Oulun kaupungin JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 Oulun kaupungin JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

2 (39) Sisältö Sivu 1. Johdanto Konsernin ja toiminnan ohjaus Strateginen ohjausjärjestelmä Omistajaohjaus ja konserniohjaus Johto- ja ohjausryhmät sekä muut yhteistyöryhmät Tiedolla johtaminen Organisaatio ja toimintamalli Organisaatiokaavio Johtosäännöt Luottamushenkilöorganisaatio ja yhtiöiden hallitusten jäsenmäärät Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Lautakunnat Liikelaitosten johtokunnat Viranhaltijaorganisaatio ja johdon vastuut Sivistys- ja kulttuuripalvelujen, hyvinvointipalvelujen ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen palvelualueet Asiantuntija- ja tukipalvelut Strategiset asiantuntijapalvelut Operatiiviset asiantuntija- ja tukipalvelut Liikelaitokset Asiakaslähtöinen, hallintorajat ylittävä palvelujen kehittäminen Jatkuva arviointi Käsitteitä Liite Liite

3 (39) 1. Johdanto Oulun kaupungin johtamisjärjestelmän perustat on laadittu osana Uuden Oulun perustamista. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistymisen yhdistymissopimus laadittiin kesällä Yhdistymissopimuksessa on sovittu seuraavista asioista, joihin johtamisjärjestelmän valmistelu on perustunut: - Selkeä yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. - Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa rakentuu sopimusohjaukselle. Aukikirjoitettava lautakuntien päättämät asiat ja johtokunnan päättämät asiat. - Palveluja kootaan moniammatillisiksi yhteisiksi palveluprosesseiksi. Palvelutuotantoa kehitetään monituottajamalliin. - Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen kuntalaislähtöisesti. Toimiala- ja hallintokeskeisestä lähestymistavasta siirrytään kuntalaiskeskeisempään lähestymistapaan. - Lähipalveluissa otettava huomioon asukkaiden erityistarpeet ja olosuhteet. - Palveluverkostoa kehitetään monikanavaiseksi hyödyntäen uusia palvelukonsepteja. Johtamisjärjestelmää valmisteli johtamisjärjestelmätoimikunta vuosina Johtamisjärjestelmän ja sen mukaisten johtosääntöjen sekä Oulun tapa toimia toimintamallin päätöksenteko eteni yhdistymishallituksesta Oulun kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Kunnan johtamisjärjestelmän keskeinen juridinen perusta on kuntalaissa (365/95). Oulussa johtamisjärjestelmä sisältää kaupunkikonsernin strategisen ohjausjärjestelmän, luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation sekä toimintamallin: Oulun tapa toimia -periaatteita. Organisaation osien tehtävät ja toimivaltasuhteet määritetään johtosäännöissä. Johtamisjärjestelmän valmistelutyössä linjattiin toukokuussa 2011 uuden Oulun organisaatio ja konsernirakenne. Tämän jälkeen valmistelutyö jatkui toimintamallityönä. Laajapohjaisella keskustelulla ja yhteistyöllä rakennettiin toimintamalli, Oulun tapa toimia. Oulun tapa toimia sisältää toiminnan ja toimintojen ohjauksen sekä johtamisroolit ja foorumit, joiden avulla kaupunki organisoi ja johtaa strategisten tavoitteiden toimeenpanoa. Toimintamallin tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää toimintatapoja ja malleja siten, että resurssit suuntautuvat järkevästi, tehokkaasti ja joustavasti kuntalaisten palvelutarpeisiin. Se yhdistää toiminnan strategisiin tavoitteisiin ja tukee tiedon kulkua. Oulun tapa toimia perustuu yhdistyneiden kuntien hyviin käytäntöihin sekä tunnistettuihin tarpeisiin. Kesällä 2012 organisaatiota täydennettiin linjaamalla talouden ja hallinnon asiantuntija- ja tukipalvelujen organisointimalli. Lopullisesti johtamisjärjestelmän organisaatio ja konsernirakenne hyväksyttiin marraskuussa 2012 ensimmäisessä uuden Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa. Tällöin hyväksyttiin myös johtosäännöt, joilla täsmennettiin johtamisjärjestelmän valtasuhteita ja toimielinten tehtäviä. Luottamuselinten ja henkilöiden sekä kaupungin johdon vastuita löytyy suoraan myös kuntalaista.

4 (39) Johtamisjärjestelmän ja strategisen ohjauksen asiakirjoja ovat kaupunkistrategia, ja sen toteuttamis- ja toimenpideohjelmat. Uuden Oulun strategia ja strategiset päämäärät valmistuivat 2013 (kv ). Strategia on kaupunkistrategia, ei ainoastaan kaupunkiorganisaation strategia, sillä kunta organisaationa ei kykene yksin toteuttamaan strategisia tavoitteita. Strategian toteuttajia ovat kuntalaiset aktiivisina toimijoina, yritykset, järjestöt ja yhteisöt toiminnan ja palvelujen tuottajina sekä kaupunki toiminnan ja palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Toteuttamisohjelmien määrää on lisätty siten, että omistajapoliittisen ja palvelujen järjestämisohjelman lisäksi toteuttamis- /toimenpideohjelmia ovat ympäristöohjelma, henkilöstöohjelma, BusinessOulun toimenpideohjelma ja kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma. Lisäksi valtuustoryhmien valtuustosopimus luo toiminnallisen ja taloudellisen kehyksen kaupunginvaltuuston työskentelylle valtuustokaudella. Oulun kaupungin omistajapoliittiset tavoitteet on määritelty kaupunginvaltuuston päättämissä omistajapoliittisissa linjauksissa. Kaupunginvaltuusto päättää omistuksien kehittämisvisiot ja toiminnan tavoitteet toimikaudekseen. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi kaupungin päätöksentekijöille ja henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille, kuntayhtymille ja säätiöille päätöksenteon tueksi. Kaupunginhallitus hyväksyy linjausten pohjalta omistajapoliittisen ohjelman. Palvelujen järjestämisohjelma sisältää kaupunkistrategiaa toimeenpanevat, kuntalaisen hyvinvointia ja strategisia hankintalinjauksia koskevat keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Lauta- ja johtokunnat päättävät tämän ohjelman mukaisista toimenpiteistä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Keväällä 2013 valmistunut Palvelumalli 2020 asiakirja toimii suunnittelun asiakirjana mm. MATO-työssä (Maankäytön toteuttamisohjelma) ja palveluverkkosuunnittelussa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hankintapoliittinen ohjelma määrittää yhtenäisen perustan kaupungin hankintatoiminnan johtamis- ja ohjaus- sekä kehittämistoimenpiteille. Se ohjaa toimimaan konsernin palvelujen järjestämisohjelman ja omistajapoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti ja tukee hallinnonalojen hankintojen johtamista. Toimintamallin käyttöönotto alkoi keväällä 2012 ja jatkuu uudistuvana prosessina vuoteen 2015 saakka. Sitä tukevat tietojärjestelmät, ohjeet ja muut asiakirjat yhtenäistetään ja yhteen sovitetaan jatkotyön aikana. Toimintamallia parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä yhtenäistä itsearviointimenetelmää. Valtuustosopimuksessa vuosille ( ) sovittiin, että tilaajatuottajamallista siirrytään elämänkaarimalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään. Valmisteluvastuu on kaupunginhallituksen alaisella kehittämisjaostolla. Hyvinvointipalvelujen uudelleenorganisointi toteutui lähtien. Syksyn 2014 aikana hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Kunnat ovat antaneet lausunnot järjestämislain luonnoksesta mennessä. Tähän asiakirjaan on kerätty johtamisjärjestelmän keskeiset osat: strateginen ohjausjärjestelmä, organisaatio ja toimintamallin pääperiaatteet sekä johtamisjärjestelmän arviointimalli. Asiakirjan tavoitteena on antaa kokonaiskuva Oulun kaupungin johtamisjärjestelmästä syksyllä Tätä asiakirjaa voidaan hyödyntää mm. ulkoisessa viestinnässä, koulutuksissa, muutosjohtamisessa sekä johtamisjärjestelmän kehittämisessä.

5 (39) 2. Konsernin ja toiminnan ohjaus 2.1. Strateginen ohjausjärjestelmä Oulun kaupungin johtamisjärjestelmän keskeisiä osia ovat strategia ja siihen perustuvat toteuttamis- ja toimenpideohjelmat. Strategiseen ohjausjärjestelmään sisältyy myös sopimusohjaus. Kaupungin strateginen ohjausjärjestelmä esitetään kuvan 1 yläosassa. Kuva 1. Kaupunkikonsernin strateginen ohjausjärjestelmä (asiakirjat). Oululla on yksi strategia ja joukko toteuttamis- ja toimenpideohjelmia, joista kaupungin toiminnan ohjauksen kannalta tärkeimmät ovat palvelujen järjestämisohjelma ja omistajapoliittinen ohjelma. Tärkein strategisen ohjauksen väline on kaupunkistrategia. Strategia työstetään laaja-alaisena yhteistyönä kaupungin johdon, sidosryhmien ja oman henkilökunnan kanssa. Myös kuntalaisia osallistetaan prosessiin. Strategia-asiakirjan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunkistrategia laaditaan joka neljäs vuosi, ja se tehdään pitkän aikavälin suunnitelmana. Kaupunginvaltuusto hyväksyy omistajapoliittiset linjaukset sekä vuosittain talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen järjestämisohjelman (strategian toimeenpano-ohjelman), joka sisältää myös henkilöstölinjaukset, strategiset hankintalinjaukset ja kehittämisohjelmat. Kaupunginhallitus hyväksyy lisäksi omistajapoliittisen ohjelman, ympäristöohjelman, henkilöstöohjelman ja toimenpideohjelmat. Strategisella ohjausjärjestelmällä vaikutetaan lautakuntien ja johtokuntien operatiiviseen toimintaan. Lauta- ja johtokunnat tekevät talousarvioprosessissa tilaamisen käyttösuunnitelmat, joihin sisältyvät tilaajan hankintasuunnitelmat.

6 Ohjausjärjestelmän asiakirjat esitellään taulukossa (39) Taulukko 1. Kaupunkikonsernin strategisen ohjausjärjestelmän asiakirjat. Asiakirja Merkitys Päätöksenteko Aikataulu Kaupunkistrategia KV Business- Oulun toimenpide ohjelma Palvelujen järjestämisohjelma Omistajapoliittinen ohjelma Ympäristöohjelma Henkilöstöohjelma Kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma Valtuustosopimus Kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma linjaa ensisijaisesti Oulun kaupunkiorganisaation toimintaa kaupunkikulttuurin mahdollistamiseksi ja kehittämiseksi. Valtuustosopimus luo toiminnallisen ja taloudellisen kehyksen kaupunginvaltuuston työskentelylle valtuustokaudella. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvio ja taloussuunnitelma Oulun kaupunkiyhteisön strategia. Ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Sisältää mm. omistajapoliittiset ja palvelujen järjestämisohjelman päälinjaukset. BusinessOulun toimintasuunnitelman keskeinen tavoite on saada alueelle lisää työpaikkoja, investointeja ja vientiä. Palvelujen järjestämisohjelma sisältää kaupunkistrategiaa toimeenpanevat, kuntalaisen hyvinvointia ja strategisia hankintalinjauksia koskevat keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma perustuu Oulun kaupungin omistajapoliittisissa linjauksissa asetettuihin kehittämistavoitteisiin. Se sisältää omistusten kehittämiseen liittyvät keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi Ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteuttamisohjelma hyvän ympäristön tilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Henkilöstöohjelma tukee johtamista ja ohjaa Oulun kaupungin henkilöstötyötä. Siinä määritetyt tavoitteet, keinot ja mittarit otetaan käyttöön koko kaupunkiorganisaatiossa sen eri tasoilla. KH KH KH KH KH KH Laaditaan joka 4.v.: pitkän aikavälin suunnitelma >10 v. 4 v., vuosittain tarkistus talousarvion yhteydessä. 4 v., vuosittain tarkistus talousarvion yhteydessä. 4 v > 10 v, vuosittain tarkistus talousarvion yhteydessä. 4 v., vuosittain tarkistus talousarvion yhteydessä. 4 v., vuosittain tarkistus talousarvion yhteydessä. 4 v., vuosittain tarkistus talousarvion yhteydessä. 4 v KV Ta:1 v. Tts: 2 v. Tilaamisen käyttösuunnitelmat (sis. tilaajan hankintasuunnitelmat) Talousarvion osana laaditaan seuraavan vuoden hankintasuunnitelma. Käyttösuunnitelmassa kohdennetaan resurssit lautakunnan päätöksellä talousarvion mukaisesti. Lautakunta ohjaa toimintaa edelleen käyttösuunnitelman ja sen toteutumisvertailujen avulla. Käyttösuunnitelma sisältää lautakunnan palvelujen hankintasuunnitelmat palvelujen järjestämisohjelman linjausten mukaisesti. Ltk 1 v, 2 v ja pitempiaikaiset suunnitelmat, jotka pohjautuvat tehtyihin sopimuksiin.

7 (39) Palvelusopimus Palvelujen järjestäjän ja tuottajan välinen sopimus. 1 v Liikelaitosten liiketoimintasuunnitelmat Liikelaitoksen pitkän aikavälin suunnitelma. johtok. 4 v., vuosittain tarkistus talousarvion yhteydessä. Kaupunkistrategian ohjelmat muodostuvat strategian painopisteistä ja strategisista linjauksista (kuva 2). Ohjelmakokonaisuus täsmentää painopisteiden ja linjausten keskeiset tavoitteet, kärkihankkeet ja valmisteluvastuut toimenpiteiksi ja hankkeiksi. Ohjelmat tukevat myös poikkitoiminnallista toimintamallia, asiakaslähtöisyyden ja elämänkaarimallin kehittämistä. Kuva 2. Kaupunkistrategian toteuttaminen. Oulun kuntien yhdistymistä ohjaavan yhdistymissopimuksen mukaan uuden Oulun palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa rakentuu sopimusohjaukselle (kuva 3). Sopimusohjauksesta linjataan Oulun palvelujen järjestämisohjelmassa seuraavasti: Sopimusohjausta sovelletaan sekä omaan palvelutuotantoon sisäisenä sopimusohjauksena että palveluhankintoihin ulkoisilta tuottajilta.

8 (39) Kuva 3. Strateginen ohjausjärjestelmä ja sopimusohjaus (kv ). Palvelujen järjestämisohjelmassa on määritelty Oulun sopimusohjausta ja sen tavoitteita sekä piirteitä: Sopimusohjaus on tapa, jolla ohjataan palvelujen tuottajia. Ohjaus tapahtuu järjestäjän ja tuottajan välisin sopimuksin eikä määräysvallalla kuten hierarkiassa. Sopimusohjaus edellyttää kuitenkin kumppanuutta, ja kumppanuus murtaa tiukan eron järjestäjän ja tuottajan välillä. Luottamus on kumppanuutta ylläpitävä voima. Sopimusohjaus on menettely, jossa palvelujen järjestäjä solmii sitovan sopimuksen palvelujen tuottajien kanssa niistä palveluista, joita järjestäjän vastuulla oleva väestö tarvitsee. Lähtökohtana on asiakastarve. Sopimusohjauksesta vastaavat palvelujen järjestämisestä vastuussa olevat tahot. Sopimusohjauksen tavoitteena on mm: kuntalaisten asiakaspalvelutarpeiden täyttyminen palvelujen riittävyyden turvaaminen rahoituksen riittävyyden turvaaminen menojen ennustettavuuden ja hallinnan turvaaminen toiminnan ohjattavuuden parantaminen palvelujen suunnittelun kehittäminen ja palvelujen parantaminen. Sopimusohjauksen piirteitä: Sopimusohjauksen tavoiteasettelu lähtee aina strategiasta, jossa on huomioitu asiakastarve. Sopimusohjaus on systemaattinen, jatkuva ja vuosittain toistuva. Sopimusohjaus sisältää toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin päästään. Sopimusohjauksen eri vaiheet on dokumentoitu, ja tuloksena syntyy molempia osapuolia sitova yhteinen näkemys.

9 (39) Sopimuksen sisällössä on määritelty mm. laatuasiat, sopimusmenettely, sopimuksen ajallinen ulottuvuus, yhteistyö, rajapinnat ja laskutus sekä kannusteet. Sopimusohjauksessa voidaan sopia myös palvelujen tuotantotavasta, mahdollisesta alihankinnasta, palveluverkoista, viranomaistoiminnasta sekä palvelujen kehittämistoiminnasta. Sopimusohjaukseen kuuluu olennaisena osana sopimuksen seuranta ja sen seurauksena tehtävät mahdolliset korjaustoimenpiteet. Kumppanuuden avulla luodaan osaamista, jossa tietopääoma voidaan yhdistää kuntalaisia palvelevalla tavalla. Taloussuunnitelmakaudella sopimusohjausta kehitetään vaiheittain tukemaan asiakaslähtöistä ja elämänkaaren mukaista palvelumallia sekä palveluketjujen kokonaiskustannusten hallintaa (sama todettu yhdistymissopimuksessa vuosille ). Palvelujen järjestämisohjelman mukaan sisäinen sopimusohjaus uudistetaan kumppanuuteen perustuvaksi malliksi ja ulkoista sopimusohjausta tehostetaan ottamalla käyttöön sopimustenhallinnan systemaattinen hallintamalli Omistajaohjaus ja konserniohjaus Oulun kaupungin omistajapoliittiset tavoitteet on määritelty kaupunginvaltuuston päättämissä omistajapoliittisissa linjauksissa. Omistajapolitiikassa on kyse omistajastrategian valinnasta ja sen onnistuneisuuden arvioinnista sekä konserniohjauksesta. Omistajapolitiikan keskeinen näkökulma on strateginen ja taloudellinen. Siinä määritellään missä tehtävissä ja hankkeissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana, millaisia tuotto- ja muita tavoitteita omistukselle asetetaan, mitkä ovat pääoman hankinnan, käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet ja kuka omaisuuden arvosta ja käytöstä vastaa ja miten seuranta ja valvonta on järjestetty. Omistajapolitiikan tavoitteena on turvata kaupungin pitkäjänteinen toiminta ja varmistaa pääoman käyttöön sekä omaisuuden hankintaan ja hoitoon liittyvän päätöksenteon systemaattisuus ja pitkäjänteisyys sekä pääomien käytön tehokkuus. Kaupunginvaltuusto päättää valtuustokausittain omistuksilleen kehittämisvisiot ja toiminnan tavoitteet. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi kaupungin päätöksentekijöille ja henkilöstölle, tytär- ja osakkuusyhteisöille sekä kuntayhtymille tulevien yksittäisten päätösten tueksi. Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä omistajapoliittiset linjaukset kaupunginhallitus hyväksyy linjausten pohjalta omistajapoliittisen ohjelman. Omistajapoliittinen ohjelma toimii valtuuston asettamien linjausten täytäntöönpanovälineenä. Hyväksytyn omistajapolitiikan on konkretisoiduttava päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Linjausten toteutumista seurataan, ja toimialueiden ja yksiköiden on raportoitava linjausten toteutumisesta niiden omassa toiminnassaan. Omistajapoliittisia linjauksia täydennetään toimialakohtaisissa ohjelmissa ja strategioissa. Linjaukset konkretisoituvat yksittäisiä investointipäätöksiä ja konsernirakennetta koskevia ratkaisuja harkittaessa.

10 (39) Konserniohje on keskeinen omistajaohjauksen väline ja sillä luodaan puitteet ensisijaisesti kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen kaupungin tavoitteiden mukaiselle omistajaohjaukselle. Konserniohjeen tarkoituksena on tukea kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä ja omistajaohjausta siten, että konsernia voidaan ohjata yhtenäisillä ohjeilla ja toimintaperiaatteilla. Konserniohjeen tavoitteena on kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Konserniohje koskee Oulun kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kaupungin osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että kaupungin konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Konserniohjetta sovelletaan kulloinkin konserniin kuuluviin yhteisöihin. Kaupunkikonserniin kuuluvat kaupungin määräysvallassa olevat yhteisöt eli tytäryhteisöt, jotka esitellään taulukossa 5 (luku 3.3.). Tytäryhteisöjen hallituksissa noudatetaan myös kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvä hallinto ja johtamistapa ohjetta, joka täydentää lakisääteisiä menettelytapoja ja konserniohjetta. Tällä ohjeella on tarkoitus yhtenäistää Oulukonsernin tytäryhteisöjen johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja siten varmistaa, että tytäryhteisöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta sekä riskienhallinta ja että kaupungin omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti konsernin kokonaisetu turvaten. Kaupunginvaltuusto asettaa myös talousarviossa vuosittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet merkittäville tytäryhteisöille ja kuntayhtymille. Yhteisöt raportoitavat toiminnastaan kaupungin tilinpäätösaikataulun mukaisesti Johto- ja ohjausryhmät sekä muut yhteistyöryhmät Kaupungin johto- ja ohjausryhmät ovat osa johtamisjärjestelmää. Toimintamallissa on määritelty johtamisjärjestelmään liittyvät johto- ja ohjausryhmät sekä muut yhteistyöryhmätyypit (kuva 4). Kuva 4. Konsernin yhteiset johto-, ohjaus- ja muut yhteistyöryhmät.

11 (39) Johtoryhmien tärkein yhteinen tehtävä on ohjata ja kehittää kaupungin toimintaa ja taloutta niin, että kaupunkistrategia ja vuositavoitteet sekä kaupungin lakisääteiset velvoitteet toteutuvat. Kaupungin johtoryhmän tasolla edunvalvontatehtävällä on iso painoarvo samoin kuin tulevaisuuteen suuntaavalla johtamisella. Johtoryhmätyöskentelyllä varmistetaan myös käytännön johtamisessa tarvittava viestintä. Kaupungin ylin johto kokoontuu suppeammassa kokoonpanossa johdon viikkopalavereihin. Kaupungin johtoryhmä kokoontuu n. 15 kertaa vuodessa. Näistä 4-5 kokousta ovat strategiapäiviä. Taulukko 2. Kaupungin johtoryhmä. Ryhmä Pj, jäsenet Tavoite Kaupungin johtoryhmä Kaupunginjohtaja, kaupunginjohtajan nimeämät jäsenet, palvelualueen johtajat (4) Kaupungin strateginen johtaminen, kaupunkistrategian valmistelu ja toteuttamisen edellytysten varmistaminen, kaupungin edunvalvonta. Teemat, jotka esillä joka kokouksessa - toimintaympäristön tilannekuva ja ennakointi - strategiset asiat, strategian mukaisen etenemisen varmistaminen - talouden seuranta ja toimenpiteet Teemat, jotka esillä 1-3 krt/vuosi - kaupunkistrategian toteutuminen; kaupunkistrategian toteuttemis- ja toimenpideohjelmat - yhteiset kehittämislinjaukset ja -ohjelmat - poikkitoiminnalliset asiat - omistajapoliittiset asiat - talousarvion valmistelu - viestintä ja markkinointi, edunvalvonta - tietohallintoasiat - henkilöstöpolitiikka - hankintapoliittiset linjaukset - johtamisjärjestelmän ja toimintamallin arvionti; sisältää mm. sopimusohjauksen toimivuus - tiedolla johtamisen asiat Johtoryhmien toiminta on tavoitteellista ja tehokasta. Johtoryhmät laativat toiminnalleen vuosittaiset tavoitteet ja vuosikellon, joka sisältää asioiden vuositasoisen käsittelyprosessin. Johtoryhmät itsearvioivat työskentelyään joulukuussa kaupungin yhteisellä arviointimallilla. Arviointimallissa arviointialueita ovat johtoryhmätyöskentelyn tavoitteet ja tehtävät, roolit ja vastuut, työskentelytavat, sisäiset suhteet, viestintä sekä johtoryhmäläisen rooli ja vastuu. Konsernipalveluissa, palvelualueilla ja liikelaitoksissa on jokaisessa yksi kaupungin johtamisjärjestelmään kuuluva johtoryhmä. Konsernipalveluissa ja palvelualueilla voi olla lisäksi vastuualueittaisia johtoryhmiä. Johtoryhmien kokoonpanosta päättää kyseisen yksikön johtaja. Yksiköiden johtoryhmämalleista vastaavat konsernipalvelujen johtajat, palvelualueen johtaja tai liikelaitoksen johtaja.

12 (39) Kaupungin henkilöstötoimikunta vastaa yhteistoiminta-asiakirjan mukaisesti kaupunkitason yhteistoimintaelimelle kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Henkilöstötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Lautakunnissa ja liikelaitoksissa yhteistoiminta järjestetään siten, että yhteistyöelimenä on henkilöstötoimikunta tai johtoryhmä. Yhteistoiminnan järjestämisestä päättää asianomainen lautakunta ja liikelaitoksissa johtaja kuultuaan tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjä. Ohjausryhmät tukevat kaupungin johtoryhmän toimintaa. Ne toteuttavat konsernin poikkihallinnollista toimintatapaa sekä konsernipalvelujen päätöksenteon valmistelu-, asiantuntija- ja ohjausroolia suhteessa palvelualueisiin ja liikelaitoksiin. Niiden määrä voi vaihdella. Tällä hetkellä ohjausryhmiä on kuusi: kehittämisen ohjausryhmä, henkilöstöohjausryhmä, talousohjausryhmä, tietohallinnon ohjausryhmä, strategisen hankinnan ohjausryhmä sekä viestinnän ohjausryhmä. Osallistujatahot määrittää puheenjohtaja ryhmän tavoitteen perusteella. Myös ohjausryhmien toiminta on tavoitteellista ja tehokasta. Ne laativat toiminnalleen vuosittaiset tavoitteet ja vuosikellon, joka sisältää asioiden vuositasoisen käsittelyprosessin. Ryhmät kokoontuvat oman vuosikellonsa mukaisesti n kertaa vuodessa. Myös ne itsearvioivat työskentelyään loppuvuoden aikana kaupungin yhteisellä arviointimallilla. Ohjausryhmät tuovat sovitut asiat kaupungin johtoryhmän käsittelyyn johtoryhmän vuosikellon mukaisesti. Osa ohjausryhmäasioista voi edetä käsittelyyn ja päätöksentekoon esim. kaupunginhallituksen jaostoihin ja kaupunginhallitukseen. Ohjausryhmien vastuualue voi kehittyä kaupungin johtamisjärjestelmän kehittymisen myötä.

13 (39) Taulukko 3. Ohjausryhmät. Ryhmä Pj, jäsenet Tavoite/vastuu Kehittämisen ohjausryhmä Pj. konsernipalvelujen kehittämisjohtaja, jäsenet pääprosessien kehittämispäälliköitä, liikelaitosten kehittämispäälliköitä/muíta edustajia ja konsernipalveluiden kehittämispäälliköitä Asukkaiden ja alueen hyvinvointiin liittyvän elinvoiman ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisen priorisointi ja koordinointi. - Strategisten kehittämisen painopisteiden tunnistaminen, priorisointi ja vuosittaisen kokonaisuuden valmistelu strategiselle johdolle. - Kaupungin strategian toteutumista edistävien kehittämishankkeiden koordinointi. - Oulun kehittämisen toimintamallin määritys. - Kehittämisen työkalujen koordinointi. - Innovatiivisten palvelujen ja toimintatapojen kehittämisen ja hyödyntämisen koordinointi. - Varmistaa ja luo yhtenäistä toimintatapaa kehittämisessä ja kehitystyön hyödyntämisessä. - Verkostoyhteistyön tavoitteiden määritys, tarvittava priorisointi ja yhteistyön koordinointi. - Voi esittää asioita päätöksentekoon kh:n kehittämisjaoston kautta - Laatii toiminnastaan vuosisuunnitelman ja itsearvioi toimintaansa vuoden lopussa. Henkilöstöohjausryhmä Talousohjausryhmä Pj. henkilöstö-palvelualueen johtaja, jäsenet palvelualueiden henkilöstöpäälliköt ja liikelaitosten henkilöstöpäällikkö/ muu edustaja ja henkilöstöpalvelujen päälliköitä + muita tarvittavia asiantuntijoita Pj. konsernipalvelujen talouspäällikkö, jäsenet palvelualueiden talouspäälliköt, controllerit, taloussuunnittelija, konsernipalvelut (siht.) Laajennetussa johtoryhmässä lisäksi jäseninä liikelaitosten talouspäälliköt/talousvastaa vat + kutsuttuja asiantuntijoita tarpeen mukaan Jakautuu useampiin verkostoryhmiin, joista vetovastuu on konsernipalveluiden kehittämispäälliköillä ja niissä voi olla ulkopuolisia jäseniä. Teemoja voivat olla: ennakointi-, arviointi-, laatu- ja palautejärjestelmät, tietojohtaminen, asiakaslähtöisyys. - Johtaa strategisia henkilöstötavoitteita ja hankkeita. - Varmistaa ja luo yhtenäistä toimintatapaa. - Koordinoi ja kehittää taloustoimintoja sekä edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä kaupunkikonsernissa Kehittää kaupungin talousohjausta, käsittelee talouden hoitoa koskevat linjaukset ja ohjeet Valmistelee ja koordinoi talousarvion valmisteluun liittyvät asiat Valmistelee ja koordinoi tilinpäätöksen valmisteluun liittyvät asiat Ohjaa ja kehittää kaupungin seurantaa niin, että päätöksentekijöillä on käytettävissään mahdollisimman oikea ja ajantasainen tieto talouden

14 Tietohallinnon ohjausryhmä Strategisen hankinnan ohjausryhmä Viestinnän ohjausryhmä Pj. tietohallintopäällikkö, keskeisten palvelualueiden tietohallintovastaavat, siht. Digitaalisen agendan ohjelmakoordinaattori Pj. kehittämispäällikkö (strateginen hankintatoimi), palvelujen tilaaja- ja tuottajajohtoa, tarvittaessa merkittävimpien liikelaitosten johtajat, tarvittaessa asiantuntijoita Pj. viestintäjohtaja, jäsenet konsernipalvelujen ja toimialojen viestintäpäälliköt, sihteeri Johtamisjärjestelmäkirja (39) toteutumasta Seuraa ja kehittää talouspalvelujen sopimusohjausta Ohjaa taloushallinnon prosessien ja talouden tietojärjestelmien kehittämistä Koordinoi ja kehittää talousosaamista (ulkoinen ja sisäisen laskenta) - Edistää ICT yhteistyötä, yhtenäisiä toimintatapoja ja asiakaslähtöisiä ICTpalveluita kaupunkitasolla - Seuraa ja varmistaa kaupungin strategisten linjausten toteutumista ICT:n alueella - Toimii Digitaalinen Agenda - kehittämissalkun koordinaatioryhmänä - Hyväksyy ICT:hen liittyvät kokonaisarkkitehtuurilinjaukset ja periaatteet - Huolehtii ICT-linjausten ja aikataulujen tiedottamisesta palvelualueille - Toimii asiakkuusryhmänä Oulun Tietotekniikan puitesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Ohjausryhmä hyödyntää valmistelussa verkostoryhmiä, joiden teemoja voivat olla mm. ICT:hen liittyvät toimintamallit ja kokonaisarkkitehtuuri, tietoturva ja tietosuoja, ICT-hankinnat, projektit tai palvelukokonaisuudet. - Vastaa hankintapoliittisen ohjelman kehittämisen toimenpiteiden toteuttamisesta - Vastaa monituottajamallin ja strategisten hankintalinjausten kehittämisestä, suunnittelusta sekä toimeenpanon valvonnasta - Seuraa hankintoihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä konsernissa, kansallisesti ja kansainvälisesti sekä vastaa kumppanuusajattelun ja monituottajamallin mukaisesta yhteistyöstä ja markkinavuoropuhelusta hankinta-asioissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa - Koordinoi ja ohjaa palvelualueiden ja muiden konsernitoimijoiden viestintää ja markkinointia - Valmistelee viestintäohjeet - Linjaa Oulu-konsernin viestinnän uudet palvelut ja toimintamuodot Toimintamalliin kuuluvat myös muut yhteistyöryhmät, verkostot ja foorumit. Ne ovat ohjausryhmien puheenjohtajien tai yksiköiden johtajien vastuulla. Yksiköiden johtajat vastaavat yleensäkin yksikön käyttämien kokouskäytäntöjen koordinaatiosta niin, että päällekkäisiä toimintatapoja ei synny.

15 (39) Työryhmien perustamisperiaatteet valmistellaan erikseen. Lisäksi Oulun kaupungin ohjausjärjestelmään kuuluu kaupunkitasoisia yhteisiä periaatteita seuraavilta alueilta mm. tiedolla johtaminen hallinnon ohjaus kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta työllisyyden edistäminen aluekehittäminen kaupunkipolitiikka. Periaatteita valmistelee ja täytäntöön panee kaupungin konsernipalvelut. Kaupungin poikkitoiminnalliset, asiakaslähtöiset kokouskäytännöt ovat muotoutumassa. Tällä hetkellä toimitaan seuraavasti: Kaupungin johtoryhmä käsittelee poikkitoiminnallisia asioita useamman kerran vuodessa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen johtosäännössä on määritelty koordinaatioryhmä. Ryhmän tehtävänä on mm. koordinoida yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen, johon kuuluu myös useampia liikelaitoksia, palvelujen järjestämistä ja kehittämistä sekä palvelusopimusneuvotteluja ja palvelujen tilaamista. Yhdyskunta ja ympäristöasioiden kokouskäytäntöjä ovat myös maapoliittinen työryhmä, maankäytön toteuttamisryhmä, kaupunkisuunnittelutyöryhmä ja yleiskaavoituksen asiantuntijaryhmät. Sivistys- ja kulttuuripalvelut ja hyvinvointipalvelut kokoontuvat tällä hetkellä myös johtoryhmien yhteiskokouksiin. Toiminnalla kehitetään poikkitoiminnallista yhteistyötä, suunnataan painopistettä palveluprosesseissa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja parannetaan palvelujen vaikuttavuutta. Yhteinen johtoryhmä on nimennyt elämänkaaren mukaisiksi valmisteluryhmiksi lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä ikäihmiset. Poikkihallinnollisessa työssä on mukana myös yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kun kyseessä on yhteiset asiakkuudet. Strategiasta johdettavat kehittämisohjelmat rakennetaan poikkitoiminnallisesti strategian painopistealueille. Ohjelmakokonaisuuden johtamiskäytännöt muodostetaan elämänkaariajatteluun pohjautuen Tiedolla johtaminen Päätöksenteon ja johtamisen tulee perustua luotettavaan tietoon ja analyyseihin, selkeisiin vaihtoehtoihin sekä ennakointiin päätösten seuraamuksista. Tietoa tulee hankkia, ja se tulee saattaa sellaiseen muotoon, että sitä voidaan käyttää paitsi päätöksenteossa ja johtamisessa myös palveluprosesseissa ja niiden kehittämisessä sekä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tiedolla tuettu organisaatio, yhteinen toimintamalli, joka merkitsee harmonisoidun tiedon, siihen liittyvien käytänteiden sekä tietorakenteiden tarvetta. Toimintamallin kehittäminen edellyttää paitsi tietosisältöjen, myös tietojohtamisen rakenteiden ja sitä mahdollistavien työkalujen ja teknisten ratkaisujen kehittämistä. Kehittämistyötä tehdään myös osana johtamisen viitearkkitehtuurija toiminnan kokonaisarkkitehtuurityötä.

16 (39) 3. Organisaatio ja toimintamalli Kaupunkien organisoitumisen oikeudellinen perusta säädetään lähinnä kuntalaissa. Oulun kaupungin organisaatio muodostuu kaupunginvaltuustosta, kaupunginhallituksesta, tarkastustoimikunnasta, sisäisestä ja ulkoisesta tarkastuksesta, kaupungin johtajistosta, konsernipalveluista, kolmesta palvelualueesta, sisäisistä ja ulkoisista liikelaitoksista sekä lautakunnista ja johtokunnista. Hallinnollinen organisaatio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Organisaatiota on muutettu keväällä Hyvinvointipalveluissa siirrettiin alkaen järjestäjän ja tuottajan tehtävät samaan organisaatioon (kv ). Kaupungin järjestämät palvelut on organisoitu kolmeen laajaan, asiakaslähtöiseen palvelualueeseen: sivistys- ja kulttuuripalvelut, hyvinvointipalvelut sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Konsernipalvelut vastaa kaupunkikonsernin kehittämisen ja päätöksenteon valmistelu- ja asiantuntijatehtävistä. Sillä on myös ohjaus- ja päätösten täytäntöönpanoroolia. Konsernipalvelujen asiantuntemus muodostaa neljä palvelualuetta (muutos kv ): hallinnon, kehittämisen, talouden ja omistajaohjauksen sekä henkilöstön palvelualueet. Sen vastuulla ovat mm. päätöksentekoa tukeva hallinto, kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta, työllisyyden edistäminen, viestintä ja kaupunkimarkkinointi, kaupunginstrategian valmistelu ja toimeenpano, tietojohtaminen, tutkimus ja palvelukehitys, tietohallinto, strateginen hankintatoimi, aluekehittäminen, kaupunkipolitiikka, talous, rahoitus, omistajapolitiikka ja ohjaus sekä strateginen henkilöstöjohtaminen ja kehittäminen. Toimintamalli edellyttää vahvaa yhteistyötä konsernipalvelujen ja palveluista vastaavien palvelualueiden sekä liikelaitosten välillä. Yhteistyötä tuetaan mm. ohjausryhmätyöllä ja verkostoryhmillä. Tukipalvelutuotanto on organisoitu liikelaitoksiin (Liikelaitos Oulun Serviisi (ateriaja siivouspalvelut), Oulun Tietotekniikka liikelaitos, Oulun Työterveys liikelaitos, Oulun Konttori (talous-, hallinto-, henkilöstöhallinto- ja hankintapalveluja sekä kuntalaisten asiakaspalveluja) sekä Oulun tekninen liikelaitos ja Liikelaitos Oulun Tilakeskus. Lisäksi peruskunnan organisaatioon kuuluu ulkoisia liikelaitoksia sekä Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos sekä Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Oulun elinkeinopalvelut on organisoitu BusinessOulu liikelaitokseen. Kaupungin sisäinen tarkastus on organisoitu roolinsa mukaisesti suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen. Laajojen palvelualueiden lisäksi palveluja yhdistetään myös poikkitoiminnallisesti palvelualueiden välillä. Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmissa asetetaan valtuustokaudelle organisaation yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttaminen vaatii poikkitoiminnallista yhteistyötä. Poikkitoiminnallisen yhteistyön tavoitteena on asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä vaikuttavuuden parantaminen ja tuottavuuden kasvattaminen toimintatapoja ja vastuujakoja uudistamalla. Resurssien käyttöä tarkastellaan ja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen. Oulun kaupungin organisaatio (johtosuhteet) esitetään kuvassa 5.

17 (39) 3.1. Organisaatiokaavio Kuva 5. Oulun kaupungin organisaatio

18 (39) 3.2. Johtosäännöt Johtamisjärjestelmässä organisaatiorakenteella ja johtosäännöillä on keskeinen rooli. Johtosäännöt määrittelevät organisaation eri osien välisen työnjaon, valtuudet ja vastuut. Kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaisesti siirtänyt johtosäännöissä toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Kuntalaissa ja muissa laeissa on kuitenkin rajoituksia toimivallan siirtämisestä. Valtuusto voi johtosäännössä antaa kunnan muulle viranomaiselle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä annetaan määräykset mm. valtuuston toiminnasta, varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle, valtuutetun aloitteen käsittelystä, valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä sekä muista kokoukseen liittyvistä asioista. Kaupunginhallituksen johtosäännössä on määräykset kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajiston ja konsernipalvelujen tehtävistä ja toimivallasta. Palvelujen järjestämisestä vastaavien lautakuntien tehtävät ja toimivalta määritellään yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen, hyvinvointipalvelujen sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosäännöissä. Pääosin viranomaistehtäviä suorittavilla rakennusvalvontatoimella ja Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksella on omat johtosääntönsä, vaikka ne kuuluvat johtamisjärjestelmän mukaisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin. Liikelaitoksille on omat johtosääntönsä lukuun ottamatta Oulun teknistä liikelaitosta ja Liikelaitos Oulun Tilakeskusta, joiden johtosäännölliset asiat löytyvät yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen säännöstä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ulkoisen tarkastuksen johtosäännön. Säännössä on tarkastuslautakunnalle kuuluvat tehtävät ja toimivalta sekä ulkoisen tarkastuksen yksikön tehtävät ja sen johtajana toimivan kaupunginreviisorin tehtävät ja toimivalta. Tarkastuslautakunta toimii suoraan kaupunginvaltuuston alaisuudessa ja kaupunginreviisori tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Hallintosäännössä on yleiset määräykset asioista, jotka koskevat hallintoa, taloutta, hankintoja ja henkilöstöä. Hallintosäännön määräyksiä noudatetaan, mikäli muissa johtosäännöissä ei ole muita määräyksiä asiasta. Kaupunginhallituksella on myös oikeus antaa päätöksellään kaikkia hallintokuntia ja liikelaitoksia koskevia määräyksiä ja ohjeita. Kaupunginhallitus voi myös päätöksellään asettaa toimikuntia hoitamaan tiettyä tehtävää Luottamushenkilöorganisaatio ja yhtiöiden hallitusten jäsenmäärät Ylimmät luottamushenkilötoimielimet ovat kuntalain mukaiset kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Muita lakisääteisiä toimielimiä ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Luottamushenkilötoimielimet esitetään kuvassa 6.

19 (39) Kuva 6. Luottamushenkilötoimielimet (ilman jaostoja). Luottamushenkilötoimielimet arvioivat omaa sisäistä toimintatapaansa vuosittaisella arvioinnilla. Luottamushenkilötoimielimet luetellaan taulukossa 4. Niissä on yhteensä 237 jäsentä. Taulukko 4. Toimielinten jäsenten määrät. Toimielin Jäseniä Varajäs. Pj:t Kaupunginvaltuusto pj. + 4 varapj. Kaupunginhallitus pj. + 2 varapj. Kaupunginhallitus pj. + 2 varapj. Lautakunnat Hyvinvointilautakunta pj. + varapj. Keskusvaalilautakunta 5 5 pj. + varapj. Rakennuslautakunta pj. + varapj. Sivistys- ja kulttuurilautakunta pj. + varapj. Tarkastuslautakunta 9 9 pj. + varapj. Yhdyskuntalautakunta pj. + varapj. Johtokunnat BusinessOulu liikelaitos johtokunta 5 5 pj.+ varapj. Liikelaitosten johtokunta 7 7 pj. + varapj. (Oulun jätehuolto liikelaitoksen ja Oulun Vesi liikelaitoksen johtokunta) Liikelaitos Oulun Serviisin johtokunta 7 7 pj. + varapj. Liikelaitos Tilakeskuksen johtokunta 7 7 pj. + varapj. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen 7 7 pj. + varapj. johtokunta Oulun Energia liikelaitoksen johtokunta 7 7 pj. + varapj. Oulun Konttori liikelaitoksen johtokunta 5 5 pj. + varapj. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen 9 9 pj. + varapj. johtokunta Oulun teknisen liikelaitoksen johtokunta 7 7 pj. + varapj. Oulun Tietotekniikan liikelaitoksen 5 5 pj. + varapj. johtokunta Oulun Työterveys liikelaitoksen johtokunta 5 5 pj. + varapj. Yhteensä

20 (39) Lisäksi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä kuntayhtymiin ja säätiöihin nimetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti seuraavat määrät hallituksen jäseniä: Taulukko 5. Oulun kaupungin tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt. Tytäryhtiöt Hallituksen jäsenten määrä yhtiöjärjestyksen mukaan Energialiiketoiminta Haukiputaan Energia Oy 1-5 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 5-7 Oulun Energia Urakointi Oy 5-7 Oulun Sähkönmyynti Oy 9 Turveruukki Oy 4-7 Yli-Iin Sähkö Oy 3-5 Asuntoliiketoiminta Asunto Oy Iiveitsi 3 Asunto Oy Myllykartano 3 Asunto Oy Myllykartano2 3 Asunto Oy Yli-Iin Revonmylly 3 Oulun Asuntohankinta Oy 3-7 Sivakka-Yhtymä Oy Kiinteistö Oy Oulun Pikisaari Oulun Sivakka Oy Asunto Oy Haukiputaan Moisasenmäki Oulun Tervatalot Oy Oulun Remonttimylly Oy Kiinteistöliiketoiminta Haukiputaan Kehitys Oy 4-6 Kiimingin Palvelutalo Oy 3 Kiinteistö Oy Haukiputaan Toritalo 3-5 Kiinteistö Oy Huonesuon Monitoimitalo 3-5 Kiinteistö Oy Oulun Intiönparkki 3-5 Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä 3-5 Kiinteistö Oy Maikkulan Toivo 3-5 Kiinteistö Oy Raksilan Harjoitushalli 5 Maikkulan Keskus Oy 5 Oulunsalon Kehitysyhtiö Oy 4-8 Kiinteistö Oy Lunkintie OuluZone Kiinteistöyhtiö Oy 4-5 Muu liiketoiminta Monetra Oy 3-5 Nallikari Seaside Oy 3-6 Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Oulun Osaamiskeskus Oy Oulun Ammattikorkeakoulu Oy 3-6 Oulun Kaupunginteatteri Oy 3-6 Oulun Pysäköinti Oy 5-8 Oulun Satama Oy 3-7 Oritkarin Huoltorakennus Oy 3 Hallituksen Osakkuusyhtiöt jäsenten määrä yhtiöjärjestyksen mukaan Kiinteistö Oy Sävelparkki 3-5 Haukiputaan Jäähalli Oy 3-5 Haukiputaan palvelukulma Oy 3-5 Oulu ICT Oy 4-7

21 (39) Kiinteistö Oy Oulunsalonkulma 3-5 Oulu Innovation Oy 3-6 Kiinteistö Oy Raksilan tekojääkentän katsomo 4 Oulun Keskusliikenneasemakiinteistö Oy 4 RehaParkki Oy 3 Virpiniemi Sport Oy 4 Kiinteistö-Ali Oy 3 Oulun Matkailu Oy 5-8 Yli-Iin Liiketalo Oy 3 Teknoventure Oy 3-6 Rovaniemen Voima Oy 5-7 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 6 Voimapato Oy 3 Säätiöt Oulun Musiikkijuhlasäätiö 5 Oulun Palvelusäätiö 5 Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiö 6 Kuntayhtymät Oulun Seudun Koulutuskuntayhtymä 9 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 11 Pohjois-Pohjanmaan liitto 13 Yhteensä Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtävät on säädetty kuntalaissa ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä. Valtuusto asettaa toimikaudekseen keskusvaalilautakunnan ja toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten tarkastuslautakunnan. Tarkastuslautakunnan tehtävät säädetään kuntalaissa. Kuntalaissa säädetään kunnanhallituksen tehtäväksi mm. vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valvoa kunnan etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitus vastaa kuntalaissa määriteltyjen tehtävien lisäksi kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian ja siitä johdettujen ohjelmien, tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Uuden kunnan kaupunginhallitukseen valittiin yhdistymissopimuksen mukaisesti ensimmäisenä vaalikautena ( ) vähintään yksi varsinainen jäsen ja varajäsen jokaisesta yhdistyneestä kunnasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on joko päätoiminen tai osa-aikainen. Tällä hetkellä Oululla on päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtaja vastaa poliittisesta yhteisöjohtamisesta, yhteydenpidosta kuntalaisiin ja yhteisöihin sekä viestittää kaupungin tavoitteista, vastaa kansallisesta ja kansainvälisestä poliittisesta edunvalvonnasta sekä osallistuu verkosto- ja sidosryhmätyöhön, johtaa ja kehittää kaupunginhallituksen ja sen jaostojen toimintaa sekä hyväksyy kaupunginjohtajan viranhoitoon liittyvät matkat, koulutukset ja sopimusten mukaiset virkavapaudet sekä vuosiloman. Kaupunginhallituksella on kehittämisjaosto ja henkilöstöjaosto. Kehittämisjaosto käsittelee ja tekee linjausesitykset kaupunginhallitukselle asioista, jotka koskevat

22 (39) elinkeino-ohjelman laatimista, alueen elinvoiman, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämistä. Kehittämisjaosto päättää työllisyyden hoitoon talousarviossa varattujen määrärahojen käytöstä. Henkilöstöjaosto käsittelee ja tekee linjausesitykset, jotka koskevat henkilöstöpoliittisia linjauksia, henkilöstöohjelmaa sekä henkilöstön työhyvinvointia. Kaupunginhallitus voi antaa jaostoille myös muita tehtäviä. Kaupunginhallitus asettaa tarkastustoimikunnan, joka on osa kaupunkikonsernin sisäistä valvontajärjestelmää. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat kaupunkikonsernin valvontajärjestelmän asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäinen tarkastus on osa kaupunkikonsernin ohjaus- ja johtamisjärjestelmää, jota kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajisto käyttää tukena valvontatoimessaan. Tarkastustoimikunnan ja sisäisen tarkastuksen tehtävät määritellään johtosäännössä. Kaupunginhallituksen vastuut ja tehtävät kerrotaan tarkemmin johtosäännössä Lautakunnat Palvelualueiden lautakuntia ovat hyvinvointilautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta sekä yhdyskuntalautakunta. Lautakunnat toimivat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Oulussa palvelualueiden lautakuntien puheenjohtajat voivat olla osa-aikaisia. Tällä hetkellä osa-aikainen puheenjohtaja on hyvinvointilautakunnalla, sivistys- ja kulttuurilautakunnalla sekä yhdyskuntalautakunnalla. Hyvinvointilautakunta vastaa sosiaalisen hyvinvoinnin, terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvoinnin palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Hyvinvointilautakunta kehittää hyvinvointipalveluja kaupunkistrategiassa ja palvelujenjärjestämisohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, vastaa lakien ja asetusten mukaan kaupungille kuuluvien hyvinvointipalvelujen sekä niihin liittyvien viranomaistehtävien järjestämisestä. Hyvinvointilautakunnan alaisuudessa toimii yksilöasiainjaosto ja hyvinvointitoimikunta. Yksilöasianjaosto tekee hyvinvointipalvelujen toimialaan kuuluvat yksilöpäätökset, ellei toimivalta kuulu lautakunnan alaiselle viranhaltijalle ja käsittelee hyvinvointipalveluja koskevat lakien mukaiset viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, jotka koskevat yksilökohtaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Hyvinvointitoimikunta käsittelee ja tekee linjausesitykset hyvinvointilautakunnalle asioista, jotka koskevat palvelujen toteutumisen, laadun, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden arviointia, palvelujen valvontaa sekä hyvinvointipalvelujen henkilöstöpolitiikan kehittämistä ja työhyvinvointia. Toimikunta päättää järjestöavustusten jakamisesta ja virkavapauksien ja työlomien myöntämisestä lautakunnan määrittämien perusteiden mukaisesti. Sivistys- ja kulttuurilautakunta kehittää palveluja kaupunkistrategiassa ja palvelujenjärjestämisohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä vastaa lakien ja asetusten mukaan kaupungille kuuluvien palvelujen ja niihin liittyvien viranomaistehtävien järjestämisestä. Oulussa sivistys- ja kulttuuripalvelulautakunnalle kuuluu myös varhaiskasvatus. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluille kuuluvien tehtävien järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavat toimialoillaan yhdyskuntalautakunta, rakennuslautakunta, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta, Oulun teknisen liikelaitoksen johtokunta ja Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtokunta.

23 (39) Yhdyskuntalautakunta vastaa mm. toimialansa palvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä kaupunkistrategian, omistajapoliittisen ohjelman ja palvelujen järjestämisohjelman linjausten mukaisesti sekä sisäisestä sopimusohjauksesta, palvelujen tilaamisesta ja toimialansa viranomaistoiminnasta. Yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa toimii yhdyskuntajaosto ja seudullinen joukkoliikennejaosto. Johtamisjärjestelmän mukaan rakennusvalvonta ja Oulun seudun ympäristöliikelaitos kuuluvat hallinnollisesti yhdyskunta- ja ympäristöprosessiin. Yhdyskuntajaosto päättää tielautakunnalle laissa kuuluvista tehtävistä ja valmistelee katujen nimistöasiat sekä tekee päätökset haja-asutusalueen nimistä ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kunnan erillispäätökset koskien asemakaava-alueen nimimuutoksia. Joukkoliikennejaosto toimii joukkoliikennelain tarkoittamana seudullisena toimivaltaisena viranomaisena Oulun kaupungin, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien alueella. Jaosto vastaa kuntalain tarkoittamana yhteisenä toimielimenä sopijakuntien muodostamalla alueella harjoitettavan reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lupaviranomaistoimesta, muista palvelusopimusasetuksessa ja joukkoliikennelaissa paikalliselle toimivaltaiselle lupaviranomaiselle säädetyistä tehtävistä sekä kuntien keskenään sopimista joukkoliikenteen tehtävistä. Rakennuslautakunta johtaa rakennusvalvontatoimea ja vastaa sen toiminnasta. Rakennuslautakunnan tehtävänä on mm. huolehtia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista rakennusvalvonnan viranomaistehtävien suorittamisesta sekä toimia rakennusvalvontaviranomaisena. Lautakuntien vastuita ja tehtäviä määritellään tarkemmin johtosäännöissä Liikelaitosten johtokunnat Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan ja sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan ( alkaen) asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnat toimivat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Oulussa on seuraavat liikelaitosten johtokunnat: Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtokunta, Oulun Seudun Ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta, BusinessOulu liikelaitoksen johtokunta, Oulun Vesi liikelaitoksen johtokunta, Oulun Jätehuolto liikelaitoksen johtokunta ( asti), Oulun Energia liikelaitoksen johtokunta ( asti), Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta ja Liikelaitos Oulun Serviisin johtokunta, Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen johtokunta, Oulun Konttori liikelaitoksen johtokunta ja Oulun Työterveys liikelaitoksen johtokunta. Johtokuntien vastuita ja tehtäviä määritellään tarkemmin johtosäännöissä Viranhaltijaorganisaatio ja johdon vastuut Oulun kaupungin organisaatio on hallinnollisessa mielessä linjaorganisaatio, mutta mm. apulaiskaupunginjohtajien vastuilla tuetaan hallinnonrajat ylittävää, poikkitoiminnallista toimintamallia. Poikkitoiminnallisuudella vahvistetaan kaupungin asiakaslähtöistä toimintatapaa. Viranhaltijaorganisaation rakenne esitetään kuvassa 7.

24 (39) Kuva 7. Viranhaltijaorganisaatio. Kaupungin ylimmän virkamiesjohdon muodostavat kaupunginjohtaja ja kolme apulaiskaupunginjohtajaa ja konsernipalvelujen hallintojohtaja. Kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen alaisena. Kaupunginjohtajan erityisenä tehtävänä on vastata kaupunkikonsernin taloudesta, johtamisesta ja ohjauksesta, alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä edunvalvonnasta, omistajapolitiikasta, elinkeinopolitiikan ja maankäytön strategisesta ohjauksesta, BusinessOulu liikelaitoksen omistajaohjauksesta, työllisyyden edistämisestä, kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämisestä, seutuyhteistyön edistämisestä sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta. Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivat apulaiskaupunginjohtajat, konsernipalvelujen hallintojohtaja, elinkeinoliikelaitoksen johtaja ja tarkastuspäällikkö. Lisäksi kaupunginjohtaja toimii konsernipalvelujen palvelualueiden johtajien toiminnallisena esimiehenä. Kaupunginjohtaja vastaa Oulun kaupunkikonsernin omistajapolitiikan toteutuksesta sekä sijoitustoiminnasta kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti sekä käyttää kaupungin puhevaltaa asioissa, jotka koskevat kaupungin etua, ellei toimivalta kuulu muulle viranomaiselle. Kolmen apulaiskaupunginjohtajien palvelualueet ovat hyvinvointipalvelut, sivistysja kulttuuripalvelut sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa oman palvelualueensa osalta strategisesta kehittämisestä kaupunkistrategian ja palvelujen järjestämisohjelman mukaisesti, omistajapolitiikan toteuttamisesta ja valvonnasta omistajapoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti sekä kaupunkikonsernin kokonaistuottavuuden ja taloudellisuuden kehittämisestä, konserniohjauksesta ja valvonnasta, kaupungin edunvalvonnasta ja palveluverkkosuunnitelman valmistelusta. Apulaiskaupunginjohtajien poikkitoiminnalliset vastuut ovat seuraavat:

25 (39) Apulaiskaupunginjohtaja (jonka palvelualue on yhdyskunta ja ympäristöpalvelut ja liikelaitokset) vastaa poikkitoiminnallisesta yleiskaavan ja maankäytön toteuttamisohjelman kokonaisuuden koordinoinnista ja strategisesta hankintatoimesta sekä 1) konsernin omistajapolitiikan valmistelusta, 2) liikelaitosten (Oulun Vesi, Oulun Jätehuolto, Tekli, Tilakeskus, Oulun Serviisi, Oulun seudun ympäristötoimi, Oulu- Koillismaan pelastuslaitos ja Oulun Tietotekniikka) ja tytäryhteisöjen omistajaohjauksesta, 3) kokonaisvaltaisesta ympäristön ja infrastruktuurin kehittämisestä, 4) kestävän kehityksen ohjelman laatimisesta, 5) palvelutarveanalyysien laatimisesta, 6) sopimusohjauksen monialaisesta kehittämisestä, 7) monialaisesta palveluprosessien ja laatujärjestelmien kehittämisestä sekä 8) toimii yhdyskuntajohtajan ja edellä mainittujen liikelaitosten johtajien esimiehenä lukuun ottamatta Oulun seudun ympäristöliikelaitoksen johtajaa. Apulaiskaupunginjohtaja (jonka palvelualue on hyvinvointipalvelut) vastaa poikkitoiminnallisesta työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kehittämiseen liittyvistä resurssien kohdentamisesta sekä 1) palvelujen järjestämisohjelman valmistelusta ja valmistelun koordinoinnista, 2) palveluverkkosuunnitelman valmistelun koordinoinnista, 3) hyvinvointikertomuksen valmistelusta, 4) sopimusohjauksen monialaisesta kehittämisestä, 5) palvelutarveanalyysien laatimisesta, 6) monialaisesta palveluprosessien ja laatujärjestelmien kehittämisestä, 7) liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja kuntayhtymän omistajaohjauksesta sekä 8) toimii hyvinvointijohtajan esimiehenä. Apulaiskaupunginjohtaja (jonka palvelualue on sivistys- ja kulttuuripalvelut) vastaa poikkitoiminnallisesta lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kehittämiseen liittyvistä resurssien kohdentamisesta sekä 1) tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksesta, 2) sopimusohjauksen monialaisesta kehittämisestä, 3) palvelutarveanalyysien laatimisesta, 4) monialaisesta palveluprosessien ja laatujärjestelmien kehittämisestä sekä 5) toimii sivistys- ja kulttuurijohtajan esimiehenä. Apulaiskaupunginjohtajat johtavat poikkitoiminnallisia palveluja, joita kehitetään asiakaslähtöisesti palvelujen järjestämisohjelmassa valittujen painopisteiden ympärille. Konsernipalvelujen hallintojohtajan tehtäviä on mm. johtaa konsernipalvelujen toimintaa ja taloutta, vastata liikelaitosten Oulun Konttori ja Oulun Työterveys sekä tytäryhteisöjen omistajaohjauksesta ja toimia näiden liikelaitosten johtajien esimiehenä. Talous- ja omistajaohjauksen palvelualueen johtaja vastaa ajalla Oulun Energia liikelaitoksen ja energiatoimialan omistajapolitiikan valmistelusta ja omistajaohjauksesta ja toimii liikelaitoksen johtajan esimiehenä. Palvelualueiden (sivistys- ja kulttuuripalvelut, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja hyvinvointipalvelut) johtajien vastuulla on vastuualueensa asiakaslähtöisten palvelujen järjestäminen ja kehittäminen kaupunkistrategian, omistajapoliittisen ohjelman ja palvelujen järjestämisohjelman linjausten mukaisesti. Palvelualueiden johtajat johtavat vastuualueensa henkilöstöä, taloutta ja toimintaa. Palvelualueiden johtajien vastuut esitetään tarkemmin liitteessä 1. Palvelualueiden johtajien esimiehenä toimii apulaiskaupunginjohtaja. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä (Kuntalaki 87d). Johtajien tehtävät on määritelty tarkemmin johtosäännöissä.

26 (39) 3.5. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen, hyvinvointipalvelujen ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen palvelualueet Yhdistymissopimuksen mukaan palveluja kootaan kokonaisiksi palveluprosesseiksi ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomiksi palveluketjuiksi. Palvelualueita ovat sivistys- ja kulttuuripalvelut, hyvinvointipalvelut, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä elinkeinopalvelut. Sivistys- ja kulttuuripalvelut kehittää palveluja kaupunkistrategiassa ja palvelujenjärjestämisohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä vastaa lakien ja asetusten mukaan kaupungille kuuluvien palvelujen ja niihin liittyvien viranomaistehtävien järjestämisestä. Sivistys- ja kulttuuripalveluja johtaa sivistys- ja kulttuurijohtaja. Sivistys- ja kulttuuripalveluihin kuuluu varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus- ja nuorisopalvelut, lukio- ja muut sivistyspalvelut, kulttuuripalvelut ja liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Varhaiskasvatus ja perusopetus on organisoitu neljään toiminnallisesti yhtenäiseen lähipalvelualueeseen, joita ohjataan sopimusohjauksella. Kuva 8. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen organisaatio.

27 (39) Hyvinvointipalvelut kehittää hyvinvointipalveluja kaupunkistrategiassa ja palvelujenjärjestämisohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, vastaa lakien ja asetusten mukaan kaupungille kuuluvien hyvinvointipalvelujen sekä niihin liittyvien viranomaistehtävien järjestämisestä. Järjestäjän ja tuottajan tehtävät koottiin yhteen organisaatioon alkaen. Hyvinvointipalveluihin kuuluu sosiaalinen hyvinvointi, ikäihmisten hyvinvointi, terveyspalvelut ja hyvinvointikeskukset. Hyvinvointipalveluja johtaa hyvinvointijohtaja. Kuva 9. Hyvinvointipalvelujen organisaatio.

28 (39) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut vastaa strategisen maankäytön suunnittelusta ja ohjauksesta, kaupunkisuunnittelusta ja teknisistä palveluista, rakentamisen ohjaus-, lupa-, valvonta- ja pakkokeinopalveluista sekä seudullisista ympäristöpalveluista. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelua johtaa yhdyskuntajohtaja. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin kuuluu - yhdyskunta ja ympäristöpalvelut, - rakennusvalvonta, - Liikelaitos Oulun Tilakeskus, - Oulun tekninen liikelaitos ja - Liikelaitos Oulun seudun ympäristötoimi. Kuva 10. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen organisaatio. Elinkeinopalvelut on organisoitu BusinessOulu liikelaitokseen. Kaupunginhallitus yhdessä BusinessOulu liikelaitoksen kanssa vastaa elinkeinopolitiikan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoimaohjelman, johon kuuluu myös elinkeinopolitiikka. BusinessOulu toteuttaa elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä alueen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Elinkeinopolitiikan tarkoituksena on luoda yrityksille ja yrittäjyydelle toimintaympäristö, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä Asiantuntija- ja tukipalvelut Oulun kaupungin asiantuntija- ja tukipalvelujen organisointitapaan sisältyy hallinnolliset rajat ylittävää poikkihallinnollisuutta ja matriisimaisuutta. Asiantuntija- ja tukipalveluista tehtiin periaatteelliset ratkaisut kesällä 2012 (kv , kh ). Ratkaisut vahvistettiin uudessa valtuustossa

29 (39) Kuva 11. Kehittämisen, tietohallinnon, viestinnän, elinvoiman ja hankintojen asiantuntija- ja tukipalvelut. Kuva 12. Talouden ja hallinnon asiantuntija- ja tukipalvelujen hajakeskitetty malli.

30 (39) Strategiset asiantuntijapalvelut Oulussa merkittävä määrä strategisia asiantuntijapalveluja on keskitetty konsernipalveluihin, mutta näitä vastuita on myös palvelualueilla ja liikelaitoksissa. Konsernipalvelut vastaa johtosäännön mukaan kaupunkikonsernin kehittämisen ja päätöksenteon valmistelu- ja asiantuntijatehtävistä. Sillä on myös konsernin toiminnan ohjaus- ja päätösten toimeenpanoroolia. Ohjauksella se varmistaa ja tukee kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Konsernipalvelut jakautuu neljään palvelualueeseen: hallinto, kehittäminen, talous ja omistajaohjaus sekä henkilöstö (muutos kv ) (kuva 13). Kuva 13. Konsernipalvelujen organisaatio. Konsernipalvelujen palvelualueiden vastuita ovat: Hallinto palvelualue: Hallinto - valmistelun, päätöksenteon ja toimielinten tuki - konsernin lakipalvelut ja oikeudellinen edunvalvonta, lainsäädännön kehittymisen seuranta - asiakirjahallinnan ohjaus ja kehittäminen - suhdetoiminta kansallisesti ja kansainvälisesti Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta - osallisuus ja vaikuttaminen - lähidemokratian linjaus - maahanmuuttopalvelujen linjaus - tasa-arvo ja valtavirtaistaminen Työllisyyden edistäminen - työllistäminen ja aktivointi - työnantajayhteistyö Konserniviestintä ja kaupunkimarkkinointi - konserniviestinnän johtaminen ja kehittäminen - konserniviestinnän koordinointi - kaupunkimarkkinointi

31 (39) Kehittäminen palvelualue: Kaupunkistrategia - strategian valmistelu ja toimeenpano - kansainvälisyys ja EU-politiikka - edunvalvontaverkostot kansallisesti ja kansainvälisesti - elinvoima kansallisesti ja kansainvälisesti - konsernirakenteen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen - palvelujen järjestämisohjelma - organisaation kehittäminen ja johtosäännöt - sopimusohjauksen kehittäminen - innovaatio- ja koulutuspolitiikka - kehittämistoiminnan ohjaus, salkun hallinta Tietojohtaminen, tutkimus ja palvelukehitys - tietojohtaminen - toimintaympäristö- ja markkina-analyysit - palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja palveluverkko-suunnittelu - asiakkuuden hallinta ja asiakasprosessit - arviointi, laatu ja tutkimus - tutkimustoiminnan edistäminen ja koordinointi Tietohallinto - tietohallintaohjelman valmistelu ja toimeenpano - konsernin tietohallintopalvelujen järjestäminen Konsernin strateginen hankintatoiminta - palvelujen järjestämisohjelman strategisten hankintalinjausten valmistelu - monituottajamallin kehittäminen markkinoiden tuntemisen ja markkinaanalyysien kautta - elinvoiman vahvistaminen innovatiivisten hankintamenettelyjen avulla - konsernin hankintatoiminnan ohjaus ja koordinointi - hankintapoliittisen ohjelman valmistelu ja toimeenpano - hankintaosaamisen varmistaminen sekä hankintasäännön ja määräysten sekä hankintakäsikirjan laatiminen Talous ja omistajaohjaus palvelualue: - aluekehittäminen ja kuntarakenne - kaupunkipolitiikka kansallisesti ja kansainvälisesti Talous - talouden suunnittelu, seuranta ja raportointi - konsernin taloushallintopalvelujen ohjaus - controller-toiminta ja palvelut Rahoitus - rahoitus ja sijoitustoiminta Omistajapolitiikka ja ohjaus - omistajapoliittisen ohjelman valmistelu ja toimeenpano - konserniohjaus ja -valvonta - konsernin tukipalvelujen ohjaus - liiketoiminnan ohjaus - konserniyhtiöiden tuki - riskienhallinnan koordinointi ja kehittäminen - maapolitiikka ja omistus - maankäytön toteuttamisohjelman valmistelu

32 (39) - strategisen maankäytön ohjaus - kestävä ympäristöpolitiikka Henkilöstö palvelualue: - strateginen henkilöstöjohtaminen ja kehittäminen - palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät - työhyvinvoinnin kehittäminen - konsernilaajuisen osaamisen johtaminen - rekrytointilinjaukset - henkilöstösuunnittelu - työehtosopimusten tulkinta, neuvonta ja palkkojen määritys - paikallisneuvottelut ja -sopimukset - henkilöstöasioiden konsultointi - työsuojelu - varautumissuunnittelu - turvallisuus - vakuuttaminen. Kuva 14. Konsernipalvelujen poikkitoiminnalliset vastuut. Konsernipalvelujen asiantuntijoista esim. controllerit, tietohallinnon asiantuntijat ja viestintäasiantuntijat voivat työskennellä muiden palvelualueiden kuin konsernipalveluiden tiloissa, vaikka ovatkin hallinnollisesti konsernipalvelujen työntekijöitä. Palvelualueilla useimmat asiantuntijuudet muodostavat yhden tai useamman päätoimisen henkilön tehtäväkuvan (talouspäällikkö, hallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö, kehittämispäällikkö). Liikelaitoksissa on yleensä talouspäällikkörooli. Sovitun toimintamallin mukaan on myös mahdollista, että liikelaitoksissa on konsernipalveluihin hallinnollisesti kuuluva yhteinen henkilöstöpäällikkö. Toimintamallissa määritellyt esim. asiakkuudenhallinnan vastaavat, tietohallinnon vastaavat, hankintavastaavat ja edunvalvonnan vastaavat on tavoitteena organisoida niin, että vastuut on määritetty tietyille henkilöille palvelualueiden ja liikelaitosten sisällä/johtoryhmässä. Konsernipalveluissa ei ole nimetty asiakkuuden hallinnan eikä edunvalvonnan asiantuntijoita. Näitä rooleja ei myöskään ole nimetty palvelualueilla. Strategisten asiantuntija- ja tukipalvelujen hajakeskitetty malli esitetään kuvissa 11 ja 12. Tarkemmat roolit kuvataan liitteessä 2.

33 (39) Operatiiviset asiantuntija- ja tukipalvelut Operatiivisia asiantuntija- ja tukipalveluja on organisoinnissa keskitetty voimakkaasti. Pääosin ne on organisoitu sisäisiin tukipalveluliikelaitoksiin. Tietoteknisistä palveluista vastaa keskitetysti Oulun Tietotekniikka liikelaitos. Konsernipalveluissa on tietohallintoyksikkö, joka vastaa ICT palvelujen järjestämisestä ja kaupungin tietohallinnon strategisesta suunnittelusta ja suunnitelman toteuttamisesta. Oulun Konttori liikelaitos tuottaa keskitetysti talous-, hallinto-, henkilöstöhallinto-, hankinta- ja tulkkipalveluja sekä kuntalaisten asiakaspalveluja (Oulu10 keskitetyt asiakaspalvelut). Ns. hallinnon tukipalveluista kaikki muut on keskitetty hallinnollisesti liikelaitokseen lukuun ottamatta kaupunginjohdon sihteereitä, jotka on organisoitu konsernipalvelujen hallintopalveluihin tai palvelualueiden johtajien sihteereitä, jotka ovat johtajien alaisuudessa ja koulusihteereitä, jotka organisoidaan sivistys ja kulttuuripalvelujen alaisuuteen. Lisäksi palvelualueiden johtajien sihteerit organisoidaan palvelualueiden johtajien alaisuuteen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista osa (mm. kirjanpito, reskontrapalvelut ja palkanlaskenta) ostetaan konsernin tytäryhtiö Monetra Oy:ltä. Oulun Konttori liikelaitos on myös hankintalain mukainen yhteishankintayksikkö, jossa kilpailutetaan kaupungissa keskitetyiksi päätetyt hankinnat ja Oulun lisäksi kolmentoista muun julkisen puolen toimijan ns. keskitettyjen kausihankintojen hankintoja. Myös rekrytointipalveluja on keskitetty tähän liikelaitokseen. Tulkkipalvelut siirtyy Oulun Konttori liikelaitoksesta Monetra Oy:hyn (kv ). Operatiivisten asiantuntija- ja tukipalvelujen hajakeskitetty malli esitetään kuvissa 11 ja Liikelaitokset Oulun organisaatiossa on sekä ulkoisia että sisäisiä palveluita tuottavia liikelaitoksia. Oulun elinkeinopalvelut on organisoitu BusinessOulu liikelaitokseen, joka vastaa yhdessä kaupunginhallituksen kanssa elinkeinopolitiikan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Tukipalvelutuotanto on organisoitu sisäisiin liikelaitoksiin. Lisäksi peruskunnan organisaatioon kuuluu ulkoisia liikelaitoksia. Sisäisiä liikelaitoksia ovat Oulun tekninen liikelaitos, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Liikelaitos Oulun Serviisi, Oulun Konttori liikelaitos, Oulun Tietotekniikka liikelaitos ja Oulun Työterveys liikelaitos. Sisäisten liikelaitosten tehtävänä on tuottaa tukipalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Ulkoisia liikelaitoksia ovat Oulun Vesi liikelaitos, Oulun Jätehuolto liikelaitos (yhtiöitetään alkaen, kv ) ja Oulun Energia liikelaitos (yhtiöitetään alkaen, kv ). Ulkoisten liikelaitosten tehtävänä on tuottaa asiakkailleen palvelut tehokkaasti sekä toteuttaa omistajan asettamat tuloutustavoitteet. Pelastustoimintaa hoitaa Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, joka tuottaa toimintaalueellaan asukkaiden turvallisuuteen ja elinympäristön suojaamiseen, onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun kuuluvat palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja voimavarat tarkoituksenmukaisesti yhdistäen. Pelastusliikelaitoksen toiminnassa noudatetaan kuntien välistä

34 (39) yhteistoimintasopimusta, jonka ovat solmineet Oulu, Kempele, Hailuoto, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä, Muhos, Utajärvi, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo. Ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja muut ympäristöhallintoa koskevat palvelut tuottaa Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, joka kuuluu yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin. Seudullisessa liikelaitoksessa ovat mukana Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä, Muhos ja Oulu. Liikelaitosten tehtävät määritellään johtosäännöissä. Liikelaitosten omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus sekä viranhaltijoina apulaiskaupunginjohtajat, hallintojohtaja ja talousjohtaja kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti Asiakaslähtöinen, hallintorajat ylittävä palvelujen kehittäminen Oulussa asiakaslähtöinen toimintatapa on vahvasti sisällä johtamisjärjestelmässä: strategisissa asiakirjoissa, organisaatiorakenteessa sekä toimintatavassa ja kulttuurissa. Oulun palvelujen järjestämisen päälinjaukset ovat asiakaslähtöisyys, monialaisuus, monikanavaisuus, monituottajuus ja talouden hallinta. Oulun asiakaslähtöisessä toimintatavassa palvelut kootaan kuntalaisen näkökulmasta saumattomiksi palveluketjuiksi, millä parannetaan palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta kaikissa ikäsegmenteissä. Palveluketjujen kehittäminen on poikkitoiminnallista, hallintorajat ylittävää. Poikkitoiminnallisella kehittämisellä on mahdollista myös löytää ja poistaa päällekkäisyyksiä, keventää palvelurakennetta sekä tehostaa palvelua. Lisäksi eri toimijoiden ja kuntalaisten yhteistyötä, sitoutumista ja vastuun ottamista lisätään niin, että palvelut ovat aidosti moniammatillisia ja alaisia ja vastaavat erilaisiin ennakollisesti palvelutarpeisiin. Poikkitoiminnallisen yhteistyön tavoitteena on asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä vaikuttavuuden parantaminen ja tuottavuuden kasvattaminen. (Kh käsittelee palvelujen järjestämisohjelman joulukuussa 2014.) Organisaation hallintorajat ylittävää yhteistyötä tukevat konsernipalvelut sekä johto- ja ohjausryhmätyöskentely. 4. Jatkuva arviointi Kaupungin toiminnan ja tulosten systemaattinen arviointi on lähtökohtana toiminnan ja palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiselle. Kaupungin toimintaa ja taloutta arvioidaan useiden toimijoiden kautta eri näkökulmista. Näkökulmista keskeisimpiä ovat konserniohjaus, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen sekä asiakasnäkökulma. Arviointi on kiinteä osa kaupungin toiminnan suunnittelua ja johtamista sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Arviointia tehdään eri organisaatiotasoilla, ja toiminnan arviointi- ja laatutyö nivoutuu tiiviisti kunkin palvelualueen oman ydintoimintaan. Arviointi on myös osa kaupungin tietojohtamisen kokonaisuutta, millä mahdollistetaan oikean, ajantasaisen ja luotettavan tiedon jakaminen ja hyödyntäminen. Arviointi- ja laatutyön koordinaatiovastuu on keskitetty konsernipalveluihin, ja toiminnan konsernitasoista kehittämistä varten on muodostettu organisaation

35 (39) laatu- ja kehittämisasiantuntijoiden yhteistyöverkosto (arviointi- ja laatutyöryhmä). Arvioinnin ja laadunkehittämisen perusperiaatteena on ns. jatkuvan kehittämisen näkökulma (PDCA sykli), jossa arviointi on kiinteä osa organisaation toimintaa. Toiminnan ja tulosten itsearvioinnit tehdään koordinoidusti pääprosesseittain kahden vuoden välein CAF menetelmää hyödyntäen. Arvioinnin tuloksena esiin nousseet kehittämiskohteet kytketään systemaattisesti ja kiinteästi toiminnan suunnitteluun osaksi strategia- ja vuosisuunnittelua sekä seurantaa. 5. Käsitteitä Konserniohje Omistajapoliittiset linjaukset ja omistajapoliittinen ohjelma Konserniohje on keskeinen omistajaohjauksen väline ja sillä luodaan puitteet ensisijaisesti kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen kaupungin tavoitteiden mukaiselle omistajaohjaukselle Konserniohje koskee Oulun kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kaupunginvaltuusto päättää valtuustokausittain omistuksilleen kehittämisvisiot ja toiminnan tavoitteet. Linjaukset on määritelty seuraaville kaupungin omistuksessa oleville yhteisöille ja yksiköille: liikelaitokset, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, säätiöt, jotka ovat kaupungin määräysvallassa sekä kuntayhtymät. Oomistajapoliittinen ohjelma perustuu Oulun kaupungin omistajapoliittisissa linjauksissa asetettuihin kehittämistavoitteisiin. Se sisältää omistusten kehittämiseen liittyvät keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi Palvelualue Poikkihallinnollisuus Poikkitoiminnallisuus Oulussa palvelut on organisoitu asiakaslähtöisesti laajoiksi palvelualueiksi. Palvelualueita ovat hyvinvointipalvelut, sivistys- ja kulttuuripalvelut, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Lisäksi konsernipalvelujen sisällä olevia yksiköitä kutsutaan konsernipalvelujen palvelualueiksi. Oulun organisointimallissa on käytetty henkilöresurssien käytön tehtostamiseksi poikkihallinnollista organisointia mm. sisäisten tukipalvelujen organisoinnissa sekä useissa konsernipalvelujen vastuiden organisoinneissa (esim. controllerit, viestintäasiantuntijat). Poikkitoiminnallisuudella vahvistetaan kaupungin asiakaslähtöistä toimintatapaa. Poikkitoiminnallisuudella tarkoitetaan hallinnollisten yksiköiden rajat ylittävää usein moniammatillista yhteistyötä, jossa tavoitteena on vaikuttavat ja tehokkaat palvelut.

36 (39) Liite 1 Palvelualueiden johtajien vastuut Sivistys- ja kulttuurijohtaja vastaa asiakaslähtöisten sivistys- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä kaupunkistrategian, omistajapoliittisen ohjelman ja palvelujen järjestämisohjelman linjausten mukaisesti sivistys- ja kulttuuripalvelujen talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta käyttösuunnitelmien valmistelusta monialaisesta ja moniammatillisesta toimintamallista ja resurssien kohdentamisesta sekä monituottajamalliin liittyvästä kehittämisestä sivistys- ja kulttuuripalvelujen osalta palvelualueiden välisestä yhteistyöstä ja poikkihallinnollisesta kehittämisestä toimialansa palvelusopimusneuvotteluista ja valvoo sisäisen sopimusohjauksen toteutumista, palvelujen tilaamista sekä sopimusten noudattamista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta toimivuudesta johtaa sivistys- ja kulttuuripalvelujen henkilöstöä, taloutta ja toimintaa sekä toimii vastuualueiden johtajien ja varhaiskasvatuspalvelujen palvelujohtajan esimiehenä. Hyvinvointijohtaja vastaa hyvinvointipalvelujen järjestämisestä, palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä kaupunkistrategian, omistajapoliittisen ohjelman sekä palvelujen järjestämisohjelman linjausten mukaisesti toimialansa palvelujen kilpailuttamisesta, palvelusopimusneuvotteluista sekä valvoo sisäisen sopimusohjauksen toteutumista, palvelujen tilaamista, tuottamista ja sopimusten noudattamista ehdotuksen tekemisestä hyvinvointipalvelujen talousarvioksi ja suunnitelmaksi käyttösuunnitelman valmistelusta palvelujen järjestämisen ja niiden tuottamisen monialaisesta ja moniammatillisesta toiminnasta ja kehittämisestä sekä resurssien kohdentamisesta hyvinvointipalvelujen osalta vastuualueiden välisestä yhteistyöstä ja poikkihallinnollisesta kehittämisestä sekä monituottajamalliin liittyvästä kehittämisestä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta toimivuudesta palvelusopimusten valmistelusta ja johtaa hyvinvointipalvelujen henkilöstöä, taloutta ja toimintaa sekä toimii vastuualueiden johtajien, hyvinvointikeskusten palvelupäälliköiden, palveluohjausyksikön asiakkuuspäällikön esimiehenä. Yhdyskuntajohtaja vastaa yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä kaupunkistrategian, omistajapoliittisen ohjelman sekä palvelujen järjestämisohjelman linjausten mukaisesti vastuualueidensa palvelusopimusneuvotteluista ja valvoo sisäisen sopimusohjauksen toteutumista, palvelujen tilaamista sekä sopimusten noudattamista yhdyskuntalautakunnan talousarvion- ja suunnitelman sekä käyttösuunnitelmien valmistelusta, rakennuslautakunnan ja Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan talousarvion- ja suunnitelman sekä käyttösuunnitelman

37 (39) valmistelun koordinoinnista yhteistyössä rakennusvalvonnan johtajan ja ympäristöjohtajan kanssa monialaisesta ja moniammatillisesta toimintamallista, resurssien kohdentamisesta sekä monituottajamalliin liittyvästä kehittämisestä palvelualueiden välisestä yhteistyöstä ja poikkihallinnollisesta kehittämisestä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta toimivuudesta vastuualueensa osalta henkilöstön, talouden, hallinnon sekä toiminnan johtamisesta toimii vastuualueiden johtavien viranhaltijoiden esimiehenä sekä rakennusvalvonnan johtajan ja ympäristöjohtajan hallinnollisena esimiehenä. Palvelualueiden johtajien esimiehenä toimii kunkin toimialan apulaiskaupunginjohtaja.

38 (39) Liite 2 Stategiset asiantuntijatehtävät, jotka sijoittuvat hallinnollisesti palvelualueille ja liikelaitoksiin. Nimike Talouspäällikkö Hallintopäällikkö Henkilöstöpäällikkö Kehittämispäällikkö Tehtäväkuva Käyttösuunnitelma, tilinpäätös ja seuranta, toiminnan ja talouden suunnittelu ja yhteensovitus, haettavat erilliset valtionosuudet ja rahoitus, arvonlisäverotus, henkilöstösuunnittelu ja analysointi. Yhdyskunta- ja ympäristöprosessin osalta vastuualueisiin voi kuulua myös sisäisten liikelaitosten asioita. Talous-, hallinto- ja henkilöstöpäällikön tehtävät voivat olla eri tavoin yhdisteltyjä palvelualueesta riippuen. Konsultointi, koulutus, ohjeistus ja soveltaminen palvelualueella liittyen päätösvalmisteluun ja asianhallintaan. Talous-, hallinto- ja henkilöstöpäällikön tehtävät voivat olla eri tavoin yhdisteltyjä palvelualueesta riippuen. Konsultointi, koulutus, ohjeistus ja soveltaminen palvelualueella liittyen henkilöstö-, rekrytointi- ja työsuojeluasioihin, turvallisuuteen ja riskienhallintaan sekä osaamisen johtamiseen. Hyvinvointipalvelujen henkilöstöpäällikkö toimii sijoittuneena hyvinvoinnin palvelutuotantoon. Liikelaitosten yhteinen henkilöstöpäällikkö toimii sijoittuneena hallinnollisesti konsernipalveluihin. Talous-, hallinto- ja henkilöstöpäällikön tehtävät voivat olla eri tavoin yhdisteltyjä palvelualueesta riippuen. Vastaa kehittämisen, strategiaprosessin, arvioinnin ja tietojohtamisen tehtäväkokonaisuudesta palvelualueen palvelujen järjestämisen ja/tai tuottamisen näkökulmasta sekä vastuualueiden yhteensovittamisesta konsernin kokonaisuuteen. Sisältää myös muita, konsernin yhteisiä tehtäviä (monipuolinen toimenkuva). Kehittämisen ja toiminnan yhteen sovittaminen yhdessä toiminnasta vastaavan johtajan kanssa. Konsernin erityispalvelut ja asiantuntijapooli palvelualueille ja strategiselle johdolle. Vastuualue Kehittämisen ja tietojohtamisen asiantuntija(t) Asiakkuuden hallinnan asiantuntija(t) Viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija(t) Kuvaus Kehittämisen, tietojohtamisen ja tutkimustoiminnan strateginen koordinointi, konsernin yhteinen laatu- ja toimintajärjestelmä, kehittämistoiminnan synergia ja yhteensovittaminen konsernissa, suunnittelupalvelut ja kehittämisen erityistehtävät (konsultti ja asiantuntijakäsipari palveluista vastaaville palvelualueille), tietopalvelut ja analyysit. Asiantuntijatehtävät sisältävät mm. ohjelma- ja salkkukoordinaattorin tehtävät, jotka yksilöidään tarkemmin jatkotyössä. Asiakkuuden hallintaan liittyvän toiminnan sekä asiakkuustiedon tuottamisen yhteensovittaminen ja koordinointi konsernissa hyvinvoinnin painopisteiden mukaisesti. Päätöksenteon viestintään, asiakasviestintään sekä maineenhallintaan liittyvät tehtävät (mm. viestintäasiantuntijat ja tiedottajat). Maineenhallinnan ja kaupunkimarkkinoinnin osalta tehtäväjakoa konsernipalvelujen ja BusinessOulun välillä tarkennetaan.

39 Elinvoiman asiantuntija(t) Asiantuntija, strateginen hankintatoimi Hankintasuunnittelija Päätöksenteon ja kuntalaisvaikuttamisen asiantuntija(t) Henkilöstöasiantuntija(t) Tietohallintoasiantuntija Controller Johtamisjärjestelmäkirja (39) Johdon tukeminen elinvoimaan liittyvissä tehtävissä, mm. elinvoimaja verkostotoiminnan kehittäminen ja koordinointi, työpaikat ja yrittäjyys sekä korkeatasoisen koulutus- ja innovaatioympäristön kehittymistä palvelevat toimet. Hankinnan strategioiden toimeenpano, toimintamallien kehittäminen ja arviointitapojen suunnittelu, monituottajamallin käyttöönoton tukeminen, hankintasuunnittelijoiden työn ohjaus ja koordinointi, hankintatoiminnan tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen. Konsernin hankintatoiminnan toteuttaminen strategian mukaisesti poikkitoiminnallisten vastuualueiden mukaisesti (alustavasti hyve, siku ja yleishallinto, tekniikka ja ympäristö, ICT, logistiikka), vastaa tuoteryhmänsä kokonaiskuvan rakentamisesta, ohjaamisesta, tavoitteiden asetannasta ja toteutumisesta, taloudellisesta arvioinnista sekä tuoteryhmien markkina-, nykytila-, toimintaympäristö- ja riskianalyysin laatimisesta yhdessä operatiivisen hankintatoimen ja prosessien kanssa, ohjaa/toteuttaa ja avustaa prosessien hankinta/kilpailutusprosessin toteuttamista, yhteistyö palvelualueiden ja liikelaitosten sekä keskitetyn hankintatoimen kanssa. Asiantuntijuus ja koordinointi liittyen vastuualueiden mukaisesti lakiasioihin, päätöksenteon tukeen ja sääntöihin, asiakirjahallintoon, kuntalaisvaikuttamiseen ja yhteisötoimintaan sekä johdon ja luottamushenkilöiden tukeen. Asiantuntijuus ja koordinointi liittyen henkilöstö-, rekrytointi- ja työsuojeluasioihin, turvallisuuteen ja riskienhallintaan sekä osaamisen johtamiseen. Henkilöstöpäälliköiden ja muiden henkilöstöasiantuntijoiden ohjaus palvelualueilla henkilöstöjohtamisen verkostojen kautta. Liikelaitosten yhteinen henkilöstöpäällikkö toimii sijoittuneena hallinnollisesti konsernipalveluihin. Henkilöstöasiantuntijoiden vastuualueet tarkennetaan jatkotyössä. Tietohallinnon erityistehtävät: strategisen yhdenmukaisuuden varmistaminen, ICT-palvelujen johtaminen, toimialayhteistyö vastuualueittain. Tietohallinnon asiakasvastuut palvelualueittain sekä konsernipalvelut ja liikelaitokset. Strategisen johdon ja johdon tuki strategisessa suunnittelussa, talousjohtamisen erityistehtävät mm. rahoitus ja leasing. Controllertoiminnon lähipalvelut mm. kustannuslaskenta ja sisäinen laskentatoimi, vaihtoehtoislaskennat ja skenaatiot sekä talousasiantuntijuus johtoryhmissä. Tehtäväjakoa controller-roolin ja talouspäällikön välillä selkiytetään jatkotyössä.