Anton Tšehov KOLME SISARTA

Transkriptio

1 Anton Tšehov KOLME SISARTA

2 Anton Tšehov KOLME SISARTA Kolme sisarta on Paavo Westerbergin toinen Tšehov-tulkinta Kansallisteatterissa huippusuositun Vanjaenon jälkeen! Edesmenneen kenraalin tyttäret elävät kivettynyttä elämää takapajuisessa pikkukaupungissa. Hyväsydäminen Olga on opettaja, joka kokee elämänsä olevan ohi alle kolmikymppisenä. Konserttipianistin koulutuksen saanut Maša on mennyt nuorena naimisiin paikallisen opettajan kanssa. Lumouksen haihduttua avioliitto on muuttunut pettymykseksi Mašalle, joka rakastuu Moskovasta saapuvaan Veršiniin. Irina, sisarista nuorin, haaveilee todellisesta rakkaudesta, jota pikkukaupunki ei pysty tarjoamaan. Sisaret unelmoivat muutosta lapsuutensa kotikaupunkiin Moskovaan, joka on heidän ajatuksissaan kasvanut myyttisiin mittoihin. Kun viimeisenä elonmerkkinä paikkakunnalla toiminut varuskunta lakkautetaan, joutuvat kaikki arvioimaan tilanteensa uudestaan. Anton Tšehovin Kolme sisarta (1900) on draama loputtomasta onnen ja merkityksen etsinnästä, arkisesta työstä ja haaveelliseen odotukseen haaskatusta elämästä sekä ihmisten kyvyttömyydestä tehdä ratkaisevia valintoja. Tšehovin näytelmistä kaikkein tšehovilaisimpana pidetty Kolme sisarta lukeutuu draamakirjallisuuden suurimpien teosten joukkoon. Sen henkilöhahmojen kautta ihminen tulee näkyväksi mestarillisen kokonaisvaltaisesti ja hienovireisesti, säälimättömästi mutta sydämellisesti tavalla, joka koskettaa jokaisen syvimpiä tuntoja. Paavo Westerbergin ohjaama esitys tuo Suurelle näyttämölle ensiluokkaisen näyttelijäensemblen. Tuore sovitus tuo Tšehovin kielen lähemmäs nyky-yleisöä, mutta säilyttää draaman runollisuuden ja ajattoman ilmaisuvoiman. Kolme sisarta jatkaa Westerbergin Tšehov-näyttämötulkintoja; vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Vanja-eno saavutti suurta suosiota Kansallisteatterissa. Tulee vielä aika, ja me saadaan tietää miksi kaikki tää tapahtu, mikä oli kaiken tän meidän kärsimyksen tarkotus, ja se mikä oli meiltä aikasemmin piilossa tulee näkyväksi. Mutta ennen sitä, meidän täytyy vaan elää, meidän täytyy tehdä työtä, täytyy vaan tehdä työtä! Ensi-ilta Suurella näyttämöllä Näyttelijät ja työryhmä Rooleissa Elena Leeve, Samuli Niittymäki, Terhi Panula, Emmi Parviainen, Eero Ritala, Esko Salminen, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Anna-Maija Tuokko, Olavi Uusivirta ja Jussi Vatanen Ohjaus ja sovitus Paavo Westerberg Lavastus Markus Tsokkinen Pukusuunnittelu Anna Sinkkonen Valosuunnittelu Pietu Pietiäinen Musiikki ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio

3 Videosuunnittelu Ville Seppänen Naamioinnin suunnittelu Laura Sgureva Dramaturgi Eva Buchwald Ohjaajan assistentti Joel Härkönen TIETOA TEKIJÖISTÄ Paavo Westerberg on maamme eturivin teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija, elokuvaohjaaja ja elokuvakäsikirjoittaja. Westerbergin edellinen Tšehov-ohjaus Vanja-eno (2014) Suomen Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä oli valtaisa yleisö- ja arvostelumenestys. Westerberg kuuluu Suomen Kansallisteatterin kotikirjailijoihin ja on ohjannut kirjoittamansa näytelmät Mahdolliset Maailmat (2016), He eivät asu enää täällä (2012), Valhe (2010) ja Kotiin ennen pimeää (2006) Kansallisteatteriin. Westerberg on lisäksi ohjannut useita teoksia muihin teattereihin, viimeisimpinä mm. Arthur Millerin näytelmät Hinta (Helsingin Kaupunginteatteri, 2018 ) sekä Kauppamatkustajan Kuolema (Oulun Kaupunginteatteri, 2013 ). Westerberg on työskennellyt käsikirjoittajana elokuvissa Viulisti (2018) Prinsessa (2010), Valkoinen Kaupunki (2006) ja Paha maa (2005), sekä palkitussa televisiosarjassa Irtiottoja (2003). Paavo Westerberg on voittanut Jussi-palkinnot parhaasta käsikirjoituksesta vuosina 2007 ja 2006 elokuvista Valkoinen Kaupunki ja Paha Maa. Westerberg on kirjoittanut ja ohjannut televisiosarjan Jälkilämpö (2010), joka oli Prix Italia -ehdokkaana. Westerbergin muita viimeisimpiä töitä ovat hänen kirjoittamansa ja ohjaamansa näytelmä Seuraavat 500 vuotta (2017) Espoon Kaupunginteatteriin sekä elokuva Viulisti (2018), joka oli Westerbergin ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaustyö. Westerberg on valmistunut vuonna 2000 Teatteritaiteen maisteriksi ja asuu Helsingissä. Monipuolinen taiteentekijä Markus Tsokkinen vastaa Kolmen sisaren lavastuksesta. Hän on viimeksi tehnyt yhteistyötä Paavo Westerbergin kanssa Kansallisteatterin esityksissä Mahdolliset maailmat (2016) ja Vanja-eno (2014). Hänen muita lavastustöitään Kansallisteatterissa ovat olleet muun muassa Granada (2017), Lauantai (2014) sekä Poltto (2008). Tsokkinen on työskennellyt myös muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa, Linnateatterissa sekä Espoon Kaupunginteatterissa. Anna Sinkkonen vastaa Kolmen sisaren pukusuunnittelusta. Sinkkosen suunnittelutöitä on nähty laajalti suomalaisissa teattereissa, kuten Ryhmäteatterissa ja Kansallisteatterissa, minkä lisäksi hän on tehnyt töitä myös elokuvan ja televisiotuotantojen parissa. Kansallisteatterissa Sinkkosen viimeimpiin pukusuunnittelutöihin sisältyvät muun muassa Gabriel (2018), Mauri ja mini-isoveli (2018), Kangastus 38 (2017) sekä Juurihoito (2016). Pietu Pietiäinen on valo- ja videoalan ammattilainen, jonka lukuisia suunnittelutöitä Kansallisteatterissa on nähty esimerkiksi esityksissä Atlantis (2018), Julia ja Romeo (2018), Mahdolliset maailmat (2016), Vanja-eno (2014) ja Kuningas kuolee (2013) sekä Kristian Smedsin kanssa yhteistyössä tehdyissä esityksissä Tabu ihmisen ääni (2015) Palsa ihmisen kuva (2014) ja Mr. Vertigo (2010), josta Pietiäiselle myönnettiin Valo-Säde -palkinto. Sanna Salmenkallio on säveltäjä, äänisuunnittelija ja viulisti, jonka viimeisimmät työt Kansallisteatterissa ovat Jääkuvia (2018) -esityksen äänisuunnittelu sekä Toinen koti esityksen (2017) musiikki- ja äänidramaturgia. Hän on myös säveltänyt musiikin useisiin Kansallisteatterin esityksiin, kuten Vanja-eno (2014) ja 13 uponnutta vuotta (2012). Salmenkallio on myös nähty usein muusikkona näyttämöllä. Hän on säveltänyt paljon elokuvamusiikkia ja voittanut kaksi Jussi-patsasta parhaasta elokuvasävellyksestä.

4 Ville Seppänen vastaa Kolmen sisaren videosuunnittelusta. Aiemmin hän on vieraillut Kansallisteatterissa Kaspar Hauser -esityksen kanssa, johon Seppänen teki lavastuksen sekä valo- ja videosuunnittelun. Seppäsen visualisointeja on nähty niin laitosteattereiden kuin vapaan kentän näyttämöillä ympäri Suomea sekä Eurooppaa. Seppäselle on myönnetty Valosäde-palkinto vuonna 2017 ja Kuvasäde-palkinto vuonna National Theater Reinickendorf -esitys johon Seppänen suunnitteli valot, valittiin Berliinin Theatertreffen-festivaalin ohjelmistoon vuonna Kampaaja-maskeeraaja Laura Sgureva kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen henkilökuntaan. Hänen viimeisimpiä suunnittelutöitään ovat muun muassa Lista (2018), Lemminkäinen, Kangastus 38, Pohjalla ja Kirsikkapuisto. Eva Buchwald on Kansallisteatterin vakituinen dramaturgi. Buchwaldin tehtäväkenttään kuuluvat muun muassa uuden kotimaisen draaman kehittämistyö sekä ulkomaisten tekstien kartoittaminen. Hänen viimeisimpiä töitään dramaturgina ovat olleet muun muassa Lista, Gabriel sekä Mestari ja Margarita. Hänen viimeisimpiä dramatisointi- ja sovitustöitään ovat olleet Macbeth, Nummisuutarit, Pohjalla ja Lauantai. Willensaunassa esitetään hänen dramatisointiaan Pajtim Statovcin romaanista Kissani Jugoslavia. Ohjaajan assistentti Joel Härkönen opiskelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalla. Hän on työskennellyt erilaisissa teatterialan tehtävissä vuodesta 2010 alkaen muun muassa Q-teatterissa. Lisäksi hän on helsinkiläisen Rintamateatterin perustajajäsen. NÄYTTELIJÄT Elena Leeve on vieraileva näyttelijä. Kansallisteatterissa hän esiintyi ensi kerran Inishmoren luutnantissa vuonna Hän on osa Q-teatterin vakiokaartia ja hänen tuoreimpia roolitöitään ovat Prinsessa Hamlet(2017) ja Jälkeenjäävät (2015). Leeve on näyttelemisen ohessa toiminut myös käsikirjoittajana. Teatterin lisäksi hänet on nähty myös elokuvissa ja televisiossa. Hän oli mukana Talvivaarasta kertovassa elokuvassa Jättiläinen (2016) ja tänä syksynä hänet voi nähdä MTV3:n komediasarjassa Sunnuntailounas (2018). Samuli Niittymäki on vuonna 2017 Ida Aalberg -säätiön Nuoren näyttelijän kannustusrahalla palkittu vieraileva näyttelijä. Hänet on edellisen kerran nähty Kansallisteatterin näyttämöllä Hirttäjissä (2016) ja vuosina hän oli mukana kuudessa eri produktiossa. Hän on vieraillut KOM-teatterissa esityksessä Orkesteri The Everlast (2013) ja Ryhmäteatterissa esityksissä Farmi Orwellin eläinidylli (2016) ja Yksi lensi yli käenpesän (2018). Niittymäki muistetaan myös Jussi-ehdokkuudestaan elokuvassa Hyvä Poika (2011) ja MTV3:n sarjasta Sunnutailounas (2018). Tammikuussa 2019 Niittymäki nähdään Kansallisteatterissa vierailevassa Amor Fati -esityksessä. Terhi Panula on ollut Kansallisteatterin vakituinen näyttelijä vuodesta Panulan monilukuisten roolitöiden joukkoon Kansallisteatterissa lukeutuvat muiden muassa roolit esityksissä Lemminkäinen (2018), Toinen koti (2017), 60 (2016), Vanja-eno (2014), Musta purje Valkea purje (2011), Pitkän päivän matka yöhön (2009), Poltto (2008) sekä Vaarallisia suhteita (2008). Hän on myös esiintynyt monissa elokuvissa. Panulalle myönnettiin Ida Aalberg -näyttelijäpalkinto vuonna Emmi Parviainen on vieraileva näyttelijä. Hän on ollut jo kahdessa muussa Anton Tšehovin näytelmässä, kun ne on tuotu Kansallisteatterin näyttämölle. Hän esitti Anjan roolin Kirsikkapuistossa (2013) ja Sonjan roolin Vanja-enossa (2014). Hänet on myös nähty Q-teatterin lavalla muun muassa teoksissa Jotain toista (2015) ja Prinsessa Hamlet (2017) sekä muun muassa Ryhmäteatterissa ja KOM-teatterissa, jossa hänen

5 viimeisin roolityönsä oli MyBaby (2017). Parviainen on suosittu elokuva- ja televisionäyttelijä. Hän sai teatteritöistään Ida Aalberg -säätiön nuoren näyttelijän palkinnon vuonna 2014 ja elokuva-alan European Shooting stars- palkinnon vuonna Eero Ritala on vieraileva näyttelijä. Hän on ollut jo yli kymmenen vuotta mukana Q-teatterin toiminnassa. Kansallisteatterissa hänen debyyttinsä oli Vihan veli (2011). Hänen viimeisimpiä roolitöitään ovat Q- teatterin Jälkeenjäävät (2015), Prinsessa Hamlet(2017) ja Arki ja kauhu (2018). Ritala näyttelee myös televisiosarjoissa Kolmistaan ja Onnela, josta jälkimmäisestä hän voitti parhaan miesnäyttelijän Venlapalkinnon Esko Salminen kuuluu Suomen tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin näyttelijöihin teatterissa, valkokankaalla ja televisiossa. Suomen näyttelijäliitto myönsi hänelle maamme ensimmäisen ja ainoan ylinäyttelijän arvonimen Salmisen 50-vuotistaiteilijajuhlan yhteydessä. Ilta Esko Salmisen kanssa - haastatteluillat ovat täyttäneet Kansallisteatterin katsomoita yleisön pyynnöstä yhä uudelleen vuosien ajan. Marja Salo kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen ensembleen. Hänen viimeisimpiä roolitöitään nähtiin esityksissä Lemminkäinen (2018), Tippukivitapaus (2017), Arktinen hysteria (2017), Mahdolliset maailmat (2016) ja Onnellisuuden tasavalta (2015). Marja Salon ja Anna Paavilaisen käsikirjoittama, ohjaama ja esittämä Sinuus herätti huomiota kaudella Salo on näytellyt myös muissa teattereissa, televisiossa ja elokuvissa, joista viimeisin on Yösyöttö. Hänen seuraava elokuvaroolinsa nähdään Swingers-elokuvassa alkaen. Tuomas Tulikorpi on vieraileva näyttelijä, rooli on hänen debyyttinsä Kansallisteatterissa. Hän valmistui näyttelijäksi Liettuan Musiikki- ja Teatteriakatemiasta vuonna 2010, minkä jälkeen hän on työskennellyt freelancerina mm. Teatteri Jurkassa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Myllyteatterissa. Lisäksi Tulikorpi tunnetaan äänikirjojen lukijana. Anna-Maija Tuokko on vieraileva näyttelijä. Hänet on nähty isoissa rooleissa niin draaman, komedian kuin musikaalinkin parissa mm. Helsingin Kaupunginteatterissa. Viime kaudella hänet nähtiin narsistisen ja väkivaltaisen Lean roolissa Tampereen Teatterin Huojuvassa Talossa ( ). Hän on esiintynyt viime aikoina televisiossa mm. Onnela-sarjassa, Tanssii Tähtien kanssa- ja Kingi-viihdeohjelmissa sekä elokuvissa Puluboin ja Ponin leffa (2018) ja Ainoat Oikeat (2013) Tuokkoa voi myös kuulla monissa piirretyissä sarjoissa ja elokuvissa ääninäyttelijänä. Hän työskentelee myös laulajana. Olavi Uusivirta on vieraileva näyttelijä. Hänen roolitöitään Kansallisteatterissa on nähty muun muassa esityksissä HOMO! (2011) ja Red (2015) ja hän on työskennellyt myös mm. Smeds Ensemblessä ja Kokkolan Kaupunginteatterissa. Teatterin lisäksi hänet on nähty elokuvissa, joista viimeisin oli Paavo Westerbergin elokuva Viulisti (2018). Hän on myös tehnyt lukuisia äänirooleja piirroselokuviin. Uusivirta tunnetaan myös laulaja-lauluntekijänä. Hän sai Emma-palkinnon vuoden parhaasta rock-albumista Olavi (2016), minkä lisäksi hän keikkailee aktiivisesti. Jussi Vatanen on vieraileva näyttelijä. Hän on ollut improvisaatioteatteri Stella Polariksen jäsen vuodesta Tämä on hänen debyyttinsä Kansallisteatterissa. Teatterin lisäksi Vatanen on esiintynyt elokuvissa ja televisiossa. Hänen tunnetuimmat elokuvaroolinsa ovat Janne Napapiirin Sankarit-trilogiassa (2010, 2015, 2017) sekä Koskelan rooli elokuvassa Tuntematon sotilas (2017). Hän on saanut parhaan miespääosan Venla-palkinnon kaksi kertaa, televisioelokuvasta Puolin ja toisin (2014) sekä TV-sarjasta Kimmo (2015).

6 LISÄTIEDOT JA LEHDISTÖLIPPUTOIVEET Viestintäpäällikkö vs. Linda Lopperi tai VALOKUVAT