TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN SELVITTÄMÄÄN KANSALLISPUISTON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA, HYÖTYJÄ JA HAITTOJA KUHMON KAUPUNGIN ALUEELLE

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN SELVITTÄMÄÄN KANSALLISPUISTON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA, HYÖTYJÄ JA HAITTOJA KUHMON KAUPUNGIN ALUEELLE KHALL 181 Lisätietoja antavat kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh ja hallintojohtaja Juhana Juntunen puh Esittely Ajatus on kansallispuiston perustamisesta Kuhmoon ollut esillä useina vuosikymmeninä, esimerkiksi 1970-luvulla toimineen valtakunnallisen kansallispuistokomitean työn yhteydessä. Myöhemmin muuta maata suhteellisesti suuremmat suojelupinta-alat, metsäklusterin suuri merkitys paikallistaloudelle sekä metsästyksen tärkeys luonnon virkistyskäytössä ovat merkinneet sitä, että kuhmolaiset eivät ole tunteneet intoa kansallispuiston perustamiseen. On arvioitu, että kansallispuiston perustaminen ei tuottaisi merkittäviä hyötyjä sen kummemmin kuhmolaisen luonnon säilymiselle jo perustettujen laajahkojen suojelualueiden takia tai merkittävästi lisäisi paikkakunnan saamia matkailutuloja. Kainuun luontomatkailuohjelman teon yhteydessä aihe nousi esille havaintona, että Kuhmossa ei ole yhtään kansallispuistostatuksen saanutta suojelualuetta, vaikka suojelualueita on runsaasti. Asia nousi esille myös Kuhmon kaupungin vuoden 2011 talousarviokäsittelyssä syksyllä Kaupunginhallitus on kuullut metsä- ja luonnonsuojeluasiantuntijoita aiheeseen liittyen Kuhmon kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginvaltuuston antaman konserniohjeen perusteella laaditun, historiansa ensimmäisen ympäristöohjelman kokouksessaan Ensimmäinen ympäristöohjelma keskittyy suurelta osin kaupungin omien toimintojen kehittämiseen. Toimenpideohjelmaan sisältyy lisäksi tavoite selvittää, onko Kuhmoon mahdollista saada oma kansallispuisto. Tavoitteen arvioidaan palvelevan erityisesti luontomatkailun kestävää harjoittamista. Suojelun laajuus ja elinkeinojen ja harrastustoiminnan kuten metsästyksen mahdollisuudet ovat luoneet takavuosina kipeitä vastakkainasetteluita, jotka kulminoituivat vanhojen metsien suojeluohjelman laadinnan yhteydessä. Jo aiheen esille nostaminen on aiheuttanut mielipiteen ilmaisuja, joiden kirjoa tulee kunnioittaa, käydä osin katteettomat huolenaiheet läpi ja tuoda esille paras mahdollinen tieto kansallispuiston vaikutuksista ympäristön asukkaiden elämään ja matkailutuloihin.

2 Kuhmon kaupunkikonsernin strategiassa matkailun yritysyhteistyö on keskeinen painoala, koska matkailu palvelusektorin kasvualana voi tarjota lisää työpaikkoja. Strategia painottaa luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Tuoreessa, kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategian lähiajan toimenpideohjelmassa Kuhmon voimanlähteiden kukoistuksen keinoiksi on nostettu tuotemerkki Wild Taiga, matkailijamäärien kasvattaminen, yhteistyö yrittäjien, kulttuuritoimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa sekä myynnin että markkinoinnin tehostaminen. Kansainvälisesti kansallispuisto on nimikkeenä brändi, ja sen nimikkeen puuttuminen vaikeuttaa Kuhmon luontomatkailun ma rkkinointia.metsähallituksen luontopalvelut asettaa suojelualueista kansallispuistot etusijalle voimavarojen suuntaamisessa niiden kasvavien kävijämäärien takia. Metsähallitus käyttää jo nyt markkinoinnissaan Wild Taiga Parks -nimikettä Idän Taiga ry:n toiminta-alueella Kuhmossa ja Suomussalmella. Kansallispuistot kokoavat ja suuntaavat matkailijoita ja samalla helpottavat muiden alueiden paikallista käyttöä. Kuhmon luontomatkailulle voisi tarjoutua uusia mahdollisuuksia muuttamalla jokin nykyisistä suojelualueista kansallispuistoksi, ilman että puunhankintaa rajoitettaisiin nykytilanteeseen verrattuna. Visainen kysymys on kuhmolaisille rakkaan harrastuksen, metsästyksen, ja metsästysmatkailun mahdollisuuksien yhteensovittaminen kansallispuisto-idean kanssa. Metsästystä säännellään suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmin, jotka Kuhmossa Metsähallitus on saanut valmiiksi. Työ vaatii valmistelua, asian selvittämistä ja hyötyjen ja haittojen analysointia, joka sujuisi parhaiten perustamalla työryhmä. Kuhmon kaupunki voi olla asiassa aloitteen tekijä. Työryhmään jäseniksi pyydetään paikallisten ammattijärjestöjen ja yrittäjien järjestöjen, Mtk-Kuhmon, metsänhoitoyhdistys Kainuun, Metsähallituksen, Ely-keskuksen, Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen, Ympäristöministeriön alaisen Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen, Lentua-seuran ja kaupunginvaltuustossa toimivien puolueiden edustajat. Työryhmän tulee työssään kuulla kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä sekä ympäristö- ja metsäviranomaisia. Työryhmän tulee työssään selvittää tämän vuoden loppuun mennessä - onko hallinnollisesti mahdollista muuttaa jokin olemassa olevista suojelualueista tai niiden yhdistelmä uudeksi kansallispuistoksi - arvioida mahdollisesti perustettavan kansallispuiston tuomia hyötyjä ja haittoja Kuhmon luonnolle, asukkaille, matkailuelinkeinoille ja luonnonvaroja hyödyntäville elinkeinoille kuten metsäklusterille ja kaivannaisteollisuudelle sekä luonnon virkistyskäytölle kuten metsästykselle ja kalastukselle - esittää näkemyksensä idean järkevyydestä Kuhmon kaupunginhallitukselle

3 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kuhmon kaupunginhallitus päättää perustaa kansallispuiston perustamista selvittävän työryhmän, ja pyytää seuraavia yhteisöjä tai yhdistyksiä nimeämään edustajansa ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen: - Puu- ja erityisalojen liitto - Kainuun metsänhoitajat ry - METO-Kainuu - Mtk-Kuhmo ry - metsänhoitoyhdistys Kainuu - Metsähallitus - Kuhmon Yrittäjät ry - Idän Taiga ry - Kainuun Ely-keskus - Kuhmon riistanhoitoyhdistys - Ystäväyyden puiston tutkimuskeskus - Lentua-seura - ja kaupunginvaltuustossa toimivat puolueet Kaupunginhallitus pyytää edelleen, että yhteisöt ottaisivat jäseniä ja varajäseniä nimetessään huomioon tasa-arvolain vaatimukset ja että yhteisöt ilmoittaisivat edustajansa Kuhmon kaupungille viimeistään Kaupunginhallitus nimittää edustajansa työryhmän puheenjohtajaksi. Työryhmän sihteereiksi kaupunginhallitus kutsuu hallintojohtaja Juhana Juntusen sekä projektipäällikkö Markku Pesosen ja virkamiesjäseniksi ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarisen ja kaupunginjohtaja Eila Valtasen. Koska aikataulu on tiivis, puheenjohtaja ja virkamiesjäsenet velvoitetaan laatimaan työryhmälle työsuunnitelma esittelytekstin toimeksiannon mukaisesti. Keskustelun aikana kaupunginjohtaja muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus pyytää edelleen, että yhteisöt ottaisivat jäseniä ja varajäseniä nimetessään huomioon mahdollisuuksien mukaan mies- ja naisjäseniä ja että yhteisöt ilmoittaisivat edustajansa Kuhmon kaupungille viimeistään Kaupunginhallitus nimittää edustajansa työryhmän puheenjohtajaksi sekä varapuheenjohtajaksi. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Työryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitseminen päätettiin siirtää myöhempään kokoukseen. Muilta osin kaupunginjohtajan esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

4 KHALL 260 Kuhmon kaupunginhallitus on kokouksessaan pyytänyt kuhmolaisia järjestöjä ja toimijoita nimeämään edustajansa työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää, voidaanko Kuhmoon perustaa kansallispuisto sen aiemmin eri asteisen suojelun piiriin nimetyistä suojelualueista. Järjestöt ovat ilmoittaneet ehdokkaansa pyydettyyn määräaikaan, , mennessä ja he ovat: Lentua-Seura ry: jäsen: Jouni Laaksonen varajäsen: Outi Isokääntä Vihreä Liitto r.p.: jäsen: Erkki Mäntymäki varajäsen: Maija Penna Suomen ympäristökeskus, Ystävyydenpuisto: jäsen: Jari Heikkilä varajäsen: Sisko Seppänen Suomen Kristillisdemokraatit r.p.: jäsen: Jaakko Mikkola varajäsen: Maija Inget Puu- ja Erityisalojen Kuhmo os. 752: jäsen: Ensio Pikkarainen varajäsen: Pekka Mikkonen Kuhmon riistanhoitoyhdistys: jäsen: Mikko Kanniainen varajäsen: Olavi Pääkkönen Kuhmon Sos.dem. kunnallisjärjestö: jäsen: Vesa Rantanen varajäsen: Eira Piipponen MTK-Kuhmo: jäsen: Erkki Pulkkinen varajäsen: Ari Kyllönen Mhy Kainuu Ry LKV: jäsen: Kalle Immonen varajäsen: Ari Karppinen Kainuun ELY-keskus: jäsen: Maarit Vainio varajäsen: Jouko Saastamoinen Kaupunginhallitus nimesi jo aiemmin kaupungin virkamiesedustajiksi Juhana Juntusen, Markku Pesosen, Risto Saarisen ja Eila Valtasen. Näin syntyvässä työryhmässä olisi 17 jäsentä, joista kaksi olisi naista.

5 Varajäsenistössä on naisehdokkaita. Kaikki järjestöt eivät ole esittäneet ehdokkaitaan määräaikaan mennessä. Työn käynnistämisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että kaupunki vielä pyytää toistaiseksi listalta puuttuvia järjestöjä nimeämään edustajansa ja neuvottelee järjestöjen kanssa varsinaisten ja varajäsenten mahdollisista roolinvaihdoksista molempien sukupuolten edustuksen takaamiseksi. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan työryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, toteaa tähän mennessä tehdyt esitykset ryhmän jäseniksi, valtuuttaa viraston vielä neuvottelemaan ryhmän jäsenyyksistä ja käynnistämään valmistelutyön. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti päätti nimetä jäseneksi Heikki Heikkisen (Kuhmon Keskusta) ja hänen varajäsenekseen Heikki Huotarin (Kuhmon Keskusta), kaupunginhallituksen edustajana Maarit Rauhalan ja hänen varajäsenekseen Jaakko Kyllösen sekä Kuhmon Vasemmiston edustajana Kirsi Virtasen ja hänen varajäsenekseen Seija Kyllösen. Puheenjohtajaksi kaupunginhallitus yksimielisesti päätti nimetä Maarit Rauhalan ja varapuheenjohtajaksi Eila Valtasen. Lisäksi kaupunginhallitus yksimielisesti päätti pyytää Metsähallitusta nimeämään työryhmään edustajansa ja tälle varajäsenen.