Suomen Olympiakomitea ry Radiokatu Helsinki puh. (09)

Transkriptio

1 SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY VUOSIKERTOMUS 2015

2 Suomen Olympiakomitea ry Radiokatu Helsinki puh. (09) Kuvat: Suomen Olympiakomitea, Kansainvälinen Olympiakomitea, Puolustusvoimat, Suomen Urheilumuseo, Milla Vahtila, Suomen Painiliitto ja KIHU Taitto ja paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2016 ISBN (NID): ISBN (PDF):

3 TERVEHDYKSET MEIDÄN VUOTEMME VUOSI 2015 OLYMPIAVUODEN MERKKIPAALUJA 4 2 VUOSI 2015 SUOMALAISELLA URHEILULLA YHTEINEN SUUNTA 6 3 VUOSI 2015 HUIPPU-URHEILUVUODEN MERKKIPAALUJA 8 4 SUMMARY - THE HIGHLIGHTS OF THE YEAR OLYMPIAJOUKKUEEN VUOSI HUIPPU-URHEILUN VUOSI OLYMPIA-AKATEMIA 22 8 YHDISTÄVÄT PALVELUT 24 RESPECT 30 LIITE 1 JÄSENISTÖ JA HALLINTO Suomen Olympiakomitean Jäsenjärjestöt Kunniapuheenjohtajat Suomen Olympiakomitean Valtuuskunta - jäsenet ja varajäsenet Hallitus ja puheenjohtajisto Henkilöstö 39 LIITE 2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen Olympiakomitea, KOK Maailman olympiaurheilijoiden liitto Maailman Olympiakomiteoiden Liitto Euroopan Olympiakomiteat 40 LIITE 3 ASIANTUNTIJARYHMÄT Urheilijavaliokunta Olympia-akatemia Suomen Olympiavoittajat ry Pro Olympia ry 42 LIITE 4 VALTION VALMENNUS- JA HARJOITTELUAPURAHAT Kesälajien valmennus- ja harjoitteluapuraha Talvilajien valmennus- ja harjoitteluapuraha 45 LIITE 5 VALMENNUSTUET Kesälajien lajikohtaiset kokonaistuet 2015 (tehostamistuet + nov-tuet) Talvilajien lajikohtaiset kokonaistuet 2015 (tehostamistuet + nov-tuet) 48 LIITE 6 NUORTEN OLYMPIAVALMENTAJAT LIITE 7 SUOMEN JOUKKUEET JA MITALISTIT 51 LIITE 8 TULOSLASKELMA 60 LIITE 9 TASE 61 LIITE 10 TILINTARKASTUSKERTOMUS 62 3

4 1 MEIDÄN VUOTEMME 2015 Nousujohteinen vuosi joka antoi hyvän lähtökohdan olympiavuoteen Tasaisen varman tekemisen vuosi niin omalla kohdalla kuin suomalaisessa urheilussa ylipäänsäkin. Ensi vuonna menestytään yhdessä vieläkin paremmin! TERO PITKÄMÄKI Vuoden urheilija 2015 Keihäänheiton MM-pronssimitalisti Yllätysten vuosi. En osannut odottaa aivan tämäntyyppisiä tuloksia, mutta hienoa, että vihdoin työ alkaa tuottaa tulosta. EM-kultauinneissa minun oli aluksi vaikea uskoa mitä oli tapahtunut. Totta kai vuodesta jäi mahtava fiilis joka auttaa jatkossa. JENNA LAUKKANEN Vuoden läpimurto 2015 Uinnin Euroopan mestari Vuosi, joka jää mieleen 5 arvokisan ja huippu-urheiluverkoston yhteisen tekemisen vuotena. Kohokohtana olympiakävijöiden alumnitapaaminen, upeaa saada olla samaa olympiaperhettä Siiri Rantasen, Pertti Karppisen ja muiden suomalaislegendojen kanssa! LEENA PAAVOLAINEN Huippu-urheiluyksikön varajohtaja ja kisayksikön johtaja 4

5 Uusien haasteiden vuosi upean maajoukkueen kanssa. Kiinnostavien tapahtumien vuosi, josta mieleen jäivät erityisesti Rion olympialaisten esikisat ja Santahaminan olympialeirin yhteisöllisyyden fiilikset. JAN THORSTRÖM Purjehdusmaajoukkueen valmentaja Verkostoitumisen ja yhteistyön vuosi, jonka aikana otettiin edistysaskelia ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämisessä. Urheilijan päivittäisvalmennusta tukevan toimintatavan vuosi, jonka tarkoitus on johtaa terveempiin harjoituspäiviin olympiavuonna MAARIT VALTONEN Olympiajoukkueen vastuulääkäri Palkitsevien fiilisten vuosi. Lajiryhmävastaavien työ sillanrakentajana eri toimijoiden välillä edisti yhdessä tekemistä ja uudenlainen toimintakulttuuri levisi vahvasti huippu-urheiluverkostossa. MIKA LEHTIMÄKI Huippuvaiheen ohjelman johtaja 5

6 6 2 VUOSI 2015 SUOMALAISELLA URHEILULLA YHTEINEN SUUNTA

7 Vuoden 2015 keskeinen kiteytys liittyy sadoissa tilaisuuksissa esillä olleeseen nuolikuvaan. Suomalaisen huippu-urheilun ja liikkeen lisäämisen ja itse asiassa koko liikuntakulttuurin tulevaisuuden menestyksen ja elinvoimaisuuden kannalta on olennaista, että pystymme suuntaamaan omat resurssimme ja toimenpiteemme entistä paremmin isojen yhteisten kokonaisuuksien suunnassa. Olen varma, että pystymme saamaan enemmän irti omasta toiminnastamme isojen valintojen Menestyvä huippu-urheilu, Liikkuva lapsuus, Liikkujan polku ja Elinvoimainen seuratoiminta osalta. Jatkossa meidän on rakennettava yhdessä vaikuttavampia operaatioita kriittisten asioiden eteenpäin viemisessä. Tämä toimintatapa vahvistaa meitä kaikkia ja luo samalla urheiluyhteisöstä ja erityisesti sen toiminnasta vaikuttavaa kuvaa yhteiskunnassa. Oma huomioni vuoden 2015 osalta on selkeä. Liikunta- ja urheiluyhteisö on tähän valmis. Syksyllä 2015 aloimme puhua suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteisestä menestyssuunnitelmasta. Menestys ei liity pelkästään huippu-urheiluun vaan siihen, että isojen yhteisten valintojen sisällä haluamme kaikki saada aikaan vaikuttavia operaatioita ja tehdä hyvää tulosta. Menestymme paremmin joukkueena kuin yksin. Me ajattelu on korvaamassa minä ajattelun ja toiminnan suomalaisessa urheilussa. Olen siitä tyytyväinen ja itse asiassa myös kovin ylpeä! Pyrimme itse näyttämään esimerkkiä Olympiakomitean ja Valon yhteisen organisaation kautta. Johdamme ja olemme mukana useissa eri verkostoissa. Kaikki toimintamme pohjautuu tällä hetkellä nuolikuvan sisältöihin ja joka päivä peilaamme omaa tekemistämme tähän. Aloitimme vuoden 2015 loppupuolella yhteisen menestyssuunnitelman tekemisen ja se valmistuu keväällä Keskeisenä ajatuksena on se, että nuolikuvan sisällöt Menestyvä huippu-urheilu, Liikkuva lapsuus, Liikkujan polku ja Elinvoimainen seuratoiminta ovat koko urheiluyhteisön kriittisiä tekoja. Menestyksen aikaansaaminen edellyttää uudenlaista toimintakulttuuria ja myös rakenteellisia muutoksia. Tämä työ käynnistyi vahvasti vuoden 2015 aikana. Suomalaisen huippu-urheilun suunta yhteisten strategisten tavoitteiden Kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu on mielestäni oikea. Kolmen käytössä olevan ohjelman Huippu-vaiheen ohjelma, osaamisohjelma ja urheiluakatemiaohjelma kautta tapahtuu eri toimenpiteiden jalkauttaminen. Yhteisenä tavoitteena on se, että suomalaisen liikunnan ja urheilun menestyssuunnitelma luo edelleen entistä vahvemman pohjan ja edellytykset suomalaiselle huippu-urheilulle. Teemu Japisson Olympiakomitean ja Valon pääsihteeri 7

8 3 VUOSI 2015 HUIPPU-URHEILUVUODEN MERKKIPAALUJA 8

9 Huippu-urheilun vuosi 2015 oli vahvan yhdessä tekemisen ja sinivalkoisen suorituskyvyn vuosi. Suomalaisurheilijat tavoittelivat äärirajojaan viidessä monilajisessa arvokilpailussa. Yhteisöllisen toiminnan ja malli ja tiimihengen rakentaminen onnistuivat erinomaisesti Euroopan kisoissa, Nuorten olympiafestivaaleilla ja Universiadeissa. Olympiajoukkueen käsitettä laajennettiin osallistamalla kisa-ajan toimintaan myös huippu-urheilun toimijoita kotimaassa. Uudella toimintatavalla pyrittiin luomaan ajatusta koko Suomen olympiajoukkueesta kohti Rio de Janeiron kesäolympialaisia Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johdolla jatkettiin suomalaisen huippu-urheilun strategisten tavoitteiden juurruttamista käytännön toimintaan. Menestykseen, osaamiseen ja arvostukseen sidottujen tavoitteiden suunnassa vahvistettiin toimintatapaa, jossa korostuu urheilijalähtöinen, koko urheilijan polun ajattelu- ja toimintamalli niin että parhaat urheilijat voivat valmentautua parhaiden kanssa, parhaassa valmennuksessa ja parhaissa olosuhteissa. Samalla osaamista kehitettiin ja jaettiin valmentautumisen arjessa ja urheilun toimintaympäristössä niin että innostuksen, mahdollisuuksien ja jatkuvan kehittymisen ilmapiiri vahvistui. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Huippu-urheiluyksikössä toimii kiinteässä kokonaisuudessa kolme ohjelmaa. Urheiluakatemiaohjelma johtaa koko urheilijan polun kattavaa alueellista verkostoa, Huippuvaiheen ohjelma kokoaa, kehittää ja jakaa huipputason osaamista ja talousresursseja urheilijoiden valmentautumisen tueksi ja Osaamisohjelma toteuttaa huippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyötä. Huippuvaiheen ohjelmassa tiivistettiin lajien, valmentajien ja keskeisten päättäjien sparrausta lajiryhmävastaavien toimesta. Samanaikaisesti rakennettiin Huippu-urheiluyksikön valmennustukijärjestelmälle uudet kriteerit ja lajikategoriat, josta astuivat voimaan vuoden 2016 alusta. Joukkuepelien menestyssuunnitelmaa viestiin käytäntöön uuden vastuuvalmentajan voimin. Vammaishuippu-urheilun integraatiota osaksi huippu-urheiluyksikköä tehostettiin ohjaamalla vammaishuippu-urheilun urheilija-, valmentaja- ja lajituet Huippu-urheiluyksikön kautta. Osaamisohjelmassa vahvistettiin ja rakennettiin valmentautumisen kannalta keskeisiä osaamis- ja asiantuntijaverkostoja: urheilijan terveydenhuoltoon liittyvät lääkäri- ja fysioterapiaverkostot sekä liikuntalääketieteen keskusten verkosto, psyykkisen valmennuksen, urheiluravitsemuksen ja fysiikkavalmennuksen verkostot sekä arvioinnin ja seurannan asiantuntijaverkosto NEXUS. Yhdessä Valon kanssa aloitettiin huippuseurakehittämisprosessi osana lajien valmennusjärjestelmien kehittämistä ja Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä puhtaan urheilun edistämiseksi Suomessa. Toimintavuoden huippuhetkiin kuuluivat myös Olympiakävijöiden alumnitapaaminen Vierumäellä sekä Olympialeiri Santahaminassa. Molemmissa tapahtumissa edistettiin voimakkaasti urheilun respect-kulttuurin vahvistumista, urheilun sisäisen vuoropuhelun kehittämistä ja urheilun imagon parantamista. Vahvan yhteistyön vuosi kiteytyi urheilun keskusjärjestöjen Valo ry:n ja Olympiakomitea ry:n operatiivisen yhteistyön syventymiseen ja yhteisten strategisten tavoitteiden luontiin.. Merkittäviä toimenpiteitä vuoden 2015 aikana Urheiluakatemiaohjelmassa olivat urheiluakatemioiden ja urheiluopistojen valmennuskeskusten yhteisen vision ja toimintasuunnitelman rakentaminen, urheilijan kaksoisuran tukeminen ADECCO-yhteistyön kautta, valtakunnallisen yläkoulutyöryhmän perustaminen ja toisen asteen koulutuksen uudistuksen suunnitteluprosessiin osallistuminen. 9

10 4 SUMMARY THE HIGHLIGHTS OF THE YEAR

11 This Annual Report outlines the responsibilities of the Finnish Olympic Committee and reviews achievements across Finnish elite sports in The year 2015 was marked by increasing cooperation, and blue-and-white spirit throughout the Finnish elite sports network. During the year Finnish athletes performed in five multi-sport championships: The European Youth Olympic Festivals (winter and summer editions), the Universiades (winter and summer editions), and the European Games. Total of 281 Finnish athletes participated in these competitions, winning 13 medals. As a part of the process, the structure and staff of the Olympic Team Finland was reformed, binding together the team performing in the competitions, and the supporting team in Finland. Besides the competitions, the year included various unforgettable moments. Finnish Olympic Alumni -meeting was organized in Vierumäki Olympic Training Center, a get-together for over 200 Finnish Olympians. The annual Olympic Training Camp was arranged in Santahamina, Helsinki, with more than 200 participants representing the entire elite sports network in Finland. The project to renew the mode of operations in Finnish elite sports, started in 2013 and led by the Olympic Committee s High Performance Unit, continued to evolve at the direction of three strategic goals: international success, development of know-how, and appreciation of sports in Finland. The work of High Performance Unit is carried out through three strategic programs: The Sports Academy program, the Peak-Phase program and the Research and Development Program. The Sports Academy program leads the regional network that covers the whole Athlete s Path in elite sports. The Peak-Phase program gathers, develops and spreads the elite-level know-how and economical resources to support the training of athletes, while the Research and Development Program develops and executes elite sports research, development and coaching related know-how. The Sports Academy program concentrated on building joint vision and strategy for sports academies and national training centres, supporting dual career, and founding a national development group for sports in secondary schools. The Peak-Phase program focused on intense sparring of sports federations and coaches, and the Research and Development Program was responsible for connecting vast networks and producing scientific tools to support athletes and coaches in Finland. The financial support system for Finnish sports federations was renovated, and the team sports development program was strongly activated. Sports medicine centres, medical doctors, sports physiotherapists, sports psychologists, sports nutritionists, and coaches associations strengthened their co-operation and worked closely together with the Sports Development Evaluation Network (NEXUS). In co-operation with Finnish Central Sports Organization Valo, extra effort was assigned for developing elite sports clubs in Finland. Furthermore, the integration of Paralympic sports to the High Performance Unit was strengthened through a new model of resourcing. The Finnish Antidoping Agency (ADT) was actively involved in all development and research work to secure up-to-date information for athletes and coaches. The high performance system continued to grow and evolve to guarantee the continuous development of athletes and coaches. An athlete-centred, coach-driven, and science supported working method was extended, to get the best athletes and the best coaches to work together in the best conditions. The long-term goal of Finnish elite sports is to strengthen the co-operation in Finland and increase the know-how to make Finland the best Nordic country in elite sports in 2020s. 11

12 5 OLYMPIAJOUKKUEEN VUOSI

13 Baku, AZE 6000 osallistujaa 50 maata 31 lajia 105 suomalaisurheilijaa 0 kultaa 0 hopeaa 1 pronssi Euroopan kisat (European Games) Ensimmäiset Euroopan Kisat (European Games) järjestettiin Bakussa Azerbaidzhanissa Kisoihin osallistui yli urheilijaa 20 urheilumuodossa (25 olympia- ja 6 ei-olympialajia). 9 lajissa kisat liittyivät myös Rion 2016 olympialaisten karsintaan. Suomesta Bakuun osallistui 105 urheilijaa 18 lajista saavuttaen 1 mitalin ja 9 sijoitusta 8 parhaan joukkoon. Suomen joukkueessa onnistuttiin vahvistamaan toimintatapaa, jossa urheilija pidettiin keskiössä ja joukkueesta välittyi aidosti välitön ja positiivinen joukkuehenki. Euroopan Nuorten talvi- ja kesäolympiafestivaalit ja Euroopan nuorten talvilajien olympiafestivaalit järjestettiin Vorarlbergissa Itävallassa ja kesälajien olympiafestivaalit Tbilisissä Georgiassa EYOF -kisoihin osallistui 45 eri Euroopan maata. Suomen 60 urheilijaa saavuttivat kesäkisoista 6 mitalia (2+3+1). Talvikisoihin Suomi lähetti 33 yksilölajien urheilijaa sekä poikien jääkiekkojoukkueen, jotka toivat kotiin 4 mitalia (1+2+1). Vorarlberg, AUT & Liechtenstein 1600 osallistujaa 45 maata 8 lajia 53 suomalaisurheilijaa 1 kultaa 2 hopeaa 1 pronssi Tbilisi, GEO 3800 osallistujaa 50 maata 9 lajia 60 suomalaisurheilijaa 2 kultaa 3 hopeaa 1 pronssi 13

14 Talvi- ja kesäuniversiadit ja Opiskelijoiden huippu-urheilutoiminta siirtyi vuoden 2015 alusta Huippu-urheiluyksikköön. Osana tätä valmisteltiin ja johdettiin joukkueita vuoden 2015 talviuniversiadeihin Espanjan Granadassa ja Slovakian Štrbské Plesossa ja Osrbliessa sekä kesäuniversiadeihin Etelä-Korean Gwangjussa. Talviuniversiadeihin osallistui 32 urheilijaa ja kesäuniversiadeihin 55 yksilöurheilijaa sekä miesten koripallojoukkue ja naisten joukkueet lentopallossa ja rytmisessä voimistelussa. Suomen joukkueet saavuttivat universiadeista 2 pronssimitalia. Granada, ESP ja Štrbské Plesossa & Osrblie, SVK 2500 osallistujaa 42 maata 11 lajia 33 suomalaisurheilijaa Ei mitaleita Gwangju, KOR osallistujaa 146 maata 21 lajia 88 suomalaisurheilijaa 0 kultaa 0 hopeaa 2 pronssi Santahaminan olympiapäivät Osana Rion 2016 olympialaisten ja paralympialaisten valmistautumista järjestettiin kisoihin ehdolla oleville urheilijoille ja lajeille Rio Olympia- ja Paralympialeiri Samassa yhteydessä pidettiin jo perinteinen Santahaminan Sinivalkoinen suorituskyky -seminaari ja urheilijoiden ja urheilun verkoston toimijoiden yhteinen break the rutines tiimikisa. Kadettien johtamassa tiimikisassa haettiin vahvaa urheilijoiden, valmentajien, urheilujohdon ja muiden taustajoukkojen yhteisöllisyyttä. Suorituskykyseminaarissa huippusuoritusta avasivat puheenvuoroissaan Elisabeth Rehn, Miki Kuusi ja Kenneth Greve. Rion 2016 ja PyeongChangin talvikisoihin 2018 valmistautuville lajien valmennuspäälliköille ja päävalmentajille järjestettiin myös muita yhteisiä tapaamisia vuoden aikana. 14

15 Nuorten olympialeirit ja Nuorten talvilajien olympialeiri järjestettiin maaliskuussa Vuokatissa ja kesälajien olympialeiri syyskuussa Vierumäellä. Leireillä sovellettiin huippu-urheilun uutta toimintatapaa, jossa korostuu vahva vuoropuhelu yli laji- ja sukupolvirajojen. Tavoitteena inspiroida tulevaisuuden huippuja ja heidän valmentajiaan. Urheilijoita ja heidän valmentajiaan olivat sparraamassa useat eri lajien suomalaiset huippu-urheilijat sekä huippuosaajia yhteiskunnan muilta osa-alueilta. Leirillä vierailivat mm. olympiavoittaja Marja-Liisa Kirvesniemi, olympiahopeamitalisti Mikko Ronkainen ja olympiavoittaja Pertti Karppinen. Huippu-urheiluverkostotapaaminen Järjestyksessään toinen huippu-urheiluverkostotapaaminen järjestettiin Kuortaneen urheiluopistolla Verkoston toimijat kokoontuivat yhteen rakentamaan ja kehittämään huippu-urheiluverkoston yhteistä tekemistä, kehittämään ja jakamaan osaamista, kuulemaan huippu-urheilumalleja maailmalta sekä linjaamaan suomalaisen huippu-urheilun yhteisen toimintasuunnitelman vuodelle Olympiakävijöiden alumnitapaaminen Järjestyksessään kuudes Suomen olympiajoukkueiden jäsenten alumnitapaaminen järjestettiin Vierumäellä Mukaan kutsuttiin kaikki Suomea olympialaisissa edustaneet urheilijat, valmentajat ja joukkueenjohdon jäsenet. Alumnitapaamiseen osallistui yli 200 olympiaedustajaa, jotka jakoivat yhteisiä kokemuksiaan ja muistojaan lämminhenkisessä ilmapiirissä. 15

16 6 HUIPPU-URHEILUN VUOSI

17 Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön (HUY) tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun osaamista, menestystä ja arvostusta yhdessä urheilijoiden, valmentajien, joukkueiden, lajien ja muiden huippu-urheilun verkoston toimijoiden kanssa. HUY johtaa ja koordinoi suomalaisen huippu-urheiluverkoston - sisältäen vammaishuippu-urheilun - toimintaa. Yksikkö vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä ja ohjaa verkoston käyttöön talous-, osaamis- ja olosuhderesursseja. Urheilija- ja lajikohtaisesti rakennetun tehostamistukijärjestelmän ja tukitoimintojen tavoitteena on luoda urheilijoille kokonaisvaltaisesti kansainvälisen tason edellytykset menestykseen johtavaan valmennukseen. Toimenpiteiden jalkauttamisen työkaluina ovat kolme ohjelmaa: Urheiluakatemiaohjelman ytimessä on urheilijan hyvä arki, Huippuvaiheen ohjelma kokoaa, kehittää ja jakaa huipputason osaamista ja talousresursseja urheilijoiden valmentautumisen tueksi ja Osaamisohjelma kehittää ja toteuttaa huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja valmennusosaamista. HUY vastaa järjestelyistä ja valmistautumisesta sekä johtaa suomalaisjoukkueita olympialaisissa, paralympialaisissa, nuorten olympialaisissa, Euroopan Kisoissa, Universiadeissa sekä nuorten olympiafestivaaleilla. Suomalaisen huippu-urheilun strategian ja tavoitteiden jalkauttamista käytännön toimenpiteiksi jatkettiin vuoden 2015 aikana Huippu-urheiluyksikön johdolla. Huippu-urheiluverkostoa rakennettiin ja rooleja selkeytettiin. Etelä- Pohjanmaan urheiluakatemia Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskus Turun seudun urheiluakatemia i Joukkuepelit Lapin Urheiluopiston valmennuskeskus Kestävyyslajit Urheilu- psykologit Lapin urheiluakatemia VuokaE- Ruka urheiluakatemia Vuoka@n Urheiluopiston valmennuskeskus Urheilu- fysioterapeu@t Nopeus/voima /taitolajit Ravitsemus- asiantun@jat Lajijohto Mailapelit Seurat ja Lajiliitot Kamppailulajit Huippu- urheilun tutkimus- ja kehi:ämisverkosto (KIHU, JYU, liikuntalääkä@eteen keskukset) Valmennus- osaaminen Suomen Urheiluopiston valmennuskeskus Tarkkuuslajit Keski- Suomen urheiluakatemia Kasva Urheilijaksi (lasten ja nuorten urheilun verkosto) Eerikkilän Urheiluopiston Sami Hyypiä akatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEA Pajulahden Urheiluopiston valmennuskeskus Tampereen urheiluakatemia Lajiliittojen ja muiden toimijoiden kanssa vahvistettiin edelleen toimintatapaa, jossa: Korostuu urheilijalähtöinen, koko polun ajattelu- ja toimintamalli Parhaat urheilijat voivat valmentautua parhaiden kanssa, parhaassa valmennuksessa ja parhaissa olosuhteissa Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan verkoston toimijoiden kesken Osaamista kehitetään ja jaetaan urheilijan arjessa ja urheilun toimintaympäristössä Innostuksen, mahdollisuuksien ja jatkuvan kehittymisen ilmapiiri vahvistuu 17

18 Yhdessä verkoston toimijoiden kanssa rakennettiin ja sovittiin suomalaisen huippu-urheiluverkoston yhteiset tulostavoitteet ONE MISSION ONE TEAM. Huippu-urheiluyksikön kaikki toimenpiteet liittyvät alla oleviin tulostavoitteisiin. Huippuvaiheen ohjelman avulla kohti parempaa menestystä Vuoden 2015 aikana vahvennettiin ajattelu- ja toimintamallia, jossa kaiken toiminnan keskiössä on urheilijan, valmentajan ja taustatiimin toimintaedellytysten varmistaminen ja edelleen kehittäminen. Lajien kanssa toimimisen yhteisenä tavoitteena on turvata päivittäinen harjoittelu parhaassa mahdollisessa toimintaympäristössä ja olosuhteissa. Tunnusomaista tällaiselle toimintaympäristölle on toimintatapa, josta heijastuu ammattimaisuus, sitoutuminen, jatkuvan kehittymisen tarpeiden etsintä, intohimo ja osaamisen keskittyminen valmentautumisen tueksi. Keskeiset toimenpiteet ja tulokset Huippuvaiheen ohjelmassa vuoden 2015 aikana: Lajiryhmävastaavien toimintaa jatkettiin tehtävänä toimia lajien rinnalla rakentamassa menestyksen edellytyksiä sparraten lajeja, valmentajia ja keskeisiä päättäjiä huippu-urheilutoiminnan kehittämisessä. Vahvennettiin lajien valmennusjärjestelmien kehittämisprosesseja. Valmennustukijärjestelmää toteutettiin investointilogiikan periaatteella tavoitteena aiempaa kokonaisvaltaisempi ja tarkoituksenmukaisempi urheilijoiden ja lajien tukeminen. Käynnistettiin Huippu-urheiluyksikön valmennustukijärjestelmän uudistaminen, jonka seurauksena uudet kriteerit ja lajikategoriat tulevat voimaan 2016 Joukkuepalloilulajien (jalkapallo, jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo ja salibandy) yhteistä toimintasuunnitelmaa jalkautettiin Huippu-urheiluyksikön joukkuepelien vastuuvalmentajan johdolla. Yhteistä toimintaa suunnattiin erityisesti valintavaiheen (NOVit, nuorten maajoukkuevalmentajat sekä akatemiaverkostojen joukkuelajien valmentajien yhteistyön lisääminen) ja pelaajapolkujen sekä lasten urheilun kehittämiseen. Edistettiin suomalaisen valmennusosaamisen mallin ja osallistuvan asiantuntijatoiminnan jalkautumista lajien toimintaan. 18

19 Syksyllä toteutettiin akatemiaohjelman ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toiminnallinen fuusio, jossa Urhean henkilöstölle on sisällytetty työtehtäviin myös valtakunnallisen kehittämisen vastuita. Akatemiaohjelman johtajaksi valittiin lokakuussa Simo Tarvonen Markus Kalmarin siirtyessä Turun kaupungin liikuntatoimenjohtajaksi. Järjestettiin valtakunnallisia urheiluakatemiaverkoston osaajien koulutustapaamisia: akatemiakoordinaattorit, yläkouluseminaari, urheiluoppilaitospäivät, fysiikkavalmentajien koulutuspäivät, nuorten olympiavalmentajien tapaamiset Keskeiset toimenpiteet ja tulokset Urheiluakatemiaohjelmassa vuoden 2015 aikana: Rakennettiin urheiluakatemioiden ja urheiluopistojen valmennuskeskusten yhteinen visio, jonka pohjalta lähdettiin tekemään yhteistä toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää toimiva rakenne, roolitus ja resursointi, jotta lajien valmennusprosessit saisivat maksimaalisen tuen akatemioista ja valmennuskeskuksista. Huippuvaiheen urheilijoiden tukena toimivat urheilupsykologi ja osa-aikaisesti Olympiakomitean vastuulääkäri ja kolme fysioterapeuttia Vammaishuippu-urheilun integraatiota osaksi Huippu-urheiluyksikköä ja sen kolmea ohjelmaa jatkettiin. Vammaishuippu-urheilun urheilija-, valmentaja- ja lajituet ohjattiin Huippu-urheiluyksikön kautta. Urheiluakatemiaohjelma urheilijoiden päivittäisharjoittelun tukena Huippu-urheilun alueellista urheiluakatemiaverkostoa rakennettiin ja johdettiin yhteisten linjausten mukaisesti Huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman kautta keskeisenä tavoitteena vahvistaa akatemioiden toimintaympäristöä. Yhteistyössä urheiluakatemioiden kanssa vahvistettiin paikallisia monilajisia valmentajayhteisöjä tavoitteena lisätä valmentajien osaamista heidän omassa toimintaympäristössään. Vuonna 2015 painopiste oli Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen urheiluakatemioissa. Vahvistettiin urheilijoiden kaksoisuraan liittyviä toimenpiteitä. ADECCO-yhteistyö ja sen mahdollisuudet on nostettu entistä vahvemmin mukaan ohjelmaan. Tavoitteena on antaa akatemioille heidän omaan toimintaympäristöön entistä enemmän työkaluja urheilun ja opiskelun yhdistämiseen, urheilijoiden työelämään sekä uran päättymisen haasteisiin. Perustettiin valtakunnallinen yläkoulutyöryhmä, jonka johdolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehitettiin neljä erilaista yläkoulumallia, joita akatemiat voivat toteuttaa omassa toimintaympäristössään. Urheiluyläkoulumalli on kunnianhimoisin toimintamallimme, jossa koulut tarjoavat urheilusta innostuneelle nuorelle mahdollisuuden vähintään kymmenen tunnin viikoittaiseen harjoitteluun koulupäivien aikana tai niiden välittömässä yhteydessä. Tämä tuntimäärä koostuu sekä ohjatusta että omatoimisesta urheilusta ja liikunnasta. Toisen asteen koulutuksen uudistuessa oltiin mukana suunnittelemassa urheilulukiojärjestelmän ja ammatillisten urheiluoppilaitosten ra-

20 20 kennetta ja järjestäytymistä, jotta urheilulukiot/ oppilaitokset toimintaympäristönä antaisivat entistä paremmat edellytykset menestyä aikuisiän kansainvälisessä urheilussa. Urheiluakatemioiden asiantuntijapalvelujen resursseja vahvistettiin, minkä seurauksen useissa urheiluakatemioissa on voitu edistää ennaltaehkäisevän harjoituskulttuurin rakentumista. Urheiluakatemioiden tulevaisuutta suunniteltiin yhteistyössä Valo ry:n ja muiden urheilun toimijoiden kanssa osana alueellisten palvelukeskusten rakentumista alueille. Edelleen vahvistettiin vammaisurheilun integroitumista akatemiatoimintaan. Osaamisohjelmalla varmistetaan viimeisin ja paras tieto urheilijan polulle Osaamisen kehittämisen ytimessä oli yhteistyön toimintatapa, jossa oppimista tapahtuu käytännön työssä ja arkipäivässä. Teoreettisen tiedon kehittämistä ja jakamista lajitoimijoiden arkeen toteutettiin osallistuvan asiantuntijuuden mallilla. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KI- HU) toimintaa vahvistettiin osaksi Huippu-urheiluyksikön toiminnan kokonaisuutta, Osaamisohjelman johtamista ja asiantuntija- ja osaamisverkoston koordinointivastuuta. Valmennusosaamisen asiantuntija siirtyi vuoden alussa päätoimisesti Huippu-urheiluyksikköön. Keskeiset toimenpiteet ja tulokset Osaamisohjelmassa vuoden 2015 aikana: Vahvistettiin ja rakennettiin valmentautumisen kannalta keskeisiä osaamis- ja asiantuntijaverkostoja: urheilijan terveydenhuoltoon liittyvät lääkäri- ja fysioterapiaverkostot sekä liikuntalääketieteen keskusten verkosto, psyykkisen valmennuksen, urheiluravitsemuksen ja fysiikkavalmennuksen verkostot sekä arvioinnin ja seurannan asiantuntijaverkosto NEXUS. KIHUn päätoimisia asiatuntijoita toimi yhä enemmän urheilijoiden ja lajien tukena ja resurssit suuntautuvat yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Painopiste oli Huippu-urheiluyksikön 1-kategorian lajeissa ja Rioon ja PyeongChangiin tähtäävissä kärkiurheilijoissa. Käynnistettiin seurannan ja arvioinnin asiantuntijaryhmän (NEXUS) toiminta ja ryhmän toimesta rakennettiin liikunnan ja urheilun seurannan ja arvioinnin strategia. Huippu-urheilun strategisten tavoitteiden indikaattorit valmistuivat. Valmennusosaamisen kehittämistä jatkettiin keskeisenä tavoitteena suomalaisen valmennusosaamisen linjausten ja toimintatapojen vahvistaminen ja jalkauttaminen ohjelmien (huippuvaihe, urheiluakatemia- ja osaamisohjelma) kautta. Verkoston toimintaa edelleen vahvistettiin. Rakennettiin valmentaja- ja asiantuntijayhteisöjä urheiluakatemiaympäristöihin. Tuettiin lajeja suomalaisen urheilun yhteisten linjausten jalkauttamisessa lajien valmennusjärjestelmiin. Vahvistettiin yläkoulutoimijoiden osaamista työpajojen ja koulutustilaisuuksien avulla Käynnistettiin yhdessä Valon kanssa huippuseurakehittämisprosessi osana lajien valmennusjärjestelmien kehittämistä. Huippu-urheiluolosuhteita (kilpailu- ja päivittäisharjoittelun olosuhteet) kehitettiin kokonaisvaltaisesti. Olympiakomitean olosuhderyhmä toimi asiantuntijaryhmänä valtakunnallisesti merkittävien huippu-urheiluolosuhteiden tunnistamiseen ja avustamiseen OKM:n suuntaan. Huippu-urheiluyksikölle ja huippu-urheiluverkoston keskeisille toimijoille (lajiliitot, valmennuskeskukset, urheiluakatemiat) solmittiin yhteistä toimintaa ohjaavat ja eri toimijoiden rooleja selkeyttävät yhteistyösopimukset. Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) kanssa tehtiin yhteistyötä puhtaan urheilun edistämiseksi Suomessa. Oltiin vahvasti mukana Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä osaamisseminaareissa: ICCE Maailmankongressi (Vierumäki ), Motor Skill konferenssi (Kisakallio ) Kisayksiköllä viiden suurtapahtuman vuosi Huippu-urheiluyksikkö valmisteli yhdessä lajien kanssa ja johti joukkueita yhteensä viiteen urheilutapahtumaan vuoden 2015 aikana. Ensimmäistä

21 kertaa järjestettäviin Euroopan Kisoihin (European Games) Bakussa Azerbaidzhanissa , Nuorten talvilajien olympiafestivaaleihin Vorarlbergissa Itävallassa ja kesälajien olympiafestivaaleihin Tbilisissä Georgiassa , sekä talviuniversiadeihin Granadassa Espanjassa ja Štrbské Plesossa Slovakiassa ja kesäuniversiadeihin Gwangjussa Etelä-Koreassa osallistui lähes 500 suomalaisurheilijaa ja joukkueen muuta jäsentä 30 eri lajista. Kisoihin valmistautumista edelleen kehitettiin niin, että teknisten valmisteluiden ohella kisoihin valmistautuminen tuli entistä kiinteämmäksi osaksi urheilijoiden, valmentajien ja lajien kanssa tehtävää valmentautumisen kokonaisuutta. Toimintavuonna järjestettyjen kisatapahtumien lisäksi valmistauduttiin vuoden 2016 Rion Olympialaisiin ja Paralympialaisiin sekä Lillehammerin nuorten talviolympialaisiin. Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka seurauksena opiskelijoiden huippu-urheilutoiminta, opiskelijahuippu-urheilun asiantuntija ja Suomen joukkueen valmistelut Universiadeihin siirtyivät Huippu-urheiluyksikön vastuulle vuoden 2015 alusta. Urheilugaala Suomalaisen huippu-urheilun vuosi sulkeutui Urheilugaalassa , jossa ansioituneita toimijoita palkittiin Uuno-pokaaleilla. Keihäänheiton MM-pronssimitalisti Tero Pitkämäki valittiin vuoden 2015 parhaaksi urheilijaksi ja ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen pronssimitalihiihto MM-kotikisoissa oli vuoden sykähdyttävin hetki. Suomen Urheilugaalan oikeudenhaltijoina jatkavat Suomen Olympiakomitea, Valo, Yle, Veikkaus, Paralympiakomitea ja Starsquad. Suomen Urheilugaalan kotipesä siirtyi Valon ja Suomen Olympiakomitean tapahtumayksikköön. Yhteistyö maakunnallisten gaalojen järjestämisestä tehtiin kaikkien maakunnallisten Urheilugaala organisaatioiden kesken. Suomen Urheilugaala on miljoonan tv-katsojan, 1500 illallisvieraan, ja monituhatpäisen katsomoyleisön urheilujuhla. Suomen Urheilugaalan tavoitteena on nostaa urheilun arvostuksen kulttuuria, palkita ja kiittää kuluneen vuoden menestyjiä, taustavoimia. Respect kulttuurin kehittäminen on yksi tärkeimmistä urheilugaalan tavoitteista. 147 apurahaurheilijaa 53 talvilajeissa 94 kesälajeissa 20 urheiluakatemiaa, joiden piirissä urheilijaa Valmennustuet 88 nuorten olympiavalmentajaa valmennuskeskusta Kesälajit Talvilajit 21

22 7 OLYMPIA-AKATEMIA 22

23 Olympia-akatemian toimintavuosi 2015 sisälsi Rion olympiavuoden kouluohjelman suunnittelua sekä runsaasti tapahtumia ja koulutuksia. Reilusti Rioon 2016 Reilusti Rioon ohjelma, materiaali ja koulutus toteutetaan yhteistyössä Valo ry:n, Suomen Paralympiakomitea ry:n, Liikkuva koulu ry:n, Urheiluopistojen yhdistyksen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Reilusti Rioon ohjelman suunnittelu käynnistyi huhtikuussa Kansallisten olympia-akatemioiden kokous Kansainvälisen tapaamisen pääaiheena oli Olympic Values, The Value of Excellence as an Educational Tool jota tarkasteltiin kansallisten Olympia-akatemioiden näkökulmasta. Luentoteemoina tapaamisessa olivat mm: Olympic Solidarity, seurojen ja lajiliittojen toimijoiden ammattimaistuminen, Athlete Career Program (ACP) -hanke ja Kalokatigan olemus urheilussa. Suomesta istuntoon osallistuivat Suomen Olympia-akatemian hallituksen puheenjohtaja Petri Haapanen ja hallituksen jäsen Jari Kanerva. Olympiakasvatusseminaari Kreikan Olympiassa Suomen Olympia-Akatemia kutsui yhteistyökumppaneitaan olympiakasvatusseminaariin Kansainvälisen Olympia-Akatemian koulutuskeskukseen Kreikan Olympiaan. Paikalla oli toimihenkilöitä Valosta, Paralympiakomiteasta, 13 edustajaa Liikunnan aluejärjestöistä ja 21 opettajaa. Seminaarissa rakennettiin suomalaisen olympiakasvatuksen ja Reilusti Rioon kampanjan materiaaleja, keskusteltiin liikunnasta kouluyhteisön tukena, tutustuttiin Lupa liikkua ja urheilla mittareihin sekä pohdittiin koulupäivän liikunnallistamista ja aluejärjestöjen roolia. Katja Saarisen ja Nina Luukkaisen vaikuttavat puheenvuorot, liikuntatuokiot sekä luento antiikin olympialehdosta ja tutustuminen olympialehtoon huipensivat seminaarin. Suomen Olympia-akatemian seminaari ja Olympian kävijöiden tapaaminen Kisakallion Urheiluopistossa Seminaari oli suunnattu kaikille Olympia-Akatemian toiminnasta ja olympiakasvatuksesta kiinnostuneille. Ilta ja seuraavan päivän ohjelma pitivät sisällään jo perinteeksi muodostuneen Olympian kävijöiden alumnitapaamisen. Seminaari valmisteltiin yhteistyössä VALO ry:n, Paralympiakomitea ry:n ja Urheiluopistojen Yhdistyksen kanssa. Seminaari keräsi viitisenkymmentä osallistujaa, lisäksi seminaaria seurasi Kisakallion noin 20 henkilön opiskelijaryhmä. Opiskelijat myös suunnittelivat ja ohjasivat iltapäivän toiminnallisen olympiahenkisen liikuntaohjelman. Olympia-akatemia mukana SuomiAreenassa, EDUCA- messuilla ja Yritysmaratonissa Olympia-akatemia järjesti yhteistyössä Valo ry:n ja Suomen Paralympiakomitea ry: n sekä Porin kaupungin vapaa-ajan toimen kanssa heinäkuussa Porissa Suomi Areenalle Liikkuva torstai tapahtuman. Koko perheelle suunnatussa liikuntatapahtumassa tarjottiin 20 liikuntapistettä sekä tietoa olympismistä sekä olympialaisista ja paralympialaisista. Tapahtumaan osallistui lähes tuhat aktiivista liikkujaa. Yhteistyössä lajiliittojen ja VALO ry:n sekä Suomen Paralympikomitean kanssa Olympia-akatemia toi opettajien EDUCA-messuille tietoa Reilusti Rioon materiaalista sekä olympiakasvatuksesta ja sen toteuttamisesta ala- ja yläkouluissa. Messuilla oli kävijää. Akatemian hallituksen jäsenet Jari Kanerva, Katja Huotari ja Miikka Neuvonen juoksivat yritysmaratonviestissä olympiaväreissä Suomen Paralympiakomitean joukkueessa. 23

24 8 YHDISTÄVÄT PALVELUT 24

25 Vuoden 2015 aikana Olympiakomitean ja Valon palvelukokonaisuus tehtiin ensimmäistä kertaa yhteisissä tiimissä. Palvelut pitivät sisällään viestinnän, tapahtumat, vaikuttamisen kansainvälisesti sekä kansallisesti, vastuullisuuden, hallinnon sekä yhteisen varainhankinnan. Seuraavassa on tiivistys yhdistävien palvelun vuodesta Kyseinen kokonaisuus löytyy pidempänä versiona Valon toimintakertomuksesta. 8.1 Viestintä Vuosi 2015 oli ensimmäinen yhteinen toimintavuosi Olympiakomitean ja Valon viestintätiimille. Kantavana ajatuksena oli saada aikaan urheiluyhteisön ja koko yhteiskunnan kannalta keskeisiä operaatioita ja yhteisiä viestejä. Toimintavuoden aikana huippu-urheilun viestintä pyrki tukemaan suomalaisen huippu-urheilun strategisia tavoitteita, parantamaan suomalaisen urheilun imagoa ja lisäämään urheilun arvostusta. Viestintätoiminta toteutettiin entistä laajemman verkoston yhteistyötä, jossa keskeisinä sisältöinä olivat huippusuoritukset, tarinat, arvostus ja menestys. Strategisia ydinviestejä olivat uusi toimintatapa ja huippusuoritusten kulttuuri, urheilija ja urheilijan polku keskiössä, yhteistyö, Ilo, innostus ja intohimo. Osana huippu-urheiluverkoston viestintäyhteistyön kehittämistä käynnistettiin Urheilun uutishuoneen toiminta alkuvuodesta Uutishuoneen tavoitteena on tuottaa suomalaisen urheilun kannalta yhteisiä viestejä ja sisältöjä ja jakaa niitä eri toimijoiden kanavissa, yhdistää eri toimijoiden resursseja ja sitä kautta nostaa viestinnän tasoa sekä kehittyä yhdessä ja oppia toisilta. Vuoden 2015 lopussa uutishuoneen kautta tehtiin sisältöjä n. kymmenelle eri lajille. Uutishuoneen palveluksessa työskenteli viisi viestinnän ammattilaista ja uutishuone tarjosi harjoittelupaikan myös yli 20 viestinnän opiskelijalle suomalaisen urheiluviestinnän maailmassa Kisaprojektien viestinnässä toteutettiin viiden arvokilpailun viestintä ja mediapalvelut Suomen joukkueen osalta. Näistä suurin kokonaisuus oli Bakussa järjestetyt historian ensimmäiset Euroopan kisat. Lähes 100 suomalaisurheilijan tarinat, tulokset ja kommentit välittyivät eri kanavissa ennen kisoja ja itse kilpailupäivien aikana käyttäjää sport.fi-portaalissa Fania Facebookissa seuraajaa Twitterissä seuraajaa Instagramissa 25

26 Olympiakomitean ja Valon viestintä teki sosiaalisen median osalta laajan strategiatyön vuonna 2015 ja perusti some-tiimit sekä rakensi uudet kanavat liikkeen lisäämisen ja huippu-urheilun ympärille. 8.2 Tapahtumat Vuoden 2015 alussa Olympiakomitean tapahtumayksikkö Sport Finland siirtyi osaksi Valon ja Olympiakomitean uutta yhteistä tapahtumayksikköä. Sport Finland johtaa lajiliittojen ja kaupunkien urheilutapahtumaverkostoa ja tukee lajiliittoja ja kaupunkeja kansainvälisten suurtapahtumien hakuprosesseissa. Tapahtumayksikössä tuotetaan ja johdetaan useita eri tapahtumia, kuten Suomen Urheilugaala ja SM-viikko. Tapahtumayksikkö johtaa myös tapahtumien Ekokompassi-hanketta. Kaupungit tapahtumien kumppaneina Sport Finland jatkoi vuonna 2013 alkanutta tiivistä yhteistyötä kaupunkien kanssa. Yhteistyössä olivat mukana Helsinki, Turku, Lahti, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Rovaniemi. Tavoitteena oli vahvistaa jo tehtyä työtä, sekä kehittää ja laajentaa yhteistyötä kaupunkien, lajiliittojen, opetus- ja kulttuuriministeriön, sekä kansainvälisten toimijoiden kesken. Vaikuttavuustutkimuksilla tärkeää tietoa tulevaisuuteen Vuonna 2015 panostettiin tapahtumien vaikuttavuuden tutkimisen kehittämiseen. Tapahtumien vaikuttavuustutkimus toteutettiin Ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella, Salpausselkä Ski Gameseissa Lahdessa, Puijon MC-kisoissa Kuopiossa, Rullakiekon MM-kisoissa Tampereella, Finlandia Trophy Espoossa, sekä Naisten Salibandyn MM-kisoissa Tampereella. Näiden tapahtumien lisäksi tapahtumien vaikuttavuuden tutkimusta kehitettiin yhdessä Valtion Liikuntaneuvoston, Helsingin kaupungin, ja Voimisteluliiton kanssa kesän Gymnaestrada -voimistelutapahtumassa. 8.3 Vaikuttaminen Liikuntapolitiikka Urheiluyhteisö lähti eduskuntavaaleihin 2015 sloganilla Tunti päivässä - liikutaan kestävyysvaje kumoon! Hallitusohjelmaan tavoiteltiin kirjausta siitä, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Yksityiskohtaiset tavoitteet käsittivät liikunnan ja urheilun keskeiset kysymykset lasten liikuntalupauksesta huippu-urheilijoiden 26

27 Kansainvälinen vaikuttaminen Suomi oli aktiivisesti esillä Kasainvälisen urheiluyhteisön vaikuttamistyössä ja kokouksissa, seminaareissa ja tapahtumissa. Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen valittiin KOK:n Sustainability and Legacy komiteaan sekä Euroopan Olympialiikkeen (EOC) Women and Sport- komiteaan. Susanna Rahkamo valittiin EOC:n Culture and Legacy -komitean puheenjohtajaksi ja Birgitta Kervinen pyydettiin puhumaan KOK:n järjestämään Leadership and Talent Development Seminar for Women in Sports in Europe -seminaariin. Kansainvälisesti Suomi oli aktiivinen myös Cleantech-yhteistyön kautta. Urheilumaailman yksi näkyvimmistä tapahtumista, kansainvälinen kokous-, messu- ja kongressitapahtuma SportAccord Convention keräsi Sochiin, Venäjälle yli 3000 urheilualan vaikuttajaa 95 maasta. Suomi oli näkyvästi tapahtumassa esillä omalla esittelyosastollaan ja delegaatiolla, joka koostui Suomen Olympiakomitean edustajien lisäksi Cleantech Finlandin, ja Tampereen kaupungin edustajista. valmentautumisen ja kilpailemisen edellytyksiin ja edelleen kansalaisjärjestötoimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Eduskuntavaalien lähestyessä urheiluyhteisö avasi oman vaalikoneen. Liikuntaa, urheilua ja kansalaistoimintaa käsitellyt vaalikone keräsi suuren suosion. Lähes puolet (48 prosenttia) ehdokkaista ja yli puolet (52 prosenttia) eduskuntaan valituista kansanedustajista vastasi vaalikoneemme kysymyksiin. Vaalikone nousi Yle Urheilun etusivulle ja Yle teki vaalikoneen pohjalta useita uutisjuttuja. Lisäksi vaalikone ja -kampanja saivat urheiluvaikuttajilta kiitosta sosiaalisessa mediassa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan liikunta on kirjattu hyvinvoinnin edistäjänä ja koulutusta uudistavana työkaluna. Lisäksi ohjelmasta löytyy kirjauksia vapaaehtoistoiminnan helpottamisesta turhaa sääntelyä purkamalla. Kaikki nämä kirjaukset olivat Valon, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhteisen hallitusohjelmavaikuttamisen agendalla. Erityisen positiivista on, että liikunta on kirjattu kahteen hallitusohjelman kärkihankkeeseen, joiden onnistuneeseen toimeenpanoon yhteisömme asiantuntijat ovat osaltaan vaikuttaneet. Suomen Olympiakomitean johto ja KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach tapasivat Sotšissa. Tapaamisessa nostettiin esille erityisesti Suomen vahva kestävän kehityksen osaaminen. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi puolestaan puheenjohtaja Bachin osana YK:n kestävän kehityksen kokousta. Ympäristökysymyksiin pureutuva Ekokompassi -tapahtumatyökalu sai merkittävän Olympic Solidarity -avustuksen ja herätti kiinnostusta kansainvälisesti. Ruotsin, Norjan, Tanskan, Hollannin ja Suomen olympiakomiteoiden ja kattojärjestöjen yhteinen pohjoismainen urheilujohtamisen koulutusohjelma avattiin ensimmäisen kerran yleiseen hakuun ja 15 vahvan ehdokkaan joukosta valikoitui viisi vaikuttajaa koulutukseen, joista kaksi on entisiä olympiatason huippu-urheilijoita (Olli- Pekka Karjalainen ja Emma Terho). Osana koulutusta käynnistyi mentorointiohjelma, johon saatiin mukaan viisi keskeistä suomalaista urheiluvaikuttajaa. Suomi järjesti koulutuksen ensimmäisen kansainvälisen seminaarin. Kansainvälisten toimijoiden verkosto Vuonna 2015 startattiin suomalaisille kansainvälisissä tehtävissä toimiville henkilöille oma verkosto ja 27

28 samalla alkoi suomalaisen urheilun ja liikunnan kansainvälisyysstrategian työstäminen. Syksyn verkostotapaaminen kokosi yhteen maailmalla vaikuttavia suomalaisia, lajiliittojen edustajia, Sport Finlandin kaupunkien edustajia, suurtapahtumajärjestäjiä, sekä opetus-ja kulttuuriministeriön edustajia. Olosuhdetyö Huippu-urheilun olosuhteiden kehittämistä vauhditettiin erityisesti Olympiakomitean olosuhderyhmän kautta. Olosuhderyhmä tuotti lausuntoja huippu-urheilun kehittämisen kannalta tärkeimpien olosuhdehankkeiden puolesta muun muassa Valtion liikuntaneuvoston suuntaan. Lisäksi panostettiin vahvasti olosuhderyhmän omien toimintamallien kehittämiseen. Rahapelifuusion valmistelu Vuoden aikana sisäministeriössä Suomessa käynnistyi lainsäädäntöhanke, jonka tavoitteena on nykyisen kolmen rahapeliyhteisön Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton rahapelitoimintojen yhdistäminen yhteen uuteen rahapeliyhtiöön. Veikkauksen edunvälittäjäverkosto toimii ja vaikuttaa yhtenäisenä lainsäädäntövalmisteluissa, mistä muodostui verkoston työn painopiste vuodelle Olympiakomitea-Valo edustaja hoiti kyseisessä verkostossa vuonna 2015 sihteerin tehtäviä. 8.4 Vastuullisuus Olympiakomitea-Valo tuki liikunta- ja urheilujärjestöjä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelussa. Taustalla on vuonna 2015 uudistuneiden tasa-arvo, yhdenvertaisuus- ja liikuntalakien muutokset sekä niiden pohjalta uudistuneet valtionapukriteerit. Olympiakomitean ja Valon oma yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin hallituksissa Tasa-arvotoimenpiteitä edistettiin vuonna 2014 määriteltyjen askelmerkkien mukaan. Tasa-arvotyön tietopohjan kehittämiseksi koottu ohjausryhmä aloitti työskentelynsä. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan systemaattiseen sukupuolittaisen tiedon keräämiseen järjestöissä, kokoaa tietotarpeita järjestöjen näkökulmasta ja pyrkii tiivistämään yh- 28

29 teistyötä tutkimustahojen kanssa tasa-arvotiedon lisäämiseksi. Lisäksi Olympiakomitea-Valo tuki Suomen Valmentajien koordinoimaa Valmentaa kuin nainen -hanketta. Kilpailutapahtumien manipuloinnin estämisen organisoimiseksi Olympiakomitea-Valo on kannattanut mallia, jossa toiminta olisi toimivallaltaan laajennetun ADT:n alaisuudessa. Ministeri Tarastin selvitystyön pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriö asetti urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan ja sille työjaoston. Työjaosto toimi Euroopan neuvoston kilpailutapahtumien manipuloinnin estämistä koskevan yleissopimuksen tarkoittamana kansallisena yhteyspisteenä. Olympiakomitea-Valo on edustettuna sekä neuvottelukunnassa, että työjaostossa. Neuvottelukunta esitti, että ADT:n toimivalta laajennetaan koskemaan sekä manipuloinnin estämistä että katsomoväkivallan ehkäisyä. Toimiin toimivallan laajentamiseksi ryhdyttiin alkuvuonna Talous, tietohallinto ja HR Talous ja tietohallinto Olympiakomitean ja Valon taloushallinto aloitti yhteisen työnsä vuoden 2015 aikana. Olympiakomitean ja Valon taloushallinnossa hoidettiin myös Paralympiakomitean ja Valoa lähellä olevien säätiöiden kirjanpito tilinpäätöksineen. Vuoden 2015 aikana tehtiin lakisääteisen tilintarkastuksen kilpailutus ja syksyn päättävät kokoukset valitsivat koko konserniin yhteisen tilintarkastustoimiston Nexia Oy:n vuoden 2016 alusta alkaen. Vuoden 2016 budjetointiprosessi vietiin läpi yhteisesti. Panostimme taloushallintoprosessien ohjeistukseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Samalla huolehdimme oman taloushallintohenkilöstön osaamisesta. Erityshuomiota kiinnitettiin hankintojen kilpailukseen ja sopimushallintaan HR Vuosi 2015 oli ensimmäinen yhteisen henkilöstöjohtamisen vuosi Valon ja OK:n toiminnassa. Olympiakomitean henkilöstöjohtamisen strategiset painopistealueet ovat innostava ja erinomaisiin tuloksiin auttava ihmisten johtaminen, osaavat ja yhdessä uutta oppivat työntekijät, hyvinvoiva työyhteisö sekä sujuva ja joustava arki. 8.6 Yritysyhteistyö ja varainhankinta Olympiakomitean ja Valon yritysyhteistyökumppanuuksien toimintamallien rakentaminen, kumppaneiden hankkiminen ja kumppanuuksien hoitaminen toteutettiin vuoden 2015 alusta alkaen Olympiakomitean ja Valon osakeyhtiön toimesta. Suomen Kunto ja Virkistys Oy:lle rakennettiin alkuvuoden 2015 aikana strategia ja liiketoimintamalli, jonka kivijalkana on sponsorointi ja hyvinvointiliiketoiminta. Olympiakomitean yrityskumppanit tulouttivat n. 1,4 milj euroa suomalaisen huippu-urheilun tukemiseen. Tulos parani edellisestä vuodesta 8 %. Painopisteinä oli asiakastyytyväisyyden kasvattaminen sekä uusien olympiajoukkueen toimintaa tukevien tarvelähtöisten kumppanuuksien solmiminen. Valon yrityskumppaneiden liikevaihto kasvoi 18 % edellisestä vuodesta ja tulos 9 %. Palvelukumppanuuksien määrä koko yhteisölle kasvoi sekä uutta toimintaa synnyttäviä kumppanuuksia rakennettiin laajalti. Suomen Kunto ja Virkistys Oy:n hyvinvointiliiketoiminnassa käynnistettiin ja toteutettiin iso liiketoimintamallin uudistus, jonka tavoitteena on parantaa yhtiön kannattavuutta.. Tietohallinnossa keskeisimpänä tehtävänä on ollut moninaisten tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja tiettyjen järjestelmien päättäminen. Olympiakomitean ja Valon it-tukipalvelut kilpailutettiin. Näiden kaikkien tekijöiden ansiosta saavuttiin huomattavia kustannussäästöjä. Yhteistyössä tukipalveluiden kanssa aloitettiin digitaalisten koko urheiluyhteisöä koskevien palveluiden kehitysprojekti osana urheilun ja liikunnan yhteistä menestyssuunnitelmaa. 29

30 RESPECT Kuva: Urheilumuseo Kuva: Urheilumuseo 30

31 Peter Tallberg Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen ja merkittävä urheiluvaikuttaja Peter Tallberg teki Suomen oloissa ainutlaatuisen ja maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen pitkän uran olympiaurheilijana ja urheiluvaikuttajana. Tallberg syntyi Helsingissä tunnettuun kauppiassukuun, jolle purjehdus oli läheinen harrastus. Hänen isoisänsä Bertil Tallberg ja tämän veli Gunnar olivat saavuttaneet pronssimitalin Tukholman olympiakisojen purjehduskilpailussa Peter Tallbergin oma olympiaura alkoi Rooman kisoissa 1960 ja päättyi vasta 20 vuotta myöhemmin Moskovan Olympialaisten purjehduskilpailuun Tallinnassa. Hän kilpaili eri luokissa yhteensä viisissä olympiakisoissa parhaana saavutuksenaan neljäs sija Star-luokassa Tokion kisoissa Gastina oli tuolloin hänen veljensä Henrik, Tallinnassa 1980 poika Mathias Tallberg. Olympialiikkeessä Tallberg aloitti toimintansa jo ennen kuin hänen aktiiviurheilijan uransa päättyi. Vuonna 1976 hänet valittiin Erik von Frenckellin seuraajana Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) suomalaisjäseneksi. Menehtyessään hän oli järjestön virkaiältään toiseksi vanhin jäsen. Tallbergin merkittävin rooli olympialiikkeessä on liittynyt urheilijoiden edunvalvontaan. Vuonna 1981 Tallberg nimitettiin KOK:n urheilijakomission ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän johti komissiota 21 vuoden ajan jättäen tehtävän vuonna 2002 Sergei Bubkalle. Vuosina Tallberg toimi myös Kansainvälisen Purjehtijaliiton (IYRU) puheenjohtajana. Vuosina Peter Tallberg toimi perheyhtiö Julius Tallberg Oy:n toimitusjohtajana. Tämän jälkeen hän on työskennellyt Suomen rauta- ja koneliikkeiden yhdistyksen johtajana, Suomen-osaston komissaarina vuoden 1992 Sevillan maailmannäyttelyssä sekä vuosina Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Peter Tallberg palkittiin vuoden 2015 Urheilugaalassa Elämänura-palkinnolla kunnianosoituksena hänen merkittävästä työstään suomalaisen ja kansainvälisen urheilun hyväksi. Jouko Törmänen Mäkihypyn olympiavoittaja Jouko Törmänen voitti Suomen ainoan kultamitalin Lake Placidin talviolympiakisoissa Jouko Törmänen syntyi Rovaniemellä Ounasvaaran Hiihtoseuraa koko uransa ajan edustanut Törmänen aloitti mäkihyppyharrastuksen 11-vuotiaana. Hän nousi kansalliseen mäkieliittiin 17-vuotiaana talvella 1972, mutta jäi täpärästi valitsematta Sapporon olympiajoukkueeseen. Olympiadebyytissään neljä vuotta myöhemmin Innsbruckissa Törmänen sijoittui suurmäessä 10:nneksi ja normaalimäessä 14:nneksi. MM-tasolla menestys oli parempaa: Falunissa 1974 Törmänen sijoittui suurmäessä viidenneksi, Lahdessa 1978 suurmäessä kuudenneksi. Suomen mestaruuksia hän voitti neljä kappaletta, kaikki normaalimäessä. Lake Placidin olympiakisoissa 1980 Jokkeri Törmänen hyppäsi normaalimäessä kahdeksanneksi. Suurmäen kilpailu oli ohjelmassa kisojen viimeisenä päivänä. Kyseessä oli myös Suomen viimeinen mahdollisuus kultamitaliin; aiemmista kilpailuista saaliina oli ollut viisi hopeaa ja kaksi pronssia. Törmäsen ensimmäisen kierroksen hyppy kantoi 114,5 metriä nostaen hänet tuloslistalla toiseksi Sveitsin Hansjörg Sumin jälkeen. Toisen hyppynsä Törmänen venytti mäkiennätystä sivuten 117 metriin, ja kun sveitsiläinen epäonnistui omalla vuorollaan, olympiavoitto matkasi napapiirille. Nuori Jari Puikkonen täydensi Suomen päivän pronssimitalillaan. Törmänen päätti aktiiviuransa vuonna Hän kouluttautui rakennusinsinööriksi ja työskenteli Rovaniemen kaupungin palveluksessa, viimeksi teknisen palvelukeskuksen johtajana. Harvinaisen ansiokkaan uran Jouko Törmänen teki mäkiurheilun järjestötehtävissä: hän toimi Suomen Hiihtoliiton varapuheenjohtajana ja vuodesta 2004 aina kuolemaansa saakka Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n mäkihyppykomitean puheenjohtajana. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin valtiovallan tunnustuksena Pro Urheilu -palkinto. 31