuttamispäätöksellä. Tarkoittaa, että työntekijä, joko asuu Suomessa tai työntekijänä, joka asuu kuitenkin toisessa maassa. (esim. Työskentelee 221

222 Torniossa, asuu Haaparannassa). Se kumpaan ryhmään henkilö luokitellaan, vaikuttaa siihen missä asiakkaan työttömyysturva-asia hoidetaan. Työntekijä asuu Suomessa Suomessa asuvan työntekijän työttömyysturva-asiat hoidetaan vakuutuspiirissä. Työntekijän Suomessa asumisesta kertoo vakuutusjaksojen seuraavat tiedot: Peruste: Työskentely palkansaajana Vakinainen muutto Työntekijä käy Suomessa töissä, mutta asuu toisessa jäsenmaassa Silloin kun vakuutusjaksoista löytyy tiedon Työskentely palkansaajana lisäksi tieto Tilapäinen muutto, on kyseessä henkilö, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten, mutta hän asuu toisessa maassa. Tapaus on kv-kytkentäinen, joten siirrä työttömyysturva-asia KV-keskukseen. Vakuuttamisen peruste: Työskentely palkansaajana Tilapäinen muutto - (EU-työntekijä/muualta tullut työntekijä, SVL:n, SovAL ja TTL) Rajatyöntekijä, merimies, kansainvälisessä liikenteessä ajava rekkamies Kun kyseessä on rajatyöntekijä, merimies, kansainvälisessä liikenteessä työskentelevä rekka-auton kuljettaja jne. (esim. töissä Tallinkilla tai ajaa rekkaa Suomesta Keski- Eurooppaan), niin työttömyysetuus ratkaistaan KV-keskuksessa. Näihin ammattiryhmiin kuulumisesta saattaa saada vinkkitietoa kv-asiasta jo asiakkaan toimittamista palkkatodistuksista. Lisäksi vakuutusjaksoista näkyy seuraavia tietoja (Henkilön yleistiedot -> vakuutusjaksot -> Perustesivu ): merityö Suomalaisella aluksella rajatyö työntekijänä/yrittäjänä Suomessa/ulkomailla kuljetusyrityksen henkilöstöä matkustava/lentävä henkilökunta Ryhmiin kuuluvien vakuuttamispäätös voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa, myös silloin kun henkilö asuu Suomessa. Ex-EU-työntekijä työnhakijana Suomessa Ex-Eu-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt ex-eu-työntekijä on kyseessä silloin kun hän on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi. Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista: päätös voi olla joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. peruste: Muu selvitetty syy tilapäinen työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla myös tieto Ex-EUtyöntekijä. 222

223 Muualta kuin EU/ETA alueelta ja Sveitsistä tulleet ex-työntekijät työnhakijana Suomessa Tällaisen ex-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt ex-työntekijä on kyseessä silloin kun hän on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi. Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista: päätös on tehty määräajalle peruste: Muu selvitetty syy tilapäinen työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla tieto esim. Ex-työntekijä kolmannesta maasta Tilanne, jossa asiaa ei myöskään siirretä Kv-keskukseen? Monta vuotta sitten ulkomailla oleskeltu aika ei tee työttömyysturva-asiaa Kv-asiaksi, jos hakijan vakuuttaminen on kunnossa ajalta, jolta hän hakee etuutta. Tee vanhan vakuuttamisjakson selvittämiseksi toimeksiantotyö KV-keskuksen vakuuttamisen työjonoon ja laita työttömyysturvahakemus odottamaan omassa yksikössäsi. Näin syystä, että työttömyysturvan etuusjärjestelmä ei anna ratkaista etuushakemusta ennen kuin vanha vakuutusjakso on selvitetty. Esteellisyys Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. 223

224 Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). Esteellisyyden todentaminen Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. 224

225 Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet Kelan toimiston tulee ennen työttömyysetuuspäätöksen tekemistä saada asiasta työvoimaviranomaisen antama työvoimapoliittinen lausunto. Ellei lausuntoa ole saatu, Kelan toimiston tulee pyytää sitä. Jos hakemuksesta puuttuu työvoimapoliittinen lausunto, toimitaan seuraavasti: Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta. Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä. Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä, että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa. Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto, joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön, eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista. Työ siirretään odottamaan. Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuun mukaisesti antaa 14 kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli Kelalla on tällöin asian ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan kaikki tarvittavat lisäselvitykset on pyydettävä kerralla. Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai puhelimitse. Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään. Työvoimaviranomainen toimittaa työvoimapoliittisen lausunnon Kelan toimistolle elektronisena linjasiirtona. Hakijan pyynnöstä toimiston on annettava lausunto hakijalle tiedoksi jo ennen työttömyysetuuspäätöksen tekemistä. Ellei kielteistä työvoimapoliittista lausuntoa ole annettu tiedoksi ennen päätöksen antamista, se liitetään hakijalle annettavaan päätökseen. 225

226 Lausunnon piiriin kuuluvat asiat Lausunnon piiriin kuuluvat asiat Asiat, joista työvoimaviranomaisen on annettava työvoimapoliittinen lausunto, on lueteltu TTL 11 luvun 4 :ssä. Työvoimapoliittinen lausunto annetaan, kun kyseessä on: työttömänä työnhakijana oleminen; ulkomaalaisen oikeus työttömyysetuuteen; muu kuin työsuhteessa tehty työ; päätoiminen yritystoiminta tai oma työ; päätoiminen opiskelu; työmarkkinoiden käytettävissä oleminen; korvaukseton määräaika; työssäolovelvoite; oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena; oikeus työmarkkinatukeen matka-avustuksena; työmarkkinatuen odotusaika; ammatillista koulutusta vailla olevaa nuorta koskevat rajoitukset; muutosturvan piiriin kuuluminen; tai oikeus työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Työvoimapoliittisen lausunnon antaa yleensä työ- ja elinkeinotoimisto alkaen työvoimapoliittisia lausuntoja voi TE-toimiston lisäksi antaa myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus, toisin sanoen Työlinja-puhelinpalvelu. Työlinja voi antaa lausunnon työttömyysetuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksiä (työtön työnhakija ja työmarkkinoilla olon esteet); muuttaa työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan työttömyyspäivärahaa; siirtää TE-toimiston antaman lausunnon maksajalta toiselle; sekä korjata TE-toimiston antamassa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus-, lasku- tai muun selvän virheen. TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. Lausunnon voimassaolo Lausunnon voimassaolo Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto on voimassa toistaiseksi, ellei sitä erityisestä syystä ole annettu määräaikaisena. Myönteinen lausunto voidaan antaa määräaikaisena esim. sivutoimisen yritystoiminnan tai määräaikaisen lomautuksen tilanteissa. Kelan toimisto maksaa muiden edellytysten täyttyessä työttömyysetuutta lausunnon mukaisesti, kunnes etuuden maksamisesta annetaan esteellinen lausunto. Jos kielteinen lausunto on määräaikainen (esim. korvaukseton määräaika), etuuden maksamista jatketaan määräajan päätyttyä ilman uutta lausuntoa. 226

227 Jos Kelan toimisto saa myöhemmin tietoonsa lausunnosta poikkeavaa ja siihen vaikuttavaa tietoa, sen tulee pyytää työvoimaviranomaiselta uutta lausuntoa. Työvoimaviranomaisen on annettava uusi lausunto viipymättä. Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita Työllistymistä edistävät palvelut Enintään kahden viikon keskeytys työttömyydessä vuotiaat etuudensaajat Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneet henkilöt Ryhmälomautus Työsuhteen päättymisen riitauttaminen Sääeste Peruspäiväraha / työmarkkinatuki Jos työ- ja elinkeinotoimisto ei ole varma siitä, tuleeko henkilöstä antaa peruspäivärahavai työmarkkinatukilausunto, se antaa Kelalle lausunnon työmarkkinatuesta. Jos Kelan toimisto toteaa lausunnon saavuttua henkilön olevan oikeutettu peruspäivärahaan, työ- ja elinkeinotoimistolta tulee pyytää uusi peruspäivärahaa koskeva lausunto. Myös Työlinja-puhelinpalvelu voi muuttaa työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan peruspäivärahaa. Päätöksen peruspäivärahasta voi kuitenkin tehdä esteettömän työmarkkinatukilausunnon perusteella odottamatta peruspäivärahaa koskevan lausunnon saapumista. Työmarkkinatuesta ei saa milloinkaan antaa päätöstä peruspäivärahaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Peruspäivärahan muutosturvalisä Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelaa sitovassa työvoimapoliittisessa lausunnossa muutosturvan piiriin kuulumisesta, toimenpiteen sisältymisestä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan, seuraavan suunnitelmaan sisältyvän toimenpiteen alkamisajankohdasta sekä muista muutosturvalisän maksamiseksi tarpeellisista seikoista. Työllistymistä edistävät palvelut Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lausunnosta ilmenee työllistymistä edistävän palvelun alkamis- ja päättymispäivä sekä se, mistä palvelusta on kysymys. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolosta silloin, kun poissaolo ei johdu asiakkaan omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta. Lausunnosta ilmenee, onko poissaololle hyväksyttävä syy ja onko henkilöllä oikeus etuuteen poissaolon ajalta. Lausunto annetaan myös yrittäjän ja työttömyysuhan alaisen henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta sekä työvoimakoulutuksen jaksoista. Työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun liittyen työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon siitä, täyttääkö koulutus työnhakijan omaehtoisille opinnoille säädetyt 227

228 edellytykset, aiemmin kesken jääneisiin opintoihin liittyvästä vuoden keskeytyneenä oloa koskevasta vaatimuksesta, työnhakijan velvollisuudesta edetä opinnoissaan, työnhakijan omaehtoisten opintojen tukiajasta sekä omaehtoisten opintojen seurantaan ja keskeyttämiseen liittyvistä edellytyksistä. Omaehtoisten opintojen 24 kuukauden enimmäistukiaikaa seuraa siten työ- ja elinkeinotoimisto. Maksaja saa tiedon tukiajan kulumisesta työvoimapoliittisella lausunnolla. Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneet henkilöt Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneella henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Jos henkilöllä ei ole voimassaolevaa työsuhdetta, työ- ja elinkeinotoimisto antaa hänestä normaalin esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon A1. Jos henkilöllä on voimassa oleva työsuhde, työ- ja elinkeinotoimisto antaa tiedotteen F5. Tiedotteessa ei oteta kantaa henkilön oikeuteen saada työttö-myysetuutta, joten Kelan toimiston tulee selvittää työttömyysetuuden maksamisen edellytykset itse-näisesti. Työsuhteen päättymisen riitauttaminen Henkilön, joka on määräajassa riitauttanut työsuhteensa päättymisen, ei voida katsoa itse aiheuttaneen työsuhteen päättymistä, ennen kuin riitautusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Tällaisessa tapauksessa työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilöstä esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Työ- ja elinkeinotoimisto velvoittaa lausunnossaan henkilön ilmoittamaan riitautusasian ratkaisusta Kelan toimistolle. Jos riitautusasiassa tehdyn ratkaisun mukaan työsuhteen päättyminen on johtunut henkilöstä itsestään, Kelan toimiston tulee pyytää työ- ja elinkeinotoimistolta asiassa uutta lausuntoa. Enintään kahden viikon keskeytys työttömyydessä Jos työssäolo tai muu keskeytys työttömyydessä kestää enintään kaksi viikkoa, Kelan ei tarvitse työttömyyden alkaessa pyytää uutta hakemusta tai uutta työvoimapoliittista lausuntoa. Kelan toimisto voi lausuntoa pyytämättä jatkaa työttömyysetuuden maksamista esteen päätyttyä. Jos työvoimapoliittisten edellytysten voimassaolo on epävarmaa (esim. työsuhteen päättymisen syy), uusi lausunto tulee kuitenkin pyytää. Jos keskeytys työttömyydessä kestää yli kaksi viikkoa, työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kelalle uuden työvoimapoliittisen lausunnon oma-aloitteisesti. Ryhmälomautusmenettely saakka Ryhmälomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa vähintään 10 työntekijää on lomautettu määräaikaisesti joko kokonaan tai päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä saakka on voimassa menettely, jossa ryhmälomautustilanteissa työja elinkeinotoimisto ei anna Kelalle työvoimapoliittista lausuntoa lomautetuista henkilöistä. Kelan toimisto tutkii lomautettujen henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen itsenäisesti lomautuksen tehneen työnantajan sille toimittaman lomautuksen tarkistusilmoituslomakkeen perusteella. Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot lomautetuista henkilöistä asuinkunnittain sekä lomautettujen yhteismäärä. 228

229 Ryhmälomautustilanteessa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon ainoastaan TTL 2 luvun 3 7 :n edellytyksistä, ts. siitä, onko lomautettu henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna lausuntoa omatoimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa. Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki työttömyysetuusoikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa lomautetulle henkilölle tehdyistä työ- tai koulutustarjouksista. Toistaiseksi lomautetuista, samoin kuin määräaikaisesti lomautetuista henkilöistä silloin, kun heitä on vähemmän kuin 10, työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilökohtaisen työvoimapoliittisen lausunnon. Ryhmälomautusmenettelystä luopuminen lukien Jos lomautus tai muu ryhmälomautuksen perusteena oleva tilanne alkaa jälkeen, jokaisen lomautetun tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Sääeste saakka Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- ja metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu yksinomaan ja välittömästi pakkasesta ja jonka ajalta työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaista palkanmaksuvelvollisuutta. Jos sääesteestä johtuva työnteon estyminen koskee vähintään 10 työntekijää, työja elinkeinotoimisto ei anna Kelan toimistolle työvoimapoliittista lausuntoa työnteosta estyneistä henkilöistä. Kelan toimisto tutkii työnteosta estyneiden henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen itsenäisesti yönantajan sille toimittaman tarkistusilmoituslomakkeen perusteella. Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot työnteosta estyneistä henkilöistä sekä henkilöiden yhteismäärä. Sääestetapauksissa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon ainoastaan TTL 2 luvun 3 7 :n edellytyksistä, ts. siitä, onko työnteosta estynyt henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna lausuntoa omatoimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa. Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki työttömyysetuusoikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot. Jos sääesteen johdosta työnteosta estyneitä henkilöitä on vähemmän kuin 10, työ- ja elinkeinotoimisto antaa heistä henkilökohtaisen työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunnon perusteluista käy ilmi, että kyseessä on työnteon estyminen sääesteen vuoksi. Menettely sääesteen sattuessa lukien Jos sääesteeseen perustuva ryhmälomautustilanne alkaa jälkeen, jokaisen lomautetun tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. 229

230 65 68-vuotiaat etuudensaajat vuotias henkilö, jolla on oikeus päivärahaan tai työmarkkinatukeen, rinnastetaan lausuntomenettelyssä ryhmälomautettuun henkilöön saakka hänestä ei anneta henkilökohtaista työvoimapoliittista lausuntoa, vaan ryhmälomautusilmoitusta vastaava ilmoitus lukien hänen tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuten muidenkin lomautettujen. Menettely vastaa siis muutoinkin sitä, mitä edellä ryhmälomautuksesta ja siitä luopumisesta on sanottu. Lausunnot K6, K7 ja K8 Lausunto K6, K7 tai K8 annetaan alle 25-vuotiaalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle, joka on jättänyt hakeutumatta ammatilliseen koulutukseen, kieltäytynyt tällaisesta koulutuksesta tai keskeyttänyt koulutuksen. Oikeutta työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan ei ole, ennen kuin henkilö on täyttänyt 25 vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan. Jos lausunnon K6, K7 tai K8 saanut henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, hänestä annetaan palvelun aloituslausunto ja työmarkkinatuki tai peruspäiväraha maksetaan palvelun ajalta. Jos oikeutta työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan ei ole palvelun jälkeiseltä ajalta, toimenpiteen päätyttyä annetaan uudestaan lausunto K6, K7 tai K8. Lausunnon lisätiedoissa viitataan alkuperäiseen lausuntoon K6 / K7 / K8. Tiedotteet Tiedotteet Työvoimaviranomainen voi antaa Kelalle työttömyysetuuden saajaa koskevan tiedotteen. Tiedote ei ole Kelaa sitova, vaan sen tarkoituksena on informoida Kelaa työttömyysetuuden maksamisen kannalta merkityksellisistä asioista. Työvoimaviranomainen toimittaa tiedotteen Kelan toimistolle elektronisena linjasiirtona. Työvoimakoulutuksesta erottaminen Jos henkilö erotetaan työvoimakoulutuksesta, hänelle voidaan asettaa korvaukseton määräaika vasta, kun erottamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Työmarkkinatuen maksaminen keskeytetään kuitenkin erottamisesta lukien työja elinkeinotoimiston Kelalle lähettämän tiedotteen F1 perusteella. Jos henkilö osallistuu erottamisesta huolimatta koulutukseen, hänellä on tältä ajalta oikeus peruspäivärahaan. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle opiskelun jatkamisesta erottamispäätöksen jälkeen tiedotteella F2. Jos henkilö ei valitusajan kuluessa valita koulutuksesta erottamista koskevasta päätöksestä tai hänen valituksensa hylätään, työ- ja elinkeinotoimisto asettaa henkilölle korvauksettoman määräajan takautuvasti koulutuksesta erottamisesta lukien. Kelan toimisto perii koulutuksesta erottamisen jälkeiseltä ajalta mahdollisesti maksetut peruspäivärahat takaisin. 230

231 Tiedote F1 Tiedote F2 Tiedotteella F1 työvoimaviranomainen ilmoittaa Kelalle, että työttömyysetuutta saavan työnhakijan asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä ja että uusi lausunto toimitetaan myöhemmin. Tiedote ei ole Kelaa sitova, mutta sen perusteella Kela voi tietyin edellytyksin keskeyttää työttömyysetuuden maksamisen. Maksaminen voidaan TTL 11 luvun 6 :n mukaan keskeyttää väliaikaisesti silloin, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn takia ole enää joko lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen tai että maksettavan etuuden määrää tulisi alentaa. Yleisimmin keskeyttämisen edellytykset täyttyvät silloin, kun työnhakijan asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä esim. työstä kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn takia, josta saattaa olla seurauksena korvaukseton määräaika. Jos etuuden maksamisen keskeyttäminen on perusteltua, maksaminen keskeytetään F1- tiedotteesta ilmenevästä päivästä lukien. Jos työvoimaviranomaisen sittemmin antamalla uudella lausunnolla on vaikutusta ennen keskeyttämistä maksettuun etuuteen esim. sovittelujakson muuttumisen johdosta, päätöstä oikaistaan takautuvasti. Jos maksamisen keskeyttämiselle ei Kelan arvion mukaan ole edellä mainittuja edellytyksiä, työttömyysetuuden maksamista jatketaan normaalisti F1-tiedotteen estämättä. Etuuden maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava etuuden saajalle viipymättä. Mahdollisen uuden työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua lausunnon mukainen päätös on annettava viivytyksettä. TE-toimistot käyttävät joskus tiedotetta F1 myös työllistymistä edistäviin palveluihin liittyvissä poissaolotilanteissa. Jos TE-toimisto ei voi antaa poissaoloa koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa välittömästi saatuaan palvelun järjestäjältä tiedon poissaolosta, TE-toimisto antaa maksajalle tiedotteen F1. TE-toimisto merkitsee tiedotteen perustelukenttään poissaolojen päivämäärät ja mahdollisen palvelun järjestäjältä saadun tiedon poissaolon syystä. Niissä tilanteissa, joissa tiedote F1 annetaan poissaolojen vuoksi, maksamista ei lähtökohtaisesti keskeytetä, vaan poissaolopäivät vähennetään maksusta ja muu jakso maksetaan normaalisti. F1- lausunnolla maksaja kuitenkin saa tiedon poissaolosta eikä turhaa liikamaksua kerry. Jos F1-lausunnossa ilmenee jotain muuta, esim. mahdollinen tuleva korvaukseton määräaika, palvelun keskeytyminen jne., voi maksaja harkita, pitääkö maksaminen keskeyttää kokonaan. Poissalojen kohdalla lähtökohtana kuitenkin on, että vain poissaolopäivät vähennetään. Tiedotteella F2 työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelalle sellaisista olosuhdemuutoksista, joilla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, mutta jolla voi olla vaikutusta esim. etuuden suuruuteen. Tiedotteella F2 ilmoitetaan mm. satunnaisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön vastaanottamisesta. Tiedotteella F2 ilmoitetaan myös sellaisista ulkomaanmatkoista, jotka eivät estä työttömyysetuuden maksamista. 231

232 Lisäselvitykset Lisäselvitykset Voit hakemusta ratkaistessasi pyytää hakijalta lisäselvitystä joko suullisesti tai kirjallisesti käyttämällä lisäselvityspyyntökirjeitä. Asiakaspalvelussa lisäselvitykset pyydetään pääasiassa suullisesti. Soittamisen mahdollisuutta on hyvä arvioida myös valmistelun yhteydessä. Puhelimessa asiakkaan kanssa keskustellessa on usein helpompi selvittää asiakkaan kokonaistilanne. Kirjallisen lisäselvityksen etu on se, että asiakkaalla on muistilista niistä selvityksistä, mitä hänen on toimitettava Kelalle ja mihin mennessä. Soittamisen lisäksi asiakkaalle voi myös laittaa kirjeen ja tästä onkin hyvä mainita asiakkaalle puhelimessa. Jos asian ratkaiseminen edellyttää lisäselvitysten pyytämistä, toimitaan seuraavasti: Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä. Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan, että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön. Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle, että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19). Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle. Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä edellyttävästä asiasta. Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan. Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon. Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja, joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki antaa luvan pyytää. Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. 232

233 Jos hakija ei toimita lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä. Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut. Kuuleminen Kuuleminen (sisältö) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Selvittäminen). Milloin asiakasta on kuultava? Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. 233

234 Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Etuuksen ratkaisutyö > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). Miten kuullaan? Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen Päätöksen antaminen (sisältö) Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. 234

235 Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, ei lakkautuksesta kuitenkaan anneta päätöstä. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta kuitenkin annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. Käsittelytakuu Käsittelytakuu Työttömyysetuuksia koskeva käsittelytakuu astui voimaan Käsittelytakuun mukaan ratkaisu on pyrittävä aina tekemään viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta. Työttömyysetuushakemukset tulee kuitenkin aina ratkaista ilman aiheetonta viivytystä ja pyrkien Kelan omaan tavoitteeseen, joka on seitsemän päivää.suuri osa hakemuksista ei ole ratkaistavissa hakemuksesta löytyvillä tiedoilla, vaan asiaan on hankittava lisäselvitystä joko hakijalta itseltään tai muilta tahoilta, kuten työ- ja elinkeinotoimistolta, työnantajalta tai työttömyyskassalta. Lisäselvityspyyntö tai pyyntö esimerkiksi työvoimapoliittisen lausunnon saamiseksi tulee tehdä viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin aina mahdollisimman pian.käsittelytakuu edellyttää, että hakemus ratkaistaan

236 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.käsittelytakuun laiminlyönnistä ei aiheudu Kelalle sanktiota. Yksittäistapauksessa asiakas voi kuitenkin tehdä asiasta kantelun, jolla voidaan selvittää, onko Kela noudattanut työttömyysturvalain mukaista käsittelyaikaa. Päätöksensaajat Päätöksensaajat Työttömyysetuuksissa päätöksensaaja on etuuden hakija. Jos työnhakijan työttömyysetuus tai sen osa päätetään maksaa edunvalvojalle tai sosiaalihuollon toimielimelle, asiaa koskeva päätös annetaan sekä etuuden hakijalle että edunvalvojalle/ sosiaalitoimelle. Maksaminen Maksaminen (sisältö) Maksaminen Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (Vna 1330/ ). Maksuosoite Maksuosoite Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena Nordea Pankin kautta. Tällöin edellytetään, että etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen. Etuuden saajan on ilmoitettava uusi maksuosoite aina kirjallisesti tai sähköisessä asiointipalvelussa. Myös maksuosoitteen muutos ilmoitetaan samalla tavoin. Etuuden saaja voi kuitenkin ilmoittaa maksuosoitteen muutoksesta myös puhelimitse siinä tapauksessa, että hän ilmoittaa sellaisen maksuosoitteen, johon hänelle on jo aiemmin maksettu jokin Kelan etuus tai korvaus. Myös alle 18-vuotiaalla etuuden saajalla on oikeus nostaa itse etuus. 236

237 Ulkomaan maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite. Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista. Kuolinpesä Kuolinpesä Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä etuus voidaan hakijan kuoltua maksaa kuolinpesälle. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (perintökaari 18 luku 1 ). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja. Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, edustaa hän yksin kuolinpesää. Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas. Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole, perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta. Etuuspäivien määrä viikossa Etuuspäivien määrä viikossa Työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi kalenteriviikossa olla yhteensä enintään viisi. Työttömyysetuus ei kohdistu tiettyihin päiviin, joten esim. kalenteriviikolla oleva arkipyhä ei vaikuta työttömyysetuuden maksupäiviin. 237

238 Työttömyysetuuspäiviä ovat päivät, joilta henkilölle on maksettu joko täyttä tai soviteltua peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutuspäivärahaa. Etuuspäiviä ovat myös päivät, joilta henkilö on saanut täyttä tai vähennettyä koulutustukea. Työttömyysetuuspäiviin rinnastetaan päivät, joilta työttömyysetuutta ei makseta työvoimapoliittisen esteen, kuten esim. korvauksettoman määräajan takia, sekä päivät, joilta henkilön oikeus työttömyysetuuteen on evätty työnantajan maksaman taloudellisen etuuden tai lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi. Kalenteriviikoittaiseen enimmäismäärään luettavia muita korvauspäiviä ovat esimerkiksi päivät, joilta henkilö saa: sairauspäivärahaa; äitiyspäivärahaa; erityisäitiysrahaa; isyyspäivärahaa; vanhempainpäivärahaa; vuorottelukorvausta; arkipyhäkorvausta; tai ns. Pekkas-vapaakorvausta. Esimerkki B lomautetaan kalenteriviikoksi. Lomautusviikolla on arkipyhä, jolta päivältä B saa työnantajaltaan arkipyhäkorvausta. Koska päivä, jolta B on saanut arkipyhäkorvausta, luetaan kalenteriviikkokohtaiseen viiden etuuspäivän enimmäismäärään, hänellä on lomautusviikolta oikeus työttömyysetuuteen neljältä päivältä. Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Ulkomailla työvoimakoulutukseen osallistuvalle henkilölle kulukorvausta voidaan maksaa enintään seitsemältä päivältä. Maksujaksot Maksujaksot Työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien maksukausittain jälkikäteen. Ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Työttömyysetuuden tulee olla saajan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä. Soviteltu työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumispäiviltä maksettava kulukorvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, jotka henkilö on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT 2). Jos henkilö ei maksujakson aikana ilmoita yhtään työtoimintaan osallistumispäivää tai jos ilmoitettujen työtoimintapäivien lukumäärä poikkeaa olennaisesti työvoimapoliittisessa lausunnossa ilmoitetusta, asiasta on syytä informoida lausunnon antanutta työ- ja elinkeinotoimistoa. Työttömyysetuus pannaan maksuun mahdollisimman pian, aikaisintaan maksukauden päättymistä seuraavana päivänä. Jos toimisto on arkipyhien vuoksi useampia päiviä 238

239 suljettuna, työttömyysetuus voidaan toimiston harkinnan mukaan saajan pyynnöstä maksaa siten, että se on nostettavissa ennen arkipyhiä. Työttömyysaikaa koskeva ilmoitus pyydetään kaikilta työttömyysetuuden saajilta maksukausittain koko työttömyysajalta. Ensimmäiseltä maksukaudelta suoritettavan etuuden maksamisen edellytyksenä on, että hakija on esittänyt selvityksen työttömyysajasta, joka sisältää omavastuuajan lisäksi kahden viikon tai osa-aikatyön tekijöillä kuukauden tai neljän viikon työttömyysajan. Ennakkomaksumenettely Ennakkomaksumenettely Hakijan sovitellun työttömyysetuuden ennakkomaksua varten toimittamista selvityksistä tulee käydä ilmi ainakin työsuhteen kesto, päivittäiset työtunnit, bruttopalkka ja työnantajan yhteystiedot. Jos tarvittavia tietoja ei esitetä, ennakkomaksua ei voida maksaa. Lisäksi henkilön tulee olla työttömyysetuuteen oikeutettu, joten hänellä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto. Ennakon maksamisesta ilmoitetaan hakijalle maksuilmoituksella, johon ei voi hakea muutosta. Varsinainen valituskelpoinen päätös annetaan työnantajan palkkaselvityksen saavuttua. Hakija ei vapaudu palkkatietojen toimittamisvelvollisuudesta, vaikka ennakkomaksumenettelyä olisikin käytetty. Kun olet maksanut työttömyysetuutta ennakkona, laita kansio odottamaan ja merkitse työjonoon palautumishetkeksi esimerkiksi se ajankohta, johon mennessä asiakas on arvioinut saavansa palkkaselvitykset. Mikäli asiakas ei tällöin ole toimittanut palkkaselvityksiä, lähetä hänelle asiakaskirje TML05, jossa pyydät asiakasta toimittamaan palkkaselvitykset ja lisäksi toteat, että jos hän ei toimita selvityksiä määräaikaan mennessä, ennakkomaksu peritään takaisin. Kun asiakas toimittaa palkkatiedot, anna asiasta normaali valituskelpoinen päätös, jolla myös mahdollinen loppuosa sovitellusta työttömyysetuudesta maksetaan. Jos ennakkomaksua on maksettu liikaa, se voidaan kuitata ilman hakijan suostumusta hänelle maksettavista vastaisista työttömyysetuuseristä. Tämä kuittaaminen ei edellytä, että asiasta olisi tehty takaisinperintäpäätös, vaan pelkän lopullisen päätöksen antaminen riittää. Jos hakija ei kehotuksesta huolimatta toimita palkkaselvityksiä määräajassa, tulee tässäkin tapauksessa antaa lopullinen päätös. Evää tällöin hakijan oikeus työttömyysetuuteen TTL 11 luvun 2 :n 1 momentin perusteella, koska hakija ei ole toimittanut etuuden myöntämiseksi tarvittavia tietoja. Hylkäämispäätöksen antaminen ei edellytä hakijan suostumusta tai päätöksen poistamista, koska ei ole olemassa sellaista myöntävää päätöstä, joka tulisi oikaista. Maksettu ennakko voidaan periä asiakkaalta takaisin kuittaamalla se hänelle myöhemmin maksettavasta työttömyysetuudesta ilman suostumusta. Mikäli ennakkoa liikaa saanut henkilö ei enää ole työttömyysetuuden saaja, tulee liikaa maksetusta ennakosta tehdä normaali takaisinperintäpäätös. Takaisinperintäpäätös annetaan normaalissa järjestyksessä ja asiakasta kuullaan takaisinperinnästä. Myös mahdollisuus perinnän kohtuullistamiseen tulee tutkia. Ennakkomaksua koskeva takaisinperintäpäätös pannaan täytäntöön kuten muukin takaisinperintäpäätös. 239

240 Ennakkoa voi olla maksussa enintään kahdelta kuukaudelta. Jos henkilölle on maksettu ennakkomaksu kahdelta sovittelujaksolta, hänelle voidaan maksaa seuraava ennakkomaksu vasta, kun jommasta kummasta aiemmasta ennakkomaksusta on työnantajalta saadun palkkatodistuksen myötä annettu valituskelpoinen päätös. Maksaminen muulle kuin hakijalle Maksaminen muulle kuin hakijalle Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa muulle kuin työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle itselleen. Perusteena tälle on usein se, ettei henkilön katsota pystyvän huolehtimaan riittävästi omasta tai perheenjäsenensä elatuksesta. Edunvalvoja Edunvalvoja Etuusasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä edunvalvontamääräyksen sisältö on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvojasta nousee TORE-listalle. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos henkilölle on määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan hänen omaisuuttaan hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan (laki holhoustoimesta (442/1999) 31 ) Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että se kattaa etuusasioiden hoitamisen. Etuus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, vaikka edunvalvontamääräyksessä ei ole rajoitettu etuudensaajan omaa toimintakelpoisuutta. Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan. Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille etuus tulee maksaa. Maksa etuus edunvalvojan ilmoittamalle tilille ja rekisteröi nostajaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, etuus maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty, etuus voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista. 240

241 Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta" Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Jos henkilön antama edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kattaa etuusasioiden hoidon, maksetaan etuus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei tarvitse tarkistaa kenen nimissä tili on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tieto edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. Voit tarkistaa tiedot maistraatin vahvistamasta edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Tieto vahvistetusta edunvalvontavaltuutetusta nousee myös TORE-listalle. Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta, jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai kuvattu OIWA-järjestelmään. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta" Kunta Kunta Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa etuuteen oikeutetun henkilön sijasta kunnalle. Perusteena kunnan sosiaalitoimelle maksamiselle on yleisimmin etuuden saajan tai hänen perheensä elatuksen turvaaminen tai kunnan tulevaa työttömyysetuutta vastaan ennakkona maksama toimeentulotuki. Työttömyysetuus voidaan maksaa kunnalle myös asiakasmaksulain perusteella laitoshoidon tai perhehoidon ajalta. Elatuksen turvaaminen Elatuksen turvaaminen Työttömyysetuus voidaan kunnan pyynnöstä, erityisen painavasta syystä, maksaa toistaiseksi tai määräajan kunnalle käytettäväksi etuuden saajan, hänen perheensä ja huollettavinaan olevien lastensa elatukseen (TTL 1290/ luku, 9 1 mom). Huollettavilla lapsilla tarkoitetaan niitä henkilöitä, joista henkilöllä on oikeus lapsikorotukseen (TTL 1290/ luku 6 ). Etuus voidaan maksaa kunnalle kokonaan tai osittain. Jos se maksetaan osittain, kunnan tulee ilmoittaa pyytämänsä euromäärä tai murto-osa etuudesta. Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvaus) ei voida maksaa kunnan toimielimelle. Jokaisessa tapauksessa on erikseen harkittava, voidaanko kunnan ilmoittamaa syytä pitää 11 luvun 9 1 momentissa tarkoitettuna erittäin painavana syynä. Etuuden saajaa on kuultava ennen ratkaisun tekemistä. 241

242 Jos kunta esittää pyynnön etuuden tai sen osan maksamisesta sen toimielimelle ja seuraava maksujakso on menossa maksuun etuuden saajan kuulemisprosessin aikana, voi Kela TTL 11 luvun 6 :n mukaisesti väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai vähentää maksettavaa määrää kunnan vaatimuksen perusteella. Keskeyttämisestä tai vähentämisestä on välittömästi ilmoitettava etuuden saajalle. Päätös mahdollisesta kunnalle maksamisesta on tehtävä viivytyksettä. Maksamisen väliaikaisella keskeyttämisellä tai vähentämisellä estetään mahdollinen liikamaksu asiakkaalle. Kunnan välitystilin käyttö asiakkaan etuuksien maksamisessa Jos asiakas itse ilmoittaa tilinumerokseen kunnan välitystilinumeron, etuus maksetaan asiakkaan ilmoittamalle tilille. Asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa uuden tilinumeron, minkä johdosta hänen etuutensa maksetaan ilmoitetulle tilille. Jos sen sijaan kunta ilmoittaa, että asiakkaan etuus tulee maksaa kunnan välitystilille, on jokaisessa tapauksessa erikseen harkittava edellä kerrotulla tavalla, onko olemassa erityisen painavia syitä sille, että etuus maksetaan kunnan välitystilille asiakkaan elatukseen käytettäväksi TTL 11 luvun 9 :n 1 momentin perusteella. Työttömyysturvan muutoksenhakuasteiden ratkaisuja: Muutoksenhakuasteet ovat tulkinneet erityisen painavaa syytä suppeasti. Aikaisemmin pelkästään esim. epäsosi aalista elämäntapaa tai kyvyttömyyttä huolehtia raha-asioista ei ole pidetty erityisen painavana syynä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta (jäljempänä TTLTK) on uusimmissa ratkaisuissaan tarkentanut erityisen painavien syiden edellytyksiä seuraavasti: TTLTK 1514/13/T Asiassa on esitetty A:n antama suostumus välitystiliin perustuen asumisen turvaamiseen ja asunnottomuuden ehkäisyyn. Ottaen huomioon A:n taloudellisesta ja sosiaalisesta kokonaistilanteesta esitetyt selvitykset, kuten perheettömyys ja asunnottomuuden uhka sekä hänen antamansa suostumus, katsottiin, että asiassa oli esitetty laissa tarkoitettu erityisen painava syy työttömyysetuuden maksamiseksi kunnan toimielimelle. (Tapauksesta käy ilmi, että A asuu asuntolassa, välitystilin perustamiseksi oli tehty pitkäjänteistä työtä ja asunnottomuuden oli arvioitu johtavan syrjäytymiseen ja terveysongelmiin.) TTLTK 1707/13/T Kuntayhtymä on vaatinut, että H:n antaman suostumuksen mukaisesti työttömyysetuus maksettaisiin kunnan välitystilille. Asiassa on selvitetty, että H ei pysty itse huolehtimaan asumismenoistaan. Vuokranantaja on laittanut häädön vireille vuokrarästien vuoksi. H on myös itse toivonut että etuus maksettaisiin kuntayhtymän tilille. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on katsonut, että erityisen painavat syyt puoltavat työmarkkinatuen maksamista sosiaalihuollon toimielimelle. Ratkaisuun on vaikuttanut erityisesti henkilön oma suostumus sekä uhkaava asunnottomuus. (Tapauksesta käy ilmi, että asiakas on saanut runsaasti apua ja tukea ja siitä huolimatta uhkaa joutua toistuvasti häädetyksi, kykenemättä sitä omilla toimilla estämään.) TTLTK 1004/85/

243 Päihdyttävien aineiden väärinkäytön vuoksi syntynyttä toimeentuloturvan tarvetta sekä huollettavan elatuksen laiminlyöntiä voitiin pitää erityisen painavana syynä maksaa työttömyyspäiväraha sosiaali lautakunnalle P:n ja tämän perheen elatukseen. TTLKT 357/85/1002 K:lle myönnetty päiväraha oli K:n epäsosiaalisen elämäntavan perusteella päätetty maksaa sosiaali lautakunnalle sen esityksestä käytettäväksi K:n elatukseen. Katsottiin ettei ollut näytetty erityisiä syitä maksaa päiväraha sosiaalilautakunnalle. Päiväraha oli maksettava K:lle. VakO /7747:2004 Vakuutusoikeus on katsonut, että lapsen huostaanotto on TTL 11 luvun 9 :ssä tarkoitettu erityisen painava syy työttömyysetuuden lapsikorotuksen maksamiseksi kunnalle silloin, kun kunta vastaa kokonaisuudessaan huostaanoton kustannuksista: A:n neljä 18 vuotta nuorempaa lasta oli otettu huostaan ja sijoitettu kunnan kustannuksella. A ei ollut käytännössä osallistunut lastensa elatukseen huostaanoton aikana, vaan kunnan perusturvalauta kunta oli vastannut lapsista aiheutuneista kustannuksista kokonaisuudessaan. Tähän nähden lapsi korotuksen maksamista perusturvalautakunnalle oli pidettävä kohtuullisena ja lain tarkoituksen mukaisena. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen maksamiseen kunnan perusturvalautakunnalle oli olemassa erityisen painava syy. Ennakkona myönnetty toimeentulotuki Ennakkona myönnetty toimeentulotuki Maksuvaatimus Maksaminen vastaanottokeskukselle Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan työttömyysetuuden samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan(ttl 1290/ luku 9 2 mom/totul 23 ). Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuus siitä päivästä alkaen, jona työttömyysetuus olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta. Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuutta siihen päivään asti, johon se on maksanut toimeentulotukea työttömyysetuuspäätöksen antamishetkellä. Esimerkki 1 A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja odottaa Kelan päätöstä työttömyysetuudesta. Kunta on antamallaan päätöksellä myöntänyt ja maksanut A:lle toimeentulotukea ajalta odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. 243

244 Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen alkaen. A:n työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen. Työttömyysetuuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki oikeuta kuntaa työttömyysetuuden saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on työttömyysetuuspäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa työttömyysetuuden maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta työttömyysetuuden maksamiselle ei enää ole edellytyksiä. Esimerkki 2 A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja odottaa Kelan päätöstä työttömyysetuudesta. Kunta on antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle toimeentulotukea odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen alkaen. Saatuaan tiedon työttömyysetuuspäätöksen antamisesta kunta poistaa maksuvaatimuksen helmikuun alusta lukien. Työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen. Jos kunta ei poista maksuvaatimusta helmikuun alusta lukien, työttömyysetuus maksetaan kunnalle maksuvaatimuksen loppuun asti eli ajalta Jos kunta ei ole enää helmikuulta maksanut henkilölle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa etuutta vastaan, se suorittaa TOTUL 23 :n 1 momentin perusteella aiheettomasti saamansa työttömyysetuuden viipymättä henkilölle itselleen. Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvausta) ei voida maksaa kunnan toimielimelle. Maksuvaatimus Etuus voidaan maksaa kunnalle vain, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti Kelan toimistolle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu. Maksaminen vastaanottokeskukselle Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annetun lain 23 :n mukaan toimeentulotukilaissa kunnalle annettu toimivalta toimeentulotuen takaisinperinnässä kuuluu vastaanottokeskukselle siltä osin kuin kyseessä on vastaanottokeskuksen myöntämä toimeentulotuki. Kun vastaanottokeskus on maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan työttömyysetuus siis TTL 11 luvun 9 :n 2 momentin nojalla maksaa ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä. 244

245 alkaen vastaanottokeskukset maksavat toimeentulotuen sijasta turvapaikanhakijoille vastaanotto- ja käyttörahaa. Jos vastaanottokeskus on maksanut maahanmuuttajalle vastaanotto- tai käyttörahaa ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan työttömyysetuus maksaa TOTUL 23 :n nojalla ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 23 ). Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14.1 :n mukaan, jos kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, se voi periä ja nostaa henkilölle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunta voi periä ja nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään sekä käyttää niitä hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä sellaisten varojen käyttämisestä muualla lailla tai asetuksella säädetään. Kunta voi siten periä henkilölle maksettavia työttömyysetuuksia myös asiakasmaksulain 14 :n perusteella, jos pykälässä säädetyt edellytykset (laitoshoito tai -huolto, perhehoito) täyttyvät. Asiakasmaksulain perusteella voidaan kunnalle maksaa etuudet vain siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunnan toimielimelle voidaan siten maksaa työttömyysetuutta joko TTL 11:9 :n perusteella erityisen painavasta syystä elatukseen tai ennakkona myönnettyä toimeentulotukea vastaan taikka asiakasmaksulain 14 :n perusteella, jos sen edellytykset täyttyvät. Kunnan tulee yksilöidä, vaatiiko se etuutta TTL:n vai asiakasmaksulain perusteella. Kela Kela Lapsikorotus Työttömyysetuuden lapsikorotus maksetaan Kelalle sen pyynnöstä lapsen elatukseen käytettäväksi siltä ajalta, jolta Kela maksaa lapselle elatustukea työttömyysetuuden saajan laiminlyötyä elatus-velvollisuutensa (TTL 11 luvun 9 a ) Elatustukilain (580/2008) 6 :n mukaan lapsella on oikeus elatustukeen mm. kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsen vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua, jos hänen ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa ja jos hänellä katsotaan olevan elatusvaraa. Elatusvelvollisuudesta on joko sovittu sosiaalitoimistossa (jolloin sosiaalilautakunta on elatusavun määrän vahvistanut) tai asiasta on tuomioistuimen päätös tai tuomioistuimessa vahvistettu sopimus.elatusapupäätös on täytäntöönpanokelpoinen vaikka siitä valitettaisiin. Laki lapsen elatuksesta (704/1975). 245

246 Jos elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua lapselle, lapsen puolesta (toinen) huoltaja on oikeutettu hakemaan lapselle elatustukea Kelalta. Kela perii maksamattoman elatusavun elatusvelvolliselta. Mikäli elatusvelvollinen ei kykene (enää) elättämään lasta, hän voi hakea muutosta elatusavun määrään elatusvelvollisuudesta tuomioistuimelta tai pyrkiä sopimaan asian sosiaalitoimistossa. Tuomioistuin vahvistaa ajan, mistä lukien elatusvelvollisuutta alennetaan tai kokonaan poistetaan taloudellisilla perusteilla. Tämä tilanne voi kuitenkin kohdistua vasta myöhempään aikaan kuin siihen, jolloin hän on elättämiseen kykenevänä ollut velvollinen maksamaan elatusapua, ja jolta on kertynyt elatusapuvelkaa laiminlyönnin vuoksi. Mahdollinen 0-sopimus ei vaikuta aiemmin syntyneen elatusapuvelan perintään eikä lapsikorotuksen maksamiseen Kelalle. Kela maksaa lapsikorotusta omista biologisista lapsista sekä samassa taloudessa asuvista puolison lapsista. Sen sijaan Kela perii elatusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi lapsikorotuksen määrän vain elatusvelvollisen oman lapsen lapsikorotuksesta, ei puolison lasten perusteella saamasta lapsikorotusta. Esimerkki 1 J on suorittanut elatusapua lapselleen N:lle, jolle on maksettu elatustukea. Kela perii J:ltä työttömyysetuuden lapsikorotuksen määrän käytettäväksi TTL 11 luvun 9a :n mukaisesti lapsen elatukseen. J saa lapsikorotusta sekä toisesta biologisesta lapsestaan H:sta, mutta suorittaa hänelle elatusapua, sekä puolisonsa lapsesta L:sta, joka asuu hänen kanssaan samassa taloudessa. Koska lapsikorotuksen periminen on lapsikohtainen toimenpide, ei Kela kohdista N:lle suoritetun elatustuen perintätoimia (lapsikorotuksen kuittausta) sen jälkeen kun N täyttää 18 vuotta. Etuudensaajaa on kuultava asiasta hallintolain nojalla. Asiakasta kuullaan myös silloin, kun asiakas siirtyy työttömyyskassasta Kelaan. Jos lapsikorotusta on jo aiemmin peritty Kelalle, asiakasta kuullaan uudelleen, mikäli etuuden myönnössä ja lapsikorotuksen perinnässä on ollut katkos ja katkoksen aikana elatusapusopimusta on muutettu. Lapsikorotuksen kuittaaminen elatusapuvelkaan aloitetaan kuulemisen jälkeen seuraavasta mahdollisesta maksuerästä lukien. Lapsikorotuksen maksaminen ja myös sen periminen päättyy kun lapsi täyttää 18 vuotta. Perittävä määrä on lapsikohtainen. Kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapsikorotus päättyy, eikä myöskään mahdollisista muista lapsista maksettavia lapsi korotuksia voida käyttää tämän lapsen elatuksesta aiheutuneen elatusapuvelan maksamiseen. Elatusapuvelkaa kuitataan lapsikorotuksella niin pitkään, kuin elatustuki on maksussa ja laiminlyötyä elatusapua on maksamatta (lapsi on alle 18 -vuotias ja elatuksen tarpeessa). Lapsikorotus voidaan periä, vaikka enää ei kertyisi uutta elatusapuvelkaa, ja vaikka elatusvelvollinen olisi vapautettu maksuvelvollisuudestaan saadessaan myöhemmin ns. 0-sopimuksen. Oikeus lapsikorotuksen perimiseen päättyy siinä vaiheessa, kun laiminlyöty elatusapuvelka on maksettu kokonaisuudessaan. Jos lapsi ja elatusvelvollinen muuttavat asumaan samaan talouteen (elatusvelvollisen katsotaan yleensä näin osallistuvan lapsen elatukseen), ei elatustukeen ole oikeutta eikä työttömyysetuuden lapsikorotusta saa kuitata elatusapuvelalle ilman suostumusta. 246

247 Esimerkki 2 A on velvoitettu suorittamaan 300 euroa elatusapua syntyneelle lapselleen K:lle lukien kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen kanssa asuva toinen huoltaja B hakee Kelalta elatustuen. Kela maksaa elatustukea lapselle. Kela perii A:lta elatusapuvelkaa takaisin. A jää työttömäksi ja alkaa ja alkaa saada työmarkkinatukea ja lapsikorotusta. Kela ilmoittaa A:lle käyttävänsä lapsikorotuksen lapsen elatukseen, ts. syntyneen elatusapuvelan lyhentämiseen. Elatusapuvelkaa voidaan näin lyhentää niin kauan kuin sitä on jäljellä ja lapsi saa elatustukea. Kuittausoikeuden päätyttyä lapsikorotukset tulee maksaa normaalisti asiakkaalle. Mahdollinen liikaa peritty lapsikorotus tulee tässä tilanteessa palauttaa asiakkaalle. Aiheettomasti perityn lapsikorotuk sen palauttamisesta tehdään pyyntö maksupalvelulle. Jos kunta vaatii lapsikorotusta TTL 11 luvun 9 :n perusteella, koska lapsi on otettu huostaan, ja Kela maksaa lapsesta samalta ajalta elatustukea työttömyysetuuden saajan laiminlyötyä elatusvelvollisuu-tensa, tulee kunnan vaatimus hylätä TTL 11 luvun 9 a :n perusteella. Kunnalle annetaan tällöin kirjallinen päätös. Esimerkki 3 Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta ajalta. Työttömyys etuuden saaja on elatusvelvollinen, jonka laiminlyönnin perusteella elatustukea maksetaan. Jos kunta vaatii lapsikorotusta samalta ajalta huostaanoton perusteella, tulee kunnan vaatimus hylätä ja lapsikorotus maksaa Kelalle sen pyynnöstä TTL 11 luvun 9 a :n perusteella. Esimerkki 4 Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta ajalta. Lapsen toinen vanhempi on työttömyysetuuden saaja ja toinen vanhempi on elatusvelvollinen, jonka laimin lyönnin perusteella elatustukea maksetaan. Jos kunta vaatii työttömyysetuuden saajan lapsi korotusta maksettavaksi kunnan toimielimelle, voidaan lapsikorotus maksaa kunnalle siinä tapauksessa, että sen maksamiseen löytyy TTL 11 luvun 9 :n mukainen erityisen painava syy. Perittävä määrä Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta pienempi ainoastaan silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden, kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden määrä kuukaudessa. Perittävän määrän laskeminen Etuudesta toimitetaan ennakonpidätys normaalisti. Jos työttömyysetuus ei ole täysimääräinen, maksetaan Kelalle vain lapsikorotuksen suhteellinen osuus etuudesta. Maksuvapautus elatustukivelasta Elatustukilain 5 luvun 19 :n mukaan Kelan on elatusvelvollisen hakemuksesta jätettävä elatustukivelka perimättä siltä osin, kuin elatusavun maksamisen laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä. Elatusvelvollista pidetään maksukyvyttömänä, jos hänen tulonsa ovat esimerkiksi työttömyydestä tai muusta elatusvelvollisesta 247

248 riippumattomasta syystä olleet enintään euroa kuukaudessa sinä aikana, kun elatusvelvollisuuden laiminlyönti on tapahtunut. Työttömyysturvan lapsikorotus on kuitenkin tarkoitettu lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin käytettäväksi. Lapsikorotus voidaan periä Kelalle TTL 11 luvun 9 a :n nojalla silloinkin, jos henkilö muutoin on esimerkiksi työttömyydestä johtuen elatustukilaissa tarkoitetulla tavalla maksukyvytön, pyytänyt maksuvapautusta elatusapuvelasta ja maksuvapautus on hänelle myönnetty. Perittävän määrän laskeminen Perittävän määrän laskeminen Perittävän määrän laskeminen Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta pienempi ainoastaan silloin silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden, kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden määrä kuukaudessa. Jos lapsia on useampi kuin yksi, on ensin jaettava lapsikorotuksen määrä (e/pv) lapsikorotukseen oikeutettujen lasten lukumäärällä. Saatu lapsikorotuksen määrä (e/pv) kerrotaan niiden lasten lukumäärällä, jotka kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa vaatimuksessa. Esimerkki 1 Henkilöllä on kolme lasta, joista lapsikorotus on yhteensä 9,19 e/pv. Yksi lapsista asuu hakijan luona ja kaksi muuta lasta kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa maksuvaatimuksessa. 9,19 e/pv jaetaan lasten lukumäärällä eli kolmella = 3,06 e/pv. Saatu lapsikorotuksen määrä 3,06 e/pv kerrotaan kahdella, eli samassa vaatimuksessa olevien lasten lukumäärällä, 3,06 e/pv x 2 = 6,12 e/pv. Seuraavaksi lasketaan vaatimuksessa olevien lasten elatusapuvelkojen määrä yhteensä kuukaudessa (=perittävä määrä). Elatusapuvelan/velkojen päälle lasketaan työttömyysturvassa käytettävä veroprosentti. Ensin tarkistetaan onko henkilöllä muutosverokorttia sosiaalietuutta varten. Jos on, käytetään kyseistä veroprosenttia. Jos muutosverokorttia ei ole, käytetään veroprosenttina 20 %. Perittävä määrä päivää kohti lasketaan jakamalla elatusapuvelkojen yhteismäärä, johon on lisätty ennakonpidätyksen määrä, luvulla 21,5. Tätä elatusapuvelan päiväkohtaista määrää verrataan lapsikorotusten päiväkohtaiseen yhteismäärään. Jos lasten elatusapuvelkojen yhteismäärä päivässä on pienempi kuin elatustukiperheen lasten yhteenlaskettulapsikorotusten määrä päivässä, lapsikorotusosuutta ei peritä kokonaan. Esimerkki 2 Toisella lapsella kertyy elatusapuvelkaa 40 e kuukaudessa ja toisella 50 e kuukaudessa. Henkilön veroprosentti työttömyysturvassa on 20 %. Velkojen määrät kuukaudessa lasketaan yhteen, saadaan 90 e kuukaudessa. Velan määrä 90 e kuukaudessa jaetaan 0,8:lla, jolloin velan bruttomääräksi saadaan 112,50e kuukaudessa (90e : 0,8=112,50e). Velan määrä (112,50 e) jaetaan 21,5:lla, jotta 248

249 saadaan perittävän velan päiväkohtainen määrä.112,50e: 21,5 pv = 5,23 e/pv. Perittävän velan määrä (5,23 e/pv) on pienempi kuin lapsikorotusten määrä (6,12 e/ pv), joten lapsikorotusta ei peritä kokonaan. Työttömyyskassa Työttömyyskassa Työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksamansa ansiopäivärahan, koulutuspäivärahan ja koulutustuen takautuvasti samalle ajalle maksettavasta peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, koulutuspäivärahasta ja koulutustuesta. Työttömyyskassa menettelee vastaavasti kuin Kelan toimisto periessään etuuksia ansiopäivärahasta. Maksaminen ulosottoviranomaiselle Maksaminen ulosottoviranomaiselle Kelan myöntämää työttömyysetuutta ei voida ulosmitata. Ennakonpidätys Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/ ). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. 249

250 Perusteet Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Asia koskee myös eläkkeensaahaa, jos hänelle on määrätty palkan pidätysprosentti. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläkeeriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 20 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Portaikkoverokorttia voidaan käyttää vain, jos maksunsaaja on toimittanut kortin alkuperäisenä Kelaan. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Maksun päätyttyä kirjoita portaikkoverokorttiin maksettu määrä ja palauta kortti maksunsaajalle. 250

251 Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys toimitetaan Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Tietojen saanti ja käyttöönotto Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) 251

252 Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen yhteydessä käsittelijä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. Suorasiirtotiedot Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. Tiedot maksunsaajalta Tiedot maksunsaajalta Verokortti Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. 252

253 Oma pyyntö Lähdevero Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien ennakonpidätysperusteet tallennetaan Ulkomaan yksikössä, TK-eläkkeen ratkaisuryhmässä tai Maksupalvelussa. Verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Palauta portaikkoverokortti maksunsaajalle maksun päättyessä. Lakkauta kortin voimassaolo valitsemalla HEMU/Ennakonpidätystiedot/Muutostieto, jolloin saat toiminnon tulosteena saatekirjeen verokortin palauttamiseen. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Palautuksen kirjaaminen ei aina korjaa kertymää. Tällöin saat ilmoituksen, jonka perusteella sinun tulee korjata kertymä. Etuuksien kuittauksissa kertymätiedot korjataan ohjelmallisesti. Kelan selvitettävä Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa tai palvelunumerosta

254 Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi. Toimittaminen Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat muutosverokortti lähdeverokortti tai oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. Työttömyysturva ja koulutusetuudet Työttömyysturva ja koulutusetuudet Peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, vuorottelukorvauksesta ja koulutusetuuksista ennakonpidätys toimitetaan 20 % suuruisena, ellei asiakas ole toimittanut pienempää prosenttia osoittavaa sosiaalietuutta varten määrättyä verokorttia Kelaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 ) Jos etuuden määrä on enintään 4 euroa päivää kohti, ennakonpidätystä ei toimiteta. Jos etuuksia maksetaan aikaisemmin maksettujen lisäksi tai muulta ajalta kuin maksuvuotta edeltävältä joulukuulta, ennakonpidätys toimitetaan taulukkoprosentin mukaisesti. 254

255 Ennakon korjaus Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Maksupalvelu tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. 255

256 Takaisin maksetut etuudet Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosi-ilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/ a 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Maksupalvelu ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. Regressisuoritukset Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/ a 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. 256

257 Vuosi-ilmoitukset Vuosi-ilmoitukset Maksupalvelu ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Maksupalvelu toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Maksupalvelu ilmoittaa osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä Verohallinnolle. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Maksupalvelu voi korjata virheellisiä tietoja heinäkuun loppuun saakka. Maksupalvelu lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. Kuukausivalvonta Kuukausivalvonta Talousosasto tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Uudenmaan verovirastolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. Maksaminen EU ETA-työnhaun aikana Maksaminen EU ETA-työnhaun aikana Haettaessa työtä ETA-maasta tai Sveitsistä työnhakumaan laitos maksaa työttömyysetuuden sen suuruisena kuin sitä on maksettu lähtömaassa ja perii kustannukset jälkikäteen lähtömaan laitokselta. 257

258 Haettaessa työtä EU-maasta lähtömaan laitos maksaa työttömyysetuudet. Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen tuleva hakija esittää lomakkeet E 303/1 E 303/5 Kelan toimistossa. Kelan toimisto täyttää lomakkeelle E 303/2 työnhakijaksi ilmoittautumista ja maksun alkamista koskevat tiedot ja lähettää lomakkeen todistuksen antaneelle laitokselle. Etuus maksetaan jälkikäteen neljän viikon välein todistuksessa ilmoitetusta päivästä lukien. Maksamisen edellytyksenä on, että hakija palauttaa työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen (TT2) kuten työttömyyspäivärahan saajat yleensä. Päiväraha muunnetaan tarvittaessa euroiksi EU:n hallintotoimikunnan vuosineljänneksittäin vahvistaman vaihtokurssin mukaan (APLA-toiminto). Etuus maksetaan koko työnhakuajalta ensimmäisen matkustuspäivän kurssin mukaan. Maksussa olevaa etuutta ei tarvitse tarkistaa kurssin muutoksen vuoksi. Jos ilmenee jokin seikka, joka todistuksen mukaan saattaa aiheuttaa muutoksia etuuden maksamiseen, ilmoita siitä todistuksen antaneelle laitokselle. Keskeytä etuuden maksaminen välittömästi, kunnes laitokselta on saatu vastaus tiedusteluun. Kun etuuden maksu lakkaa, täytä lomakkeet E 303/4 ja E 303/5. Lomake E 303/5 annetaan hakijalle ja E 303/4 lähetetään TT-osastoon. Päivärahan ei katsota olevan Suomesta saatua tuloa eikä siitä sen vuoksi toimiteta ennakonpidätystä. EU-maasta Suomeen työnhakuun tulevalle maksetaan työttömyysetuudet lähtömaasta, ei Suomesta. Työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan Työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan Työttömyysturvan tietojärjestelmän EU/ETA-työnhaku-toiminnossa tallennetaan työnhakuun liittyvät lähtötiedot ja Suomeen työnhakijaksi paluun tiedot. Työnhakuun lähtöpäivä muodostaa maksuesteen, joka voidaan poistaa työnhakumaan viranomaisen ilmoittaessa työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Työnhakuun lähtevälle annetaan päätös peruspäivärahasta työnhaun ajalle. Työnhakijan on Suomeen palattuaan ilmoittauduttava uudelleen työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Maksamista työnhakumatkan jälkeen ei voida aloittaa ennen kuin työ- ja elinkeinotoimistosta on saatu uusi sitova lausunto. 258

259 Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus Työttömyysetuuden hakijan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta Kelalle. Tällaisia olosuhteiden muutoksia ovat: 1) aikaisemmat jäsenyydet työttömyyskassassa; 2) peruspäivärahan saaminen; 3) työnhakijana olo ja työnhaun päättyminen; 4) työttömyyden jatkuminen; 5) työsuhteen, virkasuhteen, oman työn ja yritystoiminnan alkaminen tai päättyminen; 6) työsuhteesta, virkasuhteesta, omasta työstä ja yritystoiminnasta saatu palkka tai muu vastike; 7) työsuhteen, virkasuhteen, oman työn tai yritystoiminnan perusteella saatu taloudellinen etu tai korvaus; 8) erorahan saaminen; 9) työhön käytetty työaika; 10) yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä saatu tulo taikka yritysomaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön; 11) työllistymistä edistävän palvelun päättyminen; 12) koulutuspäivärahaan oikeuttavan koulutuksen päättyminen; 13) liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain mukainen ansionmenetyskorvaus; 14) Suomesta ja ulkomailta saatu tai haettu sosiaalietuus mukaan lukien avio- tai avopuolison saama kotihoidontuki ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke; 15) myönnetty tai evätty palkkaturva; 16) huollettavina olevat lapset; sekä 17) muu vastaava muutos olosuhteissa 18) päivät, jolloin työttömyysetuuden saaja on osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun, koulutukseen tai opiskeluun. 259

260 Tarkistaminen Tarkistaminen Jos työttömyysetuuden saajan olosuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Muutokset perhesuhteissa Muutokset perhesuhteissa Jos työttömyysetuuden saajan perhesuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi päätös muutoksesta lukien. Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa Jos työttömyysetuuden saajan työ- ja muissa ansiotuloissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi soviteltua työttömyysetuutta koskeva päätös. Yrittäjien osalta yritystoiminnan tulojen tarkistus tehdään yleensä kerran vuodessa. Tarkistusajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän perusteella ja tarkistus tehdään verotustietojen perusteella. Muutokset yritystoiminnan tuloissa Muutokset yritystoiminnan tuloissa Peruspäivärahan sovittelussa huomioon otettavat yritystulot tarkistetaan kerran vuodessa. Seuranta toteutetaan laittamalla järjestelmään seurantapäivä. Kappaleessa Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa on kerrottu, mitä selvityksiä yritystoiminnan tulojen tarkistamiseksi tarvitaan eri yritysmuodoissa. Katso myös taulukko pyydettävistä selvityksistä. Tilikausi on kalenterivuosi Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä. 260

261 Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden päättymisestä. Esimerkki: Yrittäjän tilikausi päättyy Häneltä pyydetään tietoja Määräaika tietojen toimittamiselle voi olla aikaisintaan Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Tarkistusta ei tehdä takautuvasti. Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta maksuerästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. Tarkistus kesken vuoden Asiakkaan tai hänen puolisonsa yrityksen tilanne voi muuttua kesken vuoden, ja asiakas voi esittää pyynnön tarkistaa tuloja sen mukaisesti. Yrittäjän riskiin kuuluu tulotason vaihtelu, joten tuloa ei pääsääntöisesti tarkisteta kesken vuoden. Tarkistus voidaan kuitenkin tehdä tilan/yrityksen tuotantosuunnanmuuttuessa tai muusta erityisen painavasta syystä (esimerkiksi myynti on loppunut taantuman johdosta kokonaan tai jos palkansaajaosakkaan palkka laskee pysyvästi). Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. Muutokset muissa sosiaalietuuksissa Muutokset muissa sosiaalietuuksissa Jos työttömyysetuuden saajan sosiaalietuuksissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuusoikeuteen tai etuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi muutoksesta lukien. 261

262 Muita tarkistustilanteita Muita tarkistustilanteita Yli 30 päivän katkos Työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyminen Korvaukseton määräaika Muutto toiselle paikkakunnalle Työttömyysetuuden tarkistuspäätös ei välttämättä edellytä uutta TT1-lomaketta, vaan tarkistuspäätös on mahdollista tehdä myös TT2-lomakkeen perusteella. Pääasia on, että henkilön kokonaistilanne tulee tutkituksi jokaisen annettavan päätöksen yhteydessä. Seuraavassa on tarkasteltu tavanomaisimpia tarkistustilanteita. Työttömyyden alku/jatko Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluu asiakkaan opastaminen työttömyysetuuden hakemisesta ja tähän liittyvistä menettelyistä. Kela ei lähetä asiakkaalle hakemusta työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua. Hakemus lähetetään asiakkaalle vain hänen sitä pyytäessään. Jos asiakas on jättänyt Kelalle etuushakemuksen, mutta Kelaan ei ole saapunut työvoimapoliittista lausuntoa, toimitaan seuraavasti: Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta. Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä. Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä, että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa. Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto, joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön, eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista.' Työ siirretään odottamaan.' Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuun mukaisesti antaa 14 kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli Kelalla on tällöin asian 262

263 ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan kaikki tarvittavat lisäselvitykset on pyydettävä kerralla. Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai puhelimitse. Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään. Katkos työnhaussa Etuus maksetaan työnhaun päättymiseen saakka sen jälkeen, kun ilmoitus työttömyysajasta on saatu. Jos työnhaku alkaa myöhemmin uudelleen, noudatetaan seuraavia sääntöjä: Alle 30 päivän katkos Kun työnhaku menee poikki ja alkaa uudelleen kesken TT2-lomakkeen maksujakson, asiakkaan tulee täyttää työttömyysaikaa koskeva ilmoitus normaalisti ja palauttaa se vasta ilmoitusjakson päätyttyä Kelaan. TT2-lomake on täytettävä myös katkon ajalta. Katkon syynä voi olla esimerkiksi satunnainen työ, josta aiheutuvaa sovittelua hakija yrittää välttää katkaisemalla työnhakunsa. Jos etuuden maksu on päättynyt ja työttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa, on hakijan täytettävä työttömyysaikaa koskeva ilmoitus myös katkon ajalta. Yleensä työnhaun lyhyt (alle 30 päivää) katkeaminen ei anna aihetta uuden hakemuksen pyytämiselle. Työnhaun katkeamisen ja uudelleen alkamisen jälkeen hakemus (TT1) tarvitaan, jos on tarpeen selvittää esim. mahdollisesti muuttuneita tarveharkinnan tuloja. Tarkistuspäätös työnhaun uusimisen jälkeen voidaan tehdä suoraan lausunnon perusteella ilman, että odotetaan TT2-lomakkeen saapumista silloin, kun työnhaku on ollut välillä poikki enintään viisi arkipäivää. Jos on kuitenkin syytä epäillä, että tarveharkinnan tuloissa on tapahtunut muutoksia, tai jos ratkaisija muuten katsoo tarpeelliseksi, annetaan päätös vasta asiakkaan hakemuksen saavuttua. Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina vasta asiakkaan hakemuksen perusteella. Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta, tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita. Kun kyse on työnhaun katkeamisesta yli viideksi arkipäiväksi, tarkistuspäätös työnhaun uusimisen jälkeen annetaan asiakkaalle vasta, kun TT2 lomake on saatu ja varmistettu, että tiedot muista ratkaisuun vaikuttavista seikoista ovat ajan tasalla. Yli 30 päivän katkos Asiakkaan on toimitettava hakemus (TT1) silloin kun etuuden myönnössä yli 30 päivän katkos. Esimerkki 263

264 Asiakkaalle on annettu päätös saakka, mutta hän ei ole hakenut etuutta syyskuulle. Jos asiakas hakee etuutta alkaen, hänen on täytettävä uusi hakemus (TT1). Yli 30 päivän katkoksella tarkoitetaan myös aikaa, jona asiakkaan työnhaku on poikki. Korvaukseton määräaika Korvauksettoman määräajan jälkeen tarvitaan aina hakemus (TT1). Asiakkaalle annetaan hylkäävä päätös korvauksettomalle määräajalle. Jos asiakas hakee työttömyysturvaa korvauksettoman määräajan kuluessa, annetaan hylkäävä päätös kyseiselle määräajalle. Vaikka korvauksettoman määräajan päättymiseen olisi hyvinkin lyhyt aika, määräajan aikana jätetyn hakemuksen perusteella ei saa koskaan vahvistaa omavastuuaikaa. Työllistymistä edistävä palvelu Henkilön osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun päätös annetaan vain palvelun ajalle. Päätös palvelun ajalle voidaan tehdä esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon perusteella odottamatta TT2-lomaketta. Kun päätös annetaan ilman asiakkaan hakemusta, käsittelijä lisää päätökseen asiasta kertovan alkufraasin RYT19. Tarkistuspäätöstä sekä työllistymistä edistävän palvelun ajalle että tämän jälkeiselle ajalle ei saa antaa yhdellä päätöksellä toimenpiteen alkaessa. Päätös työllistymistä edistävän palvelun jälkeiselle ajalle voidaan antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen asiakkaan hakemuksen saapumista silloin, kun kyse on peruspäivärahan saajasta tai henkilöstä, jonka työmarkkinatukeen ei sovelleta tarveharkintaa. Kun päätös annetaan ilman asiakkaan hakemusta, käsittelijä lisää päätökseen asiasta kertovan alkufraasin RYT19. Kun päätös on annettu lausunnon perusteella, menee asiakkaan toimittama TT2-lomake heti maksettavaksi. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä ja auttaa säilyttämään asiakkaan maksurytmin. Jos kyseessä on henkilö, jonka työmarkkinatukeen sovelletaan tarveharkintaa, tulee lausuntojen käsittelijän harkita, edellyttääkö päätöksen antaminen hakemusta: Yleensä päätöstä ei näissä tilanteissa tule antaa ennen hakemuksen saapumista, koska tarveharkinnan tulot ovat voineet muuttua. Asiakas ilmoittaa hakemuslomakkeella, onko tuloissa tapahtunut muutoksia ja päätös annetaan vasta tämän tiedon perusteella. Jos töiden järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista, voi lausuntojen käsittelijä soittaa asiakkaalle ja tiedustella, onko tarveharkinnan tuloissa tapahtunut muutoksia. Jos asiakas ilmoittaa, ettei tuloissa ole tapahtunut muutoksia, lausuntojen käsittelijä voi antaa asiassa päätöksen. Puhelimitse saatu tieto tulee dokumentoida huolellisesti OIWAn yhteydenottoon. Jos kyseessä on kestoltaan melko lyhyt palvelu (yleensä enintään 2 kuukautta) ja jos hakijan tarveharkinnan tulot on tarkistettu vastikään (yleensä viimeisen 4 kuukauden 264

265 aikana), voidaan päätös antaa jo työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Jos kuitenkin on syytä epäillä, että tuloissa on tapahtunut muutoksia, tulee ennen päätöksen antamista odottaa asiakkaan hakemus. Päätös voidaan antaa työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen hakemuksen saapumista, jos asiakas on ilmoittanut asiakaspalveluun, ettei hänen olosuhteissaan ole tapahtunut muutoksia. Aina, jos asiakkaan tulotietoja ei vielä ole Kelassa tai jos on syytä epäillä, että tarveharkinnan tuloissa on tapahtunut muutoksia, tulee ennen päätöksen antamista odottaa asiakkaan hakemus. Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina kuitenkin vasta asiakkaan hakemuksen perusteella. Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta, tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita. Työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyminen Jos peruspäivärahan enimmäisaika täyttyy kesken maksujakson, peruspäivärahaa seuraava työmarkkinatuki voidaan ratkaista pyytämättä hakemusta. Työmarkkinatuki tulee ratkaista ja maksaa välittömästi niin, ettei henkilön maksuihin tule katkosta. Työ- ja elinkeinotoimistoon lausunto työmarkkinatuesta voidaan pyytää maksun jälkeen. Jos erän maksanut toimisto on eri kuin henkilön kotitoimisto, toimistojen välinen tiedonkulku tulee hoitaa siten, että henkilön työttömyysturvan maksuihin ei tule katkosta peruspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Muutto toiselle paikkakunnalle Jos peruspäivärahan saaja muuttaa toisen toimiston piiriin, uusi toimisto voi jatkaa peruspäivärahan maksamista pyytämättä uutta hakemusta, ellei saajan olosuhteissa ilmeisesti ole tapahtunut etuusoikeuteen vaikuttavia muutoksia. Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. Asian uudelleen ratkaiseminen työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolon vuoksi Esimerkki voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta (TTL 12 luvun 4 b :n) mukaan asian voi ratkaista uudelleen ilman hakijan suostumusta tai päätöksen poistomenettelyä siinä tapauksessa, että hakija on ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä palvelussa, vaikka hän on tosiasiallisesti ollut poissa palvelusta. Kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan itsensä antamasta virheellisestä tiedosta, häneltä ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi. 265

266 A on saanut työmarkkinatukea ja kulukorvausta työkokeilun ajalta. A on itse ilmoittanut olleensa työkokeilussa jokaisena päivänä. Myöhemmin käy ilmi, että A onkin ollut poissa työkokeilusta kolmena päivänä. Suostumusta päätöksen oikaisemiseksi ei tarvitse pyytää eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi. Lakia, joka on voimassa asti, sovelletaan sellaisissa poistoasioissa, joissa poistohakemus on saapunut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle viimeistään Tämä tarkoittaa sitä, että voimaan tulevan lain soveltamisen ratkaisee poistoasian vireillä olo työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Palvelusta poissaolon tai työvoimapoliittisen lausunnon antamisen ajankohdalla ei ole vaikutusta siihen, sovelletaanko asti voimassa olevaa vai voimaan tulevaa lakia. Liikamaksu Takaisinperintä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. Liikamaksu (sisältö) Liikamaksu Työttömyysetuuden liikamaksu voi syntyä esim. takatuvan esteellisen työvoimapoliittisen lausunnon takia (ei oikeutta etuuteen) tai virheellisen suuruisena huomioon otetun työttömyysaikaisen tulon johdosta (etuutta maksettu liian suurena). Lähtökohtana on, että aiheettomasti maksettu työttömyysetuus peritään takaisin. Regressimenettely Regressimenettely Tietyissä tilanteissa, joissa työnhakijalle on myönnetty takautuvasti muu etuus, aiheettomasti maksettu työttömyysetuus voidaan periä suoraan takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta. Menettelyä kutsutaan regressimenettelyksi ja siitä säädetään TTL 11 luku 14 :ssä. Regressimenettelyä voidaan soveltaa vain TTL 11 luvun 14 :ssä nimenomaisesti mainittuihin etuuksiin; muista etuuksista työttömyysetuutta ei voida periä regressinä. Esimerkiksi liikennevakuutuslain mukaiseen korvaukseen ei regressimenettelyä voida soveltaa. Ylläpitokorvausta ei voida periä regressinä muusta etuudesta. Sen sijaan tai sen jälkeen maksettu kulukorvaus voidaan JTYPL 9 luvun 5 :n periä regressinä kaikista TTL 11 luvun 14 :ssä mainituista etuuksista. Liikaa maksettu kulukorvaus peritään regressinä aina, kun mahdollista. Jos kulukorvauksen liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan 266

267 lopusta takaisinperinnästä päätös erikseen. Tällöin sovelletaan normaalia kohtuullistamisharkintaa. Liikaa maksettu kulukorvaus jätetään kuitenkin takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä. Regressiperintä ulkomailta Lainsäädännön perusteella regressiperintä myös EU-/ETA-maasta myönnetystä etuudesta on tietyin edellytyksin mahdollista. Täytäntöönpanoasetuksen (987/2009) 72 artiklan 1-kohdan mukaan perusteetta maksettu etuus voidaan periä regressinä toisen sopimusmaan takautuvasti maksamasta etuudesta, jos se on mahdollista molempien maiden kansallisen lainsäädännön mukaan. Työttömyysturvan osalta työttömyysturvalaki mahdollistaa regressimenettelyn TTL 11 luvun 14 :ssä lueteltujen etuuksien osalta. Jos kyseisen etuuden periminen regressinä on mahdollista myös takautuvan etuuden myöntäneen jäsenmaan kansallisen lainsäädännön mukaan, on maiden välinen regressimenettely siis periaatteessa mahdollinen. Ruotsi on kuitenkin tulkinnut omaa lainsäädäntöään siten, ettei regressiperintä sen maksamista etuuksista ole mahdollinen. Käytännössä regressimenettely tulee kyseeseen lähinnä toisen sopimusmaan takautuvasti myöntämän eläkkeen kyseessä ollessa. Tällöin Eläketurvakeskus tiedustelee Kelalta, mitä etuutta Kela on maksanut liikaa, miltä ajalta ja minkä verran. Tämän perusteella Kela voi tehdä ETK:lle regressivaatimuksen, jonka ETK merkitsee toiseen maahan lähtevään eläkehakemukseen. Toisen maan laitos maksaa takautuvan eläkkeen ETK:lle, joka maksaa vaatimuksen mukaisen suorituksen Kelalle. Muista ulkomailta myönnetyistä takautuvista etuuksista kuin eläkkeistä Kela ei yleensä saa tietoa, joten regressimenettely tulee käytännössä kyseeseen vain ETK:n kautta ja vain eläkkeiden osalta. ETK:lta saadut tiedustelut ja niihin liittyvät perintäilmoitukset käsitellään asiakkaan kotitoimistossa. Sairauspäiväraha Sairauspäiväraha Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti sairauspäivärahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus sairauspäivärahasta. Kuntoutusraha Kuntoutusraha Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti kuntoutusrahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus kuntoutusrahasta. 267

268 Kansaneläke ja työeläkkeet Kansaneläke ja työeläkkeet Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti kansaneläkettä tai eläkettä työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti maksetusta muusta etuudesta. Myös liikaa maksettu kulukorvaus voidaan periä takautuvasta etuudesta. Kansaneläkelain 70 :n 2 momentin mukaan, jos kansaneläkelain mukainen lapsikorotus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta etuuden saaja on saanut työttömyysetuutta, takautuvasti myönnetty kansaneläke on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle työttömyysetuutta vastaavilta osin. Vaikkei TTL 11 luvun 14 :n 1 momentin luettelossa olekaan mainittu kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, voidaan työttömyysetuus periä regressinä takautuvasti myönnetystä kansaneläkelain mukaisesta lapsikorotuksesta kansaneläkelain 70 :n perusteella. Kansaneläkelain mukainen lapsikorotus lisätään TTL 11 luvun 14 :n momenttiin voimaan tulevalla lainmuutoksella tulee voimaan laki takuueläkkeestä. Työttömyysetuus voidaan periä regressinä takautuvasti myönnetystä takuueläkkeestä. Liikaa maksettua ylläpitokorvausta ei voida periä muusta etuudesta. Kelan toimiston on ilmoitettava perimisestä eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksamista. Menettely tietoliikenteessä 1. Lähetä etuuden saajasta ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV10 / TTV11 tai lomake ETK/KELA 7301) kyselyn tehneelle eläkelaitokselle ja tarvittaessa eläkeja toimeentuloturvaosastolle. 2. Eläketurvakeskuksesta ilmoitus välitetään niille eläkelaitoksille, joissa kyseisellä henkilöllä on eläkehakemus vireillä. 3. Tehtyään eläkepäätöksen eläkelaitos ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan eläkkeen kokonaismäärän ja ajan, jolta eläkettä maksetaan takautuvasti. Samalla eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen. 4.Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina vasta sitten, kun eläkelaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä. 5. Laske eläkelaitoksen ilmoituksen perusteella perittävä bruttomäärä ja lähetä perimisilmoitus TTV17 tai palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus viipymättä asianomaiselle eläkelaitokselle. Kelan on lähetettävä perimisilmoitus vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn etuuden maksamista. 6. Eläkelaitos maksaa Kelan toimiston tilille perittävän määrän siltä osin kuin se ei ole takautuvaa eläkettä suurempi. 7. Jos ilmoituksen tehneen eläkelaitoksen suorittama määrä jää perittyä määrää pienemmäksi, peri erotus seuraavalta ilmoituksen antaneelta eläkelaitokselta. 268

269 8. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 3 mom.). TTL 11 luvun 14 :n 2 momentin mukainen ilmoitus eläkelaitokselle on yhdistetty työttömyyseläkkeen hakemista varten annettavaan todistuslomakkeeseen. Näin eläkelaitoksella on aina takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö työttömyyseläkettä myöntäessään eikä toimiston tarvitse lähettää TTL 11 luvun 14 :n 2 momentin mukaisella ilmoituslomakkeella ennakkoilmoitusta etuuden maksamisesta eläkelaitokselle. Etuus peritään eläkkeen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus. TTL 11 luvun 10 :n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 1 momentissa tarkoitetun etuuden määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden ja kulukorvauksen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen myöntäneeltä laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm. työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten tapaturmavakuutuslain perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella myönnetty tapaturmaeläke ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke. TTL 11 luvun 10 :n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen regressimenettelyyn. TTL 11 luvun 10 :n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei regressiperintä ole onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 :n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän. Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10 :n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen määrän ylittävän liikamaksun osalta. 269

270 Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 :n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua. Poikkeus regressiperintätilanteessa Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa. Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis viedä. Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu. Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty. Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiseläkettä, luopumiskorvausta tai luopumistukea, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta. Tapaturmavakuutuksen päiväraha ja tapaturmaeläke Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta. Vakuutuslaitokselle on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen maksamista, että korvaus tulee maksaa Kelan toimistolle. 270

271 Menettely tietoliikenteessä Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä: 1. Lähetä ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV11) etuuden saajasta tapaturmavakuutuslaitokselle. 2. Tapaturmavakuutuslaitos lähettää Kelan toimistolle kirjeen liitteenä olevan vastauslomakkeen, jossa ilmoitetaan korvauksen määrä sekä aika, jolta korvausta maksetaan takautuvasti. Samalla vakuutuslaitos pidättää takautuvan eläkkeen. 3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina vasta sitten, kun vakuutuslaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä. 4. Kun saat tapaturmavakuutuslaitoksen päätöksen, laske perittävä bruttomäärä ja palauta perimisilmoitus viipymättä tapaturmavakuutuslaitokselle. Kelan on lähetettävä perimisilmoitus vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn etuuden maksamista. 5. Tapaturmavakuutuslaitos maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä osin kuin se ei ole takautuvaa korvausta suurempi. 6. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 3 mom.). Etuus peritään tapaturmakorvauksen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus. TTL 11 luvun 10 :n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 1 momentissa tarkoitetun etuuden määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen myöntäneeltä laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm. työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten tapaturmavakuutuslain perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella myönnetty tapaturmaeläke ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke. TTL 11 luvun 10 :n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen regressimenettelyyn. TTL 11 luvun 10 :n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei 271

272 regressiperintä ole onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 :n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän. Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10 :n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen määrän ylittävän liikamaksun osalta. Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 :n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua. Työttömyyskassan etuudet Työttömyyskassan myöntämät etuudet Jos työnhakija on saanut Kelalta työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti työttömyyskassan maksama työttömyysetuus, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä etuudesta. Myös liikaa maksettu kulukorvaus voidaan periä työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä työttömyysetuudesta tai kuulukorvauksesta. Menettely tietoliikenteessä Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä: 1. Lähetä ennakkoilmoitus (lomake TTV 10/TTV11) etuuden saajasta työttömyyskassalle. 2. Tehtyään päätöksen työttömyyskassa ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan korvauksen kokonaismäärän ja ajan, jolta etuutta maksetaan takautuvasti. Samalla työttömyyskassa pidättää takautuvan korvauksen. 3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina vasta sitten, kun työttömyyskassa on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä. 4. Kun saat työttömyyskassan ilmoituksen, laske perittävä bruttomäärä ja palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus viipymättä työttömyyskassalle. 5. Työttömyyskassa maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä osin kuin se ei ole takautuvaa korvausta suurempi. 6. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta takaisinperinnästä päätös erikseen. 272

273 Etuus peritään ansiopäivärahan bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus. Poikkeus regressiperintätilanteessa Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa. Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis viedä. Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu. Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki Perusteettomasti maksettu peruspäiväraha voidaan periä samalle ajalle takautuvasti myönnettävästä työmarkkinatuesta ja päinvastoin. Pienin perittävä määrä Pienin perittävä määrä Perintään ei ryhdytä, jos perittävä tai palautettava rahamäärä olisi alle 5 euroa. Palautusten valvonta ja oikaiseminen Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten oikaiseminen Sen jälkeen kun olet lähettänyt eläkelaitokselle, tapaturmavakuutuslaitokselle tai työttömyyskassalle TTL 11 luvun 14 2 momentin mukaisen ennakkoilmoituksen työttömyysetuuden maksamisesta, seuraa, että laitos pidättää takautuvan eläkkeen tai 273

274 päivärahan ja maksaa Kelan toimistolle perimisilmoituksen mukaisesti työttömyysetuutta vastaavan osuuden pyydetystä korvauksesta. Liian suuret palautukset Liian suuret palautukset Jos eläkelaitos, tapaturmavakuutuslaitos tai työttömyyskassa on maksanut takautuvaa eläkettä tai päivärahaa toimistolle enemmän kuin sille kuuluu, ilmoita liian suuresta palautuksesta takautuvan etuuden myöntäneelle laitokselle. Älä palauta maksua etuuden myöntäneelle laitokselle tai etuuden saajalle ennen kuin etuuden myöntänyt laitos on tarkistanut palautettavan määrän. Takautuvan etuuden myöntäneelle laitokselle ei tarvitse ilmoittaa liian suuresta palautuksesta, jos se on enintään 3,50 euroa. Tätä pienempikin maksu on palautettava, jos muu laitos pyytää oikaisua. Liian pienet palautukset Liian pienet palautukset Jos Kelan toimisto saa eläke- tai tapaturmavakuutuslaitoksen taikka työttömyyskassan palautusta liian vähän ja virhe johtuu Kelan toimistosta (esim. virheellisestä perimisilmoituksesta), käsittele asia takaisinperintänä. Menettele samoin, jos virheen on aiheuttanut jokin muu takautuvan etuuden myöntäneestä laitoksesta riippumaton syy. Jos liian pieni palautus näyttää johtuvan takautuvan etuuden myöntäneen laitoksen menettelystä, pyydä kirjallisesti laitosta tarkistamaan Kelan toimistolle maksamansa määrä ja maksamaan puuttuva osa korvauksesta Kelan toimistolle. Menettele samoin, jos takautuvan etuuden myöntänyt laitos ei ole lainkaan pidättänyt takautuvaa eläkettä tai päivärahaa toimiston ennakkoilmoituksesta huolimatta. Liitä etuuden myöntäneelle laitokselle lähetettävään kirjeeseen tällöin valokopio ennakkoilmoituksesta tai työttömyyseläketapauksessa lomakkeesta "Todistus työttömyyseläkkeen hakemista varten", johon on valmiiksi painettu takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö. Jos etuuden myöntänyt laitos ei ole Kelan toimiston tarkistuspyynnöstä huolimatta oikaissut virhettä, käsittele liikamaksu takaisinperintäasiana. Takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta ei ole syytä pyytää oikaisua silloin, kun perittävästä määrästä puuttuu alle 17 euroa. Keskeyttäminen Keskeyttäminen Kelan toimistolla on oikeus keskeyttää työttömyysetuuden maksaminen väliaikaisesti tai alentaa sen määrää, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei ole olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn takia enää oikeutta työttömyysetuuteen tai että sen määrää tulisi alentaa. Keskeyttämisen edellytykset Tiedote F1 274

275 Työttömyysetuuden maksun keskeyttäminen tai määrän alentaminen on etuuden toimeenpanoon liittyvä toimi, josta ei anneta päätöstä. Maksun keskeyttämisestä tai työttömyysetuuden määrän alentamisesta on kuitenkin ilmoitettava viipymättä etuuden saajalle. Valituskelpoinen päätös tulee antaa viipymättä sen jälkeen, kun työvoimapoliittinen lausunto tai muu päätöksen antamiseen tarvittava selvitys on saapunut Kelan toimistoon. Lakkauttaminen Lakkauttaminen Työttömyysetuus lakkautetaan, kun etuudensaajan oikeus etuuteen päättyy. Etuusoikeus voi päättyä työvoimaviranomaisen antaman työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, esim. silloin, kun henkilön työttömyys päättyy. Etuusoikeus voi päättyä myös esim. etuuden enimmäismaksuajan täyttymisen johdosta. Tilanteissa, joissa etuusoikeuden päättyminen on selvää, etuus voidaan lakkauttaa myös hakijan omasta pyynnöstä. Pyyntö voi olla joko kirjallinen tai suullinen. Muutoksenhaku Muutoksenhaku (sisältö) Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. Tekninen ohje Tekninen ohje Peruspäivärahan tekniseen ohjeeseen pääset tästä (etuuksien yhteinen ohje) Uuden työttömyysturvajärjestelmän tekniset ohjeet pdf-muodossa (2/2014) Vanhan työttömyysturvajärjestelmän tekniset ohjeet pdf-muodossa (12/2006) Siirtymävaiheen päivitetty ohje ( ) Ks. myös YHTE-järjestelmän tukitoimintojen ohjeet Koulutus Perus- ja täydennyskoulutus Työttömyysturvan koulutus - peruskalvot Työttömyysturvan täydennyskoulutus Työttömyysturvan täydennyskoulutus (Powerpoint esitys) Työttömyysturvan täydennyskoulutus 20. js Työttömyysturvan täydennyskoulutus , ,

276 Työttömyysturvan täydennyskoulutus ja Työttömyysturvan täydennyskoulutus Työttömyysturvan täydennyskoulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Etuuden monimuotokoulutus Velmussa: Työttömyysturvan ratkaisutyön peruskurssi Työttömyysturvan ratkaisutyön jatkokurssi Muu koulutusaineisto Infot Sähköinen asiointipalvelu työttömyysturvassa (sähköinen työttömyysaikaa koskeva ilmoitus ett2) Lync- koulutus TOREn Tarkistettavat asiat OIWA-töiksi Työttömyysturvan asiantuntijakoulutus Lync- koulutus Sähköinen lausuntopyyntö ja Lausunnot OIWAan Lync- koulutus Uudistetut etth- ja ett2- sovellukset Valvontaluetteloiden automaattiratkaisut ja OIWA -työt, Rajattu päätös ja Vuoden 2012 tulovalvonta Työkokoukset Arkisto Työttömyysturvan työkokous Vanhat koulutusmateriaalit Työttömyysturvan asiantuntijakoulutus Työttömyysturvan asiantuntijakoulutus Etuusvastaavien työkokous (Heli Kauhanen) Ajankohtaista työttömyysturvasta (Virpi Viitala) ett2 sovelluksen muutoksia (Nina Ekman) Jatkotoimenpiteet OIWA- töiksi ja ett2-sovelluksen muutoksia (Sari Mustonen) Omavastuuaikaan liittyvät järjestelmämuutokset (Nina Ekman) Sähköinen lausuntopyyntö (Seija Ylälahti) 276

277 Työttömyysturvan koulutus - peruskalvot Työttömyysturva Utkomstskydd för arbetslösa Työttömyysturvajärjestelmä Systemet med utkomstskydd för arbetslösa Peruspäiväraha Grunddagpenning Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Kotoutumistuki Integrationsstöd Työllistymistä edistävät palvelut Työttömyyseläke Arbetslöshetspension Vuorottelukorvaus Alterneringsersättning Ansiopäiväraha Inkomstrelaterad dagpenning Vanhat koulutusmateriaalit Vanhat koulutusmateriaalit Suomi Svenska Työttömyysturvan työkokous Työttömyysturvan työkokous Työttömyysturvan työkokous Työttömyysturvan KV-työkokous Työttömyysturvan työkokous Työttömyysturvan työkokous Työttömyysturvan työkokous

278 Työttömyysturvan täydennyskoulutus Työttömyysturvan täydennyskoulutus Ennakkomaksumenettelyn käyttäminen Päätöksen oikaisu ja poisto Regressimenettely työttömyysetuuksissa Työttömyysturvan lainmuutokset Työttömyysvakuutuskausia koskevan PD -asiakirjan täyttämisestä U1 Työttömyysturvan täydennyskoulutus jne Työttömyysturvan täydennyskoulutus , ja Kertymät KV-työttömyysturvan prosessi Työttömyysturvan lainmuutokset Maksaminen ja automaattiratkaisut Siirtyminen uuteen työttömyysturvajärjestelmään RF Työttömyysturvan uusi tietojärjestelmä Vuorottelukorvauksen ja matka-avustuksen käsittely Työttömyysturvan täydennyskoulutus 9. ja Työttömyysturvan täydennyskoulutus 9. ja Kotoutumistuen muutokset Kotoutumistuki tietojärjestelmässä Muutoksenhaku työttömyysturvassa Oikaisu- ja poistomenettelyn muutokset Sovittelun suojaosuus pelastustoimeen osallistuville alkaen Työttömyysturvaneuvonnan pilotti Kelan ja työvoimahallinnon yhteispalaveri

279 KV-työttömyysturvan laskutus Kv-asioiden OIWA-koulutus Kv-asioiden OIWA-koulutus Kv-työttömyysturvan materiaalit Kv-työttömyysturvan prosessikaavio Työttömyysturvan kv-prosessi Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Muutoksia työttömyysturvaan (Mari Köngäs) Työllistymistä edistäviä palveluja koskevat muutokset (Mari Köngäs) Työttömyysturvajärjestelmän ja sähköisten palveluiden muutoksia (Sari Mustonen) Työttömyysturvan tietojärjestelmästä (Seija Ylälahti) Selkeyshanke ja HAKU -projekti (Annika Hautaranta) Työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset (Virpi Viitala) Lync- koulutus Sähköinen lausuntopyyntö Lync- koulutus Sähköinen lausuntopyyntö Sähköinen lausuntopyyntö (Seija Ylälahti) Lync -koulutus Sähköinen lausuntopyyntö Lync- koulutus Sähköinen lausuntopyyntö (Seija Ylälahti) Lausunnot OIWAan (Sari Mustonen) Lync -koulutus Lync- Koulutus Uudistettu ett2 -sovellus (Sari Mustonen ja Nina Ekman) Uudistuksia työttömyysturva sähköiseen hakemukseen (Tarja Heikkinen) 279

280 Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus muutokset työttömyysturvan sähköisiin sovelluksiin (Tarja Heikkinen) Indeksitarkistus- ja lainmuutoseräajo (Seija Ylälahti) Tietotuki siirtyy OIWAan ( Sirkku Tikkanen) Työttömyysturva tietojärjestelmän muutokset (Sari Mustonen) Työttömyysturvalain muutoksia I (Virpi Viitala) Työttömyysturvalain muutoksia II (Eeva Vartio) Työttömyysturvalain muutoksia III (Virpi Viitala) Työttömyysturvan muutokset 2014 (Heli Kauhanen) Lync -koulutus Lync- koulutus Valvontaluetteloiden automaattiratkaisut ja OIWA -työt (Sari Mustonen) Rajattu päätös (Seija Ylälahti) Vuoden 2012 tulovalvonta (Nina Ekman ja Pauli Nurmi) 280