VÄLILLÄ TUNTUU, ETTÄ KUKAAN EI TIEDÄ, MITEN ISOISSA KUVIOISSA LIIKKUU

Transkriptio

1 VÄLILLÄ TUNTUU, ETTÄ KUKAAN EI TIEDÄ, MITEN ISOISSA KUVIOISSA LIIKKUU Taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelman loppuraportti Johanna Vuolasto, Arttu Haapalainen, Kirsi Lajunen, Pauliina Lapio, Heli Kauhanen, Jaakko Kemppainen, Esa Vienamo

2 SISÄLLYSLUETTELO Taiteen edistämiskeskus Kehittämisohjelman syntyminen 5 Kansainvälinen työ kehittämisen tukena 7 Tiedolla johtaminen 10 Rahoitus tiedolla johtamisen tukena 13 Yhteiskehittäminen 13 Alueellinen vaikuttaminen 16 Syntyneitä toimintamalleja 18 Taiteen ja kulttuurin saaminen osaksi suunnitelmallista HYTE-työtä 20 Oppimme taiteen saatavuudesta ja saavutettavuudesta 21 Taiteen hyvinvointivaikutuksista kulttuurihyvinvointiin 24 Kehittämisohjelmatyön arviointi 26 Opit ja oivallukset 39 Taiteen puhuttava ensisijaisesti taiteen kieltä 39 Oivalluksia toiminnan syntymisen esteistä 39 Oppeja taidetoiminnan arvioinnista 41 Työskentelystä kehittämisohjelmassa 42 Läänintaiteilijan menetelmänä osallistaminen 42 Vastuu painaa ja uuvuttaa 42 Tarkastelussa pelitaiteen mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämisessä 44 Mandaatti ja arvovalta 44 Lopuksi 48 Liite 1: luettelo läänintaiteilijoista, projektityöntekijöistä ja virkamiehistä kehittämisohjelmassa - 49 Liite 2: Toimintasuunnitelmat - 52 Liite 3: Koonti puheenvuoroista, artikkeleista, blogeista, messuista ja työllistetyistä taiteilijoista

3 KEHITTÄMISOHJELMAN SYNTYMINEN Välillä tuntuu, että kukaan ei tiedä, miten isoissa kuvioissa liikkuu Pauliina Lapio Les Baux de Provence Viisi vuotta, 12 läänintaiteilijaa, 3,6 miljoonaa euroa avustuksia, yli 200 työllistynyttä taiteilijaa, yli euroa soten omarahoitusta, 15 mukana olevaa maakuntaa, ministerien suositukset taiteen käytölle sotessa, vaikuttamista lakiin, indikaattoreihin, kirjauksiin ja budjettiriveihin. Kymmenittäin selvityksiä, yhteistyötahoja ja yllättäviäkin tuloksia. Sitaatti Vuolaston puheenvuorosta kehittämisohjelman loppuseminaarissa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (TAIKU) -ohjelma valmisteltiin osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa vuosina Selvitystyön laati VTT Hanna-Liisa Liikanen yhteistyössä laajan asiantuntijaryhmän kanssa, jossa myös Taiteen edistämiskeskus (ent. Taiteen keskustoimikunta) oli mukana. Ohjelmassa laadittiin 18 toimenpide-ehdotusta ja jaettiin vastuut niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena oli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman painopistealueet olivat 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. OKM ja Taiteen edistämiskeskus ovat jakaneet avustuksia kulttuurin hyvinvointitoimintaa edistäviin hankkeisiin näiden painopistealueiden mukaisesti vuodesta 2009 (TKT/Taike vuodesta 2012). TAIKU-ohjelmakauden aikana Taikessa oli muutamia projekteja, jotka liittyivät teemaan. Sittemmin Taikeen THL:stä siirtynyt Kirsi Lajunen koordinoi TAIKU-ohjelman loppuseminaarit yhdessä Taiken kanssa. Taiku-toimintaohjelman myötä tietoisuus taiteen mahdollisuuksista ja vaikutuksista oli levinnyt, mutta toiminta oli vielä kovin pistemäistä ja lähes täysin riippuvaista saatavista avustuksista. Vuonna 2014 Anna-Mari Rosenlöf toteutti Taikelle selvityksen ikäihmisten kulttuuripalveluista Rakenteita ratkomassa. Tulokset koottiin julkaisuun, joka käsitteli taiteilijoiden työn rahoitus- ja toimintamallien juurtumista vanhuspalveluissa. Osana hanketta Taiteen edistämiskeskus järjesti laajan yhteistyöverkoston kanssa Turussa seminaarin Mikä on kulttuurihyvinvoinnin tulevaisuus? Taiken kehittämisohjelmakauden aikana osana kärkihanketta rahoitettiin Rosenlöfin mallin kaltaista kulttuurisen vanhustyön verkoston (AILI) toiminnan syntymistä. AILI-verkoston toiminta jatkuu edelleen. Patrik Ikäläinen puolestaan toimi tuottaja-läänintaiteilijana, jonka vastuulla oli taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyvän työn edistäminen. Vuonna 2014 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu julkaisi hänen SROI-analyysinsä Olen tullut vähän rohkeammaksi, Talous ja sosiaalinen pääoma Kotkan nuorisoteatterissa. Tutkimus oli ensimmäinen taiteen talousvaikutuksia SROI-analyysillä tarkastellut selvitys Suomessa ja lopputulokseksi saatiin, että nuorisoteatteriin sijoitettu euro tuloutuu takaisin 1,46 -kertaisena. Ikäläinen on jatkanut SROI-kouluttajana ja sosiaalisten vaikutuksien puolestapuhujana. Merkittävää pioneerityötä taiteen hyvinvointivaikutuksien edistämiseksi tekivät myös läänintaiteilijat Anniina Aunola, Anna Jussilainen ja Hanna Korhonen sekä Miia Hyvönen. Heidän toimestaan rakentuivat mm. Taiteilijan venttiili: taiteilijoiden työhyvinvointiklinikat, joita järjestettiin Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä eripuolilla Suomea. Klinikka suunnattiin alueella työskenteleville ammattitaiteilijoille. Tilaisuuksista rakentui konsepti taiteilijoiden vertais- ja yksilökeskustelujen kautta käsitellä omaan ammattiin liittyviä haasteita ja hahmottaa työkaluja oman työn ja työssä jaksamisen tueksi. 4 5

4 Ensimmäinen kokoontuminen, Arttu Haapalainen, Pauliina Lapio, Miia Hyvönen, Arja Laitinen, Anniina Aunola Näiden toimintojen perustalle käynnistettiin Taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelma Johanna Vuolaston johdolla vuonna. Kehittämisohjelmiin sijoittuvissa projekteissa toimenpiteitä suuntasivat neljä Taiken ja OKM:n välisen tulossopimuksen painopistettä, jotka ovat: 1) taiteilijan toimeentulo- ja työskentelyedellytysten kehittäminen, 2) kansainvälistymisen edistäminen kulttuurivaihdon ja -viennin keinoin, 3) taiteen moninaisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen sekä 4) taiteen ja kulttuurin perusoikeuksien sekä saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen. Työ oli alusta asti valtakunnallista ja kansainvälistä. Anniina Aunolan (Kuopio), Anna Jussilaisen () ja Hanna Korhosen (Vaasa) lisäksi käynnistyviin projekteihin palkattiin eri puolille Suomea porrastetusti läänintaiteilijat Arttu Haapalainen (), Pauliina Lapio (), Kirsi Lajunen (Kouvola), Matti Selin (Rovaniemi) ja Merja Pennanen (Joensuu). Lisäksi kehittämisohjelmassa töitä tekivät läänintaiteilijat ja projektityöntekijät Miia Hyvönen (Turku), Patrik Ikäläinen (Kouvola), Minna Kaattari () ja Merja Briñon (Rovaniemi). Taiken kehittämisohjelma perustui toimintaa tukevaan projektisalkkuun. Tässä kehittämisohjelmassa projektilähtöinen työ keskittyi levittämään ja synnyttämään toimintamalleja ja tavoittamaan uusia asiakkuuksia soten parista. Lisäksi kaikki teimme töitä taiteen hyvinvointivaikutuksien tiedolla johtamisessa ja asenneilmapiirin muokkaamisessa. Tässä raportissa on hyödynnetty kehittämisohjelman omia ohjelma- ja projektisuunnitelmia ja läänintaiteilijoiden loppuraportteja. Alkuperäiset materiaalit, samoin kuin tiedot yksittäisistä projekteista ja läänintaiteilijoista on arkistoitu Taiken eduuniin ja Kouvolan toimipisteen arkistoon. Projektitoiminta koostui kolmesta kokonaisuudesta: 1) Tarpeen synnyttäminen 2) Taiteen vaikutuksista kertominen 3) Toimintakulttuurin kehittyminen Päädyimme toimimaan rakenteellisella ylätasolla, etenkin kun Sipilän kärkihanke käynnistyi -. Olimme mukana vaikuttamassa maakunta- ja soteuudistuksen niihin tasoihin ja asiakirjoihin, joihin piti saada kirjauksia, muutoksia ja lisäyksiä mm. terveyttä edistävän liikunnan vastinpariksi. Toiminnassa keskeistä oli tarpeen synnyttäminen. Se tapahtui kertomalla taiteen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Lisäksi kehitimme toimintakulttuuria ja käytännön taidetoimintaan menetelmiä eri sote-laitoksissa. Kehittämisohjelmaan liittyvien projektien toteuttamisessa tavoitteena oli pyrkimys pysyvään vaikuttamiseen ja jatkuvuuteen. Kehittämisohjelman avulla oli määrä luoda taiteen hyvinvointia tukevalle toiminnalle laaja ja vakiintunut rahoituspohja sekä muuttaa nykyisiä toiminnan rakenteita ja asenteita. Päämääränä oli parantaa taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia sotessa. Lisäksi haluttiin varmistaa ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen riippumatta siitä missä ja millaisessa kunnossa hän on. KANSAINVÄLINEN TYÖ KEHITTÄMISEN TUKENA Kehittämisohjelman alkaessa useammalla läänintaiteilijalla oli aktiiviset kontaktit kansainväliselle Arts & health and well-being -kentälle ja pääsimme myös tiiminä nopeasti hahmottamaan mitä maailmalla jo tapahtuu. Samoja keskusteluja käytiin esimerkiksi Briteissä kuin Suomessakin: olenko vähemmän taiteilija jos teen työtä sosiaalisissa projekteissa? Kehittämisohjelman myötä koimme usein, että olemme todella aikaamme edellä Suomessa kun puhutaan taiteen hyvinvointivaikutuksista poliittisen ohjauksen tasolla You are really ahead us, really! Opimme, että Suomen ministeriöiden välistä yhteistyötä hämmästeltiin ja siitä haluttiin tietää enemmän. Myös valtion panostus Taiteen edistämiskeskuksen kautta kehittämistyönä sai kiitosta. Läänintaiteilijoiden rooli menetelmien ja tiedon jalkauttajana nähtiin vaikuttavaksi tavaksi juurruttaa toimintaa. Meillä oli siis käytännön työ ja toimintaeurot, mutta tarvitsimme uskoa ja malleja työnteon tueksi. Ratkaiseva tuki työllemme muodostui vuonna tehdystä Manchesterin matkasta. Siellä saimme vahvistusta asioihin, jotka jo tiesimme, mutta joista Suomessa oltiin vielä varovaisuussyistä vaiettu: Taiteella on paikka lääketieteen tukena, taidelaitoksilla rooli terveydenhuollon tukena, taiteella rooli sairaanhoidon tukena ja taiteen vaikutuksia voidaan mitata. Taidelaitosten osuus hyvinvoinnin edistämisessä nähtiin Manchesterissä keskeisessä roolissa. Vierailimme esimerkiksi Whitworth Galleryssä, missä museon mahdollisuudet sairaalakompleksin yhteydessä oli otettu huomioon innovatiivisella tavalla. Sillä aikaa kun potilas tai sairastuneen lapsen vanhemmat odottavat tuloksia, tai ylipäänsä joutuvat odottamaan jotakin, museoon saattoi pistäytyä rauhoittumaan. Museon puutarha, puisto, näyttelyt ja kahvio oli rakennettu tilaksi, jossa kulkeminen tuntuu miellyttävältä. Tuskallisen ja tunteikkaan odottelun aikana katseen voi kohdistaa taiteeseen ja luontoon, joihin voi projisoida tunteitaan saaden samalla ajan kulumaan. Museotoiminnan ajatusmalli on käännetty niin, että ei enää ajatella että onpa näitä kohderyhmiä vaikea tavoittaa vaan niin, että onpa meidät museona vaikea tavoittaa, miten voimme muuttaa sitä? Uuden ryhmän tavoittamiseen kuului se, että yleisötyön vastuuhenkilö integroituu mahdollisuuksien mukaan vuoden ajan kerran viikossa siihen yhteisöön, jota tavoitellaan; esim. palvelukeskuksiin aamukahville. Kiehtova innovaatio oli kun ymmärrettiin, että vanhemmat miehet puuttuvat lähes kokonaan museon kävijöistä. Miehet paikannettiin lähipubiin ja niinpä yleisötyöntekijä-runoilija palkattiin kerran viikossa pubiin lukemaan ja kirjoittamaan runoja tuopin äärelle. Tuloksena tavoitettiin joukko vanhoja miehiä ja laadittiin heille mieluista toimintaa taidemuseoon. Central Manchester Univesity Hospitals antoi ymmärrystä sille, millaisia asioita tulisi ottaa huomioon kun puhutaan taiteesta sairaalassa. Vain monialaisella yhteistyöllä voidaan saada vaikuttavuutta aikaiseksi. Sairaalassa taidesuunnitelma tehdään hoitavan henkilökunnan, psykoterapeuttien, potilaiden ja taiteilijan välisenä yhteistyönä. 6 7

5 8 9

6 Tällöin pystytään ottamaan huomioon prosessien sujuvuudelle asetetut tavoitteet, potilaan hyvinvointi ja toimenpiteiden sujuvuus. Taide toimii hoitotyön tukena. Manchester oli lähtölaukaus kehittämisohjelman kansainväliselle työlle. Sen lisäksi tiimimme jäsenet ovat olleet asiantuntijoina eri puolilla Eurooppaa ja Venäjää luennoimassa, moderoimassa ja osallistumassa seminaareihin ja tapahtumiin. Osa tapahtumista ei ollut ihan suoraan taide ja hyvinvointialaa, vaan mukaan mahtui teemoja johtamisesta kansainväliseen taiteilijavaihtoon, hyötypeleihin ja outsider -taiteen mahdollisuuksiin. Tiedolla johtamisen nopeuttaminen Opimme Britanniassa, että hyvän innovaation sisään ajaminen kestää keskimäärin 17 vuotta. Taiteen mukaan ottaminen soten prosesseihin on tällainen innovaatio. Prosessia voi kuitenkin nopeuttaa muutamilla keinoilla: Keksi tarina, miten taiteeseen ja kulttuuriin investoiminen on parempi keino kuin sairauksien hallintaan sijoittaminen? Kerro tämä tarina joka ikisessä mediassa määrittele miten taide vaikuttaa, tulokset esiin ja arvokeskustelua (yhteiset arvot taiteella ja terveydenhuollolla) SosteTalk, NoonKollektiivi Huomioita, miksi Suomi on kansainvälisessä toiminnassa eturintamassa? Valtion hallinnon tasolla taiteen hyvinvointivaiktuksien edistäminen nähtiin tärkeäksi ja toimeksianto valui Taikelle OKM:stä sekä valtionavustuksien jakamisena että kehittämistehtävänä. Valtion mandaatti asian edistämisessä keskeinen. Meillä on jo eri ministeriöiden välistä yhteistyötä Suomessa, olemme hyviä esimerkkejä maailmalle Tutkimuspuoli on aktiivisesti mukana (ArtsEqual, Taikusydämen tutkijaverkosto) Meillä on hyvä koulutus niin taiteilijoille kuin sote-ammattilaisillekin Taiteen välittäjät (läänintaiteilijat) työskentelevät jo soten ja taidemaailman välissä Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus on fasilitoitu hyvin Sote puhuu humanismia, käytä sitä kieltä. Jaa tulokset paremmin, näytä taiteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset arvot. Tämä on taso, joka lopulta kiinnostaa valtiota. TIEDOLLA JOHTAMINEN Kehittämisohjelmassa työskentelevän tiimin ymmärrys kasvoi matkan varrella. Juha Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista oli taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen sote-sektorille. Ydinkysymyksenä oli rahoitus- ja toimintamallien selvittäminen ja vakiinnuttaminen. Kärkihankkeen vaikutuksesta yhteistyö ja dialogi sote- sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden välillä kasvoi ja vahvistui eri puolilla Suomea. Kärkihankkeesta ja rahoitetuista toimijoista ja heidän tuloksistaan voi lukea OKM:n loppuraportista ja Cuporen tekemästä arvioinnista. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa päätettiin osallistua tapahtumiin, joissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja päätöksentekijät jo entuudestaan käyvät. Tällaisiksi tunnistettiin esim. Lääkäripäivät, Sairaanhoitajapäivät, SOSTE-talk, SOSTE-risteily ym. Osallistuimme näihin tapahtumiin näyttävillä messuosastoilla, koulutuksilla ja interventioilla. Lisäksi ymmärsimme, että taide pitää tuoda esiin taiteena, taide ei alistu Manchester, Pauliinapussipää. Kuva: Matti Selin Johanna ja Kirsi Lääkäripäivillä

7 Pauliina ja Dawn. Kuva: Matti Selin sairaalalle sen enempää kuin kotien seinillekään. Käytimme aikaa ja rahaa siihen, miten taiteen vaikutuksista tulisi kertoa soteen ja päättäjille. Hyödynsimme olemassa olevia ja koko ajan lisääntyviä tutkimuksia ja tutkimuskoonteja, teimme kymmenisen info-videota, kirjoitimme lukuisia artikkeleita, blogeja ja mielipidekirjoituksia. Toimimme tiedonvälittäjinä ministeriön työryhmien ja kentän toimijoiden välillä. Avasimme yhteydet Suomen Lääkäriliittoon ja Duodecimiin sekä THL:n toimijoihin ja jalkauduimme messujen lisäksi HY- TE-kierrokselle ja erilaisiin koulutuspäiviin kertomaan taiteen hyvinvointivaikutuksista. Koska Taike ei tee omaa tutkimusta tukeuduimme monissa kohdissa Taideyliopiston ArtsEqual-hankkeeseen, jonka fokuksessa oli kulttuuristen perusoikeuksien vahvistaminen ja poliittisten suosituksien laatiminen. Hankkeessa olevat tutkijat ovat tehneet meta-analyysejä, interventiotutkimuksia ja kehittäneet malleja taidetoiminnalle yhteiskunnan eri sektoteilla. Rahoitus tiedolla johtamisen tukena Tiedolla johtamisen tueksi Taikesta käsin jaettiin kärkihankeavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 1,6 milj. Kehittämisohjelman tiimin tehtäväksi tuli tukea hanketoimijoita onnistumaan taidetoiminnan juurruttamisessa soteen. Tarvitsimme eri tasoisia toimenpiteitä, joita aloimme hanketoimijoiden kanssa tunnistaa. Taiken kehittämisohjelman kannalta oivalsimme vuosi vuodelta enemmän sitä, mitä pitäisi tehdä ja rahoittaa, että toiminta juurtuisi. Ensimmäisessä haussa rahoitettiin konkreettista taidetoimintaa, joka pyrki pysyvään taide- tai kulttuuritoimintaan sote-sektorilla, esim. yhteistyömalleja kolmannen sektorin ja kuntien välillä. Näkökulmissa otettiin huomioon potilaan, henkilökunnan, työyhteisön, omaisten ja organisaation näkökulmat. Löydettiin uudenlaisia toimintatapoja ja ammattinimikkeitä, joihin haettiin ja vakinaistettiin taide- ja kulttuurialan ammattilaisia. Toisessa haussa rahoitettiin hankkeita, joiden avulla etsittiin vastauksia siihen, miten taide vaikuttaa osana soten toimintaa. Samalla etsittiin ratkaisuja taiteen kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Keskeistä oli hankkeista saatava tieto erilaisista toimintamalleista ja pullonkauloista. Kolmannessa haussa rahoitettiin hankkeita, jotka varmistavat taiteen saavutettavuuden. Ymmärrettiin, että vakiintuminen tarvitsee tuekseen strategisen johtamisen ja kirjaamisen keskeisiin asiakirjoihin. Avustus suunnattiin maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun sekä kulttuurin ja soten yhdyspintojen tunnistamiseen ja yhteiskehittämiseen. Kolmannella hakukierroksella sote-uudistus oli kiihkeässä vaiheessa ja ymmärrettiin, että meidän täytyy vaikuttaa sotemuutoksen rakenteisiin, jotta taide juurtuisi sinne eikä ainakaan muodostuisi esteitä. Yhteiskehittäminen Vaikuttavuuden kannalta eri sektoreiden yhteiset tavoitteet ja yhteinen kehittäminen voivat olla merkittäviä asioiden edistämisessä. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että järjestetään jonkun teeman ympärille pyöreän pöydän palaveri, johon kutsutaan osallistujiksi ammattilaisia kaikilta teemaan liittyviltä toimialoilta. Oikeastaan yhteiskehittämiseksi tämä muuttuu vasta, kun kyseessä on pitkäjänteinen prosessi, johon osapuolet saadaan sitoutumaan. Menetelmää kehitettiin Pirkanmaalla onnistuneesti, ja oppeja hyödynnettiin kärkihankeavustusta saaneiden hanketoimijoiden kanssa. Taike kutsui hankerahoitusta saaneet toimijat useita kertoja yhteen. Tapaamisissa jaettiin tietoa toiminnan esteistä ja etsittiin niihin ratkaisuja. Lisäksi toimijat jakoivat keskenään hyviä toimintamalleja. Yhteiskehittämisestä hyötyivät eniten ne hankkeet, jotka suuntautuivat vaikuttamaan maakunta- ja sotevalmisteluun. Nämä hankkeet muodostivat sisällöllisesti yhtenäisen ryhmän, joille keskinäisen kielen ja käsitteiden muodostaminen oli helpompaa. Verkosto kattoi 15 maakuntaa ja tästä syystä hyvien toimintatapojen ja käytäntöjen leviäminen onnistui valtakunnallisesti. Maakuntaliittojen hankkeiden 12 13

8 Hanketoimijoiden yhteiskehittämistä. Patrik ja Kirsi. En tiedä menetelmän soveltamista. yhteiskehittämisessä jaettiin paljon tietoa kulttuurihyvinvoinnista ja toimintamalleista, laadittiin tiekartta kulttuurihyvinvoinnin järjestämiselle, mallinnettiin kulttuurihyvinvointitoimintaa järjestämisnäkökulmasta ja sparrattiin toisia kulttuurihyvinvointisuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatimisessa. Päämääränä oli sisällyttää kulttuurihyvinvointi keskeisiin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Hankkeessa huomioitiin toiminnan ja talouden suunnittelu ja mallinnettiin erilaisille kohderyhmille sopivia palveluita. Olimme hetkittäin niin vaikeiden asioiden äärellä, että oma osaamisemme ei vain yksinkertaisesti riittänyt. Meidän pitikin oppia hahmottamaan, että onko tieto jo mahdollisesti sillä, joka asiasta kysyy vai onko tieto hankittava jostakin muualta, esimerkiksi vastuuministeriöstä. Usein se, joka on löytänyt ongelman, on myös vähintään alitajuisesti alkanut etsiä ratkaisua siihen. Tässä kohdassa hyväksi menetelmäksi muodostui ei tietämisen -metodi. Monia ongelmia ratkaistiin yhteisöllisesti ja ratkaisuja hyödynnettiin kaikkialla Suomessa verkoston toimesta. Tämä metodi tai tarkemmin metodi sai alkunsa pakon sanelemana. Jouduin aika pian huomaamaan, että sen sijaan, että itse ehtisin tai pystyisin keksimään ratkaisuja joka asiaan, minun kannattaa osallistaa verkostojani ja joukkoistaa ideointia isommille, vireämmille ja useammille aivoille. Tämä tuotti minusta paljon tulosta. Metodi syntyi ja valmistui oikeastaan kertalaakista keväällä kun palaveerasin en kaupungin Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEssa siitä, millaista yhteistyötä voisimme tehdä. Sanni Pöntinen kysyi minulta, millaista taiteellista yhteistyötä Taike ja TAITE voisivat tehdä hyvinvoinnin edistämiseksi. Minulle ei suoraan tullut mitään järkevää vastausta mieleen, joten vastasin En tiedä ja onneksi ymmärsin kuitenkin jatkaa lausettani... mutta meidän kannattaisi mielestäni kysyä asiaa taidekentältä. Siellä on hirveä määrä hyviä ideoita, jotka ansaitsivat tulla toteutetuksi. Tämä oli selvästi hyväksi koettu vastaus: loppupalaverin ajan 14 15

9 ideoimme ideakilpailua taidekentälle. Tästä syntyi sitten n. vuoden suunnittelun ja valmistelun tuloksena ideakilpailu, jossa taide- ja kulttuurikenttä haastettiin kehittämään toteuttamiskelpoisia ideoita siihen, miten taide ja voivat olla omalta osaltaan lievittämässä ikäihmisten yksinäisyyttä. Kilpailuun saapuneiden vastausten perusteella valittiin neljä toimintamallia toteutukseen, niistä kolmella on edelleen käsittääkseni jatkoa/vaikutusta en kaupungin toiminnassa. Tätä ei-tietämisen metodia käytin myöhemmin ihan tietoisestikin oikeastaan kaikessa mitä teen. Olen kysynyt kentältä ja verkostoiltani mahdollisimman paljon koko ajan apua, ajatuksia ja ideoita, niin ideoinnissa, suunnittelussa kuin toteutuksessakin. En vain voi itse tietää kaikesta kaikkea. Arttu Haapalainen Yhteiskehittämisen niksit: Riittävä / sopiva mandaatti tapaamisiin kutsuttaessa (kuten STM, OKM, hallituksen kärkihanke, sairaanhoitopiiri, maakuntaliitto, Taike) Prosessien oltava uskottavia: tarkoitus ja ennalta mietitty uskottava polku, siitä miten prosessi etenee Prosessien sisältö jätetty sopivan väljäksi, eli käsiteltäviä aiheita, ongelmia tai niiden ratkaisuja ei ollut rajattu etukäteen, vaan osallistujat saivat vaikuttaa niihin ratkaisevalla tavalla. Tämä aikaansai heissä sitoutumista prosessiin. Mikään ei ole niin voimakas asia maailmassa, kuin juuri meidän tässä ja nyt yhdessä keksimämme idea... josta me innostumme, ja jota lähdemme viemään eteenpäin. Tapaamiskertojen välillä oli tärkeää purkaa ja työstää materiaaleja eteenpäin, jotta seuraavalla kerralla ei jäädä tarpomaan samassa tilanteessa kuin edellisellä kerralla ALUEELLINEN VAIKUTTAMINEN Tärkein alueellisen toimijaverkoston vetäjä, tiedon koostaja ja jakaja on Taikusydän. Taikusydän-toiminta käynnistettiin osana Taiken kehittämisohjelman toimeenpanoa vuonna Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman (TAIKU) suosituksien mukaisesti. Alueverkostoja oli kehittämisohjelman lopussa 13 ja ne toimivat 15 maakunnan alueilla. Ilman alueellista vaikuttamistyötä olemme vain omassa kuplassamme. Siksi esim. läänintaiteilijoilla on koko ajan ollut omia alueellisia projekteja. Mahtavia esimerkkejä alueellisista vaikuttamistöistä ovat esimerkiksi Pirkanmaan kulttuurivoorumi (Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Taike), KULTU-työryhmä (eräänlainen kulttuurihyvinvoinnin ohjausryhmä Pirkanmaalla), TEAviisarin kuntokoulut, Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma (ensimmäinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma Suomessa, Taike & Pirkanmaan shp vetäjinä), Keski-Suomen hyvinvointisuunnitelmatyöryhmä, joka toisin kuin Pirkanmaalla, päättivät, ettei kannata tehdä erillistä suunnitelmaa, vaan tehdä suoraan käytäntöön menevä, Sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton strategioihin sulautuva suunnitelma. Teimme työtä eri kokoisten kuntien ja toimijoiden kanssa. Läänintaiteilijat jalkautuivat eri puolilla Suomea kertomaan taiteen käytön mahdollisuuksista erilaisissa haasteissa. Pienissä kunnissa korostui rohkeus kokeilla uusia toimintatapoja. Erään pikkukunnan tarina: Hei Kirsi Lajunen. Hyvinvointitalon avajaiset oli keskiviikkona. Tehtiin kellaritilaan galleria. Sitä teki työllistetty, joka on ollut ihan ammattitaiteilijana vuosia. Valot ja pinnat onnistui hienosti. Avajaisissa on Anna Hallsin hevosmaalauksia. Ja seuraavat ammattitaitelijat tulossa. Eli toimii hienosti! Ja päiväkoti saa taidekasvatusta. On vieressä. Tahvot

10 Jäi viisi huoneistoa, joihin saimme erilaista järjestötoimintaa, mm. MLL- perhekahvila, muistiluotsi, omaishoidon tuki jne. Lisäksi kansalaisopistotoimintaa. Ja tuotiin sitä kautta mm. värikylvyt kuntaamme ja RAPsanoitusten tekoa. Alakertaan jäi vielä grafiikan paja. Opisto osti laitteet meille. Ja yhdestä huoneesta tuli taiteilijaresidenssi. Siitä Annukka Ketola tekee nyt konseptia ja rahoitussuunnitelmaa. Taiteilija puuttuu vielä. Eli hieno pöhinä täällä pikkukunnassa! Ja rahaa löytyi sopivasti, kun lautakunta söi koko vuoden vain kuivapipareita ja banaaninpuolikkaita. Kaikki heidän koulutusrahansa jne. sijoitettiin taloon. Taloudellisesti hieman riskialtista, mutta selvittiin. Ja uusia visioita pukkaa. Meillä on hieno ranta kunnantalon takana, johon valotaide olisi omiaan. ;) Kiitos, kun rohkaisit meitä! Tämä on ollut hauska matka ja jatkuu edelleen. Ystävällisin terveisin, Sivistysjohtaja Syntyneitä toimintamalleja Kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyön ja kärkihankkeen oivalluksena ymmärrettiin, että kulttuurisia oikeuksia voidaan toteuttaa myös aikaperusteisesti: ihmisen oikeutena kulttuuriin prosentti viikoittaisesta ajasta, joka on kutakuinkin 100 minuuttia. Vuoden kuluessa Suomessa otettiin käyttöön aikaperustainen malli, #100minuuttiataidetta. Mallin tavoitteena on varmistaa jokaisen kansalaisen kulttuuristen oikeuksien toteutuminen prosenttiperiaatetta noudattaen: kyseessä on prosentti ihmisen viikoittaisesta ajasta. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota eriarvoistumisen vähentämiseen. Myös heillä, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai ohjausta osallistumiseensa, tulee olla mahdollisuus olla taiteen ja kulttuurin äärellä vähintään 100 minuuttia viikossa. Kampanja haastoi kaikki Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yritykset ja yhteisöt mukaan. Osallistujat haastettiin huolehtimaan asiakkaittensa kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta. Osallisuutta voi tarjota viemällä asiakkaitaan taiteen äärelle, tuomalla taidetta asiakkaan luo tai tarjoamalla ohjattua taidetoimintaa asiakkaalle. Vuoden tammikuun alusta syyskuun alkuun mennessä mukaan oli ilmoittautunut 82 sote-yhteisöä ja taidekokemuksia oli kirjattu yhteensä minuuttia. Taiteilijaresidenssikonsepti hoivayhteisössä Taiteilijaresidenssikonsepti oli käytössä useamman läänintaiteilijan projekteissa esim. ella, Joensuussa, ssä, Tuupovaarassa. Pauliina Lapio kertoo konseptin synnystä: Heti alkuun sovin tapaamisen n ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan yksikköön, sain sen puolen vuoden päähän. Tämä jo kertoo asioiden hoitamisen nopeutta sotessa. Tosin samalla sain kutsun johtoryhmään kertomaan ajatuksiani. Residenssi -sana tuli minulle siitä, että olin Tanssin Keskuksella tehnyt residenssejä taiteilijoiden kanssa hoivakoteihin. Konsepti ei siis ollut missään nimessä uusi, mutta se, että sote lähti maksajaksi, oli uusi avaus. Menin kokoukseen, sanoin että aika monta hanketta olette ilmaiseksi saaneet taiteilijoilta, onko mikään pysynyt? Ai ei, no luettelin listan syitä miksi ei. Menetelmää hiottiin vielä syksyllä, kun Keski- Suomen keskussairaalassa kokeiltiin kuukauden ajan ainutlaatuista taiteilijaresidenssiä. Psykiatrisen osaston nuoret sekä henkilökunta tekivät kuva- ja pelitaidetta yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Ohjattua ja tuettua digitaalisen pelikokemuksen suunnitteluun osallistumista kokeiltiin osana n keskussairaalan nuorisopsykiatrian osaston taiteilijaresidenssiä. Potilaille tarjottiin mahdollisuus päästä kokeilemaan sensoreiden ja valojen käyttämistä luovassa prosessissa, ammattimaisen ohjelmoijan ja elektroniikkahakkerin toteuttaessa Sairaalamuusikko Johanna Hartikaisen vieraillessa lastenosastolla pääosassa on kuunteleva kohtaaminen. Kuva: Jenni Laaksonen Arttu Haapalinen Hankasalmella. Sairaala Novan residenssi

11 vaikeasti lähestyttävät tekniset osat. Mahdollisuus olla osana luovaa työryhmää ja nähdä omien ideoiden muuttuvan osaksi isompaa taideteosta voi olla voimauttava ja itsetuntoa kehittävä kokemus. Ammattilaisen osallistuminen teoksen toteuttamiseen varmistaa sen, että teokseen halutut ominaisuudet pysyvät mahdollisuuksien rajoissa ja tulevat myös toteutetuiksi. Taide auttoi psykiatrisen osaston nuoria kommunikoimaan keskenään ja henkilökuntaa löytämään uusia toimintamalleja työhönsä. Kuukauden residenssijakson aikana todistettiin itseensä sulkeutuneiden nuorten avautumista ja oireiden helpottumista. Itselleni n residenssi oli sekä ammatillisesti, että henkilökohtaisesti merkittävä tilaisuus. Residenssissä rikoimme monia vanhentuneita käsityksiä siitä, mitä pelit voivat olla, miten niitä voidaan tehdä ja missä niitä voidaan esitellä. n residenssi oli monessa mielessä tärkeää esimerkin näyttämistä paitsi sairaalan henkilöstölle ja potilaille, myös pelien tekijöille ja pelialaan liittyville sidosryhmille. Henkilökohtaisesti osallistuminen projektin toteutukseen ja yhteen taidetyöpajaan oli voimakas kokemus. Taiteen tekemisen merkitys potilaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnille kaikui läpi keskustelujen. Tarinat potilaiden mielialan paranemisesta ja jopa jatkohoidon välttämisestä vahvistivat työpajassa syntynyttä tunnetta siitä, että olemme tekemässä jotain tärkeää. Bisnesmahdollisuuksien ja näkyvyyden sijaan tarjosimme jotain sellaista, jota on vaikea mitata rahassa. Pelien pelaamisen lisäksi pelien tekeminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia itseilmaisuun, onnistumisen tunteisiin ja jaetun saavuttamisen kokemuksiin. Jaakko Kemppainen Taiteen ja kulttuurin saaminen osaksi suunnitelmallista HYTE-työtä Silloin, kun aloitimme, puhuimme eniten sosiaalija terveydenhuollon palveluista ja taiteen saamisesta mukaan niihin. Hyte eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ollut puheissa. Sote-uudistus nosti asian ajankohtaiseksi. Valtakunnassa pyrittiin korjaavista toimista kohti ehkäisevää terveydenhuoltoa. Taide ja kulttuuri saatiin mukaan HYTE-työhön. Tämä on yksi aika isokin asia, joka työmme takia on tapahtunut! Tavallaan tämä saavutus summaa monet niistä konkreettisimmista asioista, joissa olimme mukana. HYTE-työhön mukaan pääseminen kulminoitui STM:n koordinoimaan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kierrokseen (17 maakuntaa), jonka alkaessa, meistä kellään ei ollut mitään tietoa mistä on kysymys ja mitä tuleman pitää. Passiivisen kuulijan roolista siirtyminen nopeasti info -standin pitäjäksi ja työpajojen vetäjäksi muiden toimijoiden tasavertaisena kumppanina (STM, THL, OKM ja Soste) lisäsi tietoisuutta asiastamme merkittävästi ja todella valtakunnallisesti. Lopulta osallistuminen tuohon kierrokseen johti osaltaan puheenvuorokutsuihin THL:n HYTE-päiviin ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määrärahan arviointiapuun. Esa ja Kirsi Tiimi Turussa. Matti Selin, Kirsi Lajunen, Anna Jussilainen, Pauliina Lapio, (edessä) Arttu Haapalainen, Miia Hyvönen, Johanna Vuolasto, Hanna Korhonen Hyte-työ koskettaa kaikkia kuntia, se on niille tullut uudehkona velvoitteena. Kunta tekee hyte-työtä kaikkien toimialojen poikkisektoriaalisena yhteistyönä, joten se tarjoaa myös kulttuurille luontevan osan tulla mukaan. Näistä syistä hyte on meidän (ainakin yksi tärkeä) kultasuoni, joka löytyi! Moni kunta on ottanut kulttuuritoimen mukaan kunnan hyte-ryhmään ja vienyt asiaa myös käytäntöön. Valmisteilla (valmistuu 2020) olevassa kuntien hyte-työtä ohjaavassa Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa on kulttuurilla iso painoarvo. Onnistuminen johtui osittain siitä, että pystyimme osoittamaan, että kulttuurihyvinvointi on uusi ajattelutapa ja menetelmien kirjo, jolla joka kunnan arvoissa isoja sanoja, kuten osallisuus, toimijuus ja yhdenvertaisuus, pystytään viemään käytäntöön. OPPIMME TAITEEN SAATAVUUDESTA JA SAAVUTETTAVUUDESTA Haluaisin tässä kuitenkin ajatella esteettömyyden lisäksi taiteen saavutettavuustermiä laajemmin, sitä että saavutettavuus on taiteen saatavilla oloa myös heille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse taidelaitokseen sitä kokemaan. Ajatuksellisesti taide kuuluu kaikille, mutta miten se saavuttaa ne kaukaiset, huonokuntoiset, ymmärtämättömät tai varattomat? Eri tavoin estyneet saapuviksi? Ajatus saavutettavuudesta täytyy ajatella myös niin, ettei taidelaitosten tiloilla ole heille väliä, ei tilojen esteettömyydellä, 20 21

12 Pauliina ja Kirsi Amos Rexissä. Les Baux de Provence. vaan sillä kuinka museo, konsertti tai taiteen tekemisen voima saavuttaa hoitolaitoksen tai etäisen torpan. Heli Kauhanen Esteettömyys on otettu hienosti osaksi suunnittelua ja se on onneksemme esimerkiksi rakennushankkeissa olennainen osa suunnittelun lähtökohtaa. Saavutettavuus puolestaan on käsitteenä ikään kuin yläotsikko, joka pitää sisällään huomattavan määrän näkökulmia, kuten esteettömyyden. On hienoa, että jotkut taidelaitokset myös Suomessa ovat myös jalkautuneet seiniensä ulkopuolelle. Esimerkkinä Espoon sairaalassa on EMMAn suurin sijoitetun taiteen kokonaisuus. Taide on siellä levittäytynyt sairaalan eri tiloihin. Taide palvelee kaikkien sairaalan käyttäjien hyvinvointia, niin asiakkaita, heidän läheisiään kuin sairaalan työntekijöitäkin. Myös kiertävät teatterit, tanssiryhmät ja konsertit ovat ilahduttaneet katsojia niin vankiloissa kuin vanhusten luona. Internet ja muu tekniikan kehitys mahdollistaa paljon, se on pienentänyt maailmaa ja iloksemme voimme käydä reaaliaikaisesti konsertissa New Yorkissa istumalla elokuvateatterissa Helsingissä tai kolmiulotteisen videotekniikan avulla voimme käydä virtuaalikierroksella tutustumassa mestarien teoksiin Italian Uffizin galleriassa kotitietokoneeltamme ilman turistiruuhkaa. Tietotekniikkaa hyödyntää myös Helsingin, en ja Vaasan yhteishanke Tänään kotona. Hankkeessa vanhukset pystyvät kotoa käsin etäyhteyden avulla osallistumaan erilaisiin taide- ja kulttuurihetkiin. Taidelaitoksien toimimista seiniensä ulkopuolella helpottavat uudet teknologiat, erilaiset internetsovellukset, vr-lasit sekä kolmiulotteiset mallinnukset. Pelkkä internet-sovellus ei kuitenkaan aina riitä, jos etäisyyden lisäksi kohteen käyttäjällä on näkövamma tai esimerkiksi vaikeus lukemisen ymmärtämisessä. Viiden vuoden aikana nettipohjaisissa palveluissa tapahtui paljon ja osittain siksikin Taikeen palkattiin ensimmäinen pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen. Pelitaiteen monet mahdollisuudet ovat myös nousseet työssämme näkyviksi. Peleistä tuttu asioiden valmiiksi saaminen ja haasteiden voittaminen voivat toimia terapeuttisina elementteinä ihmisille, jotka kokevat olevansa henkisesti jumissa omassa arjessaan. Pelit voivat toimia myös sosiaalisena liimana ja kanssakäymisen välineenä. Lautapelit, liikunnalliset pelit ja jopa roolipelit eri muodoissaan tukevat ihmisten keskinäistä kanssakäyntiä ja mahdollistavat yhteistä toimintaa ja jopa mahdollisuuksia kokea yhdessä jotain ennenkokematonta ja arkielämässä mahdotonta. Kilpailullisuus ja ilmaisullinen pelaaminen toimivat erilaisille pelaajille eri tavoin, joten myös fasilitoijien olisi hyvä olla tietoisia erilaisista pelaajista ja motivaatioista. Peleissä tärkeä osallistuminen ja maailmaan vaikuttamisen kokemus voi tarjota osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia henkilöille, joiden mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan on syystä tai toisesta rajoittunut. Erityistaidetoiminnalla on taiteen hyvinvointivaikutusten näkökulmasta kiinnostava asema. Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ovat pääsääntöisesti kaikki kunnallisten sotepalvelujen asiakkaita. Suomessa kehitysvammaisista ihmisistä huolehtiminen on annettu kunnille, jotka järjestävät kohderyhmälle mm. työ- ja päivätoimintaa sekä asumispalveluja. Erityistä tukea tarvitsevat ovat sekä kuntien asukkaita että jokapäiväisiä asiakkaita. Maaliskuussa voimaan tullut kuntien kulttuuritoimintalaki velvoittaa kuntia mm. edistämään kaikkien väestöryhmien yhdenvertaista osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Erityistä tukea tarvitsevien taide- ja kulttuuritoiminnan järjestämisessä kunnilla on kuitenkin edelleen suuria haasteita. Suuressa osassa maamme kuntia ei kehitysvammaisille tai autismin kirjoon kuuluville ihmisille ole tarjolla lainkaan ammattimaisesti ohjattua taide- ja kulttuuritoimintaa. Kulttuuriset oikeudet ja taiteen saavutettavuus eivät toteudu. Taikelta oli jo pitkään pyydetty outsider-taiteilijoiden huomioimista osana taiteen edistämisen kokonaisuutta. Kehittämisohjelman viimeisenä vuonna saatiin tiimiin vahvistukseksi Esa Vienamo, Suomen ensimmäinen outsider-taiteen läänintaiteilija. Outsider-taiteella tarkoitetaan taidemaailman käytäntöjen kuten taidekoulutuksen ja apurahajärjestelmän ulkopuolella tehtyä taidetta

13 Outsider-taiteen tunnetuimpia muotoja Suomessa ovat ITE-taide sekä erityistä tukea tarvitsevien ihmisten taide. Outsider-taiteen läänintaiteilijan työn kohteena ovat olleet etenkin erityistä tukea tarvitsevat taiteen tekijät. Erityistaidetoiminnan piiriin voidaan lukea kehitysvammaisten sekä autismin kirjon henkilöiden taidetoiminta luvulta lähtien Suomeen on syntynyt uusia erityistaidetoiminnan keskuksia sekä taiteenalaan liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tällä hetkellä maassamme arvioidaan olevan noin 10 erityistaidetoimintaan keskittyvää taidekeskusta sekä ammattimaisesti työskentelevää, erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa. Myös kansainvälinen yhteistyö on erityistaidetoiminnan alalla aktiivista ja koko ajan kasvavaa. Saavutettavuus ja osallistaminen Taiteen suhteen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen saavutettavuus vaatii vielä panostusta, paljon työtä ja ymmärrystä. Hyvinvointivaikutuksien vastinparina on pahoinvointivaikutukset. Kaikki taide ei sovi kaikille fyysisistä tai psyykkisistä syistä, eikä kaikki taide ole osaltaan edistämään hyvinvointia. Esim. perinteisten kuvataiteen klassikoiden projisoiminen tilojen seinille, lattiaan ja kattoon liikkuvan kuvan ja äänen kera. Tämä parhaimmillaan toteutettuna on hieno ja elämyksellinen taidekokemus, mutta ei kaikille. Joillekin kokemus voi aiheuttaa huonoa oloa ja etenkin niille, joilla on aivojen toiminnassa sellaisia poikkeavuuksia, että valot, äänet tai liikkuvat projisoinnit laukaisevat ikäviä tai jopa vaarallisia oireita. Nämä oireet saattavat tulla joillekin jopa yllätyksenä, mutta ne, joille oirekuva on tuttu jättävät suosiolla tämänlaiset kokemukselliset näyttelyt väliin. Erityistä tukea tarvitsevien taide- ja kulttuuritoiminnan järjestämisessä kunnilla on kuitenkin edelleen suuria haasteita. Suuressa osassa maamme kuntia ei kehitysvammaisille tai autismin kirjoon kuuluville ihmisille ole tarjolla lainkaan ammattimaisesti ohjattua taide- ja kulttuuritoimintaa. Kulttuuriset oikeudet ja taiteen saavutettavuus eivät toteudu. Manchesterin sairaalassa havaitsimme lapsilähtöisen ja osallistavan toimintamallin mahdollisuudet. Osallistavuus tarkoitti sitä, että henkilökuntaa, potilaita ja omaisia kuunneltiin taideteosten ja taideprojektin suunnitteluvaiheessa. Taideteosten tehtävä ei ollut ensisijaisesti toimia viihtyvyyden lisääjänä vaan niillä oli funktionaalinen tehtävä, joka oli määritelty etukäteen. TAITEEN HYVINVOINTI- VAIKUTUKSISTA KULTTUURI- HYVINVOINTIIN Vuonna kehittämisohjelma käynnistyi vetäytymisellä Vierumäen urheiluopistossa toukokuussa. Silloin käytiin laaja keskustelu käsitteistä ja taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyvän toiminnan historiasta Suomessa. Pohdittiin, mikä on itse kunkin positio ja millä kohtaa kukin on janalla Taiteen autonomia taide instrumenttina (soveltava taide), pystyakselina oli konkretia teoria. Sijoituimme tiiminä tasaisesti joka kohtaan. [KUVA taidetoiminnan positiot] Lisäksi pohdimme paikkojamme akselilla taiteen autonomia taide instrumenttina suhteessa toimintakykyyn (täysvaltainen laskenut). [KUVA PO- SITIOT SUHTEESSA TOIMIJUUDEN TASOON] Vuonna, kun kehittämisohjelmamme oli loppusuoralla, huomasimme palanneem-me kulttuurihyvinvointi-termiin. Olimme vuosien aikana pyöritelleet useita erilaisia käsitteitä ja etsineet sitä yhtä oikeaa. Kulttuurihyvinvointi on sekä sanana että asiana sekä haaste että mahdollisuus. Se on niin laaja termi, että se pitää sisällään KUVA: Taidetoiminnan positiot KUVA: Positiot suhteessa toimujuuden tasoon 24 25

14 kaikenlaista viriketoiminnasta suihkussa laulamiseen... ja toisaalta hyvin pitkälle viritettyyn ammattimaiseen toimintaan. Ihan aluksi en itse pitänyt kulttuurihyvinvointisanasta, mutta pian huomasin, että etenkin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä se on sana ja asia joka ymmärtyy hyvin ja joka toimii. Otettiin se siis sitten hyötykäyttöön! Se todettiin meidän KULTU-työssä toimivimmaksi ja kattavimmaksi sanaksi sote- ja hyte-yhteistyössä. Oma kutina on se, että viime vuosina sana on yleistynyt myös valta-kunnallisesti eniten käytetyksi sanaksi kun tätä meidän tahvo-alaa käsitellään. Minusta se on lopulta hyvä asia, että sana ja sen merkitys on niin laaja, että siihen on mahdollista oikeastaan mistä tahansa professiosta käsin ottaa tulokulma... eli sitä kautta saamme kaikki toimijatahot ja alat heille itselleen luontevammin mukaan... verrattuna siihen, että puhui-simme taiteesta ja hyvinvoinnista. Itse kannatan sitä, että pidetään ovet avoinna ja siksi pidän kulttuurihyvinvointi-sanasta. Toki Taikessa on tärkeää pitää taiteesta huolta ja taiteen puolta, mutta minusta on strategisesti järkevämpää ollut moni-alaisessa yhteistyössä hakea yhteisiä näkökulmia... silloin jatkuva pelkästä taiteesta puhuminen ei välttämättä ymmärry oikein (tätäkin kyllä olen kokeillut... :)) Arttu Haapalainen Minusta oli hieno lopettaa läänintaiteilijan pesti järjestämällä tapahtuma, jossa koordinoimani laaja Terveyttä kulttuurista/pirkanmaa -verkosto muuntui Kulttuurihyvinvointi Pirkanmaalla -verkostoksi. Siinä tilaisuudessa näin oman työni hedelmän: tilaisuudessa syntyi spontaanisti 8-henkinen verkoston ydinryhmä, joka ryhtyy kehittämään ja viemään verkostoa eteenpäin. Keskeisiksi arvoiksi tulevalle verkostolle valikoituivat avoimuus ja mukaan ottaminen. Arttu Haapalainen KEHITTÄMIS- OHJELMATYÖN ARVIOINTI Oma taidekäsitykseni on, että taiteen tehtävä ei ole opettaa eikä hoitaa - taiteen tehtävä on - olla taidetta. Taiteella on tärkeä paikka ihmisen ihmisenä kasvamisessa; tarjota lohtua, iloa, oivalluksia, kysymyksiä, peiliä taiteen mahdollisuudet ovat monet. Taiteen hyvää tekevä vaikutus perustuu juuri siihen, että taide ei yritä mitään ja sen tähden se antaa kokijalle tilaisuuden säilyttää oma subjektius ja kokea ilmiö itsestään käsin. Pauliina Lapio Kehittämisohjelma-menetelmä sopi hyvin hyödynnettäväksi olemassa olevan toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja vakiinnuttamiseen. Suomeen on viidessä vuodessa rakentunut kohtalaisen vakiintunut toimintamalli kulttuurihyvinvointityölle Taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelman työn tuloksena. Kirjoittamassamme lähtötilanteen kartoituksessa vuodelta kirjasimme, että taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelmassa taiteen edistämisen tavoitteena on vaikuttavuus, joka voi tarkoittaa tuloksina esimerkiksi asenteiden muutoksia, toimintakulttuurin kehittymistä, tunnettuisuuden, kysynnän ja tarjonnan sekä tietoisuuden parantumista, toimialatiedon jakamista, verkostojen luomista tai vahvistamista, ammattitaiteilijoita työllistävien rakenteiden muutoksia. Lisäksi kirjasimme, että kehittämisohjelmaan liittyvien projektien toteuttamisessa tavoitteena tulee olla pyrkimys pysyvään vaikuttamiseen ja jatkuvuuteen. Tämä oli tarkoitus toteuttaa siten, että projekteilla luodaan edellytyksiä taiteilijoiden työskentelylle. Lisäksi linjattiin, että asiantuntijatyön tavoitteena on vahvistaa yhteistyöverkostoja toimimalla asiantuntijana Työskentelyä WeeGee-talossa Pallomeressä Kirsi ja Pauliina 26 27

15 ja osatoteuttajana tai järjestämällä kohtaamisia mm. seminaarien, tilaisuuksien tai erilaisten teemakokoontumisien muodossa. Osa toimijoista on kirjannut taidetoiminnan budjetteihin ja toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin Viisivuotiskaudelle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen: Tavoite: Tarpeen synnyttäminen asenteita ja rakenteita muokkaamalla (soten ostohalun herättäminen) toimintakulttuurin muutos sotessa Miksi: Jotta taiteilijoilla olisi jatkossa paremmat työskentelymahdollisuudet sotessa ja jotta jokaisen ihmisen oikeus taiteeseen ja kulttuuriin mahdollistuisi riippumatta siitä missä ja millaisessa kunnossa hän on. On tullut uusia rahoittajia, kuten THL:n terveyden edistämisen määräraha ja kulttuurihyvinvointitoiminnan rahoittaminen myös STEAn kautta Osa toimijoista rahoittaa toimintaa myös budjettirahoista kuten Päijät-Hämeen hyky, Lempäälän Kotokartano Rakenteiden ja asenteiden muutokset: Syntyneet kulttuurihyvinvointisuunnitelmat, toimintamallit ja kirjaukset hyvinvointikertomuksissa Murmansk. Miten: Toimimme rakenteellisella ylätasolla, vaikutamme osaltamme maakunta- ja soteuudistuksen niihin tasoihin ja asiakirjoihin, joihin pitää saada kirjauksia, muutoksia ja lisäyksiä mm. terveyttä edistävän liikunnan vastinpariksi. Lisäksi jaamme tietoa, yhdistämme toimijoita ja rohkaisemme kokeilemaan. Tulokset: Tiedon, tietoisuuden ja näkyvyyden lisääminen: toimijat ovat verkostoituneet keskenään ja tekevät yhteistyötä. Osa kulttuurihyvinvointitoiminnasta on vakiintunut. On syntynyt kulttuurihyvinvointisuunnitelmia ja toimintamalleja. Kulttuuri on osa hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä (HYTE) Rahoituspohjan ja -osaamisen laajentaminen ja vakiinnuttaminen sote-sektorille: Tämä näkyy mm. toiminnan vakiintumisena esim. 100 minuuttia taidetta -toimijat ja omarahoitusosuuksissa. On etsitty ja löydetty erilaisia tapoja rahoittaa toimintaa mm. valtionperintörahastot, ikäihmisten virkistysrahastot taiteilijaresidenssitoiminnan juurtuminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon -> taiteilijoiden työllistyminen 100 minuuttia taidetta viikossa teki kulttuuriset oikeudet näkyviksi Mitä tehtiin ja miten tavoitteet saavutettiin? Vuosina ja emme kirjanneet toiminnan tunnuslukuja systemaattisesti. Kehittämisohjelman aikana kirjatut tunnusluvut kertovat kuitenkin toiminnan laajuudesta ja tavoittavuudesta. Kehittämisohjelman läänintaiteilijoiden ja erityisasiantuntijan toiminta: Puheenvuoroja 196, yhteensä 48 paikkakunnalla, joista 8 ulkomailla artikkeleita, blogi-tekstejä, tv- tai radioesiintymisiä 55 Johanna ja Timo Taikuri messuilla. Ohjausryhmät ja työryhmäjäsenyydet 41 järjestetyt tapahtumat 37 Kehittämisohjelman omat julkaisut 7 Mukana asiantuntijana raporteissa ja julkaisuissa 14 Soten ja kuntapuolen messuilla 11 kertaa omalla osastolla Kehittämisohjelman ja kärkihankkeen kautta on maksettu palkkioita ja hankittu ostopalveluita -: taiteilija-, taide- ja asiantuntijayhteisöille yhteensä euroa eli 7,7 htv, jos laskentaperusteena käytetään läänintaiteilijoiden palkkaa palkkioita on maksettu taiteilijoille ja asiantuntijoille yhteensä euroa eli 1,9 htv Eli kehittämisohjelma työllisti ohjelmaan kuuluviin projekteihin ja kehittämistehtäviin yhteensä 9,6 htv:n verran taiteilijoita. Tämän lisäksi Kärkihankeavustuksilla ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksien erityisavustuksilla työllistyi taiteilijoita hankkeisiin ympäri Suomea, pelkästään kärkihankkeesta työtä sai 241 taiteilijaa eri pituisina ajanjaksoina, joista kärkihankkeen päätyttyä oli työsuhteessa toistakymmentä. Kulttuurihyvinvoinnin erityisavustuksilla työllistyneet taiteilijat eivät ole luvussa mukana. tuloksia: Kehittämisohjelmassa kasvanut ymmärrys on ollut vaikuttamassa kärkihankkeen ohjaamiseen ja ministeriötason yhteistyöryhmän toimintaan. Yhteisöllisesti saatiin aikaan useita kirjauksia eri tasoisiin asiakirjoihin koskien taiteilijoiden palkkaamista, kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja taidetoimintaa sotessa ja hytessä. Asiantuntijuutemme ja työskentely kärkihankkeessa vaikutti osaltaan myös kuntien kulttuuritoimintalain valmisteluun kulttuurihyvinvoinnin osalta: Kuntien kulttuuritoimintalaki 166/ 3) Kuntien tulee edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa 28 29

16 Tiimi, pomot ja yhteistyökumppaneita. Kuva Jaakko Kemppainen

17 TEAviisarin tietoja työmme arvioinnin tueksi: Työmme tuloksia on näkyvissä kulttuurin TEAviisarin tuloksissa. TEAviisariin päädyttiin kun TAIKU2 yhteistyöryhmässä pohdittiin kulttuurihyvinvoinnin indikaattoreita. Päädyttiin benchmarkkaamaan terveyttä edistävää liikuntaa ja kutsuttiin sekä UKK-instituutin että THL:n TEAviisarin asiantuntijat kertomaan mittaamisesta. Syntyi oivallus, että on syytä laajentaa jo käytössä olevaa työkalua kulttuurin hyvinvointivaikutustoimien mittaamiseen. OKM:n rahoituksella päätettiin rakentaa kulttuuritoimintalain toimeenpanon tueksi kulttuurin TEAviisari. Työryhmä työskenteli vuoden ja mukana Taikesta oli Johanna Vuolasto. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna, jolloin Taiken valtakunnallista yhteiskehittämistä oli tehty systemaattisesti hanketoimijoiden kanssa reilun vuoden verran. Toiminnassamme olimme painottaneet toimintamallien jalkauttamiseen, vastuuhenkilön/ tahon löytämiseen, budjettirivien kirjaamiseen ja kulttuurihyvinvoinnin kirjaamiseen asiakirjoihin. Näiden juurtumisesta kuntiin saatiin näyttöä ensimmäisessä tiedonkeruussa vuonna. TEA-viisarin kysymys: Onko kunnalla käytössä jokin toimintamalli, jolla tuodaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin kulttuuritoimintaa? Vastaus: Toteutuu hyvin 89% koko Suomessa. Kysymys: Onko sovittu, mikä hallintokunta koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuria kokonaisuutena? Vastaus: Toteutuu vaihtelevasti, 69% kunnista oli jo vuonna sopinut vastuunjaosta. Kysymys: Onko vuoden toiminnan ja talouden suunnittelussa (talousarvio) määritelty erityisiä tavoitteita ja resursseja joidenkin seuraavien asioiden ja väestöryhmien huomioimiseksi? Resurssit Hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä osallisuutta tukeva taide- ja kulttuuritoiminta? Vastaus: Toteutuu hyvin 75% vastaajakunnista. Lisäksi hyvinvointisuunnitelma tai vastaava oli tehty 49% vastanneista kunnista. On otettava huomioon, että kaikissa kunnissa ei varmasti vielä ole ymmärretty kysymyksien koko merkitystä ja on saatettu vastaamalla kaunistella tilannetta. Kiinnostavaa onkin jatkossa seurata TEAviisarin tuloksia juuri näiden indikaattoreiden osalta. Onnistummeko auttamaan kuntatoimijoita toimintamallien jalkauttamisessa, vastuuhenkilöiden nimeämisessä, hyvinvointisuunnitelmiin kirjaamisessa ja rahoituksen ratkaisemisessa? Näkyvyyden lisääntyminen: Vuonna taiteen ja hyvinvoinnin alasta ei löytynyt netistä kovinkaan järkevää materiaalia. Taikusydämen perustaminen taiteen hyvinvointivaikutuksien yhteyspisteeksi oli ratkaiseva askel näkyvyyden lisäämiseksi. Sen lisäksi kehittämisohjelman loppuessa netistä löytyy valtavan paljon tietoa. Taike on ollut mukana mm.: Taiken omat sivut, joilla omia julkaisuita Tule luo taide -Kärkihanke, OKM:n sivusto (Taike toimeenpanija ja avustusten jakaja) Taidetutka verkkolehti (Taike perustajajäsen) 100 minuuttia taidetta -kampanja (Taiken projekti) Taikusydän (Taike rahoittaja ja yhteistyökumppani) ArtsEqual-hankkeen sivusto, Taideyliopisto (Taike konsortiopartneri) STM:n sivuilla oli sote-uudistuksen kaatumiseen asti sivusto kulttuurihyvinvoinnin toimeenpanon tueksi (alueuudistus.fi). Sen jälkeen kulttuurihyvinvointi on saanut näkyvyyttä THL:n sote-keskusvalmistelun sivuilla osana ennaltaehkäisevään toimintaan panostamista. Lisäksi vuonna noteerasimme lehdistön ja blogialustoiden aktivoituneen taiteen hyvinvointivaikutuksien tietopohjasta kertomisessa ja toimintamallien esiin nostamisessa. Suurin näkyvyyden lisääntyminen tapahtui loppuvuonna WHO:n julkaistua taiteen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia koostaneen raportin Helsingissä Taike oli mukana järjestämässä tilaisuutta ja järjesti live-streemauksen ja tallenteet puheenvuoroista. Tieto taiteen terveysvaikutuksista levisi kautta koko maan ja sosiaalisessa mediassa nähtiin päivittäisiä nostoja taidetoiminnasta sotessa ja esimerkkitarinoita taiteen vaikutuksista. Käytimme koko kehittämisohjelmakauden aihetunnistetta #taidetoimii ja kärkihankkeen loputtua sen on ominut käyttöönsä jo moni muukin toimija, raportin kirjoitushetkellä tuloksi tuli 5950 osumaa. Taiken kärkihankkeen yhteiskehittämisen Facebook-ryhmässä on jäseniä 85 ja ryhmä toimii vertaistukena toisilleen esim. hallintoon liittyvissä ongelmanratkaisuissa. Miten dokumentoidaan asennemuutos? Asennemuutos kulttuurihyvinvointityössä: Kun aloitin työt, asenne oli vielä se, että Taike maksaa taiteilijan kulut. Pidin aika monta palopuhetta taiteilijoillekin siitä, että te ette saa mennä heti perään samaan yksikköön tekemään ilmaistyötä Taiken apurahoilla, jossa minä olen toteuttanut projektin ja laittanut soten maksamaan. Tämä on yksi epäkohta vieläkin. Toisaalta annetaan hyvinvointiavustuksia ja apurahoja taiteilijoille, jotta voivat tehdä taiteellista työtään, mutta joskus tuntui, että tässä sahataan omaa oksaa. Juuri kun neuvottelin jonkun sote-yksikön kanssa siitä, että taiteilijoista pitää maksaa palkkaa ihan niin kuin muistakin työntekijöistä niin seuraavalla viikolla sote iloitsee minulle, että eipäs tarviikaan, kun saatiin taiteilija ilmaiseksi apurahalla. Arvonluonti on arvonluontia myös rahallisesti. Pauliina Lapio Toimintaamme on alettu seurata myös sosiaali- ja terveyssektorilla. Toteutimme STM:n, Duodecimin, Lääkäriliiton, TTL:n ja en yliopiston kanssa yhteistyössä koulutuspaketin lääkäreille Lääkäripäivillä ja Pohjolan lääkäripäivillä. Teemana oli mieli ja taide. Puheenjohtajat olivat: Taru Koivisto, johtaja, STM ja Kati Myllymäki, toiminnanjohtaja, Lääkäriliitto. Puhujat/ esiintyjät: teatteritaiteen tohtori ja dosentti Pia Houni Taide on ihmisen luonto, Psykiatrian dosentti ja erikoislääkäri Sami Pirkola Mieli taiteessa, Teatteritaiteen Maisteri, näyttelijä Mari Rantasila Mielenterveys taiteilijan silmin, depressio Kansallisteatterin näyttämöllä, tanssitaiteen tohtori Isto Turpeinen Tanssin raakalautatyötavan kierteet jaetun kokemuksen tilat, tanssin praxis, etsintätyökalu. Yleislääkäri ja prof. emerita Marjukka Mäkelä Taide vaikuttaa, tutkimuskatsaus. Lisäksi Vuolasto oli mukana kahdessa Duodecimin koulutuskokonaisuudessa Valamon lääketiedeseminaarissa ensin puhujana ja sen jälkeen järjestävän työryhmän jäsenenä -. Toiminnan laajentamisessa lääketieteen puolelle oli merkittävässä roolissa Taiken tiimin osaamista täydentävän ulkopuolisen osaamisen hankkiminen. Tutkijat Pia Houni, Jarno Mäkelä, Heli Ansio, Isto Turpeinen, Sami Pirkola, Marjukka Mäkelä toivat oman tärkeän asiantuntemuksensa kokonaisuuteen, Houni työterveyden ja talouslaskennan, Turpeinen taiteen praktiikan ja etnografisten menetelmien keruun, Pirkola mielenterveyspuolen ja Mäkelä näyttöön perustuvan lääketieteen puolelta. Merkittäviä avauksia olivat myös Hounin ja Vuolaston yhteinen artikkeli Potilaan lääkärilehdessä ja Hounin, Mäkelän ja Ansion taide ja talous -opas talouskeskustelun avaajana. Hounin asiantuntijuutta käytettiin myöhemmin useaan otteeseen esim. THL:n HYTE-päivän rinnakkaissessiossa. Koko viisivuotiskauden ajan Taikessa nähtiin päättäjien tarve talousvaikutuksien laskennalle ja pyrimme asiaa edistämään. Kun lopulta saatiin ensimmäinen julkaisu ulos, kysyntä alkoi olla suurta. Tilasimme Hounilta menetelmäoppaan työmme tueksi. Häntä pyydetään edelleen luennoimaan aiheesta ympäri Suomea. Duodecim ja Lääkäriliitto ovat aktivoituneet tiedotuksessa ja sisällöissä kuten: taiteen vaikutuksista kertovia artikkeleita, Konsensuslausuma (si

18 Marjukka Mäkelä luennoi taiteesta Lääkäri -päivillä. Messuosasto sälsi maininnan taiteesta) ja lisäksi taide on entistä useammin mukana tapahtumissa ja koulutuksissa. Taide on myös osana lääkärien koulutusta osana opetusta kuten potilaskohtaamisen opettelu teatteritaiteen ammattilaisten kanssa, tanssi koskettamisen opettelussa, kirjallisuus sairauden kuvauksissa ja vaikutuksista mieleen, kuvataide diagnoosin tukena, voimauttava valokuva ihmisten kohtaamisessa. Lääketieteen opetukseen ei ilmeisesti vielä kuitenkaan sisälly opetusta taiteen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista ja mahdollisuuksista taiteen hyödyntämisessä osana hoitoa. Sen sijaan viimeisten vuosien kuluessa Taideyliopistossa, Aalto-yliopistossa, LAUREAssa, Metropoliassa, ja useissa AMK:ssa tällaista koulutusta on syntynyt sekä taiteilijoille että sote-alan ammattilaisille. Osa koulutuksesta on luonteeltaan täydennyskoulutusta, kuten Aivoterveyden edistäminen -koulutus, joka on osallistujille ilmainen. Se toteutetaan OKM:n tuella HAMKin, LABin, LapinAMK:n, SAMKin, Savonian, en AMKin ja Turun AMKin kanssa yhteistyössä. Turun ja Hämeen AMKeissa voi opiskella kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon. Samoin Taikusydämen alueverkostot ovat alkaneet järjestää erilaisia lyhytkursseja kulttuurihyvinvointityön tueksi. Muutama nosto sosiaalisektorin puolelta toimintaamme liittyen: Lääkäripäivien oma nosto meidän toiminnasta: Taide tuo lisäpotkua mielenterveystyöhön. Taide ja kulttuuri edistävät hyvinvointia ja terveyttä, mutta harva lääkäri osaa vielä hyödyntää niihin liittyviä menetelmiä. taide-tuo-lisapotkua-mielenterveystyohon/ Lääkäripäivien ohjelmaan pääsy yhteistyössä Duodecimin, Lääkäriliiton, STM:n ja TTL:n kanssa oli ainutlaatuinen päänavaus. Ja sama koulutus haluttiin Pohjolan lääkäripäiville. Mediuutisten julkaisema artikkeli Pauliina Lapion laatimasta residenssi hoivalaitoksissaoppaasta. Terveydenhuollossa vierailevat taiteilijat voivat tukea hoitotyön kehittämistä : mediuutiset.fi/uutiset/terveydenhuollossavierailevat-taiteilijat-voivat-tukea-hoitotyonkehittamista/5be2e409-70bc d- 1e987713c19f THL/ kulttuurin TEAviisari: Terveyttä edistävä kulttuuri kunnan toiminnassa, menetelmäraportti julkaistu handle/10024/139312/ty%c3%962020_8_ Terveytt%c3%a4%20edist%c3%a4v%c3%a4%20 kulttuuri%20kunnan%20toiminnassa_s. pdf?sequence=1&isallowed=y Hanketoimijoiden kanssa tehty yhteiskehittäminen on johtanut siihen, että ainakin 15 maakunnan alueella on laadittu kulttuurihyvinvointiin liittyviä suunnitelmia, asiakirjoja, strategioita, tiekarttoja ja toimintamalleja. Kansainvälisesti meille on tullut kyselyitä siitä, miten olemme onnistuneet ministeriöidenvälisen yhteistyön rakentamisessa. Työstämme on mainintoja kv. julkaisuissa mm. Euroopan komission OMC-raportissa. Lisäksi puheenvuoropyyntöjä on tullut paljon sekä kansainvälisesti että eripuolille Suomea. Tärkeimpiä päänavauksia lienee THL:n kanssa alkanut yhteistyö Kulttuurin Tea-viisarin ja HYTE-päivien (Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen päivät) tiimoilta sekä terveyden edistämisen määrärahojen avaaminen kulttuurihyvinvointitoiminnan rahoittamiseen. Puhunta on muuttunut 5 vuoden kuluessa paljon. Edelleen on niitä, jotka ajattelevat, että sotessa tehtävä taide olisi jotenkin vähemmän taidetta kuin muu taide. Kokonaiskuvassa on alettu ymmärtää, että taide on taidetta vaikka se olisi kotien seinillä tai sotessa. Myös taideterapeuttien halu tulla mukaan taidetta laajasti hyödyntävään toimintaan on merkillepantavaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin ammattilaiset ovat alkaneet itsenäisesti levittää hyviä menetelmiä ja kokemuksia taiteen käytöstä. Esim. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä sairaalan avainhenkilöt on kyllästetty taideosaamisella. He osaavat itsenäisesti ottaa taidemenetelmiä hoitotyönsä tueksi ja toisaalta arvioida, että koska on parasta pyytää taiteilija yksikköön. On alettu ymmärtää, että taiteella on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia ja on alettu haluta taidetta joihinkin spesifeihin tilanteisiin hoitotyön tueksi

19 Ismo Suksi (STM) lausuu runon, kuva, Jaakko Kemppainen. Miten dokumentoida asenneilmapiirin muutos taidekentällä: (Voiko taiteen potentiaaliin luottaa, Westerlund & al) julkaistiin vastineeksi Pia Hounin ja Johanna Vuolaston Katsaukselle Lääkärilehdessä Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Tuolloin keskusteltiin vakavasti siitä, miten taiteen hyvinvointivaikutuksista tulisi puhua. Vuonna Kiasman seinälle ilmestyi iso teksti: Taide tekee hyvää ja nettisivuille: Anna taiteen tehdä hyvää. Nämä olivat uudenlaisia avauksia taidemuseokentällä, jolle taiteen itseisarvon korostaminen on ollut tärkeintä. Lopullisen niitin julkiseen taiteen hyvinvointivaikutuksista käytävään keskusteluun toi WHO:n meta-analyysi taiteen todennetuista vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen. Ko. raportti julkaistiin Suomessa siksi, että olemme yhdessä kumppaneidemme kanssa saaneet niin paljon kansainvälistä julkisuutta viime vuosina. Suomi on vakuuttava edelläkävijä kulttuurihyvinvoinnin edistämistyössä. Raportin julkaisemisen jälkeen keskustelu taiteen hyvinvointivaikutuksista muuttui peruuttamattomasti. Taiteella on näyttöihin perustuvia vaikutuksia ja tulokset on koottu WHO:n toimesta. media-centre/events/events//11/launch-offirst-who-report-on-the-evidence-base-for-artsand-health-interventions- Myös messuilla havaitsimme muutoksen puhunnassa. Ensimmäisiä kertoja sote-alan messuille osallistuessamme monet tulivat kysymään, miksi olimme siellä. Taiteen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset eivät olleet laajasti tiedossa ja niihin suhtauduttiin hieman epäilevästi, jopa huuhaana. Vuonna olimme jokaisilla messuilla erittäin suosittu osasto. Oulun TerveSOS-päivillä tiskiltämme vietiin 77 kiloa esitteitä ja keskustelu oli kiihkeää. Enää ei kyseenalaistettu taiteen terveysvaikutuksia vaan haluttiin puhua niistä ja kyseltiin menetelmistä ja taiteilijoista lisää tietoa. Vuoden sähköpostiviesteissä ja FB-ryhmissä nostimme Taiku-työrukkasen kanssa esiin löytämiämme kansainvälisiä tutkimuksia taiteen terveysvaikutuksista. Vastaan tuli tasaiseen tahtiin yksittäisiä tutkimuksia ja artikkeleita ja jokunen meta-analyysikin. Vuoden kuluessa ja erityisesti WHO:n raportin julkaisun jälkeen sosiaalisessa mediassa aiheeseen törmää lähes päivittäin. Aiheesta on kirjoitettu lehdissä kymmeniä ellei satoja artikkeleita sekä tutkimuksien pohjalta että toiminta-caseja. Lisäksi on syntynyt kulttuurihyvinvointiverkostoja, joista Taikusydämen alueverkostot lienee tärkein. Verkostot levittävät tietoa ja hyviä toimintamalleja. Enää ei keskitytä todistelemaan, että taide tekee hyvää, vaan kerrotaan tarkemmin mitä on tehty ja millaisia vaikutuksia toiminnalla on ollut ja miten henkilöstö ja asiakkaat ovat sen mahdollisesti kokeneet. Olemme tilanteessa, jossa kulttuurihyvinvointitiedon tulvaa on mahdotonta enää hallita. Taikusydän kokoaa tietoa ja jakaa sitä ansiokkaasti, mutta edelleen eri puolilla maata asia syntyy ikään kuin itsestään ja uutena rikastuttamaan sote-sektorin toimintaa. Muutokset rahoittamisessa: Taiteen ja hyvinvoinnin alalla rahoitus on edelleen keskeinen asia, johon kattavaa valtakunnallista ratkaisua ei ole löytynyt. Ala on niin laaja kokonaisuus eri toimijoita. On kuitenkin syntynyt jonkinasteinen konsensus siitä, että kyseessä on monialaisesti rahoittuva (piilo)toimiala, johon on myös olemassa toimivia rahoitusmalleja. Valtakunnallista kaikenkattavaa rahoitusmallia ei ole, mutta toisaalta, voiko ollakaan. Tärkeää on tulevaisuudessa kehittää ja tehdä löydettäväksi ja monistettavaksi toimivia rahoitusmalleja kootusti. Taikessa kulttuurihyvinvoinnin avustuksiin lisättiin OKM:n ohjeistuksesta Taikusydämelle vuosittain kohdistettu Lisäksi Taike jakoi 5-vuotiskaudella euroa kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen. Kärkihankeavustusta (1,6 milj.) saaneet toimijat laittoivat soten omaa rahaa kulttuuritoimintaansa yli euroa. Muista toimijoista mm. Suomen kulttuurirahasto on jakanut vuodesta Taidetta hoitolaitoksiin avustusta kasvattaen vuosittaista euromääräänsä, Stea on viiden viimeisen vuoden aikana alkanut myös rahoittamaan kulttuurihyvinvoinntihankkeita ja 36 37

20 OPIT JA OIVALLUKSET Taiteen puhuttava ensisijaisesti taiteen kieltä NHS (National Health Service) haluaa, että taide ja kulttuuri puhuu omaa taiteen ja kulttuurin kieltään yhteistyössä ettei yritetä muuntua lääketieteilijöiksi tai teknokraateiksi tai talousihmisiksi: luovuus ja taide nähdään vahvuutena, pelatkaa vahvuuksillanne! Pyysimme joulupukilta apua THL: terveyden edistämisen määräraha oli haussa ensimmäisen kerran vuonna kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiseen. Taiken asiantuntijat ovat olleet mukana arvioimassa THL:n kulttuurihyvinvoinnin avustuksia. Lisäksi toiminnassa todennettiin soten omaa rahoitusta esim. 100 minuuttia taidetta toiminta on saanut jatkoa useissa kampanjaan osallistuneissa yksiköissä omarahoituksella. Aikaisemmin ei ollut olemassa sellaista mallia, jossa sairaala itse maksaisi kulttuuri- ja taidepalveluista ja että kaikki taidemuodot ja ikäryhmät olisivat esillä. Aina oli joko musiikki tai kuvataide tai tanssitaide tai sairaalaklovnit, jolloin aktiivisuus jää aktiivisten osastonhoitajien tai taiteilijaorganisaatioiden varaan. Lähdin miettimään miten maailma pyörisi sillä mallilla, että sairaala olisikin osallistavan taiteen koordinoija? Yhteistyössä kulttuuriorganisaatioiden, olemassa olevien konseptien, yhteistyökumppaneiden kanssa. Pauliina Lapio Rahoituskysymysten lisäksi kesken jäi myös kulttuurihyvinvointipalveluiden esiinlaittaminen jonkinlaiseksi järkeväksi palvelutarjottimeksi. Edelleenkään potentiaalisesti asiasta kiinnostuva sote-toimija ei löydä tarjontaa kootusti mistään. Erittäin tärkeä asia, erittäin vaikea asia. Eri asioida voidaan mitata ja mitä kannattaa seurata taidetoiminnassa. Ymmärrys siitä, että henkilökunta tekee omaa työtään parhaalla ymmärryksellä ja että taiteilijan osaaminen riittää mittaamaan taidetoiminnan vaikutuksia. Taiteilijoilla on sellaista nonverbaalia osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi ikäihmisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Hoivahenkilökuntaa taas voi kouluttaa ja sillä tavalla kaventaa kulttuurieroja taiteilijan osaamisen ja sotehenkilökunnan välillä. Oivalluksia toiminnan syntymisen esteistä Usein toiminnan syntymisen suurin haaste on raha. en Liikkuvan Näyttämön (en Työväen Teatteri, en Teatteri, en kaupunki) rahoitus tuli monesta osoitteesta: teatterien omista budjeteista, esitys oli maksullinen sen vastaanottavalle sote-toimijalle ja lisäksi en kaupunki osallistui kiertueen rahoittamiseen ikäihmisten virkistysrahastosta. Messuilla. Toiseksi suurin syy on ymmärryksen ja osaamisen puute toimijoiden joukossa. Toimintaa syntyy, kun toimija motivoituu. Esimerkiksi en Liikkuva Näyttämö kehitettiin yhdessä en Työväen Teatterin, en Teatterin ja en kaupungin ja vapaan kentän kanssa. Teattereille keskeistä oli päätös, että esitykset tehdään taide edellä. Myös ikäihmiset ansaitsevat tinkimätöntä taidetta. Tavallaan vain sen jakelukanava on eri. Teattereilla on nyt uusi näyttämö, joka on ihmisten keskuudessa. Opimme ohjeistamaan toimijoita, miten heidän kannattaisi muuttaa nettisivuilleen viriketoiminnan tilalle kulttuuri- ja taidetoiminta. Kun omaiset etsivät tietoa asumisyksiköistä ja palveluista, he ehkä ilahtuvat, kun siellä on muutakin kuin lakisääteiset palvelut. Joskus on järkevämpää puhua kulttuurisista oikeuksista kuin taiteesta 38 39

21 Johanna Wienissä Arts for health. Kultur, Politik, International -seminaarissa puhumassa Suomen mallista. Joskus on järkevämpää puhua ihmisen oikeudesta taiteeseen aikaperusteisesti, samalla tavalla kuin liikuntapiirakka määrittää liikuntaa aikana. Aloimme puhua ihmisten perusoikeuksista kulttuuriin 100 minuuttia viikossa, joka on noin prosentti viikoittaista aikaa. Tämä jätti vastuutaholle vapauden päättää itse, miten oikeuden toteuttaisi ja paljonko siihen käytettäisiin rahaa. Oppeja taidetoiminnan arvioinnista Arviointi tulee kytkeä hankkeisiin jo alkuvaiheessa. Esim. Englannissa taidehankkeissa on usein yliopisto mukana aktiivisena toimijana, jolloin tutkimus nivoutuu orgaanisesti osaksi hankemaailmaa. Tällöin hankkeista ja projekteista jää jälkeen tieteellisestä dokumentaatiota. todistaja/havainnoija, joka mielellään olisi esim. henkilökuntaan kuuluva, joka tuntee potilaan/ ryhmän. Kannattaisi havainnoida neljää elementtiä: osallistujien sitoutuminen tekemiseen, ilo/nautinto, liike ja luovuus. Onnistumisen suhteuttaminen sen pohjalta jälkikäteen (esim. mitä muutoksia osallistujissa tapahtuu), tunnetila. Sopimusasiat on edelleenkin tärkeitä, kaikki pitää sopia ennen toiminnan aloittamista, riskitekijät on hallittava sekä ihmisten toimintakykyä pystyttävä arvioimaan. Tässä kohdin Britannialla oli monia hyviä oppaita ja toimintamalleja, joista voimme oppia. Arviointi on kirjattava sopimuksiin ja vastuutaho arvioinnin toteuttamisesta. Johanna vetää kokousta. Kuva Jaakko Kemppainen Vaikutuksien mittaamisessa motoriikan ja muiden kvantitatiivisten asioiden lisäksi pitäisi olla kvalitatiivisia indikaattoreita: kuunnella ja katsoa, mitä on tapahtumassa ja mitä tapahtuu. Olisi hyvä sopia erillinen 40 41

22 Työskentelystä kehittämisohjelmassa Tiimimme oli erittäin hyvä kokemus oikeanlaisten asiantuntijoiden kokoamisesta yhteen, mutta vielä parempi keskinäinen koordinaatio olisi suotavaa Tiimin tuki: Ilman kollegiaalista, välittävää, asiantuntevaa, kehittämishaluista ja hauskaa Tahvo-tiimiämme ei mistään olisi tullut mitään. Taikessa kehittämisohjelma voi toimia hyvin ja rakentavasti, ja parhaimmillaan, kuten meillä Tahvoissa, tiimi voi olla alan etenemisen kannalta eksponentiaalisesti eteen päin vievä voima. Koko ajan oli kuitenkin sellainen olo, että teen jotain merkityksellistä ja oikeiden ihmisten hyväksi. Valitsin sellaisia toimintatapoja, että pääsin seuraamaan potilaiden tai asukkaiden elämää livenä. Ilman näitä interventioita en olisi osannut kertoa taiteen vaikutuksista niin hyvin esim messuilla ja konferensseissa omakohtaisesti. Tuntui, että ne pienet pennoset, jota me pyöritellään Taikessa on merkittäviä kuitenkin kun ne kohdistetaan viisaasti. Kansainväliset kontaktit on merkityksellisiä tiedon leviämisen, juurtumisen ja näkyvyyden kannalta. Säästäminen kansainvälisissä kuluissa pelkän säästämisen vuoksi on turhaa konteksti aina ensin. Saimme ihan hirmu paljon aikaan asioita ja tuntuu, että useat tahot heittävät veikkaukseksi vaan tuuria tai sanovat myös omiksi ansioikseen asioita, joita olimme itse iltahämärissä tai sivusta vieneet eteenpäin. Henkinen ja ammatillinen kasvu on ollut huimaa viiden vuoden aikana Läänintaiteilijan menetelmänä osallistaminen Kysyin oikeastaan kaikilta samaa kysymystä: Mitä tarttisi tehdä, jotta kulttuurihyvinvoinnin asiat olisivat Pirkanmaalla paremmin? Tähän kysymykseen saatuja vastauksia kooten (ja toki myös omia ajatuksiani aiheesta käyttäen) laadin läänintaiteilijan toimintasuunnitelmaani. Oli mahtava huomata, että moni asia toistui vastauksissa, niihin kannatti siis alkaa keskittyä. Tilannekuvista oli paljon hyötyä. Itselleni on ollut tosi tärkeää se, että olen voinut ajatella työni nojaavan kentän ajatuksiin ja tarpeisiin (eikä pelkästään omiin aavistuksiini niistä). Se on antanut mandaattia ja voimaa omaan työhön, että on voinut vedota tähän aika mittaavaankin ponnistukseen ja osallistamiseen joka tilannekuvien laatimiseen on liittänyt. Sain paljon kiitosta siitä, että tahot ja toimijat kokivat tulleensa kuulluksi ja kokivat, että heidän ajatuksillaan, toiveillaan ja ideoillaan oli vaikutusta toimintaani. Kulttuurihyvinvointi on monialainen ja moninainen asia, jota ratkomaan tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä ja laajaalaista osaamista. Ennen kaikkea tämä on arvovalinta. Viemmekö alaa eteenpäin poissulkien vai mukaan ottaen? Minulle luonteva vastaus oli avata ovet sepposen selälleen. Tämä valinta loi hyvää energiaa ja vei käytäntöön osallisuuden ja monenlaisten ihmisten osaamisen arvostamisen arvoja. Vastuu painaa ja uuvuttaa Läänintaiteilijoiden työssäjaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Olemme kovan julkisen paineen alla ja jatkuvan arvostelun kohteena. Tehtävät ovat usein haastavia, monesti yksin puurtavat asiantuntijat ajautuvat jaksamisen äärirajoille. Army of Art Lovers

23 Moneen suuntaan menevät intressit pitäisi kirkastaa matkan varrella paremmin. Palveletko taiteilijaa, sotea vai Taikea? Kaikkia et voi miellyttää, vaikka haluaisitkin. Oman organisaation arvostus ja tuki jäi ajoittain ohueksi Tarkastelussa pelitaiteen mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämisessä Monilla kaupallisin tavoittein tuotetuilla peleillä voisi olla selkeitä käyttökohteita hoivalaitoksissa, ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja terveydellisiä aiheita käsittelevän keskustelun välineinä. Yhteistyö sote-sektorin toimijoiden kanssa voisi avata oman pelin käyttömahdollisuuksia vaikkapa vuodepotilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Joskus pelistä voi joutua tekemään hieman muutellun version, mutta on mahdollista, että peli sopii pelattavaksi hoitolaitosympäristössä ihan sellaisenaan. Uudet teknologiat mahdollistavat interaktiivisten ja immersiivisten kokemusten tuomisen kohtalaisilla kustannuksilla minne tahansa. Peleistä tuttujen teknologioiden, kuten virtuaalitodellisuuden ja sisällöllisten striimauspalveluiden avulla kokija voidaan viedä hetkeksi pois arjen tylsyydestä ja huolista. Mahdollisuus kokea paitsi tosimaailmaan perustuvia elämyksiä, myös maallisten rajoitusten yläpuolelle kohottavia voimaannutuskokemuksia tuottaa mielihyvää ja voi mahdollisesti parantaa kokijan itsetuntoa hänen päästessään tekemään asioita, joita on aiemmin ajatellut mahdottomiksi. kun yritetään ymmärtää vaikkapa mielenterveyskuntoutujan arjen haasteita. On vanhanaikaista ajatella pelillistä kulttuurihyvinvointia pelkästään treeni- ja terapiapelien kautta. Kulttuurihyvinvoinnin alue on suurelle osalle pelintekijöistä tuntematon mahdollisuus elannon hankkimiseen ja oman ammattiosaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen yhteisen hyvän kontekstissa. Mandaatti ja arvovalta Moni prosessi hyötyi suuresti arvovallasta ja mandaatista, jotka isojen ja merkittävien toimijoiden mukaan saaminen kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen mukanaan toi. Kehittämisohjelman tukena hyödynnettiin mm. hallituksen kärkihankkeen, STM:n, OKM:n, Taiken, sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen, THL:n ja muiden kumppaneiden statusta koollekutsumisessa ja asioiden valmistelussa. Tuntui aina hyvältä ja uskottavalta sanoa esim. että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen neuvottelukunta on antanut KULTU-työlle mandaatin tai että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on hyväksynyt kulttuurihyvinvointisuunnitelman osaksi virallista Pirkanmaan terveyden edistämisen työtä tai että työskentelemme yhdessä Sipilän hallituksen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen toimeenpanemisen eteen. Arttu, Jaakko ja Heli. On myös pelejä, jotka käsittelevät esimerkiksi mielenterveyden ongelmia tai surun kohtaamista. Näitä pelejä voi käyttää kommunikaatiovälineinä, 44 45

24 Esa, Arttu ja Johanna. Nizzan lentokenttä, kuva Pauliina Lapio 46 47

25 LOPUKSI LIITTEET: Kehittämisohjelman vahvuus on mahdollisuus testata toimintoja osana läänintaiteilijoiden projekteja. Läänntaiteilija on projekteillaan pyrkinyt tiettyyn ennalta sovittuun tulokseen. Kehittämisohjelmassamme tällaisia toimintoja ovat olleet esim. hoivalaitosresidenssin suunnittelu ja synnyttäminen hoito- ja hoivalaitoksiin. Kokeiluita tehtiin eri puolilla maata ja niistä saatiin paljon arvokasta oppia menetelmäoppaaseen. Samoin kehitettiin 100 minuuttia taidetta. Ilman kehittämisohjelmaa tällaisia pilotteja ei oikein pystyisi rakentamaan ja levittämään ja mallintamaan. Parhaita yhteisiä kokemuksiamme ovat olleet osallistumiset sote-alan messuille, kuten Lääkäripäiville. Olemme saaneet todistaa alun vähättelevästä vastaanotosta muutoksen kiinnostavaksi ja varteenotettavaksi kumppaniksi. Lisäksi kärkihankkeessa tapahtunut hankkeiden yhteiskehittäminen ja jatkuva yhteinen tiedonjako ovat antaneet minulle kehittämisohjelman vetäjänä paljon. Eri taustaisten asiantuntijoiden laaja-alainen yhteistyö on ollut kaikin puolin antoisaa. Mitä enemmän tietoa kertyy sen paremmin olemme myös ymmärtäneet, mitä vielä puuttuu. Kaikkea ei tietysti ole tarpeen ratkaista kerralla. Kehittämisohjelmassamme emme päässeet syventymään taiteilijakentän ongelmiin suhteessa sotessa työskentelyyn. Kaikki aika meni taiteen hyvinvointivaikutuksien lobbaamiseen ja tiedolla johtamiseen. Seuraavana keskeisenä asiana on siis ratkaistava, kuinka sote löytää taiteilijat. On kyettävä ratkaisemaan se, miten taiteilija löytää tiensä työhön soteen. Kuinka työllistyminen tapahtuu, kuka takaa laadun ja kuka maksaa palkan? Ottavatko taiteilijajärjestöt sotessa työskentelyosaamisen osaksi välitystoimintaansa? Johanna Vuolasto Lahdessa 100 minuuttia taidetta -kampanjaan osallistui Lehtiojan palvelukeskus, jossa työskentelevä lähihoitaja ja runoilija Renna Alin kirjoitti: Mikä on taide? Onko Taide kuin hyvä ystävä kellä on aina aikaa keskustella kanssasi tai hieno outo rouva ketä ei uskalla edes lähestyä? Onko Taide hullu jonka haluaa kaartaa tai klovni kenen tarkoitus on viihdyttää tai pyhimys kuka siunaa tai lapsi kelle maailma on uusi tai vanhus kenen viisaus on suuri? Onko Taide Vapaus vai Vangitsija Kuuluuko Taide valituille tai niille ketkä valitsevat Taiteen ystäväksi. Kuuluuko Taide gallerioihin ja rikkaiden seinille? Kuuluuko Taide hoitokotiin? Kuuluuko Taide kaikille? Liite 1: luettelo läänintaiteilijoista, projektityöntekijöistä ja virkamiehistä kehittämisohjelmassa - Läänintaiteilijat: Anniina Aunola Merja Briñon Hanna Korhonen Miia Hyvönen Anna Jussilainen Matti Selin Merja Pennanen Patrik Ikäläinen Minna Kaattari Arttu Haapalainen Pauliina Lapio Kirsi Lajunen Jaakko Kemppainen Heli Kauhanen Esa Vienamo erityisasiantuntjia Johanna Vuolasto, kehittämisohjelman koordinaattori suunnittelijat: Johanna Tillaéus, Kirsi Kosonen, Kimmo Suortamo ja Elina Itkonen, hankepäällikkö Arja Laitinen, kehittämispäällikkö Eva-Maria Hakola, Kulttuurin hyvinvointivaikutuksien erityisavustuksien (-) ja kärkihankeavustuksen (-) esittelijä erityisasiantuntija Johanna Vuolasto, kulttuurin hyvinvointivaikutuksien erityisavustuksissa esittelijä - erityisasiantuntija Ulla Lassila. TAHVO = Taiteen Hyvinvointivaikutukset 48 49

26 Arttu ja Esa päätösseminaarissa

27 Liite 2: Toimintasuunnitelmat - Vuosi : -kehittämisohjelman loppuun saattaminen, vastuunjako muiden toimijoiden kesken, toimintamalleista sopiminen valtakunnallinen ja loppuvuonna kansainvälinen päätösseminaari. Hanketoimijoiden tulosten läpikäyminen ja jalkauttaminen. Seminaariin kutsumme tärkeimmät kansainväliset kumppanimme puhumaan ja nostamme omista verkostoista ajankohtaisimmat esiin. -Lääkäri -päivillä kurssi taiteen mahdollisuuksista ja hyvinvointivaikutuksista sotessa. Järjestetään yhteistyössä Suomen Lääkäriliitto, Duodecim, STM, TAY, Työterveyslaitos. Kurssi siirretään sellaisenaan myös Pohjolan lääkäripäiville Ouluun. Helsingin päiville osallistumme myös messuosastolla. 100 minuuttia taidetta -kampanjan hankevuosi. Yhteisölähtöisen taiteilijaresidenssitoiminnan mallin ja oppaan julkaiseminen sote-toimijoille Sairaala Novaan osallistavan taiteen mallin rakentaminen Lisäksi kehittämisohjelma vastaa kentän konkreettiseen tarpeeseen uusilla avauksilla: outsider-taiteen/ erityistaiteen aseman huomioiminen ja vahvistaminen ohjelmassamme kuuluu myös kehittämisohjelman toimenpiteisiin. Digitalisaation mahdollisuudet taiteen tuomisessa soteen on osittain tunnistettu. Osallistuminen taiteeseen digitaalisia välineitä käyttämällä ja samalla osallisuuden lisääminen esim. kotihoidossa ja hoito- ja hoivalaitoksissa oleville on toinen kokonaisuus, joka vaatisi panostusta. Rekrytoidaan pelitaiteen läänintaiteilija työn tueksi. Taidelaitosten roolia on koko kehittämisohjelmamme ajan kyselty taiteen hyvinvointivaikutusten edistämisessä. Korutaiteen läänintaiteilijalla on projektissaan uuden museon suunnitteluvaihe yhdessä Espoon Koru -ja kellomuseon kanssa. Osallisuus-kysymyksiin haemme konkreettisia vastauksia heidän yhteistyönsä kautta. Tarkastelemme samalla kenttää laajemmin tästä suunnasta ja etsimme muutamia taidelaitoksia, jotka tulisivat esiin ihmisten luokse menevällä työllä. Vuosi : Kevätkaudella osallistumme kärkihankerahoituksella (OKM) Lääkäri -päiville, Terveydenhoitajapäiville, tervesos-messuille ja SosteTalk-tapahtumaan osana kärkihankkeen toimeenpanoa. Syksyllä jalkaudumme sote- ja hyte-toimijoiden tilaisuuksiin yhdessä kärkihankerahoitettujen kumppaneittemme kanssa. Meille on kertynyt paljon asiantuntemusta maakunta- ja soteuudistukseen liittyen ja pidämme erilaisia asiantuntijapuheenvuoroja, fasilitoimme työpajoja ja kutsumme asiantuntijoita puhumaan. Loppuvuonna jalkautamme ministerien antamat suositukset taiteen ja kulttuurin merkityksestä ja rahoitusmalleusta sotessa. Vuoden keskeinen toiminta on tukea 14 kärkihankerahoituksen saanutta toimijaa onnistumaan hankkeissaan niin, että taidetoiminta juurtuisi suunnitellusti. Kärkihankerahoituksen saaneiden toimijoiden hyviä käytäntöjä jaetaan yhdessä heidän kanssaan. Käytänön projektit toteutamme pääosin yhdessä ja niitä on karkeasti laskien kolme. 1) #100minuuttia taidetta 2) Hyvinvointipalvelut taiteilijoiden työllistymisen mahdollisuutena. 3) Residenssitoiminta sosiaali- ja terveyssektorilla Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös n Sairaala Nova -hanke, jossa laaditaan sairaalalle ihan uudenlainen esittävän taiteen suunnitelma. Suunnitelman laatimista koordinoi läänintaiteilija Pauliina Lapio ja yhteistyössä on mukana Manchesterin kontaktimme Dawn Prescott, joka toimii Lime Artsin johtajana Manchesterin yliopistollisessa sairaalassa. Kuten edellisinäkin vuosina, vuonna toimimme kuntien, ministeriöiden, järjestöjen ja taiteilijoiden rajapinnassa välittäen tietoa toimijalta toiselle ja yhdistäen toimijoita keskenään. Messujen rahoitus tulee kärkihankkeesta, muut Taikelta. Osana asiantuntijatyötä Tahvot toimivat useissa ohryissä, asiantuntijaryhmissä ja neuvottelukunnissa mm. Vuolaston jäsenyys EU-työryhmässä: Fostering the contribution of culture to social inclusion. How can public policies encourage and support cultural institutions in working within partnerships with other sectors (healthcare, social care, prison service etc.) Vuonna yhdessä kehittämisohjelman tiimin ja OKMn kärkihanketyöryhmien kanssa tuotetaan tietoa, kannustetaan kokeiluun taide- ja kulttuuripalvelujen käytössä sote-sektorilla sekä kerrotaan taiteen hyvinvointivaikutuksista yksilö- ja yhteisötasolla. Päättäjille taide- ja kulttuurihankinta viestitään investointinäkökulmasta, sillä taiteen hyvinvointivaikutukset purevat pitkällä tähtäimellä: ensin pitää satsata ennen kuin säästöä voi syntyä. Taiken läänintaiteilijat ja erityisasiantuntija ovat jalkautuneet erilaisiin työryhmiin, joissa voidaan vaikuttaa asian etenemiseen mm. OKM, STM, Kuntaliiton ja erilaisten hankkeiden kanssa, kuten Taikusydämen, ArtsEqualin ja Hyvinvoinnin välitystoimiston kanssa. Osa vuoden työstä on kansainvälistä vuorovaikuttamista taiteen hyvinvointivaikutuksia tutkivien ja toteuttavien tahojen kanssa ja valmisteilla on mm. kehittämisohjelman seminaarimatka Bristoliin kesäkuussa. Kansainväliset kontaktit ovat tärkeitä erityisesti hallitusohjelman kärkihankkeen takia. Tarvitsemme kv kontakteja ja jaamme tietoa. Tiimi tapaa kasvokkain 3 kertaa. Lisäksi Osallistutaan Terve Sos messuille ja valmistellaan vuoden lääkäripäiville osallistumista. Jokainen läänintaiteilija tukee kärkihankkeessa rahoitettua toimijaa verkottaen ja antaen tietoa ja toimien linkkinä Taiken ja ministeriön suuntaan. Kehittämisohjelman kautta Cupore saa tukea kärkihankkeen seurantaan ja arviointiin. Osana kehittämisohjelmaa koordinoidaan ja jaetaan Taiken kulttuurin hyvinvoinnin avustukset ja OKMn kärkihankeavustukset ja toteutetaan ko avustuksien neuvonta ja tuki. Tarvittavia tietoiskuja järjestetään. Vuonna verkostoiduttiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Vierailtiin Manchesterin yliopistossa taiteiden hyvinvointivaikutuksien laitoksella ja vastavuoroisesti saamme vierailijan Suomeen toukokuussa. Käynnissä olevia projekteja ohjataan taiteen hyvinvointivaikutuksien vakiinnuttamiseksi ja ammattilaisten työllistymiseksi. Seurataan taiteen hyvinvointivaikutuksien tutkimustilannetta. Vuonna kehittämisohjelma käynnistyi vetäytymisellä Vierumäen urheiluopistossa toukokuussa. Silloin käytiin laaja keskustelu käsitteistä ja kulttuurinhyvinvointivaikutuksiin liittyvän toiminnan historiasta Suomessa

28 Liite 3: Koonti puheenvuoroista, artikkeleista, blogeista, messuista ja työllistetyistä taiteilijoista - Kaikilta tiimiin kuuluneilta jäseniltä ei ollut mahdollista saada koontia näistä asioista. Olemme koonneet toimenpiteitämme osin epäyhtenäisesti ja se näkyy seuraavassa taulukoinnissa. Tärkeää on kuitenkin nähdä toiminnan monimuotoisuus ja laajuus. Sivulla 29 on yhteenveto toiminnan määristä. Isoja yhteisiä tapahtumia ja toimenpiteitä olivat: taiteilijoiden työhyvinvointiin liittyvä koulutuskiertue vuonna #tuleluotaide ja #Taidetoimii messuosastot sosiaali- ja terveysalan messuilla ja päivillä vuosina - Sote-uudistukseen liittyvä HYTE-kierros - 17 paikkakunnalla #Taidetoimii koulutukset lääkäreille yhteistyössä Duodecimin ja Lääkäriliiton kanssa - Puheenvuorot, moderoinnit ja asiantuntijatuki THL:n järjestämissä tilaisuuksissa kuten HY- TE-päivät, Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelun tuki etc. Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen avustusten esittely ja hanketoimijoiden yhteiskehittäminen Lisäksi olimme puhumassa useissa kansainvälisissä seminaareissa ja tilaisuuksissa (Manchester, Bristol, Bryssel, Lontoo, Wien, Muurmansk, Pietari, Petroskoi) Henkilö Johanna Vuolasto Puheenvuorot/ luennot/ työpajat An overview of Finnish discussion about Art and well-being Taide työhyvinvoinnin tueksi Taide osaksi sosiaali- ja terveyssektoria Kärkihankkeesta pysyväksi toiminnaksi Taiteen kanssa kaikkialla An overview of the community and social development in the field of arts, culture, health and wellbeing in State of Finland. Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi From to Manchester: a conversation in arts, health and wellbeing IPR-agenttien valmennusohjelma Tunne-ryhmän kokous Hyvinvoinnin välitystoimiston seminaari Culture, Health and Wellbeing. International Conference Metropolitan University Cursor Kouvolan kaupunki Helsingin kaupunki/ AILI-hanke HUMAK Arts & Health South West, National Alliance for Arts, Health and Wellbeing, Royal Society for Public Health Manchester Britannia ca/e/from-helsinki-tomanchester-a-conversation-in-arts-health-andwellbeing-tickets ?aff=erelexpmlt# Kotka Kouvola Bristol Britannia Kulttuurisen vanhustyön käynnistämisseminaari Lappeenranta fi//11/07/taiteen-kanssa-kaikkialla/ Opponointi puheenvuoroon: Kuka päättää, millaista taidetta tehdään ja rahoitetaan? Kulttuurinpuolustuskurssi Suomen Kulttuurirahasto Mäntsälä Työpajan facilitointi Kuntien kulttuuritoimintalain uudistaminen OKM / Taike Vuoden suunnitelmat Kärkihanketoimijoiden tapaaminen Taike Maakuntatoimijoiden yhteistapaamiseen johdattelu Kärkihanketoimijoiden tapaaminen Taike Taide enemmän kuin kauneus Lääkäripäivät Valamossa Duodecim Heinävesi Tilannekatsaus Kärkihanketoimijoiden tapaaminen Taike Tilannekatsaus Kärkihanketoimijoiden tapaaminen Taike Kulttuurista hyvinvointia HYVI:n kehittämispäivä THL Kulttuurihyvinvoinnin yhdyspinnat Kutsuseminaari: Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelun tuki STM/THL Espoo 54 55

29 Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Johanna Vuolasto Debatti 1: Kasvun moottori - kulttuuri vai teollisuus? Taide ja kulttuuri, investointi hyvinvointiin Rahoittajan tervehdys ja ministeriön suositukset Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri & kulttuurisote-hanke Paneelikeskustelu: Kuinka tästä eteenpäin? Ajankohtaiset asiat T2T Tulevaisuus kahdessa tunnissa XAMK/ Kouvolan teatteri/ KINNO Kouvola SOSTE-risteily SOSTE risteily Museoiden Teema-päivät Kulttuurisoten valtakunnallinen huipennus Kulttuurihyvinvointi Etelä- Savon maakunnassa -seminaari Kärkihanketoimijoiden tapaaminen Museoliitto Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta maakunta- ja soteuudistuksessa Etelä-Savon sairaanhoitopiiri & Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanke Taike Kuopio Mikkeli Johanna Vuolasto Taide ja kulttuuri osaksi sotea ja hyteä Miten kulttuuri voi tukea Sote-ja hyvinvointiyrittäjää palveluntuottajana Kehittämistyö Suomessa, ministerisuositukset ja toiveet Tilannekatsaus 5.9. Taide on investointi hyvinvointiin Viisi vuotta ja mikä muuttui? Kulttuurikirjaaminen vanhustyössä: CASE RAI. Tieto johtamisen, suunnittelun ja arvioinnin tukena SOTEUTTAMO KYMENLAAKSO. SoteHy - yrittäjän tukeminen palveluntuottajana Hyvinvoinnin ja terveyden kulttuurimarkkinat Kärkihanketoimijoiden tapaaminen HYTE-päivän kulttuurisession moderointi #taidetoimii. Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari Helsingin kaupunki/ AILI-hanke XAMK/ELY/ Soteuttamo Uudenmaan liitto, Kukunori, RedCaroet Taike THL Taike Kouvola Hyvinkää Kulttuurin mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kehittämishankkeet esittäytyvät. Johdatus aiheeseen Ministerien suositukset taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa HYTE-päivä THL Taidetta soteen, kärkihankkeen päätösseminaari Kaakkois-Suomen luovien alojen foorumi Ihminen on hyvä asia - soten, hyten ja kulttuurin yhdyspinnoilla OKM/STM Suositukset, TEAviisari ja kuntien kulttuuritoimintalaki Kaakkois-Suomen ELY Kukunori, Taideyliopiston CERADA ja ArtsEqual-hanke, Metropolia AMK, Turun ammattikorkeakoulu ja TaikuSydän-hanke, Pertin valinta sekä Sosiaalisenosallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra (THL) Kouvola/ Lappeenranta Heli Kauhanen Pauliina Lapio Rakenteista kohti taiteilijaa. Mitä seuraavaksi? Arts for all Integration of Cultural Work into Social and Health Policy in Finland Koru merkkinä vallasta Läänintaiteilijan puheenvuoro Luovan alan yrittäjä Urapolku Fabergen perintö sammumassa LT työt ja tulevaisuuden visio Taide voimaannuttajana Arts for health. Kultur, Politik, International Design + WeeGee Lamk, Saimaan Amk ja tuleva LAB Design Venture LAMK Skul/Oph JKL Taidemuseo Äänekoski valtuustosali Taike Espoo Lahti Lahti Lahti Äänekoski Wien, Itävalta #taidetoimii. Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari Bundeskansleramt veranstaltungen/leser/ kultur-politik-international-arts-for-health. html?fbclid=iwar1yj-pxlqc1toi6gdg9hashp91clpovwe9trbmmzfd- PyGJrvgt3whKdD5k Soveltavan taiteen mahdollisuudet sairaalassa Sairaala Novan taidetyöryhmä 56 57

30 Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Pauliina Lapio P.Lapio ja A.Haapalainen Pauliina Lapio Taiteestako hyvinvointia? HVVT-hankkeen avoin tilaisuus Residenssitoiminnan mahdollisuudet Lt toiminnan esittely sote yksikössä Taiteen uudet toimintaympäristöt Taiteen käyttö osana sosiaali- ja terveyspalveluita LT toiminnan, kärkihankkeiden ja residenssitoiminnan esittely Taidetta vastaanottokeskuksiin Culture & Art & Wellbeing of Luento yrittäjille taiteen hyvinvointivaikutukset & työhyvinvointi &luovuus kotihoito & kulttuuri alustus & panelisti Taiteilijaresidenssitoiminnasta läänintaiteilijatyön esittely, residenssitoiminta sotessa, AILI-verkosto, kulttuurinen vanhustyö, Luotsi-seminaari Taide ja mielenterveys Parempi mieli ja palautuvat voimat Taiteilijan ja tilaajan väliset sopimukset Taiteilijaresidenssitoiminnan mahdollisuudet Läänintaiteilijatyön esittely n yliopisto n yliopisto JKL kaupunki Sote JORY:lle esittely Keljon vanhainkoti JKL yliopisto JKL kansalaisopisto Huhtasuon palvelutalo Taike ja SPR Taike, Armas & JKL kaupunki Karstula Artranta -talo Mikkeli Yliopistokeskus n kaupungintalo JKL kaupungintalo Oranssi Myrsky -tapahtuma, galleria Patina AVIN seminaari kirjastoväelle JKL yliopisto, HVVT, taiteen ja hyvinvoinnin risteyksessä -tilaisuus (TAIKE) STEA-hankkeen tilaisuus Karstula Mikkeli Lievestuore Toiminnallisen taiteen rooli sairaalassa Art & dementia Art & Mental Health Taideiltapäivä Taiteilijan työhyvinvointi sotessa Soveltavan taiteen tulevaisuus? Sote + taiteilijan mahdollisuudet tulevaisuudessa Osallistavan taiteen suunnitelman esittely Sairaala Novaan Intercultural collaborationbetween art & social and health care organisations Kulttuuriluotsit ja osallisuuden näkökulma Sairaala Novan osallistavan taiteen ohjelmassa. Wellbeing residencies in Finland wellbeing residencies think thank Taiteilijaresidenssitoiminta laitoksissa Taiteen vaikutukset Hoitotyön erikoisluento, osallistava taide sairaalassa, taiteilijan työhyvinvointi KS Keskussairaala auditorio kat taylor vieraana vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon yksikön hoitajille, yhteistyössä sote & Taike & JKL kaupunki Residenssitaiteilijoiden verkostoitumistapaaminen Taike HVVT -hankkeen päätöstilaisuus Protiistai-tapahtumasarja taiteen ammattilaisille sairaalan taidetoimikunta Art Of Management -symposium, Lontoon yliopisto n taidemuseo Keski-Suomen liitto, CREA- DIS -hankkeen kv-vieraat Rovaniemi Pilke Rovaniemi Pilke kuntoutuksen osasto, KSSHP, osastotunti, mukana kulttuuriluotsikoordinaattori/jkl kaupunki paikalla osastonhoitajat ja ylihoitajat, KSSHP Taike Lontoo Rovaniemi Rovaniemi Britannia 58 59

31 Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Pauliina Lapio Arttu Haapalainen Taiteen ja kulttuurin rooli hyvinvoinnin edistäjänä Sairaala Nova showroom: osallistava taide Sairaala Novassa Osallistavan taiteen koordinointi Taide osana sotea Matkalla ammattilaiseksi Birth of Pascal Osallistava Taide sairaalassa Toivo-musikaalin ensi-ilta "Soundeilla satasia" Kuvastin-vierailu ja puheenvuoro "Paras mahdollinen sote" -tapahtuma Ystävyyslataaamo Puheenvuoro en kaupungin vanhuspalveluiden työntekijöille Osallistuminen paneelikeskusteluun Pirkanmaan senioripalveluiden tapahtumassa Pirkanmaan kulttuurivoorumi Puheenvuoro Typan Ateljeessa (työttömille kuvataiteilijoille 100 minuuttia taidetta -avajaisseminaari Puheenvuoro Virtuaalinen elämyslääke -seminaarissa Maakunnallinen hyvinvointifoorumi, Paviljonki JKL Sairaala nova Taike prosenttiperiaatteen päätösseminaari Kulttuurituotanto Humak Tahvojen päätössemma JKL keskussairaala, luento taiteen hyvinvointivaikutuksista. KSSHP+ KS liitto + Taike Pirkanmaan senioripalvelut, Työvoiman palvelukeskus Typa Vaasan kulttuuritoimi Vapriikki, museoiden ystävätoiminta Kulttuurivoorumi 100-minuuttia taidetta Lahti Vaasa Hämeenlinna Arttu Haapalainen Esa Vienamo Esa Vienamo Esa Vienamo Puheenvuoro Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen neuvottelukunnalle Puheenvuoro Lempäälän Kotokampuksen 100 minuuttia taidetta -päivässä Puheenvuoro Pirkanmaan kuntien hyvinvointikoordinaattoreille koskien 100 minuuttia taidetta Puheenvuoro Setlementti ry:n webinaarissa Puheenvuoro en Liikkuvan Näyttämön julkistustilaisuudessa Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö sparraamassa en Liikkuvaa Näyttämöä -päivä Puheenvuoro Kulttuurisote 2 -hankkeen tapahtumassa Puheenvuoro Kulttuurisote 2 -hankkeen tapahtumassa Puheenvuoro Pirkanmaan Taikusydän -koulutuspäivässä Puheenvuoro Lempäälän Kotokampuksen 100 minuuttia taidetta -päivässä Puheenvuoro #taidetoimii -seminaarisa Uusimaaviikon kulttuuri ja osallisuuspäivä Merkillisen hienoo hommaa, Osallisuus teatteri Inside outside-kiertue Esa Vienamo Satakunnan Hyte Kulttuurikeskus PiiPoo/Tamk Lempäälä Vaasa Seinäjoki Lempäälä Lontoo Ulvila 60 61

32 Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Henkilö Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Esa Vienamo Taidetiistai Puuvillassa Pori Kulttuurisen vanhustyön verkosto 1.2. Kulttuurisen vanhustyön verkosto Esa Vienamo Musiikki ja media Esa Vienamo Arttu Haapalainen Taiteesta työtä-seminaari en teatterikesä Ylöjärven kulttuuurihyvinvointitiimi en taiteilijaseura en yliopisto Virtojen kunnan päättäjille Soste Kulttuuria kouluun Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yli kuntarajojen Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Kehitysvammaisten kulttuurifoorumi en Saskiat Suomi-Venäjä kulttuurivoorumi Ohjaustoiminnan artenomit Valtakunnallinen kulttuurisen vanhustyön toimijoiden tapaaminen Näyttelijäntyön laitoksen opiskelijoille Piipoon Teijo -hankkeessa Pirkanmaan ely-keskus Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -seminaari Piipoon %--taidehankkeen järjestämässä tapaamisessa Pirkanmaan kansanedustajille Pirkanmaan hyvinvointitiimin alku Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -seminaari Piipoo Pori Ylöjärvi Virrat Kangasala Teijo Seinäjoki Keski-Suomen kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyön käynnistys Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyön käynnistys Satakunnan Terveyttä kulttuurista -foorumi Keski-Suomen kulttuurityöntekijöiden tapaaminen, Taiken alueiden päivässä Armas-festivaalin tapahtuma Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelman julkistusseminaari, en taidekasvatus ry:n Taide & Osallisuus-seminaari PiiPoon %taidetta -seminaari Osallisuuden monet kasvot Rakennetaan hyvinvointia yhdessä -seminaar Aspa-säätiön Mielekäs vapaa-aika -tilaisuus Pirkanmaan kulttuurivoorumi Oriveden kulttuurihyvinvointityöryhmä Steso ry: Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot Sirkus Fokus -hankkeen avaustapahtuma Hämeen ammattikorkeakoulun Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä AVI Hankasalmi Mikkeli Pori Hämeenlinna 62 63

33 Henkilö Jaakko Kempainen Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Päivämäärä Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen maakunnallisille toimijoille Kehittyvä vanhustyö -tapahtuma Pirkanmaan kulttuurivoorumi Mental Health Art Week en asiantuntijatapaamisessa Taideopetus pelastaa taiteen Ksao pelintekijät Ksao visualistit Kouvola game week Peli ja leikki osana kulttuurikentän teknologian kehitystä Kirjasto pelittää Taiteilijat Oodissa EU AV konferenssi Pelitutkimuksen päivä LIFT paneelin jäsen Puhetta taiteesta Game it now Puheenvuoro Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Oriveden Opisto goes Ahlman Helsingin yliopisto Taideyliopisto Kouvola Kouvola Kouvola Mikkeli Game high ED JYU Matti Selin Subcase Teatterihelinät Hiljaisuus festivaali 8.6. Järjestöfoorumi Kiss my dance Tukholma Posio Kittilä Rovaniemi Tornio Henkilö Merja Pennanen Yhteisötanssifestivaali Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Residency Network Hub for Cultural Intermediaries Lapin kotiseututoimijoiden maakunnallinen kokous Taiteen edistämisen päivä Jäidenlähtö -seminaari Pyöreän pöydän keskustelu Osallistava museo-seminaari Sosionomiopiskelijat, Carelia Amk Päivämäärä Kirsi Lajunen Janakkala Kaikukortti työpaja Mitä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelman jälkeen Taide on investointi hyvinvointiin Taide on investointi hyvinvointiin Taiteen kanssa kaikkialla Taide on investointi hyvinvointiin Taiteen ja kulttuurin käytön lisääminen osaksi terveyspalveluja sekä henkilökunnan oman hyvinvoinnin voimavaraksi Anna meille meidän jokapäiväinen taiteemme Hiljaisuus Festivaali Anna meille meidän jokapäiväinen taiteemme -tietoisku Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Itä-Suomen yliopisto & Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Joensuu HAM Taike-päivä HVVT Taiteen tuotteistaminen hyvinvointialalle Kanta-Hämeen Keskusairaalaassa Tietoisku taiteen ja kulttuurin juurruttamisesta sote-sektorille Oulunkaaren kuntayhtymä Pietari Rovaniemi Murmansk Joensuu Petroskoi Joensuu Janakkala Kuhmo Mikkeli Lapinjärvi Kuopio Kittilä Rokua 64 65

34 Henkilö Kirsi Lajunen Henkilö Johanna Vuolasto Johanna Vuolasto/ Pia Houni Johanna Vuolasto Johanna Vuolasto Vuolasto+ Houni Vuolasto Vuolasto + Houni Vuolasto + Houni Vuolasto, Houni, Ansio Johanna Vuolasto Puheenvuorot/ luennot/ työpajat Taide on investointi hyvinvointiin Päivämäärä Pohjois- Pohjanmaan liiton kulttuurikohtaamisfoorumi Kainuun Liiton - tilaisuus Paneelin vetäminen Musiikkitalolla Terveyttä kulttuurista verkoston tilaisuus Taikusydän verkoston etkot Artikkeli/ blogi / TV / Radio Oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään? Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia Saako taide parantaa? Unelmana taidetta kaikkialla Hyvää tekevä taide! Taidetoiminta vahvistaa työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia Unsere Empfehlung Kunst für alle Taidetoiminta hillitsee soten kuluja Taidetoiminnasta tukea hyvinvointiin Taide liikuttaa lasta monin tavoin Et overblik over kultur- og sunhedsfeltet i Finland Tilaisuuden nimi Järjestäjä Paikkakunta Maa, jos muu kuin Suomi Yhteenveto seminaarista Pomarkku Oulu Kajaani Imatra päivämäärä julkaisun nimi julkaisija Kuntamarkkinoiden blogi Potilaan lääkärilehti, katsaus Alueuudistus/ Muutoksessa -blogi Työterveyslääkäri Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto STM kommentit/taiteessa-on-paljon -kayttamatonta-potentiaalia/ publisher/saako-taide-parantaa- HVVT-blogi HUMAK/ HVVT unelmana-taidetta-kaikkialla/ Kultur als rezept.-ig Kultur, Zentralorgan für Kulturpolitik und Propaganda 1/19 Kouvolan sanomat, mielipidekirjoitus Sjögrenin liiton julkaisu 9.4. Mielipidekirjoitus, Helsingin sanomat Kultur og sundhet, en antologi Suomen työterveyslääkäriyhdistys IG Kultur, Österreich Kaakon viestintä? Sjögrenin liitto Turbine Akademisk Henkilö Vuolasto + Houni Patrik Ikäläinen Pauliina Lapio Pauliina Lapio Pauliina Lapio Pauliina Lapio Pauliina Lapio Artikkeli/ blogi / TV / Radio Taidetoiminta hillitsee soten kuluja Taiteesta tukea työhyvinvointiin Kaikki Maalaamaan! (Taiteilijaresidenssit hoivakodeissa) Artist Residencies in Healthcare Communities Suur- lehti 9/ residenssi sairaalassa KSSHP henkilöstölehti 11/ residenssistä artikkeli KSSHP henkilöstölehti Taideresidenssillä oli positiivinen vaikutus psykiatrisiin nuoriin päivämäärä julkaisun nimi julkaisija Kulttuurin teema-uutiskirje Kulttuurin teema-uutiskirje Superin lehti Suur- Issuu Pauliina Lapio Pascal Kulttuurivihkot Arttu Haapalainen Ylöjärven Uutiset fi/artikkelit/ artikkelit-henkilot/laanintaitelija-arttu-haapalainen-haluaa-vieda-taiteen-kaikkien-saataville-jokaisella-on-oikeus-siihen/ Kulttuuritoimitus.fi -podcas radiosun. fi//02/26/ laanintaiteilija-arttu-haapalainen-hyvan-hoidon-ja-hoivan-lisaksi-ihminen-janoaa-elamansisaltoa-2/ Kulttuuritoimitus.fi fi/podcastit/ kulttuuritoimituksen-virallinen-podcast/ kulttuuritoimituksen-virallinen-podcast-2-vieraana-arttu-haapalainen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois- Suomen ELY-keskus Artres summit Rovaniemellä julkaistussa lehdessä KSSHP view/4582/0/1255ab bef- 88ba052af0fdf

35 Henkilö Artikkeli/ blogi / TV / Radio päivämäärä julkaisun nimi julkaisija Henkilö Artikkeli/ blogi / TV / Radio päivämäärä julkaisun nimi julkaisija Hämeen sanoma Aspa-säätiön Mintressin sanomat -lehti FIDEA-lehti 1.1. Esa Vienamo Länsi-suomi Arttu Haapalainen Helsingin sanomat Satakunnan kansa Helsingin sanomat Rakenteet ja raha, taiteen ja hyvinvoinnin puuttuvat ainesosat ArtsEqualin blogi 1.1. Kouvolan sanomat Helsingin sanomat Pelit-lehti Ankkuri PK haastattelu hameensanomat.fi/ kanta-hame/ hyvinvointia-yritetaan-edistaa-taiteella-ja-kulttuurilla-kenen-vastuulla-on-jarjestaminen-ja-rahoittaminen / aspa.fi/sites/ default/files/ Mintressin%20 Sanomat%20 -%20ideoita%20 ja%20ajatuksia%20mielekk%c3%a4%c3%a- 4seen%20 vapaa-aikaan_ web.pdf Kulttuurisivut Kulttuurisivut Pro soveltavan taiteen tila ry:n blogi Hellää dynamiikkaa, vallihautoja ja älykkäitä rihmastoja Kouvolan sanomat Helsingin sanomat Pelit lehti Ankkuri fi//05/16/ arttu-haapalainen-rakenteet-ja-raha-taiteen-ja-hyvinvoinnin-puuttuvat-ainesosat/ equally-well/hell%c3%a4%c3%a4-dynamiikkaa-vallihautoja-ja-%c3%a4lykk%c3%a4it%c3%a4-rihmastoja Jaakko Kemppainen Kaakkoissuomen lehdet Sompio Ylen nettisuutiset Kaakkois-suomen lehdet ja länsi-savo Sytyke YLE Pelitaide vaatii osallistumaan -artikkeli Sytyke Pelitaiteen pääkaupunki -artikkeli Matti Selin Taike-blogi Lapillinen nro Kirsi Lajunen Etelä-Saimaa 4.5. Johanna Vuolasto Johanna Vuolasto Heli Kauhanen Pauliina Lapio Pauliina Lapio Jaakko Kemppainen Uutisvuoksi 1.5. Hämeen Sanomat 1.5. Sydänlehti 1.1. Smartum lehti Radiohaastattelu Antistigma and Art and culture adn Health 1.1. Arts for all haastateltu Mitä korut kertovat kantajastaan Yle radiohaastattelu 100 minuuttia taidetta YLE KS valtakunnallinen psykiatrian residenssi Yle Suomi radiohaastattelu Lapillinen SIgrid Beckenbauerin podcast Radio Mikkeli Bewegungsmelder Kultur (ohjelma lähetettiin 11 radiokanavalla) Design Weekly RADIO ORANGE IG Kultur Österreich Radio Yle Yle Yle Yle Wien, Itävalta Etelä-suomen sanomat ESS Lännen media Lännen media 68 69

36 Henkilö Ohry/ työryhmä aikaväli hankkeen/ toiminnon nimi Johanna Vuolasto Taikutyörukkanen -/ TAIKU-Yhteistyöryhmä Taiku-Yhteistyöryhmä -/ TAIKU-Yhteistyöryhmä Asiantuntijatyöryhmä Hyvinvoinnin välitystoimiston ohry vastuutaho OKM/ STM OKM/STM kokoontumisia 5/ vuosi 2-3 / vuosi - Kärkihanke OKM/STM 2-4/vuosi - hanke HUMAK 2-4/ vuosi Kulttuurifoorumi - kokoontuminen Kymenlaakson Liitto Kulttuurifoorumi - kokoontuminen Etelä-Karjalan liitto Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisfoorumi Hämeen luovien alojen foorumi Kuvataiteen neuvottelukunta Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta Fostering the contribution of culture to social inclusion Kulttuuritoiminta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä, kulttuurin TEA Valamon lääketiedepäivien suunnittelutyöryhmä Työnhaun performanssi -hanke Terveyden edistämisen määrärahan arviointityöryhmä - kokoontuminen Kaakkois-Suomen ELY 2/vuosi 3-5/ vuosi 3-4/vuosi - kokoontuminen Hämeen ELY 1-2/ vuosi - neuvottelukunta Saimaan AMK 2-3/vuosi neuvottelukunta Museovirasto 2-3/vuosi - OMC-työryhmä/ EC OKM/ EC 2-3/vuosi - Kulttuurin TEA-viisarin laatiminen - koulutuksen suunnittelu kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijajäsen Pauliina Lapio HYS Hyvinvointisuunnitelmatyöryhmä Maakunnallinen hyvinvointityöryhmä Novan taidetyöryhmä Trombi-hankkeen ohjausryhmän jäsen v. - Hyvinvoinnin välitystoimisto-hankkeen n osion ohjausryhmän jäsen -17 OKM/ THL Duodecim 4-6/ vuosi 2-3/vuosi Kehitystiimin jäsen XAMK 1/ vuosi THL 2 Keski-suomen liitto Henkilö Ohry/ työryhmä aikaväli hankkeen/ toiminnon nimi Arttu Haapalainen Matti Selin Merja Pennanen Kirsi Lajunen Museoliiton hankkeen ohjausryhmän jäsen - (JKL Taidemuseo) Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin edistämisen KULTU-ryhm Pirkanmaan kulttuurivoorumi Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Taike/Pirkanmaa Kulttuurihyvinvoinnin verkostot Pirkanmaalla Nuorten Kulttuuripaja Virta Legioonateatteri Sirkus Fokus Virtuaalinen elämyslääke Alueellista hyvinvointikertomusta valmistelevaan Valmu 2-työryhm Kulttuurisote / Pirkanmaa -hanke Terveyttä kulttuurista / Pirkanmaa verkosto Taide tavoittaa hanke Kake 2.0-hanke Pohjois-Karjalan Taide ja hyvinvointiverkosto POKAT-maakuntastrategian Luovat alat-työryhmä Hyvinvoinnin välitystoimisto -hankkeen Etelä-Karjalan asiantuntijaryhmä, projektiryhmä ja ohjausryhmä Taikusydän ohjausrymä - Prosenttiperiaatteen laajentaminen: Asiantuntijaryhmä, varajäsen vastuutaho -17 JKL taidemuseo/ museoliitto JKL TAMK:in ESR-rahoitteinen hanke Lapin sairaanhoitopiiri Taiku-sydän Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskuksen en toimipiste en A-kilta ry:n STEA-rahoitteinen hanke kokoontumisia 70 71

37 Henkilö Ohry/ työryhmä aikaväli hankkeen/ toiminnon nimi Etelä- Karjalan liiton kulttuurityöryhmä Opetushallitus: Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön osaamistarpeiden ennakointiryhmä - vastuutaho kokoontumisia Kehittämisohjelman järjestämät tapahtumat Tapahtuma/ tilaisuus Kulttuuriluotsitoiminnan ja 100 minuuttia -taidetta kampanjan yhteistilaisuus Mental Health Art Week - keskustelutilaisuu päivämäärä vastuutaho Taike Taike ja Terveyttä kulttuurista Oy Opetushallitus: Osaamisen ennakointifoorumi, ennakointiryhmän varajäsen - THL: Terveyden edistämisen määräraha 2020, Käyttösuunnitelma ehdotus -ryhmä: Kulttuurihyvinvointi Kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjottimen ideointitilaisuus, Mental Health Art Week - taidetapahtuma Miten verkostoidumme jatkossa -tilaisuus Kultu-työryhmä en mielenterveyseuran ja ja 100 minuuttia -taidetta kampanjan yhteistilaisuus Taike Kehittämisohjelman järjestämät tapahtumat Tapahtuma/ tilaisuus päivämäärä vastuutaho Muodonmuutos palvelutalosta kultturikeskukseksi Rinnakkaiset taidemaailmat Pirkanmaan senioripalvelut Taike ja verkosto taiteilijoiden työhyvinvointiin liittyvä koulutuskiertue Taide sairaalassa -seminaari Taike (Tahvot + Prossa) Toimenpideklovneria Sroi tilaisuudet ja Joensuu 2 kpl Sairaalaklovnit Taike Taide toimii, tulosseminaari Launch of first WHO report on the evidence-base for arts and health interventions Terveyttä kulttuurista/pirkanmaa -verkosto Taike Taike WHO & Taikusydän Arts & Health Coordination Centre, Turku University of Applied Sciences, Arts Promotion Centre Finland, ArtsEqual, University of the Arts, KULTA Central Organization for Finnish Culture and Arts Associations, the Ministry of Education and Culture of Finland, the Ministry of Social Affairs and Health of Finland, and the Wellcome Trust. who.int/en/media-centre/events/ events//11/ launch-of-firstwho-report-on-theevidence-base-forarts-and-healthinterventions Taide ja mielen terveys Taide ja mielen terveys Lääketiedeseminaari: Lääkäri ja rakkaus kurssi lääkäreille Pohjolan lääkäripäivät -tapahtumassa koulutuksen suunnittelutyöryhmän jäsen HYTE-päivä HYTE-päivän kulttuurisession suunnitteluryhmä Mental Health Art Week ja Taide ratkaisemassa aitoa haastetta en mielenterveysseura, Sopimusvuori ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, en kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö TAITE ja Taiteen edistämiskeskus. en kaupungin kulttuurija vapaa-aikapalvelut sekä Taiteen edistämiskeskus kurssi lääkäreille Lääkäri-tapahtumassa Taike/TTL/Lääkäriliitto/Duodecim/ TAY/STM Taike/TTL/Lääkäriliitto/Duodecim/ TAY/STM Duodecim Heinävesi 72 73

38 Kehittämisohjelman järjestämät tapahtumat Tapahtuma/ tilaisuus päivämäärä vastuutaho Kehittämisohjelman järjestämät tapahtumat Tapahtuma/ tilaisuus päivämäärä vastuutaho Taideresidenssitoiminta Taideresidenssitoiminta Taide ulkoilee -konsepti Missä taidetta tarvitaan? -seminaari Taidetta sairaalaan -seminaari Setlementti, miesten kansalaistalo Mattila sekä NEO OmaPolku Setlementti en, en seudun ammattiopisto Tredun, MATTO - Maahanmuuttajat tuetusti työpaikalla oppimassa projektin, en kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn ja Taiteen edistämiskeskuksen yhteistyönä. Taikusydän ja Taike Seminaari taiteen hyvinvointivaikutuksista, saatavuudesta ja saavutettavuudesta en yliopiston Tutkivan teatterityön keskus ja Näty & Taiteen edistämiskeskus Järjestäjinä Tays, Raimo Anttilan taidetoimikunta ja Taiteen edistämiskeskus SOTEKU-seminaari Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus. Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin pohjola 2020 Kick Off -seminaarin suunnittelutyöryhnmä Kehittämisohjelman tuottamat raportit Ikäläinen, Patrik Turunen, Jarno; Ansio, Heli; Houni, Pia Houni, Pia Houni, Pia Lapio, Pauliina Haapalainen, Arttu Vuolasto, Haapalainen, Lapio, Lajunen, Kemppainen, Kauhanen, Vienamo CASE RAI- Tieto johtamisen, suunnittelun ja arvioinnin tukena Artic Arts Summit- Rovaniemi nimi Taiteesta tukea työhyvinvointiin Taidetoiminnan vaikutusten taloudellinen arviointi työyhteisössä Taide ja kulttuuri vaikuttavat hyvinvointiin. Tiedosta toimintaan Taidetoiminta talouden tukijana sosiaali- ja terveyssektorilla Yhteisölähtöinen taiteilijaresidenssi sosiaali- ja terveysalalla. Menetelmäopas 100 minuuttia taidetta, Rovanieimi Taike Taike Taike Taike turku-amk//11/taide_talous_ pia_houni_taike_raportti_web.pdf?- fbclid=iwar29xc-shcxeoio5h165ov-jkept6kuh3bl1i6pykzv1vwh4qp60mjrweyi Taike ku-amk//11/taike_residenssiopas_web.pdf?- fbclid=iwar2m5vt9-_hlkrr7ymt9iepvrahxhnwt- JobNkGDieSC5Idb8hn1LvhPJ0ug 2020 Taike Loppuraportti 2020 Taike Aivojumpasta digiloikkaan monia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi Pikkuparlamentti Ensimmäisen Armas -festivaalin avajaiset Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä, THL Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä THL Res Artis meeting Rovaniemi 74 75

39 Mukana julkaisuiden ja asiakirjojen laatimisessa asiantuntijana Saukko, Niina; Pirnes, Esa; Kaunisharju, Kirsi; Hakamäki, Pia; Ikonen, Jonna; Saaristo, Vesa; Vuolasto, Johanna; Wiss, Kirsi; Ståhl, Timo Päivimaria Seppänen, Minna-Maria Behm, Mona Taipale Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa Näkökulmia kulttuurin etiikkaan ja laatuun sosiaali- ja terveyspalveluissa Tule luo taide. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen ( ) loppuraportti OKM+STM ministerien suositukset taiteen käytölle Tutkimuksesta tiiviisti 45/ Kaakkois-Suomen sosiaalialan julkaisuja 1:18 OKM / STM Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja :9 OKM/ STM THL Socom kärkihanke Kulttuuri kunnan toiminnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Kehittämisohjelman järjestämät tapahtumat Tapahtuma/ tilaisuus Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma THL: Tiedä ja toimi kortti: Kulttuuri hyvinvointikertomuksissa Tutkimuskooste Konst, jämlikhet och välbefinnande: Socom: Taiteen laatu ja etiikka: Näkökulmia taiteen etiikkaan ja laatuun sosiaali- ja terveyspalveluissa Socom ja Taku ry: Työ, tuote ja taide: Taiteilija työssä SOTEssa ja HYTEssä päivämäärä vastuutaho Suunnitelman laatimista ja toimeenpanoa tukevat ja koordinoivat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus THL En rapport om den internationella forskningen Arts Equal Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, SOCOM TAKU, SOCOM ja TAIKE Kaattari, Minna & Suksi, Ismo Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa STM Raportteja ja muistioita :34 ArtsEqual toimenpidesuositustyöryhmä Taide sairaaloissa, uuden toimenpidesuosituksen kirjoittaminen työryhmässä Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus Taidetutka Kulttuurihyvinvoinnin verkkolehti Taidetutka, lukuisia artikkeleita Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat Irene Roivainen & Satu Ranta-Tyrkkö (eds.) Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat [Communities and Starting Points for Community-based Social Work]

40 Muut julkaisut Videot taiteilijan työstä sotessa 4 kpl Taidetoimii- pullaukko Messut, kiertueet ja vastaavat #Taidetoimii koulutukset lääkäreille yhteistyössä Duodecimin ja Lääkäriliiton kanssa Osallistuminen Bristol Culture, Health & Wellbeing konferenssi Osallistuminen Lontoon Art of Management Symposium Taiteilijaresidenssitoiminta hoivayhteisössä Kulttuuri TEA-viisarin kuntokoulut Pirkanmaan kunnille en Liikkuva Näyttämö-kiertue, yhteistyö en Työväen Teatterin, en Teatterin ja en kaupungin ja vapaan kentän kanssa 100 minuuttia taidetta - toimintamalli ja kiertueet 4 eri kaupunkia Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin pohjola 2020 Kultur och hälsä -työpaja Kultur välmående och hållbarhet -nordiska forskningsiniativ Kuntamarkkinat TerveSOS, Messukeskus, TerveSos, Hämeenlinna TerveSOS, Oulu Lääkäripäivät Messukeskus Lääkäripäivät Messukeskus Sairaanhoitajapäivät, Messukeskus, Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Holiday Club Saimaa, Lappeenranta Hyvä ikä messut, Messukeskus, M/S Soste Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierrokset 17 eri paikkakuntaa Kärkihankkeen toimeenpano avustuskierroksia 5 rahoitetut hankkeet 14 maantieteellinen alue 15 maakunnan alueella jaettu raha 1,6 milj. soten omaraha e työllistyneet taiteilijat 241 vakinainen tai jatkunut työsuhde 10 rahoitettujen hankkeiden yhteiskehittäminen tapaamisia 2-4 kertaa vuodessa + fb-ryhmä ja skypet hakuilmoitukset, haku, arviointi, päätösehdotuksien teko, selvityksien tarkastaminen eri pituisia työsuhteita saatiin aikaan kirjauksia maakunnallisiin ja kunnallisiin asiakirjoihin, yhteistä puhuntaa ja hyvien mallien levittämistä kuten kulttuurihyvinvointisuunnitelma Tutkimukset/ raportit, joissa Taiken kehittämisohjelma mainittu Taylor, Katherine Art thou well? Towards creative devolution of mental health in greater Manchester. Dr Katherine Taylor, Clinical Psychologist Fellowship Report, Tule luo taide. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen ( ) loppuraportti OKM / STM Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja :9 Jakonen, Olli & Lahtinen Emmi Kaattari, Minna & Suksi, Ismo Cutler,David, Hallitusohjelman kulttuurin kärkihankkeen arviointi: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Cupore / OKM Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa STM Raportteja ja muistioita :34 CREATIVELY MINDED, An initial mapping study of participatory arts and mental health activity in the United Kingdom. The Baring Foundation. Baring Foundation The role of culture policy - Study. EU Publications.. language-en/format-pdf/ 78 79

41 Visuaalinen ilme ja taitto RiimuRaami/Nunnu Halmetoja Suuri ja lämmin kiitos tiimille uskosta yhteisiin unelmiin ja kovasta, mutta useimmiten ihmeen mukavalta tuntuneesta työstä unelmien toteutumisen eteen. Without you I m nothing.