KANSALLISEN SFS-STANDARDIN LAADINTA JA RAKENNE

Transkriptio

1 SFS-OPAS 4 KANSALLISEN SFS-STANDARDIN LAADINTA JA RAKENNE The working procedure and structure of a national SFS standard 8. painos. Huhtikuu 2016 Korvaa SFS-oppaan 4:2013 SFS-opas 4:2016 on vahvistettu standardisointilautakunnassa

2 Copyright SFS Osittainkin julkaisemin tai kopiointi sallittu vain SFS:n luvalla. 8. painos ISBN SFS, Helsinki ISSN

3 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 3 Sisällys Johdanto Soveltamisala Viittaukset Termit ja määritelmät SFS-standardin laadinnan vaiheet Yleistä Aloite Työryhmän asettamin Standardisointityön aloittamin ja SFS-standardiehdotuks laatimin Kansallin lausuntokierros Lausuntoj käsittely Standardin vahvistamin ja julkaisemin Ehdotuks luovuttamin SFS:lle Ehdotuks tarkastus ja viimeistely Ehdotuks käsittely standardisointilautakunnassa Standardi vahvistamis- ja julkaisukielet SFS-standardin uudistamin SFS-standardin kumoamin Sidosryhmiltä saatuj valitust käsittely SFS-standardin rakne ja sisältö Yleiset periaatteet Tavoite Standardi yhdmukaisuus Standardin erikielist käännöst vastaavuus Työn suunnittelu Standardi rakne ja sisältö Yleistä Alustavat osat Velvoittavat yleiset osat Velvoittavat tekniset osat Opastavat osat Lisäohjeita Alaviitteet Tekstissä olevat huomautukset ja esimerkit Taulukoihin ja kuviin liittyvät huomautukset Tekstin juokseva rivinumerointi Standardin kappaleid numerointi Sivu

4 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 4 7 Korjaust ja muutost rakne ja osat Korjaukset Muutokset Opastavat tiedot Liite 1 Tiivistelmä toimpiteistä, joita TAY:n tulee tehdä, kun laaditaan puhtaasti kansallista standardia Liite 2 Yleisiä standardi kieliasuun liittyviä ohjeita Liite 3 Standardifraaseja Liite 4 Standardeissa ja muissa julkaisuissa esiintyviä vakiosanoja ja -ilmaisuja Liite 5 Lausuntolomake Liite 6 Lausuntokierrosyhteveto

5 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 5 Johdanto Tässä oppaassa esitetään ohjeet kansallist SFS-standardi laadintaan ja kumoamise. Ohjeet eurooppalaist ja kansainvälist standardi ja muid julkaisuj kansallista käsittelyä vart ovat SFS-oppaassa 5. Standardi on konssukse perustuva, tunnustetun elim hyväksymä normatiivin asiakirja, joka esittää yleistä ja toistuvaa käyttöä vart sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niid tuloksille optimaalis järjestyks saavuttamiseksi tietyssä tilanteessa (SFS-EN 45020). SFS-standardit ovat luonteeltaan suosituksia riippumatta siitä, mikä on niid alkuperä tai esikuva.

6 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 6 1 Soveltamisala Tässä SFS-oppaassa esitetään puhtaasti kansallis SFS-standardiehdotuks laadintaa ja käsittelyä koskevat yleisohjeet. Opasta sovelletaan kaikki Suom Standardisoimisliitto SFS ry:n vahvistami puhtaasti kansallist standardi ja niihin liittyvi julkaisuj laadinnassa ja käsittelyssä. Oppaassa esitetään myös SFS-standardi rakteese liittyvät kansalliset ohjeet. Toimialayhteisöj omissa, standardi laadintaa koskevissa ohjeissa esitetään tarvittavat lisäohjeet. 2 Viittaukset SFS-opas 5 Eurooppalaist ja kansainvälist standardi sekä muid julkaisuj kansallin käsittely (SFS:n www-sivuilla) Laki säädöksissä viitattavi standardi kielestä (Suom säädöskokoelma 553/1989) SFS-EN Standardisointi ja siih liittyvä toiminta. Yleissanasto CENELEC Guide 8 Vilamoura Procedure (CENELECin www-sivuilla) ISO code of conduct for the technical work (ISOn WWW-sivuilla). 3 Termit ja määritelmät puhtaasti kansallin standardi standardisointilautakunnan vahvistama standardi, joka ei ole täysin yhtäpitävä kansainvälis tai eurooppalais standardin kanssa ja jolle annetaan kansallin tunnus (muotoa SFS 1234:20XX) SFS-standardin tunnus lautakunnan tai toimitusjohtajan SFS-standardiksi vahvistaman asiakirjan tunnus. SFS-standardiin voidaan viitata myös päiväämättömästi jättämällä SFS-standardin tunnuksesta vahvistamiuosi pois. Jos viittaus on päiväämätön, sovelletaan standardin viimeisintä painosta sekä muutoksia. Huom. SFS-standardin tunnus sisältää kirjaimet SFS, juoksevan numeron, kun kyseessä on puhtaasti kansallin SFS-standardi, tai esikuvastandardinsa (esim. EN- tai ISO-standardin) mukais kirjain- ja numeroyhdistelmän sekä vahvistamiuod. 4 SFS-standardin laadinnan vaiheet 4.1 Yleistä Standardisoinnin yleisiä periaatteita ovat toiminnan läpinäkyvyys, avoimuus, puolueettomuus, konssusperustaisuus, tehokkuus ja johdonmukaisuus. Kaikilla sidosryhmillä on yhtäläiset oikeudet osallistua standardi laadintaan. Kaikki standardisointiin osallistuvi tahoj tulee omassa toiminnassaan ottaa huomioon ISOn eettiset ohjeet, katso ISO code of conduct for the technical work. Standardi laadinnassa tulee ottaa huomioon kilpailu- ja tekijänoikeuslainsäädännön periaatteet. SFS-standardeille pitää olla mahdollisimman objektiiviset perusteet, mistä johtu niitä ei saa laatia sellaisiksi, että yksittäis yrityks tai tietyn yritysryhmän pääsy mukaan kilpailuun estyy. Koska standardi laadinnasta vastuussa olevalla toimialayhteisöllä tulee olla oikeudet standardeissa käytettäviin kuviin ja muihin aineistoihin, on toimialayhteisöllä ja aineistot luovuttavalla taholla oltava keskinäin kirjallin sopimus oikeuksi (esimerkiksi käyttöoikeuksi) luovuttamisesta. Tämä sopimus toimitetaan SFS:lle standardin lautakuntakäsittelyn yhteydessä, jolloin aineistoj oikeudet (käyttöoikeudet yms.) siirtyvät sopimukse perustu SFS:lle. Aineiston luovuttavalla taholla on kuitkin oikeus käyttää aineistoa edelle myös omassa toiminnassaan sopimuks mukaisesti. Toimialayhteisöillä on oikeus käyttää oman aluesa aineistoja harkintansa mukaan ja/tai standardi käyttöä edistäviin tarkoituksiin. SFS-standardeja voidaan laatia puhtaasti kansallisista lähtökohdista. Suomessa puhtaasti kansalliset standardit laaditaan konssusperiaatteella, jolloin mikään tärkeä osapuoli ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi erimieltä ja mahdolliset ristiriidat pyritään sovittelemaan n standardin vahvistamista.

7 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 7 Standardiehdotust laadinnasta vastaavat ylesä toimialayhteisöt (TAY). Tässä oppaassa TAY:lle esitetyt vaatimukset koskevat myös SFS:ää s toimiessa TAY:nä. Kunkin TAY:n toimiala sekä TAY:n ja Suom Standardisoimisliitto SFS ry:n välin työnjako ja yhteistyö määritellään TAY:n ja SFS:n välisessä yhteistyösopimuksessa. TAY:id toimialat vahvistaa standardisointilautakunta. Jos jonkin standardiehdotuks laadinta ei kuulu minkään TAY:n toimialaan, voi SFS aiheese liittyviä toimialayhteisöjä kuultuaan laatia ehdotuks. Myös muut yhteisöt kuin TAY:t voivat luovuttaa SFS:lle standardiehdotuksia, jotka eivät kuulu minkään TAY:n toimialaan, julkaistavaksi SFS-standardeina siitä erikse sopimalla työtä aloitettaessa. Kansalliset standardit laaditaan tavallisesti toimialayhteisön perustamassa ryhmässä, jota voidaan kutsua esim. työryhmäksi, komiteaksi tai seurantaryhmäksi. Tässä oppaassa siitä käytetään nimitystä työryhmä. Työryhmän laatima ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle. Kun standardiehdotus on hyväksytty lausuntokierroksella tai s jälkeisissä neuvotteluissa, se toimitetaan SFS:ään julkaistavaksi ja vahvistettavaksi. SFS-standardit vahvistaa standardisointilautakunta. SFS-standardin laadinnan vaiheet aloitteesta valmiiksi standardiksi esitetään kuvassa 1. Tiivistelmä toimpiteistä, joita TAY:n tulee tehdä, kun laaditaan puhtaasti kansallista standardia, esitetään liitteessä 1. Kuva 1 SFS-standardin laadinnan vaiheet

8 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Aloite Jokain standardisointitarpe todnut yhteisö tai hkilö voi kirjallisesti tehdä aloitte standardin laatimisesta, muuttamisesta, korvaamisesta tai kumoamisesta ko. toimialaa hoitavalle TAY:lle tai SFS:lle. Toimialayhteisön velvollisuus on varmistaa, onko tekeillä olevasta asiasta olemassa SFS-standardeja ja ovatko ne ristiriidassa alkavan työn kanssa. Lisäksi tulee tarkistaa, ettei kyseiseltä aihe-alueelta ole valmisteilla vastaavaa eurooppalaista standardia (toimpidekielto, standstill). Toimpidekiellon aikana aiheesta ei saa julkaista kansallista standardia, paitsi CENin tai CENELECin luvalla. Toimialayhteisön on pyrittävä selvittämään, onko tekeillä olevasta aiheesta olemassa voimassa olevia pattteja tai mallisuojaa, joita standardi mahdollisesti loukkaa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimpiteisiin asian ratkaisemiseksi. SFS ei ole vastuussa mahdollist pattti tunnistamisesta tai mahdollisista patttioikeuksista (ks. kohta ). TAY määrittelee työn tavoitteet, kiireellisyyd ja yleiset suuntaviivat, päättää työn aloittamisesta tai muusta ratkaisusta sekä vastaa työn kulusta. TAY myös selvittää, onko ehdotetulle standardille tarvetta. Niiltä tahoilta, joita työn ajatellaan koskevan ja joilla on asian suhte etu valvottavana, tiedustellaan kohte tarpeellisuutta ja kiinnostusta osallistua standardin laatimise. Standardin laadinnan tarpeellisuutta arvioitaessa on selvitettävä myös työhön tarvittavat resurssit ja rahoitus. 4.3 Työryhmän asettamin TAY määrittelee standardiehdotuks valmistelutavan. Työ voidaan antaa olemassa olevalle ryhmälle tai työtä vart voidaan perustaa erillin työryhmä. Työryhmään voivat osallistua TAY:n normaali käytäntöj mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet hkilöt (myös yksityishkilöt) tai tahot. TAY:n on huolehdittava, että jäset edustavat mahdollisimman laajasti alan asiantuntemusta. Minkään sidosryhmän osallistumista standardisointityöhön ei saa estää tai rajoittaa. CENin ja CENELECin jäsjärjestöillä on oikeus seurata kansallista työtä Suomessa lähettämällä tarkkailijoitaan kokouksiin. Standardisointikokouksissa ei kuitkaan ole velvoitetta käyttää muita kuin kotimaisia kieliä. Työryhmän puhejohtaja johtaa kokousta, on tasapuolin ja oikeudmukain. Sihteerin tulee olla puolueeton ja tasapuolin. 4.4 Standardisointityön aloittamin ja SFS-standardiehdotuks laatimin Työryhmä pyrkii päätöksissään ja kannanotoissaan konssukse. TAY:n ohjeisiin kirjataan mettelyt työryhmän kannanmuodostamisesta. Kustakin kansallisesta standardisoimiskohteesta tulee ilmoittaa SFS:lle lisäämällä uusi SFS-kohde FINSTA-tietokantaan (käytetään jatkossa nimitystä FINSTA). Järjestelmä luo uudelle SFS-kohteelle automaattisesti E-tunnuks (kansallis standardiehdotuks tunnus). Samassa yhteydessä TAY merkitsee FINSTAan voimassa olevan standardin tunnuks Korvattavat SFS-standardit -kohtaan, jos käynnistettävä standardisointityö on voimassa olevan SFS-standardin uudistamista. Tieto käytössä olevista E-tunnuksista löytyy FINSTAsta kohdasta Raportit > SFS-raportit > E-tunnukset. Jos uusi standardi korvaa osan olemassa olevasta SFS-standardista, kumoutuu koko vanha standardi. TAY päättää myös siitä, tulisiko laatia uusi standardi kattamaan kumoutuvan standardin ne kohdat, joita uusi standardi ei kata. TAY voi ladata työtään vart FINSTAsta kansainvälisiä standardeja sekä työssä tarvittavia SFS-standardeja.

9 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 9 SFS tiedottaa FINSTAan kirjattuj työkohdetietoj perusteella edelle uusista kansallisista työkohteista CENin ja CENELECin tietojärjestelmän ja kaupan teknisiä esteitä koskevan WTO-sopimuks edellyttämällä tavalla. Sähköalalla on käytössä ns. Vilamoura-mettely, joka edellyttää, että SESKO ry ilmoittaa CENELECille kaikki muut paitsi CENELEC-standardi suoraan soveltamise ja tietynlaisiin IEC-standardeihin liittyvät uudet standardisoimiskohteet. Ilmoitukse saatuj eri maid vastaust perusteella CENELECin teknin valiokunta päättää ehdotuks jatkokäsittelystä. Vilamoura-mettely on kuvattu CENELECin oppaassa CENELEC Guide 8. SFS ja SESKO julkaisevat standardisointiasetuksessa (1025/2012) mainitun CENin ja CENELECin jäsjärjestöiltä edellytettävän kansallis standardisointiohjelman www-sivuillaan vähintään kerran vuodessa. Standardi laaditaan joko esikuvaan perustu tai itsäisesti. Mikäli laadittavalle standardille on käytettävissä kansainvälin esikuva, on suositeltavaa noudattaa sitä mahdollisimman tarkoin sekä sisällön että esitystavan suhte. Jos standardi perustuu esikuvaan tai esikuviin, ilmoitetaan tästä standardin alussa. Esikuva voi olla esim. kansainvälin standardi, toimialastandardi, kansallin standardi tai muu julkaisu. Selvitys tärkeimmistä poikkeamista esikuvaan nähd ja muut esikuvina käytetyt asiakirjat ilmoitetaan kohdassa Opastavat tiedot. Kansilehdellä ilmoitetaan standardin yhtäpitävyys esikuvaan verrattuna jollakin seuraavista tavoista: 1) Tämä standardi on täysin yhtäpitävä standardin XYZ 1234:20XX kanssa. Tämä tarkoittaa, että standardi on tarkka ja täydellin käännös (idtical, idt) esikuvastaan, jota se noudattaa sekä asiasisällöltään että esitystavaltaan. 2) Tämä standardi on asiasisällöltään yhtäpitävä standardin XYZ 1234:20XX kanssa. Tämä tarkoittaa, että toimittaessa standardin mukaisesti saadaan kaikissa tapauksissa sama tulos, kuin jos olisi toimittu esikuvana olle standardin mukaisesti. S sijaan standardin esitystapaa on voitu muuttaa (equivalt, eqv). 3) Tämä standardi perustuu standardiin XYZ 1234:20XX. Tässä tapauksessa standardissa on lisäyksiä, poistoja tai muutoksia esikuvaan verrattuna (not equivalt, neq). Tärkeimmistä eroavuuksista tulee esittää selvitys kohdassa Opastavat tiedot. 4.5 Kansallin lausuntokierros Kun standardiehdotus on saatu valmiiksi, TAY huolehtii kansallis lausuntokierroks toimepanemisesta ja lausuntokierrokse liittyvi tietoj merkitsemisestä FINSTAan sekä lausuntokierroks käynnistämisestä SFS:n lausuntopyyntöpalvelussa, mikä edellyttää myös kansallis standardiehdotuks talltamista lausuntopyyntöpalveluun. Viimeistään tässä vaiheessa FINSTAan merkitään myös standardiehdotuks glanninkielin otsikko. Kaikilla asiaankuuluvilla sidosryhmillä ja heidän edustajillaan on oltava mahdollisuus kommtoida kansallisella lausuntokierroksella olevia ehdotuksia. Lausuntokierroks aikana ehdotukset ovat saatavilla maksutta. Lausuntopyyntö lähetetään kaikille niille julkisille ja yksityisille tahoille, joilla oletetaan olevan standardiehdotuks suhte huomattavaa asiantuntemusta tai oleellin etu valvottavanaan. Tällaisia ovat mm. valmistajat, maahantuojat, käyttäjät, kuluttajat, kauppa, viranomaiset, testauslaitokset, työmarkkinajärjestöt ja lausunnonantajiksi ilmoittautuneet. TAY on vastuussa lausuntokierroks kattavuudesta. Toimialayhteisöt vastaavat standardiehdotust jakelusta kansallisella lausuntokierroksella. Esimerkki lausuntolomakkeesta on liitteä 5.

10 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 10 Lausuntopyynnöstä on käytävä ilmi ainakin seuraavaa: mihin mnessä lausunto on annettava ehdotuks laatine työryhmän kokoonpano yhteyshkilö, jolta lausunnonantajat voivat pyytää lisätietoja (yhteystiedot) lausuntopyynnön jakelu maininta siitä, mitkä standardit lausunnolla oleva ehdotus kumoaa tai korvaa maininta, jos standardiin on tarkoitus viitata viranomaismääräyksissä. Jos standardiehdotukse sisältyy uusia termejä tai muita alan kielkäyttöön tarkoitettuja uusia ilmaisuja, lähetetään se tarvittaessa lausunnolle myös Kotimaist kielt keskukselle. Varsinaist sanastostandardi osalta lausuntoa tulisi pyytää sekä Kotimaist kielt keskukselta että Sanastokeskus TSK:lta, jota on syytä käyttää asiantuntijana jo standardiehdotusta laadittaessa. Lausunnon antamise varataan aikaa riittävästi, kuitkin vähintään kaksi kuukautta. Heinäkuuta ei lueta lausuntoaikaan. SFS tiedottaa FINSTAan kirjattuj lausuntokierrostietoj perusteella edelle standardiehdotuksista CENin ja CENELECin tietojärjestelmän ja kaupan teknisiä esteitä koskevan WTO-sopimuks edellyttämällä tavalla. 4.6 Lausuntoj käsittely Työryhmä käsittelee annetut lausunnot ja muokkaa ehdotusta lausuntoj perusteella tarvittavin osin. Jos lausunnot ovat keskään huomattavan ristiriitaisia, tulisi TAY:n kutsua lausuntoj käsittelykokoukse työryhmän jäst lisäksi lausunnonantajat. Työryhmä laatii lausunnoista yhtevedon, josta selviää, onko muutosehdotukset otettu huomioon. Lausuntoyhteveto lähetetään tarvittaessa lausunnonantajille. Päätöksissä pyritään konssuspäätöksiin. Mikäli konssukse ei päästä, tehdään päätökset emmistöpäätöksinä, jolloin kullakin jästaholla (yritys, organisaatio, yksityishkilö) on yksi ääni. Äänt mnessä tasan ratkaisee puhejohtajan ääni. Kokouksissa lasketaan läsnä olevi äänet sekä poissaolevi jästahoj ilmoittamat äänet, etukäte kysyttyihin ja kirjallisesti vastattuihin asioihin. Jos työryhmä tekee ehdotukse oleellisia asiasisältöön vaikuttavia muutoksia, pyydetään uudet lausunnot ainakin niiltä, jotka ovat vastanneet edellise lausuntopyyntöön. Uusintalausuntokierrokse varataan aikaa vähintään yksi kuukausi. Tämä toistetaan, kunnes työryhmän mielestä oleellisia muutoksia ei ää tarvitse tehdä. TAY:n tulee arkistoida lausuntokierroksella olleet standardiehdotukset, niid jakelu, saadut lausunnot, kommtit ja kommttikäsittelykokoust pöytäkirjat vähintään 5 vuotta. 4.7 Standardin vahvistamin ja julkaisemin Ehdotuks luovuttamin SFS:lle TAY tarkistaa, että ehdotus on laadittu ja käsitelty voimassa olevi ohjeid mukaisesti ja ettei se ole ristiriidassa voimassa olevi SFS-standardi kanssa. Tarkistuks jälke TAY kirjaa tiedot vahvistettavasta standardista FINSTAan ja lähettää tiedot SFS:ään FINSTAn kautta. Samanaikaisesti valmis standardiehdotus ja lausuntokierrosyhteveto toimitetaan SFS:lle sähköpostilla osoitteese vahvistus@sfs.. Lausuntokierrosyhtevetoon (ks. liite 6) listataan ne tahot, joilta on pyydetty lausunto SFS-standardiksi vahvistettavasta ehdotuksesta. Luetteloon merkitään ehdotuks hyväksyneet ja lopullista ehdotusta vastustaneet. Perustelut vastustamiselle ja vastustuks käsittely esitetään erillisessä liitteessä. TAY päättää ja vastaa standardiehdotuks asiasisällöstä.

11 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Ehdotuks tarkastus ja viimeistely SFS tarkistaa, että ehdotus on ollut lausuntokierroksella. SFS tarkistaa standardiehdotuksessa olevat viittaukset muihin standardeihin. Jos ehdotuks käsittelyssä havaitaan puutteita, hankitaan tarvittavat lisäselvitykset TAY:ltä tai palautetaan ehdotus TAY:lle. Jos ehdotus on ristiriidassa voimassa olevi aiheese liittyvi SFS-standardi kanssa, SFS palauttaa ehdotuks TAY:lle ja aloittaa tarvittaessa neuvottelut voimassa olevan SFS-standardin muuttamisesta tai kumoamisesta. Tarvittaessa SFS esittää ristiriidan standardisointilautakunnan ratkaistavaksi. Tarkastuks jälke SFS tekee ehdotuksesta ns. oikolukuversion, joka lähetetään TAY:lle tarkistettavaksi. TAY ilmoittaa tarvittavat muutokset SFS:lle määräaikaan mnessä. SFS huolehtii ja päättää standardiehdotuks painoasusta Ehdotuks käsittely standardisointilautakunnassa Standardisointilautakunnan tehtävänä on tarkistaa, onko sille esitetty standardiehdotus laadittu ja käsitelty voimassa olevi ohjeid mukaisesti, ja päättää jatkokäsittelystä. Standardisointilautakunta vahvistaa puhtaasti kansalliset SFS-standardit. Kaikki lautakunnan jäst tulee ilmoittaa kantansa ehdotukse SFS:n ilmoittamaan päivämäärään mnessä. Vastaamatta jättämin tulkitaan ehdotuks hyväksymiseksi. Lautakunnan jäs voi antaa kielteis kannanoton seuraavissa tapauksissa: ehdotus ei ole riittävän laajasti eri osapuolt hyväksymä ehdotus on ristiriidassa voimassa olevan SFS-standardin kanssa ehdotusta ei ole laadittu tai käsitelty tämän SFS-oppaan 4 mukaisesti ehdotuks on laatinut muu kuin lautakunnan vahvistaman työnjaon edellyttämä TAY, eikä asiasta ja standardin sisältöön liittyvistä asioista ole sovittu s TAY:n kanssa, jonka toimialaan ehdotus kuuluu. Kieltein kannanotto tulee perustella. Jos yhtään kielteistä kannanottoa ei esitetä, lautakunnan katsotaan hyväksyne ehdotuks yksimielisesti. Jos kielteisiä kannanottoja esitetään, toimialayhteisöllä on mahdollisuus lähettää ehdotus uudelle lautakunnan hyväksyttäväksi. Standardiehdotusta käsitellään standardisointilautakunnassa seuraavissa tapauksissa: ehdotus ei tule hyväksytyksi lautakunnan tois äänestyskierroks jälke konssuks saavuttamin lausuntokierroksella ei ole onnistunut ehdotus on ristiriidassa voimassa olevan SFS-standardin kanssa lautakunnan kirjallisessa käsittelyssä on esitetty kieltein kannanotto on esitetty väite, ettei standardiehdotus kuulu s laatine TAY:n toimialaan standardilla on huomattavaa periaatteellista merkitystä. Lautakunta voi käsitellä sille lähetetyn standardiehdotuks joko kirjeitse tai kokouksessaan. Tarvittaessa TAY:n edustaja kutsutaan asiantuntijaksi lautakunnan kokoukse Standardi vahvistamis- ja julkaisukielet SFS-standardi voidaan vahvistaa joko suomkielisä tai jollain muulla sellaisella kielellä, jonka voidaan olettaa olevan riittävän laajasti standardin käyttäjäkunnan hallitsema. Suomkielin standardi voidaan kääntää muulle kielelle, jos sille löytyy rahoitus. Enn käännöks toimittamista SFS:lle TAY tarkistuttaa kieliasun pätevällä asiantuntijalla. Muulla kuin vahvistamiskielellä julkaistut versiot ovat käännöksiä. Standardi voidaan julkaista kaksi- tai useampikielisä, jolloin siinä on aina mainittava, mikä kielistä on vahvistamiskieli eli pätee ristiriitatapauksissa. Standardi julkaisukielistä on annettu laki Laki säädöksissä viitattavi standardi kielestä (Suom säädöskokoelma 553/1989).

12 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS SFS-standardin uudistamin Toimialayhteisö arvioi SFS-standardi ajanmukaisuud säännöllisesti, ja päättää jatkotoimpiteistä. Arvioinnin tuloksa SFS-standardin voimassaoloa voidaan jatkaa edelle, käynnistää revisiointi (ks. kohta 4.5) tai se voidaan esittää kumottavaksi (ks. kohta 4.9). TAY merkitsee arviointituloks FINSTAan standardin Julkaisutiedot-välilehdelle. FINSTAn Etusivu-näkymän kohtaan Omat vanhat listautuvat automaattisesti kaikki ne toimialayhteisön vastuuhkilön SFS-standardit, joid vahvistamisesta tai voimassaolon jatkamisesta on kulunut yli viisi vuotta. Aloitte SFS-standardin uudistamisesta voi tehdä mikä tahansa yhteisö tai yksityin hkilö kirjallisesti ko. alaa hoitavalle TAY:lle tai SFS:lle. Standardi esitystapaa ja asiasisältöä koskevat muutos- ja korjausehdotukset toimitetaan standardista vastaavalle TAY:lle. Painovirheet voidaan korjata ja muut vähäiset muutokset tehdä uudistamatta koko standardia, eikä sitä tällöin myöskään tarvitse vahvistaa uudelle. Jos standardin soveltamisala muuttuu oleellisesti, olemassa oleva standardi kumotaan ja laaditaan uusi standardi, jolle annetaan uusi tunnus. Vanhaa tunnusta ei myöhemmin anneta millekään standardille. 4.9 SFS-standardin kumoamin Aloitte SFS-standardin kumoamisesta voi tehdä mikä tahansa yhteisö tai yksityin hkilö kirjallisesti ko. alaa hoitavalle TAY:lle tai SFS:lle. Jos voimassa oleva SFS-standardi halutaan kumota ilman, että s tilalle laaditaan korvaavaa standardia, pyytää TAY standardin kumoamisesta lausunnot kohdan 4.5 mukaisesti. Kun eurooppalain standardi vastaavasta aiheesta vahvistetaan, on kansallin SFS-standardi kumottava. Kun kansallista SFS-standardia esitetään kumottavaksi laadittavana olevalla eurooppalaisella standardilla, pyydetään SFS-standardin kumoamista koskeva lausunto eurooppalais standardin lausunto- tai äänestyskierroks yhteydessä (ks. SFS-opas 5). Mikäli työryhmässä ovat edustettuina kaikki oleelliset tahot, voidaan SFS-standardin kumoamin vaihtoehtoisesti käsitellä työryhmän kokouksessa. Tällöin työryhmän pöytäkirjaan on kirjattava kumoamisperusteet. Pöytäkirjaote on toimitettava SFS:ään kumoamissaatte liitteä. Enn standardin kumoamista on pyrittävä tarkistamaan, onko ko. standardiin viitattu joissakin muissa SFS-standardeissa tai viranomaismääräyksissä. Jos tällaisia viittauksia on, TAY:n on ryhdyttävä tarvittaviin toimpiteisiin. Standardin kumoamiseksi TAY toimittaa FINSTAn kautta kumoamissaatte (ks. FINSTAn Kumoaminvälilehti) SFS:lle, joka toimittaa s edelle SFS:n toimitusjohtajan käsittelyyn. Kumoamisaatte lisäksi TAY toimittaa SFS:lle sähköpostitse osoitteese vahvistus@sfs. joko lausuntokierrosyhtevedon (ks. liite 6) tai työryhmän pöytäkirjaotte sekä tarvittavat kumoamista koskevat lisätiedot. SFS tarkistaa, että standardin kumoamin on valmisteltu annettuj ohjeid mukaisesti ja että tarvittavat liitteet seuraavat kumoamisehdotusta. Toimitusjohtaja kumoaa päätöksellään SFS-standardin, jos kumottavaksi ehdotetulla standardilla ei ole huomattavaa periaatteellista tai yleistä merkitystä tai standardin kumoamista koskevat lausunnot eivät ole keskään ristiriitaisia. Viimeksi mainituissa tapauksissa standardin kumoamin tuodaan standardisointilautakunnan käsiteltäväksi. Lista kansallisista kumotuista SFS-standardeista tuodaan tiedoksi standardisointilautakunnalle. Voimassaoleva SFS-standardi kumoutuu silloin, kun vahvistetaan s korvaava SFS-standardi. TAY:n tulee merkitä korvaavuustieto FINSTAan. Ristiriitaisia standardeja ei saa olla voimassa yhtä aikaa. Standardiehdotuks ristiriitaisuud voimassaolevaan standardiin verrattuna ratkaisee viime kädessä standardisointilautakunta.

13 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Sidosryhmiltä saatuj valitust käsittely Toimialayhteisö tai tarvittaessa SFS vastaa standardisointitoimintaa (mukaan luki lausuntoj käsittely) koskeviin kirjallisiin valituksiin niid tekijälle kirjallisesti. Toimialayhteisön on toimitettava standardisointitoimintaa ja lausuntoj käsittelyä koskevat valitukset ja vastaukset niihin tiedoksi myös SFS:lle. Toimialayhteisö kirjaa saadut valitukset ja niid käsittelyn. Jos SFS:lle tulee toimialayhteisöj toimintaa koskeva valitus, se toimitetaan ao. toimialayhteisölle valituks käsittelyä ja siih vastaamista vart. 5 SFS-standardin rakne ja sisältö 5.1 Yleiset periaatteet Tavoite Standardi tavoittea on määritellä selvät ja yksiselitteiset suositukset, jotka helpottavat kaupankäyntiä ja yhteydpitoa sekä parantavat yhtesopivuutta. Siksi standardin tulee olla niin täydellin kuin soveltamisalan rajoissa on tarpe olla johdonmukain, yksiselittein, selkeä ja tarkka ottaa huomioon tekniikan taso olla ymmärrettävä ammatti-ihmisille, jotka eivät ole osallistuneet s valmisteluun Standardi yhdmukaisuus Rakte, tyylin ja termi yhdmukaisuus on säilytettävä paitsi kussakin standardissa myös kaikissa toisiinsa liittyvissä standardeissa. Toisiinsa liittyvi standardi rakte ja kohti numeroinnin on oltava mahdollisimman yhtäpitävät. Tietyn käsitte ilmaisemise on käytettävä samaa termiä kaikissa standardeissa tai standardiryhmissä. Vaihtoehtois termin (synonyymin) käyttöä aikaisemmin määriteltyyn käsitteese on vältettävä. Mikäli mahdollista, kullekin termille saa antaa vain yhd merkityks. Jotta standardikokoelma olisi yhtäin, jokais standardin tekstin on noudatettava olemassa olevi perusstandardi ehtoja. Tässä yhteydessä on erityisesti otettava huomioon standardisoidut termit terminologian periaatteet ja metelmät suureet ja yksiköt sekä niid tunnukset lyhteet kirjallisuuiitteet tekniset piirustukset graaset tunnukset. Lisäksi noudatetaan seuraavia aiheita koskevi yleist standardi ehtoja: toleranssijärjestelmät mittatoleranssit ja mittausepävarmuus standardilukusarjat tilastolliset metelmät ympäristöolosuhteet ja niihin liittyvät testit turvallisuus kemia.

14 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Standardin erikielist käännöst vastaavuus Standardin erikielist käännöst teksti on oltava teknisesti toisiaan vastaavia ja rakteellisesti yhteviä. Standardi vahvistetaan aina yhdellä kielellä, jolloin siitä tehdyt mahdolliset muunkieliset julkaisut ovat käännöksiä. Kaksi- tai useampikielisessä julkaisussa, tai jos standardi on vahvistettu muun kuin julkaisukielisä, on ilmoitettava, millä kielellä standardi on vahvistettu, ja mikä kieli pätee ristiriitatapauksissa Työn suunnittelu Jotta standardi tai standardisarja voitaisiin julkaista suunniteltuna aikana, on n yksityiskohtais laadinnan aloittamista määriteltävä kaikki käsiteltävät seikat, niin että laajuus, rakne ja vaikutus muihin standardeihin ovat tiedossa. Tässä oppaassa esitettyjä standardi laadinnan ja rakte sääntöjä on sovellettava heti työn alussa sekä kaikissa myöhemmissä vaiheissa viivytyksiltä välttymiseksi. 5.2 Standardi rakne ja sisältö Yleistä SFS-standardin osat ovat: kansilehti sisällysluettelo esipuhe johdanto soveltamisala viittaukset termit ja määritelmät vaatimukset opastavat liitteet ja kirjallisuus. Standardi muodostuu alustavista, velvoittavista ja opastavista osista. Nämä osat kuvaillaan kohdissa Tuotestandardeissa usein käytetty jästely esitetään taulukossa 1. Taulukko 1 Osi ryhmittely Tyyppi Osa Otsikko Kohta Alustava Kansilehti Sisällysluettelo Sisällys Esipuhe Esipuhe Johdanto Johdanto Velvoittava ylein Otsikointi Soveltamisala Soveltamisala Viittaukset Velvoittavat viittaukset Velvoittava teknin Termit ja määritelmät Termit, määritelmät, Lyhteet ja tunnukset lyhteet ja tunnukset Vaatimukset Näytteotto Testausmetelmät Luokittelu ja nimikkeet Merkintä ja pakkaamin Velvoittavat liitteet Liite x, xx Opastava Opastavat liitteet ja kirjallisuus Liite x, xx Kirjallisuus Opastavat tiedot

15 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 15 Standardissa ei tarvitse olla kaikkia esitettyjä velvoittavia teknisiä osia, ja siinä voi olla muita kuin esitettyjä velvoittavia teknisiä osia. Standardin luonne määrää, mitä näistä velvoittavista teknisistä osista sisällytetään standardiin ja missä järjestyksessä ne esitetään. Standardin vakio-osat (yllä olevan taulukon ne osat kohtaan Termit ja määritelmät saakka sekä Kirjallisuus) esiintyvät standardissa korkeintaan kerran ja aina taulukossa esitetyssä järjestyksessä. Liitteid numerointina käytetään isoja kirjaimia, esim. Liite A (velvoittava) <varsinain otsikko>. Liitteid numerointiin käytetään aakkosia välillä A Z, tarvittaessa kahdella kirjaimella: A, B, C-XX, YY, ZZ Alustavat osat Kansilehti Standardin kansilehti luodaan SFS:n julkaisutoimessa. Kun standardiehdotus on luovutettu SFS:lle vahvistettavaksi, antaa SFS sille lopullis SFS-tunnuks. Puhtaasti kansalliselle SFS-standardille annetaan tunnus, joka sisältää kirjaimet SFS, juoksevan numeron ja SFS-standardin vahvistamiuod. SFS-standardi osanumerointi on mahdollista. HUOM. Mikäli pohjoismaisissa työryhmissä laadittava INSTA-standardi vahvistetaan idttisä SFS-standardiksi, s tunnus on muotoa SFS-INSTA 123:20XX. SFS merkitsee standardin kansilehdelle standardin vahvistamispäivämäärän ja sivumäärän. Jos standardista julkaistaan vahvistamis jälke käännös, ilmoitetaan käännöksessä s julkaisupäivämäärä Sisällysluettelo Standardin sisällysluettelo luodaan SFS:n julkaisutoimessa, ja se sisältää standardin kaikki 1. ja 2. tason otsikot sellaisina kuin ne standardin tekstissä ovat. Osan otsikko on Sisällys. Sisällysluettelossa esitetään standardissa olevi liitteid asema (opastava tai velvoittava) Esipuhe Standardissa voi olla esipuhe. Esipuheessa voidaan antaa mm. tietoja standardin tai s esikuvan taustasta standardin valmistelle työryhmän nimi (ei hkilöid eikä yrityst nimiä) standardin hyväksyntää koskevia tietoja tietoja mahdollisista muista standardin valmisteluun osallistuneista tahoista tieto standardin liittymisestä muihin standardeihin tai asiakirjoihin ilmoitus, mitkä liitteet ovat velvoittavia ja mitkä opastavia. Esipuheessa on ilmoitettava standardin suhde mahdollisiin esikuviin. Jos standardi on yhtäpitävä esikuvansa kanssa, on kiinnitettävä erityistä huomiota siih, että ilmoitetaan täydellisesti, mikä on esikuva (kaikkine muutoksine, korjauksine ja mahdollisine kansallisine poikkeuksine ja näid päiväyksine). Poikkeamat esikuviin nähd esitetään kohdassa Opastavat tiedot. Standardeihin sisällytetään seuraava patttioikeuksia koskeva teksti: On huomattava, että jotkin tämän asiakirjan yksityiskohdat saattavat olla patttioikeuksin suojattuja. SFS ei vastaa tällaist patttioikeuksi yksilöimisestä. (ks. kohta 4.2).

16 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Johdanto Johdantoa voidaan tarvittaessa käyttää standardin alussa antamaan erityistä tietoa tai kommtteja standardin teknisestä sisällöstä ja s valmisteluun johtaneista syistä sekä taustatietoa, joka on välttämätöntä standardin sisällön ymmärtämiselle. Johdannossa esitetään myös standardin liittymin muihin standardeihin tai asiakirjoihin ja standardissa olevi liitteid asema (opastavia tai velvoittavia). Johdannossa ei saa esittää vaatimuksia Velvoittavat yleiset osat Asiakirjan nimi Asiakirjan tunnistetiedoissa on oltava jokin seuraavista nimistä: standardi standardiehdotus muutos korjaus Painosnumero Asiakirjan painosnumeron on oltava näkyvissä kaikissa painoksissa toisesta painoksesta etepäin. Painosnumero muuttuu aina, kun asiakirjan sisältöön tehdään muutoksia. Standardin painosnumero lisätään standardiin SFS:n julkaisutoimessa Otsikko Standardissa on otsikko suom kielellä, julkaisukielellä ja glannin kielellä. Lisäksi, jos standardi on vahvistettu jollain muulla kuin edellä mainituilla kielillä, on otsikko esitettävä myös vahvistamiskielellä. Erikielist otsikoid tulee olla asiallisesti yhtäpitäviä. Otsikon sanamuoto on valittava erityis huolellisesti. Otsikon on ilmaistava yksiselitteisesti standardin käsittelemä asia sit, että standardi erottuu muista standardeista memättä kuitkaan tarpeettomiin yksityiskohtiin. Kaikki tarpeelliset lisätiedot ilmoitetaan soveltamisalassa. Otsikko voi koostua erillisistä osista. Niistä jokain on niin lyhyt kuin mahdollista, edet yleisestä määrittelystä yksityiskohtaisempaan. Ylesä ei käytetä useampaa kuin kolmea osaa: a) johdanto-osa, joka ilmaisee standardissa käsiteltävän yleis alue (tämä voi usein perustua työryhmän nime) b) pääosa, joka ilmaisee yleise alueese kuuluvan pääaihe c) lisäosa, joka ilmaisee pääaihe erityis näkökohdan tai ilmoittaa yksityiskohdat, jotka erottavat asiakirjan muista standardeista tai saman standardisarjan muista osista. Esimerkkiotsikko: SFS 1202 Betoniteräst hitsaus. Silloitushitsattavuus. Testausmetelmät ja vaatimukset Johdanto-osa: Betoniteräst hitsaus Pääosa: Silloitushitsattavuus Lisäosa: Testausmetelmät ja vaatimukset.

17 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Soveltamisala Standardissa on alussa oltava soveltamisalan määrittely, jossa esitetään yksiselitteisesti standardin aihe, standardin soveltamis rajat sekä standardin käyttötarkoitus. Siinä ei saa esittää vaatimuksia Viittaukset Tässä osassa esitetään luettelo niistä velvoittavista asiakirjoista (useimmit standardeista) tunnuksine ja otsikkoine, joihin varsinaisessa tekstissä viitataan sit, että ne ovat välttämättömiä standardin soveltamiselle. Mahdollista esikuvastandardia tai opastavissa tiedoissa mainittuja asiakirjoja ei mainita viittauksissa. Valmisteilla oleviin standardeihin voidaan viitata, jos standardit julkaistaan pian laadittavan standardin julkaisemis jälke. Valmisteilla-maininta on merkittävä näkyviin alaviitteä, esim. seuraavalla tavalla: Valmisteilla (standardin SFS 1234 simmäin painos) tai Valmisteilla (standardin SFS 1234:2001 uudistettu painos). Viittaukset merkitään antamalla viitatun asiakirjan painosnumero tai vahvistamiuosi, jolloin viittaus koskee juuri kyseistä versiota (päivätty viittaus), tai viittaamalla asiakirjaan ilman version määrittelyä (päiväämätön viittaus), jolloin viittaus koskee aina asiakirjan voimassaolevaa versiota. Viitattavasta standardista ilmoitetaan tunnus, asiakirjan otsikko, julkaisija (julkaisijaa ei tarvitse merkitä mikäli se on jokin seuraavista: SFS, ISO, IEC, CEN, CENELEC, ETSI) ja päivättyj viittaust kohdalla vahvistamiuosi. Standardin kohdan Velvoittavat viittaukset alkuun lisätään esim. teksti: Seuraavat viiteasiakirjat ovat välttämättömiä, jotta tätä asiakirjaa voidaan soveltaa. Jos viittaus on päivätty, tätä asiakirjaa koskee vain siinä mainittu painos. Jos viittaus on päiväämätön, sovelletaan s viimeisintä painosta sekä muutoksia. Mikäli julkaisija on joku muu kuin edellä mainittu, tämä ilmoitetaan. Esimerkiksi, kun julkaisija on DIN, standardiin merkitään julkaisijan täydellin nimi DIN Deutsches Institut für Normung e.v. Viranomaisasiakirjoista merkitään tilanteesta riippu asiakirjan otsikko, julkaisuvuosi, julkaisusarja ja s numero sekä sivumäärä. Viittaukset ilmoitetaan seuraavassa järjestyksessä: Standardit SFS Viranomaisasiakirjat Muut julkaisut. SFS-INSTA SFS-EN SFS-ISO SFS-IEC ISO IEC Muid maid kansalliset standardit HUOM. 1 Viitattaessa SFS-standardiin julkaisukiel tunnusta ei käytetä. HUOM. 2 ISO- ja IEC-standardi keskinäistä järjestystä voi vaihdella toimialasta riippu. Muilla julkaisuilla tarkoitetaan esimerkiksi kansainvälisesti tunnettuja toimialastandardeja (esim. ASTM, ASME). Näihin voidaan viitata vain erityisistä syistä.

18 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 18 Toimialayhteisön on varmistuttava, että silloin, kun standardissa viitataan muihin asiakirjoihin kuin standardeihin, asiakirjoj on oltava yleisesti saatavilla. Viittaukset muihin asiakirjoihin on tehtävä harkit, sillä ne eivät ole konssusasiakirjoja ja voivat muuttua nopeasti. Jos standardiin halutaan sisällyttää tietoa muista asiaan liittyvistä standardeista tai muista julkaisuista, lisätään kohtaan Opastavat tiedot oma kohta näitä vart, esim. Muita asiaan liittyviä julkaisuja. Tässä voidaan luetella esim. asiakirjoja, joihin viitataan vain tiedoksi asiakirjoja, joita on käytetty vain viitteinä standardin valmistelussa Velvoittavat tekniset osat Termit ja määritelmät Tämä on valinnain kohta, jossa annetaan standardissa käytettyj termi ymmärtämiselle tarpeelliset määritelmät. Määritelmi alussa on seuraava teksti: Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä ja määritelmiä:. Termit on syytä määritellä yksiselitteisyyd varmistamiseksi ja tulkintaepäselvyyksi välttämiseksi. Termit ja määritelmät on kirjoitettava niin, että termi voidaan poistaa tekstistä ja korvata määritelmällä sit, että lause merkitys pysyy muuttumattomana Lyhteet ja tunnukset Tämä on valinnain kohta, jossa luetellaan standardissa käytetyt tunnukset ja lyhteet. Tämä kohta voidaan yhdistää kohtaan niin, että termit ja niid määritelmät, tunnukset, lyhteet ja mahdollisesti yksiköt saadaan yhte sopivan yhteisotsikon alle, esim. Termit, määritelmät, lyhteet ja tunnukset Vaatimukset Standardin vaatimust ilmaisemise on kiinnitettävä huomiota, koska standardeihin voidaan viitata lainsäädännössä tai sopimuksissa. Pystyäkse osoittamaan, että standardia on noudatettu, käyttäjän on kyettävä erottamaan vaatimukset muista kohdista, joid noudattamin on vapaaehtoista. Vaatimukset-kohdassa esitetään seuraavia asioita: a) standardiin kuuluvi yhd tai useamman tuotte, metelmän tai palvelun kaikki ominaispiirteet joko eriteltyinä tai viittaamalla b) määrällisinä ilmaistavi ominaisuuksi vaaditut arvot c) kunkin vaatimuks kohdalla joko viittaus testausmetelmään, jolla määritetään tai varmnetaan ominaisuud arvot (ks. kohta ), tai itse testausmetelmä. Velvoittavat vaatimukset ja vain opastavat ohjeet on selvästi erotettava toisistaan. Sopimusluonteisia vaatimuksia ei saa esittää. Joissakin tuotestandardeissa voi olla tarpe erikse mainita, että tuotteessa on oltava varoitusmerkkejä tai ohjeita käyttäjälle tai astajalle, jolloin niid luonne on määriteltävä. Toisaalta käyttöä tai asnusta sellaisaan koskevat vaatimukset on erotettava omaksi standardikse, koska ne eivät ole itse tuotteese sovellettavia vaatimuksia.

19 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 19 Kun standardin laatija haluaa ilmaista jonkin ehdottoman määräyks, voidaan sanoa esim. mittoj on oltava taulukon 1 mukaiset. Jos s sijaan toiminto on toivottava muttei välttämätön, voidaan mainita esim. suositellaan, että laite varustetaan myös automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. Kieliasultaan standardin on oltava selkeää kirjakiel sääntöj mukaista asiatyyliä. Ammattisanaston lähteä käytetään sisijaisesti SFS-sanastostandardeja. Kuvailevia adjektiiveja, adverbejä ja ylesäkin merkitykseltään epätäsmällisiä ilmauksia (esim. huonelämpötila, vaikeat olosuhteet, liian korkea, riittävän kestävä jne.) on vältettävä. Niid sijaan käytetään tarkkoja raja-arvoja ja reunaehtoja. Konditionaalin ( mitattaisiin ) ja pottiaalin ( tehtäne ) käyttöä on vältettävä. Yleisiä standardi kieliasuun liittyviä ohjeita on myös oppaan liitteessä Näytteotto Tämä kohta määrittelee näytteoton olosuhteet ja metelmät sekä näytteid säilytystavan. Tämä kohta voi olla kohdan alussa Testausmetelmät Tässä kohdassa esitetään kaikki ominaisuuksi arvoj määritystapaa tai annettuj vaatimust mukaisuud tarkistamista ja tulost toistettavuud varmistamista koskevat ohjeet. Tapauksesta riippu testaus on määriteltävä niin, että nähdään, onko kyseessä tyyppitestaus, kappaletestaus, näytteottotestaus jne. Testausmetelmiin liittyvät ohjeet voidaan tapauksesta riippu jakaa seuraavaan järjestykse: a) periaate b) reagssit tai materiaalit c) laitteisto d) testausnäytteid ja koekappaleid valmistamin ja säilyttämin e) metelmä f) tulost ilmoittamin, johon kuuluu lasktametelmä ja testausmetelmän mittausepävarmuus g) testausseloste. Testausmetelmät voidaan esittää erillisinä kohtina tai ne voidaan liittää kohtaan tai esittää liitteinä (ks. kohta ). Testausmetelmä on julkaistava erillisä standardina, jos on todnäköistä, että siih viitataan useissa muissa standardeissa Luokittelu ja nimikkeet Tässä kohdassa voidaan esittää annettuj vaatimust mukaist tuotteid, metelmi tai palveluj luokittelu, nimikkeid antamis- ja/tai koodausjärjestelmä. Tämä kohta voidaan yhdistää kohtaan Merkintä ja pakkaamin Tässä kohdassa voidaan antaa ohjeet tuotte merkinnästä (esim. valmistajan tai myyjän tavaramerkki, malli tai tyyppinumero). Kohta voi sisältää tuotteese kiinnitettävää merkkiä tai pakkaamista koskevia vaatimuksia (esim. käsittelyohjeita, varoitusmerkintöjä, valmistuspäivämäärä). Merkintään käytettyj tunnust on oltava asiaan liittyvi standardi mukaisia. Kohtia ja voidaan täydtää opastavalla liitteellä, jossa annetaan esimerkki tilaustiedoista.

20 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Velvoittavat liitteet Velvoittavat liitteet ovat olnaisesti standardiin kuuluvia osia, jotka on sijoitettu muid velvoittavi kohti jälke. Liitte velvoittavuudesta (vastakohtana opastavat liitteet, ks. kohta ) on kerrottava liitte otsikossa Opastavat osat Opastavat liitteet Opastavat liitteet antavat lisätietoja, ja ne sijoitetaan standardin velvoittavi kohti jälke. Ne eivät saa sisältää vaatimuksia. Viittauksissa ja liitte otsikossa on selvästi ilmoitettava, että liite on opastava (ks. kohdat ja ) Opastavat tiedot ja kirjallisuus Opastavat tiedot sijoitetaan standardin loppuun. Opastavissa tiedoissa on ilmoitettava oleellisista teknisistä muutoksista standardin edellise painokse nähd. Kohdan Opastavat tiedot ja s alakohti otsikoita ei numeroida ylesä. Opastavissa tiedoissa voidaan antaa myös tietoa seuraavista asioista: esikuvan tunnus, otsikko, julkaisuvuosi poikkeamat esikuvaan nähd standardiin liittyvää tai s valmistelussa käytettyä kirjallisuutta tietoa standardin taustasta tai asioita, jotka helpottavat s soveltamista. Kohta Opastavat tiedot ei kuulu standardin velvoittavaan osaan. 6 Lisäohjeita 6.1 Alaviitteet Alaviitteet antavat lisätietoja, mutta niitä on käytettävä niin vähän kuin mahdollista. Ne eivät saa sisältää vaatimuksia. Alaviitteet on sijoitettava kunkin sivun alareunaan ja ne on erotettava tekstistä sivun vasempaan reunaan sijoitetulla lyhyellä ja ohuella vaakasuoralla viivalla. Alaviitteet erotetaan toisistaan tavallisesti arabialaisilla numeroilla, jota seuraa sulkumerkki: 1), 2), 3) jne. Numerointi aloitetaan pääsääntöisesti alusta kullakin sivulla. Alaviitteisiin viitataan tekstissä panemalla samat numerot yläindeksinä kyseessä olevan sanan tai lause jälke: 1), 2), 3) jne. 6.2 Tekstissä olevat huomautukset ja esimerkit Standardin tekstissä olevia huomautuksia ja esimerkkejä saadaan käyttää vain antamaan asiakirjan ymmärtämiselle oleellisia tietoja. Ne eivät saa sisältää vaatimuksia. Huomautukset ja esimerkit on ylesä sijoitettava s kohdan, alakohdan tai kappale perään, johon ne liittyvät. Jos huomautuksia tai esimerkkejä on vain yksi, s ete on laitettava otsikko HUOM. tai ESIM.. Jos samassa kohdassa on useampia huomautuksia tai esimerkkejä, ne on merkittävä HUOM. 1, HUOM. 2, HUOM. 3 jne. tai ESIM. 1, ESIM. 2, ESIM. 3 jne. Kun huomautus kohdistuu kohdassa Termit ja määritelmät olevaan määritelmään, s ete laitettava otsikko on muotoa Huom. 1 määritelmään.

21 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Taulukoihin ja kuviin liittyvät huomautukset Taulukoihin ja kuviin liittyviä huomautuksia on käsiteltävä erikse alahuomautuksista (ks. kohta 6.1) ja tekstissä olevista huomautuksista (ks. kohta 6.2). Niid on oltava kyseis taulukon ruudun sisäpuolella tai välittömästi kyseis kuvan otsikon yläpuolella. Kussakin taulukossa ja kuvassa on käytettävä erillistä numerojärjestystä. Näissä huomautuksissa voidaan esittää vaatimuksia. 6.4 Tekstin juokseva rivinumerointi Kun standardiehdotus on valmis lähetettäväksi kansalliselle lausuntokierrokselle, siih voidaan lisätä juokseva rivinumerointi asiakirjan alusta lähti kommtti tekemis ja niid käsittelyn helpottamiseksi. Tällöin standardiehdotus tulisi lähettää kansalliselle lausuntokierrokselle PDF-muodossa. Rivinumerointi on poistettava lopullisesta SFS-standardista. 6.5 Standardin kappaleid numerointi Standardin yksittäist kohti alla olevat kappaleet voidaan tarvittaessa numeroida alakohdiksi ilman, että niille annetaan otsikkoa standardin käytön helpottamiseksi. 7 Korjaust ja muutost rakne ja osat 7.1 Korjaukset Standardi merkittävät painovirhe- ja vastaavat korjaukset julkaistaan aina erillisä asiakirjana, jonka nimi on Korjaus. Korjaus sisältää standardin otsikon ja tunnuks sekä varsinais korjauks. Sisällössä on riittävän selvästi ilmoitettava, mikä tai mitkä kohdat korjauksessa muutetaan. 7.2 Muutokset Standardin sisältöön tulevat tekniikan kehittymisestä tms. johtuvat muutokset voidaan julkaista erillisinä, jos ei haluta uudistaa koko standardia. Tällöin julkaistavan asiakirjan nimi on Muutos. Muutokset vastaavat rakteeltaan korjauksia. Niid sisältö on kuitkin tavallisesti laajempi. 8 Opastavat tiedot Oleelliset muutokset oppaan edellise painokse: Oppaase on lisätty termin SFS-standardin tunnus määritelmä (ks. kohta 3) tieto lausuntokierroks käynnistämisestä SFS:n lausuntopyyntöpalvelussa ja standardiehdotuks talltamisesta SFS:n lausuntopyyntöpalveluun, kun standardiehdotus lähetetään kansalliselle lausuntokierrokselle INSTA-standardi kansallista tunnusta koskeva ohje puhtaasti kansallis standardin kohdan Opastavat tiedot ja s alakohti numerointiin liittyvä ohje tieto, että standardin kappaleet voidaan tarvittaessa numeroida. Lisäksi seuraavia oppaan ohjeita on täydnetty: kansallist standardisoimiskohteid ilmoittamin: FINSTA luo uudelle SFS-kohteelle automaattisesti E-tunnuks. FINSTAan on tehty raportti käytössä olevista E-tunnuksista ehdotuks käsittely standardisointilautakunnassa: jäst tulee ilmoittaa kantansa ehdotukse SFS:n ilmoittamaan päivämäärään mnessä. Vastaamatta jättämin tulkitaan ehdotuks hyväksymiseksi SFS-standardi ajanmukaisuud arviointi: FINSTAan on lisätty hälytys Omat vanhat puhtaasti kansallist standardi ajanmukaisuud arviointia vart SFS-standardi kumoamin: SFS-standardi kumoamistiedot toimitetaan SFS:ään FINSTAn kautta. Oppaase on tehty myös tarknuksia standardin rakte ja sisällön vaatimuksiin sekä SFS-standardin tunnuks esitystapaan vahvistamiuod ja julkaisukiel tunnuks osalta.