Lähtökohta: Kaj Erik Kajander, kide-merkki 1980

Transkriptio

1

2

3

4 Lähtökohta: Kaj Erik Kajander, kide-merkki 1980 Uudistus 1994: uusi lila tunnusväri entisten sinisen, vihreän ja valkoisen rinnalle (1992 lippu) kide-merkin rinnalle uusittu, palkilla jaettu tunnus (lähinnä lomakkeisto-käyttöön) logon fonttina ITC Futura Uudistus 1998: uusi oranssi tunnusväri (merkki): lämpimänraikas kesäyön auringon oranssinkeltainen uusi sininen tunnusväri (logon typografia) muutos ladontatavassa: kide-merkin molemmin puolin jaettu tekstiosa logon fonttina Architecture: edelläkävijän jämäkän nuorekas ote Uudistus 2003: uusi tumma sininen tunnusväri muutos ladontatavassa: kieliversiot samaan logoon alekkain aseteltuina logon fonttina Poppl-Laudatio Regular sininen ja oranssi väri säilyvät pääväreinä, sinisen sävy vaihtuu tummemmaksi rinnalle tiedekuntavärit, käytössä 2015 saakka (lukuunottamatta KMT vihreää)

5 Lähtökohta: Kaj Erik Kajander, kide-merkki 1980 Uudistus 2015: uusi turkoosi tunnusväri logon typografiaan uusi tumma harmaa tunnusväri kieliversiot samanarvoisiksi, molemmat mukana samassa logoversiossa logon fonttina Gudea Erottuvuus kilpailijoista Perustelut uudelle tunnusvärille ja typografialle: TAVOITEMIELIKUVAT tavoitemielikuvat: Lappi & Arktinen, Tiede & Taide, Yhteisöllisyys, Vuorovaikutus uudesta strategiasta ja taustaselvityksistä nousevat tavoitemielikuvat edellyttävät tunnusvärin raikastamista TAUSTASELVITYKSET entinen sävy koetaan virkamiesmäisenä, persoonattomana ja vanhentuneena (taustaselvitykset sidosryhmille, henkilökunnalle ja opiskelijoille) EROTTUVUUS entinen sävy ei erotu: sama sininen käytössä laajalti yritysviestinnässä sekä mm. Oulun yliopisto, Aalto yliopisto entinen väri uusi väri YHDEN TUNNUSVÄRIN POLITIIKKA tunnusvärin merkitys erottuvuuden ja mielikuvien näkökulmasta kasvanut entisestään tarvitaan yksi, hyvä tunnusväri, joka tukee tavoitemielikuvaa, erottuu, ja jonka avulla näkyvyyttä vahvistetaan kaikissa materiaaleissa ja kanavissa: tiedekuntakohtaiset värit poistuvat käytöstä lähtökohtana kuva-aihe lumikide : jota kuvastamaan tarvitaan lumen/jään sävy Logon typografia: nykyisen logon typografia vanhentunut, raskas, akateemisia perinteitä alleviivaava selkeä, yksinkertainen, hieman kavennettu kirjainmuoto eri kokoisena käytettynä takaa hyvän luettavuuden ja laajat käyttömahdollisuudet eri asiayhteyksissä päätteetön groteski fontti Gudea: leikkaukset regular, italic ja bold Lähde: Miia Savolainen 2014: Taustaselvitys Lapin Yliopiston brändikehitystyötä varten - Kilpailevien yliopistojen viestinnän sekä markkinoinnin ja viestinnän tulevaisuuden trendien kartoitus Lapin yliopiston viestinnän kannalta

6 Ladontatavat: ensisijainen ladontamalli: keskitetty ladontatapa ja kide-merkin suurempi koko suhteessa logotypografiaan viestivät arvokkuutta ja vahvistavat kide-merkin näkyvyyttä toinen käyttöversio: logon typografia ladottuna merkin oikealle puolelle käyttöyhteys ja kokonaissommittelu ratkaisevat, kumpaa käytetään (ohjeistetaan) Pohjoisen puolesta maailmaa varten For the North For the World Sloganin käyttö: säilyy: Pohjoisen puolesta maailmaa varten kieliversiot kaksikielisen logon yhteydessä pienaakkosin, suuri alkukirjain ladontatavat logon ladontatavan mukaisesti (keskitetty/oikealla puolella) Pohjoisen puolesta maailmaa varten For the North For the World Minimi käyttökoko sloganin kanssa. Pohjoisen puolesta maailmaa varten

7 Pääväri ja lisävärit: päävärit: turkoosi, tumma harmaa ja valkoinen lisäväri: punainen värit viestivät tavoitemielikuvista: turkoosi & valkoinen: Lappi, arktinen, pohjoinen, lumi, jää punainen: yhteisöllisyys, vuorovaikutus, dynaamisuus, innovatiivisuus, rohkeus tumma harmaa: mustan tilalla (esim. teksti) kauttaaltaan käytettävä pehmeämpi tumma värisävy turkoosi 306 C cool gray 11 punainen 485 C valkoinen C 77 M 0 Y 7 K 0 C 0 M 0 Y 0 K 80 C 0 M 96 Y 97 K 0

8 UUSI TALOTYYLI Pohjoisen puolesta maailmaa varten TYPOGRAFIA Gudea Regular Gudea Italic Gudea Bold VALOKUVAT GRAAFINEN OHJEISTO Talotyylin elementit Logon käyttöversiot LAY YLEISMATERIAALIT Käyntikortit & lomakkeisto Esittelymateriaali: ppt-pohjat Lehti-ilmoitukset Muu: vuosikertomus, esite jne. OPISKELUREKRYTOINTI Hae opiskelijaksi -esite Lehti-ilmoitukset Messuosasto Muu: oppaat jne. KV-MARKKINOINTI Flaijeri- ja julistepohjat Julkaisujen kannet Web-materiaalit Muu WWW-SIVUSTO Skaalautuva design/infoweb Rakenne- ja sisältöuudistus Ulkoasu-uudistus Ohjeistus & koulutukset KUVASTO Tutkimus Opiskelu/opetus Taiteellinen toiminta Lappi/Rovaniemi/kampus SOSIAALINEN MEDIA Facebook-sivut YouTube Twitter Muu: Instagram, LinkedIn jne.

9 WWW-UUDISTUS TEKNINEN RAKENNE SISÄLLÖNTUOTANTO VISUAALISUUS Julkaisujärjestelmä: InfoWeb Käyttäjälähtöinen tuotanto: kohderyhmien tarpeet Tavoitemielikuvat: lähtökohta Skaalautuva (flat) design eri päätelaitteille Nykyisten sivujen analytiikka: vierailut & käyttöaste Flat design: pelkistetty, ilmava, mimimalistinen design Helpompi & nopeampi käytettävyys Vain oleellinen sisältö: tekstin määrä vähenee Värit, typografia, kuvat sekä informaatiografiikka flat designin elementteinä Sisällöntuotannon 1. vaihe: olemassaolevan aineiston perkkaus Vanhentunut tieto pois, vain ajantasainen, kohderyhmän kannalta oleellinen tieto sivustolle esiin Ohjeistus: viestintäpalvelut, toteutus yksiköissä ja tdk:issa Sisällöntuotannon 2. vaihe: uuden aineiston vienti sivuille uuteen sivupohjaan Ohjeistus & koulutus: viestintä, toteutus & päivitysvastuut yksiköissä ja tdk:issa Kuvasto: toimintaa (tutkimus/opetus/ taiteellinen toiminta) ja toimintaympäristöä (Lappi/ Rovaniemi/luonto/urbaani) kuvastavat kuva-aiheet. On tärkeää, että kuvissa korostuu yhteisöllisyys. Taiteellinen toiminta: entistä näkyvämmin esiin, ohjeistus & kuvaston koordinointiyhteistyössä ttk:n kanssa.

10 Esimerkkejä flat design -tyylistä uudistetuilla www-sivuilla. Sisällön jaottelu värialueisiin, selkeä typografia ja hyvät kuvat ovat suunnittelun peruselementtejä. Ääriviivakulmioiden tilalle nostoissa tulevat flat ikonit. Haku Haku Haku FI ENG SMI Fonttikoko - + / Tekstiversio / Sivukartta / Tulosta / Palaute YHTEYSTIEDOT MEDIA PIKALINKIT FI ENG SMI Fonttikoko - + / Tekstiversio / Sivukartta / Tulosta / Palaute YHTEYSTIEDOT MEDIA PIKALINKIT FI ENG SMI Fonttikoko - + / Tekstiversio / Sivukartta / Tulosta / Palaute YHTEYSTIEDOT MEDIA PIKALINKIT Ajankohtaista Opiskelu Tutkimus Taide Yliopisto Yhteistyö Ajankohtaista Opiskelu Tutkimus Taide Yliopisto Yhteistyö Ajankohtaista Opiskelu Tutkimus Taide Yliopisto Yhteistyö Etusivu / Etusivu / Yliopisto ESITTELY Etusivu / Yliopisto / Tiedekunnat ESITTELY STRATEGIA STRATEGIA ORGANISAATIO ORGANISAATIO TIEDEKUNNAT TIEDEKUNNAT YKSIKÖT YKSIKÖT PALVELUT PALVELUT KTK KASVATUS- TIETEIDEN TDK OTK OIKEUS- TIETEIDEN TDK TTK TAITEIDEN TDK YTK YHTEISKUNTA- TIETEIDEN TDK UUTISET Nosto tähän TAPAHTUMAT Nosto tähän ARTIKKELIT Nosto tähän PERUSTETTU OPISKELIJAAA TUTKINTOA HENKILÖKUNTA Tiedekunnat Lapin yliopiston tiedekunnat... esittelyteksti tähän Lisää uutisia» Lisää tapahtumia» Lisää ULAPLAND ULAPLAND ULAPLAND ULAPLAND Otsikko tähän Tekstiä tähän Facebookista... Toinen otsikko tähän Tekstiä tähän Facebookista... unilapland: : #tarpeeksiterve Vaatimuksena terve ja halpa kansalainen? Noinko on? Ensi ESITTELY Lapin yliopiston esittely STRATEGIA Lapin yliopiston strategia 2025 ORGANISAATIO Lapin yliopiston organisaatio ja hallinto Siirry Facebookiin» unilapland: : #tarpeeksiterve Vaatimuksena terve ja halpa kansalainen? Noinko on? Ensi Siirry Twitteriin» HILKKA KEMPPI Opiskelija, taiteiden tiedekunta ANNI KUISMIN Opiskelija, oikeustieteiden tiedekunta JENNY SIIVOLA Opiskelija, kasvatustieteiden tiedekunta JIRKA HAKALA Opiskelija, yhteiskuntatieteiden tiedekunta TIEDEKUNNAT Lapin yliopistossa on neljä tiedekuntaa YKSIKÖT Lapin yliopiston yksiköt PALVELUT Lapin yliopiston palvelut Pohjoisen puolesta maailmaa varten Pohjoisen puolesta maailmaa varten Rovaniemi Puhelinvaihde Käyntiosoite Yliopistonkatu Rovaniemi Postiosoite Lapin yliopisto PL Rovaniemi Sähköposti etunimi.sukunimi@ulapland.fi» Esittely» Strategia 2025» Organisaatio ja hallinto» Laatutyö» Tiedekunnat» Yksiköt» Palvelut» Yhteystiedot OIKOPOLUT» Intra» Sähköposti» Kirjasto» LaCris» Jne. Rovaniemi Puhelinvaihde Käyntiosoite Yliopistonkatu Rovaniemi Postiosoite Lapin yliopisto PL Rovaniemi Pohjoisen puolesta maailmaa varten OIKOPOLUT» Esittely» Intra» Strategia 2025» Sähköposti» Organisaatio ja hallinto» Kirjasto» Laatutyö» LaCris» Tiedekunnat» Jne.» Yksiköt» Palvelut» Yhteystiedot Rovaniemi Puhelinvaihde Käyntiosoite Yliopistonkatu Rovaniemi Postiosoite Lapin yliopisto PL Rovaniemi Sähköposti etunimi.sukunimi@ulapland.fi» Esittely» Strategia 2025» Organisaatio ja hallinto» Laatutyö» Tiedekunnat» Yksiköt» Palvelut» Yhteystiedot OIKOPOLUT» Intra» Sähköposti» Kirjasto» LaCris» Jne. Sähköposti etunimi.sukunimi@ulapland.fi

11 Kuvituselementin käyttö: graafinen kuvituselementti on ideoitu viestintämateriaaleja elävöittämään lähtökohtana kide-merkin muoto, kuusikulmio abstrakti, yhteisöä, verkostoitumista ja luonnonilmiöitä jäljittelevä kuva-aihe (lumi/jää/kimmellys) voidaan käyttää turkoosina tai valkoisena Esimerkki kuvituselementin käytöstä valokuvan yhetydessä.

12 Lähtökohta: Arktisen keskuksen nykyinen logo Esimerkki 1: vanha logo, teksti Arctic Centre poistettu, uusi logotypografia Esimerkki 2: vanha logo, teksti Arctic Centre poistettu + merkkiä madallettu ARCTIC CENTRE University of Lapland ARCTIC CENTRE University of Lapland Uudistus 2015: AK selkeämmin esille osana Lapin yliopistoa logotypografia yhteneväinen LaYn uuden logotypografian kanssa ohessa värivaihtoehdot AK:n logon visuaalisuuden muokkaamisesta yhteneväiseksi LaYn uuden ilmeen kanssa lopullinen ehdotus: erilliset kieliversiot suomi + englanti, sekä pyöristetyt kulmat, jotka myötäilevät uuden typografian muotokieltä LaYn uuden ilmeen kanssa yhteneväinen talotyyli käyttöön kaikissa AK:n materiaaleissa Esimerkki yhteneväisen ilmeen soveltamisesta www-sivustoilla. Esimerkki 3: AK:n värien tilalle LaYn uusi turkoosi, merkin muoto neliömäiseksi ARCTIC CENTRE Haku FI ENG SMI YHTEYSTIEDOT MEDIA PIKALINKIT Fonttikoko - + / Tekstiversio / Sivukartta / Tulosta / Palaute Ajankohtaista Opiskelu Tutkimus Taide Yliopisto Yhteistyö Etusivu / ARCTIC CENTRE University of Lapland FI ENG SMI RUS SWE Home / YHTEYSTIEDOT HAKU Esimerkki 4: pyöristetyt kulmat lopullinen ehdotus englanti-versio Viivan yllä: kehittelyversiot logosta, viivan yllä ja alla lisäksi erilaisia ladontaluonnoksia versaalien/gemenoiden käytöstä nimen ladonnassa Arctic Centre Research The Arctic Centre at the University of Lapland is a significant expert institution in Arctic issues. Global Change Research Group studies ecological, environmental and social changes. Sustainable Development Research Group examines how societies and communities adapt to change. The Northern Institute of Environmental and Minority Law specialises in environmental issues and human rights. Arktikum Exhibition The Arctic Centre at the University of Lapland is a significant expert institution in Arctic issues. Global Change Research Group studies ecological, environmental and social changes. Sustainable Development Research Group examines how societies and communities adapt to change. The Northern Institute of Environmental and Minority Law specialises in environmental issues and human rights. UUTISET TAPAHTUMAT ARTIKKELIT Nosto tähän Nosto tähän Nosto tähän Lisää uutisia» Lisää tapahtumia» Lisää artikkeleita» Science Communicationbs Arcticfinland.fi Esimerkki 5: pyöristetyt kulmat lopullinen ehdotus suomi-versio Arktinen keskus Otsikko tähän Tekstiä tähän Facebookista... Toinen otsikko tähän Tekstiä tähän Facebookista... Siirry unilapland: : #tarpeeksiterve Vaatimuksena terve ja halpa kansalainen? Noinko on? Ensi unilapland: : #tarpeeksiterve Vaatimuksena terve ja halpa kansalainen? Noinko on? Ensi Siirry Twitteriin» ULAPLAND HILKKA KEMPPI Opiskelija, taiteiden tiedekunta The Arctic Centre at the University of Lapland is a significant expert institution in Arctic issues. Global Change Research Group studies ecological, environmental and social changes. Sustainable Development Research Group examines how societies and communities adapt to change. The Northern Institute of Environmental and Minority Law specialises in environmental issues and human rights. NEWS Lisää uutisia» The Arctic Centre at the University of Lapland is a significant expert institution in Arctic issues. Global Change Research Group studies ecological, environmental and social changes. Sustainable Development Research Group examines how societies and communities adapt to change. The Northern Institute of Environmental and Minority Law specialises in environmental issues and human rights. EVENTS Tapahtuma x» Lisää uutisia» Tapahtuma x» Lisää uutisia» Tapahtuma x» Lisää uutisia» Tapahtuma x» Pohjoisen puolesta maailmaa varten Rovaniemi Puhelinvaihde Käyntiosoite Yliopistonkatu Rovaniemi Postiosoite Lapin yliopisto PL Rovaniemi Sähköposti etunimi.sukunimi@ulapland.fi» Esittely» Strategia 2025» Organisaatio ja hallinto» Laatutyö» Tiedekunnat» Yksiköt» Palvelut» Yhteystiedot OIKOPOLUT» Intra» Sähköposti» Kirjasto» LaCris» Jne.

13 KORKEAKOULUKONSERNI 306 C 381 U Warm Red C

14

15

16

17

18

19

20 Hyväksytty hallituksessa Lapin yliopiston opetus ja tutkimushenkilöstön urapolkujärjestelmä ja tehtävärakenne Lapin yliopiston urapolkujärjestelmän tarkoituksena on luoda yliopiston strategiaan pohjautuvat menettelytavat, joilla mahdollistetaan yliopiston strategisen profiilin vahvistuminen niin yliopisto kuin yksikkötasollakin sekä yliopiston opetus ja tutkimushenkilökunnan kehittymisen kautta tapahtuva tehtävärakenteen muuttuminen. Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä on kiinnitetty yhtäältä henkilön pätevöitymiseen ja toisaalta sen mukanaan tuomiin muutoksiin henkilön tehtävänimikkeessä, palkkauksessa ja tutkijanuraportaassa. Vaikka henkilön palkka määräytyy lopulta yliopistojen yleisen työehtosopimuksen (TES) mukaisen YPJjärjestelmän kautta, perustuvat alla olevat vaativuustasoja koskevat kannanotot opetus ja tutkimushenkilökunnan arviointiryhmän yhteisiin pitkäaikaisiin linjauksiin, joihin yliopisto työnantajana on sitoutunut. Urapolku ja tehtävärakenteen täytäntöönpanon osalta tiedekuntien velvollisuus on huolehtia tarvittavien esitysten tekemisestä ja urapolkumahdollisuuksien toteuttamisesta käytännössä. Urapolkujärjestelmään kytkeytyvässä meritoitumisessa otetaan tasapuolisesti huomioon myös muissa yliopistoissa ja kansainvälisissä tehtävissä saavutettu meritoituminen. I. Professori ja apulaisprofessori Lapin yliopiston pysyvään tehtävään nimitettävien professoreiden tehtävänimike on professori ja heiltä edellytetään yliopistolain mukaista pätevyyttä. Lapin yliopistossa pysyvä professuuri sijoittuu tutkijanuraportaalle 4. Tutkijanuraportaan tasoa 4 ja professorinimikettä voidaan käyttää myös silloin, kun kyse on professorin tehtävän hoidosta ja henkilöllä on todettu professorin pätevyys vastaavaan professuuriin. Professorin tehtävä sijoittuu vaativuustasokartalla pääosin vaativuusluokkiin Tiedekunnan tai yksikön esittäessä professorin tehtävää (joko sen jälkeen kun jo olemassa ollut professorin tehtävä on tullut avoimeksi ja tehtävä harkintaan edelleen tarpeelliseksi taikka tiedekunta tai yksikkö on päättänyt esittää uutta professorin tehtävää) sovitaan tehtävän hoidosta tai tehtävän täyttämisestä tulossopimus tai kurkistusneuvotteluissa. Jos professorin tehtävän hoitajaksi nimettävällä ei ole professorin pätevyyttä käytetään tutkijanuraportaalle 3 sijoittuvaa apulaisprofessorin nimikettä, mikäli tehtävään kuuluu asiallisesti professorin tehtävien hoito. Professorin tehtävä voidaan myös täyttää määräaikaisena enintään 5 vuotisena apulaisprofessorin tehtävänä, mikäli siitä sovitaan tulossopimus tai kurkistusneuvotteluissa. Professuurit ja apulaisprofessuurit täytetään avoimella haulla tai kutsusta. Määräaikaisia apulaisprofessorin tehtäviä voidaan tulossopimus tai kurkistusneuvotteluissa sovittavin tavoin perustaa myös vahvistamaan jotakin tutkimus opetus tai painoalaa. Apulaisprofessorin tehtävä kuuluu tällöinkin tutkijanuraportaalle 3 ja se täytetään pääsääntöisesti avoimella haulla. Henkilö voidaan ottaa tehtävään enintään 5 vuotiseksi kaudeksi. Apulaisprofessorin tehtävään sisältyy pätevöitymisen jatkuva arviointi ja tehtävä muutetaan professorin tehtäväksi, mikäli tehtävän hoitaja saavuttaa professorin pätevyyden ja tehtävän tarve on pysyväisluontoisesti olemassa. Tehtävä täytetään tällöin kutsumenettelyssä, jonka käynnistämisestä sovitaan tulos tai kurkistusneuvotteluissa.

21 Apulaisprofessorin tehtävä voidaan perustaa myös muuttamalla henkilön yliopistonlehtorin tai yliopistotutkijan tehtävä apulaisprofessorin tehtäväksi. Tällöin edellytetään, että yliopistonlehtoraattia hoitaneen henkilön arvioidaan pätevöityneen lähelle professorin tehtävän edellyttämää pätevyyttä, mikä todennetaan ulkopuolisin lausunnoin. Apulaisprofessuurin tehtävä sijoittuu tällöinkin tutkijanuraportaalle 3. Apulaisprofessorin tehtävä kuuluu vaativuustasoluokittelussa vaativuustasolle 7, minkä lisäksi yliopisto maksaa apulaisprofessorille työehtosopimuksessa mainittua vaativuuslisää. II. Yliopistonlehtori ja yliopistotutkija Lapin yliopiston varttuneiden tutkijoiden ja opettajien perusnimike on yliopistonlehtori, jonka pätevyysvaatimuksena on tohtorin tutkinto. Taiteellisin perustein täytettävän tehtävän sekä kielikeskukseen sijoitetun tehtävän kohdalla voidaan poikkeuksellisesti katsoa päteväksi myös maisterin tutkinnon suorittanut henkilö. Yliopisto opettajan tai vanhan tehtävärakenteen mukaisen lehtorin tehtävän haltijan suoritettua tohtorintutkinnon, muutetaan tehtävä yliopistonlehtorin tehtäväksi jäljellä olevaksi työsopimuskaudeksi. Yliopistonlehtorin tehtävä on pääsääntöisesti pysyvä tehtävä, joskin erityisin syin yliopistonlehtori voidaan ottaa tehtävään myös määräajaksi. Yliopistonlehtorin tehtävä sijoittuu vaativuusluokkiin 5 7. Yliopistonlehtorin tehtävän vaativuuden lähtötaso on 5 ja vaativuustasolle 6 siirtyminen edellyttää merkittäviä opetuksellisia tai tutkimuksellisia ansioita. Vaativuustason 5 6 yliopistonlehtorit ovat tutkijanuraportaalla 2. Vaativuustason 7 saavuttaminen edellyttää yliopistonlehtorilta ulkopuolisin lausunnoin todettuja tieteellisiä ansioita (pääsääntöisesti ns. dosenttilausunnot), joiden seurauksena henkilö nousee myös tutkijanuraportaan tasolle 3. Yliopistonlehtorin rinnalla voidaan käyttää yliopistotutkijan nimikettä, kun tehtävä suuntautuu pääosin tutkimukseen. Pääsääntöisesti yliopistotutkijan palkkaukseen tarvittavat varat tulevat ulkopuolisen rahoituksen hankkeista. Yliopistotutkijan tulee kuitenkin osallistua myös opetukseen ja opinnäytetöiden ohjaamiseen. Tohtorin tutkinnon lisäksi vaaditaan kokemusta oman organisaatioon ulkopuolisissa tutkimusryhmissä toimimisesta. Yliopistotutkijan vaativuustaso on 6 7 riippuen siitä, onko henkilöllä ulkopuolisin lausunnoin todettu dosentin pätevyys. Jos henkilöllä on em. tavoin todettu dosentin pätevyys, hän kuuluu tutkijanuraportaalle 3. III. Tutkijatohtori ja yliopisto opettaja Tohtorintutkinnon suorittaneen tutkijan tehtävä muuttuu tutkijatohtorin tehtäväksi jäljellä olevaksi työsopimuskaudeksi. Tutkijatohtorin tehtävään voidaan rekrytoida myös suoraan väitelleitä tutkijanuralle siirtyneitä henkilöitä. Tutkijatohtorin tehtävät ovat määräaikaisia ja eikä mahdollisen usean peräkkäisen työsopimuksen mukainen yhteispituus voi ylittää viittä (5) vuotta, ottaen kuitenkin huomioon mahdollisista lakimääräisistä työsuhteen keskeytyksistä johtuva työsuhteen pidentyminen. Tutkijatohtorit sijoittuvat tutkijanurajärjestelmän tasolle 2 ja tehtävät sijoittuvat vaativuustasolle 5. Yliopistossa on myös opetuspainotteisia yliopisto opettajan tehtäviä. Yliopisto opettaja antaa pääasiassa opetusta, osallistuu opetuksen järjestämiseen ja tekee tutkimusta. Yliopisto opettajan tehtävään 2

22 ottamisen edellytyksenä on maisterin tutkinto. Yliopisto opettajan tehtävät ovat määräaikaisia. Tehtävät voivat kuitenkin olla myös pysyviä silloin, kun ne on täytetty taiteellisin perustein tai tehtävä on sijoitettu kielikeskukseen. Yliopisto opettajan nimikettä voidaan käyttää myös yliopistonlehtorin määräaikaisen tehtävän hoitamisen yhteydessä silloin, kun henkilöllä ei ole tohtorintutkintoa. Yliopisto opettajan tehtävät sijoittuvat pääsääntöisesti vaativuustasolle 4 ja tutkijanuraportaalle 1. Mikäli yliopisto opettajan tehtävää hoitava henkilö suorittaa tohtorintutkinnon muuttuu yliopistoopettajan tehtävä yliopistonlehtorin tehtäväksi jäljellä olevaksi työsopimuskaudeksi (tai toistaiseksi), jolloin hän siirtyy tutkijanuraportaalle 2 ja tehtävän vaativuustaso nousee tasolle 5 (yliopistonlehtorin tehtävä on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa II). IV. Tutkimusapulainen, nuorempi tutkija ja tutkija Opetusta tai tutkimusta avustaviin tehtäviin voidaan rekrytoida tutkimusapulaisia, jotka kuuluvat opetus ja tutkimushenkilökuntaan. Tutkimusapulaiset ovat pääsääntöisesti opiskelijoita, joilla ei ole maisterin tutkintoa. Tutkimusapulaisten palkkaus määräytyy siten että palkka on 75 % vaativuustason 2 mukaisesta palkasta. Lapin yliopistoon tohtorintutkintoa suorittamaan rekrytoidut henkilöt otetaan nuoremman tutkijan tehtävään. Nuoremman tutkijan tehtävä sijoittuu tutkijanuraportaalle 1 ja sen palkkaus määräytyy jatko opintojen etenemiseen sidotusti lähtötason ollessa vaativuustaso 2 silloin, kun tehtävään ei pääsääntöisesti sisälly muita kuin jatko opiskeluun liittyviä tehtäviä ja 3 silloin, kun tehtävään sisältyy jatko opiskelun lisäksi tiedekuntatehtäviä, vähäistä suurempia opetustehtäviä tai hanke ja projektitehtäviä. Nuoremman tutkijan tehtävät ovat määräaikaisia, eikä mahdollisen usean peräkkäisen työsopimuksen mukainen yhteispituus voi ylittää viittä (5) vuotta, ottaen kuitenkin huomioon mahdollisista lakimääräisistä työsuhteen keskeytyksistä johtuva työsuhteen pidentyminen. Kun nuoremman tutkijan jatko opinnoista ja julkaisuista tai monografiasta on työnohjaajan lausunnon ja mahdollisesti edellytettävän muun arvioinnin mukaisesti koossa 50 %, muuttuu nuoremman tutkijan tehtävä tutkijan tehtäväksi jäljellä olevaksi työsopimuskaudeksi. Tutkijan tehtävän vaativuuden lähtötaso on 3, silloin kun tehtävään ei pääsääntöisesti sisälly muita kuin jatko opiskeluun liittyviä tehtäviä ja 4 silloin, kun tehtävään sisältyy jatko opiskelun lisäksi tiedekuntatehtäviä, opetusta tai hankeja projektitehtäviä. Silloinkin, kun tutkijan tehtävään ei pääsääntöisesti sisälly muita kuin jatko opiskeluun liittyviä tehtäviä nousee tehtävän vaativuustaso tasolle 4, kun tutkijan jatko opinnoista ja julkaisuista tai monografiasta on työnohjaajan lausunnon ja mahdollisesti edellytettävän muun arvioinnin mukaisesti koossa 75 %. Mikäli tohtorintutkintoa suorittamaan otetaan henkilö, jonka jatko opinnoista on koossa jo rekrytointihetkellä 50 %, henkilö voidaan rekrytoida suoraan tutkijan tehtävään. Tutkijan tehtävät ovat tällöinkin määräaikaisia, eikä mahdollisen usean peräkkäisen työsopimuksen mukainen yhteispituus voi ylittää kolmea (3) vuotta, ottaen kuitenkin huomioon mahdollisista lakimääräisistä työsuhteen keskeytyksistä johtuva työsuhteen pidentyminen. Kun tutkijan tehtävää hoitava henkilö suorittaa tohtorintutkinnon muuttuu tutkijan tehtävä tutkijatohtorin tehtäväksi jäljellä olevaksi työsopimuskaudeksi ja hän siirtyy tutkijanuraportaalle 2 (tutkijatohtorin tehtävä on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa 3). Tämän ryhmän mukaiset määräaikaiset tehtävät täyttää tiedekunta määrärahakehyksensä puitteissa ja tehtävät todetaan vuosittain tulosneuvottelujen ja kurkistusneuvottelujen yhteydessä. 3

23

24

25

26

27

28

29

30

31