Vastustusta kansallispuistoajatus herätti ennen kaikkea kahdesta syystä:

Transkriptio

1 Kuhmossa Ympäristöministeriö TIEDOKSI KUHMON KANSALLISPUISTOAJATUKSISTA Ympäristöministeriö tiedotti , että ministeriö pyytää aloitteita uusista kansallispuistoista mennessä. Kuhmon kaupunki asetti toukokuussa 2011 laaja-alaisen työryhmän selvittämään, onko Kuhmoon mahdollista perustaa kansallispuisto. Työryhmä sai työnsä päätökseen huhtikuussa Kaupunginhallitus päätti työryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti kuulla kuntalaisia ennen päätöstä asiassa. Kuuleminen katsottiin tarpeelliseksi, jotta kaikki halukkaat saisivat asiantuntijoilta vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin ja pääsisivät lisäksi esittämään näkemyksiään asiasta. Järjestettävään yleisötilaisuuteen on alustavasti kutsuttu mm. Ympäristöministeriön edustajana kansliapäällikkö Hannele Pokka. Aikatauluongelmien takia tilaisuutta ei kuitenkaan kyetty järjestämään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti keväällä ja tilaisuus siirtyi lomien jälkeiseen aikaan. Valmisteluprosessin keskeneräisyydestä johtuen Kuhmon kaupunki ei kykene lausumaan asiasta mitään kirjallista mennessä. Niinpä me allekirjoittajat haluamme tuoda ministeriön tietoon Kuhmon tilanteen tällä kirjeellä. Kuhmon kansallispuistotyöryhmä Kuhmon kaupunginhallitus asetti laajapohjaisen työryhmän selvittämään, onko lainsäädännöllisesti, hallinnollisesti ja luonnonsuojelullisesti mahdollista perustaa Kuhmoon kansallispuisto jo olemassaolevista suojelualueista. Työryhmään olivat kutsuttuina mm. kaikki puolueet, joilla on Kuhmossa kunnanvaltuutettuja, erilaisia puu- ja metsäalan ammattiliittoja, MTK, riistanhoitopiiri, paikallinen luonnonsuojeluyhdistys, paikallinen luontomatkailuyrittäjien yhdistys sekä alan viranomaiset (Metsähallitus, Kainuun ympäristökeskus sekä Ystävyyden puiston tutkimuskeskus). Työryhmä kokoontui viidesti ja joka kokouksessa oli parikymmentä henkeä paikalla. Kansallispuisto kiinnostaa. Kansallispuistoajatus herätti tunteita puolesta ja vastaan. Lopputulemana työryhmä toteaa raportissaan: Työryhmä on yksimielisenä tullut tulokseen, jossa ei ole voitu osoittaa lainsäädännöllistä, hallinnollista tai luonnonsuojelullista estettä kansallispuiston perustamiselle. Muutamissa lähinnä luonnon virkistyskäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä yhteistä näkemystä ei ole löytynyt. Työryhmän enemmistön näkemyksenä se kuitenkin katsoo kansallispuiston perustamisen sopivan Kuhmoon ja uskoo, että sillä olisi työllisyyttä ja aluetaloutta tukeva vaikutus eritoten matkailun edistämisessä. Kansallispuistot ovat globaalisti tunnettu käsite, ja ne ovat vetovoimaisia matkailukohteita, joiden kävijämäärät ovat kasvaneet. (Koko loppuraportti liitteenä.) Vastustusta kansallispuistoajatus herätti ennen kaikkea kahdesta syystä:

2 1. Pelätään, että kansallispuisto toisi rajoituksia kalastus- ja metsästysoikeuksiin. 2. Pelätään, että valtio pakkolunastaa yksityisten maita kansallispuistoon ja/tai tulee rajoituksia metsien hakkuisiin tai rantarakentamiseen kansallispuiston ulkopuolisilla lähialueilla. Työryhmässä todettiin useaan otteeseen, että mikään taho ei ole esittämässä hehtaariakaan lisäsuojeluun, vaan kansallispuistoa ajatellaan jo olemassaoleville suojelualueille, valtion jo omistamille maille. Samoin todettiin, että mikään taho ei ole esittämässä rajoituksia paikallisten nautintaoikeuksiin. Pohjois-Suomen kansallispuistoissahan pääsääntöisesti metsästys on sallittua paikkakuntalaisille. Nämä vakuuttelut eivät kuitenkaan ole poistaneet pelkoja, vaan keväällä 2012 kansallispuistoa vastustavia kannanottoja lähettivät mm. Kuhmon riistanhoitoyhdistys, Mhy Kainuu ja MTK- Kuhmo. Muun muassa Idän Taiga ry (Kuhmon luontomatkailuyrittäjien yhdistys) ja Lentua-Seura (Kuhmon luonnonsuojeluyhdistys) puolestaan jättivät raportin yhteydessä kannattavan kirjelmän. Suurin osa työryhmän tahoista ei lausunut mitään kirjallista, vaan tyytyi kertomaan kantansa kokouksissa. Työryhmän selvä enemmistö kannatti kansallispuistoa. Mahdollisen kansallispuiston aluerajaus Kuhmon kansallispuistotyöryhmä päätyi esittämään Kuhmon kaupunginhallitukselle kolmea vaihtoehtoa: -Nykytilanne eli puistoa ei perusteta -Ystävyyden puisto 1 -Ystävyyden puisto 1 ja Jämäsvaaran Natura-alue (1 Joko niin että Ulvinsalo on mukana tai jää kansallispuiston ulkopuolelle. Ulvinsalo on luonnonpuisto, ja se voi joko olla kansallispuistossa mukana rajoitusalueena tai olla itsenäinen luonnonpuisto.) Ystävyyden puisto on viidestä osa-alueesta koostuva luonnonsuojelualue: Lentua, Juortanansalo Lapinsuo, Iso-Palonen Maariansärkät, Elimyssalo ja Ulvinsalo. Jämäsvaara on Metsähallituksen virkistysmetsä, joka kuuluu Natura verkostoon. Naturaan toki kuuluvat kaikki Ystävyyden puiston osasetkin. Ystävyyden luonnonsuojelualue on Suomen sekä Venäjän historian ensimmäinen kansainvälinen suojelualue. Ystävyyden luonnonsuojelualue koostuu Suomen puoleisesta Ystävyyden puistosta sekä Kostamuksen zapovednikistä. Työryhmä kutsui yhteen kokoukseensa Kostamuksen zapovednikin johtajan Sergei Tarhovin, joka lausui näkemyksenään, että Ystävyyden puistosta tulisi ehdottomasti tehdä kansallispuisto. Venäjän puolella Kostamuksen zapovednik tekee kaikkensa, jotta siitä saataisiin tehtyä kansallispuisto. Oheisessa kartassa näkyvät Ystävyyden puiston edellä luetellut osa-alueet. Kartassa näkyy myös Jämäsvaaran sijainti, ja lisäksi -Riihivaaran ja Kokkamo-Kylmänsärkän Natura-alueet (jotka joissain yhteyksissä mielletään Elimyssalon laajennusosiksi) -Hiidenportin olemassaoleva kansallispuisto -Teerisuon-Lososuon soidensuojelualue (jota työryhmätyöskentelyn aikana pohdittiin ehdotettavaksi liitettäväksi Hiidenportin kansallispuistoon)

3 Ystävyyden puiston tämänhetkinen pinta-ala on noin 220 km², mutta ympäristöhallinnon sivuilla kerrotaan, että lisäksi on tulossa laajennuksia, joiden jälkeen pinta-ala on 250 km². Jämäsvaaran Natura-alueen pinta-ala on 27 km². Tätä Kuhmon mahdollista kansallispuistoa voi Suomen nykyisistä kansallispuistoista parhaiten verrata Syötteeseen. Syötteen tavoin Kuhmon mahdollinen kansallispuisto olisi hyvin laaja, mutta erillisistä osa-alueista koostuva. Kuhmossa olemassaolevat retkeily- ja melontareitit (ks. kartta) yhdistävät eri osa-alueet toisiinsa. Lisäksi joka osa-alue tarjoaa hyviä päiväretkeilyreittejä. Reittien varsilla on kattava huollettujen taukopaikkojen verkosto, jota ei mahtumissyistä ole piirretty kartalle. Luonto ja infrastruktuuri Kopioimme tähän otteen Lentua-Seuran työryhmän loppuraportin yhteydessä antamasta lausunnosta: Lentua-Seura ry. on Suomen luonnonsuojeluliiton Kuhmon paikallisyhdistys. Lentua-Seura perustettiin vuonna 1969 Lentua-järven suojelemiseksi. Järveä uhkasivat tuolloin säännöstely ja vesivoimalan rakentaminen Lentuankoskeen. Lentua-Seura ajaa luonnon etua. Kansallispuistosta ei olisi suoranaista hyötyä luonnolle, sillä uusia suojelualueita ei mahdolliseen kansallispuistoon olla esittämässä. Kuitenkin kansallispuistolla olisi huomattavasti korkeampi status kuin nykyisillä rantojensuojelualueilla, Natura-alueilla ja luonnonsuojelualueilla. Kansallispuistoiksi kelpuutetaan vain aivan parhaat ja tärkeimmät luontokohteet. Tätä kautta me kuhmolaiset itse ehkä oppisimme

4 arvostamaan luontoamme enemmän, ja tänne saapuisi aiempaa enemmän ihmisiä tutustumaan kuhmolaiseen luontoon. Tätä kautta syntyy kansallispuiston luonnonsuojelulle tuoma hyöty: mitä useampi ihminen liikkuu luonnossa ja ihastuu luontoon, sitä useampi ihminen ajattelee ympäristöasioita myös arkivalinnoissaan. Siinä sivussa saadaan taloudellisia ja työllisyyttä lisääviä hyötyjä matkailun kasvun kautta. Kansallispuisto on nimittäin niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti merkittävä brändi. Kaikkialla maailmassa tiedetään, että kansallispuisto on takuulla hieno luontokohde. Esimerkiksi termi rantojensuojelualue tai soidensuojelualue ei kerro ulkomaalaiselle yhtään mitään, eivätkä nämä termit vakuuta suomalaistakaan matkailijaa siitä, että juuri tuonne kannattaa lähteä reissuun. Kun esimerkiksi soidensuojelualueita on Suomessa noin 600 ja Natura-alueita reilut 1800 kappaletta, kansallispuistoja on vain hyvin rajallinen määrä, 37 kappaletta. Kansallispuistot ovat Suomen luontokohteiden kirkkaimmat helmet. Lentua-Seuran tehtävä ei ole edistää matkailua, mutta yhdistys ei pidä vastuullista luontomatkailua mitenkään pahanakaan. Tämän lausunnon laatija on retkeillyt jokaisessa Suomen kansallispuistossa ja kirjoittanut kansallispuistoista kirjan (Retkeilijän kansallispuistot, Otava 2011). Tässä henkilökohtainen asiantuntijanäkemys: Kuhmon luonto ei millään mittarilla kalpene Suomen muiden kansallispuistojen joukossa: -Luonto on hienoa ja monipuolista: erämaista järveä, vanhoja metsiä, ojittamattomia soita ja lisäbonuksena harvinaiset lajit, kuten metsäpeura, ahma, susi ja vanhan metsän linnut. -Jos Kuhmoon perustettaisiin kansallispuisto, sen pinta-alaksi tulisi todennäköisesti yli 200 km². Tämä olisi Suomen kahdeksanneksi suurin kansallispuisto. (Suomen kansallispuistot ovat hyvin eri kokoisia, kaikkea 2,5:stä 2860 km²:een. Ympäristöministeriössä on kritisoitu alle 50 km² laajuisten uusien kansallispuistojen suunnittelua.) Tämä tarkoittaisi useasta erillisestä osasta koostuvaa puistoa. Sellaisia on Suomessa muitakin. -Kuhmossa on jo olemassa mainio retkeilyn palveluvarustus: retkeily- ja melontareittejä, esteetön reitti, kattava verkosto tulipaikkoja ja laavuja sekä autiotupia, lisäksi luontokeskus Petola ja Lentuan luontotupa. Kuhmon kansallispuistosuunnitelmat poikkeavat edukseen kaikista muista kymmenkunnasta käynnissä olevasta kansallispuistohaaveilusta eri puolilla Suomea. Arvovaltainen ja asiantunteva Kansallispuistokomitea esitti Kuhmon Lentuaa kansallispuistoksi vuonna Samassa yhteydessä komitea esitti Elimyssaloa tiukemmin suojelluksi luonnonpuistoksi. Mikään muu tällä hetkellä puheena olevista kansallispuistoehdokkaista Suomessa ei omaa tätä selkänojaa, niitä ei kansallispuistokomitea kokenut puistostatuksen arvoisiksi. Lentua-Seuran edustaja kansallispuistotyöryhmässä Jouni Laaksonen -----

5 Kuvia ja linkkejä Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja toisaalta Metsähallituksella on jo olemassa hyvät esittelyt kustakin puheena olevasta osa-alueesta nettisivuillaan. Näistä siis on puhe: Lentua, 1. Lentuan rannat ovat pääosin rakentamattomia. Järven poukamissa on niin satojen metrien levyisiä hiekkarantoja kuin pikkuruisia taskuhietikoitakin. Juuri Lentualla Konsta Pylkkänen sai sinisiä ajatuksiaan, juuri Lentua on Akseli Gallen-Kallela Aino-triptyykin taustamaisema. 2. Erämainen Lentua on oiva melontakohde, saarissa ja rannoilla on yhteensä toistakymmentä tulenteon mahdollistavaa huollettua taukopaikkaa. 3. Metsäpeura on tavallinen näky Lentualla. Jos ei itse eläintä pääse kesäisellä melontaretkellä näkemään, ainakin löytää hiekkarannoilta metsäpeuran jälkiä. 4. Talvella Lentuan jääkansi tarjoaa hiihtoväylän saarten taukopaikoille. 5. Lentuankoski on Lentuan tunnetuin yksittäinen nähtävyys. Luontotuvan parkkipaikalta johtaa esteetön reitti koskelle. Luontotuvalta lähtee useampia patikkareittejä, joten Lentua ei ole pelkästään vesiretkeilijän kohde.

6 Elimyssalo, 1. Elimyssalolla Kuhmon taiga on säilynyt aidoimmillaan. Polku kulkee halki vanhan metsän, saapuu syysusvaiselle luonnontilaiselle suolle ja jatkaa pitkospuita pitkin suon yli seuraavaan vanhan metsän saarekkeeseen. Tällaista mosaiikkia on Kainuun laajin luonnonsuojelualue, Elimyssalo. 2. Retkeilijöitä tulilla Elimyssalolla. Elimyssalolla on eri mittaisia merkittyjä retkeilyreittejä ja niiden varsilla neljä laavua tai tulipaikkaa. 3. Levävaaran entinen kruununmetsätorppa on oiva esimerkki Elimyssalon kulttuurihistoriasta. Erämaatila, jonne ei ole koskaan tullut maantietä.

7 Iso-Palonen Maariansärkät, 1. Iso-Palosen Maariansärkkien alueella maasto on kuivaa mäntykangasta, jota lukuisat järvet täplittävät. Helppokulkuiset polut kuljettavat järvien ympäri taukopaikalta toiselle. 2. Retkeilijöitä Saunaniemen laavulla. Kaikkiaan Iso-Palosen Maariansärkkien alueella on kahdeksan laavua tai tulipaikkaa. Juortanansalo Lapinsuo, 1. Juortanansalolla Kuhmon UKK-reitti (reilut 200 km) yhtyy Itärajan retkeilyreittiin (reilut 160 km), joka jatkaa halki Suomussalmen kunnan Hossan retkeilyalueelle asti. 2. Juortanansalolla on laajalti luonnontilaisia soita, mutta myös naavapartaisia ikikuusikoita.

8 Jämäsvaara, 1. Jämäsvaarassa on järeää vanhaa metsää, koko valuma-alueeltaan lähes luonnontilainen Jämäsjärvi, vaaramaisemaa, kauniita soita ja hyvät reitit. 2. Ojittamattomien soiden reunat kelojen koristamia, pitkospuut johdattavat reiteillä turvallisesti märkien paikkojen yli. 3. Jämäsvaarassa on yksi autiotupa, kuvassa, sekä lisäksi seitsemän muuta laavua tai tulipaikkaa. Luontokeskus Petola, Lentuan luontotupa, 1. Luontokeskus Petola sijaitsee Kuhmon keskustan tuntumassa ja esittelee sekä teemansa mukaisesti Kuhmolle leimallisia suurpetoja että Ystävyyden puistoa ja Kuhmon muita retkikohteita. Petola on yksi Metsähallituksen luontokeskuksista, joita on Suomessa kaikkiaan 20. Usean kansallispuiston yhteydessä on luontokeskus, mutta ei läheskään jokaisen. 2. Lentuankoskella on Metsähallituksen Lentuan luontotupa, jossa on näyttelyn lisäksi kesäisin kahvila. Luontotuvan pihassa on ryhmille varattava kota, joka näkyy kuvassa.

9 Yhteenveto Natura-suojeluohjelman luomisen yhteydessä ympäristöhallinto iskosti moniin paikallisiin syvän epäluulon, joka on kuulunut voimakkaasti nyt käynnissä olleen kansallispuistokeskustelun aikana. Huolellisella valmistelutyöllä ja mahdollisimman laajalla kuntalaisten kuulemisella halutaan antaa kaikille halukkaille mahdollisuus osallistua asian valmisteluun. Kansallispuistoasiassa on tarpeen, että aloite tulee laajapohjaisesti paikalliselta taholta, ei ylhäältä annettuna. Haluamme tällä kirjeellä tuoda tietoonne, että Kuhmossa on kansallispuistotasoinen luonto ja kansallispuistotasoiset palvelut retkeilijälle ja luontomatkailijalle. Kuhmon kaupunki pohtii parhaillaan, esittääkö se kansallispuiston perustamista alueelleen. Toivomme, että kun alatte jälkeen luoda katsausta Suomen kansallispuistohankkeisiin, pyydätte Kuhmon kaupungilta lisätietoja kaupungin aikataulusta (mm. yleisötilaisuuden ajankohta ja milloin kaupunki mahdollisesti tekee päätöstä asiasta). Yhteystiedot esimerkiksi kaupunginjohtaja Eila Valtanen, puhelin tai hallintojohtaja Juhana Juntunen, puhelin Kuhmon kansallispuistotyöryhmässä jäseninä olleet Erkki Mäntymäki, Kuhmon kaupunginvaltuuston Vihreiden edustaja puh Jouni Laaksonen, Lentua-Seuran edustaja puh LIITE: Kuhmon kansallispuistotyöryhmän loppuraportti (löytyy myös osoitteesta JULKISET PALVELUT» Ympäristö» Kansallispuistotyöryhmä)

10 LIITE KANSALLISPUISTOTYÖRYHMÄN RAPORTTI Toimeksianto Kuhmon kaupunki on asettanut laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, onko mahdollista perustaa jokin Kuhmon olemassa olevista suojelualueista tai niiden yhdistelmä uudeksi kansallispuistoksi. Lisäksi työryhmän tulee arvioida mahdollisesti perustettavan kansallispuiston tuomia hyötyjä ja haittoja Kuhmon luonnolle, asukkaille, matkailuelinkeinolle sekä luonnonvaroja hyödyntäville elinkeinoille kuten metsäklusterille ja kaivannais-teollisuudelle sekä luonnon virkistyskäytölle kuten esim. metsästykselle ja kalastukselle. Työryhmän tulee esittää näkemyksensä idean järkevyydestä Kuhmon kaupunginhallitukselle. Työryhmän toiminnasta Kaupunginhallituksen asettama työryhmä on pitänyt 5 kokousta, joihin nimettyjen tahojen osanotto on ollut kattavaa ja työskentely aktiivista. Asiaa on valmistellut lisäksi kaupunkiorganisaation sisäinen, viisijäseninen työvaliokunta. Työvaliokunta on tehnyt perusselvitystä ja oltu yhteydessä mm. ympäristöministeriön luonnonsuojeluneuvos Jukka-Pekka Flanderiin, jolle on toimitettu työvaliokunnalta kysymyksiä koskien mahdollista kansallispuiston perustamissäädösten valmistelutyötä sekä mm. luonnonsuojelulain tulkintaa tietyissä tapauksissa. Lisäksi on pyydetty ja saatu vastauksia keskeiseksi koettuun kysymykseen eli kansallispuiston perustamisen mahdollisesti tuomiin muutoksiin lähinnä luonnon virkistyskäytön suhteen verrattuna nykytilanteeseen (Ystävyyden puisto). Kansallispuistotyöryhmän keskuudessa (taustayhteisöjen edustajat) on suoritettu puiston perustamista koskeva ennakkoarviointikysely koskien puiston perustamisen oletettuja vaikutuksia eri näkökulmista. Kyselyyn sisältyi myös puiston koostumukseen (osa-alueet) liittyvä pohdinta seitsemän eri vaihtoehdon välillä, joista yksi oli 0-vaihtoehto eli esitystä kansallispuiston perustamisesta ei tehdä. Työryhmä teki arvion eri vaihtoehtojen vaikutuksista, ja arvio on raportin liitteenä. Myönteisimmän arvion mahdollisesta kansallispuistoalueista tarkastelussa sai vaihtoehto Ystävyyden puisto (mikäli Ulvinsalon status ei muutu), toiseksi myönteisimmän Ystävyyden puisto ja lisäksi Jämäsvaaran Natura-alue ja kolmanneksi myönteisimmän Ystävyyden puisto ja lisäksi Teerisuo Lososuo. Työryhmän työn kuluessa kansallispuiston perustamista sekä kannatettiin että vastustettiin. Saadut kirjalliset kannanotot ovat raportin liitteenä. Luonnon virkistyskäytön oikeudet ja rajoitukset säädetään kansallispuiston perustamissäädöksillä. Lain valmistelee Ympäristöministeriö. Mikäli tulevaisuudessa mahdollisesti perustettavan kansallispuiston alueelta löytyy esim. hyödynnettäviä kaivannaisia, niiden mahdollinen hyödyntäminen on valtionhallinnon päätettävissä. Ystävyyden puiston osa-alueet ovat olleet metsätalouskäytön ulkopuolella vähintään puiston perustamisesta eli v lähtien, useimmat alueet jo huomattavasti kauemmin. Näin ollen kansallispuiston perustamisella ei ole vaikutusta alueen metsätalouteen. Hyödynnettäviä kaivannaisesiintymiä ei toistaiseksi ole löydetty Ystävyyden puiston alueilta. Laki ei estä perustutkimusta suojelualueilla mukaan lukien kansallispuistot.

11 Kuntalaisten kuuleminen Työryhmä on päättänyt jättää kaupunginhallituksen ratkaistavaksi, järjestetäänkö asiasta kuntalaisten julkinen kuuleminen. Työryhmä suosittelee kuulemisen järjestämistä. Työryhmän näkemys Työryhmän työskentelyn aikana on selkiytynyt näkemys, että työryhmä voi perustaa esityksensä vain nykyisten, voimassaolevien säädösten sekä ympäristöministeriöltä saatujen tietojen pohjalle, eikä katso voivansa esittää spekulatiivisia arvioita mahdollisesti perustettavan puiston tulevasta säädösvalmistelusta tai ao. puitelain muutoksista. Työryhmä on yksimielisenä tullut tulokseen, jossa ei ole voitu osoittaa lainsäädännöllistä, hallinnollista tai luonnonsuojelullista estettä kansallispuiston perustamiselle. Muutamissa lähinnä luonnon virkistyskäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä yhteistä näkemystä ei ole löytynyt. Työryhmän enemmistön näkemyksenä se kuitenkin katsoo kansallispuiston perustamisen sopivan Kuhmoon ja uskoo, että sillä olisi työllisyyttä ja aluetaloutta tukeva vaikutus eritoten matkailun edistämisessä. Kansallispuistot ovat globaalisti tunnettu käsite, ja ne ovat vetovoimaisia matkailukohteita, joiden kävijämäärät ovat kasvaneet. Edelleen katsotaan, että käytettävissä olevan tiedon perusteella kansallispuiston perustaminen ei lähtökohtaisesti toisi ko. alueille sellaisia rajoituksia, joilla olisi olennainen merkitys paikallisen väestön luonnon virkistyskäytön tai ammatinharjoittamisen suhteen mukaan lukien kalastus ja metsästys. Työryhmä esittää harkittavaksi kolmea vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat: Nykytilanne eli puistoa ei perusteta Ystävyyden puisto 1 Ystävyyden puisto 1 ja Jämäsvaaran Natura-alue ( 1 Joko niin että Ulvinsalo on mukana tai jää kansallispuiston ulkopuolelle. Ulvinsalo on luonnonpuisto, ja se voi joko olla kansallispuistossa mukana rajoitusalueena tai olla itsenäinen luonnonpuisto.) Aloitteeseen liitetään ponsi, jossa edellytetään, että mahdollisesti perustettavan kansallispuiston osa-alueilla luonnon virkistyskäytön mukaan lukien metsästys ja kalastus kuntalaisten nautintaoikeudet turvataan ja alueelliset rajoitukset säilyvät nykyisen tilanteen (Ystävyyden puisto) mukaisina. VIITTEET: Luonnonsuojelulaki /1096 Laki luonnonsuojelulain muuttamisesta 58/2011 Laki Ystävyyden puistosta 488/1990 Ystävyyden puiston hoito- ja käyttösuunnitelma/metsähallitus 2009 LIITTEET: Taulukko vaikutusten ennakkoarvioinnista Työryhmän tai kaupunginhallituksen työryhmän työn aikana saamat kannanotot Työryhmään kutsutut tahot [Nämä raportin liitteet voi pyytää Kuhmon kaupungilta, esimerkiksi markku.pesonen@kuhmo.fi.]