Puukauppaopas. Stora Enso Metsä
|
|
- Seppo Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puukauppaopas Stora Enso Metsä 1
2 Sisällys Milloin on puukaupan aika? Mitä saisi olla harvennuksia, ylispuiden poistoa vai päätehakkuuta? Uudista vanha metsä ajoissa Puukaupan eteneminen Miten pääsen puukaupan teossa alkuun? Metsäkäynnistä palveluesitykseen Mitä tapoja myydä puuta on olemassa? Miten puu hinnoitellaan? Puukauppasopimuksella vahvistetaan yksikköhinnat Mitä kuluja puukaupasta syntyy? Miten pian puukaupparahat ovat tililläni? Mitä metsässäni tapahtuu puukaupan aikana? Kohteen rajaaminen maastoon Hakkuun ajankohta Melkein kaikki tehdään hakkuukoneella Tavoitteena terve ja rikas metsäluonto Metsäsertifioinnilla osoitetaan puun tuotannon kestävyys Puun katkonta tapahtuu automatisoidusti Puutavaran mittaus on tarkasti säädeltyä Miksi tekisin puukaupan juuri Stora Enson kanssa? Täyden palvelun puukauppaa Haluatko saada puukaupparahoillesi erinomaisen tuoton? Puun myyntituloista maksetaan pääomatuloveroa Menekinedistämismaksu ajaa metsänomistajan asiaa Arvonlisävero keventää metsänomistajan verotaakkaa Mitä metsänomistajan pitää tehdä ennen puukauppaa? Entä mitä tapahtuu puukaupan allekirjoittamisen jälkeen?
3 Milloin on puukaupan aika? Metsä kasvaa itsestään, ei sitä tarvitse hoitaa tai hakata. Kuulostaako tutulta? Metsä pärjää myös ilman kaitsemista, se on selvä, mutta parhaan tuoton metsästä saa kun sitä käsittelee metsänhoidollisin perustein. Ilman aktiivista hoitoa metsän puustoon sitoutunut pääoma saattaa pahimmillaan jopa vähentyä. Suomalainen metsäntutkimus on pitkälti yhtä mieltä siitä, että harvennushakkuut kannattaa toteuttaa siinä vaiheessa, kun puilla ei ole enää riittävästi kasvutilaa. Päätehakkuun aika taas on yksinkertaistettuna silloin, kun puiden kasvu on hidastunut niin paljon, että sama pääoma yhtä riskittömästi toisaalle sijoitettuna tuottaa paremmin. On siis sadonkorjuun aika. Suomessa metsänhoitoa ja hakkuita ohjaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemat Hyvän metsänhoidon suositukset, joiden uusin julkaisu on vuodelta Hyvän metsänhoidon suositukset kertovat likimain kaiken metsänomistajalle oleellisen tiedon metsän käsittelystä. 3
4 Katkerasti sain huomata, että ei se aivan niin mene. Jos metsästä haluaa kunnon tuoton, on sitä hoidettava ja hakkuut tehtävä ajallaan. Niilo Rautiainen, maaliskuun metsänomistaja 2014 Mitä saisi olla harvennuksia, ylispuiden poistoa vai päätehakkuuta? Metsänhoitotöiden ja hakkuiden joukossa on paljon termistöä, joita miettiessä ensikertalaisen sormi voi mennä suuhun. Älä anna ammattisanaston hämätä. Metsänhoito ja hakkuut ovat oikeastaan aika yksinkertaista puuhaa. Metsän kasvun aikana on käytössä kolme hakkuutapaa. Ensiharvennus on nuoren metsän ensimmäinen hakkuu. Siinä poistetaan yleensä vuotiaan (Pohjois-Suomessa v.) metsän puista riittävä määrä, jotta jäljelle jäävillä puilla on tarpeeksi kasvutilaa. Ensiharvennuksen tarkempi ajankohta selviää puiden latvuksia katsomalla. Kun latvukset ovat kiinni toisissaan ja puun vihreän latvuksen osuus alkaa pienentyä, on harvennushakkuun aika. Puun elävän latvuksen osuus pitäisi männyllä olla vähintään 40 %, koivulla 50 % ja kuusella 60 % puun pituudesta. Ensiharvennukset ovat metsän kasvun ja järeytymisen kannalta välttämättömiä hoitohakkuita. Koska ensiharvennuksessa poistetaan käytännössä pienimpiä kuitupuita, ei siitä välttämättä kerry kovin runsaasti puukauppatuloja. Oikein ajoitetun ensiharvennuksen hyödyt tuntuvat kuitenkin pankkitilillä tulevien vuosien saatossa. Harvennushakkuu, eli tuttavallisemmin pelkkä harvennus tarkoittaa ensiharvennuksen jälkeen tehtävää hakkuuta, jonka tavoitteena on vapauttaa elintilaa, valoa ja ravinteita kasvaville puille. Tavallisesti metsässä tehdään ensiharvennuksen jälkeen yksi tai kaksi harvennushakkuuta. Harvennuksessa poistetaan laadullisesti huonoimpia ja kasvukyvyltään heikoimpia puita. Lisääntynyt tila ja muut kasvuresurssit parantavat parhaiden puuyksilöiden kasvua ja vauhdittavat arvokkaan tukkipuun kasvatusta. Oikein harvennetun metsän arvokkaan tukkiosuus on päätehakkuuvaiheessa lähes kaksinkertainen täysin harventamattomaan metsään nähden. Ylispuiden poisto on hakkuutapa, jossa poistetaan taimikon päältä tehtävänsä tehneet siemenpuut. Tämä kannattaa tehdä heti kun tai- 4
5 mikko on riittävän tiheä kasvatettavaksi, jotta taimet eivät vaurioidu toimenpiteessä. Ylispuiden poisto koskee vain siemenpuiden avulla uudistettuja alueita, jotka yleensä ovat männiköitä tai koivikoita. Metsän eri-ikäistämisrakenteeseen tähtäävät hakkuut. Kauttamme saa myös erikoishakkuita, kuten pienaukko- ja poimintahakkuita. Näiden avulla ylläpidetään ja kehitetään metsän eri-ikäisrakennetta, joka on edellytyksenä metsän jatkuvalle kasvatukselle. Uudista vanha metsä ajoissa Vanha metsä on komea katsella ja usein siihen liittyy vahvoja tunnesiteitä. Siksi päätös metsän uudistamisesta ei aina ole helppo. Taloudellisesti ajatellen metsän uudistamisen ajankohdan valinta on kuitenkin yksinkertaista. Päähakkuun aika on koittanut kun metsän kasvu on hidastunut tasolle, jolla saman pääoman tuotto suhteessa riskeihin on metsärahat toisaalle sijoittamalla parempi. Hyväkasvuisilla metsämailla ajankohta saavutetaan aiemmin kuin huonosti kasvavilla. Havumetsät ovat yleensä uudistuskypsiä vuotiaina, Pohjois-Suomessa parikymmentä vuotta myöhemmin. Koivikot uudistetaan selvästi aiemmin, koko maassa vuoden ikäisinä. Kun uudistamisen päätöstä pitkittää, samalla helposti vähentää metsän kasvatuksen kannattavuutta. Puiden kasvu hidastuu, lahoaminen tai muut metsätuhot lisääntyvät. Aika on siis rahaa myös metsässä. Uudistushakkuu eli päätehakkuu on metsän viimeinen hakkuu. Uudistushakkuun jälkeen metsä uudistetaan joko luontaisesti tai sinne kylvetään tai istutetaan uusi taimikko. Tiesitkö, että niillä tiloilla jotka ovat tehneet aktiivisesti puukauppaa, on keskimäärin enemmän puuta hehtaarilla kuin sellaisilla tiloilla, jotka eivät ole koskaan myyneet puitansa? Puuston määrä siis oikeastaan lisääntyy puita myymällä. Hassua, eikö totta? 5
6 Puukaupan eteneminen Miten pääsen puukaupan teossa alkuun? Puukaupat tehdään metsäasiantuntijan kanssa, joita on Stora Ensolla palveluksessa noin 200 henkilöä ympäri Suomea. Metsäasiantuntijat ovat puukaupan, metsänhoidon ja puunkorjuun ammattilaisia, jotka tuntevat oman alueensa metsät, paikalliset olot sekä puumarkkinatilanteen. Kaupunkilaismetsänomistajia palvelemme Helsingissä, Lahdessa, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa sijaitsevilla metsäpalvelupisteillämme. Metsäpalvelupisteet palvelevat kaikkia metsänomistajia, sijaitsipa metsäsi missä tahansa toimialueella. Kaikki metsäasiantuntijamme tavoitat puhelimitse, sähköpostilla, verkkosivujen yhteydenottolomakkeella tai palvelunumerostamme Metsäkäynnistä palveluesitykseen Oman metsäsi mahdollisuuksien kartoittaminen alkaa metsäasiantuntijan tilakäynnillä metsääsi. Tilakäynnin jälkeen metsäasiantuntija tekee palveluesityksen. Palveluesitys on selkeä kuvaus siitä, mitä metsässäsi kannattaisi tehdä nyt. Palveluesityksestä ilmenee suunnitellun hakkuun arvioidut puumäärät puutavaralajeittain, puutavaralajien yksikköhinnat ilman arvonlisäveroa ( /m 3 ) sekä mahdolliset tarvittavat hoitotoimenpiteet. Puukaupan yksikköhinnat kerrotaan hakkuutavoittain ja metsänhoitotöiden hinnat työlajeittain. Esityksen liitteenä on kartta, josta selviää tarkemmin mitä aluetta esitys koskee. Mitä tapoja myydä puuta on olemassa? Käytännössä puuta voi myydä kahdella tavalla: pystykaupalla tai hankintakaupalla. Pystykauppa on yleisin ja vaivattomin tapa myydä puuta. Siinä metsänomistaja luovuttaa Stora Ensolle oikeuden korjata puita sovitulta alueelta sovitun hakkuutavan mukaisesti. Stora Enso maksaa puista metsänhakkuusopimuksessa sovitut yksikköhinnat ja vastaa puiden korjuu- ja kuljetuskustannuksista. Hankintakaupassa puunmyyjä valmistaa puutavaran ohjeidemme mukaisesti ja pitää huolen, että puutavara on sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Sopimus hankintapuista tehdään aina ennen hakkuun aloittamista. Hankintahakkuussa puiden yksikköhinnat ovat pystykauppaa paremmat, mutta korjuu- ja kuljetuskustannukset tulevat puunmyyjän maksettaviksi. 6
7 Asioin Helsingin metsäpalvelupisteen ja siellä Kirsi Nordströmin kanssa. On kätevää, että palvelupiste on lähellä, vaikka metsät ovat satojen kilometrin päässä. Asiat hoidetaan pääosin Kirsin kanssa, mutta olen toki yhteyksissä myös metsäpaikkakuntien ammattilaisiin. Metsissä käyn vuoden tai kahden välein. Tiesitkö, että Stora Ensolla on Sodankylästä Helsinkiin noin 200 metsäasiantuntijaa, joiden tehtävä on palvella metsänomistajia? Matti Rautio, syyskuun metsänomistaja
8 Miten puu hinnoitellaan? Jokaisella puutavaralajilla on oma yksikköhintansa. Puusta maksettavaan yksikköhintaan vaikuttavat markkinatilanteen lisäksi muun muassa hakkuun kohteen eli niin sanotun leimikon kokonaispuumäärä, puun laatu, poistettavien runkojen keskikoko, metsäkuljetusmatka ja maasto. Erityisen suuri vaikutus puun hintaan on hakkuutavalla. Ensiharvennuksista maksetaan hakattua ainespuukuutiota kohden kaikkein vähiten, sillä ensiharvennusten korjuu on hidasta puiden yksilöllisen valinnan vuoksi ja puuta kertyy pinta-alaan nähden verrattain vähän, koska runkojen keskikoko on pieni. Harvennuksista maksetaan jonkin verran enemmän, koska hakattavien runkojen keskikoko on suurempi. Kaikkein eniten maksetaan päätehakkuukohteiden puusta, jossa korjuu on nopeaa ja puut suuria. Lisäksi hakkuukohteen korjuukelpoisuudella on suuri merkitys puun hinnoittelussa. Korjuukelpoisuusluokkia ovat talvi, kesä ja ympärivuotinen. Kaikkein halutuimpia ja siksi metsänomistajalle arvokkaimpia kohteita ovat aina korjattavissa olevat ns. kelirikkoleimikot. Tällaisia kohteita löytyy tavallisesti asfalttiteiden ja kantavien kyläteiden varrella sijaitsevista kangasmetsistä. Puukauppasopimuksella vahvistetaan yksikköhinnat Kun puukaupasta tai palvelumyynnistä on syntynyt yhteinen näkemys, kirjoitetaan varsinainen puukauppasopimus. Viralliselta nimeltään tämä on metsänhakkuu- tai hankintasopimus. Tällä sopimuksella vahvistetaan kaupan arvioitu puumäärä, yksikköhinnat, hakkuuta koskeva alue sekä palvelumyynnit. Sopimukseen kirjataan lisäksi myyjän tai edustajan perustiedot, Y-tunnus sekä käytettävä pankkiyhteys. Metsänhakkuusopimukseen liitetään kartan lisäksi luonnonhoitosopimus, sopimusehdot sekä muita liitteitä tapauskohtaisesti. 8
9 Tiesitkö, että keskimääräinen puukaupan arvo on euroa? Sillä saa jo vaikka hirsisen pihasaunan löylyvalmiina ja kotipihalle toimitettuna. Muita puukauppasopimukseen kirjattavia asioita ovat muun muassa: Metsänomistajan mahdollisen edustajan tiedot Mikä on puutavaran mittaustapa? Leimikon rajauksen toteuttaja (puunostaja, metsänomistaja tai joku muu) Valtuuttaako metsänomistaja puun ostajan tekemään metsänkäyttöilmoituksen? Milloin leimikko voidaan korjata (kesä, talvi vai aina)? Hyödyntääkö metsänomistaja Stora Enson Tähtitiliä? Mihin asti sopimus on voimassa, eli milloin korjuu on viimeistään tehtävä? Mihin metsäsertifiointijärjestelmään hakattavat puut kuuluvat? Voidaanko puiden kuljetus tehtaalle aloittaa heti korjuun päätyttyä vai vasta mittaustodistuksen hyväksymisen jälkeen? Maksaako metsänomistaja vapaaehtoisen menekinedistämismaksun metsäsäätiölle? Ennakkomaksun suuruus, yleensä ennakkoa maksetaan % arvioidusta kauppasummasta Tehdäänkö alueella kantokäsittely, eli biologinen juurikäävän torjunta? Vaikka kirjattavia asioita on paljon, metsäasiantuntija opastaa kaikissa kohdissa, eikä kaupankäynnin monimutkaisuutta tarvitse murehtia yhtään. Asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että usein päätös on varsin helppo tehdä. Oleellista on huomata, että sopimuksessa esitetty kaupan puumäärä on arvio. Lopullinen määrä mitataan hakkuun yhteydessä ja kauppasumma maksetaan mitatun määrän perusteella. Olin ällistynyt, että meni niin hyvin Tarja Malmiharju, lokakuun Metsänomistaja
10 Tiesitkö, että puunkorjuuta varten työmaan rajat merkitään punaisella kuitunauhalla, solmu leimikolle päin? Kuitunauha hajoaa luontoon parin vuoden kuluessa. Mitä kuluja puukaupasta syntyy? Kaikki puukauppapalvelumme ovat ilmaisia. Tilakäynti tai palveluesityksen tekeminen ei sido metsänomistajaa tekemään puukauppaa kanssamme, vaan ne toimivat lähtökohtana mahdolliselle kaupalle. Puukauppasopimuksesta ei peritä maksua, mutta sopimuksena se on sitova. Puiden korjuu tai kuljetus ei maksa metsänomistajalle mitään, vaan ne sisältyvät puukauppasopimukseen. Kantokäsittelystä peritään työstä aiheutuvat kustannukset, mutta metsänomistaja saa vastaavan summan Kemera-tukea takaisin. Kun teet kanssamme puukauppasopimuksen, voit olla varma että sovitut hinnat pitävät, eikä yllättäviä piilokuluja tule. Päätehakkuun jälkeen alue on kuitenkin lain mukaan aina uudistettava, mikä maksaa uudistamistavasta riippuen tavallisesti hehtaarille. Miten pian puukaupparahat ovat tililläni puukaupan allekirjoittamisen jälkeen? Pusikot on hyvä ottaa pois ennen hakkuuta. Siisti metsä miellyttää silmää. Hakkuukin helpottuu ja rangat otetaan talteen polttopuiksi Riku Huhtinen, lokakuun metsänomistaja 2013 Puukaupan ennakkomaksuista ja maksuaikataulusta on aina mahdollista neuvotella, mutta tavallisesti Stora Enso tilittää puukaupan ennakkomaksun puunmyyjän tilille kuukauden kuluessa kaupan solmimisesta. Ennakkomaksun suuruus sovitaan aina puukaupan yhteydessä. Loput puukaupparahat, eli niin sanottu kaupan loppumaksu suoritetaan viimeistään kuukauden kuluessa kaupan kohteena olleen puutavaran loppumittauksesta. Loppumaksu muodostuu siten, että hakatun ja mitatun puutavaran määrä kerrotaan kaupan yhteydessä sovituilla eri puutavaralajein yksikköhinnoilla. Ennakkomaksu maksetaan arvioidusta kokonaissummasta, mutta loppumaksun perusteena on aina toteutunut hakatun puumäärän arvo. Joskus harvoin saattaa puukaupassa olla käytössä myös välimaksu, joka voidaan tehdä jos puunkorjuu viivästyy vaikkapa keliolosuhteiden takia sovitusta aikataulusta. Tavallisesti hakkuu luvataan tehdä kahden vuoden kuluessa puukaupan solmimisesta. 10
11 Mitä metsässäni tapahtuu puukaupan aikana? Kohteen rajaaminen maastoon Ennen hakkuun aloittamista puukaupan kohteena oleva alue käydään rajaamassa maastoon. Yleensä tämän työn tekee metsäasiantuntija tai korjuuyrittäjän toimihenkilö, joko yksin tai metsänomistajan kanssa. Hakkuualue eli leimikko rajataan maastoon punaisella kuitunauhalla. Samalla suunnitellaan puutavaran metsäkuljetusreitit ja varastopaikat. Näiden merkkaamisessa käytetään myös sovitun väristä kuitunauhaa. Rajauksessa otetaan huomioon myös jätettävät säästöpuut ja metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Kaikki hakkuun kannalta tärkeät tiedot siirtyvät myös sähköisesti hakkuukoneeseen, joten hakkuuta ei tehdä pelkän maastorajauksen varassa. Hakkuun ajankohta Puiden korjuu ajoitetaan aina siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin metsänomistajan ja tuotantolaitostemme tarpeita. Puutavaran tuoreus on tehtaiden kannalta keskeinen laatuvaatimus, joten hakattu puu tulisi saada kuljetettua mahdollisimman pian tehtaalle, erityisesti lämpimänä vuodenaikana. Hakkuuta ei kannata näin ollen aloittaa, jos on olemassa riski siitä, että kuljetusta tehtaalle ei voida jostain syystä hoitaa. Yleensä puukaupan hakkuut luvataan tehdä kahden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Hakkuut pyritään aina ajoittamaan ja muutenkin tekemään siten, että korjuusta ei aiheudu vaurioita metsälle tai tiestölle. Tiesitkö, että lähes kaikki puukaupat korjataan hakkuukoneella ja sen jälkeen puut ajetaan ajokoneella varastopaikalle eli lanssille? Korjuupalvelu sisältyy siis puukauppaan
12 Melkein kaikki tehdään hakkuukoneella Tavoitteena terve ja rikas metsäluonto 95 prosenttia ostamastamme puusta korjataan hakkuukoneella eli kansanomaisesti motolla ja kuljetetaan tien varteen ajokoneella. Korjuussa käytettävä kalusto pyritään aina valitsemaan mahdollisimman hyvin kullekin kohteelle sopivaksi. Nykyiset hakkuukoneet tekevät siistiä jälkeä vaikeissakin olosuhteissa, myös harvennusmetsissä. Koneiden renkaat ovat leveät, mikä vähentää maaston kulumista. Pitkälle ulottuvien puomien ansiosta hakkuukouralla on mahdollista poimia puut kaukaa ajouralta, jolloin ajouria tarvitaan vähemmän. Hyvän hakkuujäljen varmistamiseksi on usein tarpeen tehdä hakkuualueen ennakkoraivaus, jossa ennen hakkuuta poistetaan kaikki hakkuuta haittaava pienpuusto. Metsurihakkuuta käytetään nykyisin lähinnä erikoiskohteissa, kuten rakennusten ja voimalinjojen lähellä tai muissa sellaisissa paikoissa, joihin hakkuukoneella ei pääse. Myös metsurihakkuissa puut kuljetetaan pois ajokoneella, joten maaston kulumisen suhteen metsurikorjuu ei poikkea oleellisesti koneellisesta korjuusta. Metsäsi tärkeät luontoarvot säilytetään hakkuissa. Metsälaki, Hyvän metsänhoidon suositukset ja metsäsertifioinnin kriteerit määrittävät luontoarvojen suojelulle vähimmäistason, mutta tavoitteenamme on laajempi metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen puunhankinnan yhteydessä. Lisäksi hakkuu- ja korjuutyöt suunnitellaan aina metsänomistajan luonnon- tai maisemanhoidolliset tarpeet huomioiden. Jokaisen leimikon luonnonhoitoasiat kirjataan erityiseen luonnonhoitosopimukseen, jolla varmistetaan tietojen siirtyminen hakkuun toteuttajalle. Metsäasiantuntijat ja urakoitsijoiden työntekijät on koulutettu monipuolisella luonnonhoidon kursseilla. Kesällä havupuuvaltaisissa ja riskialueilla sijaitsevissa metsissä levitetään hakkuun yhteydessä kantoihin suoja-ainetta, jolla torjutaan lahoa aiheuttavan juurikäävän leviämistä. Kantokäsittelyaineena käytetään myrkytöntä harmaaorvakkasienen itiöseosta tai ureaa. 12
13 Metsäsertifioinnilla osoitetaan puun tuotannon kestävyys Metsäsertifiointi osoittaa, että puu on peräisin metsästä, jossa harjoitettu metsätalous on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Metsätalouden harjoittamisen lisäksi otetaan siis huomioon muun muassa metsäluonnon monimuotoisuus, sekä kulttuuri- ja virkistysarvot. Suomen metsistä noin 95 % on sertifioitu joko PEFC- tai FSC*-sertifikaatilla. Metsänhoitoyhdistykseen kuuluvat metsänomistajat saavat PEFC-sertifioinnin tavallisesti yhdistyksen kautta. Vuoden 2015 alussa metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen muuttui kuitenkin vapaaehtoiseksi. Jos metsänomistaja eroaa MHY:stä, mutta tahtoo säilyttää metsänsä PECFsertifioituina, voi sen hoitaa Stora Enson kautta. Helpoiten tämä tapahtuu ottamalla yhteyttä metsän sijaintikunnan metsäasiantuntijaan. Yhdessä metsäasiantuntijan kanssa metsänomistaja käy läpi ja allekirjoittaa palvelukuvauksen, joka valtuuttaa Stora Enson ilmoittamaan metsät mukaan PEFCryhmäsertifiointiin. Metsäasiantuntijamme hoitaa ilmoittautumisen ja metsänomistajan vastuulle jää sertifioinnin vaatimusten noudattaminen metsässä. Tiesitkö, että teemme vuodessa noin puukauppa? Se on enemmän kuin suomalaisessa kunnassa on keskimäärin asukkaita. 13
14 Antti Ylitalo on pätevä ja hänen kanssa on mukava asioida. Piipahtaa ohi ajaessaan moikkaamaan, vaikka ei olisi mitään asiaakaan, muita metsäasiantuntijoita en enää kaipaakaan. Henri ja Tiina Hilli, kuukauden metsänomistaja helmikuu 2014 Puun katkonta tapahtuu automatisoidusti Puutavaran mittaus on tarkasti säädeltyä Hakkuun aikana puutavara katkotaan puukauppasopimuksessa määriteltyjen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan puutavaralajeiksi. Suurien puiden latvoista ja pienistä puista syntyy kuitupuuta ja järeät rungot päätyvät tukeiksi, kunhan vain laatuvaatimukset täyttyvät. Manuaalisessa hakkuussa katkonnan tekee metsuri, mutta nykyisissä hakkuukoneissa katkonta eli apteeraus on automatisoitu ja sitä ohjaa hakkuukoneen tietokoneohjelma. Ohjelma tallettaa tiedot aiemmin leimikolta hakatuista rungoista, minkä perusteella se laskee tuleville rungoille optimaalisen katkonnan. Tukkiosa saadaan näin mahdollisimman tarkkaan talteen, jolloin metsänomistajan puunmyyntitulot maksimoidaan. Automaattinen katkonta toimii hienosti, jos rungot ovat terveitä ja laadukkaita. Jos rungossa on havaittavia vikoja, voi hakkuukoneen kuljettaja apteerata rungon oman harkintansa mukaan. Puutavaran mittausta säädellään Suomessa lailla, jonka keskeisenä perusteena on aina ollut turvata heikomman osapuolen asema mittauksessa. Mittauksessa käytetään pääsääntöisesti neljää eri menetelmää. Ylivoimaisesti suurin osa puista mitataan hakkuun yhteydessä hakkuukonemittauksella. Tässä mittaustavassa puun paksuuden ja pituuden mittaus tapahtuu hakkuukoneen kaatopään karsintaterissä ja syöttörullissa sijaitsevien mittausanturien avulla vähintään 10 cm:n välein. Näin mitattavan kappaleen kokonaistilavuus saadaan laskettua erittäin tarkasti hakkuukoneen tietokoneen avulla. Hakkuukoneen kuljettaja tarkistaa mittalaitteen tuloksia päivittäin. Tämä tapahtuu mittaamalla kappale käsimittalaitteella ja vertaamalla sitä hakkuukoneen mittalaitteen antamiin tuloksiin. Lisäksi Stora Enson edustaja suorittaa säännöllisesti tarkistusmittauksia. Näin varmistetaan oikea mittaustulos kaikkien osapuo- 14
15 lien kannalta: hakkuukoneen mittaustuloksen perusteella nimittäin tilinsä saavat niin puunmyyjä kuin metsäkoneurakoitsijakin. Tehdasmittauksessa puut kuljetetaan tehtaalle, jossa ne mitataan. Tukit mitataan ja laadutetaan kappaleittain. Kuitupuut mitataan joko kuorman pinomittauksella, kehyskuvamittauksella tai paino- ja kehysotannalla. Puutavararekan kuljettaja kuormaa puut annettujen ohjeiden mukaisesti ja merkkaa kahden eri metsänomistajan puut kuormassa erilleen toisistaan. Joskus harvoin puuta mitataan tienvarsivarastolla. Perinteisessä tavassa tukit mitataan mittasaksilla latvasta ja kuutioidaan latvaläpimitan ja pituuden perusteella. Kuitupuiden mittauksessa pinon pituus ja korkeus määritellään mittakepin avulla, josta johdetaan pinon kehysmitta. Tämä muutetaan tarkasti määritellyllä kertoimella kiintotilavuudeksi. Suhteellisen uutena tienvarsimittausmenetelmänä käytetään kuormainvaakamittausta, jossa ajokoneen tai kuorma-auton nosturiin asennettu vaaka punnitsee puutavaran kuormauksen yhteydessä. Punnittu massa muutetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman tuoretiheysluvun avulla tilavuudeksi. Vaakaa kalibroidaan annettujen ohjeiden mukaisesti testipunnuksen avulla. Kuormainvaaka löytyy nykyisin lähes jokaisesta puutavara-autosta ja metsäkoneista noin joka kolmannessa on sellainen. Miksi tekisin puukaupan juuri Stora Enson kanssa, kun Suomessa moni muukin ostaa puita? Olemme yksi markkinoiden tunnetuimmista toimijoista ja tehneet puukauppaa jo reilusti yli sata vuotta. Olemme varma ja luotettava kumppani, jonka kanssa asiat sujuvat. Toimintamme on läpinäkyvää: sopimuksen mukaiset rahat maksetaan ajallaan, eikä piilotettuja kuluja ilmene sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Henkilöstömme on asiantuntevaa, aktiivista ja palveluhenkistä. Vuonna 2014 lähes 80 % asiakkaistamme suosittelisi tai on jo suositellut meitä puukauppakumppaniksi. Stora Ensolta metsänomistaja saa henkilökohtaista, omiin tavoitteisiin ja tarpeisiin sopivaa palvelua, vaivattomasti ja mutkattomasti. Pyrimme siihen, että toimintaamme kuvaa aitous ja reilu meininki. Tästä osoituksena käy kolmiportainen asiakasohjelmamme, jonka jäseneksi pääsee kuka tahansa jo ensimmäisellä puukaupalla. Tähtiasiakkaana ovat suosituimmat palvelumme emetsä, Tähtitili, Jämpti ja kattavat neuvontapalvelut käytössäsi. Puukaupan ja palvelujen oston lisääntyessä paranevat myös saatavat asiakasedut. Hopea- tai kultatähtiasiakkaiden etuja ovat muun muassa puukaupan bonus, hinnantarkistus, alennukset metsänhoitotöistä ja aktiivisen metsänomistajan palkkio. 15
16 Täyden palvelun puukauppaa Haluatko saada puukaupparahoillesi erinomaisen tuoton? Tähtitili on Stora Enson puukauppa-asiakkaille tarjottava etu, joka kartuttaa metsäomaisuutta puukaupan jälkeenkin ja helpottaa puunmyyntipäätöksen tekemistä. Tähtitili on Stora Enson yksinoikeudella tarjoama tuote, jonka avulla puukaupparahat voi jättää kasvamaan korkoa Stora Ensolle. Puukaupparahasi kasvavat Tähtitilillä kiinteää korkoa jopa viiden vuoden ajan. Tähtitilillä ei ole hallinnointikuluja tai nostopalkkioita ja rahat ovat nostettavissa milloin tahansa kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Tähtitilin tuotto on parempi kuin ylitiheän tai uudistuskypsän metsän arvokasvu. Metsää siis kannattaa hoitaa, vaikka välitöntä rahan tarvetta ei olisikaan. Katso tämänhetkinen Tähtitilin korko verkkosivuiltamme! Puun myyntituloista maksetaan pääomatuloveroa Suomessa on vuodesta 2006 asti ollut käytössä puun myyntituloverotus, jossa veroa maksetaan metsätalouden nettotuloksesta. Kaikki metsätalouden menot ovat vähennyskelpoisia, myös matkakulut ja palkkauskulut. Puun myyntituloista maksettava veroprosentti vuonna 2015 on 30 tai 33, riippuen vuoden aikana kertyneiden pääomatulojen kokonaismäärästä. Metsäverotus kannustaa hoitamaan metsää, sillä metsätalouteen liittyvät menot alentavat verotusta myös niinä vuosina, joina ei ole puukauppatuloja. Metsätulon kokonaisveroasteesta kertookin paremmin puukauppojen ennakonpidätysprosentti, joka on pystykaupoissa 20 ja hankintakaupoissa 14 prosenttia. Stora Enson metsäasiantuntijat auttavat mielellään metsäverotukseen liittyvissä asioissa. Pientä korvausta vastaan voit myös pyytää paikallista asiantuntijaa tekemään metsäveroilmoituksen puolestasi. Asiakkaillemme veroilmoituksen täyttö on helppoa emetsä-verkkopalvelussamme, sillä kaikki kauttamme tulleet tulot ja menot siirtyvät automaattisesti palvelun sähköiselle veroilmoituslomakkeelle. 16
17 Menekinedistämismaksu ajaa metsänomistajan asiaa Suomen metsäsäätiö on puun myyjien, ostajien ja metsäalan toimijoiden yhteinen säätiö, jonka tarkoituksena on puun menekin edistäminen ulkomailla ja Suomessa. Säätiö kerää puukaupan yhteydessä menekinedistämismaksua. Tämä on vapaaehtoinen lahjoitus, jolla tuetaan muun muassa puun käyttöä ja puurakentamista, koululaisyhteistyötä, nuorisotyötä, metsien tutkimusta ja viestintää. Maksun suuruus on pystykaupoissa 0,2 % ja hankintakaupoissa 0,1 % kaupan arvosta, vähintään kuitenkin 8 euroa. Metsänomistajan tehdessä lahjoituksen puukaupan yhteydessä, lahjoittaa Stora Enso saman verran, jolloin metsänomistajan panos kaksinkertaistuu. Menekinedistämismaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Tutustu lisää osoitteessa Arvonlisävero keventää metsänomistajan verotaakkaa Puukaupan yksikköhinnat ilmoitetaan aina ilman arvonlisäveroa. Puun ostaja kuitenkin tilittää puukauppamaksujen yhteydessä metsänomistajalle myös 24 % verokannan mukaisen arvonlisäveron, joka metsänomistajan on palautettava takaisin valtiolle. Puukaupassa arvonlisäveron siis maksaa puun ostaja. Kun metsänomistajalla on metsätalouteen liittyviä menoja tai hankintoja, saa hän vähentää näihin menoihin liittyvät arvolisäverot palauttamastaan summasta. Menojen osalta arvonlisäveron voikin mieltää 24 prosentin alennukseksi, jonka tarjoaa verottaja. Jos hankinta on sellaisena vuonna, jolloin on ollut myös puukauppatuloja, vähennetään arvonlisäverot suoraan puukaupan arvonlisäveroista. Jos puukauppatuloja ei ole, arvonlisäverot palautuvat seuraavana kesänä veronpalautuksena. Jokaisen metsänomistajan kannattaakin hakeutua lähes poikkeuksetta arvonlisäverovelvolliseksi. 17
18 Mitä metsänomistajan pitää tehdä ennen puukauppaa? Selvitä metsätilasi sijaintikunta ja tilan nimi. Myös pelkkä kiinteistötunnus riittää. Unohtuneita tietoja voi selvittää paikalliselta maanmittauslaitokselta. Selvitä omistatko metsää yksin vai jonkun toisen kanssa. Vaikka et tuntisi tilan omistussuhteita tai edes tilan sijaintia, metsäasiantuntijamme saa sen kyllä selville. Näiden tunteminen kuitenkin nopeuttaa asiointia. Ota yhteyttä Stora Enson metsäasiantuntijaan soittamalla numeroon tai täyttämällä yhteydenottolomake osoitteessa Pyydä metsäasiantuntijaamme selvittämään metsäsi puukauppapotentiaali ja tekemään metsätilallesi palveluesitys tarpeittesi pohjalta. Käy palveluesitys läpi yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. Hakeudu arvonlisäverovelvolliseksi. Pakollista se on, kun puunmyyntituloja on yli 8500 euroa vuodessa, mutta kannattaa usein vaikka tämä raja ei ylittyisi. Jos omistat metsää jonkun toisen kanssa, hanki valtakirjat puukaupan allekirjoittamiseksi muilta omistajilta. Valtakirjapohjat saat metsäasiantuntijaltamme. Jos tahdot jättää puukaupparahat ennakkomaksuineen Tähtitilillemme kasvamaan korkoa, hanki valtuutus muilta omistajilta myös tähän. Sama valtakirja kuin edellä, käy tähän. Allekirjoita palveluesityksen pohjalta tehty metsänhakkuusopimus metsäasiantuntijamme kanssa. 18
19 Entä mitä tapahtuu puukaupan allekirjoittamisen jälkeen? Saat seuraavalla viikolla tekstiviestin, jossa kysymme palautetta puukaupasta. Puiden korjuu metsässäsi alkaa. Saat asiasta ilmoituksen 3 päivää ennen aloitusta. Korjuun päättymisen jälkeen lähetämme sinulle mittaustodistuksen postiisi tai sähköisenä versiona emetsä-verkkopalveluun. Mittaustodistuksesta näet hakkuun toteutuneen puumäärän. Jos mittaustodistuksessa ei ole huomauttamista, maksetaan puumäärää vastaava rahasumma tilillesi 30 päivän kuluessa. Erillistä mittaustodistuksen hyväksymistä ei tarvita. Saat loppumaksun jälkeen tekstiviestin, jossa kysymme palautetta puun korjuun onnistumisesita. Jos puukaupan kohteena oli uudistushakkuu, huolehdi metsän uudistamisesta. Kilpailukykyisesti hinnoitellun Jämpti-paketin ostamalla jätät metsänuudistamisen meidän huoleksemme. Edellisen vuoden aikana saadut puun myyntitulot tulee ilmoittaa metsäveroilmoituksella ja arvonlisä- verot kausiveroilmoituksella helmikuun loppuun mennessä. Puukaupan arvonlisäverot tulee maksaa omatoimisesti verottajan ilmoittamalle verotilille. 19
20 Stora Enso Metsä Heikinkatu Imatra p. (09)
Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013
Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN
LisätiedotOnnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja
Onnistuneen puukaupan eväät Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotPuukaupan sanastoa (1)
PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa
LisätiedotMitä puukaupassa sovitaan
Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotHelsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA
Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan
LisätiedotPuukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä
Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään
LisätiedotPuukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot
Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotTunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.
Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
Lisätiedot4. TARJOAJAN JA TARJOUKSEN KELPOISUUDEN SEKÄ TARJOUSTEN VERTAILU
1 KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Kunnossapitopalvelut 10.5.2016 1. HANKINNAN KOHDE Kirkkonummen kunnan kunnossapitopalvelut pyytää Teiltä tarjousta vuosien 2015 2017 metsänhoitotöiden toimenpideohjelman,
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEnergiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotPUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta
PUUKAUPPA Puukauppa Lappeenranta 21.3.2018 PUUKAUPPA yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puun hintaan vaikuttavia tekijöitä puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 2 PUUKAUPPA
LisätiedotMetsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2011 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2013 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2012 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016
Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotPuukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa
Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuukauppa Antero Lehti, metsäasiantuntija Metsänomistajan talouskoulu
Puukauppa 11.-12.4.2018 Antero Lehti, metsäasiantuntija Metsänomistajan talouskoulu Illan sisältö 2 Puukaupan toimijat Puukaupan vaiheet Puukauppatavat Valtakirjakauppa+muut mhyn palvelut puukauppaan Leimikon
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotToimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015
Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotTerve, Jos asia Ok ja kun kiertänyt siellä lautakunnat ym. niin palataan asiaan.
Alkuperäinen viesti Lähettäjä: Vesa Järvenpää Lähetetty: 13. maaliskuuta 2017 12:26 Vastaanottaja: Hjulgren Juha Aihe: Kullaa Kylmälahti Terve, Oheisena hakkuusuunnitelma Kylmälahden metsälle. Ehdottaisin
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA Samuli Hujo
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2003 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2003 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2003 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017 Timo Melkas Metsäteho Oy Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2017 Puutavaran mittausmenetelmien osuudet 2017 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA
Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ PUUKAUPASTA
Tarjouspyyntö 11.10.2016 1 (3) TARJOUSPYYNTÖ PUUKAUPASTA Metsänhakkuusopimukset Laukaan kunta pyytää tarjoustanne pystykaupalla myytävästä puustosta. Erilliset tarjoukset pyydetään seuraavista kohteista:
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen
Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotMetsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotPuukauppakoulutus 2018; sopimuksia ja ongelmiakin. Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy
Puukauppakoulutus 2018; sopimuksia ja ongelmiakin Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Metsänomistaja sopimuksen osapuolena Määräämisvalta; omistus, hallinta, kolmansien oikeudet,
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 14.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotPuukauppa, maaliskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo
LisätiedotPuukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
Lisätiedot