Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011

Transkriptio

1 Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011

2 2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2011 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 2,7 % /v ylittävästä työtulon osasta /v työtuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 2 % perusosa (25,74 ) + 45 % perusosan ylittävästä päiväpalkan osasta vuosityötuloon ,40 saakka ja sen yli menevältä osalta 20 % (lisäksi lapsikorotus 4,88, 7,16 tai 9,23 /pv, mikäli 1, 2 tai useampia alle 18 v. huollettavia) Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päiväpalkasta. Yrittäjä voi saada korotettua ansiopäivärahaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta (ks. kohta 5.4.) TYÖTULO euroa/vuosi JÄS.MAKSU euroa/vuosi PÄIVÄRAHA euroa/päivä TYÖTULO euroa/vuosi JÄS.MAKSU euroa/vuosi PÄIVÄRAHA euroa/päivä ,44 29, ,40 81, ,40 29, ,40 82, ,40 31, ,40 82, ,40 33, ,40 83, ,40 35, ,40 84, ,40 36, ,40 85, ,40 38, ,40 85, ,40 40, ,40 86, ,40 42, ,40 87, ,40 43, ,40 88, ,40 45, ,40 89, ,40 47, ,40 89, ,40 49, ,40 90, ,40 50, ,40 91, ,40 52, ,40 92, ,40 54, ,40 92, ,40 56, ,40 93, ,40 57, ,40 94, ,40 59, ,40 95, ,40 61, ,40 95, ,40 62, ,40 96, ,40 64, ,40 97, ,40 66, ,40 98, ,40 68, ,40 99, ,40 69, ,40 99, ,40 71, ,40 103, ,40 71, ,40 107, ,40 72, ,40 111, ,40 73, ,40 115, ,40 74, ,40 119, ,40 75, ,40 123, ,40 75, ,40 126, ,40 76, ,40 130, ,40 77, ,40 134, ,40 78, ,40 138, ,40 78, ,40 142, ,40 79, ,40 146, ,40 80, ,40 150,24

3 3 LUKIJALLE Tämä opas antaa lukijalle tärkeimmät perustiedot yrittäjien työttömyysturvajärjestelmästä ja Ammatin harjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa - AYTn toiminnasta. AYT aloitti toimintansa vuoden 1995 alusta. Nyt kuudentoista vuoden jälkeen jäsenmäärämme on n Vuonna 2010 maksoimme työttömyysetuuksia n. 5,1 milj. yhteensä 7 %:lle jäsenkunnasta. Yrittäjien keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2010 oli 3,8 %. AYT on edelleen käsittelyajoiltaan Suomen nopeimpia työttömyyskassoja. AYT on myös selkeästi Suomen vakavaraisin yrittäjäkassa. AYT on itsenäinen työttömyyskassa eikä ole sitoutunut mihinkään järjestöön. AYT on hyvässä tiedotus- ym. yhteistyössä kaikkien palkansaajajärjestöjen ja useiden muidenkin yhdistysten kanssa. AYTn perustehtävä on maksaa ansiopäivärahaa työttömiksi jääneille jäsenilleen. AYT on myös aktiivisesti vaikuttamassa työttömyysturvan jatkuvaan kehittämiseen. AYT tiedottaa eri tavoin yrittäjien työttömyysturvasta ja harjoittaa laajasti koulutustoimintaa. AYT on myös mukana sosiaalisessa mediassa. Työttömyysturvaa säätelevät työttömyysturvalaki, työttömyyskassalaki, eräät asetukset ja valvontaviranomaisten ohjeet. Tämä opas perustuu niihin säännöksiin, jotka ovat voimassa kirjoittamishetkellä. AYT päivittää opasta vuosittain, kun uusia säännöksiä tulee voimaan. Vuoden 2011 alusta ei työttömyysturvalainsäädäntöön tullut merkittävästi muutoksia. Tämän hetkisen tiedon mukaan käsittelyaikatakuusta aiotaan säätää vielä kevään 2011 kuluessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kassoille ja Kelalle tulee velvollisuus käsitellä päivärahahakemukset 30 päivän kuluessa niiden jättämisestä. Tämä ei aiheuta AYT-kassalle paineita, koska käsittelyaikamme ovat koko toimintaaikamme olleet 1-2 päivää. On vielä syytä painottaa sitä, että työvoimaviranomaisten ja AYT-kassan tekemät päätökset perustuvat aina lakeihin ja asetuksiin eivätkä tämän oppaan tekstiin. Tässä oppaassa on selvitetty erilaisten työttömyysturvakäsitteiden sisältöä, jotta kassatoiminnan säännöksiä olisi helpompi ymmärtää. Oppaassa ei luonnollisesti voida käsitellä kaikkia yksityiskohtia ja erillistapauksia. Toivomme, että oppaasta on hyötyä kaikille sen lukijoille. Helsingissä 15. helmikuuta 2011 Työttömyyskassojen käytännön toimintaa hoidetaan tiiviissä yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Tehtäväjako on määritelty lainsäädännössä. Antero Tala kassanjohtaja

4 4 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa on Suomessa toimivien yrittäjien palveluorganisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen työttömyysturvaa. AYT-kassan hallinto Kassan kokous AYT-kassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous, joka kutsutaan koolle sääntöjen mukaisesti kerran vuodessa. Kassan kokouksessa käsitellään vuosittain tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus. Kassan kokous valitsee myös hallituksen ja tilintarkastajat sekä määrää jäseniltä kannettavan jäsenmaksun perusteet. Kassan hallitus Kassan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä varahenkilöineen. Puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Jäsenistä on vuosittain erovuorossa neljä. Kassan hallitus on kokoontunut neljä kertaa vuodessa. Työvaliokunta Hallitus valitsee vuosittain työvaliokunnan hoitamaan käytännön asioita. Työvaliokunta kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Kassanjohtaja Sääntöjen mukaisesti kassanjohtaja toimii lain edellyttämänä vastuunalaisena toimihenkilönä. Kassanjohtaja valmistelee hallintoelinten kokouksissa käsiteltävät asiat ja panee toimeen tehdyt päätökset. Kassanjohtaja toimii myös koko henkilöstön esimiehenä ja edustaa kassaa ulospäin. Hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti. 4

5 5 Sisällysluettelo AYT:n jäsenmaksu ja päivärahan suuruus vuonna Lukijalle... 3 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa KUKA ON YRITTÄJÄ? AYT-KASSAN JÄSENYYS Kassaan liittyminen Jäsenmaksu Jäsenmaksun vähennyskelpoisuus Kassan työtulotason muuttaminen Jäsenmaksuvapautus Kassasta eroaminen tai erottaminen MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Yritystoiminnan kokonaan lopettaminen Yritystoiminnan keskeyttäminen Osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyys OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN Yrittäjäpäiväraha ja työssäoloehto Työssäoloehtohyvitys Jälkisuojaoikeus ja -päiväraha Jälkisuoja-aikana työttömäksi jääneen oikeus lisäpäiviin Poissa työmarkkinoilta Ei oikeutta ansiopäivärahaan PÄIVÄRAHAKAUDEN KESTO JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS Päivärahakauden kesto Yrittäjäpäiväraha Yrittäjäpäivärahan laskeminen Jälkisuojapäiväraha Päivärahan korotettu ansio-osa Muutosturvan ansio-osa TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Ylläpitokorvaus MYYNTIVOITON SELVITYS MITEN PÄIVÄRAHAA HAETAAN? Ilmoittaudu TE-toimistoon Ensimmäinen päivärahahakemus Jatkohakemukset Kokonaan työtön Palkkatyön vastaanottaminen työttömyysaikana (soviteltu päiväraha) Sosiaalietuudet ja päiväraha Sairastuminen työttömyysaikana päivän enimmäismäärän täyttyminen Kelan sairauspäivärahoissa AYT-KASSAN MAKSUKÄYTÄNTÖ Ensimmäinen hakemus Jatkohakemukset Etuuksien verotus Etuuksien takaisinperintä AYT-KASSAN PÄÄTÖKSISTÄ VALITTAMINEN TYÖTTÖMYYSTURVAN VÄÄRINKÄYTÖKSET TYÖTTÖMYYSELÄKE OSA-AIKAELÄKE TYÖNHAKU EU/ETA-MAASSA AYT-KASSAN JÄSENEN SIIRTYMINEN PALKKATYÖHÖN TYÖTTÖMYYDEN JÄLKEEN UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI...24 Yhteystiedot...29 Toimialaluettelo...30

6 6 1. KUKA ON YRITTÄJÄ? Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen Osaomistaja-yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso (myös avopuoliso) lapset (lastenlapset) omat vanhemmat (isovanhemmat) Kun perheyrityksessä työskentelevät lapset muuttavat pois vanhempiensa taloudesta tai kun aviopuolisot muuttavat erilleen tai eroavat, heitä ei enää katsota toistensa perheenjäseniksi. Tämä voi aiheuttaa muutoksen siihen, onko henkilö työttömyys turvassa yrittäjä vai palkansaaja. Johtavassa asemassa on toimitusjohtaja yhtiön hallituksen varsinainen jäsen tasaomisteisen yhtiön yhtiömies, jonka omistusosuus on yli 15 % Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan omistusosuuteen, jos väliyhtiön omistusosuus on vähintään 50 %. Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hänen perheensä omistaa vähintään yllä mainitun osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee yrittäjäksi. Kommandiittiyhtiössä työskentelevää äänetöntä yhtiö miestä ei pidetä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä, ellei vastuunalainen yhtiömies ole hänen perheenjäsenensä. AYT-kassaan voi liittyä yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään vuodessa. Jos eläkevakuutusta ei ole tai se on edellä mainittua pienempi, kassaan ei voi liittyä. Huom! Muutokset perhe- ja omistussuhteissa voivat vaikuttaa myös siihen, katsotaanko henkilö yrittä jäksi työttömyysturvassa. Jos henkilö työskentelee päätoimisessa työsuhteessa muualla kuin omassa tai perheen yrityksessä, hänet katsotaan yleensä sivutoimiseksi yrittä jäksi, jolloin hän ei voi liittyä AYT-kassaan.

7 7 2. AYT-KASSAN JÄSENYYS 2.1. Kassaan liittyminen AYT-kassaan liitytään aina kirjallisesti joko suojatulla sähköisellä lomakkeella osoitteessa ayt.fi tai esitteestä ja oppaasta löytyvällä liittymislomakkeella. Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin liittymislomake vastaanotetaan kassaan. Jäseneksi liittyvän tulee itse huolehtia eläkevakuutusehdon toteutumisesta. Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy ajalta, jolloin henkilö on samanaikaisesti AYTn jäsen ja hänen lakisääteisen eläkevakuutuksensa vahvistettu työtulo on työttömyysturvalain vaatimalla tasolla eli vähintään /vuosi (= 710 /kk) ja eläkevakuutusmaksut on maksettu Jäsenmaksu AYT-kassaan liittyessään jäsenen tulee valita se työtulotaso, josta haluaa itsensä kassassa vakuuttaa. Työtulon on oltava vähintään /vuosi ja se saa olla enintään jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon suuruinen. TyELvakuutetuilla yrittäjillä kassaan valittava työtulo voi olla enintään bruttovuosipalkan määrä. Valittu työtulo katsotaan jäsenen palkaksi, jonka mukaan hän maksaa jäsenmaksut ja jonka mukaan hänen päivärahansa määritellään. Työtulo ilmoitetaan aina koko vuoden tulona, vaikka jäsen liittyisikin kesken vuotta. Jäsenmaksun suuruus v on 2,7 % valitun työtulon ylittävästä osasta :oon saakka ja sen ylittävältä osalta 2 %. Jäsenmaksua peritään liittymiskuukaudesta lukien. Jäsenmaksutaulukko on oppaan alussa (sivu 2). Jäsenmaksut laskutetaan helmikuussa. Jäsenmaksun voi maksaa yhdessä, kahdessa tai neljässä erässä. Maksut erääntyvät helmikuun, huhtikuun, kesäkuun ja elokuun lopussa. Jos jäseneksi liittyy kesken vuotta, rytmitetään maksut em. aikatauluun. Kaikki vuoden jäsenmaksulaskut postitetaan samalla kertaa helmikuussa. Jos jäsen muuttaa kassaan valitsemaansa työtuloa, AYT toimittaa uudet laskut Jäsenmaksun vähennyskelpoisuus AYTn jäsenmaksu on henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan kassasta suoraan verottajalle. Kassa ei toimita jäsenilleen erillistä todistusta maksetuista jäsenmaksuista. Maksetun jäsenmaksun määrä on nähtävissä easiointi palvelussa, johon jäsen pääsee kirjautumaan osoitteessa ayt.fi. easioinnin käyttö edellyttää henkilökohtaisia verkkopankki-tunnuksia Kassan työtulotason muuttaminen Jäsen voi halutessaan muuttaa kassaan valitsemaansa työtuloa. AYT ei nosta jäsenen työtulo tasoa vuosittain esim. YEL-työtulon indeksikorotusta vastaavasti. Yrittäjäpäiväraha määritellään sen työtulotason perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä AYT-kassassa 18 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo. Tee jäsentietomuutos aina kirjallisesti kassaan. Ajantasaiset jäsentiedot helpottavat asiointia ja tehostavat neuvontaa. Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajalta, jona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 %:n korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään puolitoista vuotta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan päivärahan perusteeksi. Kaikki muutokset jäsenrekisteritietoihin on ilmoitettava AYT-kassaan kirjallisesti esim. sähköisellä lomakkeella osoitteessa ayt.fi Huom! Tietoturvan vuoksi muutoksia ei oteta vastaan puhelimitse.

8 Jäsenmaksuvapautus Ajalta, jota ei voida lukea yrittäjän työssäoloehtoon, AYTn jäsen voi saada vapautuksen jäsenmaksusta. Vapautukseen on oikeus esimerkiksi silloin, jos jäsen on TE-toimiston lausunnon mukaan työtön jäsen on pois työmarkkinoilta sairauden, äitiysloman, hoitovapaan, tai päätoimisen opiskelun vuoksi lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, TyEL, MYEL) on keskeytetty tai päätetty lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on laskettu alle ansioturvassa vaaditun vähimmäistason /vuosi Maksuvapautusta haetaan kuluvalle vuodelle kirjallisesti (esim. ayt.fi) Kassasta eroaminen tai erottaminen Jäsen voi halutessaan erota AYT-kassasta omalla kirjallisella ilmoituksellaan tai kassaa vaihtaessaan valtuuttaa uuden kassan toimittamaan eroilmoituksen puolestaan AYT-kassaan. Jos jäsenmaksua on erotessa maksamatta, AYT lähettää korjatun jäsenmaksulaskun. Jäsenyysajalta maksettuja jäsenmaksuja ei ole oikeutta saada takaisin. Kassasta toiseen siirryttäessä kannattaa varmistaa, että jäsenmaksu vanhassa kassassa on eropäivään asti kunnossa eikä kassajäsenyyksien väliin jää yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa. AYT-kassan sääntöjen mukaan jäsen voidaan erottaa, kun hänellä on jäsenmaksua maksamatta kahdelta kuukaudelta. Erottamisesta toimitetaan jäsenelle valituskelpoinen päätös. Kassasta erottaminen samoin kuin yli kuukauden vakuuttamaton aika aiheuttaa katkoksen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. 3. MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Yrittäjä on työtön, kun TE-toimisto on todennut, että hän on kokonaan lopettanut yritystoiminnan tai keskeyttänyt yritystoiminnan vähintään neljän kuukauden ajaksi Yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen lomautuksen ajalta. Jos yrityksessä työskentelee vain yrittäjän perheen jäseniä, voi päivärahaa saada myös sellainen alle 15 % yrityksestä omistava henkilö, jonka työ on loppunut yritystoiminnan pysyväisluonteisen heikkenemisen johdosta ja yritystoiminnasta saatava tulo henkilöä kohti ei ylitä tiettyä raja-arvoa (710 /kk v. 2011). Yrittäjän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi kotipaikkakuntansa TE-toimistoon. Työvoimaviranomainen tutkii yrittäjän tilanteen ja antaa suoraan AYT-kassalle lausunnon siitä, katsotaanko yrittäjä työttömäksi vai ei. Lausunto on kassaa sitova Yritystoiminnan kokonaan lopettaminen Työvoimaviranomaiset voivat katsoa yritystoiminnan kokonaan loppuneeksi, kun: yritys on asetettu konkurssiin yrittäjä on myynyt yrityksensä tai omistamansa osan siitä osakeyhtiö on asetettu selvitystilaan muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta ja muista yritystoiminnan vakuutuksista, tehnyt lopettamisilmoitukset verottajalle ja kaupparekisteriin sekä luopunut yrityksen toimitiloista yrittäjän alentuneen työkyvyn perusteella tai muutoin on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa Kun yritys on lopetettu tai myyty, tehdään selvitys mahdollisesta myyntivoitosta (ks. kohta 7.). Yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuudesta tulee pääsääntöisesti luopua ja sen arvosta on tehtävä

9 9 selvitys kassalle. Myös omaan käyttöön jätetyn omaisuuden käypä arvo tulee selvittää kassalle. Selvitys on tehtävä, vaikka mitään myyntivoittoa ei muodostuisikaan, koska selvityksen tekeminen on edellytys työttömäksi katsomiselle. Selvitys on tehtävä, vaikka yritystoimintaa olisi harjoitettu alle 18 kk. Selvitystä varten tarvittava lomake on tämän oppaan liitteenä Yritystoiminnan keskeyttäminen Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös, jos yrityksen toiminta keskeytyy todisteellisesti yli neljäksi kuukaudeksi. Oikeus päivärahaan syntyy tämän 4 kk:n odotusajan jälkeen. Keskeyttämisedellytykset tulee selvittää kotipaikkakunnan TE-toimiston kanssa. Kun toiminta keskeytyy, vaihto- ja käyttöomaisuudesta ei tarvitse luopua eikä sen arvosta tarvitse tehdä selvitystä päivärahan maksajalle. Useissa tapauksissa yritys voi myös jäädä kaupparekisteriin. Neljän kuukauden keskeytysajan täytyttyä yrittäjän tulee pyytää TE-toimistoa antamaan asiasta lausunto AYT-kassalle Osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyys Osaomistaja, joka ei ole muiden omistajien perheen jäsen, katsotaan työttömäksi työsuhteen päättyessä. Yleensä edellytetään, että hän myös luopuu omistuksestaan yritykseen. Jos perheenjäsenyrittäjältä, joka itse omistaa alle 15 % yrityksestä, loppuvat työt sen vuoksi, että yritys luopuu jostakin toimialastaan tai ulkoistaa jonkin toimintonsa, voidaan kyseinen perheenjäsenyrittäjä katsoa työttömäksi, vaikka yritys muutoin jatkaakin toimintaansa. Kannattaa ehdottomasti aina tarkistaa oman kotikunnan TE-toimistosta, mitä perheenjäsenyrittäjältä edellytetään näytöksi työttömyydestä. Tietoja saa myös valtakunnallisesta Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta Neljän kuukauden odotusaikaa ei vaadita, jos henkilön työkyvyn on katsottava olennaisesti alentuneen henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä (työskentelee pääsääntöisesti yhdelle toimeksiantajalle) yritystoimintaa luonnonolosuhteista johtuen on pidettävä kausiluontoisena (esim. kalastus) henkilön päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista (työskentelee enintään kuusi kuukautta perheen yrityksessä, mutta itsellä ei omistusta eikä johtavaa asemaa) perheenjäsenyrittäjä jää vaille työtä hänet työllistäneen tuotantosuunnan lopettamisen johdosta Työvoimaviranomainen päättää, milloin odotusaikaa ei tarvita.

10 10 4. OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN 4.1. Yrittäjäpäiväraha ja työssäoloehto Yrittäjäpäivärahaan on oikeus työttömällä henkilöllä (ks. kohta 3), joka täyttää yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on ollut vähintään 18 kuukautta AYT-kassan jäsen ja toiminut saman ajan päätoimisena yrittäjänä siten, että yrittäjyys on laajuudeltaan olennaista Laajuudeltaan olennaista yritystoimintaa on aika, jolloin yrittäjän eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan (= /vuosi) suuruinen. Eläkevakuutustulolla tarkoitetaan yrittäjän YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettua työtuloa sekä osaomistajan tai perheenjäsenen TyEL-palkkaa. Tuloon ei lasketa mukaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu, jotta aika lasketaan mukaan yrittäjän työssäoloehtoon. Työssäoloehto AYTssa voi kertyä vähintään 4 kuukauden jaksoissa työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden aikana. Aikaa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella äitiysloman, hoitovapaan, sairasloman, asepalveluksen, opiskelun tai osaaikaeläkkeen vuoksi. Sairaus-, osasairaus- tai äitiyspäiväraha-aika ei kartuta työssäoloehtoa. Työssäoloehto ei myöskään kartu ajalta, jolta henkilö saa työmarkkinatukea, työttömyyspäivärahaa tms Työssäoloehtohyvitys Jos yrittäjäksi ryhtyvä on jonkin palkansaajakassan jäsen ja siirtyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaaja kassasta eroamisesta, hän voi saada enintään kuusi (6) kk hyvitystä yrittäjän työssäoloehtoon. Entisellä palkansaajakassan jäsenellä voi siis olla oikeus yrittäjäpäivärahaan jo 12 kuukauden AYT-kassan jäsenyyden jälkeen. Hyvityksen saaminen edellyttää, että AYT-kassaan siirtyvälle henkilölle on kertynyt työssäoloehdon täyttävää työtä palkansaajakassan jäsenenä. Jos työssäoloehdon täyttävää työtä on kertynyt esim. vain kolme kuukautta, työssäoloehtohyvitys yrittäjäkassaan siirryttäessä on kolme kuukautta Jälkisuojaoikeus ja -päiväraha Kun palkansaajakassan työssäoloehdon täyttävä henkilö ryhtyy yrittäjäksi, hänelle syntyy jälkisuojaoikeus, joka kestää yrittäjän työssäoloehdon täyttymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen päivärahansa lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Jälkisuojapäivärahaa voi saada mahdollisesti aiemmin maksettujen palkansaajapäivärahojen kanssa yhteenlaskettuna enintään 500 päivää (ks. myös kohta 5.3.). Jos alkava yrittäjä jää jäseneksi palkansaajakassaan, hänen on erottava sieltä jälkisuoja-ajan umpeuduttua. Yrittäjäkassassa jälkisuojan toteutumisen edellytyksenä on se, että palkansaajakassan jäsenmaksu on hoidettu yrittäjäkassaan liittymiseen saakka. Suosittelemme, että uusi yrittäjä liittyy AYT-kassaan heti yritystoiminnan käynnistyessä (kuukauden kuluessa). Tällöin yrittäjän työssäoloehto täyttyy jälkisuoja-aikana eikä työttömyysturvaan tule katkosta. Jälkisuoja-aikana voi uudelleen palkkatyöhön siirtyvä yrittäjä myös palata takaisin palkansaajakassan jäseneksi jatkuvan päivärahaoikeutensa säilyttäen. Jos yrittäjäksi ryhtynyt on saanut päivärahaa palkan saajakassasta 500 päivää, ei hänellä ole jälkisuojan perusteella päivärahaoikeutta. Oikeus päivärahaan syntyy yrittäjän työssäoloehdon täyttyessä. Palkansaajan jälkisuoja alkaa yritystoiminnan aloittamis hetkestä. Pääsääntöinen lähtökohta on se, että yritystoiminnan katsotaan alkavan tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan alkaessa. TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrittäjyys alkaa ko. työsuhteen syntyessä. (ks. kohta 1 Kuka on yrittäjä?)

11 11 Yrittäjyys alkaa Jää palkansaajakassaan Jälkisuoja 18 kk Oikeus palkansaajan päivärahaan Erottava ps-kassasta Palkansaaja (PS-kassan jäsen) Liittyy AYT-kassaan heti Jälkisuoja 12 kk Oikeus palkansaajan päivärahaan Oikeus yrittäjän päivärahaan Yrittäjän työssäoloehto täyttyy (18-6=12 kk) Liittyy AYT-kassaan x kk:n kuluttua (x>1) x kk Jälkisuoja = 18-x kk Oikeus palkansaajan päivärahaan YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN x kk Oikeus yrittäjän päivärahaan Yrittäjän työssäoloehto täyttyy (18 kk) Jälkisuoja-aikana työttömäksi jääneen oikeus lisäpäiviin Jälkisuoja-aikana työttömäksi jäänyt yrittäjä katsotaan palkansaajaksi. Tällöin hänellä on myös oikeus palkansaajan lisäpäiviin, jotka voidaan siten maksaa myös AYT-kassasta. Vuosina syntyneelle päivärahan saajalle, joka on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäismäärän täyttymistä ja on tuolloin ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneelle päivärahan saajalle, joka on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäismäärän täyttymistä ja on tuolloin ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Nämä palkansaajien lisäpäiväsäännökset koskevat yrittäjistä vain jälkisuoja-aikana työttömäksi jääneitä Poissa työmarkkinoilta Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos hän on työllistynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa yritystoiminnassa tai palkkatyössä taikka ollut työnhakijana työvoimatoimistossa. Hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaoloon on esim. sairaus, äitiysloma tai opiskelu. Jos yrittäjä on ilman hyväksyttävää syytä ollut pois työmarkkinoilta yli 6 kk, hän menettää ansiopäivärahaoikeutensa. Jos yrittäjä on välittömästi TE-toimistoon ilmoittautumista edeltäneen kuuden kuukauden aikana ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa, eikä poissaoloon ole hyväksyttävää syytä, hänelle tulee TE-toimiston määräämänä kahden kuukauden maksukarenssi Ei oikeutta ansiopäivärahaan Jos ansiopäivärahan saannin edellytykset eivät täyty, työttömällä yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Nämä etuudet ovat saman suuruisia (25,74 /pvä v. 2011) ja niiden hakemisesta voi tiedustella Kelan toimipisteistä.

12 12 5. PÄIVÄRAHAKAUDEN KESTO JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS 5.1. Päivärahakauden kesto Yrittäjällä on oikeus saada seitsemän arkipäivän omavastuuajan jälkeen ansiopäivärahaa enintään 500 päivää. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jälkisuojan aikana (ks. myös kohdat 4.3. ja 5.3.) työttömäksi jääneellä aikaisemmat työttömyyspäivät lasketaan mukaan 500 päivän kertymään. Omavastuuaikaa ei tällöin tarvitse täyttää uudelleen. Yrittäjällä ei ole oikeutta 500 päivän jälkeen ns. lisäpäiviin. Kun 500 päivän enimmäismäärä täyttyy ja työttömyys jatkuu, voi hakea peruspäivärahan suuruista (25,74 /pv) työmarkkinatukea Kelan kautta. Työttömyyskassojen jäsenyyden yläikäraja on 68 vuotta. Yrittäjäkassan jäsen voi kuitenkin 65 vuotta täytettyään saada päivärahaa vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Kassan jäsenyydestä ei siten ole yleensä hyötyä yrittäjälle, joka on täyttänyt 65 vuotta. Yrittäjän oikeutta työttömyyseläkkeeseen selvitetään kohdassa Yrittäjäpäiväraha Yrittäjän päiväraha määritellään hänen kassaan valitsemansa työtulon ja eläkevakuutuksen tason perusteella. Mukaan määrittelyyn otetaan ne kuukaudet, joina yrittäjän vahvistettu eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (8.520 /vuosi). Päivärahan perusteeksi valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistettu työtulo ja sen on oltava vähintään /vuosi. maksetaan AYT-kassaan ilmoitetun työtulon perusteella. Jos eläkevakuutustulo ja/tai AYT-kassaan ilmoitettu tulo ovat vaihdelleet, päivärahaa maksetaan työttömyyttä edeltäneen 18 kk:n työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. 18 kuukauden aikana ennen työttömäksi jäämistä AYT-kassan työtuloa voi korottaa enintään 20 %, jotta koko korotus tulisi mukaan päivärahan laskentaan Yrittäjäpäivärahan laskeminen Eläkevakuutustulo ja AYT-kassan työtulo ilmoitetaan vuosityötulona. Päivärahaa laskettaessa vuosityötulo jaetaan 12 kuukaudella kuukausituloksi. Kuukausitulosta saadaan päiväpalkka jakamalla se 21,5 työpäivällä. Ansiosidonnainen päiväraha koostuu perusosasta ansio-osasta mahdollisesta lapsikorotuksesta mahdollisesta korotusosasta (ks. kohta 5.4.) Perusosan suuruus v on 25,74 /päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo ylittää 2.702,70 (= ,40 /vuosi), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2011 ovat: 1 lapsi 4,88 /päivä 2 lasta 7,16 /päivä 3 tai useampia lapsia 9,23 /päivä Maksettava päiväraha lapsikorotuksineen saa kuitenkin olla enintään 90 % päiväpalkasta. Jos AYT-kassaan ilmoitettu työtulo on suurempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan eläkevakuutustulon perusteella. Jos taas AYT-kassaan ilmoitettu työtulo on pienempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa

13 Jälkisuojapäiväraha AYT-kassa voi maksaa päivärahaa myös yrittämistä edeltäneen ajan palkkatulojen perusteella. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi (ks. myös kohta 4.3.). Jos jäsen on saanut välittömästi ennen yrittäjyyden aloittamista päivärahaa palkansaajakassasta, AYT-kassa maksaa jälkisuoja-aikana työttömäksi jäävälle jäsenelle entisen suuruista päivärahaa. Vanhat korvauspäivät lasketaan mukaan ja päivärahaa maksetaan kunnes 500 päivää täyttyy. Muussa tapauksessa maksettavan jälkisuojapäivärahan suuruus määräytyy 34 viikon mittaisen yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Päivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 päivää. Jälkisuojan perusteella maksettava ansiopäiväraha lasketaan palkkatulon perusteella. Päivärahan perusteena olevaan palkkaan tehdään kuitenkin työeläkemaksusta johtuva vähennys Päivärahan korotettu ansio-osa Yrittäjän oikeus korotettuun ansio-osaan Yrittäjäpäivärahaa saavalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan vain työllistymistä edistävän palvelun aikana. Henkilö osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa palvelun ajalta, kuitenkin enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. Jos henkilö osallistuu kahteen palveluun, joiden välinen aika on enintään 7 kalenteripäivää, voidaan korotettua ansiopäivärahaa maksaa myös tältä palvelujen väliseltä ajalta. Palkansaajan jälkisuojan perusteella päivärahaa saava henkilö katsotaan palkansaajaksi ja hänellä on oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävien palvelujen lisäksi myös seuraavissa tilanteissa: 1) Työnhakija on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen päivärahaoikeuden alkamista. Tällöin ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan. Jos ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa hakevalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan alla olevan kohdan perusteella, ei hänellä ole oikeutta tämän kohdan mukaiseen korotettuun ansioosaan. 2) Työsuhde päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai henkilö itse irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää. Lisäksi hakijalla on ennen työn menettämistä työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta ja hän on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Tällöin korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 100 päivän ajan. Korotetun ansio-osan suuruus Korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2 702,70 euroa, ansio-osa on tämän tulon ylittävältä osalta 35 prosenttia. Korotettuna maksettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan päiväpalkan suuruinen. Laske korotetun ansio-osan suuruus nettisivuillamme

14 Muutosturvan ansio-osa Oikeus muutosturvan ansio-osaan Vain palkansaajan jälkisuojapäivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus muutosturvan ansio-osaan. Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa suunnitelmaan merkityn, työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Muutosturvan maksamisen edellytykset ovat: 1. henkilö kuuluu työvoimapalvelusta annetun lain mukaisen muutosturvan piiriin, 2. henkilöllä on voimassa työllistymissuunnitelma tai työllistymissuunnitelmaa korvaava suunnitelma ja 3. henkilöllä on oikeus työttömyyspäivärahaan palkansaajan työssäoloehdon perusteella Muutosturvan piiriin kuulumisen tutkii TE-toimisto (kohta 1.). Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2.702,70 euroa, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 37,5 %. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. 6. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT TE-toimisto voi ohjata työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttö myysetuutta. Päivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävän palvelun aikana (ks. kohta 5.4). Työllistymistä edistäviä palveluja ovat: työvoimapoliittinen aikuiskoulutus omaehtoinen opiskelu työkokeilu työpaikalla työelämävalmennus työharjoittelu työ- ja koulutuskokeilu kuntouttava työtoiminta Etuutta voidaan maksaa vain siltä ajalta, kun henkilö on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Myös omavastuuaika kuluu työllistymistä edistävien palvelujen aikana, eli etuutta maksetaan myös omavastuuajalta. Omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukauden ajalta opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Työttömyyspäivärahan maksamisen enimmäisaika kuluu eli 500 päivän laskuri karttuu myös työllistymistä edistävien palvelujen aikana. Poissaolot Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuutta maksetaan kaikilta koulutuspäiviltä. Muissa työllistymistä edistävissä palveluissa etuuteen ei ole oikeutta koulutusajan poissaolopäiviltä, ellei poissaolo johdu: työkyvyttömyydestä kerralla enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä AYT-kassa tarvitsee koulutuksesta poissaolosta aina TE-toimiston lausunnon. Lausunnosta käy ilmi, onko poissaololle ollut hyväksyttävä syy. Ilman hyväksyttävää syytä poissaolopäiviltä ei makseta etuutta lainkaan. Poissaolopäivistä onkin syytä ilmoittaa TE-toimistoon viipymättä, jotta etuusmaksatukseen ei tule katkosta. Päätoiminen yrittäjä TE-toimiston osoittamaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta, vaikka hänet katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi tai vaikka hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhan alainen. Päätoimisille yrittäjille maksetaan ansiopäivärahan perusosaa, mutta ei ansio-osaa. Päätoimisen yrittäjän tulot vaikuttavat vähentävästi maksettavaan etuuteen.

15 Ylläpitokorvaus Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voi olla oikeus työttömyysetuuden lisäksi myös ylläpitokorvaukseen. Ylläpitokorvausta maksetaan TEtoimiston kanssa sovittujen toimenpiteiden ajalta. Ylläpitokorvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Ylläpitokorvauksen suuruus on 9 euroa päivältä ja korotettu ylläpitokorvaus 18 euroa päivältä. Korotettuna ylläpitokorvaus maksetaan silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Korotettuun ylläpitoon on oikeus myös, kun henkilö osallistuu työssäkäyntialueellaan kotikunnan ulkopuolella järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta majoituskustannuksia ja hän esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista. Ylläpitokorvaus on verotonta tuloa. Ylläpitokorvausta maksetaan palveluissa todellisilta osallistumispäiviltä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa ylläpitokorvausta maksetaan kuitenkin myös poissaolopäiviltä, mutta ei loma-ajoilta. Ylläpitokorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työvoimaviranomaisen järjestämään tai hankkimaan ryhmäpalveluna toteutettavaan työnhakuvalmennukseen. Tämä työnhakuvalmennus kestää vähintään 5 ja enintään 20 päivää. Ryhmäpalveluna toteutettava työnhakuvalmennus ei kuulu työllistymistä edistäviin palveluihin, joten tältä työnhakuvalmennusajalta ei ole oikeutta korotettuun ansio-osaan. 7. MYYNTIVOITON SELVITYS Lain mukaan yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä saatu mahdollinen myyntivoitto siirtää päivärahan maksun alkamista enintään 24 kk. Selvitys mahdollisesta myyntivoitosta on tehtävä aina päivärahaa haettaessa, vaikka yritystä ei olisi myytykään, koska myyntivoitoksi katsotaan esim. omaan käyttöön jätetyn käyttöomaisuuden arvo. Myyntivoitolla tarkoitetaan yrityksen tai sen osan myynnistä saatua voittoa yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuuden arvoa hankintamenoilla vähennettynä toiminnan lopettamishetkellä Myyntivoittoa ei oteta huomioon, jos yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma veloilla vähennettynä on alle euroa Vaikka myyntivoittoa ei oteta huomioon konkurssitai keskeytystilanteessa, on selvitys tehtävä, koska se on työttömäksi katsomisen edellytys. Myyntivoittoa laskettaessa vähennyksenä huomioidaan hankintameno 50 % myyntihinnasta tai käyttö- ja vaihto-omaisuuden arvosta Jos poistamaton osa hankintamenosta on yli 50 %, käytetään sitä. yrityksen velat myynnistä aiheutuneet kulut Myyntivoiton selvittämistä varten on oma lomakkeensa, joka on liitteenä tässä oppaassa. Lomakkeessa on myös tarkemmat ohjeet selvityksen tekemisestä. Selvityslomakkeen mukana tulee toimittaa AYT-kassaan yrityksen viimeisen täyden tilikauden ja lopettamishetken tasetiedot (jos tasetta ei ole toimitetaan omaisuusluettelo) jäljennös kauppakirjasta, jos yritys tai sen osa on myyty Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän päivärahan perusteena olevan työtulon mukaan. Esimerkki: Jos päivärahan perusteena käytettävä vuosityötulo on (=1.500 /kk) ja puhdasta myyntivoittoa syntyy 3.000, päivärahan maksun aloittaminen siirtyy kahdella kuukaudella.

16 16 8. MITEN PÄIVÄRAHAA HAETAAN? 8.1. Ilmoittaudu TE-toimistoon TE-toimistot Työttömyyspäivärahaa voi saada, kun yrittäjä on lopettanut tai keskeyttänyt yritystoimintansa (ks. kohdat 3.1. ja 3.2.) yrittäjä on ilmoittautunut työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi ja työvoimaviranomainen on todennut yrittäjän työttömäksi ja antanut siitä kassaa sitovan lausunnon Muista kertoa TE-toimistoon ilmoittautuessasi, että olet AYT-kassan jäsen. Näin varmistat sen, että työvoimapoliittinen lausunto lähetetään oikeaan kassaan. Alla on luettelo asiakirjoista, joilla yritystoiminnan päättymisen voi osoittaa työvoimaviranomaiselle. Lista on ohjeellinen. todistus eläkevakuutuksen lopettamisesta todistus konkurssiin tai selvitystilaan asettamisesta sopimus yhtiön purkamisesta kauppakirja, jos yritys tai osa siitä on myyty todistus yrityksen poistamisesta kaupparekisteristä - pyydä todistus poistoilmoituksen jättöpäivästä todistus ennakonperintä- ja alv-rekisteristä poistamisesta todistus yrityksen vuokrasopimuksen tai muiden sopimusten päättymisestä selvitys yritystoiminnan taloudellisesta tilanteesta lopettamishetkellä (myyntivoittoselvitys) Tarkista aina etukäteen omasta TE-toimistostasi, mitä selvityksiä tarvitaan Ensimmäinen päivärahahakemus Hakemuslomakkeita saa internetistä tyj.fi, TEtoimistoista ja AYT-kassasta. Päivärahaa haetaan kassasta aina takautuvasti. Etukäteen haettua aikaa ei voida maksaa. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa kassalle, kun olet ollut työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa. Hakemus tulee toimittaa kuitenkin kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Työttömyysturvan valtakunnallinen puhelinneuvonta: Jos olet kuulunut palkansaajakassaan välittömästi ennen yrittäjäksi ryhtymistä, tulee hakemukseen merkitä myös tämän entisen kassan nimi. Ensimmäisen hakemuksen liitteet TE-toimisto ei lähetä heille toimitettuja asiakirjoja kassaan. Ensimmäiseen hakemukseen on liitettävä: todistus eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon tasosta Pyydä todistus omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi. Todistuksessa tulee olla eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistettu työtulo AYTkassan jäsenyysajalta vuosittain eriteltynä. Todistuksesta tulee ilmetä myös, mihin saakka eläkevakuutusmaksut on maksettu. myyntivoittoselvitys liitteineen (ks. kohta 7.) Työttömäksi jääneen tulee aina tehdä selvitys yritystoiminnan taloudellisesta tilanteesta lopettamishetkellä (ns. myyntivoittoselvitys). Selvitys on tehtävä, vaikka mitään myyntivoittoa ei syntyisikään, koska selvityksen tekeminen on edellytys työttömäksi katsomiselle. Selvityslomake on tämän oppaan liitteenä. Selvityslomakkeeseen tulee aina liittää sekä viimeisen täyden tilikauden (että lopettamishetken) tasetiedot. Muut tarvittavat liitteet ilmenevät selvityslomakkeesta. palkkatodistus Jos henkilö ei ole saanut päivärahaa palkansaajakassasta välittömästi ennen työttömyyttä ja hakee päivärahaa jälkisuojan perusteella, tulee kassalle toimittaa palkkatodistus. Palkkatodistuksesta tulee käydä ilmi ennakonpidätyksen alaiset ansiot vähintään 34 kalenteriviikolta välittömästi ennen yritystoimintaa. Todistuksessa on eriteltävä lomarahat ja lomakorvaukset sekä mahdolliset palkattomat poissaolot. Palkkatodistuslomake on internetissä osoitteessa tyj.fi (kohta lomakkeet).

17 17 verokortti AYT-kassa saa yleensä veroprosentin suoraan verottajalta. Jos haluaa muutoksen pidätysprosenttiinsa, on kassalle toimitettava alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten. Lisätietoja verotuksesta kohdassa 9.3. selvitys muista sosiaalietuuksista Hakemukseen tulee liittää todistus mahdollisesta sosiaalietuudesta esimerkiksi eläkkeestä, kotihoidontuesta tai vastaavasta. Myös puolison saama kotihoidontuki tulee ilmoittaa. Etuuksien vaikutuksen voi tarkistaa kohdasta 8.4. Muista tarkistaa, että olet täyttänyt koko lomakkeen olet tehnyt merkintöjä jokaisen työttömyyspäivän kohdalle olet antanut puhelinnumeron, josta sinut on helppo tavoittaa hakemuksen mukana on kaikki tarvittavat liitteet olet allekirjoittanut hakulomakkeen 8.3. Jatkohakemukset Kun saat maksuilmoituksen ensimmäisistä päivärahoista, on ilmoituksessa mukana jatkohakemuslomake. Se täytetään aina takautuvasti vähintään 4 viikolta ja toimitetaan AYT-kassaan. Jatkolomake täytetään ja allekirjoitetaan samalla tavoin kuin ensimmäinen hakemuslomakekin. Säilytä maksuilmoitus aina itselläsi, voit tarvita sitä asioidessasi viranomaisten kanssa. Jatkohakemuksen voi tehdä myös internetissä AYT-kassalla on käytössä verkkopankkitunnisteiden kautta tapahtuva asiointipalvelu (easiointi). Tätä järjestelmää voi käyttää AYT-kassan jäsen, jolla on jonkin tunnistepalvelua tarjoavan verkkopankin henkilökohtainen (ei esim. puolison tai yrityksen) käyttäjätunnus ja salasanat. easiointi-palvelun käyttö on jäsenelle ilmaista. easiointi-palveluun pääsee AYT-kassan internetsivuilta ayt.fi. Sähköisten hakemusten liitteet (palkkatodistukset tms.) tulee toimittaa kassaan postitse tai faksilla Kokonaan työtön Jos olet kokonaan työtön, hae päivärahaa aina vähintään neljältä kokonaiselta kalenteriviikolta Palkkatyön vastaanottaminen työttömyysaikana (soviteltu päiväraha) Työttömyyden aikana on mahdollista tehdä työtä siten, että AYT-kassa maksaa samanaikaisesti soviteltua päivärahaa. Soviteltuun päivärahaan on oikeus, jos vastaanottaa osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Soviteltua päivärahaa maksetaan myös, jos henkilöllä on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyysaikana, vaikka jäsen olisikin palkkatyössä. Soviteltua päivärahaa saadakseen on oltava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana. Ilmoita aina vastaanottamistasi töistä myös TE-toimistoon. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Kokoaikatyössä työaika ylittää 75 prosenttia alalla toimivan kokoaikatyöntekijän työajasta. Yritystoiminta voi olla sovittelun piirissä silloin, kun se on niin pienimuotoista, ettei se ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Työvoimaviranomainen ratkaisee, onko yrittäjyys sivutoimista vai päätoimista. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Omana työnä pidetään ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota varten henkilö ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL -vakuutusta (esim. pienimuotoiset käännöstyöt). Omasta työstä on tehtävä selvitys TE-toimistoon, joka antaa asiasta AYT:lle lausunnon. Jos vastaanottamasi kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, työssäoloajalta ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Sovittelujakso Soviteltua työttömyyspäivärahaa haetaan joko kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksoissa. Se, kumpaa sovittelujaksoa käytetään, riippuu palkanmaksujaksoista. Esim. jos palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai kahden viikon välein, haku-, maksu- ja sovittelujakso on neljän viikon mittainen. Jos taas palkka maksetaan kerran kuussa, sovittelujaksona käytetään kuukautta.

18 18 Normaalia sovitteluaikaa lyhyempää sovittelujaksoa eli erityistä sovittelujaksoa käytetään, jos sovitteluaikaan sisältyy ajanjaksoja, joilta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Tällaisia aikoja ovat esimerkiksi omavastuuaika ja karenssiaika. Kassa voi käyttää erityistä sovittelujaksoa työn alkaessa myös siinä tarkoituksessa, että sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin palkanmaksujaksoja esim. osa-aikatyön alkaessa. Erityinen sovittelujakso on lyhyempi kuin neljä viikkoa tai kuukausi. Erityistä sovittelujaksoa käytettäessä sovittelujaksolla saatu työtulo muunnetaan laskennallisesti kuukausituloksi. Työaikatarkastelu Työnhakijalla ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan, jos hänen työaikansa sovittelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos henkilöllä on useampia sovittelun piirissä olevia työsuhteita, työsuhteiden työaika lasketaan yhteen. Toimita kassalle aina kopio työsopimuksesta. Työsopimuksesta käy ilmi sovittu työtuntimäärä ja useimmiten myös kokoaikaisen työntekijän työaika. Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka. Jos sovittelujaksona käytetään ns. erityistä sovittelujaksoa, sovittelujakson palkkatulo muutetaan laskennallisesti kuukausituloksi. Laskennallinen työtulo saadaan jakamalla ansaittu palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä päivillä ja kertomalla saatu päiväpalkka luvulla 21,5. Huomioon otettava palkkatulo määrätään aina palkkatodistuksen perusteella. Palkkatodistuksen on aina vastattava sovittelujaksoa. Esim. jos osa marraskuun palkasta maksetaan vasta joulukuussa, marraskuun sovittelussa on kuitenkin huomioitava myös joulukuussa maksuun tuleva marraskuun palkan osuus. Tällöin päivärahan maksun nopeuttamiseksi kannattaa pyytää työnantajalta erillinen todistus myöhemmin maksettavista marraskuun töitä koskevista palkoista. Jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että palkka maksetaan vasta kahden kuukauden kuluttua työn tekemisestä, toimita kassalle tällöin työnantajaltasi todistus, josta käy ilmi myöhemmin maksettavan palkan määrä. Tällöin kassa pystyy käsittelemään hakemuksesi ja maksamaan sinulle soviteltua päivärahaa, vaikka et ole vielä saanut maksua työstäsi. Tarkista, että hakemuksessa ilmoitetut työtunnit vastaavat työnanta jan palkkatodistusta. Palkkatodistuksesta on käytävä ilmi seuraavat seikat: ajanjakso, jolle palkka kohdistuu ennakonpidätyksen alainen ansio mahdolliset lomakorvaukset ja/tai lomarahat työnantajan yhteystiedot: työantajan nimi ja puhelinnumero Palkkatodistuskaavakkeita saa työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta tyj.fi. Hakemuksen täyttäminen Soviteltua päivärahaa haetaan aina takautuvasti. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa palkkatodistus vastaavalta ajalta. Hakemuksiin merkitään todelliset tehdyt työtunnit. Jos sinulla on kaksi osa-aikatyötä, toimita kummastakin työstä palkkatodistukset kassalle sovittelujaksoittain. Merkitse työssäolopäiväsi ja tuntisi hakemukseen niin, että kummankin työn tunnit käyvät ilmi erikseen (esim. työ A ja työ B). Molemmista työsopimuksista tulee myös toimittaa jäljennös kassaan työsuhteen alkaessa. Päivärahaa on haettava edellisen maksujakson päättymisestä lähtien, jos uutta päivärahaa haetaan kuukauden sisällä edellisen maksujakson päättymisestä. Näin on meneteltävä, vaikka esim. lyhyen työsuhteen johdosta työnhaku ei olisi ollut voimassa. Sovitellun päivärahan suuruus Sovitellun työttömyyspäivärahan määrä lasketaan siten, että 50 prosenttia sovittelujakson aikana saaduista tuloista vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Esimerkki sovitellun päivärahan laskemisesta: Täysi työttömyyspäiväraha 40 /pv, saatu palkka 400. Soviteltu päiväraha lasketaan seuraavasti: 0,50 x 400 = 200 (puolet sovittelujakson tuloista) Lasketaan vähentävä vaikutus/pv 200 : 21,5 = 9,30 Sovittelujaksolta maksetaan päivärahaa 40-9,30 = 30,70 /pv.

19 19 Sovitellun päivärahan määrä lapsikorotuksineen ja saatu palkka voivat sovittelujakson aikana olla enintään 90 % ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta (90 %:n sääntö). Esimerkki 90 %:n säännöstä Päivärahan perusteena oleva työtulo on 1500 /kk eli 69,77 /pv. Täysi työttömyyspäiväraha on tällöin 45,55 /pv. Jos työttömänä tehdystä osa-aikatyöstä saatu palkka on ,50 x 1000 = 500 (puolet sovittelujakson tuloista) Lasketaan vähentävä vaikutus / pv 500 : 21,5 = 23,26 /pv Sovittelujaksolta maksettaisiin päivärahaa 45,55-23,26 = 22,29 /pv, mutta soviteltu päiväraha ja työtulo voivat yhteensä olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta: 0,9 x 69,77 = 62,79 /pv. Saatu palkka muutetaan päiväkohtaiseksi ja saadaan päiväpalkaksi 46,51 /pv (1000 : 21,5 = 46,51 ). Hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa 62,79-46,51 = 16,28 /pv. Jos henkilölle työttömyysetuutena kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin 50 % peruspäivärahasta (12,87 vuonna 2011), ei etuutta makseta. Soviteltua päivärahaa maksetaan maksujakson kaikilta päiviltä, myös työssäolopäiviltä. Sovitellun päivärahan suuruuden voit käydä laskemassa AYTn internetsivuilla ayt.fi. Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyösuhteen ajalta ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Ilmoita saamastasi työstä TE-toimistoon. Toimita kassalle työsuhteesi päätyttyä palkkatodistus, josta käy ilmi ennakonpidätyksenalainen tulo koko työsuhteen ajalta sekä maksetut lomarahat ja lomakorvauksen määrä. Jos yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä on maksettu lomakorvausta, oikeus päivärahaan alkaa uudelleen vasta, kun lomakorvaus on jaksotettu. Jaksottaminen tapahtuu siten, että lomakorvaus jaetaan ko. työsuhteesta saadulla päiväpalkalla. Sovitellun päivärahan vaikutus 500 päivän kertymään 500 päivän enimmäisaikaa laskettaessa sovitellut työttömyyspäivät otetaan huomioon muunnettuna täysiksi työttömyyspäiviksi. Esimerkki päivien kertymisestä Täysi työttömyyspäiväraha 40 /pv. Sovitellun työttömyyspäivärahan suuruus 25 /pv. Maksettavia päiviä hakujakson aikana 21 pv eli sovittelujaksolta maksettu 21 x 25 = 525 Maksettava summa jaetaan täydellä työttömyyspäivärahalla 525 : 40 = 13, päivän laskuriin kertyy siis 21 päivän maksujaksolta 13 päivää Sosiaalietuudet ja päiväraha AYT-kassalle on ilmoitettava kaikista haetuista sosiaalietuuksista. Työttömyyspäivärahan maksun estävät kokonaan mm. seuraavat etuudet: varhennettu, yksilöllinen tai normaali vanhuuseläke työttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke äitiys-, isyys- tai vanhempainraha sekä erityishoitoraha maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ja luopumistuki kuntoutusraha tai ansionmenetyskorvaus sairaus-/osasairauspäiväraha koulutustuki Työttömyyspäivärahan maksuun eivät vaikuta nämä etuudet: asumistuki lapsilisä perhe-eläkkeet hoitotuki haittaraha sotilasvammalain elinkorko ja täydennyskorko vammaistuki sotilasavustus kertasuorituksena maksettava luottamushenkilöeläke lisäeläke (itse maksettu)