ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa

Transkriptio

1 ANSIOTURVAN Vakuuttava työttömyyskassa

2 Vakuuttava työttömyyskassa 2

3 Sisällysluettelo Jäsenpalvelut 4 Jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan 6 Perustietoa ansiopäivärahasta 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahaoikeuden esteet 11 Päivärahan suuruus 13 Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaoikeuteen 15 Päivärahan kesto 16 Työllistymistä edistävät palvelut (TE-palvelut) 18 Oikeus soviteltuun päivärahaan 20 Vuorotteluvapaa 23 Yrittäjien työttömyysturvasta 24 Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva 29 Työttömyysturvatietoa 32 Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville 35 3

4 JÄSENPALVELUT YTK:n nettisivut YTK:n nettisivuilla osoitteessa on laaja tietopaketti työttömyysturvasta. Ylävalikosta löydät Ansioturvan ABC -osion, jossa on koottuna tietoa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sekä vuorottelukorvaukseen liittyvistä kysymyksistä. Ylävalikon Jäsenpalveluihin on kerätty kaikki jäsenten palveluun ja neuvontaan liittyvät asiat. Näitä palveluita ovat Jos jään työttömäksi OmaYTK Päivärahalaskuri Hakemusten käsittelyaikataulu Liitteiden lähettäminen Esitteet Lomakkeet Video-ohjeet Jäsenyyden päättyminen Teknisiä ohjeita. Alla on kerrottu näistäkin palveluistamme tarkemmin. Asiakaspalvelu Palvelemme kaikissa YTK:n jäsenyyteen ja ansioturvaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä palvelunumerossa Asiakaspalvelumme palvelee sinua maanantaista perjantaihin klo Palvelemme sinua myös paikan päällä Loimaalla osoitteessa Teollisuuskatu 4, Loimaa, jossa asiakaspalvelumme on avoinna maanantaista perjantaihin klo Kesäaikana aukioloajat kannattaa kuitenkin varmistaa nettisivuiltamme. Automaattinen puhelinneuvonta Automaattinen puhelinneuvonta on käytössäsi, kun soitat YTK:n puhelinasiakaspalveluun numeroon ja valitset valikosta vaihtoehdon automaattinen puhelinneuvonta. Tämän jälkeen palvelu toimii puheella. Palvelussa voit lähettää kokonaan työttömän jatkohakemuksen kuunnella kokonaan työttömän tai kokonaan lomautetun hakuohjeet tilata YTK:n esitteitä työttömyysturvasta päivittää puhelinnumerosi tarkistaa viimeisimmät maksatustietosi Palvelun kautta lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus käsitellään yhtä joutuisasti kuin OmaYTK:n kautta lähetetty hakemuskin, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan kahden päivän sisällä. Nyt voit siis lähettää sähköisen hakemuksen puhelimella myös ilman nettiyhteyttä. Jos jään työttömäksi Täältä löydät ohjeet, kun olet ensimmäistä kertaa päivärahan hakijana ja tarvitset ohjeita hakemuksen täyttämiseen ja tarvittavien liitteiden keräämiseen. Oma YTK Pääset sähköiseen asiointipalveluumme OmaYTK -painikkeen kautta. Jos olet käyttänyt palvelua jo aikaisemmin, pääset palveluun, kun painat Kirjaudu OmaYTK. Jos et ole aikaisemmin käyttänyt palvelua, sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi Kirjaudu OmaYTK:n alapuolella olevasta Rekisteröidy käyttäjäksi -kohdasta. Rekisteröityminen tapahtuu pankkitunnuksilla taikka tilaamalla tunnukset postitse kotiin. Jos olet unohtanut salasanasi, paina Unohtuiko salasana -painiketta ja saat tilattua itsellesi uuden salasanan joko sähköpostiisi tai puhelimeesi. Oma YTK:ssa voit hoitaa seuraavia asioita: täyttää ja lähettää päivärahahakemuksia, lähettää päivärahahakemuksen liitteitä, seurata hakemuksen käsittelyn etenemistä, tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, maksaa jäsenmaksulaskun, muuttaa salasanan, laskea päivärahan tasoa eri palkkatuloilla, lähettää palautetta ja kysymyksiä suojatussa yhteydessä. Löydät palvelusta myös seuraavat asiat: ennakonpidätyksessä käytettävät verotiedot annetut päätökset maksettujen etuuksien määrät maksettujen päivien lukumäärän työvoimapoliittiset lausunnot jäsenmaksuhistorian YTK-infon Päivärahalaskuri Päivärahalaskurilla pystyt arvioimaan kuukausitulojesi perusteella määräytyvän ansiopäivärahasi tason. Valitse se päivärahan laji, jonka suuruuden haluat arvioida. YTK maksaa ansioturvaa ja vuorottelukorvausta. Päivärahan suuruuteen vaikuttaa myös lasten lukumäärä. Korotusta maksetaan enintään kolmesta lapsesta. Pitkän työuran perusteella taikka työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta sinulle voidaan maksaa korotettua ansio-osaa, jolloin ansiopäivärahan määrä on suurempi. Kun syötät laskuriin vielä ennakonpidätysprosenttisi, saat arvion sinulle maksettavan etuuden nettomäärästä. Huomaathan kuitenkin, että päivärahalaskuri antaa vain arvion etuuden suuruudesta, eli se ei ole sitova lupaus maksettavan etuuden määrästä. Päivärahasi taso määritellään sitovasti lähettämäsi hakemuksen ja sen liitteenä olevien palkkatietojen perusteella. 4

5 Hakemusten käsittelyaikataulu Hakemusten käsittelyaikatauluista löydät käsittelyajat päivähakemusten käsittelyyn. Käsittelyaikataulu vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä hakemuksesta on kysymys. Varaamme pisimmän käsittelyajan ensimmäiselle päivärahahakemukselle, koska siinä tutkitaan hakijan oikeus päivärahaan sekä päivärahan taso. Myös sovitellut ja liitteelliset päivärahahakemukset edellyttävät etuuskäsittelijän toimenpiteitä, joten niihin joudumme myös varaamaan hiukan enemmän aikaa kuin taulukossa alimpana oleviin kokonaan työttömän jatkohakemuksiin. Huomaathan, että käsittelyaika ja maksupäivä voidaan luvata vain sellaisille hakemuksille, joissa sekä hakemus että sen liitteet ovat kaikilta osin kunnossa. Jos hakemusta tai liitteitä pitää täydentää, emme pysty lupaamaan, että päivärahahakemus tulee käsiteltyä alkuperäisen käsittelyaikataulun mukaisesti. Liitteiden lähettäminen Otamme vastaan päivärahahakemuksen liitteitä myös sähköisesti. Palvelun kautta liitteitä pystyy lähettämään hakija itse sekä hänen työnantajansa. Lähettävä tiedosto voi olla suuruudeltaan maksimissaan 2 Mt. Lähetettävän liitetiedosto tyyppi voi olla PDF (Adobe Acrobat -dokumentti), JPEG (kuvatiedosto), TIFF (kuvatiedosto). Esitteet Nettisivujen Esitteet -kohdassa voit avata ja tulostaa taikka tilata itsellesi postitse Jäsenyyden ABC:n, jossa kerrotaan työttömyyskassan jäsenyyteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi oppaassa kerrotaan lyhyesti päivärahan saamisen edellytyksistä. Oppaasta löydät myös YTK:n yhteystiedot. Yleinen työttömyyskassa YTK:n säännöt Ansioturvan ABC:n, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti työttömyyskassan maksamista etuuksista, ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta. Oppaasta löydät ohjeet päivärahan hakemisesta ja tarvittavista liitteistä. Liittymislomakkeen, jonka voit täydentää ja toimittaa meille postissa. Vaivattomin tapa liittyä on kuitenkin sähköisen liittymislomakkeen täydentäminen. Lomakkeet Nettisivujen lomakkeista löydät etuuden hakemiseen ja jäsenyyden päättämiseen liittyvät tulostettavat lomakkeet. Ne voi täydentää näytöllä ja tulostaa, jonka jälkeen lomake toimitetaan kassaan joko postitse taikka sähköisesti edellä esitellyn Lähetä liitteet -palvelun kautta. Tulostettavat lomakkeet Ansiopäivärahahakemus Liittymislomake Viikkotyötuntilista Vuorottelusopimus Vuorottelukorvaushakemus Palkkatodistus ja täyttöohjeet Myyntivoiton selvityslomake Eroilmoitus Palkkatodistus pyydetyltä ajalta Palkkatodistus vuorottelukorvaushakemuksen käsittelyä varten Nettisivuilla on käytettävissäsi myös kaksi sähköistä lomaketta, liittymislomake ja eroilmoitus. Kun käytät näitä, tiedot siirtyvät suoraan meille. Video-ohjeet Olemme tehneet nettisivuille video-ohjeita, jos tarvitset apua hakemuksen täyttämisessä taikka palveluidemme käyttämisessä. Video-ohjeissa on yhdistetty kuva ja ääni. Ohjeissa on yksityiskohtaisesti neuvottu, miten kukin kohta hakemuksesta täytetään tai miten esimerkiksi pystyt lähettämään viestin OmaYTK:n kautta. [email protected] Voit lähettää meille sähköpostia suojatussa yhteydessä. Osoitteemme on [email protected]. Kun lähetät meille sähköpostia, muista liittää viestiin jäsennumerosi, jotta pystymme huomioimaan vastauksessamme juuri sinun tilanteesi. Myös vastauksemme viestiisi lähetetään suojattuna. Jäsenyyden päättyminen Voit erota YTK:sta lähettämällä meille eroilmoituksen. Täydennä sähköinen eroilmoitus nettisivuillamme ja lähetä se meille. Jäsenyyteen liittyvistä asioista on kerrottu laajemmin Jäsenyyden ABC -oppaassa, nettisivuillamme sekä myöhemmin tässä oppaassa. Usein kysyttyä Ylivalikosta löydät myös Usein kysyttyä -valikon. Olemme koonneet tänne meille useimmin esitetyt kysymykset sekä vastaukset näihin kysymyksiin. YTK:n blogi, Facebook ja Twitter YTK:n nettisivuilta osoitteesta löydät blogimme. Blogin avulla voimme vaihtaa lukijoidemme kanssa ajatuksia työttömyysturvasta ja siihen liittyvistä asioista. Olemme myös Facebookissa ja Twitterissä. Tule mukaan keskusteluun työstä ja työttömyysturvasta myös sosiaalisessa mediassa. 5

6 JOS JÄÄN TYÖTTÖMÄKSI TAI MINUT LOMAUTETAAN Työttömyyden kohdatessa tulee hoidettavaksi monia asioita niin työvoimaviranomaisen kuin työttömyyskassan suuntaan. Alla on muistilista siitä, mitä sinun pitää tehdä, jos jäät työttömäksi tai tulet lomautetuksi taikka työaikaasi lyhennetään. Työnhakijaksi ilmoittautumista, hakemuksen täyttämistä ja tarvittavia liitteitä koskevia asioita on selitetty yksityiskohtaisemmin muistilistan jälkeen olevien alaotsikoiden alla. Sinut on lomautettu tai työaikaasi on lyhennetty lomautuksella. Työsuhteesi on irtisanottu tai kokoaikainen työsuhteesi on osaaikaistettu. Määräaikainen työsopimuksesi päättyy. Toimita jäljennös työsopimuksesta hakemuksen liitteeksi, jos sinut on lomautettu osa-aikatyöstä tai työaikaasi on lyhennetty lomautuksella. Pyydä työnantajalta jäljennös irtisanomisilmoituksesta hakemuksen liitteeksi. Toimita jäljennös työsopimuksesta hakemuksen liitteksi. Pyydä työnantajalta jäljennös lomautusilmoituksesta hakemuksen liitteeksi. Pyydä työnantajalta palkkatodistus vähintään 26:lta työssäoloehdon täyttävältä viikolta hakemuksen liitteeksi. Työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, jolloin työtä on vähintään 18 tuntia. TE-toimisto Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi TE-toimistoon työnhakijaksi osoitteessa Päivärahahakemus YTK:lle Ensimmäisen päivärahahakemuksen voit täyttää kahden viikon työttömyyden jälkeen. Tämän jälkeen voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Muista kuitenkin hakea etuutta kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Voit käyttää hakemuksen lähettämiseen OmaYTK-palvelua. Jos sinulla on työtä hakujakson ajalla, toimita työttömyyskassaan palkkalaskelma työssäoloajalta. 6

7 TE-toimistoon ilmoittautuminen Sinun pitää ilmoittautua oman alueesi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. TEtoimisto antaa ilmoittautumisesi perusteella työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon, joka on edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle. Ilmoittaudu työnhakijaksi käynnistämällä työnhaku verkossa osoitteessa Saat ilmoittautumisen yhteydessä vastaanottoilmoituksen, jossa saat ohjeet siitä, miten sinun pitää toimia. TE-toimisto on puhelimitse yhteydessä kaikkiin työnhakijoihin 2 viikon kuluessa. Te-palvelut.fi -sivustolta löydät myös paikallisen TE-toimistosi aukioloajat henkilökohtaista käyntiäsi varten. Päivärahahakemuksen täyttäminen YTK:n jäsenenä haet työttömyyspäivärahaa YTK:lta. Ansiopäivärahaa haetaan aina takautuvasti. Ensimmäisen päivärahahakemuksesi voit täyttää oltuasi kaksi viikkoa työttömänä. Jatkossa voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon, kuukauden tai kalenterikuukauden jaksoissa. Muista toimittaa päivärahahakemuksesi työttömyyskassaan kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi alkamisesta. Päivärahaa ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa. Päivärahahakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle. Jos esimerkiksi haet päivärahaa alkaen, tulee sinun toimittaa hakemuksesi työttömyyskassaan viimeistään On tärkeää, että lähetät hakemuksen työttömyyskassalle määräajan kuluessa, vaikka jokin liite siitä vielä puuttuisikin. Puuttuvan liitteen voit toimittaa myöhemmin. Päivärahahakemuksen voit toimittaa meille kahdella eri tavalla: 1. Voit hakea päivärahaa sähköisesti OmaYTK-palvelumme kautta. Tarkempia tietoja sähköisestä asiointipalvelustamme löydät tämän oppaan sivulta 4 kohdasta OmaYTK taikka nettisivujemme kohdasta Jäsenpalvelut. 2. Voit myös täyttää kirjallisen ansiopäivärahahakemuksen ja toimittaa sen postitse osoitteeseen PL 100, Loimaa. Hakemuslomakkeen voit noutaa TE-toimistosta tai tulostaa nettisivuiltamme. Täytä hakemukseen kaikki kalenteripäivät, myös viikonloput. Jos olet ollut työssä, merkitse niiden päivien kohdalle työssä ja ilmoita työpäivän aikana tehdyt työtunnit. Mikäli kaipaat apua hakemuksen täyttämiseen tai siihen, mitä liitteitä laitat mukaan, voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme taikka kysyä neuvoa OmaYTK:n kautta lähetettävällä viestillä. Hakemuksen liitteet Toimita meille päivärahahakemuksesi käsittelemiseksi tarvittavat liitteet. Tarvittavat liitteet vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osa-aikatyöntekijä vai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Palkkatodistus- tai laskelma Toimita hakemuksesi liitteenä palkkatodistus pääsääntöisesti vähintään 26 kalenteriviikolta. Jos sinulla ei ole yhtään työssäoloehdon täyttävää työviikkoa alkaen, sinun pitää kuitenkin toimittaa palkat vähintään 34 kalenteriviikolta. Jos sinulla on ollut työttömyyttäsi edeltävän 26 viikon aikana useita työsuhteita, tulee sinun toimittaa palkkatodistus jokaisen työsuhteen osalta erikseen. Työskentelyn on oltava sellaista, joka voidaan lukea palkansaajan työssäoloehtoon. Palkkatodistuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: Kaikki palkkatodistuksen sisältämän ajanjakson aikana ansaitsemasi palkat. Palkkatodistus ei saa sisältää palkkoja, jotka on ansaittu kyseisen ajanjakson ulkopuolella. Tämä on huomioitava erityisesti tuotantopalkkioita, bonuksia ja muita vastaavia palkan eriä ilmoitettaessa. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, on tieto niistä merkittävä erikseen todistukseen. Tieto palkanmaksuajankohdasta. Palkattomat poissaolot. Tällaisia ilmoitettavia jaksoja ovat esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Lomakorvaus ja lomaraha eriteltynä. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä korvauksena pitämättä jääneestä lomasta. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen. Työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Työnantajan yhteyshenkilön allekirjoitus. Irtisanomisilmoitus Toimita meille irtisanomisilmoitus, mikäli työsuhteesi on irtisanottu tai kokoaikainen työsuhteesi on osa-aikaistettu. Mikäli irtisanomisilmoitus on ollut suullinen, pyydä työnantajaltasi kirjallisena selvitys työsuhteen päättymispäivästä ja irtisanomisen perusteista (Työsuhteen päättämisilmoitus). Irtisanomisaikasi selvittämiseksi työttömyyskassa tarvitsee tiedon myös siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Työsopimus Toimita meille työsopimus ainakin silloin, jos määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai jos sinut on lomautettu osa-aikatyöstä tai työaikaasi on lyhennetty lomautuksella. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, toimita sen sijaan työnantajan laatima kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. 7

8 Lomautusilmoitus Jos sinut on lomautettu, toimita meille lomautusilmoitus. Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi tarvitsemme myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. Verokortti Saamme ennen kuluvaa vuotta liittyneiden jäsentemme verotiedot suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa meille verokortti alkuperäisenä. Oikean veroprosentin varmistamiseksi sinun kannattaa kuitenkin aina pyytää verottajalta muutosverokortti ansiopäivärahaa varten. Tällöin työttömyyskassa käyttää verokortin mukaista ennakonpidätysprosenttia. Katso ennakonpidätyksestä tarkemmin sivulta 32. Verokortti pitää aina toimittaa työttömyyskassalle alkuperäisenä. Selvitykset muista tuloista ja etuuksista Työttömyyspäivärahan hakijana sinun on viipymättä ilmoitettava sellainen olosuhteissasi tapahtunut muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteesi saada työttömyyspäivärahaa tai pienentää maksettavan päivärahan määrää. Näitä olosuhteiden muutoksia ovat esimerkiksi seuraavat tilanteet: Jos sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos saat sosiaalietuutta, liitä hakemukseen kopio viimeisimmästä etuutta koskevasta päätöksestä. Ilmoita hakemuksessasi aina myös eläkkeen hakemisesta tai eläkehakemusta koskevasta valituksesta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, liitä hakemukseen tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, liitä hakemukseen ennakkoverolippu. Jos sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, kuka hoitaa lasta (selvitys lastenhoidon tuesta). Viikkotuntilista Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Työtuntilista tulee toimittaa meille jokaisen työantajan osalta erikseen. Toimita viikkotuntilista meille myös silloin, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin viikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin. Sopimus lasten huollosta ja elatuksesta Merkitse päivärahahakemukseen ne alle 18-vuotiaat lapset, joista haet lapsikorotusta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös työttömyyskassalle lapsikorotuksen maksamista varten. Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. PERUSTIETOA ANSIOPÄIVÄRAHASTA Oikeus päivärahaan Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Työttömyysturvalaissa on säädetty työttömyysetuuksien maksamisesta ja kaikilla palkansaajilla on samat lakiin perustuvat oikeudet työttömyysetuuteen, joita ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha. Vain työttömyyskassan jäsenille voidaan maksaa ansiopäivärahaa. YTK maksaa ansiopäivärahaa työttömyyden tai lomautuksen aikana YTK:n jäsenille seuraavin ehdoin: Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä. Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 26 viikkoa ennen työttömyytesi alkua. 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy jäsenyyden aikana. Työssäoloehto ja jäsenyysehto Ansiopäivärahan saaminen edellyttää jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttämistä. Jäsenyysehto täyttyy, kun jäsenyysaikasi työttömyyskassassa on kestänyt vähintään 26 viikkoa. Työssäoloehto puolestaan täyttyy, kun olet jäsenyysaikanasi työskennellyt vähintään 26 kalenteriviikkoa 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Jos olet siirtynyt YTK:n jäseneksi toisesta palkansaajakassasta, voidaan jäsenyysaikasi ja työssäolosi edellisen työttömyyskassan jäsenyysaikana ottaa huomioon YTK:ssa, mikäli olet liittynyt meille kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisesta. Työssäoloehtoon voidaan lukea vain työ- tai virkasuhteessa tehty työ. Oma työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Oma työ on työtä, jota ei tehdä työ- tai virkasuhteessa, mutta ei myöskään varsinaisesti yrittäjäasemassa. Yrityksiä tai osuuskuntia, jotka huolehtivat pelkästään työn suorittajan kirjanpidosta, laskutuksesta ja palkanmaksusta, ei voida pitää työn 8

9 suorittajan työnantajana. Työn suorittaja on tällaisissa tilanteissa omaa työtä tekevä henkilö. Tarkastelujakso Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia. Työaikalain mukaisessa jaksotyössä työaika täyttyy silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty poikkeuksia työaikaedellytykseen työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, 1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä YTK:n asiakaspalvelusta (02) Työaikapankki Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa. Työehtosopimuksen mukainen palkka tai palkkaminimin mukainen palkka Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalaista työtä. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä toimitettu ennakonpidätys. Lisäksi työstä pitää maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2015 tehdystä työstä /kk (vuonna 2014 tehdystä työstä palkan on oltava vähintään /kk). Osa-aikatyössä ansaittu palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin. Työssäoloehdon voimassaolo Voit menettää palkansaajakassan jäsenenä hankkimasi 26 kalenteriviikon työssäoloehdon seuraavissa tilanteissa: 1. Olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta. Sinulle ei voida myöntää ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon yritystoiminnan jälkeen uudelleen. 2. Olet ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta. Sinulle ei voida myöntää ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen poissaolon jälkeen. 3. Olet vaihtanut työttömyyskassaa, ja vanhasta työttömyyskassasta eroamisen ja uuteen liittymisen välinen aika on yli kuukausi. Ansiopäivärahaa voidaan myöntää sinulle vasta, kun olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen uudessa työttömyyskassassasi. Päivärahan hakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työllistämistä edistävässä palvelussa tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito tai kuntoutus, asevelvollisuus tai siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, apurahakausi tai muu näihin verrattava syy. 9

10 Tarkastelujaksoa pidennetään myös seuraavilla ajanjaksoilla: työ, jota olet tehnyt osasairauspäivärahaa saadessasi aika, jolta sinulle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella sairasajan palkkaa aika, jolloin olet ollut työllistämistä edistävässä palvelussa. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 26 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin sinulla on oikeus päivärahaan. TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET Saadaksesi ansiopäivärahaa tulee sinun ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa aikaisintaan työnhakijaksi ilmoittautumispäivästä lukien, mikäli työvoimapoliittista estettä etuuden maksamiselle ei ole. On siis tärkeää, että ilmoittaudut työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. TE-toimisto tutkii hakijan työvoimapoliittiset edellytykset etuuden saamiseksi, ja antaa niistä työttömyyskassalle lausunnon. Esteetön työvoimapoliittinen lausunto on edellytys työttömyyspäivärahan maksamiselle. Pääsääntöisesti asia ratkaistaan oman ilmoituksen perusteella. TE-toimisto voi kuitenkin pyytää tarvittavia todistuksia esitettäväksi. Työvoimapoliittista lausuntoa antaessaan TE-toimisto tutkii muun muassa seuraavia asioita: Työllistyykö työnhakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Onko työnhakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun loma-aikoja. Onko työnhakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos työnhakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Onko työnhakija eronnut työstään ja onko sille ollut pätevä syy? Onko työnhakija erotettu työstään? Jos TE-toimisto katsoo, että työnhakija on päättänyt työsuhteen ilman pätevää syytä, voidaan oikeus työttömyyspäivärahaan evätä 30 tai 90 päivän määräajaksi (karenssi). Jos työstä eroamiseen on ollut pätevä syy, tai työsopimus on päätetty ilman omaa syytä, TE-toimisto voi antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Onko työnhakija kieltäytynyt työstä, koulutuksesta, työllistymissuunnitelman laatimisesta tai työllistymistä edistävästä palvelusta? Kieltäytyminen voi aiheuttaa ansiopäivärahan menettämisen tilanteesta riippuen joko 30 tai 60 päivän ajalta. Onko työnhakija tavoitettavissa sovittuna aikana suunnitelman laatimiseksi? Tavoittamattomissa oleminen sekä soittopyyntöön vastaamisen laiminlyönti voivat johtaa ansiopäivärahan menettämiseen 15 päivän ajalta. Onko työnhakija laiminlyönyt työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen? Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä voi menettää oikeuden ansiopäivärahaan 60 päivän ajalta. Työssäkäyntialue Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työssäkäyntialueesi on asuinpaikastasi 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Tältä alueelta sinun on työttömänä työntekijänä lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan vastaan tarjottua työtä ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Sinut voidaan velvoittaa ottamaan vastaan työtä myös työssäkäyntialueesi ulkopuolelta, jos päivittäinen työmatka on kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia. Jos työ on osa-aikasta, on aikaraja kaksi tuntia. Lisätietoa asiasta löydät osoitteesta Päätoiminen opiskelija Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Opintojen aloittamisesta tulee siis aina ilmoittaa TE-toimistoon. Päätoimisena opiskeluna pidetään: 1. Opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen; 2. lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi; 3. muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti; sekä 4. muita kuin 1 3 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Vakintueena työskentelynä pidetään tässä suhteessa ainakin sellaista työtä, joka kestoltaan riittäisi täyttämään palkansaajan työssäoloehdon. Kaikki muut opinnot, jotka eivät ole edellä esitetyllä tavalla päätoimisia opintoja, ovat työttömyysturvan saamisen kannalta 10

11 sivutoimisia opintoja. Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelujen päättyminen tulee näyttää esittämällä tutkinto- tai muu todistus. Opinnot katsotaan päättyneiksi myös silloin, jos ne ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden, eli sinulla ei ole ollut opintosuorituksia vuoden ajalta etkä ole ottanut osaa opetukseen tai esimerkiksi valmistellut ohjatusti lopputyötäsi. Keskeyttämistä arvioidaan takautuvasti. Opintosuoritusten puuttumisen voit osoittaa esimerkiksi opintosuoritusotteen avulla. Arviointiin ei vaikuta se, oletko ilmoittautunut oppilaitokseen läsnä- vai poissaolevaksi. Sinulla voi tietyin edellytyksin olla oikeus työttömyysetuuteen omaehtoisen opiskelun ajalta. Tästä kerrotaan tarkemmin kohdassa Työllistymistä edistävät palvelut. Työvoimapoliittinen karenssi TE-toimisto voi asettaa sinulle karenssin, eli korvauksettoman määräajan, jolta sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: 1. Olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteesi päättymisen. Karenssin pituus on tällöin yleensä 90 päivää. Lyhyiden työsuhteiden (enintään viisi päivää) kohdalla karenssin pituus on 30 päivää. Kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana voit kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää sinulle sopivana. Jos sen sijaan olet sopinut työnantajasi kanssa työnteon keskeyttämisestä tietyksi ajaksi (ns. lepäävä työsuhde), ei sinulla ole tällä ajalla tätä samaa ammattitaitosuojaa. Ammattitaitosuoja alkaa uudelleen alusta, kun täytät työssäoloehdon uudelleen. Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä pelkästään palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Työtön työnhakija voi kieltäytyä vain osa-aikatyöstä menettämättä päivärahaoikeuttaan (työaika on enintään 80 prosenttia kokoaikatyön työajasta). 2. Olet omalla menettelylläsi olet aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt. Tällöin karenssin pituus on 60 päivää, lyhyiden työsuhteiden (enintään viisi päivää) kohdalla 30 päivää. 3. Olet kieltäytynyt osallistumasta työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen tarkistamiseen taikka kieltäytynyt työllistymissuunnitelmaan sisältyvästä palvelusta. Karenssin pituus on 60 päivää kieltäytymisestä lukien. Jos työnhakija kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa toistuvasti menettelee edellä kerrotuilla tavoilla työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänelle asetetaan työssäolovelvoite toistuvasta menettelystä lukien. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun työnhakija on yhteensä vähintään 12 kalenteriviikkoa: 1. ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä; 2. osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun tai kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuun omaehtoiseen opiskeluun; 3. opiskellut omaehtoisesti päätoimisia opintoja; tai 4. työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä. PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa: Olet alle 17-vuotias. Olet täyttänyt 65 vuotta (sinulle voidaan kuitenkin maksaa ansiopäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka, mikäli työntekosi on estynyt lomautuksen, sääesteen tai tietynlaisten työtaistelutoimenpiteiden johdosta). Olet päätoiminen opiskelija. Olet äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Työllistyt päätoimisesti yrittäjänä. Katso tarkemmin sivulta 29. Saat tai sinulla on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai saat muuta taloudellista etuutta työnantajalta. Saat vuosiloma-ajan palkkaa. Olet työkyvytön. Saat ansiopäivärahan saamisen estävää sosiaalietuutta. Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia. Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Ansiopäivärahan enimmäismaksuajan alkaessa asetettavalta omavastuuajalta. Saat kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana työaikapankista maksettua rahakorvausta. Olet estynyt olemasta työmarkkinoilla asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, vapausrangaistuksen, laitoshoidon tai muun verrattavan syyn johdosta. Työriita Työttömyyskassa ei voi työriidan ajalta maksaa sinulle päivärahaa, jos olet joutunut työttömäksi välittömästi lakon tai työsulun johdosta taikka jos on pääteltävissä, että lakon tai työsulun tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös sinun työ- tai palkkaehtoihin. 11

12 Omavastuuaika Ennen ansiopäivärahan maksamisen aloittamista sinulle asetetaan viittä (5) täyttä työpäivää vastaava omavastuuaika. Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti kerran jokaista ansiopäivärahan enimmäisaikaa kohti. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, mikäli sinulle on asetettu omavastuuaika edellisen enimmäisajan alkamisen yhteydessä, ja uusi enimmäisaikasi alkaa vuoden kuluessa tästä. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, josta olet ilmoittautunut TEtoimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäiväsi eivät kulu niiltä päiviltä, joilta sinulla ei ole oikeutta päivärahaan esimerkiksi työvoimapoliittisen karenssin tai taloudellisen etuuden jaksottamisen ajalta. Jos teet lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä, katsotaan omavastuuaikasi kuluneeksi, kun sinulle on kertynyt viittä työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaikaasi luetaan myös ne päivät, joilta sinulle on maksettu työttömyysetuutta työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei siis aseteta palvelun päättymisen jälkeen siltä osin, kun se on kulunut palvelun aikana. Sinulle ei aseteta omavastuuaikaa, jos työntekosi estyy sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta omiin työehtoihisi tai työoloihisi. Tällöinkin sinun on kuitenkin ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeutesi saada työnantajaltasi palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika sinulta pidätetään vasta, jos jäät myös työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi. Vuosiloma-ajan palkka Jos sinulla on oikeus kokoaikaisen työn palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan, ei työttömyyspäivärahaa makseta vuosiloman keston ajalta. Lomautuksen ajalta sinulla ei ole loman ajalta lainkaan oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu kokoaikatyöhön palkkaan. Tästä syystä työttömyyskassa tarvitsee tiedon vuosiloman ajankohdasta. Irtisanomisaika Oikeus irtisanomisajan palkkaan estää työttömyyspäivärahan saamisen. Irtisanomisajan palkkaa on se palkka, jonka työnantaja on lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen perustella velvollinen suorittamaan silloin, kun työsopimus irtisanotaan. Jos luovut lain mukaan sinulle kuuluvasta irtisanomisajan palkasta, ei sinulla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan työsopimuslain mukaiselta irtisanomisajalta. Taloudellinen etuus Työnantaja saattaa työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työnantajalla ei lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Tällaisia etuuksia kutsutaan yleisesti tukipaketiksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi tai erorahaksi. Etuuden maksamisesta ei välttämättä tarvitse tehdä varsinaista sopimusta osapuolten kesken, vaan maksaminen voi perustua esimerkiksi työnantajan päätökseen. Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ajalta, jolle tällainen taloudellinen etuus jaksotetaan. Työkyvyttömyys Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta saada työttömyyspäivärahaa. Jos sinut on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, pidetään sinua työkyvyttömänä, vaikka sinulle ei olisi maksettu tai myönnetty työkyvyttömyysetuutta. Työkyvyttömyysajalta tulee ensisijaisesti hakea työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa silloin, jos saat täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä eläkettä jostain toisesta valtiosta. Toisesta valtiosta myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke vähennetään työttömyyspäivärahastasi. Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan työkyvyttömyydestäsi huolimatta silloin, kun sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaika on kohdallasi täyttynyt. Edellytyksenä ansiopäivärahaoikeudelle tällöin on se, että työhakemuksesi on voimassa TE-toimistossa, työkyvyttömyytesi jatkuu ja työkyvyttömyyseläkehakemuksesi on joko vireillä tai hylätty. Jos työsuhteesi on tällaisessa tilanteessa edelleen voimassa, tulee sinun lisäksi esittää työnantajasi todistus siitä, ettei hänellä ole tarjota sinulle työkykysi mukaista työtä. Sinulla voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan työkyvyttömyydestäsi huolimatta myös sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta, vaikka et työkyvyttömyytesi vuoksi olisikaan työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää tällöin kuitenkin sitä, että olet välittömästi ennen sairausvakuutuslainmukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuunottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää, ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta, jos olet estynyt olemasta työmarkkinoilla. Työmarkkinoilla olon esteeksi katsotaan asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaala- tai muu verrattava laitoshoito sekä muu näihin rinnastettava syy. Työttömyyskassa ratkaisee työmarkkinoilla olon esteiden vaikutuksen etuusoikeuteen päivärahahakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella. 12

13 Ansiopäivärahan taso määräytyy työttömyyttä edeltäneiden tulojesi mukaan. Ansiopäivärahasi koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on 32,80 euroa eli peruspäivärahan suuruinen. Perusosan suuruus on kaikilla ansiosidonnaisen päivärahan saajilla sama. Päivärahan ansio-osa puolestaan lasketaan omien palkkatulojesi perusteella. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahan tasoon. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan (eli peruspäivärahan) erotuksesta. Jos päivärahan perusteena oleva palkkasi on suurempi kuin 3 116,00 euroa, on ansio-osasi suuruus rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia päi värahan perusteena olevasta päiväpalkastasi. Jos sinulla on huollettavanasi alle 18-vuotiaita lapsia, maksetaan ansiopäivärahasi korotettuna lapsikorotuksella. Sinulla saattaa myös olla oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan, jolloin ansio-osasi on normaalitasoa suurempi. Suosittelemme kokeilemaan oman päivärahasi suuruuden laskemista YTK:n päivärahalaskurilla osoitteessa PÄIVÄRAHAN SUURUUS Ajanjakso, jolta palkat huomioidaan Palkkatulot huomioidaan työttömyyskassalle toimittamasi palkkatodistuksen perusteella. Palkkatulosi huomioidaan pääsääntöisesti niiden työttömyyttäsi edeltäneiden 26 kalenteriviikon ajalta, joiden aikana olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Palkkatulot huomioidaan kuitenkin pidemmältä ajalta, jos tuo 26 kalenteriviikon ajanjakso sisältää sellaisia kalenteriviikkoja, jotka eivät täytä työssäoloehtoa. Tämä johtuu siitä, että työssäoloehtoa täyttämättömiä kalenteriviikkoja ei voida huomioida palkanmääritystä tehtäessä. Palkka huomioidaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että palkanmäärittelyjakson aikana ansaitsemasi tulot huomioidaan siinäkin tapauksessa, vaikka ne olisi maksettu palkanmäärittelyjakson ulkopuolella. Vastaavasti palkanmäärittelyjakson kuluessa maksettua palkkaa ei voida huomioida päivärahan perusteena, jos palkka on ansaittu palkanmäärittelyjakson ulkopuolella. Päivärahan perusteena oleva palkka Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintunutta palkkaa ovat muun muassa työstä maksettava peruspalkka, veronalaiset luontaisedut, irtisanomisajan palkka, vuosilomapalkka, työajan lyhennyskorvaukset sekä erilaiset lisät kuten esimerkiksi iltatyölisät, vuorotyölisät ja sunnuntailisät. Myös vuosiloma-ajat, palkalliset sairauslomat sekä palkallinen irtisanomisaika rinnastetaan työssäoloon ja otetaan siten huomioon palkanmääritystä tehtäessä. Huomaathan kuitenkin, että päivärahan perusteena oleva palkka on aina hieman pienempi kuin kuukausipalkkasi. Tämä johtuu siitä, että perustepalkasta tehdään niin kutsuttu tel-vähennys, jonka suuruus vuonna 2015 on 4,28 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tämän lisäksi palkkalaskelman palkkasummasta vähennetään vakiintuneeseen palkkaan kuulumattomat erät. Näitä eriä ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus sekä työsuhteen päättyessä maksetut korvaukset, kuten irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus ja mahdollinen työnantajan maksama taloudellinen etuus. Siitä, mitä voidaan pitää vakiintuneena palkkatulona, säädetään työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ( /1332). Asetuksen löydät YTK:n nettisivuilta, osoitteesta Palkkatulot voidaan huomioida vain siinä tapauksessa, että ne on saatu sellaisesta työskentelystä, joka kerryttää työssäoloehtoa. Jotta ansaitsemasi palkka voitaisiin huomioida päivärahan perusteena, täytyy seuraavien edellytysten täyttyä: Palkka on veronalaista tuloa, joka on ansaittu palkansaajana tehdystä työstä. Palkka on ansaittu työssäoloehdon täyttävässä työssä. Palkasta on pidätetty lakisääteiset vakuutusmaksut. Palkka on osa vakiintunutta palkkatuloasi ja korvausta tehdystä työstä. Poikkeukset päivärahan perusteena olevaa palkkaa määritettäessä Jos työ tai siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, lasketaan päivärahan suuruus vuositulosta. Vuositulomäärityksessä tuloon luetaan työttömyyttä edeltäneiden 12 kuukauden ajalta saatu palkkatulo ja siihen rinnastettava henkilökohtainen tulo sekä tietyt sosiaalietuudet ja ansionmenetyskorvaukset sekä muut tuet, jos ne ovat saajansa veronalaista tuloa. Työ on kausiluontoista, jos työtä luonnonolosuhteiden vuoksi tai muusta vastaavasta syystä voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta ja jos työmäärä sekä työstä saatava palkkatulo ovat tästä syystä huomattavasti tavanomaista suuremmat. Kausiluontoista työtä tekevät esimerkiksi asfalttimiehet ja matkailukeskusten työntekijät. Poikkeuksen palkanmäärittelyysi muodostaa myös tilanne, jossa saat tai olet saanut osatyökyvyttömyyseläkettä tai saat tai olet saanut osa-aikaeläkettä taikka saat tai olet saanut vuorottelukorvausta taikka olet ollut osittaisella hoitovapaalla. Jos et ole täyttänyt työssäoloehtoa kokonaisuudessaan uudestaan tällaisen tilanteen jälkeen, määritellään päivärahan perusteena oleva palkka eläkettä, vuorottelukorvausta tai hoitovapaata edeltävältä ajalta saamistasi tuloista. Ansiopäivärahan taso ei siis määräydy esimerkiksi osa-aikaeläkkeen aikana osaaikatyöstä maksetun palkan perusteella. Päivärahan taso pysyy tällaisessa tapauksessa ennallaan, vaikka täyttäisit työssäoloehdon uudelleen eläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla ollessasi. Päivärahan taso määräytyy edellä kuvatulla tavalla niin kauan, kunnes täytät työssäoloehdon kokonaisuudessaan uudelleen eläkkeen, vuorotteluvapaan tai hoitovapaan päättymisen jälkeen. Tätä poikkeusta voidaan soveltaa vain silloin, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon jo eläkkeen, vuorottelukorvauksen tai osittaisen hoitovapaan alkamishetkellä. 13

14 Päivärahan perusteena olevan palkan laskeminen Päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa palkkatuloistasi vähennetään ensin vakiintuneeseen palkkaan kuulumattomat erät. Tämän jälkeen jäljelle jääneestä tulosta tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (tel-vähennys). Vähennyksen määrä on 4,28 prosenttia vuonna Päivärahan perusteena oleva päiväpalkka saadaan jakamalla näin saatu palkkatulo palkanmäärittelyajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä. Päivärahan perusteena olevan kuukausipalkan määrä saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Lapsikorotus Jos sinulla on huollettavanasi alle 18-vuotiaita lapsia, sinulle maksetaan myös lapsikorotusta, jonka suuruus on vuonna 2015 yhdestä lapsesta 5,29 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,77 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,02 euroa. Lapsikorotusta haetaan ensimmäisen päivärahahakemuksen yhteydessä. Jos lapsien lukumäärä muuttuu, ilmoita siitä meille mahdollisimman pian esimerkiksi jatkohakemuksen Lisätetoja-kohdassa. Päivärahan uudelleen määrittely Ansiopäivärahasi suuruus määritellään uudelleen, kun sinulla täyttyy uudestaan 26 kalenteriviikon työssäoloehto. Päivärahan suuruutta ei määritellä uudelleen silloin, kun päivärahan suuruus on määritelty edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa ja seuraava enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa tästä. Myöskään seuraavissa tilanteissa päivärahaasi ei määritellä uudelleen, vaikka uusi työssäoloehto täyttyisi: 1. Jos saat päivärahaa lisäpäiväoikeuden perusteella. 2. Jos täytät uuden työssäoloehdon työvoimakoulutuksen tai työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana. 3. Jos työssäoloehtosi on täyttynyt uudelleen työssä, johon sinut on työllistetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen velvoitteen perusteella (velvoitetyö). Uusi palkanmääritys tehdään kuitenkin siinä tapauksessa, jos uusien tulotietojen perusteella määrätty palkka olisi aiemmin määrättyä palkkaa suurempi. Ansiopäivärahan taso muuttuu vuosittain, kun perusosaa tarkistetaan kansaneläkeindeksillä. Jos ansiopäivärahan tason määrittely tapahtuu uudelleen ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä, päivärahan tasoa suojaa niin sanottu 80 prosentin sääntö: Uusien tulotietojen perusteella määräytyvän työttömyyspäivärahan on oltava tasoltaan vähintään 80 prosenttia sinulle aiemmin maksetusta päivärahasta. Oikeus korotettuun ansio-osaan Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kahdessa eri tilanteessa. Korotetun ansio-osan maksaminen pitkän työuran päätyttyä Sinulla on oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työurasi päättyessä yhteensä enintään 90 päivän ajalta, jos täytät seuraavat edellytykset: 1. Työnantaja on irtisanonut sinut. 2. Työsopimuksen päättymisen ei katsota johtuneen sinusta. Työsopimuksen päättymisen katsotaan johtuneen sinusta, jos TE-toimisto on määrännyt sinulle korvauksettoman määräajan eli karenssin. 3. Sinulla on työsuhteen päättymiseen mennessä kerääntynyt eläkevakuutettua työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta. 4. Olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa 60 päivän kuluessa työsuhteesi päättymisestä. 5. Olet ollut jäsenenä jossain palkansaajakassassa yhteensä vähintään viisi vuotta. Korotetun ansio-osan maksaminen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Sinulla saattaa olla oikeus korotettuun ansio-osaan osallistuessasi johonkin työllistymistä edistävään palveluun, jos palveluun osallistumisesta on sovittu TE-toimiston kanssa työllistymissuunnitelmassa. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa koko palvelun keston ajalta, vaikka palvelua ei järjestettäisikään viitenä päivänä viikossa ja sitä voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos tämä aika on enintään seitsemän kalenteripäivän mittainen. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Korotetun ansio-osan suuruus Korotettu ansio-osa on 58 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos päivärahan perusteena oleva kuukausipalkkasi on kuitenkin suurempi kuin 3 116,00 euroa, on ansio-osasi suuruus rajan ylittävältä osalta 35 prosenttia. 14

15 Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia alkaen. Palkka/kk Palkka -4,28 % Päiväpalkka Ansiopäiväraha euroa/päivä Korotettu ansio-päiväraha euroa/päivä 1 000,00 957,20 44,52 38,07 39, , ,80 66,78 48,09 52, , ,40 89,04 58,11 65, , ,00 111,30 68,13 78, , ,60 133,56 78,14 91, , ,20 155,82 85,44 101, , ,80 178,08 89,89 109, , ,40 200,34 94,34 117, , ,00 222,60 98,79 125, , ,60 244,87 103,25 132, , ,20 267,13 107,70 140, , ,80 289,39 112,15 148, , ,40 311,65 116,60 156, , ,00 333,91 121,05 163, , ,60 356,17 125,51 171,77 SOSIAALIETUUKSIEN VAIKUTUS PÄIVÄRAHAOIKEUTEEN Ilmoita päivärahaa hakiessasi kaikki sosiaalietuudet ja eläkkeet, joita saat tai joita olet hakenut. Myös ulkomailta maksettavat eläkkeet ja etuudet tulee ilmoittaa. Seuraavat sosiaalietuudet estävät ansiopäivärahan saamisen: äitiys-, isyys- tai vanhempainraha; erityishoito- ja erityisäitiysraha; koulutustuki (ennen alkaneet koulutustuet); työttömyyseläke; Suomesta myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke; täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta - valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä); varhennettu vanhuuseläke; yksilöllinen varhaiseläke; takuueläke eläkkeen täydennyksenä; eläketuki; sairausvakuutuslain mukainen päiväraha; tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha; liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus; kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus; luopumistuki; sukupolvenvaihdoseläke. 15

16 Seuraavat sosiaalietuudet vähentävät ansiopäivärahan määrää: lasten kotihoidon tuki; opintotuki; osatyökyvyttömyyseläke; toisesta valtiosta maksettava työkyvyttömyysetuus; osaaikaeläke; vanhuuseläke (ei täysi); vanhuuseläke, jota ei ole myönnetty täysien palvelusvuosien perusteella; työnantajan järjestämä lisäeläke; luopumiseläke; luopumiskorvaus; liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; sotilasvammalain mukainen päiväraha, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; sotilastapaturmalain nojalla maksettava korvaus; tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; tapaturmaeläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; rikosvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus; potilasvahinkolain mukainen korvaus työansion menetyksestä (eläke); takuueläke, jos se on myönnetty jonkin edellä mainitun etuuden täydennykseksi. Lasten kotihoidon tuen vaikutuksesta Lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyyspäivärahastasi, jos tuki maksetaan sinulle. Myös puolisollesi maksettava kotihoidon tuki vähennetään lähtökohtaisesti sinulle maksettavasta päivärahasta. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä seuraavissa tapauksissa: Puolisokin on työttömänä ja kotihoidon tuki maksetaan puolisolle. Puoliso saa kotihoidon tuen lisäksi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Puoliso hoitaa itse lasta eikä puolisolla tämän lapsenhoidon takia ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos lapsenne on säännöllisesti osankin aikaa hoidossa kodin ulkopuolella, vähennetään puolisollesi maksettava lasten kotihoidon tuki sinulle maksettavasta työttömyyspäivärahasta. Pääsääntöisesti puolison opiskelu, vähäinenkin yritystoiminta tai osa-aikainen työskentely aiheuttaa sen, että puolisolle myönnetty lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyyspäivärahasta. Työnantajan järjestämän lisäeläkkeen vaikutuksesta Työnantajan järjestämä lisäeläke vähentää päivärahan määrää. Itselle ottamaasi vapaaehtoista eläkettä ei sen sijaan vähennetä työttömyyspäivärahasta. Seuraavat sosiaalietuudet eivät vähennä ansiopäivärahan määrää: asumistukilain mukainen asumistuki; eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukainen asumistuki; lapsilisä; osittainen hoitoraha; kunnan järjestämä kotihoidon tuen kuntalisä; perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä; kansaneläkelain mukainen hoitotuki; kunnan maksama omaishoidon tuki; perhehoitajalain mukaiset palkkiot; vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen eläkettä saavan hoitotuki; sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko; vammaisetuuksista annetun lain (571/2007) mukainen vammaistuki; toimeentulotuki; sotilasavustuslain (781/1993) mukainen sotilasavustus; tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset; liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset; tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha; ylimääräiset sotaeläkkeet; henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enintään 500 päivän enimmäisajan. Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 500 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa yhteensä kolme vuotta. Työhistoriatiedot selvitetään ensisijaisesti Eläketurvakeskuksen rekisteristä, josta käyvät ilmi kaikki eläkevakuutetut ansiosi. Työskentelyyn rinnasteisia aikoja ei voida ottaa huomioon työhistoriaa laskettaessa. Toisaalta erilaisista vapaista, PÄIVÄRAHAN KESTO esimerkiksi perhevapaista johtuvat työstä poissaolot luetaan työssäolovaatimukseen, jos sinulla on poissaolojen aikana ollut voimassa oleva työsuhde. Sinulla on oikeus ansiopäivärahan ansio-osaan 400 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa vähemmän kuin kolme vuotta. Työttömyyskassa maksaa sinulle kuitenkin päivärahaa 16

17 yhteensä 500 päivältä siten, että viimeiseltä 100 päivältä päivärahasi maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Ansiopäivärahan ansio-osan maksuaikaa lyhennetään tämän lisäksi 100 päivällä niiden päivärahan hakijoiden kohdalla, jotka ovat kieltäytyneet työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttäneet palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Näissä tilanteissa ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaika on 300 tai 400 päivää työssäoloedellytyksen täyttymisestä riippuen. Päivärahaa maksetaan kuitenkin yhteensä 500 päivältä siten, että viimeiseltä 100 tai 200 päivältä päiväraha maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaikaa ei kuitenkaan lyhennetä, jos päivärahan hakijalle on maksettu tai maksetaan ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta vähintään 40 päivältä. Päivärahaa maksetaan enintään viitenä päivänä kalenteriviikolta. Enimmäismaksuaikaan luetaan mukaan myös työllistymistä edistävän palvelun aikana maksetut päivät. Maksupäivät otetaan täysinäisinä huomioon, vaikka jokin lakisääteinen sosiaalietuus on vähennetty maksettavasta päivärahasta. Soviteltuna maksettu ansiopäiväraha muunnetaan vastaamaan täysiä työttömyyspäiviä. Vain nämä laskennalliset täydet korvauspäivät kerryttävät enimmäisaikaa. Vuorottelukorvausta ei oteta huomioon enimmäisaikaa laskettaessa. Enimmäisaikaa kerryttävät myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta sinulle on maksettu työttömyysetuutta jostain toisesta EU- tai ETAvaltiosta taikka Sveitsistä. Korotetulla ansio-osalla maksettu työttömyyspäiväraha kerryttää enimmäisaikaa jokaisella maksupäivällä. Soviteltuna maksettu korotettu työttömyyspäiväraha muunnetaan kuitenkin ensin täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Uusi enimmäismaksukausi alkaa aina, kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 28 kuukauden aikana. Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon. Lisäpäiväoikeus Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin enimmäisajan estämättä lisäpäiväoikeuden perusteella seuraavasti: Vuosina syntyneelle henkilölle voidaan maksaa enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta, jos hän täyttää 59 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa 65-vuotiaaksi asti, jos hän täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, ja on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa 65- vuotiaaksi asti, jos hän täyttää 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömän henkilön oikeus vanhuuseläkkeeseen jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Oikeus vanhuuseläkkeeseen on työttömällä, joka on syntynyt ennen vuotta 1958, täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Tätä kyseistä vanhuuseläkettä on erikseen haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä edellä mainittujen tahojen internetsivuilta. Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassalta todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä. Tämä työttömyyskassan antama todistus tulee liittää hakemukseen. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta, eikä sitä saa takautuen. Työtön henkilö voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä 62-vuotiaana vai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy edelleen oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 62-vuotiaana, hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana. 17

18 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT (TE-PALVELUT) TE-palvelujen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Palvelun ajalta päiväraha voidaan tietyin edellytyksin maksaa korotetulla ansio-osalla korotettuna. TE-palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää päivärahan maksulle asetettua enimmäismaksuaikaa. Työttömyyskassa maksaa palveluun osallistumisen ajalta myös kulukorvauksen. Palveluun osallistuessasi voit hakea ansiopäivärahaa normaaliin tapaan päivärahahakemuksella. Ansiopäivärahan saamiseksi sinun tulee 1. olla työnhakijana TE-toimistossa ja 2. täyttää 26 kalenteriviikon työssäolo- ja jäsenyysehto työttömyyskassassa. Korotetun ansio-osan maksaminen palveluun osallistumisen perusteella edellyttää sitä, että siitä on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan TE-toimistossa työnhakijan haastattelun yhteydessä. Muistathan pitää huolta siitä, että työnhakusi TE-toimistossa on voimassa. Työnhaun katketessa joudumme keskeyttämään päivärahan maksamisen. Palveluista kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen voivat johtaa päivärahaoikeuden menettämiseen sekä ansiopäivärahakauden enimmäismaksuajan lyhenemiseen 100 päivällä. Seuraavat palvelumuodot voivat tulla kysymykseen ansiopäivärahan saajien kohdalla: 1. Työnhakuvalmennus 2. Uravalmennus 3. Koulutuskokeilu 4. Työkokeilu 5. Työvoimakoulutus 6. Omaehtoinen opiskelu 7. Kuntouttava työtoiminta Pääsääntöisesti sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos sinulla ei olisi oikeutta päivärahaan työttömänä ollessasi. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan maksamisen esteet ja rajoitukset, kuten yli kaksi viikon kestävän kokoaikatyön aloittaminen tai estävän sosiaalietuuden saaminen, estävät päivärahan maksamisen myös työllistymistä edistävän palvelun aikana. Palveluun osallistuessasi sinulla on kuitenkin poikkeuksellisesti oikeus päivärahaan seuraavissa tilanteissa: 1. Omavastuun ajalta. 2. TE-toimiston asettaman korvauksettoman määräajan (karenssi) ajalta. 3. TE-toimiston asettaman työssäolovelvoitteen ajalta. 4. Alle 25-vuotias on oikeutettu päivärahaan, vaikka hän on ilman pätevää syytä jättänyt hakematta koulutukseen, kieltäytynyt koulutuksesta tai on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei häntä valita koulutukseen. Työvoimakoulutus TE-toimistot tarjoavat työvoimakoulutusta niille työnhakijoille, joilla on ammatillisen koulutuksen tarve. Työvoimakoulutuksena tarjotaan ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettua kotoutumiskoulutusta sekä aikuisten perusopetusta, jos perusopetuksen oppimäärän puuttuminen on esteenä ammatillisen koulutuksen suorittamiselle. Työvoimakoulutuksen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka henkilö katsottaisiin päätoimiseksi yrittäjäksi tai vaikka hän ei ole työtön tai kokonaan lomautettu, jos hän on kuitenkin työttömyysuhan alainen. TE-toimisto arvioi sen, onko kyseessä päätoiminen yrittäjä, sekä sen, voidaanko henkilöä pitää työttömyysuhan alaisena.päätoimiselle yrittäjälle voidaan maksaa ansiopäivärahan perusosaa. Työttömyysuhan alaiselle työntekijälle voidaan maksaa ansiopäiväraha ansio-osineen. Omaehtoinen opiskelu TE-toimistot tarjoavat mahdollisuuden omaehtoiseen opiskeluun niille työnhakijoille, joilla on ammatillisen koulutuksen tarve. Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan omaehtoisen opiskelun ajalta, jos: olet työnhakijana TE-toimistossa, olet täyttänyt 25 vuotta opiskelun tukemisen alkaessa, sinulla on TE-toimiston toteama koulutustarve, TE-toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on tarkoituksenmukaisin keino parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi saada työtä tai säilyttää työpaikka, opiskelun tukemisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista ja työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset ansiopäivärahan maksamiselle täyttyvät. Opintoja voidaan tukea yhteensä enintään 24 kuukauden ajalta yhtä opintokokonaisuutta kohden. Tukiaika kuluu siitä riippumatta, voidaanko päivärahaa maksaa jonkun esteen, kuten esimerkiksi työnantajalta saadun tukipaketin jaksottamisen vuoksi. Jos jatkat opintojasi yli 24 kuukauden ajan, saatetaan sinut katsoa päätoimiseksi opiskelijaksi, jolloin sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. TE-toimisto seuraa opiskelun etenemistä ja 24 kuukauden enimmäisajan täyttymistä. Jos opintojen jaksotuksesta on sovittu, kuluu opintojen enimmäisaika (24 kk) vain sovittujen opintojaksojen aikana. Jaksojen välinen aika ei ole opiskeluaikaa, ja tältä ajalta päivärahaa maksetaan mahdollisen työttömyyden perusteella. Vain päätoimisia opintoja voidaan tukea työttömyyspäivärahalla. TE-toimisto tutkii asian. Päätoimisina pidetään: opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, nuorille tarkoitettuja lukio-opintoja, 18

19 opintoja, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai, jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintoviikkoina tai opintopisteinä, 25 tuntia viikossa. TE-toimisto päättää, voidaanko opintojasi tukea työttömyysetuudella. Työttömyysetuus ei ole opintotukea tai muita opintojen aikaisia tukimuotoja korvaava järjestelmä. Tämän vuoksi jo aiemmin aloitettuja opintoja tuetaan pääsääntöisesti vain silloin, jos tarkoituksena on jatkaa vähintään yhden vuoden keskeytyneinä olleita opintoja. Keskeytymisaika lasketaan lähtökohtaisesti opintosuoritusrekisteriotteeseen merkitystä viimeisestä opintosuorituksesta. Opinnot eivät ole olleet keskeytyneenä, jos olet vuoden aikana ottanut osaa opetukseen tai esimerkiksi valmistellut ohjatusti lopputyötäsi. Vuoden keskeytystä ei edellytetä siinä tapauksessa, jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana, tai jos samoja opintoja on aikaisemmin harjoitettu työvoimakoulutuksena. Vain erityisestä syystä voidaan kokonaan uusien yliopisto-opintojen aloittamista tukea työttömyyspäivärahalla. Lisätietoja kannattaa kysyä TE-toimistosta. Työssäoloehdon täyttyminen työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen aikana Jos täytät uuden työssäoloehdon työvoimakoulutuksesi tai opiskelusi aikana, ei uusi päivärahan enimmäisaika kuitenkaan ala alusta. Uutta omavastuuaikaa ei määrätä eikä ansiopäivärahan tasoa määritellä uudelleen. Jos enimmäisaika täyttyy koulutuksen aikana, ei sinulla ole enää koulutuksen loppuajalta oikeutta työttömyyskassan maksamaan päivärahaan. Tällaisessa tilanteessa saatat saada Kansaeläkelaitokselta työmarkkinatukea. Kun koulutus loppuu, saattaa sinulla kuitenkin muiden edellytysten täyttyessä oikeus ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahaoikeutesi perustuu tuolloin työvoimakoulutuksen tai omaehtoisten opintojen aikana täyttyneeseen työssäoloehtoon. Enimmäismaksuaika alkaa tällöin alusta, ansiopäivärahasi taso määritellään uudelleen ja sinulle asetetaan uusi omavastuuaika. Kulukorvaus Kulukorvausta maksetaan TE-palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaukseksi. Korvaus on työssäkäyntialueellasi järjestettävssä palvelussa 9 euroa päivässä ja sen ulkopuolella 18 euroa. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös silloin, jos osallistut työssäkäyntialueella, mutta oman kotikuntasi ulkopuolella järjestettävään koulutukseen, ja osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia. Tarvitsemme näistä kustannuksista selvityksen (vuokrasopimus taikka kuitit hotellikustannuksista tai muusta majoittumisesta). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle ei makseta korotettua kulukorvausta. Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla on oikeus saada kulukorvauksena 50 prosenttia kyseisessä maassa maksettavasta päivärahasta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 16,82 euroa pävässä. Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Korvaus on verotonta tuloa ja se maksetaan siihen oikeutetulle ilman erillistä hakemista. Kulukorvausta maksetaan vain, jos on oikeus ansiopäivärahaan. TE-toimisto voi kuitenkin joissain tilanteissa myöntää ja maksaa kulukorvausta myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Alle 25-vuotiaalle, ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta kulukorvausta työkokeilun ajalta. Ansiopäivärahaa saava nuori on tällöin samassa asemassa kuin työmarkkinatukea saava nuori. Koulutuspalvelujen tuottaja ei välttämättä seuraa työnhakijan läsnäoloa työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun aikana. Tästä syystä kulukorvausta maksetaan näiden palveluiden ajalta aina viideltä päivältä kalenteriviikossa.kulukorvausta ei makseta opintojen lomajaksoilta. Korvaus voidaan kuitenkin maksaa, jos osallistut lomajakson aikana koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Valmennusten ja kokeilujen ajalta kulukorvausta maksetaan vain palveluun osallistumispäiviltä, koska vain näiltä päiviltä on kuluja matkoista ja aterioinnista. Poissaolo työllistämistä edistävästä palvelusta Valmennuksiin, kokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt saavat päivärahaa työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Ansiopäivärahaa ei siksi voida maksaa palvelusta poissaolopäiviltä, ellei poissaolon syynä ole: työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljä työpäivää kestävä), tai työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy työllistymiseen. Ilmoitathan työttömyyskassalle poissaoloajan pituuden sekä sen syyn. Oma ilmoituksesi poissaolosta riittää, mikäli kyseessä on enintään kolme peräkkäistä päivää kestävä sairauspoissaolo. Myös palvelun järjestäjä ilmoittaa poissaolot etuuden maksajalle. Yli kolme päivää kestävien sairauspoissaolojen osalta tarvitsemme kuitenkin lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen. Mikäli emme saa sinulta lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta, joudumme hylkäämään ansiopäivärahahakemuksesi neljännestä poissaolopäivästä lukien. Silloin, kun kyse on poissaolosta alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi, ei lääkärintodistusta pyydetä lainkaan. Lapsen sairaus on hyväksyttävä syy poissaololle neljän perättäisen päivän ajan. Lapsen sairauden jatkuessa pidempään, joudumme hylkäämään ansiopäivärahahakemuksesi viidennestä poissaolopäivästä lukien. Edellä mainitut käytännöt noudattelevat hyvin pitkälti työelämän menettelytapoja sairauspoissaolojen osalta. Muistathan, että sinun vastuullasi on ilmoittaa työttömyyskassalle asianmukaisesti poissaolosi sekä sen syy jo päivärahaa hakiessasi. TE-toimisto voi myös tehdä päätöksen palvelun keskeyttämistä luvattomien poissaolojen takia tai jos poissaoloja on muutoin niin paljon, etteivät palvelulle asetetut tavoitteet täyty. 19

20 Sinulla saattaa olla oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan tilanteessa, jossa sinulla on voimassa oleva työsuhde tai jos harjoitat yritystoimintaa. Edellytyksenä päivärahaoikeudelle on se, että työskentelysi on osa-aikaista tai satunnaista taikka yritystoimintasi on sivutoimista. Sovitellun ansiopäivärahan myöntämistä koskevat muutoin samat edellytykset, joita edellytetään täyden ansiopäivärahankin kohdalla. Sinun tulee myös ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Sinulla voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tilanteissa: 1. Teet osa-aikaista työtä. Osa-aikatyössä työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Oikeutta päivärahaan ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu omasta aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. 2. Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Jos lomautus sen sijaan toteutetaan kokoaikaisena tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä, on sinulla oikeus täysimääräiseen ansiopäivärahaan lomautuspäiviltä. Jos teet osa-aikatyötä ja sinut lomautetaan, maksetaan sinulle kuitenkin soveltua päivärahaa. 3. Jos työntekosi on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole vaikutusta sinun työehtoihisi tai työoloihisi. 4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Jos vastaanottamasi työ kestää yli kaksi viikkoa, maksetaan sinulle täysimääräistä päivärahaa ennen ja jälkeen työsuhteen eikä sinulla ole oikeutta soviteltuun päivärahaan työssäoloajaltasi. 5. Sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Päätoimisella yrittäjällä ei ole lainkaan oikeutta ansiopäivärahaan. TE-toimisto ratkaisee sen, onko yrittäjyytesi päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on sellaista toimintaa, jota ei tehdä varsinaisesti yrittäjänä, mutta ei myöskään työsuhteessa. Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu palkka tai muu tulo. Soviteltu päiväraha maksetaan kaikilta sovittelujaksoon sisältyviltä päiviltä samansuuruisena. Päivärahaa voidaan maksaa enintään viideltä päivältä viikossa. Soviteltuna maksettu ansiopäiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että soviteltuna maksettu ansiopäiväraha muunnetaan enimmäismaksuaikaa laskettaessa laskennallisesti vastaamaan täysiä päivärahapäiviä. Tulot vaikuttavat ansiopäivärahasi määrää vähentävästi vasta 300/279 euron suojaosan ylittyessä. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana ansaitsemastasi suojaosan ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN Suojaosa on 300 euroa sovittelujakson ollessa kuukauden pituinen tai käytettäessä laskennallista työtuloa erityisellä sovittelujaksolla. Suojaosan suurus on 279 euroa sovittelujakson ollessa neljän kalenteriviikon pituinen. Ilmoita päivärahahakemuksessasi kaikki hakujakson aikana tekemäsi työtunnit. Tämän lisäksi tarvitsemme selvityksen sinun työ- tai yritystoiminnan tuloista. Tästä syystä tarvitsemme hakemuksen liitteeksi työnantajan laatiman palkkatodistuksen tai palkkalaskelman hakujakson ajalta. Tarkista päivärahahakemuksesta ja palkkalaskelmasta, että hakemuksessa ilmoittamasi työtunnit vastaavat palkkalaskelman tietoja. Sovittelujakson valinta Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy sovittelujakson kuluessa ansaitun työtulon perusteella siten, että suojaosan ylittävä sovittelujakson aikana ansaittu tulo vähentää tuolta ajalta maksettavan ansiopäivärahan määrää. Tavallisesti sovittelujaksona käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa. Sovittelujakson valinta riippuu palkanmaksujaksosta. Kuukautta tai neljää kalenteriviikkoa lyhyempää, erityistä sovittelujaksoa pitää käyttää silloin, jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta sinulla on oikeus täyteen ansiopäivärahaan tai jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta sinulla ei ole lainkaan oikeutta päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta päivärahaan silloin, kun sovittelujakson ajalle kohdistuu jokin päivärahan maksamisen este. Sovittelussa ei oteta huomioon niitä tuloja, jotka olet ansainnut esteen voimassaoloaikana. Erityistä sovittelujaksoa käytetään esimerkiksi silloin, jos sovittelujakson aikana kuluu omavastuuaika. Jos päivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään sovittelussa kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Lisäksi tavanomaista sovittelujaksoa voidaan lyhentää silloin, kun aloitat yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön. Erityinen sovittelujakso muodostetaan hakujaksosi niistä osista, joilta sinulla on oikeus saada soviteltua päivärahaa. Erityistä sovittelujaksoa käytettäessä suojaosan ylittävältä osalta ansaitsemasi palkka tai muu tulo muunnetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää. 20

21 Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu palkka tai muu tulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi: Työstä saatu peruspalkka; Erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot ja palkkaan rinnastettavat palkkiot; Yritystoiminnasta ja omasta työstä saadut ansiotulot. Pääomatuloja ei huomioida. Sovitteluajankohta Pääsääntöisesti sovittelussa huomioidaan sovittelujakson aikana ansaitut, 300/279 euron suojaosuuden ylittävät tulot. Maksuajankohdalla ei yleensä ole sovittelun kannalta merkitystä. Poikkeuksellisesti tulo voidaan kuitenkin huomioida myös ansaintajakson ulkopuolella seuraavissa tilanteissa: Yritystoiminnasta tai omasta työstä saatu tulo voidaan sovitella myös toiminnan harjoittamisen lakattua, jos toiminnasta kertyy vielä tuloa jälkikäteen. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset, lisenssimaksut, rojaltit ja käyttökorvaukset. Tällainen jälkikäteen kertyvä tulo sovitellaan maksamisajankohdan mukaan sille ajalle, jolla korvauksen katsotaan vaikuttavan tulotasoosi. Joillakin aloilla edellisen palkanmaksukauden lisät maksetaan jälkikäteen peruspalkan yhteydessä. Tällaisilla aloilla pyrimme tekemään sovittelun maksuperusteisesti, mikä tarkoittaa sitä, että kullakin sovittelujaksolla sovitellaan sen sovittelujakson aikana maksettu tulo. Toimimme näin, jottei ansiopäivärahan maksaminen viivästyisi. Lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu. Työaikapankkiin säästetty ansio otetaan huomioon silloin, kun se siirretään työaikapankkiin. Työaikapankista nostettu ansio otetaan huomioon silloin, kun sitä vastaava vapaa pidetään. Jos vapaata ei pidetä, niin ansio huomioidaan silloin, kun se on nostettu työaikapankista. Tulospalkkiot voidaan sovittelussa kohdentaa niiden maksamisajankohdasta eteenpäin sille ajanjaksolle, joka kuluu seuraavan tulospalkkion maksamiseen. Samalla tavoin toimimme palvelusvuosipalkkioita soviteltaessa. Sovitellun päivärahan maksamisen esteet Ajat, joilta oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole: Aika, jona työllistyt yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä. Aika, jona työllistyt päätoimisena yrittäjänä. Aika, jona opiskelet päätoimisesti. Sairausaika. Äitiys- tai isyysloma sekä vanhempainvapaa. Omavastuuaika. Aika, jolta 80 prosentin työaikaraja ylittyy. Työajan tarkastelu Sinulla ei ole oikeutta soviteltuun ansiopäivärahaan, jos työaikasi ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan, joka on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyössä työaikaasi tarkastellaan sovittelujaksoittain. Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, tarkastellaan työaikaasi kalenteriviikoittain. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit, joita verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jaksotyössä työajan tarkastelujaksona on periodi. Jos sinulla on useampia sovittelun piirissä olevia työsuhteita, lasketaan näiden työsuhteiden työaika yhteen. Sinulla ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan myöskään silloin, jos työnantajallasi ei ole mahdollisuutta valvoa työaikaasi. Työajan tarkastelua ei kuitenkaan vaadita silloin, kun sovittelu perustuu sivutoimiseen yritystoimintaan tai omaan työhön. Vuosiloma Sinulla ei ole vuosilomasi ajalta lainkaan oikeutta ansiopäivärahaan, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu kokoaikatyön palkkaan. Esimerkki 1: Maija on tehnyt usean vuoden ajan osa-aikatyötä ja saanut soviteltua päivärahaa. Nyt hän on vuosilomalla kolme viikkoa. Sovitellun työttömyyspäivärahan maksamista jatketaan loma-ajan, sillä hänen vuosiloma-ajan palkkansa perustuu osa-aikatyön palkkaan. Esimerkki 2: Matti on ollut pitkään osa-aikatyössä. Hän solmii saman työnantajan kanssa määräaikaisen kokoaikatyösuhteen ajalle , josta ajasta hän on koko heinäkuun vuosilomalla. Työnantaja maksaa Matille vuosiloman ajalta kokoaikatyön palkkaa. Matilla ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan lomansa aikana, koska hän on kokoaikatyössä myös loman aikana. Sovitellun päivärahan määrä Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy täyden ansiopäivärahan pohjalta. Jos päivärahaasi on myönnetty korotettu ansio-osa, maksetaan myös soviteltu ansiopäiväraha korotettuna korotetulla ansio-osalla. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana saadusta suojaosuuden (300/279 euroa) ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa enintään niin paljon, että se yhdessä huomioon otettavan työtulon kanssa voi olla korkeintaan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen (100 prosentin sääntö). Tätä 100 prosentin säännön mukaista sovitellun päivärahan enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan koko sovittelujakson aikana ansaittu tulo (myös suojaosuus). Sovitellun päivärahan määrä saadaan 21

22 vähentämällä päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta sovittelujakson aikana ansaittu laskennallinen päiväpalkka. Näin laskettu enimmäismäärä sisältää myös lapsikorotuksen. Sinulla on kuitenkin aina oikeus sen suuruiseen soviteltuun päivärahaan, jonka saisit peruspäivärahana. Esimerkkejä sovitellun päivärahan laskemisesta Sovittelu pääsäännön mukaan: Maija työskentelee osa-aikaisesti. Hän on hakenut ansiopäivärahaa väliseltä ajalta. Hakemuksen liitteenä olevan palkkalaskelman mukaan hän on ansainnut palkkaa edellä mainitulta ajalta 550,00 euroa. Työttömyyskassa on määritellyt Maijan päivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi 53,09 euroa. Jos Maija saisi täysimääräistä ansiopäivärahaa, olisi päivärahan määrä 40,20 euroa. Maijan saama 300 euron suojaosuuden ylittävä työtulo (250,00 euroa) voidaan sovitella pääsäännön mukaisesti tavanomaista sovittelujaksoa käyttäen. Sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan hakujaksoa Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Huomioitava työtulo (125,00 euroa) muunnetaan laskennallisesti päiväkohtaiseksi palkaksi käyttämällä jakajaa 21,5. Näin saadaan Maijan päiväkohtaiseksi palkaksi 5,81 euroa. Kun Maijan täysimääräisestä ansiopäivärahasta (40,20) vähennetään huomioon otettava työtulo (5,81 euroa) saadaan sovitellun ansiopäivärahan määräksi 34,39 euroa päivässä. Maijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa väliseltä ajalta 34,39 euroa päivässä. Hän saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 790,97 euroa (23 X 34,39). Kun otetaan huomioon Maijan työstään ansaitsema palkka, ovat hänen kokonaistulonsa väliseltä ajalta yhteensä 1.340,97 euroa (550, ,97). Mikäli Maija olisi ollut kokonaan työtön, olisi hän saanut päivärahaa kyseiseltä ajalta 924,60 euroa (23 x 40,20). Sovittelu 100 prosentin sääntöä sovellettaessa: Matti on hakenut soviteltua päivärahaa ajalta Hakemuksen liitteenä olevan palkkalaskelman mukaan hänen ennakonpidätyksen alainen työtulonsa tuolta ajalta on ollut 1.750,82 euroa. Työtulosta huomioidaan 300 euron suojaosuuden ylittävä osa 1.450,82 euroa. Työttömyyskassa on määritellyt Matin päivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi 115,12 euroa. Normaalisti sovitellun päivärahan määrä laskettaisiin siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana saadusta 300 euron suojaosuuden ylittävästä tulosta vähennettäisiin täysimääräisestä päivärahasta. Matin kohdalla soviteltu päiväraha yhdessä tulojen kanssa olisi kuitenkin näin laskettuna ylittänyt hänen ansiopäivärahansa perusteena olevan palkan suuruuden. Matin päivärahaa laskettaessa sovelletaan 100 prosentin sääntöä. Sovitellun päivärahan määrä saadaan vähentämällä laskennallinen päiväkohtainen palkka (81,43 euroa) päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta (115,12 euroa). Päiväkohtainen palkka saadaan jakamalla huomioitava työtulo (1.750,82 euroa) jakajalla 21,5. Vähennyksen (115,12 81,43 = 33,69) jälkeen sovitellun päivärahan määräksi jää 33,69 euroa. Päivärahan enimmäismaksuajan kuluminen soviteltua päivärahaa maksettaessa Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla. Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton ansiopäiväraha eli korotusta ei tässä kohtaa oteta huomioon. Esimerkki: Maijalle on maksettu soviteltua päivärahaa 23 päivältä. Hänen täysimääräinen ansiopäivärahansa on 42,05 euroa. Hän on ansainnut sovittelujakson kuluessa 636,00 euroa palkkaa, josta 300 euron suojaosuuden vähentämisen jälkeen puolet (168,00 euroa) otetaan sovittelussa huomioon. Maijan päiväpalkka on saatu jakamalla huomioitava työtulo luvulla 21,5 (168,00 : 21.5 = 7,81). Sovitellun päivärahan määräksi on muodostunut 34,24 euroa, kun päiväpalkka on vähennetty täysimääräisestä ansiopäivärahasta (42,05 7,81 = 34,24). Maijalle on maksettu soviteltua päivärahaa 23 päivältä yhteensä 787,52 euroa. Vaikutus 500 päivän kertymään: Kun sovittelujaksolta maksettu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (787,52 : 42,05 = 18,73) saadaan kertymään luettavien päivien lukumääräksi 18. Maijalle on maksettu soviteltua päivärahaa 23 päivältä. Maksetut päivät kerryttävät 500 päivän kertymää 18 päivällä. Sovitellun päivärahan hakeminen Ilmoita päivärahahakemuksessasi hakujakson aikana tekemäsi työtunnit ja toimita hakemuksen liitteenä aina vähintään palkkalaskelma. Työsuhteen päättyessä tarvitsemme myös palkkaja työtodistuksen, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja viikoittaiset työtunnit sekä työsuhteen päättymisen syy (esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuus). Mikäli työsuhteesi on päättynyt irtisanomiseen, tarvitsemme irtisanomisilmoituksen. Seuraamme uuden työssäoloehtosi kertymistä ilmoitettujen työtuntien ja palkkatietojen perusteella. Yritystoiminnan tulot huomioidaan verotustietojen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Käytämme tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja aina silloin, kun se on mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei kuitenkaan voida käyttää siinä tapauksessa, jos kysymys on aloittavasta 22

23 yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Jos emme voi käyttää tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioimme tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan. VUOROTTELUVAPAA Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Työnantajan on samalla sitouduttava vastaavaksi ajaksi palkkaamaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Työhistoriaedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä vähintään 16 vuotta. Myös EU/ETA-maassa ja Sveitsissä sekä yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Enintään neljännes ajasta voi olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäoloon rinnasteisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Työssäoloedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 75 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan kesto Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 ja enintään 360 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 100 kalenteripäivää. Vapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta, eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vapaan päättymisen jälkeen olet kerännyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta. Vuorottelukorvauksen määrä vuonna Palkka/kk Palkka -4,28 % Vuorottelukorvaus 70 % euroa / päivä Vuorottelukorvaus 80 % euroa / päivä 1 000,00 957,20 26,65 30, , ,80 33,66 38, , ,40 40,68 46, , ,00 47,69 54, , ,60 54,70 62, , ,20 59,81 68, , ,80 62,92 71, , ,40 66,04 75, , ,00 69,16 79, , ,20 75,39 86, , ,40 81,62 93, , ,60 87,85 100,40 23

24 Vuorottelusopimus Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvauksen hakeminen Jos olet ollut 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista, korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja korvauksen maksaa työttömyyskassa. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja korvauksen maksaa Kansaneläkelaitos. Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Mikäli sinulla on vähintään 25 vuotta työssäoloaikaa, on korvauksen määrä 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Lapsikorotuksia tai korotettua ansio-osaa ei oteta huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vapaan aikana. Muilta osin vuorottelukorvauksen perusteena oleva palkka määritellään vastaavin perustein kuin ansiopäivärahan perustepalkka. Voit lukea tästä tarkemmin kohdasta Päivärahan suuruus (s. 13). Rajoitukset Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen ajalta, jolta saat työnantajaltasi palkkaa, tai olet toisen työnantajan palveluksessa kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta myöskään silloin, jos saat sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa otetaan vuorotteluvapaan aikana saamasi palkka, muu työtulo sekä eräät lakisääteiset etuudet huomioon työttömyysturvalain sovitellun päivärahan maksamista koskevien säännösten mukaisesti. Lue sovitellusta päivärahasta tarkemmin kohdasta Oikeus soviteltuun päivärahaan (s. 20). Vuorotteluvapaan yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Tällä hetkellä yläikäraja on siten 60 vuotta. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää mainitun iän. Rajoitus ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä. Hakeminen Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on saatavana TE-toimistoista. Vuorotteluvapaasta saa lisätietoja TE-toimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta www. te-palvelut.fi. Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea YTK:n nettisivuilla olevalla päivärahalaskurilla. Yleinen työttömyyskassa YTK on palkansaajien työttömyyskassa. Mikäli olet yrittäjä, voit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta yrittäjäkassassa. Suomessa on kaksi yrittäjille tarkoitettua työttömyyskassaa; Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) sekä Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT). Seuraavilla sivuilla kerromme tarkemmin yrittäjien työttömyysturvasta. Näiltä sivuilta löydät tietoa seuraavista asioista: Yrittäjän määrittely työttömyysturvassa, Päätoiminen ja sivutoiminen yritystoiminta, Yrittäjäkassaan liittyminen, Jälkisuojaoikeus, Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi, Yritystoiminnan päättäminen ja lopettaminen sekä Perheenjäsenen työllistyminen yritystoiminnassa. Yrittäjän määrittely työttömyysturvan kannalta Työttömyysturvassa sinut määritellään yrittäjäksi ensinnäkin aina silloin, jos olet velvollinen järjestämään oman työeläketurvasi joko yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että olet velvollinen ottamaan päätointasi varten YEL- tai YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVASTA MYEL-vakuutuksen. Muodollisella asemallasi tai omistuksellasi työnantajayrityksessä ei ole merkitystä, jos olet päätointasi varten YEL- tai MYEL-velvollinen. Sinua voidaan pitää työttömyysturvassa yrittäjänä myös omistuksen, määräysvallan tai perheenjäsenyyden perusteella, vaikka itse kuuluisitkin muun eläkevakuutuksen piiriin. Yrittäjäaseman arviointi tapahtuu tällöin sekä henkilökohtaisen omistusosuutesi että perheesi omistuksen, ja toisaalta sen perusteella, työskenteletkö yrityksessä johtavassa asemassa. Johtavassa asemassa olevaksi sinut katsotaan silloin, jos olet yrityksen toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai muussa vastaavassa asemassa. Perheenjäseneksi työttömyysturvalain tarkoittamassa merkityksessä katsotaan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja lastenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat. Sinut katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi eri yritysmuotojen osalta seuraavasti: Osakeyhtiö Osakeyhtiömuotoista yritystoimintaa harjoittaessasi olet työttömyysturvassa aina yrittäjä silloin, kun olet velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen kyseistä toimintaa varten. 24

25 Lisäksi sinut voidaan katsoa työttömyysturvassa yrittäjäksi myös omistusosuutesi perusteella. Pelkkä osakeyhtiön osakkeiden omistaminen ei tee sinusta työttömyysturvassa yrittäjää, vaan sinun tulee myös työskennellä omistamassasi yrityksessä. Yrittäjäksi sinut katsotaan osaomistajana, jos 1. työskentelet johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta a. omistat yksin vähintään 15 prosenttia, b. omistat yhdessä perheesi kanssa vähintään 30 prosenttia, tai c. perheesi omistaa vähintään 30 prosenttia 2. työskentelet osakeyhtiössä, josta a. omistat yksin vähintään 50 prosenttia, b. omistat yhdessä perheesi kanssa vähintään 50 prosenttia, tai c. perheesi omistaa vähintään 50 prosenttia yhtiöstä. Osakeyhtiössä, jossa omistajia on 2 4 henkilöä tasaosuuksin, ovat kaikki osakkaat yrittäjiä työttömyysturvan kannalta. Sellaisten osakeyhtiöiden kohdalla, joissa tasaosuuksin omistavia henkilöitä on viisi (5), tutkitaan yrittäjyys aina tapauskohtaisesti. Osakas katsotaan tällöin yrittäjäksi, jos yhtiössä työskentelee ainoastaan osakkaita, tai jos yrityksen johdosta tosiasiallisesti vastaavat kaikki osakkaat yhdessä. Huomaa, että omistusosuuttasi laskettaessa huomioidaan myös välillinen, eli toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen. Välillinen omistajuus huomioidaan, jos sinä tai perheenjäsenesi, tai sinä yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistat tällaisesta ns. väliyhteisöstä vähintään puolet, tai teillä on siinä vastaava määräysvalta muulla tavoin. Esimerkki 1: Maija työskentelee osakeyhtiössä A, jonka osakkeista Maija omistaa 10 prosenttia. Hän on myös A Oy:n hallituksen varsinainen jäsen. Hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa Matti omistaa A Oy:stä 20 prosenttia. Maija omistaa siten yhdessä perheensä kanssa yhtiöstä 30 prosenttia (Maija 10 prosenttia + Matti 20 prosenttia), ja Maijan katsotaan olevan A Oy:ssä johtavassa asemassa toimiessaan hallituksen jäsenenä. Maija on siten työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Esimerkki 2: Matti toimii osakeyhtiön A toimitusjohtajana ja omistaa samalla A Oy:stä 5 prosenttia. Vaikka Matti on siis A Oy:ssä johtavassa asemassa, hänen suora omistusosuutensa yhtiössä jää alle 15 prosentin, joten tällä perusteella häntä ei katsottaisi työttömyysturvassa yrittäjäksi. Matti omistaa kuitenkin myös C Oy:stä 50 prosentin osuuden, ja C Oy omistaa puolestaan A Oy:stä 10 prosenttia. C Oy:n 10 prosentin omistusosuus tulee siten välillisen omistajuuden kautta huomioiduksi myös Matin omistusosuutta A Oy:ssä laskettaessa. Matin omistusosuus A Oy:stä on työttömyysturvan näkökulmasta yhteensä 15 prosenttia, ja koska hän työskentelee yhtiössä johtavassa asemassa, on hän työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä olet aina yrittäjä, ellei yhtiösopimuksessa määräysvaltaasi yhtiömiehenä ole olennaisesti rajoitettu. Myös tällaisen yhtiömiehen samassa taloudessa asuva puoliso tai perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi, mikäli tämä työskentelee kyseisessä yrityksessä. Kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies ei ole työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Osuuskunta Osuuskunnassa tarvittava määräysvalta perustuu osuuskunnan jäsenyyteen. Työttömyysturvassa sinua pidetään yrittäjänä silloin, kun olet jäsenenä osuuskunnassa jossa on yhteensä enintään kuusi (6) jäsentä. Edellytyksenä on tämän lisäksi se, että kaikkien jäsenten äänimäärä on yhtä suuri. Yli kuusihenkisten osuuskuntien kohdalla määräysvaltaasi ja johtavaa asemaasi arvioidaan kuten osakeyhtiön kohdalla edellä on esitetty. Tällöin myös perheenjäsenesi määräysvalta ja omistajuus huomioidaan vastaavasti. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi toiminimi) Yksityinen elinkeinonharjoittaja on työttömyysturvassa aina itse yrittäjä. Myös samassa taloudessa asuva yksityisen elinkeinonharjoittajan perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi, mikäli tämä työskentelee elinkeinonharjoittajan palveluksessa. Maatalousyrittäjä Maataloustoimintaa harjoittaessasi olet työttömyysturvassa yrittäjä silloin, kun olet velvollinen ottamaan MYELvakuutuksen kyseistä päätointasi varten. Jos olet maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu apurahansaaja, sinua ei kuitenkaan pidetä työttömyysturvassa yrittäjänä MY- EL-vakuutuksesta huolimatta. MYEL-vakuutus on pakollinen sellaiselle maatilatalouden harjoittajalle, jolla on maatalousmaata vähintään viisi hehtaaria, ja jonka vuotuinen MYEL-työtulo on vähintään euroa. Myös sellaiset maatilatalouden harjoittajan perhejäsenet, jotka asuvat tilalla ja työskentelevät siellä palkkaa vastaan, ovat MYEL-vakuutusvelvollisia. Päätoiminen yritystoiminta YTK on palkansaajien työttömyyskassa, joten yrittäjänä et voi liittyä YTK:n jäseneksi. Voit kuitenkin olla tilanteessa, jossa olet liittynyt YTK:hon ollessasi palkkatyössä, ja aloittanut jäsenenä ollessasi yritystoiminnan. Sinulla ei tällöin ole oikeutta ansiopäivärahaan, jos sinun katsotaan työllistyvän päätoimisesti yritystoiminnassasi. Päätöksen työnhakijan yritystoiminnan päätoimisuudesta tekee aina TE-toimisto. Päätoimisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on toiminnan vaatima työmäärä. Yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Jos aloitat työttömänä yritystoiminnan, katsoo TEtoimisto yritystoiminnan yleensä päätoimiseksi. 25

26 Tarvittaessa sinun tulee ajankäyttösi perusteella pystyä näyttämään, ettei kysymys ole päätoimisesta yritystoiminnasta. Voit osoittaa yritystoimintasi sivutoimiseksi olemalla palkansaajana kokoaikatyössä vähintään 6 kuukauden ajan. Tapauskohtaisesti myös lyhyempi työssäolo voi riittää sivutoimisuuden osoittamiseksi. Verkostomarkkinointityöt ovat merkittävin poikkeus päätoimisuuslähtökohdasta. Niiden vaatima työmäärä arvioidaan useimmiten sellaiseksi, etteivät ne ole esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle. Sivutoiminen yritystoiminta TE-toimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon siitä, työllistyykö hakija yritystoiminnassa ja onko yritystoimintaa pidettävä päätoimisena vai sivutoimisena. TE-toimisto arvioi yrittäjyyden laatua aina työmäärän perusteella, eli yritystoiminnasta saatujen tulojen määrällä ei ole tässä arvioinnissa merkitystä. Yritystoiminnan kannattamattomuutta ei siis voida kompensoida työttömyysturvalla. Toisaalta kannattavaakaan yritystoimintaa ei katsota päätoimiseksi, ellei TE-toimisto arvioi sen vaatimaa työmäärää niin suureksi, että se on esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle. Sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli TEtoimisto katsoo sinut sivutoimiseksi yrittäjäksi. Sovittelussa yritystoiminnan tulot huomioidaan lähtökohtaisesti verotietojesi mukaan. Jos kyseessä on aloittava yritystoiminta, ei vahvistetun verotuksen tietoja voida kuitenkaan käyttää. Sama tilanne on silloin, kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Jos YTK ei voi käyttää tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, pyritään tulot silti arvioimaan mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaisesti. Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat toiminnastaan kirjanpitovelvollisia. Tulojen arviointi ilman verotuksen tietoja perustuukin lähtökohtaisesti esitettyihin tuloslaskelmiin. Myös sovittelun piirissä olevasta pienimuotoisesta tulonhankkimistoiminnasta (esimerkiksi verkostomarkkinointityöt) on pidettävä niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan. Maatalouden tulot Maatalouden verovuoden puhdas tulo on maataloudesta rahana tai rahanarvoisena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen erotus. Maatalouden tulo jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon, joista vain ansiotulo-osuus on sovittelussa huomioonotettavaa tuloa. Mikäli sinulla on maatalouden tuloa, näkyy verotustiedoissasi eriteltyinä pääomatulo-osuus ja ansiotulo-osuus. Metsätalouden tulot Metsätalouden tulojen verotuksessa siirryttiin vuoden 2006 alusta lukien myyntituloverotukseen. Tässä verotustavassa puun myynnistä saamasi tulot ovat aina pääomatuloa, eikä niitä siis oteta huomioon sovittelussa. Hankintatyön verollinen osuus on sen sijaan ansiotuloa ja se otetaan huomioon soviteltavana tulona. Hankintatyöllä tarkoitetaan myyntituloverotuksessa hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä tehtyä puutavaran valmistus- tai kuljetustyötä. Tämän hankintatyön arvo katsotaan verolliseksi kokonaisuudessaan, jos kysymys on muusta kuin maatilan metsästä tehdystä hankintatyön arvosta. Jos kysymys on maatilan metsästä, verollista on se hankintatyön osuus, joka ylittää valmistetun tai kuljetetun puun määrän osalta 125 kuutiometriä. Verovapaus on maatilakohtainen ja hankintatyön veronalainen osuus jaetaan työn tehneiden ansiotuloksi heidän työpanostensa suhteessa. Yrittäjäkassaan liittyminen ja jälkisuojaoikeus Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL). Yrittäjien työttömyyskassoja on Suomessa kaksi, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT), puh sekä Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT), puh Jos olet aikaisemmin ollut palkansaaja ja aloitat yritystoiminnan, voit säilyttää jäsenyytesi palkansaajakassassa enintään 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta. Tällöin puhutaan niin sanotusta jälkisuoja-ajasta. Jälkisuojalla tarkoitetaan työttömyysturvassa siis sitä aikaa, jona 1. palkansaajasta yrittäjäksi ryhtynyt ja työttömäksi jäänyt henkilö on oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön tulojen perusteella 2. yrittäjästä palkansaajaksi siirtynyt ja työttömäksi jäänyt henkilö on oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa palkkatyötä edeltäneen yrittäjätulon perusteella. Suosittelemme kuitenkin siirtymistä yrittäjäkassaan heti, kun aloitat päätoimisen yritystoiminnan. Palkansaajakassan jäsenenä et voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, vaan sen kerryttämiseksi sinun tulee liittyä yrittäjäkassaan. Vain yrittäjäkassan jäsenenä harjoitettu yritystoiminta varmistaa sinulle ansioturvan, jos yritystoimintasi päättyy. Palkansaajasta yrittäjäksi Jos aloitat yritystoiminnan, voit halutessasi säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden korkeintaan 18 kuukauden ajan. Tätä oikeutta kutsutaan jälkisuojaoikeudeksi ja siitä on kerrottu edellä. Mikäli yritystoimintasi jatkuu yli 18 kuukauden ajan, tulee sinun viimeistään erota palkansaajakassasta. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan aloitetuksi, kun yritys on: 1. aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan; 2. merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin; 3. merkitty ennakkoperintärekisteriin; tai 4. merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin. Kaupparekisterimerkinnällä ei ole vaikutusta. 26

27 Jos olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukauden ajan, ja olet pysynyt YTK:n jäsenenä, ei sinulle voida maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon (Ansiopäivärahan saamisen edellytykset). Yrittäjän työssäoloehtoa kerrytät vain yrittäjäkassan jäsenenä. Siten mahdollinen 18 kuukauden yrittäjätyö palkansaajakassan jäsenenä ei kerrytä myöskään yrittäjän työssäoloehtoa. Jos liityt yrittäjäkassaan aloittaessasi yritystoiminnan, pitää sinun lähettää meille eroilmoitus. Saatat joutua tilanteeseen, jossa jäät työttömäksi yritystoiminnastasi ennen kuin olet ehtinyt täyttää yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä. Tällöin voit kuitenkin hakea sitä palkansaajan ansiopäivärahaa yrittäjäkassasta, johon sinulla olisi oikeus jäädessäsi työttömäksi palkansaajakassassa. Tässä tapauksessa siirtymisesi palkansaajakassasta yrittäjäkassaan on kuitenkin tullut tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenyytesi palkansaajakassassa on päättynyt. Yrittäjästä palkansaajaksi Jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkasassa ja siirryt palkansaajakassan jäseneksi, oikeutesi yrittäjän päivärahaan päättyy, kun täytät palkansaajakassan jäsenenä palkansaajan työssäoloehdon. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy aikaisintaan 26 kalenteriviikon työskentelyllä. Voit myös joutua tilanteeseen, jossa jäät työttömäksi palkkatyöstäsi ennen kuin olet ehtinyt täyttää palkansaajan työssäoloehdon jäsenyysaikanasi YTK:ssa. Tällöin voit kuitenkin hakea sitä yrittäjän ansiopäivärahaa YTK:sta, johon sinulla olisi oikeus jäädessäsi työttömäksi yrittäjäkassassa. Tässä tapauksessa siirtymisesi yrittäjäkassasta YTK:hon on kuitenkin pitänyt tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenyytesi yrittäjäkassassa on päättynyt. Palkansaajan työssäoloehdon voimassaolo Mikäli päätät jäädä YTK:n jäseneksi aloittaessasi yritystoiminnan, on sinun tärkeää huomioida työttömyysturvalain säännökset palkansaajan työssäoloehdon voimassaolosta. Kuten edellä kohdassa palkansaajasta yrittäjäksi on selitetty, yli 18 kuukauden yrittäjyyden jälkeen et voi saada palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon uudelleen. Sivutoimisen yrittäjän, joka ei työllisty palkkatyössä, kannattaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa. Sivutoimisena yrittäjänä sinun ei katsota työllistyvän yritystoiminnassasi, joten et ole tällöin työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla työmarkkinoilla. Jos olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, menetät aiemmin hankkimasi työssäoloehdon ja oikeutesi päivärahaan. Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla silloin, kun hän työskentelee työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistyy yritystoiminnassa tai omassa työssään tai on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Yritystoimintaa harjoittaessasi olet työttömyysturvassa tarkoitetulla tavalla työmarkkinoilla, eli työllistyt yritystoiminnassasi silloin, kun yritystoimintasi on laajuudeltaan olennaista tai kun yrittäjyytesi on päätoimista. Yritystoimintasi on laajuudeltaan olennaista silloin, kun se keräisi yrittäjäkassassa ollessasi yrittäjän työssäoloehtoa. Päätoimista yrittäjyys puolestaan on silloin, kun sen vaatima työmäärä on niin suurta, että et kyseisen yritystoiminnan vuoksi voisi vastaanottaa muuta kokoaikatyötä. Mikäli aloittamasi yritystoiminta ei täytä edellä mainittuja olennaisuuden tai päätoimisuuden edellytyksiä, saatat siis menettää aikaisemmin YTK:n jäsenenä keräämäsi työssäoloehdon jo kuudessa kuukaudessa palkkatyösi päättymisestä lukien. Yritystoimintaa aloittaessasi sinun kannattaakin olla välittömästi yhteydessä TE-toimistoon, ja kertoa mahdollisimman nopeasti myös YTK:lle yritystoiminnan aloittamisesta. Yritystoiminnan lopettaminen Päätoimisesti yrittäjänä toimivalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos olet työllistynyt yritystoiminnassasi päätoimisesti, edellyttää työttömyysetuuden saaminen joko oman työskentelyn päättymistä yrityksessä tai koko yritystoiminnan lopettamista. Yrityksessä työskentelyn päättyminen Työllistyminen yritystoiminnassa on päättynyt ensinnäkin silloin, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti siten, että hän on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa ja on edelleen työkyvytön. Lisäksi edellytetään, että työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai hylätty. Henkilö voi tämän jälkeenkin osallistua vähäisiin hallinnollisiin tehtäviin. Sen sijaan vähäinenkin osallistuminen tuotannolliseen ja taloudelliseen toimintaan on esteenä päivärahan maksamiselle. Toiseksi työllistymisen katsotaan päättyneen silloin, kun henkilö on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, joka esittää selvityksen toimeksiantosuhteen päättymisestä ja jonka ei katsota työllistyvän päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi. Päivärahaa voitaisiin siis maksaa jo heti toimeksiantosuhteen päätyttyä. Palkansaajaan rinnastettavalla yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla, on toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin ja jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten. Lisäksi edellytetään, että hänellä ei ole viimeksi kuluneen vuoden (työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien) aikana ollut edellä tarkoitettujen työsuoritusten tekemiseksi palveluksessaan työsuhteessa olevia työntekijöitä, muutoin kuin satunnaisesti. Perheyrityksessä työskennellyttä perheenjäsentä ei voida koskaan katsoa palkansaajaan rinnastettavaksi yrittäjäksi. 27

28 Kolmanneksi työllistymisen voidaan katsoa päättyneen silloin, kun yritystoimintaa on pidettävä kausiluontoisena ja toimintakausi on päättynyt. Kausiluontoisena pidetään sellaista yritystoimintaa, jota on normaaleiden luonnonolosuhteiden vuoksi mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään 6 kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ja siten sen kannattavuudella ei ole merkitystä, sillä olennaista on yrityksen toiminnan estyminen. Perheyrityksessä päätoimisesti työllistynyt perheenjäsen Joissain tilanteissa perheyrityksessä päätoimisesti työllistyneelle yrittäjän perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta perheenjäsenen oman työskentelyn päätyttyä, vaikka yritys muutoin jatkaisi toimintaansa. Mahdollisuus koskee ainoastaan sellaista perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole, eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut, vähintään 15 prosenttia osakeyhtiön osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta, eikä muussa yrityksessä vastaavaa määräysvaltaa. Yrittäjän perheenjäsenen työllistyminen on päättynyt, jos: 1. Hänen työkykynsä on alentunut pysyvästi ja olennaisesti. 2. Kausiluontoisen yritystoiminnan toimintakausi on päättynyt. 3. Hänen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt, ja hän on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa vain satunnaisesti (enintään kuuden (6) kuukauden ajan kahden (2) vuoden tarkastelujakson aikana). 4. Hänen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt, ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta, tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta. 5. Hänen työnsä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta. 6. Hänet on lomautettu kokoaikaisesti, ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen. Perheenjäsen ei tässä tapauksessa saa olla YEL/MYEL-vakuutettu. 7. Hänen työntekonsa ja palkanmaksu on keskeytynyt kokonaan esimerkiksi tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman seurauksena, ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen, ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä. Perheenjäsen ei tässäkään tapauksessa saa olla YEL/MYEL-vakuutettu. 8. Hänen työskentelynsä on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta, ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin työttömyysturvalaissa tarkoitettu, yritystoiminnan olennaisuutta osoittava työtulon määrä (1027,17 e/kk), eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Yritystoiminnan lopettaminen Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, jos: 1. tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta; 2. osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan; 3. muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus; 4. tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on: a. luopunut YEL/MYEL-vakuutuksesta; b. jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c. jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d. jättänyt verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai 5. muiden 1 4 kohdassa mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. Yritysomaisuuden myyntivoittolaskelman jättämisellä ei ole yritystoiminnan lopettamisen arvioinnin kannalta merkitystä. Myöskään yrityksen toimitiloista luopumista ei edellytetä, jos lopettamisen edellytykset muilta osin täyttyvät. Lisäksi yritys voidaan jättää kaupparekisteriin ilman, että sillä olisi vaikutusta lopettamista arvioitaessa. 28

29 ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA Ulkomailla työskentely saattaa vaikuttaa oikeuteesi saada työttömyysturvaa Suomesta. Ulkomailla työskennellessäsi kuulut pääsääntöisesti työskentelymaasi työttömyysturvan piiriin. Suomalaisen työttömyysvakuutuksen piiriin kuulut ulkomailla työskennellessäsi ainoastaan seuraavissa tilanteissa: Olet Suomesta lähetetty työntekijä. Työskentelet Suomen valtion palveluksessa Suomen ulkomaan edustustossa joko lähetettyyn henkilöstöön kuuluvana tai sellaisena paikalta palkattuna henkilönä, johon välittömästi ennen palvelusuhteen alkamista sovellettiin Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Toimit virkamiehenä suomalaisen hallinnon alaisuudessa. Työskentelet Suomen asevoimien palveluksessa/siviilipalveluksessa ulkomailla. Työskentelet toimihenkilönä EU:n palveluksessa ja olet työsopimuksesi tekohetkellä valinnut kuuluvasi edelleen suomalaisen työttömyysturvan piiriin myös ulkomailla työskennellessäsi. Työskentelet jonkin EU/ETA-maan tai Sveitsin lipun alla purjehtivalla aluksella ja asut itse Suomessa, jossa myös työnantajallasi on kotipaikka ja josta palkkasi maksetaan. Työskentelet suomalaisella aluksella merimieslain mukaisessa palvelussuhteessa. Työskentelet ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa ja sinulla on työttömyysturvalain mukainen merialan lisävakuutus. Kuulut lentohenkilökuntaan, jonka kotiasema sijaitsee Suomessa. Asut Suomessa ja teet työtä kahden tai useamman maan alueella siten, että huomattava osa työskentelystäsi (25 prosenttia tai enemmän) tapahtuu Suomessa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta (lentohenkilökunta ja rekka-autonkuljettajat). Asut Suomessa ja työskentelet useamman työnantajan palveluksessa, joista ainakin kahden työnantajan koti- tai liiketoimipaikka sijaitsee eri jäsenvaltiossa eikä yhdenkään työnantajan koti- tai liiketoimipaikka sijaitse asuinmaassasi Suomessa. Asut Suomessa ja harjoitat palkkatyötä kahdessa tai useammassa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä sellaisen työnantajan lukuun, joka on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle. Jäädessäsi kokonaan työttömäksi työsuhteesi päätyttyä, kuulut asuinmaasi työttömyysturvan piiriin. Asuinmaaksesi katsotaan se valtio, jonka alueella asut vakinaisesti. Jos et kuitenkaan enää palaa asuinmaahasi, voit hakea työttömyyspäivärahaa viimeisimmästä työskentelymaastasi. Suomesta lähetetty työntekijä Suomalainen työnantaja lähettää sinut työhön toiseen maahan. Työttömyysvakuutusmaksut ja työttömyyskassan jäsenmaksut maksetaan edelleen Suomeen. Kuulut siten edelleen suomalaisen sosiaaliturvan ja työttömyysvakuutuksen piiriin ulkomailla työskennellessäsi. Työskentely ulkomailla otetaan huomioon työssäoloehdossa aivan samaan tapaan, kuin jos kyseessä olisi Suomessa tehty työ. Edellytyksenä työskentelyn huomioimiselle on kuitenkin se, että olet säilyttänyt jäsenyytesi suomalaisessa työttömyyskassassa. EU/ETA-maista, Sveitsistä, USA:sta, Kanadasta, Quebecistä, Israelista, Chilestä ja Australiasta palatessasi pyydämme sinulta Eläketurvakeskuksen A1-todistuksen. Eläketurvakeskus ratkaisee sen, kuulutko suomalaisen sosiaaliturvan piiriin ulkomaan komennuksesi aikana. Työttömyyskassassa tarvitsemme todistuksen, jotta voimme todeta työskentelyn kerryttävän työssäoloehtoasi. Muista kuin yllä mainituista maista palatessasi pyydämme sinulta Kansaneläkelaitoksen päätöksen siitä, että olet kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelysi ajan. Työnhaku EU/ETA-maissa tai Sveitsissä Jos olet kokonaan työtön, voit tietyin edellytyksin lähteä työnhakuun toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää edelleen oikeutesi saada työttömyyspäivärahaa Suomesta. Kokonaan työttömällä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole voimassa olevaa kokoaikaista tai osa-aikaista työsuhdetta. Työnhaku ei siis tule kysymykseen esimerkiksi lomautettujen henkilöiden kohdalla. TE-toimisto ratkaisee sen, voidaanko sinua pitää kokonaan työttömänä. Jos sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta ansiopäivärahaan Suomessa, ei sinulle voida tältä samalta ajalta maksaa ansiopäivärahaa toisessa maassa tapahtuvan työnhaunkaan perusteella. Voimme pääsääntöisesti maksaa ansiopäivärahaa työnhakusi ajalta, jos: 1. olet ollut ennen lähtöäsi työttömänä työnhakijana Suomessa vähintään neljä viikkoa; 2. olet pyytänyt meiltä asiakirjan (PD U2) sekä 3. olet rekisteröitynyt työnhakumaassa työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa. Työnhaun enimmäisaika Ansiopäivärahaa ja/tai peruspäivärahaa voidaan maksaa enintään kolmen kuukauden ajan, ellei 500 päivän enimmäismaksuaika täyty ennen tätä. Kolmen kuukauden enimmäismaksuaikaa ei voida pidentää. Työnhakuaika voi koostua myös useammasta lyhyestä jaksosta esimerkiksi työskentelykausien välissä. Työnhakujaksojen yhteenlaskettu kokonaiskesto voi olla enintään kolme kuukautta. Voit siis lähteä uudelleen työnhakuun ilman neljän viikon työnhakuedellytystä, jos edellinen työnhakujaksosi on kestänyt alle kolme kuukautta. Annamme sinulle jokaisesta uudesta työnhakujaksosta uuden PD U2-asiakirjan. Jokaisen uuden työnhakujakson alkaessa sinulla on seitsemän päivää aikaa rekisteröityä työnhakijaksi työnhakumaassa. 29

30 Työnhakumaan vaihtaminen Voit myös vaihtaa työnhakumaata kesken kolmen kuukauden työnhakuajan palaamatta välillä Suomeen. Siinä tapauksessa sinun tulee ilmoittautua uuden työnhakumaan viranomaisessa samana tai seuraavana päivänä, kun lakkasit olemasta työnhakijana edellisessä työnhakumaassa. Seitsemän päivän ilmoittautumisaika ei siis koske näitä tilanteita. Työnhakua koskeva edellytys Ennen lähtöäsi sinun on pääsääntöisesti oltava vähintään neljä viikkoa työttömänä työnhakijana Suomessa. TE-toimisto voi kuitenkin perustellusta syystä myöntää poikkeuksen tämän edellytyksen osalta. Työnhakijaksi rekisteröityminen työnhakumaassa Sinun tulee pääsääntöisesti rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa. Seitsemän päivän määräaikaa voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai muun ylivoimaisen esteen (kuten lakko tai tuhkapilvi) vuoksi. Työttömyyskassa tekee päätöksen määräajan pidentämisestä. Jos rekisteröidyt määräajassa, on sinulla katkeamaton oikeus päivärahaan Suomesta. Jos et ole rekisteröitynyt määräajassa, alkaa oikeutesi päivärahaan vasta rekisteröitymispäivästä lukien. Työnhakumaassa työllistyminen Jos saat työnhakumaasta töitä, katsotaan sinun työnhakujaksosi päätyttyä siirtyneen työskentelemään kyseisen maan työmarkkinoille. Suomalaista työttömyysturvalainsäädäntöä sinuun sovelletaan vain kolmen kuukauden työnhakuajan kuluessa. Kolmen kuukauden työnhakujakson aikana työttömyyspäiväraha maksetaan kuitenkin suomalaisesta työttömyyskassasta myös siinä tapauksessa, jos työllistyt osa-aikaisesti työnhakumaassa. Suomeen palatessasi olet oikeutettu työttömyyspäivärahaan suomalaisen työttömyyskassan maksamana, jos täytät yleiset ansiopäivärahan maksamisen edellytykset. Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, voidaan toisessa EU/ ETA -maassa tai Sveitsissä hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet tietyin edellytyksin lukea työssäoloehtoosi Suomessa. Työskentelyn hyväksilukemisen edellytyksistä voit lukea tarkemmin kohdasta: Työskentely EU/ETA-maissa tai Sveitsissä. Paluu Suomeen Säilytät oikeutesi päivärahaan, jos palaat Suomeen kolmen kuukauden kuluessa. Suomeen palatessasi sinun tulee rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi sinulle PD U2-lomakkeessa asetetun määräajan kuluessa. Jos et palaa takaisin Suomeen kolmen kuukauden kuluessa työnhakuun lähtemisestä, voidaan sinulle maksaa päivärahaa vasta sen jälkeen, kun olet ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa. Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää ainoastaan ylivoimaisen esteen (kuten lakko tai tuhkapilvi) vuoksi. Mahdollisuus lähteä työnhakuun uudelleen Jos olet jo ollut työnhaussa yhteensä kolmen kuukauden ajan, voit lähteä uudelleen työnhakuun vasta sen jälkeen, kun olet ennen lähtöäsi ollut työssä vähintään yhden työssäoloehtoon luettavan viikon ajan (työssäoloedellytys) ja neljä viikkoa työttömänä työnhakijana TE-toimistossa (työnhakuedellytys). TE-toimisto ratkaisee neljän viikon työnhakijana olemista koskevan asian ja työttömyyskassa päättää työssäoloedellytyksen täyttymisestä. Työnhakijan muistilista 1. Ilmoita työnhakuun lähdöstäsi TE-toimistolle. 2. Pyydä ennen työnhakuun lähtöäsi työttömyyskassalta asiakirja PD U2. 3. Rekisteröidy työttömäksi työnhakijaksi työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa. 4. Toimita meille ansiopäivärahahakemus sen jälkeen, kun olet ollut työttömänä työnhakijana työnhakumaassa vähintään 4 viikkoa. Jos olet työskennellyt hakujakson kuluessa, toimita hakemuksen liitteinä työsopimus sekä palkkatiedot hakujakson ajalta. (Lähetämme kirjeen liitteenä jatkohakemuksia. Voit myös täyttää jatkohakemuksen sähköisesti Oma YTK-palvelumme kautta osoitteessa 5. Rekisteröidy palatessasi työttömäksi työnhakijaksi sinulle asetetun määräajan kuluessa. 30

31 Työskentely EU/ETA-maissa tai Sveitsissä Useimmissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin olet jo työskentelysi perusteella automaattisesti työttömyysvakuutettu kyseisessä maassa. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsisi ansioturvan piiriin. Sinun kannattaa liittyä ruotsalaiseen tai tanskalaiseen työttömyyskassaan heti työskentelyn alkaessa. Säilytä jäsenyytesi myös suomalaisessa työttömyyskassassa siihen asti, kunnes sinut on hyväksytty työskentelymaan työttömyyskassan jäseneksi. Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, toisessa EU/ ETA -maassa tai Sveitsissä hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan tietyin edellytyksin lukea työssäoloehtoosi Suomessa. Pääsääntöisesti palkanmääritys tehdään kuitenkin aina Suomesta saaduista työtuloista riippumatta siitä, että työssäoloehtoon on mahdollisesti tuotu työskentelykausia jostain toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä. Työn hyväksilukeminen Suomen ansioturvajärjestelmässä edellyttää kuitenkin seuraavien ehtojen täyttymistä: 1. Työssäolovaatimus. Työskentelyn hyväksyminen edellyttää neljän viikon työskentelyä Suomessa työssäoloehdon täyttävässä työssä välittömästi ennen työttömyyttäsi. Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työssäoloehtoon luettavan työskentelyn sekä neljän viikon työssäolovaatimuksen on kuitenkin mahduttava saman 28 kuukauden tarkastelujakson sisälle. 2. Työttömyysvakuutuksen siirrolle on asetettu määräaika. Työskentelykausien hyväksilukeminen edellyttää sitä, että olet liittynyt suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi työskentelymaassa on päättynyt. 3. Lisäksi edellytetään sitä, että toimitat suomalaiselle työttömyyskassalle PD U1 -lomakkeen. Sinun tulee pyytää lomake mukaasi työskentelymaan viranomaiselta. 4. Työskentely Ruotsissa ja Tanskassa voidaan pääsääntöisesti huomioida vain siinä tapauksessa, että olet työskentelysi aikana ollut paikallisen vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsen ja maksanut vapaaehtoista työttömyyskassan jäsenmaksua. Neljän viikon työssäolovaatimusta ei edellytetä lähetetyiltä työntekijöiltä, pohjoismaisilta paluumuuttajilta eikä niiltä kokonaan työttömiltä työntekijöiltä, jotka eivät ole asuneet viimeisimmässä työskentelyvaltiossaan. Pohjoismainen paluumuuttaja Pohjoismaista Suomeen palatessasi olet paluuoikeuden piirissä, mikäli olet paluutasi edeltävän viiden vuoden kuluessa kuulunut suomalaisen työttömyysturvalainsäädännön piiriin (eli olet työskennellyt Suomessa tai saanut Suomesta työttömyysetuuksia). Pohjoismaisen paluumuuttajan kohdalla työskentely voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työssäolovaatimusta. Pohjoismaisiin paluumuuttajiin sovelletaan myös pidempää, kahdeksan viikon määräaikaa, työttömyysvakuutusta maasta toiseen siirrettäessä. Työskentely EU/ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolella EU/ETA-maiden ulkopuolella tehtyä työtä ei voida lukea työssäoloehtoon Suomessa. Poikkeuksen tästä muodostaa suomalaisen työnantajan palveluksessa lähetettynä työntekijänä tehty työ. Palatessasi Suomeen saatat kuitenkin olla oikeutettu suomalaisen työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan, mikäli olet jo ennen lähtöäsi täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon Suomessa tapahtuneen työskentelyn perusteella. Tämän lisäksi edellytetään sitä, että: 1. Olet säilyttänyt suomalaisen työttömyyskassan jäsenyyden ulkomailla työskentelysi ajan. 2. Asut Suomessa ja täytät muutenkin työttömyysturvalain mukaiset päivärahan maksamisen edellytykset. Tarvittaessa pyydämme Kansaneläkelaitokselta päätöstä Suomessa asumisesta. Työskentely kansainvälisessä järjestössä Työskentely sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Tällaisia järjestöjä ovat esimerkiksi YK (ja sen alajärjestöt ILO, UNESCO ja UNICEF) sekä muut valtioiden väliset organisaatiot kuten EU, OECD, WTO, Maailmanpankki, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto. Muu ulkomailla oleskelu Suomessa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneen henkilön ei tarvitse jatkuvasti oleilla Suomessa. Työnhakijana ollessasi voit siis tehdä ulkomaanmatkan menettämättä oikeuttasi työttömyysetuuteen. Edellytyksenä on kuitenkin se, että haet työtä Suomesta myös ulkomaan matkasi ajalta ja olet jatkuvasti valmis ottamaan vastaan työtä Suomesta. Jos et ole rekisteröitynyt työnhakijaksi Suomessa, kannattaa sinun huomioida seuraava: Jos olet ollut yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, ei sinulla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon kokonaisuudessaan uudelleen. 31

32 TYÖTTÖMYYSTURVATIETOA Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen Työttömyyskassalla on oikeus saada TE-toimistolta työttömyyskassaa sitova työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä rangaistuslaitokselta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 :ssä tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Työttömyyskassa saa työvoimapoliittiset lausunnot sähköisesti TE-toimistoilta. Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistus-tai pakkolaitokseen. Kelan on ilmoitettava työttömyyskassalle, jos ansiopäivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki. Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja TE-toimistolle työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Edellä mainittuja tietoja voidaan luovuttaa edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassalla on oikeus antaa ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa, työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot. Työttömyyskassat luovuttavat Kelalle ja työvoimaviranomaiselle sähköisesti tietoja maksamistaan etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta Kelan maksamiin etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin. Päivärahan maksaminen Maksamme päivärahat tileille jokaisena arkipäivänä. Päivärahaa voidaan maksaa sekä Suomessa toimivan että EU-maassa toimivan pankin tilille. Päivärahan hakijan velvollisuus tietojen antamiseen Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle. Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä Jos päivärahan hakija on tyytymätön työttömyyskassan päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon työttömyyskassan kirjallisesta päätöksestä. Valituskirjelmään pitää liittää se päätös, johon valitus kohdistuu. Valittajan katsotaan saaneen tiedon työttömyyskassan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä. Valituksentekijän pitää toimittaa valitus työttömyyskassaan, jonka on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos muutoksenhakija on tyytymätön työttömyysturvan muutoksenlautakunnan päätökseen, siihen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Työttömyysturvan väärinkäytökset Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Jos työttömyyspäivärahaa hakiessa jättää ilmoittamatta saamaansa tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta tai muusta, saattaa syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen. Työttömyyskassojen velvollisuus on ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että päivärahahakemus täytetään huolellisesti ja työttömyystilanteessa tapahtuneet muutokset muistetaan ilmoittaa. Maksetun etuuden takaisinperintä Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut päivärahat on perittävä takaisin. Yleisimmin takaisinperintätilanteita aiheuttavat satunnaisten palkkatulojen, sosiaalietuuden tai lomautuksen aikana maksetun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen. Jos työttömyyspäivärahaa on myönnetty samalta ajalta, jolta myönnetään takautuvasti eläkettä, työttömyyskassa saa periä maksetun työttömyyspäivärahan eläke- tai vakuutuslaitoksen myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Näitä eläkkeitä ja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke, luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha. Mikäli takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla mahdollista, että takaisinperinnästä voidaan luopua siltä osin kuin sitä ei saada perittyä edellä mainitusta etuudesta. Työttömyysetuuksien verotus Veroprosentin määräytyminen Työttömyyskassan maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksen alaisia etuuksia. Ennakonpidätyksessä voidaan käyttää palkkaa varten määrättyä verokorttia, portaikkoverokorttia 32

33 tai ansiopäivärahaa varten haettua muutosverokorttia. Verohallituksen päätöksen mukaan ansiopäivärahan verotus tapahtuu aina vähintään 20 prosentin suuruisena, jos ennakonpidätys suoritetaan palkkaa varten annetun verokortin perusteella. Lisäksi palkkaverokortin prosenttia korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä, kun maksetaan normaalisuuruista ansiopäivärahaa ja neljällä prosenttiyksiköllä, jos maksetaan korotettua ansio-osaa. Vuorottelukorvauksen ennakonpidätys toimitetaan kolme prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin verokorttiin merkityt perus- ja lisäprosentit. Ennen kuluvaa vuotta liittyneiden jäsentemme verotiedot saamme suoraan verottajalta. Jos olet liittynyt YTK:hon kuluvana vuonna, tulee sinun toimittaa meille alkuperäinen verokortti ennakonpidätystä varten. Verokortti ansiopäivärahaa varten Päivärahan saajana sinun kannattaa hakea ansiopäivärahaasi varten muutosverokortti. Ennakonpidätys tehdään silloin tämän veroprosentin mukaisesti. Samalla varmistat myös sen, että veroprosenttisi on oikea tulotasoosi nähden. Toimita muutosverokorttisi YTK:lle, koska näitä tietoja emme saa suoraan verottajalta. Ennakonpidätys takautuvan taulukon mukaisena Jos YTK:lla ei ole lainkaan verotietojasi, toimitetaan sinulle maksettavasta etuudesta ennakonpidätys takautuvan taulukon mukaisena seuraavasti: T A U L U K K O Työttömyysturvalain mukainen korvaus ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti euroa/päivä % 0,17 26, ,01 39, ,01 51, ,01 66, ,01 100, ,01 156, ,01 50 Huomaathan, että työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut ennakonpidätykset. Myös maksetusta jäsenmaksusta menee tieto suoraan verottajalle. Jäsenkelpoisuus YTK:ssa YTK:n jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Yrittäjät eivät siis voi vakuuttaa itseään YTK:ssa. Lue tarkemmin yritystoiminnan vaikutuksesta työttömyysturvaan kohdasta Yrittäjien työttömyysturva sivulta 24 alkaen. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna et voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä. YTK:n jäseneksi voivat liittyä myös osakeyhtiöiden ja osuuskuntien toimitusjohtajat. Tällöin oikeus päivärahaan on rajoitetumpi kuin työntekijäasemassa olevan jäsenen. Toimitusjohtajalla on työttömänä ollessaan oikeus ansiopäivärahaan mutta lomautuksen ajalta oikeutta päivärahaan ei ole. Työvoimaa välittävän osuuskunnan tai yrityksen kautta työskentelevän henkilön katsotaan eräissä tapauksissa työllistyvän omassa työssään, eikä sellaisessa palkkatyössä, jonka perusteella olisi oikeus liittyä palkansaajakassaan. Jos työvoimaa välittävä yhteisö toimii vain työkorvauksen laskuttajan asemassa eikä itse varsinaisesti harjoita minkäänlaista toimintaa kyseisellä toiminta-alalla, ei osuuskuntaa tai yritystä voida pitää työnantajana työsopimuslain tarkoittamassa merkityksessä, eikä työntekijällä tämän työn perusteella ole oikeutta liittyä palkansaajan työttömyyskassaan. Jos työskentelet työvoimaa välittävän yhteisön kautta ja haluaisit liittyä työttömyyskassaan, suosittelemme olemaan yhteydessä asiakaspalveluumme, jotta voimme varmistaa oikeutesi liittyä. Mikäli et täytä jäsenehtoja eikä YTK hyväksy sinua jäseneksi, annamme siitä työttömyyskassalain 4 :n edellyttämällä tavalla kirjallinen päätös perusteluineen. Tähän päätökseen voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet Vain työttömyyskassan jäsenellä voi olla oikeus ansiopäivärahaan. Jäsenen tärkein velvollisuus on vuotuisen jäsenmaksun maksaminen ajallaan. Vain jäsenmaksun maksamalla jäsenyys ja oikeus työttömyysturvaan säilyvät. Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys ei kuitenkaan ratkaise työttömäksi jääneen henkilön oikeutta ansiopäivärahaan. Jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä muiden edellytysten täyttyessä jäsenellä on oikeus saada työttömänä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sekä vuorotteluvapaan ajalta ansiosidonnaista vuorottelukorvausta. Irtisanotun ja lomautetun henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hän on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. 33

34 Jäsenmaksun maksamisen lisäksi jäsenen pitää ilmoittaa osoitteen- ja nimenmuutokset sekä sähköpostiosoitteen muutos työttömyyskassaan. Muuttuneiden tietojen ilmoittaminen onnistuu parhaiten sähköisen asiointipalvelun OmaYTK:n kautta. YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa ja jäsenmaksu on palkan suuruudesta riippumatta samansuuruinen. Siten meille ei tarvitse ilmoittaa työpaikan tai palkkauksen muutoksista. Jäsenmaksu Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassojen jäsenmaksujen suuruuden niiden esitysten pohjalta. Jäsenmaksun pitää olla niin suuri, että sen arvioidaan riittävän kassan hallintokulujen ja etuusmenojen suorittamiseksi. Jäsenmaksua vahvistettaessa huomioidaan myös tasoitusrahastoa koskevat säännökset. Työttömyyskassoilla tulee lain mukaan olla tasoitusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään. Kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (100 prosenttia), mikä tarkoittaa, että työttömyyskassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan vuoden ajan ilman uutta jäsenmaksutuloa. Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään 400 prosenttia. Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työttömyysturvalain mukaiset työttömyyspäivärahat ja vuorotteluvapaalain mukaiset vuorottelukorvaukset rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja työnantajan omavastuumaksuilla (omavastuumaksu) sekä työttömyyskassalain mukaisilla jäsenmaksuilla. Työnantajat maksavat työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja työntekijät palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua etuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan. Säännösten mukaan valtio maksaa kustakin ansiopäivärahasta pääsääntöisesti peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Vuonna 2014 tämä osuus on 32,80 euroa/päivä. Työttömyyskassat rahoittavat jäsenmaksutuloilla noin 5,5 prosenttia etuusmenoista. Loppuosa maksetaan Työttömyysvakuutusrahaston osuutena. Työttömyyskassan vaihtaminen Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Vaihtaminen kannattaa tehdä niin, että lähetät ensin jäsenhakemuksen meille. Kun olet saanut varmistuksen jäsenyytesi hyväksymisestä, toimita eroilmoitus vanhaan työttömyyskassaan. Lain mukaan et voi olla kahden työttömyyskassan jäsen. Kun hoidat liittymisen ja eroamisen tässä järjestyksessä, työttömyysturvasi jatkuu katkoksitta. Näin aikaisemman työttömyyskassan jäsenyysaikana hankkimasi työssäoloaika ja jäsenyysaika säilyvät ja siirtyvät mukanasi. Voit antaa liittymislomakkeessa meille valtuutuksen siihen, että hoidamme puolestasi edellisen työttömyyskassan jäsenyyden päättämisen. Kun päätämme aikaisemman työttömyyskassan jäsenyyden puolestasi, pyydämme päättämään jäsenyytesi edellisessä työttömyyskassassa meille liittymistä edeltävään päivään. Mahdollinen ammattiliiton jäsenyys sinun pitää päättää itse. Mikäli edellisen työttömyyskassan jäsenmaksu on peritty palkastasi, ilmoita myös palkanlaskijalle työttömyyskassan vaihdosta. YTK:n jäsenmaksua ei peritä suoraan palkasta, vaan se maksetaan itse laskun perusteella. Toimitamme laskun noin kahden viikon kuluessa liittymisestä ja tämän jälkeen vuosittain alkuvuoden aikana. Voit myös erota vanhasta työttömyyskassasta ennen uuteen työttömyyskassaan liittymistä. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, koska silloin voi olla vaarana keräämäsi työssäoloehdon menettäminen. Työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä työttömyyskassassa voidaan laskea hyväksesi vain, jos liityt uuteen työttömyyskassaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä työttömyyskassasta. Vanhasta työttömyyskassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti jäävä työssäoloaika, jolloin et ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei kerrytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Asianmukaiset velvoitteet (jäsenmaksu) edelliseen työttömyyskassaan pitää hoitaa eroamisajankohtaan asti. YTK:sta eroaminen Voit erota YTK:sta lähettämällä meille nettisivujemme kautta sähköisen eroilmoituksen. Voit lähettää eroilmoituksen meille myös sähköpostilla, faksilla tai postitse. Jos aloitat yritystoiminnan, voit halutessasi säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden korkeintaan 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin liittymään yrittäjäkassaan heti, kun aloitat yritystoiminnan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä kerrytät yrittäjän työssäoloehtoa. Jos liityt yrittäjäkassaan, kun aloitat yritystoiminnan, sinun pitää lähettää meille eroilmoitus. Mikäli olet aloittamassa yritystoimintaa tai harkitset asiaa, sinun kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluumme, jotta saat oikean tiedon oikeuksistasi ja mahdollisuuksistasi työttömyysturvan suhteen. Jäsenen erottaminen Jäsenen tärkein velvollisuus on jäsenmaksun maksaminen. Mikäli jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta, hänet erotetaan YTK:n jäsenyydestä takautuvasti sen kalenterivuoden alusta, josta alkaen jäsenmaksu on maksamatta. Lähetämme maksamattomasta jäsenmaksusta maksumuistutuksen. Tämä on samalla työttömyyskassalain tarkoittama kuuleminen, jossa kerrotaan jäsenmaksun laiminlyönnin seuraamukset. Työttömyyskassalain 4 :n mukaan työttömyyskassa voi jäsentä kuultuaan erottaa myös jäsenen, 34

35 joka on jäseneksi liittyessään antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joka on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salannut jonkin päivärahan saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan, joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita. Olemme palkansaajien työttömyyskassa, joten vain palkansaaja voi olla meillä jäsenenä. Yrittäjäksi siirtynyt jäsen voi säilyttää jäsenyytensä meillä korkeintaan puolentoista vuoden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Tämän jälkeen erotamme jäsenen, mikäli yritystoiminta on tiedossamme. Jäsenyyshakemuksen hylkäämiseen tai jäsenen erottamiseen voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. VINKKEJÄ OIKEUDELLISTA NEUVONTAA TARVITSEVILLE Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa, tässä muutama hyödyllinen vinkki. Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualue neuvoo Työsuojeluviranomaiselta saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista. Työsuojeluviranomaisten vastuualueet on jaettu seuraavasti: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (vaihde ) Lounais-Suomen aluehallintovirasto (vaihde ) Itä-Suomen aluehallintovirasto (vaihde ) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (vaihde ) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (vaihde ) Lapin aluenhallintovirasto (vaihde ) OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa palvelupuhelimessa Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo 9 17 numerossa Tietoa löytyy myös -osoitteesta. Opuslex on runsaan kahdenkymmenen Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on noin 50 lakimiestä. OpusLex -asianajotoimistojen painopistealueita ovat yrityksen ja perheen lakiasiat, myös työsuhteeseen liittyvät ongelmat. Neuvoja voi saada esimerkiksi työehtojen muuttamiseen, työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen, vuosilomaan, työaikaan liittyvissä kysymyksissä. Työehtosopimusten sisältöön (esim. palkkataulukot, minimipalkat, pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä esim. aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen puoleen. Useimmat työehtosopimukset löytyvät osoitteesta OpusLexin kotisivuilla löytyy kaikkien verkostoon kuuluvien asianajotoimistojen yhteystiedot. Neuvonta ei ole työttömyyskassan palvelua. Asianajajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina. Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea saa maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen. Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse. Lisätietoja, paikkakuntakohtaiset yhteystiedot ja päivystysajat löydät osoitteesta vapaaehtoistyo/asianajajapaivystys. Valtion oikeusaputoimistot julkiset oikeusavustajat Valtion oikeusaputoimistoissa annetaan oikeusapuun oikeutetuille kaikenlaisia asianajopalveluja. Asianajotehtäviä suorittaessaan oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia. Oikeusaputoimistoja on 34 ja ne sijaitsevat yleensä käräjäoikeuspaikkakunnilla. Oikeusapua voivat saada Suomessa asuvat henkilöt.oikeusapua voidaan myöntään oikeudenkäyntiasioihin sekä muihin asianajopalveluihin. Työsuhteisiin liittyvistä asioista voidaan mainita esimerkkinä työsopimukseen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan tai palkkasaataviin liittyvät asiat. Lisätietoa oikeusavusta sekä oikeusaputoimistojen yhteystiedot ovat osoitteessa 35

36 YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Jäseniä meillä on jo noin ja YTK onkin Suomen suurin työttömyyskassa. YTK toimii Loimaalla, missä yli 130 ansioturvan ammattilaista hoitaa jäsenten etuuksien maksamiseen ja työttömyysturvanneuvontaan liittyviä asioita. YTK maksoi etuuksia vuonna 2014 hiukan yli 600 miljoonaa euroa. YTK on keskinäisen vastuun yhteisö, joka ei jaa voittoa, vaan se rahastoidaan tasoitusrahastoon. Tasoitusrahaston tarkoituksena on varmistaa työttömyyskassan vakavaraisuus etuusmenojen heilahtelusta huolimatta. YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan työttömyyden varalle sekä vuorottelukorvauksen vuorotteluvapaan ajalle. Tämä tarkoittaa, että YTK:n jäsenenä sinulla on oikeus työttömyyden aikana ansiosidonnaiseen päivärahaan ja työnantajan kanssa sovitun vuorotteluvapaan aikana ansiosidonnaiseen vuorottelukorvaukseen. Jos et ole minkään työttömyyskassan jäsen, saat Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea taikka vuorottelukorvausta, joka on 70 prosenttia peruspäivärahasta. YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidamme kaikki palvelut. YTK:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talous-ja hallintojohtaja Antti Jokinen sekä palvelujohtaja Saara Perho. Hoidamme päivärahahakemusten käsittelyn etuuskäsittelyryhmissä. YTK:n asiakaspalvelu neuvoo sinua kaikissa työttömyysturva-asiossa. Neuvoa voit kysyä puhelimitse, sähköisesti taikka paikan päällä. Saapuneen postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa YTK:n sisäinen palvelu. Lisäksi YTK:ssa on pienempiä yksiköitä, joiden tehtäviin kuuluvat esimerkiksi talousasiat, henkilöstöhallinto, tietohallinto, takaisinperintä ja valitusasioiden käsittely. Jokaista ryhmää johtaa ryhmäesimies. Postiosoite PL 100, LOIMAA Käyntiosoite Teollisuuskatu 4, LOIMAA Vaihde (02) Fax (02) Vakuuttava työttömyyskassa Asiakaspalvelu (02)