Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma SUY C: 3/2007

2

3 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI KUVAILULEHTI LIIKENNELAITOS Julkaisun päivämäärä Suunnitteluyksikkö Tekijä(t) HKL: Markku Granholm, Leo Kallionpää, Ville Lehmuskoski Strafica Oy: Jyrki Rinta-Piirto, Heidi Sandberg, Kari Hillo Julkaisun nimi Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma Tiivistelmä Liikennekysyntä kasvaa voimakkaimmin poikittaisessa liikkumisessa. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta poikittaisessa liikenteessä 13:sta 17 %:iin. Tavoite on erittäin haastava. HKL:n tavoiteohjelmassa vuosille on asetettu yhdeksi tavoitteeksi poikittaisliikenteen tarjonnan kasvattaminen 30 %:lla. Muita tavoitteita ovat mm, että Jokeri toimii menestyksellisesti ja että Jokeri II on jo toteutettu. Poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelmassa vuosille on analysoitu poikittaisen joukkoliikenteen nykytilaa ja määritetty erityisesti linjaston ja pysäkkien kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelman mukaan vuonna 2009 perustetaan kokonaan uusi linja 56 Kannelmäki Kalasatama(M), joka tuo poikittaista joukkoliikennetarjontaa Metsäläntielle. Vuonna 2010 jatketaan nykyistä linjaa 77A Vantaalle Tikkurilaan siten, että linjan uusi reitti on Tikkurila Siltamäki Malmi Jakomäki. Vuonna 2011 Jatketaan nykyisen linjan 57 reitti rakennettavan Kivikon liittymän kautta Kontulan metroasemalle siten, että linjan uusi reitti on Kontula Käpylä Munkkivuori. Vuonna 2011 myös perustetaan uusi seudullinen poikittainen runkolinja Jokeri II, Vuosaari(M) Mellunmäki Malmi Myyrmäki. Nykyinen Helsingin sisäinen linja 78 jatketaan Malmilta Paloheinään ja edelleen keskuspuiston alittavan joukkoliikennetunnelin kautta Kuninkaantammeen ja Myyrmäkeen. Linjat 77A ja 78 muuttuvat Helsingin sisäisistä linjoista seutulinjoiksi. Vaikutuksiltaan huomattavin linjastomuutos on Jokeri II linjan perustaminen, jonka yhteiskuntataloudelliset hyödyt (matkustajien aika- ja palvelutasohyödyt) ovat arviolta 3,8 milj. euroa vuodessa, kun liikennöintikustannusten lisäys on vastaavasti 0,8 milj. euroa. Jokeri II:n toteuttaminen edellyttää tunnelin keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen. Tunnelin rakentamisen edellyttämät kaavamuutokset tehdään vuosina ja noin 25 milj. euron hintaisen tunnelin rakentaminen tulisi ajoittua vuodelle Kaikkiaan vuosille esitetyt linjaston kehittämistoimenpiteet (linjojen 56, 57A, 78A (Jokeri II) ja 77AA yhteisvaikutus) lisäävät liikennöintikustannuksia noin 2,4 milj. euroa vuodessa ja tuovat vastaavasti noin 6,2 milj. euron yhteiskuntataloudelliset hyödyt vuodessa. Edellä mainittujen linjastomuutosten lisäksi lisätään käytettävissä olevien resurssien mukaisesti nykyisten linjojen tarjontaa lyhentämällä vuorovälejä ja laajentamalla liikennöintiaikoja. Lisäksi Sompasaaren alueen rakentumisen yhteydessä toteutetaan kokonaisvaltaiset linjastojärjestelyt, jotka koskevat myös poikittaislinjoja 50 ja 59. Linjastojärjestelyjen lisäksi lukuisten poikittaisliikenteen pysäkkien palvelutasoa tullaan parantamaan erityisesti odotustilojen ja (sähköisen) matkustajainformaation osalta. Monilla vilkkailla poikittaisliikenteen pysäkeillä katoksen koko on nykyisin liian pieni ja katoksia onkin syytä lisätä. Sähköisen matkustajainformaation näyttöjä lisätään pysäkeille. Avainsanat HKL, linjasto, poikittaisliikenne, bussiliikenne, kehittämissuunnitelma Muut tiedot Sarjanumero ISSN-numero ISBN-numero HKL:n julkaisusarja C: 3/2007 Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2007 suomi = 54 5

4 Publisher HELSINKI CITY TRANSPORT Planning Unit DESCRIPTION Date of publication Author(s) HKL: Markku Granholm, Leo Kallionpää, Ville Lehmuskoski Strafica Oy: Jyrki Rinta-Piirto, Heidi Sandberg, Kari Hillo Name of publication Helsinki circumferential bus network development plan Abstract The largest growth in traffic demand is currently being experienced in circumferential travel. The City On the Council of Helsinki set a goal of increasing the modal share of public transport for motorized circumferential trips from 13 % to 17 %. One of the goals of the HKL Strategic actions for is to increase the provision of transverse public transport by 30 %. Other goals include the successful operation of the Jokeri route and implementation of the Jokeri II route. In the circumferential bus network development plan for the current state of circumferential public transport has been analyzed and development actions for the route network and stops have been formulated. According to the plan a new line 56 Kannelmäki Kalasatama (M) will be started in 2009 to provide circumferential public transport in the Metsäläntie corridor. In 2010 the current line 77A will be extended to Tikkurila in Vantaa. In 2011 the current line 57 will be extended via the new Kivikko junction to the Kontula metro station. A new regional circumferential trunk route Jokeri II will also be created in 2011 on the route Vuosaari (M) Mellunmäki Malmi Myyrmäki. This involves extending the current Helsinki internal route 78 from Malmi to Paloheinä, Kuninkaantammi and Myyrmäki using a new tunnel under the Central Park of Helsinki. The most significant network change will be the creation of the Jokeri II line, which will produce annual socio-economic benefits (passenger travel time and level of service benefits) in the range of 3.8 million euros with a corresponding increase in operating costs of 0.8 million euros. The Jokeri II line requires a new tunnel under the Central Park of Helsinki from Paloheinä to Kuninkaantammi. The necessary planning and approvals will be undertaken during 2008 and 2009 and the tunnel should be built in 2010 at an estimated cost of 25 million euros. The combined annual increase in operating costs caused by the suggested network changes for (lines 56, 57A, 78A (Jokeri II) and 77A) will be approximately 2.4 million euros, while the annual socio-economic benefits will be approximately 6.2 million euros. In addition to the above network changes service provision on current routes will be increased in the form of shorter headways and extended hours of operation as available resources allow. In conjunction with the construction of the Sompasaari area comprehensive network changes will be made, which will also affect lines 50 and 59. Alongside network changes the level of service at stops used by circumferential routes will be improved especially in the form of improved waiting facilities and (electronic) passenger information. The current shelters at many stops are inadequate and more shelters should be provided. Electronic information displays will also be added to stops. Key words HKL, route network, bus network, circumferential traffic, bus traffic, development plan Other information Series number ISSN number ISBN number C: 3/2007 Printing place and year Language Pages Appendices Helsinki 2007 finnish = 54 5

5 Esipuhe Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma on yksinomaan poikittaisen bussiliikenteen nykytilannetta ja kehittämistoimenpiteitä käsittelevä työ. Suunnitelma on jatkoa aiemmin valmistuneisiin metron liityntälinjaston kehittämisselvitykseen ja Helsingin pohjoisen ja koillisen osan linjaston kehittämisselvityksiin, joissa niin ikään käsiteltiin yksinomaan tiettyä linjasto-osaa. Tarve suunnitelman tekoon on lähtenyt liikkumisen kasvusta viime vuosina ja tulevaisuudessa erityisesti poikittaisliikenteessä. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteen saavuttaa poikittaisessa joukkoliikenteessä 17 %:n kulkumuotoosuus vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä. Helsingin sisäisen poikittaisliikenteen ohella suunnitelmassa on käsitelty myös Helsingin poikittaisliikennekysyntää palvelevaa seudullista poikittaisliikennettä ja sen kehittämistä. Sukkuloinnin lisääntymisen johdosta työmatkoilla käytetään entistä enemmän seudullista poikittaisliikennettä. Helsingin sisäisen poikittaisliikenteen linjasto yhdessä seudullisen linjaston kanssa muodostaa poikittaislinjaston, jolla joukkoliikenteen käytön kasvuun vaikutetaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Jokeri-linja (seutulinja 550), jonka käyttö on ylittämässä jo suunnitteluvaiheessa tehdyt ennusteet. Myös jatkossa on tarkoituksenmukaista laajentaa joitain Helsingin sisäisiä poikittaislinjoja palvelemaan seudullisesti. Kehittämissuunnitelmassa on nykytilanteen osalta selvitetty kysyntää, tarjontaa, matka-aikoja, liikkumisen kasvua ja poikittaisliikenteen pysäkkejä sekä niiden varustetasoa. Kehittämisideat käsittävät uusia poikittaislinjoja ja nykyisten poikittaislinjojen muutoksia ja niiden vaikutuksia. Tässä osassa luodaan myös katsaus siihen mitä toimenpiteitä on tehty viime vuosina. Linjaston kehittämisohjelmassa on esitetty toimenpiteiden ajoitus. Ajoitusta on pidettävä alustavana, koska linjastoa koskevien toimenpiteiden tarkempi suunnittelu ei ole sisältynyt työhön.

6 Sisällysluettelo 1 Tausta ja tavoitteet Nykytilanne Poikittaisliikenteen linjat Poikittaisliikenteen muutokset Joukkoliikenteen tarjonta Matka-aikasuhteet Ajoaikaviipeet Joukkoliikenteen kysyntä Sukkulointi joukkoliikenneverkolla Matkustuksen kasvu Käytetyimmät pysäkit Pysäkkien varustetaso ja matkustajainformaatio Kehittämisideat ja vaikutukset Kannelmäki Kalasatama(M) A Kontula(M) Käpylä Munkkivuori A Herttoniemi(M) Ilmala Pajamäki A Vuosaari(M) Mellunmäki Malmi Myyrmäki (Jokeri II) A Tikkurila Siltamäki Malmi Jakomäki , 57A, 78A (Jokeri II) ja 77A yhteisvaikutus Linjaston kehittämisohjelma...41 Lähteet...43 Liitteet...44 Liite 1. Joukkoliikenteen osuus poikittaislaskentalinjoilla...45 Liite 2. Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta...46 Liite 3. Helsingin sisäisten poikittaislinjojen käytetyimmät pysäkit...51 Liite 4. Odotustilojen ja informaation taso käytetyimmillä pysäkeillä...52 Liite 5. Poikittaisten linjastomuutosten kustannusvaikutukset...54

7 1 Tausta ja tavoitteet Poikittaisliikenteellä tarkoitetaan liikennettä, joka ei suuntaudu keskustaan nähden säteittäisesti. Liikkumisen kasvu Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on erityisen voimakasta poikittaisliikenteessä. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen edellyttää joukkoliikenteen matkustajamäärien voimakasta kasvua poikittaisliikenteessä. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Helsingissä on säteittäisessä liikenteessä Helsingin niemen rajalla yli 60 % (ruuhka-aikoina noin 71 %), poikittaisliikenteessä noin % ja koko kaupungissa keskimäärin 50 %. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta poikittaisessa liikenteessä nykyisestä 17 %:iin ja niemen rajan ylittävässä liikenteessä 73 %:iin vuoteen 2012 mennessä. HKL:n tavoiteohjelmassa vuosille on asetettu yhdeksi tavoitteeksi poikittaisliikenteen tarjonnan kasvattaminen 30 %:lla. Muita tavoitteita ovat mm, että Jokeri toimii menestyksellisesti ja että Jokeri II on jo toteutettu. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kehitys ja tavoitteet poikittaislaskentalinjat ylittäneestä henkilöliikenteestä syksyn arkipäivinä ovat kuvassa 1. Helsingin poikittaisliikenteen laskentalinjat ja havaitut joukkoliikenneosuudet on esitetty liitteessä 1. Joukkoliikenteen osuus poikittaislaskentalinjoilla (%) toteutunut talousarvion tavoite valtuuston asettama tavoite Kuva 1. Joukkoliikenteen osuus poikittaislaskentalinjojen henkilöliikenteestä 5

8 Vuonna 1991 poikittaisen joukkoliikenteen osuus oli noin 13 %. Kulkumuoto-osuus pysyi vuoteen 2004 samalla tasolla, mutta on viime vuosina laskenut. Syynä on ennen muuta kasvanut henkilöautoliikenne. Tulevaisuudessa liikenteen kasvun on ennustettu kohdistuvan voimakkaasti poikittaisyhteyksille. YTV:n ennusteen mukaan poikittaisliikenne kasvaa Kehä I:n vyöhykkeessä 20 % ja Kehä III:n vyöhykkeessä % vuoteen 2025 mennessä. Lokakuun 2007 alussa arkena poikittaislinjoille tehdyt nousut ( kpl) olivat noin 18 % kaikista Helsingin sisäisille linjoille tehdyistä nousuista. Poikittaisen joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoon nähden voidaan parantaa esimerkiksi tarjontaa lisäämällä tai joukkoliikennettä nopeuttamalla. Linjojen nopeuttaminen onnistuu rakenteellisilla toimenpiteillä, kuten joukkoliikennekaduilla tai -kaistoilla, antamalla joukkoliikenteelle liikennevaloetuisuuksia tai keskittämällä vaihtojärjestelyt säteittäisen liikenteen solmukohtiin. Kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi onkin vuodesta 2005 lähtien (joka oli vielä säästövuosi ) poikittaislinjoille lisätty yli 20 bussia, tehty pieniä reittimuutoksia, tihennetty liikennöintiä muuten ja pidennetty liikennöintiaikoja. Aiempia vuosia enemmän muutokset ovat kohdistuneet lauantai- ja sunnuntailiikenteeseen. Nykyisten poikittaislinjojen tarjontaa tullaan lisäämään myös vuonna Suunnitelmien mukaan tällöin asetetaan poikittaislinjoille yli 10 bussia lisää. Kuten vuosina muutokset kohdistuvat arjen lisäksi lauantai- ja sunnuntailiikenteeseen. Mm. Pasilan kautta aloitetaan aiemmin kokonaan puuttunut poikittainen sunnuntailiikenne. Hyvin palvelevan linjaston lisäksi joukkoliikenteen houkuttelevuutta voidaan parantaa matkustajille tarjottavan informaation avulla. Informaation tulee olla luotettavaa ja helposti saatavilla sekä kattaa matkaketjun eri vaiheet ja matkustajien erilaiset tarpeet. Poikittaisliikenteessä on tärkeää erityisesti reaaliaikainen tieto jatkoyhteyksistä, esimerkiksi vaihtopaikoista ja aikatauluista. 6

9 2 Nykytilanne 2.1 Poikittaisliikenteen linjat Seuraavassa on listattu Helsingin sisäiset poikittaiset bussilinjat liikennöintiaikoineen ja Helsinkiä palvelevat seudulliset poikittaiset linjat. Helsingin sisäiset linjat Linja 50 Linja 51 Linja 52 Linja 52A Linja 52V Linja 53 Linja 54 Linja 54B Linja 57 Linja 58 Linja 58B Sompasaari Sörnäinen Pasila Pajamäki liikennöidään arkisin noin klo Siltasaari Maunula Konala (teollisuusalue) liikennöidään arkisin noin klo ja lauantaisin noin klo Vanhakaupunki Oulunkylä Munkkiniemi liikennöidään joka päivä, arkisin noin klo , lauantaisin noin klo ja sunnuntaisin noin klo Malmi Oulunkylä Munkkiniemi liikennöidään arkisin ruuhka-aikoina noin klo ja Viikki Oulunkylä Munkkiniemi aloittanut liikennöinnin syksyllä 2007 Jokerilinjan apulinjana liikennöidään arkisin ruuhka-aikoina noin klo ja Hakaniemi (Merihaka) Munkkiniemi liikennöidään arkisin noin klo ja noin klo sekä lauantaisin noin klo arkisin ruuhka-aikana yhteyttä hoitaa seutulinja 503 Itäkeskus (M) Malmi Pitäjänmäki liikennöidään arkisin noin Itäkeskus (M) Malmi Maunula Pitäjänmäki liikennöidään lauantaisin noin klo ja sunnuntaisin noin linjan 54 viikonloppulinja Latokartano Viikki Käpylä Munkkivuori liikennöidään arkisin noin klo ja lauantaisin noin klo jatkettu Viikistä Latokartanoon syksyllä 2007 Itäkeskus (M) Pasila Munkkivuori liikennöidään arkisin noin klo ja lauantaisin noin klo Itäkeskus (M) Pasila Meilahden klinikat liikennöidään arkisin noin klo , ja linjan 58 ruuhka-ajan tukilinja ja iltalinja 7

10 Linja 59 Linja 78 Linja 79 Herttoniemi (M) Pasila Ilmala liikennöidään arkisin noin klo Vuosaari (M) Mellunmäki Kontula Malmi liikennöidään joka päivä, arkisin noin klo , lauantaisin noin klo ja sunnuntaisin noin klo Herttoniemi (M) Latokartano Malmi liikennöidään joka päivä, arkisin noin klo , lauantaisin noin klo ja sunnuntaisin noin klo Helsinkiä palvelevat seudulliset poikittaislinjat Linja 503 Linja 504 Linja 505 Linja 506 Linja 512 Linja 514 Linja 516 Linja 518 Linja 519 Linja 520 Linja 539 Linja 550 Hakaniemi (Merihaka) Munkkiniemi Matinkylä liikennöidään arkisin noin klo ja Pasila Munkkiniemi Kivenlahti liikennöidään arkisin noin klo ja Verkkosaari Pasila Munkkiniemi Tapiola Puolarmetsä liikennöidään arkisin noin klo ja Viikki Pasila Munkkiniemi Pohjois-Tapiola liikennöidään arkisin noin klo Malmi Maunula Kehä I Leppävaara /Westendinasema liikennöidään arkisin noin klo Lentoasema Tuusulanväylä Kehä I Pitäjänmäki Tapiola Westendinasema liikennöidään arkisin noin klo ja Hakaniemi Maunula Kehä I Hämeenlinnanväylä Martinlaakso liikennöidään arkisin noin klo ja Sörnäinen Pasila Koskelantie Lahdenväylä Kuninkaanmäki liikennöidään arkisin noin klo Sörnäisiin ja noin klo Kuninkaanmäkeen Itäkeskus (M) Malmi Lentoasema liikennöidään arkisin noin klo ja lauantaisin sekä sunnuntaisin noin klo osa lähdöistä Vuosaaresta / Vuosaareen Itäkeskus (M) Malmi Lentoasema (tekninen alue) liikennöidään arkisin noin klo ja Munkkiniemi Pitäjänmäki Konala Malminkartano Vantaankoski liikennöidään arkisin noin klo ja Itäkeskus (M) Viikki Oulunkylä Maunula Huopalahti Pitäjänmäki Westendinasema liikennöidään joka päivä, arkisin noin klo , lauantaisin noin klo ja sunnuntaisin noin klo

11 2.2 Poikittaisliikenteen muutokset Ohessa on listattu Helsingin poikittaisessa bussilinjastossa tapahtuneet muutokset vuodesta 2005 vuoteen 2007 sekä vuodelle 2008 suunnitellut muutokset (vuosi 2005 oli ns. säästövuosi ) Linja 79 lisättiin arkeen 1 kokopäivävuoro ja 1 ruuhkavuoro lisättiin lauantaihin 1 vuoro Poikittaisliikenteen paikkakilometrimäärä oli yhteensä 4,7 % suurempi verrattuna vuoteen Linja 52A muutettiin päätepysäkki Viikistä Malmille Linja 54 muutettiin koko- ja jokapäiväiseksi (viikonvaihteessa Malmin kautta) korvaamaan seutulinjaa 522 Linja 57 muutettiin päätepiste Itäkeskuksesta Viikkiin (varsinaisen Jokeriliikenteen käynnistymisen takia) Linja 78 jatkettiin sunnuntain liikennöintiaikaa Linja 79 lisättiin ruuhkaan 1 vuoro Linjat 58 ja 58B tihennettiin liikennöintiä ruuhka-aikoina Poikittaisliikenteen paikkakilometrimäärä oli yhteensä 12,9 % suurempi verrattuna vuoteen Linja 52 Linja 52V lisättiin 1 lauantai ja sunnuntaivuoro perustettiin uusi 4 bussilla liikennöitävä ruuhkalinja keventämään ylikuormittunutta JOKERI linjaa 9

12 Linja 54 Linja 57 Linja 59 Linja 78 Linja 79 lisättiin 1 ruuhkavuoro lisättiin 2 ruuhkavuoroa reitti jatkettiin Latokartanoon tihennettiin päiväliikennettä lisättiin 1 ruuhkavuoro ja 1 sunnuntaivuoro jatkettiin liikennöintiaikaa illalla klo 23:een lisättiin 1 ruuhkavuoro ja 1 sunnuntaivuoro Poikittaisliikenteen paikkakilometrimäärä on yhteensä 26 % suurempi verrattuna vuoteen Kuva 2. Helsingin poikittaislinjaston tarjonnan lisäykset vuonna

13 2008 Linja 52 Linja 54 Linja 57 Linja 58 Linja 58B Linja 78 Linja 79 lisätään arkeen 1 kokopäivävuoro lisätään laitakesään 1 kokopäivävuoro lisätään laitakesän arkeen ja lauantaihin 1 kokopäivävuoro jatketaan liikennöintiaikaa joka päivä klo 24:ään lisätään arkeen 1 kokopäivävuoro jatketaan lauantain liikennöintiaikaa klo 21:een lisätään 1 ruuhkavuoro aloitetaan sunnuntailiikenne klo 7 21 (3 bussia) lisätään ympäri vuoden joka päivä 1 kokopäivävuoro ja talviarkeen lisäksi 1 ruuhkavuoro jatketaan liikennöintiaikaa myös kesällä klo 23:een lisätään talveen 1 ruuhkavuoro Kuva 3. Helsingin poikittaislinjaston tarjonnan lisäykset vuonna

14 70% Poikittaisliikenteen paikkakilometritarjonnan kasvu 60% kasvu vuoteen 2004 verrattuna 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva tavoite Poikittaisliikenteen paikkakilometritarjonnan kasvu vuodesta 2004 ja HKL:n tavoiteohjelman mukainen tavoite vuodelle Kuvan 4 poikittaisliikenne ei sisällä seutulinjoja eikä siten esim. myöskään Jokerilinjaa. Sen sijaan kuvan tarjontaan on laskettu mukaan ne Helsingin sisäiset linjat, jotka suunniteltujen muutosten myötä muuttuvat seutulinjoiksi: linja 78, joka muuttuu JOKERI II:ksi ja linja 77A, jota jatketaan Tikkurilaan. HKL:n tavoiteohjelmassa asetettu tavoite poikittaisliikenteen tarjonnan kasvattamisesta 30 %:lla saavutetaan jo vuonna Poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuotoosuuden heikko kehittyminen vuosina osoittaa kuitenkin, että aiemmin arvioituja voimakkaampia toimenpiteitä tarvitaan. Tämän kehittämissuunnitelman mukaisin toimenpitein tarjonta poikittaisliikenteessä kasvaakin 60 % vuoteen 2011 mennessä. 12

15 Joukkoliikenteen tarjonta Joukkoliikennerekisteri JORE:sta on tuotettu vuoden 2006 tilannetta esittävä kuva aamuruuhkatunnin bussiliikenteen tarjonnasta. Kuvasta 5 selviää, että tarjonta on suurinta säteittäisesti Helsingin keskustan suuntaan. Poikittaisen bussiliikenteen tarjontaa on esitetty pysäkkikohtaisesti eri liikennöintiaikoina. Kuvassa 6 on esitetty ruuhka-ajan tarjonta, ja muiden liikennöintiaikojen kuvat on esitetty liitteessä 3. Tarjonnan määrä poikittaisessa suunnassa vaihtelee huomattavasti ruuhka-ajan ja muiden aikojen välillä. Erityisesti sunnuntaisin tarjonta on vähäistä. Poikittaisen liikkumisen runkolinja on seutulinja 550 eli Jokeri-linja. Poikittaislinjojen tarjontaa on esitetty myös Emme/2-liikennemallikuvauksen pohjalta. Kuvassa 7 on ruuhka-ajan kuva, muiden liikennöintiaikojen kuvat on esitetty liitteessä 2. Ruuhka-aikoina poikittaista tarjontaa on runsaasti esimerkiksi Pitäjänmäki- Maunula-Oulunkylä -reitillä, Viikistä kohti Itäkeskusta ja Herttoniemeä sekä Pasilasta länteen Nordenskiöldinkadulla. Kuva 5 Vuoden 2006 aamuruuhkatunnin bussitarjonta (joukkoliikennerekisteri JORE) 13

16 Kuva 6 Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta pysäkeittäin ruuhkatunnissa v Kuva 7 Joukkoliikenteen vuorotarjonta aamuruuhkatunnissa vuonna 2006 (EMME/2). 14

17 2.3 Matka-aikasuhteet Kuvassa 8 on esitetty joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen matka-aikasuhteet eräiden keskeisten paikkojen välillä. Matka-aikasuhteet on laskettu ruuhka-ajan Emme/2-liikennemallisijoitteluista. Kuvassa luku, joka on alle 1 tarkoittaa että joukkoliikenteellä liikkuminen on nopeampaa kuin autolla. Kuva 8 Joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen matka-aikasuhde (EMME/2). Matka-aikasuhde on yli 2 esimerkiksi Vuosaaren ja Tikkurilan välillä, Vuosaaren ja Malmin välillä sekä Kannelmäen ja Malmin välillä. Raideliikenteen yhteydet näkyvät kuvassa nopeina joukkoliikenneyhteyksinä esimerkiksi Pasilaan. 2.4 Ajoaikaviipeet Kuvassa 9 on esitetty ajoaikaviipeet linjoille 54, 57, 58, 58B ja 79. Linjoilta on verrattu keskenään koko arkivuorokauden liikennöintiajan nopeinta ja hitainta ajoaikaa kahden peräkkäisen pysäkin väliltä. Viipeisiin vaikuttavat esimerkiksi risteysten liikennevaloviivytykset sekä pysäkkien välinen matka. 15

18 Kuva 9 Linjojen 54, 57, 58, 58B ja 79 ajoaikojen maksimierot vrt. sujuva liikenne. Suurimpia ongelmakohtia näyttäisivät olevan esimerkiksi Mannerheimintien ylittäminen Hakamäentien kohdalla, Pasilan silta ja reitti Pasilasta länteen. Linjan 58 liikenteen sujuvuudessa on ongelmia, vaikka sillä on HELMI-linjana liikennevaloetuusjärjestelyjä. Kehä I:llä ja Itäväylällä ei näyttäisi olevan suuria ongelmia. 2.5 Joukkoliikenteen kysyntä Seuraavien kuvien matkustajamääräarviot on saatu Emme/2-liikennemallin sijoitteluista. Näiden mukaan poikittaisten bussilinjojen kuormituksissa erottuvat merkittävimpinä akselit Herttoniemi-Pasila-Meilahti ja edelleen Etelä-Espooseen, Jokeri-linja ja Kehä I. Poikittaislinjojen kysyntä on suurinta Kehä I:llä Kurkimäen ja Malmin välillä. Lännessä poikittaiskysyntä vähenee nopeasti Pitäjänmäen länsipuolella. Päivä- ja iltatuntien kysyntä on murto-osa ruuhka-aikojen kysynnästä, ja matkustus keskittyy säteittäiseen suuntaan. Tämä johtuu toisaalta poikittaisen joukkoliikenteen tarjonnan vähenemisestä näinä liikennöintiaikoina. 16

19 Kuva 10 Joukkoliikenteen kysyntä ja vilkkaimmat vaihtopaikat aamuruuhkassa. Kuva 11 Joukkoliikenteen kysyntä ja vilkkaimmat vaihtopaikat iltaruuhkassa. 17

20 Kuva 12 Joukkoliikenteen kysyntä ja vilkkaimmat vaihtopaikat päivällä. Kuva 13 Joukkoliikenteen kysyntä ja vilkkaimmat vaihtopaikat illalla. 18

21 Taulukossa 1 on esitetty poikittaisten bussilinjojen nousijamäärät syksyllä Linjojen 52V ja 57 osalta nousijamäärät ovat syksyltä Taulukko 1 Poikittaislinjojen matkustajamäärät (nousut lokakuussa 2006, linjojen 52V ja 57 lokakuu 2007). Linja arkisin lauantai sunnuntai A V B B Yht Linja arkisin lauantai sunnuntai Yht Kuvassa 14 on esitetty poikittaisten bussilinjojen kokonaiskäyttäjämääriä keväällä 2007 arkivuorokaudessa. Kuvassa 15 ovat nousijamäärät aamuruuhkatunnissa suunnittain. Poikittaislinjojen nousut vuorokausitasolla arkena A B A A Kuva 14 Poikittaisten bussilinjojen nousijamäärät arkivuorokaudessa (4/2007). 19

22 Poikittaislinjojen nousut arjen aamuhuipputuntina (klo 7-8) suunnittain Länteen Itään A B A A Kuva 15 Poikittaisten bussilinjojen nousijamäärät aamuruuhkassa (4/2007). Poikittaislinjoista omassa suuruusluokassaan on Jokeri-linja 550. Tässä työssä tarkasteltavista linjoista vilkkaimpia ovat linjat 79, 54 ja 58. Kuvassa 16 on Helsingin sisäisten poikittaislinjojen käyttäjämääriä suhteutettu lähtömääriin arkivuorokaudessa. Linja 53 liikennöi vain ruuhkan ulkopuolella, jolloin käyttäjämäärät ovat pienet. Poikittaislinjojen nousut / lähtö, arkivuorokausi A B Kuva 16 Poikittaisten bussilinjojen nousijat / lähtö arkivuorokaudessa (4/2007). 20

23 Kuvissa 17 ja 18 on suhteutettu Helsingin sisäisten poikittaislinjojen liikennöintikustannuksia lähtömääriin ja nousumääriin. Liikennöintikustannukset on laskettu poikittaislinjojen keskimääräisten yksikkökustannusten mukaan, joten kustannustaso antaa suuruusluokkaa. Kaaviossa erottuu linja 53, joka liikennöi vain ruuhka-ajan ulkopuolella. Tällöin autopäiväkustannuksia ei kohdistu tälle linjalle. Toisaalta käyttäjämäärätkin ovat muita Helsingin sisäisiä poikittaislinjoja vähäisemmät. Poikittaislinjojen kustannukset ( ) / lähtö, arkivuorokausi A B Kuva 17 Poikittaisten bussilinjojen kustannukset / lähtö arkivuorokaudessa (4/2007). Poikittaislinjojen kustannukset ( ) / nousu, arkivuorokausi A B Kuva 18 Poikittaisten bussilinjojen kustannukset / nousu arkivuorokaudessa (4/2007). 21

24 2.6 Sukkulointi joukkoliikenneverkolla Kuvassa 19 on esitetty pääkaupunkiseudun sisäiset työssäkäyntimatkat kotoa töihin oletuksella, että kaikki kulkisivat töihin joukkoliikenteellä aamuruuhkatunnin aikana. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen sukkulointitietoihin vuodelta Kuvassa korostuvat raideliikenteen yhteydet sekä esimerkiksi Kehä I. Kuva 19 Pääkaupunkiseudun v sukkulointi joukkoliikenneverkolla (Tilastokeskus). Seuraavien sivujen kuvissa on esitetty työssäkäyntimatkat joukkoliikenneverkolla osaalueittain. Kuvien avulla voidaan päätellä etenkin aamuruuhkatunnin kysyntäpotentiaalia. 22

25 Kuva 20 Herttoniemi-Laajasalosta v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Laajasalosta alkavilla matkoille tulee paljon vaihtoja, mikäli matka suuntautuu esimerkiksi kohti lentoasema-aluetta. Herttoniemessä ja Laajasalossa asuvien kannalta linjan 79 Viikissä tekemä lenkki lisää matka-aikaa Malmille suuntautuvilla matkoilla. Kuva 21 Vartiokylä-Myllypurosta v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Vartiokylän ja Myllypuron alueilta on Malmin suuntaan paljon työssäkäyviä. Niille, jotka menevät kohti Lassilaa ja Pitäjänmäkeä, tulee linjan 54 Malmin koukkauksesta lisämatka-aikaa. 23

26 Kuva 22 Vuosaaresta v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Vuosaaresta käydään poikittaisessa suunnassa työssä paljon Malmin sekä Vantaan suuntaan. Näihin suuntiin on linjalla 519 muutama A-vuoro Vuosaaresta. Kuva 23 Mellunkylästä v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Mellunkylästä käydään työssä Pitäjänmäen suunnassa, johon on vaihdollisia yhteyksiä. Mellunmäkeläisiä palvelisi Kehä I:stä kulkeva linja Kontulasta Pukinmäen kautta Pitäjänmäelle. Yhteydet Viikkiin puuttuvat. 24

27 Kuva 24 Pihlajamäki-Viikistä v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Pihlajamäestä ja Viikistä lähtevät voivat vaihtaa metroon Siilitiellä. Itäkeskukseen kulkee töihin vähän ihmisiä. Pasilan suuntaan käytetään linjaa 57 reitiltään pidemmän 506:n (ns. Tiedelinja) sijaan. Kuva 25 Malmi-Pukinmäestä v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Malmin alueelta on paljon työssäkäyviä Pitäjänmäen ja lentokentän suuntaan. Meilahteen kuljetaan Pasilan kautta vaihtamalla. 25

28 Kuva 26 Suutarila-Puistola-Jakomäestä v lähtevä sukkulointi jkl-verkolla. Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen alueelta ei ole varsinaisia poikittaisia linjoja. Alueelta käydään työssä mm. Pitäjänmäen suunnassa. Kuva 27 Oulunkylä-Maunulasta v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Oulunkylän ja Maunulan alueelta on hyvä poikittaislinjojen tarjonta eikä siellä ole merkittäviä yhteyspuutteita. 26

29 Kuva 28 Pakila-Tuomarinkylästä v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Pakilasta ja Tuomarinkylästä käydään työssä paljon kantakaupunkialueella. Maunulassa/Suursuolla tehdään vaihtoja mm. poikittaislinjoille. Kuva 29 Haagasta v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Haagassa on runsaasti poikittaislinjojen tarjontaa useilla eri reiteillä. 27

30 Kuva 30 Kaarelasta v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Kaarelan (Kannelmäen ja Malminkartanon) alueella vähän poikittaista linjatarjontaa ja esimerkiksi yhteydet esimerkiksi kantakaupungin koillisosiin ovat huonot. Linja 516 näyttäisi sijoittelujen mukaan houkuttelevan alueen matkustajia. Kuva 31 Konalasta v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Linja 51 tarjoaa konalalaisille poikittaisia yhteyksiä. 28

31 Pitäjänmäen osalta on esitetty sekä alueelta lähtevä että alueelle saapuva sukkulointi, sillä kaupunginosa on erittäin merkittävä työpaikka-alue. Kuva 32 Pitäjänmäeltä v lähtevä sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Kuva 33 Pitäjänmäelle v saapuva sukkulointi joukkoliikenneverkolla. Pitäjänmäelle tullaan hyvin laajalta alueelta työhön. Emme/2-sijoittelun mukaan Kehä I:n bussilinjoilla voisi olla paljon näitä työmatkalaisia. Kehä I:n häiriöherkkyyden vuoksi osa Kehä I:lle matkustajista käyttää todennäköisesti korkeatasoisempaa ja häiriöille vähemmän altista Jokeri-linjaa

32 2.7 Matkustuksen kasvu Kuvasta 34 nähdään, miten matkustus voisi tulevaisuudessa (2005->2018) kasvaa, kun otetaan huomioon kasvava maankäyttö. Joukkoliikenneverkko on kuitenkin tässä tarkastelussa nykyinen, joten esimerkiksi Vantaalle suunniteltu Kehärata puuttuu. Tämä näkyy mm. Hämeenlinnanväylän busseissa, joista Kehäradan toteutuessa siirtyy matkustajia juniin. Ennusteen mukaan maankäytön kasvu näkyy etenkin raiteilla, ja poikittaisessa suunnassa eniten Koillis-Helsingin ja Itä-Helsingin välillä. Mahdollinen Malmin lentokenttäalueen rakentaminen lisäisi matkustajamääriä. Myös Vuosaaren ja Viikin alueen kasvu vaikuttavat kysyntään. Kuva 34 Joukkoliikennematkustuksen kasvu aamuruuhkatunnissa Käytetyimmät pysäkit Kuvassa 35 on esitetty Helsingissä eniten käytetyt poikittaisliikenteen bussipysäkit. Tarkastelussa ovat mukana Helsingin poikittaiset bussilinjat ja seudullisista poikittaislinjoista Jokeri-linja 550. Kuvaan on valittu pysäkit, joilta nousee vähintään 600 matkustajaa vuorokaudessa poikittaisliikenteen linjoihin. 30

33 Vilkkain on Itäkeskuksessa sijaitseva pysäkki. Myös Pasilassa, Vuosaaressa, Viikissä ja Malmilla on pysäkkejä, joilla nousee yli matkustajaa arkivuorokaudessa poikittaisliikenteeseen. Kuva 35 Vilkkaimmat poikittaisten bussilinjojen (HKL ja Jokeri-linja 550) pysäkit. Mikäli tarkastellaan vain Helsingin sisäisiä poikittaislinjoja, ovat käytetyimmät pysäkit Pasilan, Vuosaaren, Malmin ja Itäkeskuksen juna- tai metroasemilla. Helsingin sisäisen poikittaisliikenteen käytetyimmät pysäkit (yli 200 nousua vuorokaudessa) on esitetty liitteessä Pysäkkien varustetaso ja matkustajainformaatio Käytetyimpien pysäkkien varustetasoa ja niillä tarjottua informaatiota on tarkasteltu hyödyntäen Helsingin vaihtopysäkkien luokittelu ja kehittäminen -julkaisua (HKL D:7/2006) sekä HKL:n tekemää pysäkkien esteettömyyskartoitusta vuosina Vaihtopysäkkien luokittelu -julkaisussa on arvioitu pysäkkejä asteikolla 1 5. Odotustilojen tasoa arvioitaessa 1 tarkoittaa, että pysäkillä ei ole sääsuojaa eikä penkkiä ja 5 tarkoittaa, että pysäkillä on lämpimät, tuulelta ja sateelta suojatut tilat, joissa penkit ja palveluja. Muut arvosanat ovat edellisten väliltä. Informaation tasoa arvioitaessa 1 tarkoittaa, että pysäkillä on varustuksena ainoastaan linjaliuskat ja tärkeimpien linjojen aikataulut. Arvosana 5 tarkoittaa, että pysäkillä on vaihtojen kannalta tarpeelliset tiedot linjoista ja liikennöinnistä sekä ajantasainen info. Lisäksi pysäkillä on opastus eri pysäkeille ja lähialuekartta. 31

34 Käytetyimpien pysäkkien osalta parhaimmat odotustilat ja informaatio (arvosana 5) on tarjottu (pysäkkinumero suluissa) Vuosaaressa (4571), Itäkeskuksessa (4318 ja 4304), Herttoniemessä (4006 ja 4049) sekä Mellunmäessä (4481). Nämä ovat kaikki raideliikenteen asemilla olevia pysäkkejä ja hyvin toimivia malleja vaihtopysäkeistä säteittäisen raideliikenteen ja poikittaisliikenteen bussiliikenteen välillä. Odotustilojen tasoa tulisi parantaa erityisesti (arvosana 1) Fleminginkadulla (2137) ja Harjutorilla (2151), jotka ovat vilkkaita poikittaisliikenteen pysäkkejä. Arvosanan 1 saivat myös Palkkatilanportti (2106), Helsinginkatu (2139) ja Valimotie 15 (1602). Myös arvosanan 3 saaneilla käytetyimmillä poikittaisliikenteen pysäkeillä saattaisi olla tarvetta odotustilojen tason parannukseen, sillä esimerkiksi jo katoksen koko jää pieneksi kun pysäkin käyttäjämäärä on suuri. Myös yhteyden pysäkille on oltava esteetön. Suurin tarve parannuksille on esimerkiksi Pasilan asemalla (2100 ja 2101) ja Malmin asemalla (3442), Herttoniemessä (4006) sekä Siilitiellä (4177). Fleminginkadulta (2137) ja Harjutorilta (2151) puuttuu lisäksi penkki, roska-astia, katos ja valaistus (lähde: Esteettömyyskartoitus 2007). Matkustajille tarjottavaa informaatiota tulisi parantaa erityisesti arvosanan 1 saaneella Fleminginkadulla (2137) sekä arvosanan 2 saaneilla Tukholmankadulla (1380), Munkkivuoren ostoskeskuksessa (1432), Reijolankadulla 2076, Näyttelijäntiellä (1624), Talontiellä (1514) ja Munkkivuoressa (1398). Arvosanan 1 saivat myös hieman vähemmän käytetyt Palkkatilanportti (2106), Helsinginkatu (2139) ja Valimotie 15 (1602) sekä arvosanan 2 Laajalahdenaukio (1401). Aikataulutiedon tarjoaminen, mielellään reaaliaikaisen tiedon, on tärkeää myös vähemmän käytetyillä pysäkeillä, joissa mahdollisesti myös bussien vuorovälit ovat pitkiä. Erityisesti raideliikenteen asemat näyttäisivät olevan hyviä vaihtopaikkoja ja siksi niiden läheisyydessä olevat paljon käytetyt pysäkit voisivat kuulua terminaalialueeseen ja kävelyetäisyyden asemalta pysäkille tulisi olla lyhyt, esteetön ja opastettu, ehkä jopa katettu. Sijainnin puolesta hyvät vaihtopaikat eivät kuitenkaan aina ole raideliikenteen asemilla. Esimerkiksi Sörnäisissä ja osin myös Meilahdessa pysäkkialueet sijaitsevat kaukana toisistaan eikä niiden välisiä yhteyksiä ole opastettu. Keskeisimmillä vaihtopysäkeillä tulisi olla lähialueen kartta, josta matkustaja näkee sekä lähialueen ympäristön että lähellä sijaitsevat joukkoliikenteen pysäkit ja niiltä kulkevat linjat. Poikittaisliikenteen käytetyimpien pysäkkien odotustiloille ja informaatiolle annetut arvosanat on esitetty liitteessä 4. 32

35 3 Kehittämisideat ja vaikutukset Tässä luvussa on tarkasteltu poikittaisen bussiliikenteen kehittämisideoita Emme/2- liikennemallitarkasteluiden avulla. Tarkasteluissa on lisätty vuoden 2008 joukkoliikennelinjastoon uusi linja tai jatkettu nykyisiä linjoja, ja sijoiteltu nykyinen aamuruuhkatunnin joukkoliikennekysyntä verkolle. Muuhun joukkoliikennelinjastoon ei ole tehty muutoksia, vaikka jokin uusi tässä tarkasteltu bussilinja voisi antaakin mahdollisuuksia muun linjaston uudelleen järjestelyille. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon parantuneen tarjonnan aiheuttamaa joukkoliikenteen kokonaiskysynnän vaikutusta vaan sijoittelut on tehty ns. kiinteällä kysyntämatriisilla. Todellisuudessa kuormitukset ja hyödyt voivat olla suurempia, mikäli linjaston kehittämistoimenpiteet houkuttelevat nykyisiä autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi. Kustakin tarkastelusta tapauksesta on esitetty joukkoliikennekuormituksen muutoskuva, jossa on mukana myös matka-aikojen osa-alueittainen muutos teemakarttana (kolmiot). Lisäksi on esitetty käsiteltyjen linjojen ennustettu kuormitusprofiili. Linjastomuutosten liikennöintikustannusvaikutukset on arvioitu yksikkökustannusten perusteella. Muutosten yhteiskuntataloudelliset aika- ja palvelutasohyödyt on laskettu aikasäästöjen perusteella, jossa on odotus- ja kävelyaikaa painotettu kertoimella 2. Tämä tarkoittaa sitä, että odottelu ja kävely koetaan vaivalloisemmaksi kuin välineessä matkustusaika. Vaihdon vastus on 5,5 minuuttia. Aamuruuhkatunnin matkaaikamuutokset on laajennettu vuositasolle kertoimella ja aikasäästöt muutettu rahaksi yksikköarvolla 8,3 /h. 33

36 Kannelmäki Kalasatama(M) Kuva 36 Uuden linjan 56 vaikutus aamuruuhkatunnin matkustukseen. Kuva 37 Uuden linjan 56 kuormitus aamuruuhkatunnissa. Metsäläntiellä ei tällä hetkellä kulje yhtäkään bussilinjaa. Tässä tarkastellun uuden linjan 56 kysyntä olisi suurinta Kumpulan ja Kannelmäen välillä. Linja hyödyttäisi eniten Metsälän alueella, jonne linja toisi uusia vaihtoyhteyksiä ja matka-aikasuorite pienenisi. Linjan matkustajamäärät ovat tasaiset molempiin suuntiin, mikä tehostaa liikennöintiä. Linjan liikennöintikustannukset ovat arviolta n. 0,9 M vuodessa ja laskennalliset yhteiskuntataloudelliset aika- ja palvelutasohyödyt n. 1,1 M vuodessa. 34

37 3.2 57A Kontula(M) Käpylä Munkkivuori Kuva 38 Linjan 57 jatkeen (57A) vaikutus aamuruuhkatunnin matkustukseen. Kuva 39 Uuden linjan 57A kuormitus aamuruuhkatunnissa. Linjan 57 jatkaminen Latokartanosta Kontulaan vähentäisi metron ja linjan 54 käyttöä. Eniten hyötyvä alue olisi Kivikko. Linja tuo hyvän vaihtoyhteyden Kontulasta Jokerilinjalle Viikissä. Linjastomuutoksen toteuttamisen edellytys on Kivikon liittymän rakentaminen Kehä I:lle, jonka on arvioitu tapahtuvan vuosina Muutos kasvattaa liikennöintikustannuksia arviolta n. 0,3 M vuodessa ja tuo yhteiskuntataloudellisia aika- ja palvelutasohyötyjä n. 0,8 M vuodessa. 35

38 3.3 59A Herttoniemi(M) Ilmala Pajamäki Kuva 40 Linjojen 50 ja 59 kuormitus aamuruuhkatunnissa. Kuva 41 Uuden linjan 59A kuormitus aamuruuhkatunnissa. Sörnäisten sataman toiminnan siirtyessä Vuosaareen ei linjaa 50 enää tarvita. Sörnäistenrannan muuttuessa asuinalueeksi alueen joukkoliikennepalvelut tullaan suunnittelemaan uudelleen, ja ne voivat perustua esimerkiksi raitiovaunuun. Tässä linjat 50 ja 59 on yhdistetty uudeksi linjaksi 59A. Muutos alentaa bussien liikennöintikustannuksia arvioilta n. 0,8 M vuodessa. Yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia ei ole tässä määritelty, sillä muutokseen liittyy myös mahdollinen raitiovaunulinjasto Sompasaaressa, jota ei ole käsitelty tässä. 36

39 3.4 78A Vuosaari(M) Mellunmäki Malmi Myyrmäki (Jokeri II) Kuva 42 Linjan 78 jatkeen (Jokeri II) vaikutus aamuruuhkatunnin matkustukseen. Kuva 43 Uuden linjan 78A (Jokeri II) kuormitus aamuruuhkatunnissa. Ns. Jokeri II -linja vaatii tunnelin Keskuspuiston ali. Linjan vuoroväli on tiheä ja kuormitukset suuret. Sillä tulisi olemaan etuuksia, esim. liikennevaloja ja joukkoliikennekaistoja, joiden on oletettu lyhentävän ajoaikoja Lahdenväylästä länteen 10 % ja itään 5 %. Suurimpia hyötyjiä linjasta olisivat Länsi-Pakilan ja Hakuninmaan alueet sekä Myyrmäki. Liikennöintikustannukset kasvavat arviolta n. 0,8 M vuodessa ja muutos tuo yhteiskuntataloudellisia aika- ja palvelutasohyötyjä n. 3,8 M vuodessa. 37

40 3.5 77A Tikkurila Siltamäki Malmi Jakomäki Kuva 44 Linjan 77A jatkeen (77AA) vaikutus aamuruuhkatunnin matkustukseen. Kuva 45 Uuden linjan 77AA kuormitus aamuruuhkatunnissa. Pohjoisimmassa Helsingissä ei ole laisinkaan varsinaisia poikittaisia bussilinjoja, vaan lähinnä liityntälinjoja Puistolaan ja Malmille. Lisäksi Tikkurilan on tällä hetkellä vain junayhteys. Tässä tarkastelussa linjaa 77A on jatkettu Tikkurilaan. Muutos kasvattaa liikennöintikustannuksia arviolta n. 0,4 M vuodessa ja tuo yhteiskuntataloudellisia aika- ja palvelutasohyötyjä n. 0,6 M vuodessa. 38

41 3.6 56, 57A, 78A (Jokeri II) ja 77A yhteisvaikutus Kuva 46 Linjojen 56, 57A, 78A ja 77AA vaikutus aamuruuhkatunnin matkustukseen. Kuva 47 Uusien linjojen 56, 57A, 78A ja 77AA kuormitus aamuruuhkatunnissa. Tässä on tarkasteltu linjojen 56, 57A, 78A (Jokeri II) ja 77AA yhteisvaikutusta. Jokeri II:n vaikutukset ja matkustajamäärät ovat kaikkein suurimmat. Liikennöintikustannukset kasvavat kokonaisuudessaan arviolta n. 2,4 M vuodessa. Uudet linjat keventävät kuormituksia Helsingin poikittaislinjaston kuormittuneimmalla osalla Maunulassa ja Kehä I:llä, ja antavat mahdollisuuksia uudelleen järjestelyihin. Yhteiskuntataloudelliset aika- ja palvelutasohyödyt yhteensä ovat n. 6,2 M vuodessa. 39

42 Oheisessa taulukossa on yhteenvetona tarkastelujen linjastomuutosten vaikutukset liikennöintikustannuksiin ja yhteiskuntataloudellisiin tunnuslukuihin. Suurimmat vaikutukset on ns. Jokeri II-linjan (linja 78A) toteuttamisella. Taulukko 2 Yhteenveto tarkastelujen linjastomuutosten vaikutuksista. Liikennöintikustannusten muutos Vaihtojen määrän muutos Aikahyödyt Hyödyt yhteensä vaihtoa aamuruuhkatunnissa LINJASTOMUUTOS M / vuosi M / vuosi M / vuosi M / vuosi 56 Kannelmäki - Kalasatama(M) A Kontula(M) - Käpylä - Munkkivuori A Vuosaari(M) - Mellunmäki - Malmi - Myyrmäki AA Tikkurila - Siltamäki - Malmi - Jakomäki KOKONAISVAIKUTUS Palvelutasohyödyt Matkaaikasuoritemuutos tuntia aamuruuhkatunnissa Matkustajakilometrisuoritemuutos kilometriä aamuruuhkatunnissa 40

43 4 Linjaston kehittämisohjelma Vuosi 2009 Perustetaan uusi linja 56 Kannelmäki Kalasatama(M). Vuosi 2010 Jatketaan nykyistä linjaa 77A Vantaalle Tikkurilaan siten, että linjan reitti on Tikkurila Siltamäki Malmi Jakomäki. Linja muuttuu Helsingin sisäisestä linjasta seutulinjaksi. Vuosi 2011 Jatketaan nykyisen linjan 57 reitti rakennettavan Kivikon liittymän kautta Kontulan metroasemalle. Uusi reitti on Kontula Käpylä Munkkivuori. Perustetaan uusi seudullinen poikittainen runkolinja Jokeri II, Vuosaari(M) Mellunmäki Malmi Myyrmäki. Nykyinen Helsingin sisäinen linja 78 jatketaan Malmilta Paloheinään ja edelleen keskuspuiston alittavan joukkoliikennetunnelin kautta Kuninkaantammeen ja Myyrmäkeen. Linja muuttuu Helsingin sisäisestä linjasta seutulinjaksi. Sompasaaren alueen rakentumisen yhteydessä toteutetaan kokonaisvaltaiset linjastojärjestelyt, jotka koskevat myös poikittaislinjoja 50 ja 59. Edellä mainittujen linjastomuutosten lisäksi lisätään käytettävissä olevien resurssien mukaisesti nykyisten linjojen tarjontaa lyhentämällä vuorovälejä ja laajentamalla liikennöintiaikoja. 41

44 Kuva 48 Helsingin uudet poikittaislinjat ja nykyisten linjojen muutokset vuosina

45 Lähteet Esteettömyyskartoitus (2007). HKL:n tekemä pysäkkien esteettömyyskartoitus vuosina Lepistö (2006). Helsingin vaihtopysäkkien luokittelu ja kehittäminen. Helsingin kaupungin liikennelaitos. D: 7/2006. Helsinki

46 Liitteet Liite 1. Joukkoliikenteen osuus läntisen ja itäisen poikittaislaskentalinjan henkilöliikenteessä Liite 2. Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta Liite 3. Helsingin sisäisten poikittaislinjojen käytetyimmät pysäkit Liite 4. Odotustilojen ja informaation taso käytetyimmillä pysäkeillä Liite 5. Poikittaisten linjastomuutosten kustannusvaikutukset 44

47 LA OTANIEMI OTNÄS Kehä I Lehtisaari Lövö ylä nvä Turu Lassila Lassas Valimo Gjuteriet HAAGA HAGA tuul Etel ä lä LAUTTASAARI DRUMSÖ L ä ns i v ä y PAKILA BAGGBÖLE Metsälä Krämerts- Ruoholahti Gräsviken LAAKSO TÖÖLÖ TÖLÖ KUMPULA GUMTÄKT EIRA Töölönlahti T öl övi ken KRUUNUNHAKA KRONOHAGEN KATAJANOKKA SKATUDDEN KAIVOPUISTO BRUNNSPARKEN ULLANLINNA ULRIKASBORG E l äi ntar hanlahti KALLIO BERGHÄLL BRÄNDÖ VIIKKI VIK Pihlajamäki Rönnbacka Malmi Malm ylä vä KULOSAARI Itä Pihlajisto Rönninge MUSTIKKAMAA BLÅBÄRSLANDET SUOMENLINNA SVEABORG HERMANNI HERMANSTAD TOUKOLA MAJSTAD VANHAKAUPUNKI GAMMELSTADEN KOSKELA FORSBY M aa Ylä-Malmi Övre Malm ri me s ta r in ti e Veräjälaakso Grinddal S eppä P u k inmä k i B o c k s ba c k a PUKINMÄKI BOCKSBACKA Tapaninvainio Staffansslätten O u lu n k y lä Å gge lby NORDENSKIÖLDINKATU P a s ila Böle HAKAMÄENTIE K ä py lä Kottby KÄPYLÄ KOTTBY METSÄLÄNTIE Maunula Månsas Itä-Pakila Östra Baggböle Patola Dammen PIRKKOLANTIE KEHÄ I Länsi-Pakila Västra Baggböle LÄNSISATAMA VÄSTRA HAMNEN RUSKEASUO BRUNAKÄRR MEILAHTI MEJLANS Seurasaari Fölisön MUNKKINIEMI MUNKSNÄS Å bol e den H u o p a l a h ti Hoplax P o h j o i s -H a a g a Norra H a ga Munkkivuori Munkshöjden Kuusisaari Granö Pitäjänmäki Sockenbacka Mä k k y l ä gi Rin 1991 = 13,8 % 2003 = 11,7 % 2004 = 11,5 % 2005 = 9,4 % 2006 = 8,8 % K a n n e lm ä k i Gamlas Maununneva Magnuskärr Paloheinä S v ed änge n Tuomarinkartano Domargård TAPANINKYLÄ STAFFANSBY tis d Länsi-Herttoniemi Västra Hertonäs Hevossalmi Hästnässund LAAJASALO DEGERÖ Yliskylä U ppb y TAMMISALO TAMMELUND Jollas VARTIOSAARI VÅRDÖ Marjaniemi Marudd Puotinharju Botbyhöjden Puotila Botby gård VARTIOKYLÄ BOTBY MELLUNKYLÄ MELLUNGSBY Väs te Hintholma Hindholmen rinka ita Viipu rk u Mellunmäki Mellungsbacka \\Hkls3k0020\data\suunnitteluyksikkö\05 Aineistot\02 Kartat\01 Bussi\ Hernesaari SANTAHAMINA Laskentalinjat_ cdr12\SH\kt\ Ärtholmen SANDHAMN Tahvonlahti Stansvik Vesala Ärvings Kontula Gårdsbacka Louesaari Trutholmen Ka LÄNSIMÄKI VÄSTERKULLA Joukkoliikenteen osuus läntisen ja itäisen poikittaislaskentalinjan henkilöliikenteestä syksyllä Tullisaari Turholm Herttoniemen ranta Hertonäs strand Roihuvuori Kasberget Fi Myllypuro Kvarnbäcken B or gå le de n VAARALA FAGERSTA RAJAKYLÄ RÅBY 1991 = 11,5 % 2003 = 14,0 % 2004 = 15,4 % 2005 = 15,3 % 2006 = 15,2 % Kurkimäki Tranbacka rintie mesta Mylly vä ylä Jakomäki Jakobacka sled en Por voon Lahti KEHÄ I VIIKINTIE Latokartano L adu g år d en le I HERTTONIEMI HERTONÄS La h en Kehä Malmin lentokenttä Malms flygfält Tapanila Mosabacka ll R in g e nti e III Le iko en Ka Ka Aur Solv s a ar Must Svart LÄNSISA VÄSTER al m nkaivo jant katso Laajaranta Bredstranden Pajuniitty Pajängen KONALA KÅNALA M a l m i n k a r ta n o Ma l m g å r d KAARELA KÅRBÖLE Hakuninmaa Håkansåker TUOMARINKYLÄ DOMARBY Torpparinmäki Torparbacken La hd en vä ylä ns is tie LAAJALAHTI BREDVIK Åbole den LEPPÄVAARA ALBERGA Leppävaara Alberga LINTUVAARA FÅGELBERGA Myyrmäki Myrbacka k in al m HÄMEVAARA TAVASTBERGA Ring I K Kehä I tie ylä din vä Vih Itä äylä n anv de linn een en äg rle Häm v lla te L in vik Ös n Lä yv äge VAPAALA FRIHERRS Liite1 k e ntie 45

48 Liite 2. Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta (1/5) Kuva 1 Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta pysäkeittäin ruuhkatunnissa v Kuva 2 Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta pysäkeittäin keskipäivällä vuonna

49 Liite 2 (2/5) Kuva 3 Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta pysäkeittäin arki-iltaisin vuonna Kuva 4 Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta pysäkeittäin lauantaisin vuonna

50 Liite 2 (3/5) Kuva 5 Poikittaisen bussiliikenteen tarjonta pysäkeittäin sunnuntaisin vuonna

51 Liite 2 (4/5) Kuva 6 Joukkoliikenteen vuorotarjonta aamuruuhkatunnissa vuonna 2006 (EMME/2). Kuva 7 Joukkoliikenteen vuorotarjonta iltaruuhkatunnissa vuonna 2006 (EMME/2). 49

52 Liite 2 (5/5) Kuva 8 Joukkoliikenteen vuorotarjonta päivällä vuonna 2006 (EMME/2). Kuva 9 Joukkoliikenteen vuorotarjonta illalla vuonna 2006 (EMME/2). 50

53 Liite 3. Helsingin sisäisten poikittaislinjojen käytetyimmät pysäkit Pysäkkinumero Linjat Pitkä Lyhyt Pysäkin nimi Nousua / vrk 50, 58, 58B, Pasilan asema Vuosaari(M) A, Malmin asema , 58B Itäkeskus(M), Laituri , 58, 58B, Pasilan asema Itäkeskus(M) , 58B, Herttoniemi Herttoniemi(M) Siilitie(M) , 58B Tukholmankatu, Tukholmankatu Herttoniemi(M) , 58, 58 B Fleminginkatu, Aleksis Kiven k , Munkkivuoren ostosk., Raumantie Maakaari , 58 B Reijolankatu, Reijolankatu Harjutori , Ala-Malmi Malmin asema(term.) , Lassila Kontula(M) Mellunmäki(M) Viikin tiedepuisto , Näyttelijäntie , Talontie Malmin asema , Munkkivuori , 52, 52A Maunula Latokartanonkaari , 58, 58 B Sturenkatu, Aleksis Kiven katu , Ruskeasuon varikko Malmin asema A, Pukinmäen asema A, 54, Eskolantie ,58B Palkkatilanportti, Pasilankatu Erik Spåren tie , Laajalahden aukio, Munkkin. puisto Pihlajamäki Puotinharju Tilanhoitajankaari Kallion virastotalo Maakaari Valimotie Helsinginkatu Hakaniemi Valimotie Pihlajamäki