1. Lapsi ja Nuorisotoiminta Harrasteliikunta (Aikuisliikunta) 8

Transkriptio

1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTLIITTOKOKOUS

2 SISÄLTÖ Kokouskutsu 3 Hallituksen esitys vaalilautakunnan kokoonpanoksi 4 Esityslista 5 Toimintakertomus Lapsi ja Nuorisotoiminta 7 2. Harrasteliikunta (Aikuisliikunta) 8 a. Veneilytoiminta 8 b. Veneilyturvallisuus 9 c. Koulutustoiminta 10 d. Kilpapurjehdustoiminta 11 e. Nopeuskilpailutoiminta Valmennus ja Huippupurjehdustoiminta Järjestötoiminta 15 a. Järjestötoimikunta 15 b. Viestintä- ja markkinointitoiminta 16 c. Hallinto 17 Tuloslaskelma ja Tase 22 Toimikuntien ja toimintojen tuloserittely 24 Toimialakohtainen tulos 25 Seurojen ja luokkaliittojen äänimäärät Muistiinpanoja 35 Ahventie 4 A ESPOO toimisto@spv.fi (0) Telefax +358 (0) Kansikuva Kuopion Pursiseuran Pirttiniemen talkoista Kuvaaja: Petteri Mussalo Sivu 2 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

3 Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallitus kutsuu liiton jäsenyhdistykset SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTLIITTOKOKOUKSEEN Aika Lauantaina klo 11:00 Paikka Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo Valtakirjojen tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 10:00 ja päättyy klo 10:45. Sääntöjen 8 :n mukaisesti äänioikeutta liittokokouksessa käyttää jäsenen valtuuttama henkilö, jonka tulee olla jonkun jäsenyhdistyksen jäsen. Sama henkilö saa edustaa enintään kolmea (3) jäsentä. Kokousedustaja voi ottaa liittokokoukseen avustajakseen tarkkailijoita, joilla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Tarkkailijoiden määrä ei saa ylittää kahta (2) eikä jäsenyhdistyksen äänimäärää. Ilmoittautuminen kokoukseen Kokouspaikka: Espoon Hanasaari, Astrid-auditorio Hanasaari ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland Hanasaarenranta 5, ESPOO / Hanaholmsstranden 5, ESBO n-tulet-hanasaareen Tervetuloa! Autolla: Hanasaaren ohitse kulkee Länsiväylä (tie 51, Hangontie). Hanasaareen johtaa liittymä suoraan moottoritieltä Lauttasaaren ja Kehä I / Tapiola -liittymien välillä. Liittymässä opasteet "Hanasaari". Etäisyys Helsingin keskustasta noin 6 km. Bussilla: Bussiyhteydet Hanasaareen ovat ensiluokkaiset ja tiheät. Ajoaika on 5 15 minuuttia + kävelymatkaa 300m. Hanasaaren kulttuurikeskukseen pääsee Helsingistä kaikilla Länsiväylää liikennöivillä busseilla (Espoon bussit sekä Kirkkonummen, Inkoon, Hangon bussit). Espoon bussit lähtevät muutaman minuutin välein Kampin terminaalista laitureilta Taksilla Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo. (Sekaannusta voi joskus aiheuttaa, että Helsingissä on voimalaitos nimeltä Hanasaari, ja Espoon kaupungilla on oma kulttuurikeskuksensa Tapiolassa) Mahdollisuus hotellimajoitukseen Kulttuurikeskus Hanasaari tarjoaa myös hotellimajoitusta: SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 3 (36)

4 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF ESITYS FÖRSLAG HALLITUKSEN ESITYS KEVÄTLIITTOKOKOUKSELLE STYRELSENS FÖRSLAG TILL VÅRFÖRBUNDSMÖTET Hallitus esittää kevätliittokokoukselle seuraavia luottamushenkilövalintoja: Styrelsen föreslår vårförbundsmötet följande förtroendemannaval: Vaalilautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä: Ordförande, viceordförande och tre övriga medlemmar till valnämnden: Puheenjohtaja / ordförande Yrjö Sahlstedt / Hangö Segelförening, Hangö Udds Segelsällskap, Ekenäs Segelsällskap Varapuheenjohtaja / viceordförande Hannele Naatula Soukan Venekerho Jäsenet / medlemmar Timo Telkola Turun Pursiseura Tapani Vieri Vaasan Moottorivenekerho Esko Pitkänen Mikkelin Pursiseura Hallitus esittää myös päätettävän, että vaalilautakuntaa uudistetaan jatkossa siten, että joka vuosi vaalilautakunnassa vaihtuu vähintään yksi henkilö. Pääsääntöisesti paikkansa asettaa käytettäväksi Vaalilautakunnassa pisimpään jäsenenä ollut henkilö. Perusteluna on, että näin varmistetaan mahdollisimman laajaa kontaktipintaa ja verkostoitumista jatkuvuuden kuitenkin säilyessä. Styrelsen lägger även fram för beslut, att valnämnden förnyas i fortsättningen så, att minst en medlem byts ut varje år. Som huvudregel ställer den personen, som varit längst medlem i valnämnden, sin plats till förfogande. Utgångspunkten är att på detta sätt säkra en vid kontaktyta och nätverkande så att kontinuiteten bibehålls. Sivu 4 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

5 KEVÄTLIITTOKOKOUS VÅR FÖRBUNDSMÖTE Aika Lauantaina klo 11:00 Tid Lördagen den kl. 11:00 Paikka Plats Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo Hanaholmens kulturcenter, Hanaholmsstranden 5, Esbo Käsiteltävät asiat - Ärenden 1. Kokouksen avaus Öppnande av mötet 2. Todetaan läsnä olevat jäsenseurat ja luokkaliitot sekä niiden äänimäärät Konstaterande av närvarande medlemsföreningar och klassförbund samt deras röstetal 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Konstateras mötets lagenlighet och beslutsförhet 4. Päätetään äänestystavasta Beslut om röstningsförfarande 5. Työjärjestyksen vahvistaminen Bekräftande av arbetsordningen 6. Kokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta Val av mötets ordförande och viceordförande 7. Kokouksen sihteerin valinta Val av mötets sekreterare 8. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta Val av två protokolljusterare och två rösträknare 9. Esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta 2014 sekä tilit ja tilintarkastajien lausunto Föredras styrelsens verksamhetsberättelse 2014 samt bokslut och revisorernas utlåtande 10. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta Fattas beslut om fastställande av bokslutet 11. Päätetään vastuuvapaudesta Fattas beslut om beviljande av ansvarsfrihet 12. Valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä vaalilautakuntaan Val av ordförande, viceordförande och tre övriga medlemmar till valnämnden 13. Muut asiat Övriga ärenden a. Esitellään SPV:n Strategia vuosille Presenteras förnyandet av SBF:s åren b. Esitellään SPV:n jäsen- ja venerekisterin uudistamishanke Presenteras förnyandet av SBF:s medlems- och båtregister 14. Kokouksen päättäminen Avslutande av mötet SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 5 (36)

6 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sivu 6 (36) JOHDANTO Vuosi 2014 oli Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kolmas toimintavuosi. Aikaisempien liittojen yhdistymisvaihe on jo takana ja SPV:n toiminnan kehittäminen jatkuu. Vuoden teemana oli Lapset ja nuoriso. Liitto toteutti useiden seurojen kanssa junioritoiminnan kehittämisprojekteja. Pitkäaikainen panostus junioritoimintaan kantaakin hedelmää ja aktiivisten juniorien lukumäärä on vahvassa nousussa maanlaajuisesti. Uusien juniorien myötä myös heidän vanhempansa innostuvat usein seuratoiminnasta, joten tällä toiminnalla on keskeinen merkitys seurojen jäsenrekrytoinnin kannalta. Harrasteveneilyä uhkaavat useat vaaratekijät. Useimmat seurat toimivat kaupunkiensa vuokralaisina. Kaupungit haluavat nyt kaavoittaa rantansa asuinalueiksi. Vaikka suunnitelmiin useasti mahtuu venesatamia, niin kaavoihin ei sisälly tiloja veneilyn edellyttämään huolto-ja talvisäilytystoimintaan. Uudet sillat sulkevat huviveneilyn perinteisiä väyliä. Viranomaiset lisäävät eri toimenpiteillään veneilyn sääntelyä tarpeettomastikin. SPV:n rooli jäsenseurojen tukijana edunvalvonnassa korostuu, ja mm. Espoon ja Helsingin alueella on otettu voimakkaasti kantaa veneilyä uhkaaviin hankkeisiin. Trafin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä rakentavassa hengessä, ja uskomme yhteistyön myötävaikuttaneen useisiin veneilijöiden elämää helpottaviin - tai ei ainakaan vaikeuttaviin - päätöksiin. Perinteinen katsastustoiminta on Liiton veneilyturvallisuustyön selkäranka, ja etenkin alueelliseen katsastajakoulutukseen panostettiin. Myös uusien työkalujen kehittäminen katsastajien käyttöön on työn alla. Koulutustoiminnassa suurin panostus suuntautui uuden aikuiskoulutusjärjestelmän luomiseen. Liitto uskoo vapaaehtoiseen koulutusmalliin ja panostaa sekä seurojen kouluttajien koulutukseen että järjestelmän Trafi- auditointiin. Seuroissa tapahtuva panostaminen koulutukseen on erinomainen tapa rekrytoida uusia jäseniä sekä aktivoida nykyisiä passiivisia jäseniä. Kilpailu- ja valmennustoiminnassakin on panostettu parempaan alueelliseen kattavuuteen. Sekä purjehdus- että nopeuskilpailutoiminnassa on saavutettu hyviä tuloksia kansainvälisissä arvokilpailuissa. Huippupurjehduksessa Rion olympialaisten lähestyminen ohjaa toimintaa. Purjehduksen ja moottorivenekilpailijoiden yhteinen palkintojenjakotilaisuus on vakiinnuttanut paikkansa Liiton vuosiohjelmassa. Seurojen hallinto muuttuu yhä vaativammaksi ja palkatun henkilökunnan myötä myös kalliimmaksi. Hallinnollisten työkalujen, esim. IT-sovellusten, kehittäminen seurojen ja Liiton käyttöön on vuosien 2014 ja 2015 keskeisiä projekteja. Nykyiset sovellukset toimivat, mutta ovat turvallisuus- ja muiden vaatimusten takia tulleet tiensä päähän. Vuonna 2014 määriteltiin uusi järjestelmä, jonka toteutuksesta on tehty sopimus vuoden 2015 alussa. Tavoitteena on saada järjestelmän keskeiset osat käyttöön ja tarjota ne seuroille syyskuuhun 2015 mennessä. Liiton viestinnässä on panostettu voimakkaasti sähköisten viestintäkanavien kehittämiseen. Kotisivut on uusittu ja eri kohderyhmille tuotetaan sähköisiä kiertokirjeitä nimenomaan heitä kiinnostavista asioista. Nautic-lehden julkaisemista jatkettiin, mutta sen kasvavat jakelukustannukset pakottavat Liittoa keskittymään tulevina vuosina yhä vahvemmin muihin viestintäkanaviin. Kuten tästä toimintakertomuksesta käy ilmi, on Liiton toiminta erittäin monivivahteinen. Eri toimintaalueilla on erityyppiset tavoitteet ja työskentelytavat. Tavoitteiden määrittelemiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi käynnistettiin vuonna 2014 Liiton strategian läpikäynti. Tulokset esitellään kevätliittokokouksessa Tavoitteena on, että prosessin tulokset vaikuttavat välittömästi tavoitteidenasetteluun ja työskentelytapaan toiminnan eri sektoreilla. Liiton taloudellinen tulos oli vuonna 2014 n ylijäämäinen. Poikkeama budjetoidusta nollatuloksesta johtuu ennen kaikkea siitä, että rekisteriuudistusprojektin kustannukset syntyvät SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

7 vasta vuonna Projektin tärkeyden vuoksi hallitus katsoo, että projekti tulee toteuttaa mahdollisimman tiukassa aikataulussa jopa sillä uhalla, että vuosi 2015 tulee olemaan lievästi tappiollinen. Jo parin vuoden ajan on panostettu kaupallisten yhteistyökumppanien rekrytointiin. Niiden saaminen olisi elintärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää nostamatta jäsenmaksuja tai muita jäseniltä perittäviä korvauksia. Ensimmäiset tulokset on saatu, kun kuljetusyhtiö Frejasta on muodostunut tärkeä kumppani purjehduksen maajoukkueelle. Myös Wärtsilä, Audi, Europcar, if, Magic Marine ja PunaMusta kuuluivat SPV:n yhteistyökumppaneihin Paljon on kuitenkin vielä tekemättä ja varainhankintaan panostetaan jatkossakin. 1. LAPSI- JA NUORISOTOIMINTA Junioritoiminta luo elämää seuroihin ja mielekästä tekemistä koko perheelle. SPV julkisti vuoden 2014 Lasten ja Nuorten toiminnan teemavuodeksi. Teemavuodelle tehtiin oma toimintamalli, jonka pohjalta jokainen toiminto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esille hyviä konsepteja seuratoiminnassa. Aihealueet olivat; näkyvyys, lajimme mahdollisuudet perheveneilyssä, nuoret seuratoimijana, veneily lasten- ja nuorten harrastuksena. Teemavuoteen kuului myös lajin tunnettuuden lisääminen. SPV:n ja seurojen yhteisissä lajiesittely- ja kokeilutapahtumissa kävi yli lasta, nuorta ja aikuista. Tapahtumapäiviä oli 75. Seuratoimintamalleja kehitettiin muuttamalla Tutor-palvelut SPV:n Menestysseurahankkeeksi. Hakuilmoitus herätti paljon mielenkiintoa seuroissa. Hakemuksia tuli 22, joista Lasten ja Nuortentoiminto valitsi seitsemän seuraa mukaan pilottihankkeeseen. Hankkeiden kautta tarkennettiin seuroille suunnattavia palveluita. Junioritoiminnan kysely tuotti positiivisen tuloksen. Seurojen lasten ja nuorten harrastaminen lisääntyi vuoden 2014 aikana 30 prosenttia, ja moni uusi seura on käynnistänyt harrasteryhmiä. Kyselyn tulokset ovat nähtävillä SPV:n www-sivuilla. Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Junioritoiminta luo Toimintamallit ja palvelut Juniorikyselyn 2014 tulokset kertovat elämää seuroihin ja luo sekä uudet materiaalit seuratoiminnan lisääntyneen 30 % lasten ja mielekästä tekemistä koko perheelle toiminnan kehittämiseksi nuorten harrastusmäärissä. SPV:n ja seurojen yhteisissä lajitapahtumissa kävi yli lasta, nuorta ja aikuista. 2. Seura- ja veneilytoiminnan tukeminen (15 uutta toimijaa) 3. Ohjaaja-, kouluttajaja valmentaja-koulutusjärjestelmän kehittäminen 15 pilottiseuraa toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen Laajennetaan koulutuksia ja lisätään kouluttajakoulutuksia. Lisätään tapahtumaaikaista koulutusta kouluttajille. 4. Kilpailu- ja Kadetti- ja valmennus-järjestelmän haastajaleirien/kilpailujen kehittäminen laajentaminen alueleirien sekä luokkaliittoleirien oheen. SPV:n Menestysseurahankkeet (seitsemän seuraa valittiin 22 hakijan joukosta). Kaikki valitut seurat jatkavat Veneilytaidot liitettiin näkyvämmin purjehdustaidot-harjoituskirjaan sekä koulutuskonseptiin. Ohjaaja- ja seuratoimija-koulutuksia yhdistettiin alueiden lajiesittely- ja messutapahtumiin (kuusi). Tapahtumajärjestämisen kokemus parani ja kynnys tehdä itse madaltui. Ohjaajakoulutuksia yhteensä 10 (117 osallistujaa). Kadetti-sarjasta tullut osa seuratoimintaa, joka näkyy uusien seurojen osallistumisena sekä suurena osallistujamääränä useissa kilpailuissa. Kadettikilpailujen yhteydessä pidettiin myös 12 alueleiriä. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 7 (36)

8 Sivu 8 (36) 2. HARRASTEVENEILY (Aikuisliikunta) a) Veneilytoiminta Veneilytoimikunnan tavoitteena on monipuolinen veneilijöiden edunvalvonta sekä matkaveneilyn kehittäminen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kuluneen vuoden aikana toimittiin aktiivisesti erityisesti turvallisuuteen liittyvien asioiden eteenpäin viemisessä. Pelastusliivit, päällikön vastuu ja hätämerkinantovälineet nousivat keskeisiksi teemoiksi, joihin otetiin kantaa. Edunvalvontaa ja yhteistyötä tehtiin niin viranomaisten kuin yhdistystenkin kanssa. SPV osallistui ministeriön alaisen veneilyjaoston kokouksiin, Merisääseurantaryhmän, Suomenlahti 2014 vuoden valtuuskunnan, Virkistysalueyhdistyksen ynnä muiden tahojen toimintaan. Lausuntoja annettiin kansallisesti mielenkiintoa omaaviin hankkeisiin, kuten Espoon Finnoon kaavaan. SPV:n muussa toiminnassa oltiin mukana aluetoiminnan ja Lippu- ja Venesatamakomitean toiminnan kautta sekä Vene 14 Båt -messuilla. Seuroissa toiminta näkyi mm. Uivassa venenäyttelyssä Helsingissä HSK:lla. Keväällä julkaistiin 32-sivuinen Omalla veneellä Viipuriin ja Pietariin - esite, sillä satamien avautuminen Viipurin, Johanneksen, Koiviston, ja Terijoen alueilla on ollut merkittävä matkaveneilyn edistysaskel. Lisäksi huomioitavaa oli Suomen saaristossa yleisölle vapautuvat merivartioasemat, joista jo Örö-merilinnakkeen suunnittelu käynnistyi kuluneena vuonna. Satamatietoja kerättiin normaalisti ja ajantasaiset paikkatiedot toimitettiin Liikennevirastolle merikarttojen päivityksiä varten. Vierasvenesatamien tähtiluokituksen valmistelutyö eteni suunnitellusti. Vuoden Vierasvenesatamaksi 2014 äänestettiin kesän 2013 tulosten pohjalta Kemin Vierassatama. Kunniamaininnat myönnettiin Loviisalle ja Korpilahdelle. Ympäristöasiat olivat esillä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa yhteisissä hankkeissa, mm. Pietarissa Satamaseminaarissa. PSS:n satamaseminaarissa Pietarissa tutustuttiin kaupungin vierassatamiin ja Fort Konstatin -tulliasemaan Kronstadtissa. Keväällä valmisteltiin Suomenlahden ympärysvaltioiden kanssa turvallista veneilyreittiä Viron ja Venäjän alueille Rakveressa Virossa. Matkaveneilyn kohokohta oli heinäkuussa. Hiiumaan Kärdlan uuteen satamaan tutustui useita suomalaisia venekuntia. SPV:n tervehdykset vietiin mm. Council of Cruising Yachtsiin, ICCY tapahtumaan Hiiumaalla, syyskokoukseen Göteborgiin ja marraskuun lopulla Lääne-Eesti Turismi Aastakonverentsiin Hiiumaalla. Vuoden aikana päätettiin, että jatkossa koordinoidaan kansainvälisten asioiden esittelyä aktiivisemmin myös seuratasolla. Kuluneena vuonna seurojen matkaveneilijöille julkaistiin mm. Useful information koosteet kaikista Itämeren rantavaltioista. Kansainvälisen edunvalvonnan osalta osallistuttiin keväällä Palmassa ja syksyllä Jerseyllä pidettyihin European Boating Associationin ja Nordiska Båtrådetin kokouksiin. Keskeisenä keskusteluteemana oli jälleen Pohjoismaissa kerättävien tilastotietojen hyödyntäminen ja parhaiden kokemusten kerääminen ja jakaminen. Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Veneilypalveluiden ja edunvalvonnan kehittäminen: turvalliset väylät, hyvät kotisatamat 2. Matkaveneilytoiminna n vahvistaminen kaikissa seuroissa. Suomalaisen turvallisen ja mielekkään veneilyn esille tuominen ja toimintaympäristön varmistaminen. Viranomaisyhteistyö ja näkyvyys alan merkittävissä keskustelufoorumeissa, lausuntojen kirjoittaminen. Yksittäisten asia- ja aluekohtaisten edunvalvontatehtävien joustava hoitaminen menestyksekkäästi. Matkaveneilyn kilpailujen, tapahtumien ja vesiympäristössä tapahtuvan retkeilyn monipuolinen kehittäminen. SPV huolehtii valtakunnallisten veneilytapahtumien koordinoinnista. Aktiivisen yhteistyön aloittaminen SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Osallistuttiin Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla pidettyyn päällikköasian valmisteluun ja työryhmätyöskentelyyn. Annettiin lausunto Espoossa Finnoon kaavaan sen edustaessa kansallisesti tyypillistä kehitystä maankäytön suunnittelussa. Tehtiin yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa kenttätesti LED-hätämerkinantovälineiden soveltuvuudesta. Edistettiin turvallista veneilyä väylillä yhdessä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa. Kilpailujen kehittämiseen panostettiin kuluvan vuoden aikana resurssien puitteissa. Retkeilijöiden ja uusien kohteiden saavutettavuus parani kuluneen vuoden aikana, kun merivartioasemia siirtyi Metsähallituksen hallintaan. SPV teki

9 muiden liikuntajärjestöjen ja yhteistyötä erityisesti Örön linnakkeen toimijoiden (melojat, soutajat, retkeilijät, osalta. virkistysalueyhdistykset) kanssa. SPV:n jäsenseurojen matkaveneilytoiminnan viestinnän tukeminen, SPV Seurat Veneilijätakselilla. 3. Satamat, ympäristö: Vierassatamien ja satamista saatavilla SPV luokittelee olevien tietojen ylläpito ja sähköisten käyntisatamat ja palveluiden kehittäminen. varmistaa luonnon ja Satamakomitean toiminnan palvelusatamista kehittäminen ja profiilin kirkastaminen. saatavan tiedon Ympäristöhankkeissa näkyvä oikeellisuuden kumppanuus ja veneilijöiden vaikutusmahdollisuuksien esilletuominen myös konkreettisin toimin. 4. Kansainvälinen Aktiivinen toiminta kansainvälisissä yhteistyö: suomalaiset veneilyn järjestöissä koulutuksen, saavat ja jakavat turvallisuus- ja ympäristöasioiden sekä veneilyyn liittyvää edunvalvonnan puitteissa. tietoa Osallistuminen Suomenlahden ympärysvaltioiden kansainvälisiin veneilyhankkeisiin vuonna Kansainvälisten eskaadereiden tukeminen erityisesti Välimeren ja Itämeren alueilla. Komitea keskittyi vierasvenesatamien uuden tähtiluokituksen kehittämiseen. Vierasvenesatamaäänestykseen lisättiin runsaasti satamia ja teemavuoden osalta mahdollisuus äänestää Parasta satamaa lapsille. PSS ry:n kanssa tehtävää yhteistyötä jatkettiin osallistumalla esiintyjinä satamaseminaariin. Jäsenistölle suositeltiin sekä yhdistyksen henkilöjäsenyyttä että Roope-satamaohjelmaa. Osallistuminen kansainvälisiin edunvalvontakokouksiin oli aktiivista. Suomenlahti vuoden osalta julkaistiin 32-sivuinen esite, jossa kerrotaan, miten suomalaiset voivat veneillä omalla veneellään Viipuriin ja edelleen pieniä satamia pitkin Pietariin. Kansainvälisen matkaveneilyn osalta SPV osallistui Virossa, Hiiumaalla avatun Kärdlan sataman avajaisiin, kesällä eskaaderiin ja Välimerellä kahteen SPV:n matkapurjehduseskaaderiin. b) Veneilyturvallisuustoiminta Tavoitteena oli veneilyturvallisuuden lisääminen seuratoiminnassa, erityisesti uusien katsastajien koulutuksen kautta. Kuluneena vuonna panostettiin merkittävästi alueellisiin lisäkoulutuksiin. Kursseja järjestettiin merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Katsastajan käsikirja julkaistiin normaalisti ja seurojen katsastajiin pidettiin yhteyttä infokirjeellä. Näistä yksi ilmestyi Vene 14 Båt - messuille ja muut pitkin vuotta. Syksyllä pidettiin laajat katsastajien neuvottelupäivät yli 90 hengelle Ilmailumuseon tiloissa. Esiintyjinä oli alan kärkeä turvallisuus- ja katsastusasioihin liittyen. Katsastusmateriaalit, kuten pöytäkirjat, tarrat ja venetodistus, jaettiin seuroihin normaaliin tapaan. Toiminto käsitteli normaalisti seurojen lähettämät kysymykset veneiden katsastamisesta ja varustuksista kokouksissaan ja antoi näihin kannanottoja. Veneilyturvallisuustoiminta oli hyvin esillä SPV:n messuosastolla Vene 14 Båt -messuilla. SPV osallistui yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton, Soutu- ja melontaliiton, Sukeltajaliiton sekä Sail in Finlandin kanssa pelastusliivien pidon maailmanennätysyritys Wear it -tapahtumaan. Katsastajia koulutettiin kuluneena vuonna poikkeuksellisen paljon: katsastajan peruskurssi: 123 henkilöä katsastajan täydennyskurssi uusijoille: 137 henkilöä Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Katsastajien määrän Katsastuskoulutuksen kiinnostavuuden Katsastajakursseja onnistuttiin kasvattaminen lisääminen sekä katsastuskurssien järjestäminen. Täydennyskoulutusten markkinoimaan hyvin ja tavoitteet saavutettiin sekä määrällisesti SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 9 (36)

10 järjestäminen. Mahdollisuus alueellisiin koulutuksiin osallistujien suhteen että alueellisesti hyvin kattavasti. 2. Katsastusmateriaalin tuottaminen seurojen käyttöön 3.Katsastajien koulutuksen kehittäminen Katsastajankäsikirjan julkaiseminen sekä katsastuspöytäkirjojen, venetodistusten ja tarrojen tuottaminen seuroille Uusien oppimisympäristöjen kartoittaminen ja koulutuksen rakenteen tarkistaminen. Uusien koulutusvaihtoehtojen selvittäminen ja kokeileminen. Katsastajankäsikirja, pöytäkirjat, venetodistukset ja tarrat tuotettiin seuroille suunnitellusti. Uusien menetelmien, oppimisympäristöjen ja koulutuksen rakenteen kehittäminen siirtyi pääosin seuraavaan vuoteen. 4. Katsastusrekisterin ylläpito ja kehitystyö Toimivan ja tehokkaan rekisterin kehittäminen seurojen katsastajien käyttöön yhdessä jäsenrekisterityön kanssa. Katsastusrekisterin ylläpito jatkui entisellään, mutta sen rakennetta hyödynnettiin uuden kehittämiseen. c) Koulutustoiminta Vuoden tavoitteena oli saada toimintaan mukaan riittävä määrä kouluttajia, jotta seuroissa voidaan aloittaa entistä aktiivisempi veneilijöiden kouluttaminen. SPV:n vuosittain vahvistamiin liittokouluttajiin lisättiin kuluneena vuonna muutamia uusia kouluttajia. Osa liittokouluttajista toimi aktiivisesti ja kouluttajille järjestettiin loppuvuodesta oma koulutuspäivä. Koulutustoiminto ylläpiti liiton koulutusjärjestelmää ja keskittyi toiminnassaan veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmään kehittämiseen. Muiden koulutuksien järjestämisestä ja toteuttamisesta (lasten ja nuorten koulutukset, tuomarikoulutukset jne.) vastasi se toimikunta/toiminto, jolle kyseessä oleva koulutus toiminnan ja toimintakentän mukaan kuuluu. Näin varmistettiin asiantuntijuuden säilyminen ja joustava toiminta. Kuluneena vuonna toiminto on lisäksi pyrkinyt tiivistämään kaikkien koulutusalojen yhteistyötä. Tavoitteena oli päivittää ja muokata liiton materiaalit ja kurssimallit toimiviksi kokonaisuuksiksi. Päivitystyö edistyi hyvin ja kurssimallien muokkaus alkoi useamman eri kurssin osalta. Koulutusjärjestelmän vastaavuus suhteessa nykyisiin oppimiskäsityksiin oli esillä ja aiheesta saatiin lisätietoja mm. liittokouluttajien koulutuksessa. Koulutustoiminto on tehnyt kuluneen vuoden aikana paljon muutostyötä koulutuksen laatukäsikirjaan Liikenteen turvallisuusviraston julkaistua uuden ohjeen, jolla kuvataan Veneilyjärjestöjen laatujärjestelmän arviointia. Viranomaisen ulkoinen arviointiprosessi siirrettiin seuraavalle vuodelle. Koulutustoiminto ylläpiti koulutusrekisteriä ja toimitti kurssitodistuksia osallistujille. Seurojen jäsenet hakivat Kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa normaalisti SPV:n kautta. Koulutustoiminto uudisti kuluneena vuonna lomakkeet, joilla todistetaan hakijan käytännön veneilytaito ja haetaan kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa. Vuoden aikana järjestettiin seuraavia kursseja ja koulutuksia: Veneily/purjehduskouluttajakoulutukset Veneilijäkurssit seuroissa Venepäällikkökurssit seuroissa CEVNI-kurssit Kilpailutoimihenkilöiden kurssit: kilpailujärjestäjä kilpailupäällikkö aluetuomarikurssi kansallinen tuomari kansallinen erotuomari Sivu 10 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

11 Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Uuden veneilyn aikuiskoulutuksen koulutusjärjestelmän lanseeraus ja käyttöönotto Uusi audioitoitu veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmä lanseerataan seurojen käyttöön, liittokouluttajakoulutus käynnistetään ja seurojen koulutustoimintaa tuetaan Aikuiskoulutusjärjestelmästä kerrottiin seuroille suoraan ja siitä kirjoitettiin liiton Nautic-lehdessä. Liittokouluttajien koulutus käynnistettiin ja liittokouluttajien määrää kasvatettiin. 2. Koulutusten kehittäminen Seurojen käyttöön suunnatun seuratoimintaa tukeviksi koulutustarjonnan terävöittäminen, uusien mallikurssien jalkauttaminen, tehokas ja aktiivinen viestintä kouluttajille Koulutustarjonta pysyi vielä entisellään, mutta mallikursseja täydennettiin ja kouluttajaviestinnän suunnitelmaa kehitettiin. 3. Kouluttajien määrän kasvattaminen 4. Koulutusmateriaalin aktiivinen käyttö Seuroille suunnattujen seurakouluttajien määrän kasvattaminen, veneilykouluttajakurssien pitäminen Vakiinnutetaan SPV:n materiaalin käyttö seurakoulutuksissa Seuroissa toimivien, SPV:n kouluttajakoulutuksen käyneiden henkilöiden määrä nousi selvästi pidettyjen kouluttajakurssien ansiosta. Kursseilla käytiin läpi intensiivisesti koulutusmateriaalien hyödyntämistä. d) Kilpapurjehdustoiminta Kilpapurjehdustoimikunnan tehtävänä on luoda ja säilyttää hyvät edellytykset suomalaiselle kilpapurjehdukselle sekä kehittää purjehdusta kilpaurheiluna ja liikuntalajina, sekä rakentaa ja ylläpitää valmennusjärjestelmää, joka palvelee seuroja ja luokkaliittoja sekä alueellisia toimijoita ja kilpapurjehtijoita eri ikä- ja vaativuuskategorioissa. Toimikunnan keskeisiä toiminta-alueita ovat kilpapurjehdustoiminnan hallinto ja valvonta ja siihen liittyvä teknillinen toiminta ja kilpailutoimihenkilöiden koulutus sekä kilpailijoihin kohdistuvan valmennus- ja muun toiminnan koordinointi. Toimikunta toimii läheisessä yhteistyössä seurojen, luokkaliittojen ja alueellisten toimijoiden sekä liiton muiden toimikuntien ja toimintojen kanssa. Kilpailusääntölautakunnan tehtävänä on seurata kilpapurjehdussääntöjen kehitystä ja niiden tulkintaa sekä tehdä liiton nimissä sääntöjen muutos- ja lisäysehdotuksia ja toimittaa kansainvälisten kilpapurjehdussääntöjen käännökset kotimaisille kielille. Lautakunta käsittelee ja ratkaisee muutoksenhaut sekä kilpailu- ja protestilautakuntien kirjallisesti esittämät kilpapurjehdussääntöjen tulkintakysymykset. Lisäksi lautakunta järjestää yhdessä koulutustoiminnon kanssa kilpailutuomarien koulutuksen ja myöntää kilpailutuomari- ja kilpailutoimihenkilöpätevyydet. Alueellisen valmennustoiminnan kehittäminen urheiluakatemiayhteistyön muodossa oli yksi vuoden 2014 merkittävimpiä uudistuksia. Turun Seudun urheiluakatemian, Turun Pursiseuran ja liiton välinen yhteistyö aloitettiin vuoden alusta. Purjehduksen akatemiaryhmässä harjoittelee kahdeksan nuorta. Vastaavanlainen yhteistyö on suunnitteilla Oulun seudulle. Alustavia keskusteluja on käyty ja tavoitteena on käynnistää toiminta vuoden 2015 aikana. Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Aktiivisen ja laadukkaan kilpailutoiminnan kehittäminen Kilpailutoimihenkilö- ja tuomarikoulutuksen järjestäminen. Tämä on perusedellytys laadukkaalle kilpailutoiminnalle. Tuomariseminaaripätevyyksie n uusiminen ja osaamisen päivittäminen. Seminaari on Kilpailutoimihenkilö- ja tuomarikoulutuksia järjestettiin yhteensä 15 kahdeksalla eri paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 100 henkilöä. Tammikuun tuomariseminaariin osallistui 30 henkilöä. Kilpailusääntölautakunta on toiminut aktiivisesti. Lautakunta on vuoden aikana käsittelyt mm. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 11 (36)

12 ensisijaisesti tarkoitettu toimihenkilöille ja tuomareille joiden tavoitteena on päivittää osaamistaan ja uusia pätevyytensä. Kilpailusääntölautakunnan aktiivinen toiminta Edunvalvonta kansainvälisissä elimissä aktiivinen osallistuminen Valmentajaseminaari kolme muutoksenhakua, 75 toimihenkilöpätevyys-hakemusta ja ottanut kantaa sääntötulkintakysymyksiin ja kansainvälisiin muutosehdotuksiin. Kansainvälinen edunvalvonta on ollut aktiivista. Lajiliittoamme edustettiin mm. International Sailing-, European Sailing ja Nordic Sailing Federationin kokouksissa vuoden mittaan. Kansainvälistä koulutusta tehtiin Eurosafyhteistyön puitteissa. Valmentajille ja kilpapurjehtijoille suunnattu seminaari keräsi Lahteen noin 40 osallistujaa. Päivän aikana valmentamista ja valmentajuutta käsiteltiin useasta eri näkökulmasta Henrik Dettmannin, Sami Kalajan ja Jukka Tiikkajan johdolla. 2. Nuorten kilpa purjehdus valmen nuksen koordinointi Nuorten olympiavalmentajat Alueellisen toiminnan kehittäminen, Turun seutu ja Oulu Nuorten olympiavalmennusta järjestettiin kolmen NOV-valmentajan voimin 49er, 49er/FX ja Laser Radial/Std -luokissa. Valmennuksen piirissä oli noin kaksikymmentä urheilijaa. Turussa urheiliu-akatemiayhteistö polkaistiin käyntiin alkuvuodesta.spv:n valmennuspäällikkö on työskennellyt paikallisten urheilijoiden valmentajana yhden päivän viikossa. Oulunseudun urheiluakatemian ja paikallisten seurojen kanssa käytiin alustavia keskusteluja yhteistyön käynnistämisestä. 3. Kilpailu- ja tulosrekisterien sekä purjenumeroreki sterien kehittäminen. 4. Vammais purjehdus Sivu 12 (36) Seurayhteistyön tiivistäminen Luokkaliittoyhteistyö ja yhteisleirit Lajianalyysi, urheilijan polku ja testausmenetelmät Kilpailurekisteri ja tulosrekisteri tietokantapohjaiseksi. Purjenumerorekisteri tietokantapohjaiseksi. VP-jaoston toiminta Säännölliset purjehdusharjoitukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Naantalissa Lajikokeilut eri vammaisjärjestöjen ja Lajiliiton ja seurojen välistä yhteistyötä tiivistettiin. Yhteistyöpalavereja pidettiin säännöllisesti seurojen valmennusvastaavien ja lajiliiton edustajien välillä. Luokkaliittoyhteistyön puitteissa järjestettiin kolme yhteisleiriä, joihin osallistui yli 100 aktiiviharrastajaa. Leirit järjestettiin Lohjalla, Hangossa ja Porissa. Lajianalyysityö käynnistettiin alkuvuonna. Tavoitteena on tutkia olympialuokissa vaadittavia ominaisuuksia, joiden perusteella voimme tarkemmin määritellä mm. urheilijan polkua ja testausmenetelmiä. Työn odotetaan valmistuvan vuoden 2015 aikana. Lajiliiton rekisteri-uudistushankkeen aloitusta lykättiin vuoden 2015 puolelle. Tämän seurauksena myös kilpapurjehdustoiminnan rekisterihankkeita siirrettiin. Jaosto kokoontui kaksi kertaa vuonna Jaosto on Suomessa osallistunut Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:n yhteistyökokouksiin vuonna 2014 kaksi kertaa. Säännöllisiä harjoituksia järjestettiin. Talvikaudella Las Palmasissa järjestettiin mahdollisuus lajiharjoittelulle. Eri vammaisryhmille järjestettiin lajikokeilutapahtumia Porissa, Tampereella ja Vaasassa. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

13 ryhmien kanssa purjehdukseen tutustumiseksi Yhteistyö Suomen Purjelaivasäätiön kanssa Sääntömääräinen Kevätliittokokous 2015 Jaosto tekee yhteistyötä Suomen Purjelaivasäätiön kanssa. Erityisryhmille sovellettuja purjehduksia järjestettiin kuunari Helenalla ja Swan 65 -vene Vahinella. e) Nopeuskilpailutoiminta Toimitsija- ja kilpailijakoulutuksen kehittämistä jatkettiin yhteisellä kilpailija- ja kilpailutoimitsijakoulutuksella Meriturvan koulutuskeskuksessa Lohjalla (83 osallistujaa). Koulutuspäivästä saatujen positiivisten palautteiden johdosta toimintoa kehitetään lisää. Kansainvälisiä arvokilpailuja kotimaassa olivat Forby Race Offshore 3C World Championship 2014 ja 3B European Championship Kaudelle 2015 saatiin Rataveneilyn EM GT30, MM GT15 Imatralle. UIM:n kokouksessa edustivat SPV:ä UIM Cominof edustaja Harry Fabritius ja NKT:n pj Jari Lehtonen. Kansainvälisten päätösesitysten valmistelua tehtiin jo kotimaassa asiantuntijaryhmien avustuksella. Osallistuimme myös Pohjoismaisen neuvoston toimielimiin (Bengt Nyholm ja Harry Fabritius). Lahdessa järjestettiin nuorten harjoitteluleiri keväällä. Uudeksi kilpailupaikkakunnaksi saatiin Lohja järjestäjänä Lohjan Purjehtijat (LP) yhteistyössä Guaranamotorsports (GMS). Kilpailuturvallisuutta parannettiin uusilla turvaveneillä sekä turvasukeltajien yhteistyön lisäämisellä. Kilpailulisenssejä oli kaudella kappaletta ja F1/F2- lisenssejä kolme kappaletta. Kansainvälinen arvokilpailumenestys 2014 Offshore 3C Johnsson Marcus MM1 P-67 3C Holmström Tomas MM1 P-67 3C Rehn Johan MM3 P-67 3C Luukkonen Esa MM3 KMVS Rata GT30 Pakalen Sara EM3 VenU GT30 Pakalen Sara MM1 VenU F-4S Nyholm Anton PM2 PoMo Suomen ennätykset 2014, Nopeus GT15 / nop. Benjamin Vuorihovi; 65,40 km/h (35,31 mpk/h) (2014) V50 / nop. Joakim Blomqvist/Benjamin Vuorihovi; 97,12 km/h (52,44 mpk/h) (2014) V150 / nop. Anton Kortman/Tom Vuorihovi; 127,91 km/h (69,07 mpk/h) (2014) Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Lajin kehittäminen Harjoittelupaikkojen kartoitus www-sivujen uudistaminen. Ajanottolaitteiden kartoitus ja mahdollinen hankinta Uusi kilpailupaikka, Lohja Harjoittelu-/leiripaikka, Lahti www-sivujen etusivulla oma nopeusveneilyosio. Ajanottolaitteiden kartoitusta jatkettiin 2. Kansainvälinen toiminta ja edustukset 3. Varsinainen Kilpailutoiminta Kansainväliset edustukset ja kokoukset PM-kokous Venemessut Palkintojenjakotilaisuus toimintamallit ja uudistukset kilpailutapahtumissa UIM 2014 Ibitza Nordic 2014, Norja Vene 2014: 9 venettä/teamiäesillä Palkintojenjakogaala Lahti Katsastusohjeet ja uusi vaaka sekä radiopuhelimet, sukeltajaryhmän varaukset 4. Koulutukset Toimitsijakoulutus, Immersio-testi, kilpailijavalmennus Koulutuspäivä Meriturvassa keräsi 83 kilpailutoimintaan osallistuvaa henkilöä. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 13 (36)

14 3. HUIPPU-URHEILU a) Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoiminta Tuloksellinen päätavoite olympialuokissa vuodelle 2014 oli syyskuussa Santanderissa (Espanjassa järjestettävissä olympialuokkien MM-kilpailuissa) maapaikan lunastaminen mahdollisimman monessa veneluokassa. Santanderissa jaettiin noin puolet Rion 2016 olympialaisten maapaikoista. Maapaikkoja saavutettiin neljä: Kaarle Tapper purjehti paikan Laser-luokassa, Tuula Tenkanen Laser Radial -luokassa, Tapio Nirkko Finn-jollassa ja Tuuli Petäjä-Sirén RS:X-naisissa. Paras tulos vuodelta 2014 olympialuokissa oli Tuula Tenkasen neljäs sija MM-kilpailuissa. Paralympialuokissa Niko Salomaa saavutti maapaikan 2.4mR-luokassa Rion paralympialaisiin sijoittumalla yhdeksänneksi. Avoimissa 2.4mR-luokan MM-kilpailuissa Niko sijoittui sijalle 10. Urheilijoiden valmentautumista kohti Rion olympialaisia tuettiin valmennuksellisella avulla sekä tukipalveluilla ja kehittämällä valmennuksen eri osa-alueiden yhteistyötä. Vuoden 2014 aikana maajoukkuepurjehtijoiden kanssa käytiin keskustelut, joiden tavoitteena oli varmistaa mahdollisimman hyvät harjoitusolosuhteet kaikille urheilijoille. Mukana keskusteluissa oli myös pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea ja moniin urheilijoiden toiveisiin pystyttiin reagoimaan saman tien. Urheilijoiden tapaamisia jatketaan ja uusien maajoukkuepurjehtijoiden kanssa käydään keskustelut alkuvuodesta Olympiakomitea on ollut vuoden 2014 aikana aktiivinen, ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski toimii myös purjehduksen lajivastaavana. Rio de Janeiron olosuhteisiin tutustuminen ja kartoitus aloitettiin syksyllä Välinekehitystyö ja välineiden käytön parempi ymmärtäminen kaikissa luokissa tähtäävät siihen, että venekunnilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä Rion olympialaisissa. Rion testikilpailuun lokakuussa 2014 osallistuttiin kuudessa eri luokassa. Meteorologi Martin Gahmberg keräsi purjehtijoilta palautetta ja tekee yhteenvedon ja jatkoanalyysit vuoden 2015 alussa. Kansainvälinen vaikuttaminen tapahtui lähinnä edustusten kautta kansainvälisessä purjehtijaliitossa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö eri olympialuokissa jatkui myös vuonna 2014 niin valmennuksen kuin harjoittelun muodossa. Erityisen tiivistä yhteistyö on Ruotsin kanssa: useassa luokassa urheilijat harjoittelevat yhdessä ruotsalaisten kanssa ja kahdessa luokassa (Finn ja 470) urheilijat jakavat lajivalmentajan ja suunnittelevat ja toteuttavat harjoittelunsa yhdessä. Valmennuskoulutuksen taso 2 toteutettiin vuonna Taso 3 käynnistetään vuoden 2015 aikana. Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Maapaikkojen lunastaminen Rion olympialaisiin ja menestys arvokilpailuissa 2. Urheilijoiden tukipalveluiden kehittäminen ISAF World Championship Santanderissa 2014 ja valmennusja leiritoiminta. Kauden 2013 EMkilpailut eri olympialuokissa Taloudellisten resurssien parantaminen. Henkisen valmennuksen, fysioterapian ja valmennuksen apuvälineiden hyödyntäminen valmennuksessa ja eri valmennuksen osa-alueiden integrointi. Neljä maapaikkaa Laser, Laser Radial, Finn ja RS:X-naiset. Paras tulos arvokilpailuissa Tuula Tenkasen 4. sija MM-kilpailuissa. Urheilijoiden kanssa käyty keskustelut, joissa mukana Urhea- OK-SPV - tuloksena tukipalveluiden parempi hyödyntäminen. Fyysinen valmennus maajoukkuepurjehtijoille Urheasta. Taloudellisten resurssien parantamisessa ei juurikaan edistystä. Sivu 14 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

15 3. Valmentajakoulutukse n kehittäminen Urheilija- ja valmentajakoulutuksen konseptointi ja koulutuksen käynnistäminen Valmennuskoulutuksen 2-vaihe toteutettu vuoden aikana. 4. Väline- ja olosuhdetyö sekä Rion olympialaisiin valmistautuminen 5. Kansainvälinen vaikuttaminen Eri olympialuokissa tapahtuva välineiden kehitystyö sekä välineiden käytön parempi ymmärtäminen. Rion olosuhteisiin tutustuminen ja tiedon kerääminen. Vaikuttaminen lajin kehitykseen kansainvälisen purjehtijaliiton (ISAF) toimielimien kautta. Suomella on edustus mm. Events Committeessa (kilpailuasiat) ja Councilissa (ylin päättävä elin) Välineiden kehitystyö on jatkuvaa ja tehdään valmennuksen yhteydessä. Rion olosuhteista on kerätty kokemuksia ja mittauksia. Yhteenveto ja jatkotutkimus vuonna Osallistuttu keskusteluun ja kokouksiin Nordic Sailing Federationin (Group G) kautta ja suoraan ISAF:ssa. 4. JÄRJESTÖ a) Järjestötoiminta Jatkettiin liiton rekisteripalvelu-uudistuksen tekemistä vaatimusmäärittelyllä ja toimittajien kilpailuttamisella. Kahden loppusuoralle päässeen toimittajan kanssa jatkettiin neuvotteluja. Asiaa käsiteltiin laajasti jo kevään Vene 14 Båt -essujen yhteydessä pidetyssä rekisterihankkeen esittelytilaisuudessa. Hanketta esiteltiin myös syysliittokokouksen yhteydessä pidetyssä seuraseminaarissa. Rekisterin toimittajaksi valittiin W/3 Group tammikuussa Seuratoiminta oli esillä myös SPV:n messuosastolla Vene Båt 14 - ja Uiva Flytande 14 -messuilla. Aluevastaaville järjestettiin vuoden aikana kaksi kohtaamista Vene Båt 14 -messujen ja syysliittokokouksen yhteydessä olleessa seuraseminaarissa. Aluevastaavan työnkuvaa kehitettiin Peter Remahlin johdolla ja työ jatkuu myös vuonna Ajantasaisen informaation jakamista jatkettiin tiedotteilla aluevastaaville. Aluevastaavat järjestivät vuoden aikana alueillaan seuratapaamisia, joihin osallistui myös toimiston ja hallituksen edustajia. Toimikunta järjesti yhdessä toimiston kanssa seuraseminaarin syysliittokokousviikonloppuna Lahden Sibeliustalolla. Seminaarissa oli aiheita niin lasten ja nuorten teemavuodesta, kilpailutoiminnasta kuin liiton rekisteriuudistuksesta ja veneilystä. Osallistujia tässä tilaisuudessa oli 100. Päättäjäisiltaan Sibeliustalolla osallistui noin 180 henkilöä. Illassa jaettiin vuoden tekijäpalkinnot. Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Liiton seurapalveluiden kehittäminen ja uusien palveluiden tuottaminen Uusia jäsenetuja kartoitetaan ja luodaan SPV:n edustaja oli mukana kaikissa toimiva yhteistyösopimuksia eri alueilla järjestetyissä toimijoiden välille. Seurakäyntien avulla seuratapaamisissa. tuetaan seurojen toimintaa paikallisesti. 2. Yhteisöllisyyden luominen Järjestetään seuraseminaari ajankohtaisista asioista sekä päättäjäisilta, jossa palkitaan vuoden tekijät. Luodaan seurojen käyttöön veneilyn ja purjehduksen toimintalinja, jonka avulla seuratoimintaa voidaan analysoida sekä kehittää. Syksyn seuraseminaari Lahden Sibeliustalossa keräsi ennätyksellisen osallistujajoukon. Seuraseminaarissa oli oma järjestötoiminnan osio, missä avattiin OKM:n ja Valon palveluita SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 15 (36)

16 3. Aluevastaavat seurojen tukena Aluevastaaville järjestetään koulutusviikonloppu, jolloin heille päivitetään ajankohtaiset asiat. Aluevastaaville lähetään säännöllisesti oma tiedote, jolla välitetään ajankohtaiset uutiset Aluejohtajatapaamisia järjestettiin kaksi. Toimiston henkilökuntaa ja hallituksen jäseniä osallistui aluejohtajien järjestämiin seuratapaamisiin. Käynnistettiin aluevastaavien toimenkuvan kehitysprojekti, jota vetää järjestötoimikunnasta Peter Remahl. 4. Jäsenrekisterin kehitystyö Kartoitetaan toimiva yhteistyökumppani liiton jäsenrekisteripalveluille, jotta voidaan luoda toimiva toiminnanohjausjärjestelmä liiton ja sen seurojen käyttöön. Rekisteripalveluiden kehittämisprojekti on edennyt koko vuoden ja päätökset uuden rekisteriohjelman toimittajasta tehdään tammikuussa b) Viestintä- ja markkinointitoiminta Viestintä kuuluu oleellisesti jokaiseen liiton toiminta-alueeseen. Liiton viestintäpalvelut tukevat jokaista liiton toiminta-aluetta niin sisäisen kuin ulkoisen viestinnän keinoin. Viestintätoiminto myös ylläpitää ja kehittää liiton viestintäfoorumeita. Vuonna 2014 liiton viestinnässä keskityttiin lasten ja nuorten teemavuoden viestintään. Lisäksi tuettiin liiton palvelutarjonnan tunnettuutta ja tehostettiin lajin näkyvyyttä myös suurelle yleisölle. Viestinnän uudistus eteni kertomusvuoden aikana. Liiton uudet www-sivut otettiin käyttöön syyskuussa ja niiden kehittämistä jatkettiin heti julkaisun jälkeen. Myös purjehdusmaajoukkueen www-sivut uudistettiin samalla. Viestintä laajeni myös sosiaaliseen mediaan, erityisesti Facebookiin. Jäsenviestintää jatkettiin vahvasti tutuilla välineillä Nautic-lehdellä ja uutiskirjeillä. Vuoden lopussa liiton jäsenviestintä konseptoitiin palvelemaan entistä paremmin nykyaikaista tiedottamista ajatellen. Konseptointi tukee myös liiton strategiatyötä. Viestintävuoden tärkeimpiä tapahtumia olivat messutapahtumat, lasten ja nuorten teemavuoden tapahtumat, Santanderin MM-kilpailut sekä marraskuussa järjestetty liiton superviikonloppu. Liiton viestinnästä tuotettiin sisältöä yhteistyökumppaneiden foorumeihin säännöllisesti. SPV:n vaikuttajaryhmä luo kontakteja yritysmaailman ja huippupurjehduksen välille. Tavoitteena on parantaa lajin asemaa ja edellytyksiä Suomessa. Ryhmässä pohdittiin kertomusvuonna yhteistyön uusia rakenteita ja toimintamalleja. Päätavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Jäsenviestinnän kokonaisuuden rakentaminen 2. Vahvistetaan purjehduksen ja veneilyn näkyvyyttä julkisuudessa. Sähköisen uutiskirjeen laajennus, Nautic-viestinnän ilmeen kohotus, Nautic-lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa, Veneilijän Vuosikirja Toimittajatapaamisia tihennetään tulevana vuonna, liiton painotuotteet kartoitetaan ja päivitetään. Maajoukkueen ja nuortenmaajoukkuebrändiä kirkastetaan ja liikkuvan kuvan tuotantoa lisätään. Aluejohtajien Nautic-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Seuroille suuntautuneen viestinnän ydin olivat uutiskirjeet, joita ilmestyi 9 kpl. Tätä täydensi veneilijän vuosikirja, joka ilmestyi toukokuussa. Loppuvuodesta saatiin valmiiksi liiton viestintävälineiden konseptointi Kilpailutiedottamista purjehduksessa ja nopeusveneilyssä vahvistettiin. Painopiste oli Santanderin MM-kisojen tiedottamisessa. Tätä varten lisättiin toimittajayhteyksiä ja uusittiin purjehdusmaajoukkueen nettisivut. Maajoukkueiden kanssa järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta sekä koulutustilaisuuksia. Sivu 16 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

17 mediakoulutus aloitetaan. 3. Liiton toimintaa ja uudistamista tukevat viestintätoimet 4. Vahvistetaan liiton sidosryhmä- ja vaikuttajaviestin tää 5. Lasten ja nuorten teemavuoden huomioiminen Nettiuudistusta jatketaan ja verkkopalveluiden osalta otetaan käyttöön uusia sovelluksia. Liiton ensi vuoden teeman hankkeiden suunnittelu ja tukeminen. Tapahtuma- ja messusuunnittelut. Vaikuttajaviestinnän strategian tekeminen ja koulutus. Viestintästrategian valmistelu. Varainhankinnan tuki. Kaikki pääaktiviteetit tukevat teemavuoden toimintaa vähintään sivuavasti. Uudet nettisivut avattiin loppukesästä. Palvelun sisältöä täydennettiin ruotsinkielisellä osuudella. Liiton uutiset ja tapahtumat saivat näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa oman Facebooksivun kautta. Toiminta- ja palvelut olivat esillä alan näyttelyissä ja tapahtumissa. Liiton edunvalvontaa tuettiin viestinnän keinoin. Viestintästrategia tukee liiton strategiauudistusta ja sen valmistuminen siirtyy seuraavaan vuoteen. Vaikuttajaryhmä jatkoi toimintaansa. Teemavuosi oli esillä viestinnässä koko vuoden. Messuille ilmestynyt Nauticin lasten ja nuorten teemanumero oli käytössä koko vuoden. Ja seurojen tapahtumat saivat näkyvyyttä www-sivuilla, Venelehdessä, Facebookissa ja Nauticissa. c) Hallinto- ja talous Seurojen jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopulla , kun edellisellä tilikaudella jäseniä oli Tilikauden 2014 lopussa Suomen Purjehdus ja Veneilyyn kuului 312 jäsenseuraa ja 46 lajiliittoa. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:llä oli vuoden 2014 lopussa työsuhteessa yhdeksän vakituista, ja kaksi määräaikaista työntekijää. Vuoden 2014 tilinpäätös on rekisterihankkeen viivästymisen vuoksi ,73 ylijäämäinen. Rekisterihanke käynnistyy alkuvuodesta 2015, joten ylijäämä käytetään rekisterihankkeeseen vuoden 2015 aikana. SPV Marketing Oy:n koko osakekanta oli Suomen Purjehdus ja Veneilyllä oli Alfred Berg Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastoja hankintahinnoin ,84 arvosta. Sijoitusrahaston markkina-arvo vuoden 2014 lopussa oli ,64. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Kokonaistuotot jakaantuivat varsinaisen toiminnan tuottoihin ,44 ja kustannuspaikkojen omaan varainhankintaan ja yleiseen varainhankintaan Yleisen varainhankinnan merkittävimmät erät ovat jäsenyhdistysten suorittamat jäsenmaksut , Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu tuki , sekä Olympiakomitealta saatu huippukilpapurjehduksen tuki Tavoitteet Pääaktiviteetit Tulokset 1. Hallituksen kokoukset ja seminaarit Hallitukselle on suunniteltu kahdeksan yhteiskokousta sekä hallituksen strategiapäivät. Hallituksen jäsenet ovat pääsääntöisesti myös toimikuntien/toimintojen puheenjohtajia. Kokouksiin osallistutaan osin videoneuvottelupalveluiden kautta Hallituksen kokouksia järjestettiin vuonna 2014 yhteensä 10 kpl, joista kaksi oli liittokokousten yhteydessä. Hallitus käynnisti huhtikuussa liiton strategiatyön ( ), missä käytiin lävitse SPV:n nykytilaa, asiakkaita ja niiden odotuksia, toimintaympäristön SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 17 (36)

18 matkakustannusten minimoimiseksi. Joulukuussa järjestetään luottamushenkilötapaaminen seuraavaksi vuodeksi valituille toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Tässä tapaamisessa käydään lävitse yhteisiä pelisääntöjä, sekä sovitaan eri tahojen yhteistyöstä. 2 Sääntömääräiset kevät- kokousaineistoineen lähetetään kaikkiin Kokouskutsut valtakirjoineen ja ja syysliittokokoukset siihen postiosoitteeseen, minkä seura on jäsenseuroihimme sekä luokkaliittoihimme itse rekisteriinsä yhteysosoitteekseen kirjannut viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta Liittokokousäänimääriin vaikuttaa seuran yhteiseen rekisteriimme SPV-rastilla merkittyjen jäsenten määrä (50 jäsentä/1 kokousääni). Lisäksi yksi ääni 50 sellaista venettä kohti, jotka edellisenä vuonna on merkitty katsastetuiksi. Seuran liittomaksu on oltava myös maksettu mennessä, muuten äänimäärä putoaa yhteen perusääneen. Kevätliittokokous valitsee vuosittain vaalivaliokunnan, joka kerää seuroista ehdotuksia hallituksen, toimikuntien ja toimintojen erovuorossa oleviin luottamustoimiin. Vaalivaliokunta tekee näiden esitysten perusteella ehdotuksensa henkilövalinnoista syysliittokokouksen kokousedustajille muutoksia ja SPV:n eri rooleja. Jatko-osa strategiatyöstä tehtiin syyskuussa Työ jatkuu edelleen. Strategiapäiviin osallistui liiton toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajia ja toimiston henkilökuntaa. Luottamushenkilöpäivä järjestettiin joulukuussa. Tämäkin päivä kului yhteisen strategiasuunnittelun merkeissä Sääntömääräinen Kevätliittokokous järjestettiin Hanasaaren Kulttuurikeskuksessa Espoossa. Sääntömääräinen Syysliittokokous järjestettiin seuraseminaarin yhteydessä Lahden Sibeliustalossa Molempien liittokokoustemme kokousaineistot löytyvät nettisivuiltamme: 3 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon keskeisiin periaatteisiin on kerätty hyvät käytännöt ja toimintatavat, sitä kehitetään ja se pidetään lakien ja asetusten mukaisena henkilökunnan toimintaa yhtenäistävänä ohjeistuksena. Yhteiset toimintatavat ovat käytössä ja työterveyshuollon kanssa on varhaisen välittämisen malli käytössä. Henkilökunnalle on järjestetty työterveyshuolto ja heillä on mahdollisuus hankkia lounasseteleitä verottajan hyväksymin hinnoin. Henkilökunnan toimenkuvia selkeytetään edelleen ja parannetaan tiedonkulkua eri luottamusorganisaatioiden kesken. Henkilökunta kävi toimitusjohtajan kanssa tilannekatsauksen toimintasuunnitelmaan kuukausittain ja myös kustannuspaikkojen tulosennustetta toimintasuunnitelmaan päivitettiin vuosineljänneksittäin. 4 Taloushallinto, ATK ja lukuun ottamatta hoidetaan ulkopuolisena Taloushallintopalvelut myyntireskontraa Rekisteriohjelma kirjanpitojärjestelmään, joka sisältää ostopalveluna. Olemme siirtyneet uuteen sähköisen ostoreskontran sekä matkalaskujen teon. Uusi kirjapitojärjestelmä mahdollistaa monipuolisen seurannan ja raportoinnin Sivu 18 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Kirjanpidon osalta käytetään sähköistä taloushallinto ohjelmaa, ProCountoria. Kirjanpidosta saadaan ajettua reaaliaikaiset tiedot kustannuspaikkakohtaisesti hallituksen, toimiston ja toimikuntien käyttöön.

19 niin hallitukselle kuin toimikunnille ja toiminnoillekin kustannustehokkaasti. Tietotekniikan tukipalvelut on myös kilpailutettu ja olemme päässeet käyttämään uusimpia toimistosovellutuksia niin henkilökunnan kuin hallituksenkin osalta. Tämä on parantanut kustannustehokkuutta. Liitosta annetaan seuroille tukea rekisterin ylläpitoon, laskutusjärjestelmän käynnistyksiin ja muihin mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Sääntömääräinen Kevätliittokokous 2015 ATK:n osalta käytämme Microsoft pilvipalvelua ja se on otettu tietojen jakamiseen Sharepoint-käyttöön myös hallituksen, Rekisterihankkeen ja Koulutuksen osalta. Kokoustekniikkana on siirrytty käyttämään videoneuvottelupalveluita, joka säästää sekä luottamushenkilöiden aikaa että matkustuksen kustannuksia. Hallinto on mukana liiton rekisterihankkeessa, joka on useiden vuosien investointi ja josta tullaan saamaan ensimmäisiä hyötyjä vuonna Yhteiskulut Operatiivisesta toiminnasta johtuvat henkilökunnan yhteiskulut kirjataan hallinnon yhteiskuluiksi. Tällaisia kuluja ovat mm. puhelimen ja tietotekniikan käytöstä aiheutuvat kulut, postituspalvelut, toimistotarvikkeet, tilavuokrat, siivous ja aulapalvelut, SPV:n kaikki vakuutukset (pois lukien seuravakuutukset, jotka ovat järjestötoimikunnalla) Yksi kolmasosa hallinnon kustannuksista koostuu muille kustannuspaikoille jakamattomista yhteisistä kuluista, kuten esimerkiksi tilavuokrat, puhelinkulut, työterveyshuolto, vakuutukset pl. seurojen jäsenille suunnattua veneilyn ryhmätapaturmavakuutusta. Suomen Purjehdus ja Veneily ry, Liittohallitus 2014 vastuualueittain: Puheenjohtaja Samuli Salanterä Varapuheenjohtaja Patrick Andersson Talous Jäsenet Rikard Bjurström Huippukilpapurjehdus Freyr Riska Kilpapurjehdus Jari Lehtonen Nopeuskilpailu Harri Sane Veneily Martti Laisi Veneilyturvallisuus Hannu Hoviniemi Lapsi- ja nuorisotoiminta Esa Vahtera Koulutus Petteri Mussalo Järjestö Liiton toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajat (pj) ja varapuheenjohtajat (vpj) huippukilpapurjehdus, pj Rikard Bjurström, N huippukilpapurjehdus, vpj Henrik Andersson, HSK kilpapurjehdus, pj Freyr Riska, ESF kilpapurjehdus, vpj Erik Wallin, NJK nopeuskilpailu, pj Jari Lehtonen, HirVe nopeuskilpailu, vpj Jussi Valtonen, PV veneily, pj Harri Sane, EPS veneily, vpj Lars Hongelin, WS järjestö, pj Petteri Mussalo, KuoPS SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 19 (36)

20 järjestö, vpj veneilyturvallisuus, pj veneilyturvallisuus, vpj lapsi- ja nuoriso, pj lapsi- ja nuoriso, vpj viestintä- ja markkinointi, pj viestintä- ja markkinointi, vpj koulutus, pj koulutus, vpj Matti Nirkko, EPS Martti Laisi, KPS Jyrki Santaholma, Me Hannu Hoviniemi, BSS Mikko Leino, TPS Merja Vuori, SMK-FMK Katja Rytkönen, TPS Esa Vahtera, NPS Hannu Seppänen, HVK Vuoden tekijät 2014 Vuoden Veneilyteko: Levätilanne Itämeri -Facebookryhmä/Putti Tiilikka Vuoden matkapurjehtija: Rolf Paulow Vuoden kouluttaja: Lasse Haapamäki Vuoden koulutusmateriaalin tuottaja: Keijo Tulomäki Vuoden katsastaja: Iiro Kinnanen Vuoden kilpailujärjestäjä: Susanne Kuusansalo Vuoden tapahtumajärjestäjä: Salon Kilpaveneilijät. Vuoden junioriseura: East Side Sailing team Vuoden seuravalmentaja: Vili Kaijansinkko Vuoden seura-aktiivi: Kaarlo Makkonen Vuoden vapaaehtoinen: Sami Sailo Vuoden veneilykasvo: Robin Packalen Vuoden Veneilykulttuuriteko: Henrik Andersin Vuoden toimittaja: Riikka Smolander Vuoden kouluttajaseura: Oulun Merenkävijät ry. Vuoden Seura: Kuopion Pursiseura Vuoden Luokkaliitto: Suomen purjehtijat ry. Vuoden Valmentaja: Jan Gahmberg Vuoden nuori kilpapurjehtija: Monika Mikkola. Vuoden Kilpapurjehtija (Kansainväliset luokat): Aaro Cantell Vuoden Veneurheilija: Sara Pakalen Vuoden Purjehtija: Tuula Tenkanen GMS Ruori: Pertti Virnala, TVS Fair Play pokaali: Johan Rehn ja Esa Luukkonen PR-palkinto: Marcus Johnsson Nuorisomalja, "Junnu-pokaali": PoMo Laufen Cup: Tammelan Veneseura Kilpaveneilijöiden pokaali: Marcus Johnsson ja Tom Holmström Pronssiset ansiomerkit Harri Kaarla, Outokummun pursiseura Hannu Karppa, Outokummun pursiseura Veli-Matti Kotipelto, Soukan venekerho Tero Nurminen, Soukan venekerho Olli Miettinen, Soukan venekerho Mattiveikko Salo, Raahen purjehdusseura Jyrki Saarro, Tammisalon merivenekerho Harri Wallin, Tammisalon merivenekerho Hannele Tuulos, Tammisalon merivenekerho Esa Ranta, Tammisalon merivenekerho Erkki Rainesalo, Tammisalon merivenekerho Erik Nieminen, Tammisalon merivenekerho Anssi Ahvonen, Tammisalon merivenekerho Timo Kukkonen, Tammisalon merivenekerho Tapio Toikka, Tammisalon merivenekerho Seppo Pellinen, Tammisalon merivenekerho Sari Aaltonen, Tammisalon merivenekerho Sivu 20 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

21 Sakari Forsman, Tammisalon merivenekerho Pekka Kotilainen, Tammisalon merivenekerho Pekka Halonen, Tammisalon merivenekerho Olli Pöyry, Tammisalon merivenekerho Matti Pajula, Tammisalon merivenekerho Kimmo Söderholm, Tammisalon merivenekerho Kimmo Koivu, Tammisalon merivenekerho Kari Thessman, Tammisalon merivenekerho Stefan Gordin, Espoon pursiseura Jukka Vienonen, Tammelan veneseura Pasi Rasila, Tammelan veneseura Jorma Fiskari, Tammelan veneseura Pertti Virnala, Tammelan veneseura Hopeiset ansiomerkit Juhani Soini, Turun pursiseura Seppo Jormalainen, Kuopion pursiseura Keijo Auvinen, Iisalmen pursiseura Pia Haikarainen, Iisalmen pursiseura Esa Holopainen, Outokummun pursiseura Valto Holopainen, Outokummun pursiseura Esko Jahkonen, Soukan venekerho Matti Sten, Kantvikin purjehtijat Eero Kallio, Soukan venekerho Jorma Piippo, Raahen purjehdusseura Timo Kemppainen, Raahen purjehdusseura Ilkka Castren, Tammisalon merivenekerho Rainer Tuomiluoto, Tammisalon merivenekerho Matti Aaltonen, Tammisalon merivenekerho Kultaiset ansiomerkit - SPV:n hallituksen myöntämät kultaiset ansiomerkit Risto Pynnönen, SPV/viestintätoiminto Lyhennetaulukko: BSCN EBA EUROSAF HuMu ICCY KPT LaNu NBR NOV NordicSF OK OKM SOK SPV Trafi VHT VETT WC Baltic Sea Cruising Network EC European Cup European Boating Associating ELY Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus European Sailing Federation Huippu-urheilun muutostyöryhmä International Council of Cruising Yahts ISAF International Sailing Federation Kilpapurjehdustoimikunta Lapsi- ja nuorisotoiminto Nordiska Båt Rådet Nuorten Olympiavalmentaja Nordic Sailing Federation Olympiakomitea Opetus- ja kulttuuriministeriö Seura-ohjaajakoulutus Suomen Purjehdus ja Veneily Liikenteen turvallisuusvirasto Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta Veneilyturvallisuus World Cup SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 21 (36)

22 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Varsinaisen toiminnan tuotot , ,31 Liiketoiminnan muut tuotot 427,90 0 Kulut Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,10 Henkilöstökulut , ,29 Poistot ja arvonalentumiset -679,80-906,39 Muut kulut , ,13 Kulut yhteensä , ,91 Tuotto-/Kulujäämä , ,60 VARAINHANKINTA Varainhankinnan tuotot , ,74 Varainhankinnan kulut ,00 Tuotto-/Kulujäämä , ,74 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 16, ,49 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut -479,64-383,68 Tuotto-/Kulujäämä , ,05 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0 0,00 Omatoiminen tuotto-/kulujäämä , ,05 YLEISAVUSTUKSET , ,00 TULOS , ,95 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,95 Vuonna 2014 on ollut rekisterihanke, johon on budjetoitu euroa. Hanke ei toteutunut vuoden 2014 aikana, vaan siirtyi seuraavalle tilikaudelle ja tämän takia päättyneeltä tilikaudelta muodostui ylijäämää ,73 euroa. Sivu 22 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

23 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 039, ,18 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 039, ,18 Pysyvät vastaavat yhteensä 0 0 Sijoitukset Osakkeet saman konsernin yrityksissä , ,00 Sijoitusosakkeet ja -osuudet , ,84 Sijoitukset yhteensä , ,84 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,50 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,50 Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 4 582, ,32 Muut saamiset ,13 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 4 582, ,45 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,40 Muut saamiset 0 548,00 Siirtosaamiset , ,14 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,54 Saamiset yhteensä , ,99 Rahat ja pankkisaamiset , ,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,43 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut rahastot Muut rahastot , ,86 Muut rahastot yhteensä , ,86 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,02 Tilikauden voitto (tappio) , ,95 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,83 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,95 Muut velat ,78 57,76 Siirtovelat , ,91 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,62 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,45 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 23 (36)

24 Budjetoidun ja toteutuneen tuloksen 2014 vertailu toimikunnittain ja toiminnoittain Sivu 24 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

25 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 25 (36)

26 Tuloksen vertailu toimialoittain: budjetti ja toteutunut 2014, sekä budjetti 2015 Sivu 26 (36) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF