TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ

Transkriptio

1 TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ

2 Asutuksen synty Oulujoki oli keskiajalla rajajoki, asutus syntyi myöhään Asutuksen painopiste oli pitkään Limingan emäkylässä ja seurakunnassa, josta on tietoa vuodesta 1477 Vuonna 1546 oli Oulunsuun kylässä 36 verotaloa Asutus vahvistui vuosisadan loppuun mennessä

3 Oulu kaupunki Oulun linnan ja kaupungin perustaminen vuonna 1605 laski pohjan kaupungin kasvulle Linnan huollosta huolehtivat mm. Koskelan ja Taskilan talot (syynimaat) Perustettiin Oulun seurakunta Joki vaikeutti yhteyksiä, kulku vesitse Alue kuului Oulujoen maalaiskunnan Korven kylään

4

5 Riita merirajasta Iiläisten ja Oulun pitäjäläisten välille syntyi riita merirajasta 1800-luvun puolivälissä Maaseurakunnan asiamiehenä oli talollinen Heikki Koskela Raja määrättiin kulkemaan merelle samassa suunnassa kuin maaraja Vielä 1917 Heikki Koskela ( NENÄ ) oli laittanut isonrysän talonsa rantaan ja toisen Varjakan saaren ja Hietasaaren väliin vaikka laki kielsi. Lohenpyyntiyhtiö takavarikoi rysät ja sakkoa tuli

6

7 Heikki Koskela Heikki Koskela eli Nenä oli vaikutusvaltainen henkilö, toimi kunnallisissa luottamustehtävissä jne. Kuvassa Heikki ja Anni Koskela 1930-luvulla

8 Jussi ja Mikko Koskela

9 Siltojen rakentaminen * Vuosina rakennettiin Oulujoen yli sillat. Ylitys oli maksullista. Vuonna 1886 valmistui rautatiesilta ja rata Toppilaan Asukasluku joen pohjoispuolella alkoi kasvaa Korvenkylän asukasluku kasvoi vuosina > 1372 Asutusta syntyi Tuiraan, Laanilaan ja Koskelankylään

10 Pakosen kuorma Linnansaaren siltamaksupaikalla

11 Teollisuuden synty Toppilan salmi syntyi 1724 Tervahovi siirtyi sinne 1777 Toppilan saha perustettiin 1878, perustaja J. W. Snellman G:son Rykärin eli Toppilan olutpanimon perusti Isak Fellman, Pikku-Iikka Hän asui Koskelaa. Toppilan saha työllisti parhaimmillaan kesällä 600 henkeä Väkeä tuli ympäri Suomea, Kainuusta, Hämeestä ja Savosta

12 Mökkikylän synty (SKS) A. Litendahl käveli 2-metrisen kepin kanssa ja mittaili tontit paikalleen ja pani tikut nurkkiin. Talot sijoittuivat maaston mukaan

13 Alueliitokset

14 Oulujoen manttaalinomistajat halusivat eroon esikaupunkialueista sillä ne aiheuttivat kunnalle rasituksia taloudellisesti ja poliittisesti Selvittely kesti vuodesta 1921 aina vuoteen 1965 jolloin Oulujoen kunta liittyi Ouluun

15 Työväenyhdistys Walo Noin vuonna syntyi 1900 sahatyöläisten ammattiosasto 1907 Suomen Sahateollisuustyöväen liiton Toppilan osasto n:o 65 Valistustyö: huvitoimikunta, laulukuoro, lukurengas, puhuja- ja keskusteluseura Työväenyhdistys Walo v 1908 Samana vuonna päätös talon rakentamisesta Koskelankylän Riento v. 1910

16 Valon talo noin v.1920

17 Rientolaisia v. 1925

18 Poliittinen tilanne maailmansodan aikana Vuosina SDP sai vaaleissa 64,6 70,7 % äänistä, Oulujokea nimitettiin Pohjois- Suomen punaisimmaksi kunnaksi Punaisimpia olivat v 1910 Kiviniemi ja Korvenkylä (75,2%), Hintta (71,7%) ja Oulunsuu (68,7%) Kansalaissodassa menehtyi ainakin kolme koskelankyläläistä: Alb. Storrang, Adam Manninen ja Hannes Nordmann V 1931 Valon ovet ja ikkunat suljettiin lankuilla

19 Toppila-yhtiön historiaa Arkkitehtisuunnitelmat laati Alvar Aalto, rakentaminen käynnistyi tammikuussa 1930 Osakeyhtiö Toppilan perusti Joseph Dixon, Peter Dixon & Son Ltd:n toimitusjohtaja Työkalut ruuna, renki ja rautakanki, kivi-aines ajettiin hevosilla Simpsinkankaalta Alkuperäiset rakennukset olivat valmiina maaliskuun lopussa 1931, prosessi käynnistyi Keskusvarasto ja korjaamo, nykyinen monipalvelukeskus valmistui 1937 Sota-aikana seisokkeja noin kolme vuotta, osan ajasta saksalaisten viinivarastona Puuhiomo Miljoonatta tonnia juhlittiin

20 Tehtaan rakennustyömaa

21 TEHTAAN RAKENNUS TALVELLA 1931

22 Osakekanta siirtyi Kajaani Oy:n omistukseen 1973 jolloin henkilöstöä oli noin 500 Fuusioitiin Kajaani yhtiöön Tehdas lopetti toimintansa heinäkuussa 1985 Yhtiön toimitusjohtajina toimivat K. J. Mattas Ingmar Jaatinen Rolf Lindblad

23 Kouluolot V asetus kansanopetuksen järjestämisestä, koulujen perustaminen vapaaehtoisuuden varaan Koskelankylän kansakoulu 1906 Asukkaita kylässä noin 250, koululaisia Toppilan koulu 1974 Merituulen ala-aste 2006 Terva-Toppilan koulu

24 Koskelankylän kansakoulun 3. osaston pojat v. 1915, op. Selim Hirstiö

25 Oppikoulu kylään Yrjö Kemppainen: kun Mustasuo valmistuu, on oppilaita noin 400 Vuonna 1962 oppikoulun pääsytutkinnon suoritti hyväksytysti 83 % mutta sisään pääsi vain 55% Yksityinen keskikoulu oma koulutalo ja lukio Kaupungin kouluksi v Lukion lakkautuspäätös 2003

26 Osuuskunta Asuntola r.y. Vuonna 1921 valtuuttivat Vanhan Kankaan mäkitupalaiset Heikki Komulan, Väinö Fiskin ja Hjalmar Väänäsen ostamaan varatuomari Vihtori Poroputaalta hänen omistamastaan Mäkelän perintötilasta tarpeellisen osan voidakseen muodostaa alueet palstatiloiksi. Valtuuttajia oli yli 50 Tilat liitettiin tonttirekisteriin vasta v käynnistyneen tonttirekisteriprojektin aikana.

27 Valtuutus

28 Vanhat kylät

29 Kauppaliikkeet Kauppaliikkeen perustaminen tuli vapaaksi vuoden 1879 elinkeinovapauslain nojalla Koskelankylään perustivat kauppoja Aukusti Litendahl 1899 Eljas Pakonen 1899 Oulun yleinen osuuskuntakauppa 1903 Oulun Osuuskauppa, pohjoinen 1935 Muita: Partasen Villen, Jauhiaisen Saimin, Lukkarilan, Hukkasen, Teivaisen ja Arinan kaupat

30 OOK:n myymälä n:o luvulla

31 Otto Karhi: Osuuskaupan perustajia

32 Pakosen kauppa 1920-luvun lopulla

33 Anni Pakonen menossa Iin markkinoille

34 Paketit olivat välittivät liikennettä

35 Juna ylitti joen 1886

36 Hevosmies sota-ajalta

37 Linjuri

38 Linja-auto n:o luvulla

39 Ensimmäinen Vuolevin talleilla tehty linja-auto

40 Kirjallisuutta Pohjois-Suomen hist. yhdistys: Valkean kaupungin vaiheet A. Tervonen: Oulujokisten sata vuotta Kaarina Niskala: Toppilan maankäytön historiaa Toppilan OKY: Kertomuksia Koskelankylästä sadan vuoden ajalta Toppilan OKY: Mäkitupalaisesta omakotiasukkaaksi SKP:N Koskelankylän osasto r.y: Koskelankylän työväenyhdistys Valo 70 v Jari Kestilä: Koskelankylän kansakoulusta Terva- Toppilan kouluun Toppilan koulu 256 vuotta Juhlajulkaisu