Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Vuosikertomus 2010

2 Ulkoasu ja taitto: Terhi Kannisto Painopaikka: Hämeen Kirjapaino, Tampere 2011 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu Helsinki Puhelin , faksi

3 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Vuosikertomus

4 Sisällysluettelo Hallituksen puheenjohtajan katsaus 5 Toimitusjohtajan katsaus 7 Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut 10 Paloturvallisuusviestintä 11 Turvallisuuskoulutus 13 Palokuntatoiminta 17 Palokuntanuorisotyö 18 Palokuntanaistyö 19 Palokuntakoulutus 20 Varautuminen ja väestönsuojelu 22 Johtaminen 25 Viestintä 28 Hallinto 30 Tuloslaskelma 35 Tase 36 Tilintarkastuskertomus 38 Kansainvälinen Palotarus suurleiri 39 SPEK Etelä-Savo 42 SPEK Lappi 44 SPEK Oulu 46 SPEK Pohjanmaa - Österbotten 48 SPEKin jäsenet, tilintarkastajat ja hallitus 52 SPEKin valtuusto 54 SPEKin toimikunnat 56 SPEKin henkilöstö 58 4

5 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Turvallisuustyön vuosi 2010 Pelastusalan turvallisuustyön merkitys näkyi vuonna 2010 monella tavalla. Konkreettisin käytännön esimerkki syntyi myrskytuhoista, joiden myötä jälleen todistettiin, että häiriötilanteisiin varautuminen ja hyvin valmistautunut pelastustoimen järjestelmä ovat yhteiskunnalle merkittäviä. Pelastuslakiuudistuksen ympärillä käyty kansallinen turvallisuuskeskustelu toi oman värinsä myös keskusjärjestön toimintavuoteen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry vaali jälleen vuonna 2010 toimintansa perinteitä, kehitti toimintaansa, valmistautui tulevaan ja toteutti yhteiskunnallista turvallisuustyötään. Ensimmäisen valtuustokauden päättymisen vuonna tarkasteltiin kauden saavutuksia kevään 2010 valtuustoseminaarissa. Valtuusto arvioi kaudella tapahtuneen todellisia muutoksia ja edistymistä keskusjärjestön toiminnallisilla tehtäväalueilla. Toisaalta koettiin, että järjestödemokratia kehittyi merkittävästi parempaan suuntaan. Hallitus sai palautteena työstään kiitosta. Luottamus näkyi luonnollisesti myös siinä, että allekirjoittanut sai hallituksen puheenjohtajan mandaatin uudelle kolmivuotiskaudelle. Tästä luottamuksesta lämmin kiitos valtuustolle ja jäsenistölle. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry jatkoi vuonna 2010 tuloksellista toimintaansa yhteiskunnallisena turvallisuusvaikuttajana. Järjestöllä oli edustus käytännössä kaikissa sisäisen turvallisuuden pelastusalan näkökulmaan liittyvissä hankkeissa ja työryhmissä. Järjestö osallistui pelastuslain valmisteluun asiantuntijana, lausunnonantajana ja myös julkisesti yhteiskunnallisena turvallisuuskeskustelijana. Tämä näkyi toimintavuonna mm. siten, että järjestö oli mukana kansallisen turvallisuuden kehittämisessä keskeisen yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivityksessä ja antoi asiantuntemuksensa sen sisältöihin. Vuoden 2010 merkittävää järjestöjohtamistyötä oli järjestön toiminnan ja talouden suunnitteluprosessi. Järjestö valmisteli tutkimus- ja kehittämistoimintansa vahvistamista viisivuotissuunnitelman linjauksia noudattaen. Myös järjestötoimintaan sekä varautumisen ja väestönsuojelun voimavaroihin on kiinnitetty huomiota. Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen on näkynyt entistä parempana tiedonvälityksenä kansainvälistä yhteistyötä koskevissa ajankohtaisissa kysymyksissä. Vuoden lopulla toteutetussa haastattelututkimuksessa SPEKin ilmoitti tuntevansa 24 % haastatelluista. Yhteiskunnallisen näkyvyyden mittarilla tällä tunnettuudella on merkitystä erityisesti se punnitaan mahdollisuudessa ajaa kansalaisten turvallisuuden asiaa esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Samaisessa tutkimuksessa todettiin, että pelastusalan vapaaehtoistoiminnan ytimessä oleva vapaaehtoinen palokuntatoiminta on merkittävin yksittäinen turvallisuusalan järjestöharrastus 45 % osuudella niistä 17 %, jotka ilmoittivat toimivansa jossakin turvallisuusalan järjestössä. Vuosi 2010 oli palokuntanuorisotyön vuosi monella merkittävällä tavalla. Lähes osallistujaa koonnut Palotarus leiri Padasjoella oli SPEK-ryhmän järjestötyön voimannäyttö vailla vertaa. Ilahduttava tunnustus oli Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n Nuori toimija -palkinto palokuntanuorisotyön ohjaajille. Kiitos meni erityisen onnistuneesti oikeaan osoitteeseen. Erilaisten tutkimusten valossa pelastusalan vapaaehtoistyö on edelleen yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan ja merkitykseltään ratkaisevan tärkeää. Kehotan lukijaa tutustumaan vuosikertomuksen sivuilla laajaan toimintaamme ja sen tuloksiin. Uskon että voimme jälleen olla tyytyväisiä työhömme turvallisemman huomisen puolesta. Tahdon osoittaa kiitokset kaikille tuloksen tekijöille tärkeästä panoksesta yhteisessä turvallisuustyössämme. Lämpimät kiitokset jäsenistölle, luottamushenkilöstöjohdolle, toimihenkilöille sekä toimintamme tukijoille ja rahoittajille toimintavuoden 2010 yhteistyöstä. Juha Hakola SPEKin hallituksen puheenjohtaja 5

6 Styrelseordförandens översikt Säkerhetsarbetets år 2010 Betydelsen av räddningsbranschens säkerhetsarbete syntes på många sätt år Det mest konkreta exemplet fick man vid stormskadorna, där det igen bevisades att beredskapen för störningssituationer och ett välorganiserat system för räddningsarbetet är viktiga för samhället. Den nationella säkerhetsdiskussionen kring räddningslagsreformen präglade också centralorganisationens verksamhetsår. År 2010 slog Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland rf igen vakt om sina traditioner, utvecklade sin verksamhet, förberedde sig för framtiden och utförde sitt samhälleliga säkerhetsarbete. Under året slutade den första fullmäktigeperioden, och årets prestationer granskades på vårens 2010 fullmäktigeseminarium. Fullmäktige uppskattade att det hade skett verkliga förändringar och framsteg på centralorganisationens funktionella uppgiftsområden under perioden Å andra sidan upplevde man att organisationsdemokratin utvecklades i en betydligt bättre riktning. Styrelsen fick tack för sitt arbete. Förtroendet visade sig naturligtvis också i det att den undertecknade fick en mandat för en ny treårsperiod som ordförande. Ett varmt tack för detta förtroende till fullmäktige och medlemmarna. År 2010 fortsatte Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland sin verksamhet som en samhällelig påverkare inom säkerhet. Organisationen hade en representation i praktiskt taget alla sådana projekt och arbetsgrupper inom inre säkerhet som gällde räddningsbranschens ståndpunkt. Organisationen deltog i beredningen av räddningslagen som expert, som remissinstans och också offentligt som samhällelig säkerhetsdebattör. Under verksamhetsåret manifesterades detta bl.a. så att organisationen var med om att utveckla den nationella säkerheten i uppdateringen av den centrala samhälleliga säkerhetsstrategin och påverkade dess innehåll med sin expertis. En del av 2010 års betydande organisationsledningsarbete var planeringsprocessen av organisationens verksamhet och ekonomi. I enlighet med femårsplanen beredde sig organisationen att stärka sin forskning och utveckling. Man har också fäst uppmärksamhet vid organisationsverksamhet samt beredskapens och befolkningsskyddets resurser. Stärkandet av stödet till den internationella verksamheten har yttrat sig som bättre informationsförmedling i aktuella frågor om internationellt samarbete. I en intervjuundersökning i slutet av året meddelade 24 % av de intervjuade att de kände SPEK. Mätt med den samhälleliga synlighetens mätare har denna välkändhet betydelse den är speciellt viktig när det gäller möjligheten att verka för medborgarnas säkerhet t.ex. i politiskt beslutsfattande. I samma undersök- ning konstaterades att de frivilliga brandkårerna, som finns i hjärtat av räddningsbranschens frivilligverksamhet, är den mest betydande enskilda organiserade fritidsverksamheten inom säkerhetsbranschen med en andel på 45 % av de 17 % procent som uppgav sig vara med i någon organisation inom säkerhetsbranschen. År 2010 var brandkårsungdomsarbetets år på många viktiga sätt. Palotarus 2010-lägret i Padasjoki, som samlade nästan deltagare, var en kraftansträngning utan like i SPEK-gruppens organisationsarbete. En glädjande erkänsla var det av Allianssi utdelade Unga aktör-priset till ledarna av brandkårsungdomsarbete. Priset gick verkligen till rätt mottagare. I ljuset av olika undersökningar är räddningsbranschens frivilligarbete fortfarande av avgörande betydelse för samhället. Jag uppmanar läsaren att bekanta sig med vår omfattande verksamhet och dess resultat på årsberättelsens sidor. Jag tror att vi igen kan vara nöjda med vårt arbete för en säkrare morgondag. Jag vill rikta ett tack till alla resultatskapare för sina insatser i vårt säkerhetsarbete. Ett varmt tack till medlemmarna, de förtroendevalda, funktionärerna och våra sponsorer och finansierare för samarbetet under verksamhetsåret Juha Hakola Styrelseordförande 6

7 Toimitusjohtajan katsaus Monipuolista toimintaa yhteiskunnan ja kodin turvallisuuden hyväksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö toteutti perustehtäväänsä yhteiskunnallisena turvallisuustoimijana erittäin monipuolisesti vuonna Onnettomuuksien ehkäisyssä näkyvintä toimintaamme edustavat laajat valtakunnalliset kampanjat. Vuonna 2010 paloturvallisuusvalistuksemme vaikuttavinta tulosta edusti esimerkiksi 11. päivän palovaroitinradiokampanja, jonka vaikutuksena yli 60 % kampanjan kuulleista tarkisti palovaroittimensa toiminnan. Merkittävästä yhteistoimintakampanjasta on loistava esimerkki Päivä Paloasemalla -konsepti, jossa pelastuslaitokset ja palokunnat tekevät yhdessä laajaa kotien turvallisuustyötä sekä tuovat pelastusalaa tutuksi järjestelmänä ja harrastuksena. Ennätyksiä rikottiin 275 paloasemalla, joille kokoontui yli osallistujaa. Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan monen vuoden uurastuksen huipentuma oli kansainvälinen ja kansallinen palokuntanuorisoleiri Palotarus Se kokosi yhteen pelastusliittojen osaajat, ohjaajat ja nuoret palokunta-aatteen ja harrastuksen pariin oppimaan ja tekemään yhdessä. Osaltaan leirin erinomaisen työn vaikutus oli nähtävissä Allianssi ry:n palokuntanuorisotyölle osoittamassa valtakunnallisessa tunnustuksessa, joka lähellä vapaaehtoistoiminnan teemavuoden alkua tuntui erityisen merkittävältä. Satoihin nousseet vapaaehtoiset kymmenine tuhansine työtunteineen, valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta, leirin johtoorganisaatio sekä leirinjohtaja Risto Vesalainen toimialapäälliköineen ja valmisteluorganisaatioineen ansaitsevat lämpimän kiitoksen valtavasta voimanponnistuksesta. Varautumisen ja väestönsuojelun osalta vuosi oli ennen muuta kansallisen vaikuttamisen vuosi. Tulosalueella osallistuttiin kansalliseen turvallisuuskeskusteluun ja turvallisuuden ohjausasiakirjojen kehittämistyöhön koko järjestön laajalla asiantuntemuksella. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitystyö oli toisaalta merkittävä tunnustus järjestön asiantuntemukselle ja toisaalta erinomainen mahdollisuus hioa yhteistyössä turvallisuusalan järjestöjen kanssa yhteisiä näkemyksiä tärkeänä osana kansalaisyhteiskunnan turvallisuusmekanismeja. Myös hallinnon ja tukipalvelujen alueella kehityttiin voimakkaasti. Tietoteknisen infrastruktuurin kehitystyö mahdollistaa hyvien etäyhteyksien käytön kokouksissa ja yhteydenpidossa. Jäsenistöllä on nyt entistä paremmat mahdollisuudet osallistua järjestön työn kehittämiseen ja hyödyntää keskusjärjestön koko osaamista yhteisessä turvallisuustyössä. SPEK osallistui vuonna 2010 työskentelyyn pelastusalan tulevaisuusraadissa, jossa luotiin vaihtoehtoisia skenaarioita pelastusalan kehittämisen perustaksi. SPEK on osallistunut myös pelastustoimen strategia työhön, joka valmistuu vuoden 2011 aikana. SPEKin oma strategiatyö käynnistettiin vuoden 2010 puolella. Tavoitteena on, että vuoden 2011 loppuun mennessä järjestöllä on käytettävissään valtuuston vahvistama pitkän aikavälin strategia, jolla ohjataan toiminnan ja järjestön kehittämistä jatkuvasti uudistuvassa toimintaympäristössä. Suuri kiitos keskusjärjestöpalvelujen ja alueyksiköiden varsinaisesta työstä kuuluu jokaiselle toimihenkilöllemme vahva yhteishenki, asiantuntijuus ja asialle omistautuminen ovat spekkiläisen tavaramerkkejä. Kiitän lämpimästi järjestön koko luottamushenkilöstöjohtoa ja jäsenistöä tuesta, aktiivisuudesta ja yhdessä tekemisestä toimintamme kehittämiseksi. Kiitos kuuluu myös toimintamme mahdollistajille. Nykyisessä laajuudessaan ja vaikuttavuudessaan toimintamme ei voisi toteutua ilman rahoittajia ja yhteistyökumppaneita: Palosuojelurahastoa, Rahaautomaattiyhdistystä ja Väestönsuojelusäätiötä sekä lukuisia elinkeinoelämän yhteistyökumppaneitamme. Lämmin kiitos turvallisemman huomisen rakentamisesta! Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja Kuva: Juha Hassila 7

8 Verkställande direktörens översikt Mångsidig verksamhet för samhällets och hemmets säkerhet Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland skötte sin grunduppgift som en samhällelig säkerhetsaktör mycket mångsidigt år I förebyggandet av olyckor består vår synligaste verksamhet av omfattande nationella kampanjer. Bland de mest imponerande resultaten av vår brandsäkerhetsupplysning år 2010 var den elfte dagens brandvarnarradiokampanjen som ledde till att över 60 % kontrollerade sin brandvarnares funktion. Ett lysande exempel på en betydelsefull samarbetskampanj är En dag på brandstationen-konceptet i vilket räddningsverken och brandkårerna tillsammans utför omfattande familjesäkerhetsarbete och gör räddningsbranschen bekant som ett system och en fritidssysselsättning. Rekord slogs på 275 brandstationer, där över deltagare samlades. Inom räddningsbranschens frivilligverksamhet kulminerade många år av ansträngningar i det internationella och nationella brandkårsungdomslägret Palotarus 2010, som samlade räddningsförbundens experter, ledare och ungdomar ihop kring brandkårsideologin och -intresset för att lära och göra tillsammans. Delvis kunde verkningarna av lägrets utomordentliga arbete ses i det nationella pris som Allianssi ry utdelade till brandkårsungdomsarbetet. Under frivilligarbetets jubileumsår kändes detta speciellt viktigt. De hundratals frivilliga med sina flera tusentals arbetstimmar, den nationella ungdomsarbetskommittén, lägrets ledningsorganisation och lägerdirektör Risto Vesalainen och hans sektorchefer och beredningsorganisation förtjänar ett varmt tack för den enorma kraftansträngningen. För beredskapens och befolkningsskyddets del var året framför allt ett år av nationell påverkan. På resultatområdet deltog man i den nationella säkerhetsdebatten och utvecklandet av säkerhetens styrdokument med hela organisationens omfattande expertis. Uppdateringen av samhällets säkerhetsstrategi var å ena sidan en beaktansvärd erkänsla för organisationens expertis och å andra sidan en utmärkt möjlighet att finslipa gemensamma ståndpunkter med säkerhetsbranschens organisationer som en viktig del av medborgarsamhällets säkerhetsmekanismer. Utvecklingen var kraftig också på administrationens och stödtjänsternas område. Utvecklandet av den informationstekniska infrastrukturen möjliggör goda distansförbindelser när det gäller möten och kontakter. Medlemmarna har nu ännu bättre möjligheter att delta i utvecklandet av organisationens arbete och utnyttja centralorganisationens hela expertis i det gemensamma säkerhetsarbetet. År 2010 deltog SPEK i arbetet i räddningsbranschens framtidsråd i vilket man skapade alternativa scenarier som grund för utvecklandet av räddningsbranschen. SPEK har också deltagit i räddningsväsendets strategi 2025-arbete som blir färdigt under år SPEK:s eget strategiarbete startades under år Målet är att organisationen vid slutet av år 2011 har en av fullmäktige fastställd långsiktig strategi med vilken man styr utvecklandet av verksamheten och organisationen i en miljö som kontinuerligt förändras. Alla våra funktionärer ska ha ett stort tack för det egentliga arbetet inom centralorganisationstjänsterna och de regionala enheterna en stark sammanhållning, expertis och hängivenhet är SPEK-medlemmarnas varumärke. Jag tackar varmt organisationens förtroendevalda och medlemmar för stöd, aktivitet och gemensamt arbete för att utveckla vår verksamhet. Jag vill också tacka dem som gör vår verksamhet möjlig. Vår verksamhet i nuvarande omfattning och verkningsfullhet kunde inte genomföras utan våra finansiärer och samarbetspartner: Brandskyddsfonden, Penningautomatföreningen, Befolkningsskyddsstiftelsen och våra talrika samarbetspartner inom näringslivet. Ett varmt tack för byggandet av en tryggare morgondag! Kimmo Kohvakka Verkställande direktör 8

9 Onnettomuuksien ehkäisy Kuva: Risto Vesalainen

10 Onnettomuuksien ehkäisy Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Vuoden aikana tuotettiin palovaroittimiin, paloilmoittimiin ja maatilojen paloturvallisuuteen liittyviä oppaita. Pelastuslain voimaantulon viivästyminen heijastui useiden oppaiden valmistumiseen siten, että niiden viimeistely ja julkaisu jouduttiin siirtämään seuraavan vuoden puolelle. Vuonna 2009 perustettu paloturvallisuustoimikunta on vakiinnuttanut asemansa toimintaa tukevana asiantuntijaelimenä muun muassa käsittelemällä kaikki valmistuvat oppaat. Pelastuslain valmisteluun osallistuttiin käsittelemällä sitä toimikunnassa sekä SPEKin lausunnossa. Toimikunta oli keskeisessä roolissa Padasjoella järjestetyillä palonehkäisyn päivillä, joilla käsiteltiin muun muassa pelastuslakia, pelastussuunnitelmaa, puurakentamista ja CFPA:n yleiseurooppalaisia paloturvallisuusohjeita. Ryhmätöissä hahmoteltiin uudistuvan pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaa ja sen sisältöä. Asumisen paloturvallisuuden kehittämisprojekti Asumisen paloturvallisuuden kehittämisprojektissa tehtiin maahanmuuttajille tarkoitettu esite ja ohjaajan opas. Koulutustilaisuuksia pidettiin useita, muun muassa Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Espoossa Päihdepäivillä, Kolarissa, asuntomessujen yhteydessä Kuopiossa Pelastusopistolla sekä Rantasalmella. Projektissa on myös valmisteltu tiedon keruuta aluepelastuslaitoksilta automaattisilla sammutuslaitteistoilla varustetuissa asunto- tai majoitusrakennuksissa sattuneista paloista ja niiden seurauksista. Tarkoituksena on kerätä aineisto SPEKin kotisivuille asumisen paloturvallisuuden kehittämistä tukemaan. Listalla on nyt 10 tapausta, joissa asuntosprinklerin voidaan katsoa pelastaneen ihmishenkiä. Ulkomailta on kerätty tietoja asumisen paloturvallisuuden parantamisesta ja vierailtu Norjassa Oslossa ja Bergenissä. Matkalta on laadittu matkaraportti ja tehty artikkeli Pelastustietoon. Lisäksi Palotarus suurleirin yhteydessä järjestettiin 66 näytöstä asuntosprinklerikontin avulla teemalla Miksi sprinkleri pelastaa. Sprinklerinäytöksiin osallistui arviolta noin palokuntanuorta ja aikuista. Toimintasuunnitelmassa mainittu paloilmoitinkansio, jossa voidaan säilyttää kaikki laitteiston tekniset, tarkastus- ja normistotiedot, jätettiin odottamaan palonilmaisuasetuksen valmistumista. Turvallisuuskulttuurin jalkauttaminen vastaanottokeskuksiin Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on tavoitteena maahanmuuttajien turvallisuuden parantaminen. Palosuojelurahasto on myöntänyt avustusta projektiin, joka kartoittaa vastaanottokeskusten turvallisuustilannetta sekä tuottaa materiaalia ja koulutusta henkilökunnalle ja maahanmuuttajille. Projektissa hyödynnetään asumisen paloturvallisuuteen liittyvän projektin aineistoa. Tavoitteena on parantaa vastaanottokeskusten palo- ja henkilöturvallisuutta sekä kehittää maahanmuuttajien asumisen paloturvallisuutta. Turvallisuuskulttuurin jalkauttaminen vastaanottokeskuksiin ja maahanmuuttajille -projekti käynnistyi vastaanottokeskusten palo- ja henkilöturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden kartoituksella. Selvitykseen sisältyivät mm. pelastussuunnitelmat, rakennusten rakenteellinen ja tekninen paloturvallisuus, henkilökunnan osaamisen ja tietämyksen taso. Kohteita oli yhteensä 48. Projekti esiteltiin sisäasiainministeriön johtoryhmälle sekä ministeriön virastopäällikköpäivillä. Vastaanottokeskusten pelastussuunnitelmapohjat, henkilökunnan paloturvallisuuskoulutus ja muut aiheeseen liittyvät työt toteutetaan vuonna Kuva: Ilpo Leino Palonehkäisyn perinnepäivät: Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä käsitteli esityksessään puurakentamista. 10

11 Paloturvallisuusviestintä Vuosi 2010 oli kolmivuotisen Piippaako sinulla? -kampanjan viimeinen vuosi. Kampanja näkyi TV:ssä ja internetissä sekä kuului kaupallisilla radioasemilla. TV:ssä kokeiltiin tavallisten mainoskatkoilla näkyvien spottien lisäksi ohjelmayhteistyötä Big Brother -ohjelman kanssa. MTV3:lla pyöri lokakuussa kaksi mainosspottia, joista pitempi oli kokonaan uudistettu ja lyhyempi sama, jota käytettiin aiempinakin vuosina. Spotit saavuttivat mainoskontaktia ikähaitarissa vuotiaat ja mainoskontaktia 10+-vuotiaiden joukossa. Big Brother -yhteistyöllä tavoitettiin mainoskontaktia ikähaitarissa vuotiaat ja mainoskontaktia 10+-vuotiaiden joukossa suomalaista katsoi ohjelman, jossa BBtalon asukkaat asensivat palovaroittimia, kunnes niitä oli riittävästi ja ne oli oikein asennettu. Kampanjaa varten teetettiin radiospotti, jota esitettiin kaikilla kaupallisilla kanavilla sekä viikon ajan helmikuussa Kaikkiaan kolmen viikon kampanjalla tavoitettiin tästä kohderyhmästä suomalaista. Kaikki radiokontaktit ovat yhteensä Galluptutkimuksen perusteella näyttää siltä, että pienimmissä asunnoissa on palovaroittimia riittävä määrä, suuremmissa taas vain noin 60 %:ssa. Yli 60 % tarkisti palovaroittimensa Vuonna 2010 radiokampanjoita järjestettiin kaksi. Kesäkampanja tavoitti kuulijaa ( kontaktia) ja kuukausittain toteutettu 11. päivän kampanja kuulijaa ( kontaktia). Kuulijatutkimuksen mukaan 11. päivän kampanjan kuulleista yli 60 % tarkasti palovaroittimensa. Vaikuttavuudeltaan kampanja on suomenennätystasoa. Bussien valomainoskampanja tavoitti kontaktia 16 kaupungissa viikoilla 51/10 1/11. SPEK tavoitti yhteensä noin ihmistä vuoden 2010 aikana viidessä eri messutapahtumassa: Educamessuilla Helsingissä, Tekniikan päivillä Espoossa, Pytinki-tapahtumassa Seinäjoella, Turvallisuusmessuilla Tampereella ja Osaava Nainen -messuilla Turussa. Vuoden aikana tuotettiin Perheen pelastautumissuunnitelma -esite ja maahanmuuttajille suunniteltu selkokielinen Paloturvallisuutta kotona -esite ohjaajanoppaineen. Lapsille tarkoitetun valistuksellisen puuhakirjan suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta. Valtakunnallisia lehdistötiedotteita julkaistiin 40 ja alueellisia kolme. SPEKin asiantuntijat antoivat tiedotusvälineille 75 haastattelua. Tiedotustilaisuus joulunajan paloturvallisuudesta alan toimijoiden kanssa järjestettiin Helsingissä joulunalusviikolla. Sytyttääkö? Älä leiki tulella Nou hätä! -kampanjan sloganina oli Sytyttääkö? Älä leiki tulella. Luvattomasta tulenkäytöstä ja muusta paloturvallisuudesta sai oppia oppilasta 420 yläkoulussa. Kampanjalle tuotettiin valmis oppituntiaineisto sekä Sytyttääkö?-nettisivusto tietokisoineen. Sivusto sisältää tarinoita todellisista sytyttelytapauksista videoineen ja faktoineen sytyttäjän vastuista. Yhteistyötä tehtiin Tulipysäkkihankkeen kanssa. Lisäksi luotiin Facebook-sivusto, jossa muun muassa palomies piti blogia. Kampanjahahmot Tikku & Aski jalkautuivat koulukierroksille neljässä kaupungissa. Ne herättivät huomiota myös tammikuisessa avaustempauksessa Tennispalatsin elokuvateatterissa Helsingissä. Elokuvayleisölle jaettiin tulitikkuaskin näköistä faktaaskia. Elokuvateattereissa pyörineen tietoiskun näki katsojaa. Educa-messuilla jaettiin muun muassa opettajan omaa fakta-askia sekä runsaasti opetusaineistoja. Kaikki yläkoulut saivat postituksina kampanjaesitteet sekä Sytyttääkö?-opetusaineistot. Kuva: Risto Vesalainen Nou Hätä! -kampanjan tunnushahmot Tikku ja Aski innostivat 8.-luokkalaisia opettelemaan paloturvallisuusasioita. 11

12 Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisyä yhteistyössä SPEK jatkoi vuonna 2010 yhteistyötä tapaturmia ehkäisevien toimijoiden kanssa. Kotitapaturmien ehkäisykampanja jakoi materiaalia kattavasti kaikkialle Suomeen. Turvallisesti kotona ja Turvallisia vuosia -esitteet päivitettiin. Tapaturmapäivää vietettiin teemalla paluu arkeen. Tapaturmapäivän viestinnässä painotettiin paloturvallisuusasiana palovaroittimen testausta ja paloturvallisuuden suunnittelua. Turvallisuusviestinnän kurssia pilotoitiin Länsi-Uudellamaalla. Kurssi valmistuu lopullisesti vuonna Viestintä- ja valistustoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Toimikunnan vastuulle tuli alkusammutuskoulutuksen laadunvalvonta. Alkusammutuskoulutustoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Tiedotuspäällikkö osallistui sisäasiainministeriön Turvallisuus perusopetuksessa -työryhmään, Tapaturmayhteistyöryhmään ja kerrostalojen poistumisturvallisuutta edistävään Ovitarra-projektiin. Pelastusalan yhteisestä osallistumisesta sosiaaliseen mediaan päätettiin teettää opinnäytetyö. Sosiaalinen media oli teemana myös turvallisuusviestinnän seminaarissa joulukuussa. EASY-projektista vaikuttavuutta SPEK osallistui OK-Opintokeskuksen kanssa suomalaisina yhteistyökumppaneina EU-rahoitteiseen projektiin nimeltään EASY to Join Education Inclusion for All. Projekti keskittyi informaalin ja nonformaalin oppimisen problematiikkaan käytännössä. SPEKin näkökannalta projektissa kehitettiin keinoja valistustapahtumien toteuttamiseen entistä vaikuttavammin. Palomiehet saavat nuoret ajattelemaan tulileikkien seurauksia Kauhavan yläkoulun auditoriossa palomies Jari Kankaanpää näyttää kuvaa. Siinä on puoliksi palanut punatiilinen koulurakennus. Irtiväännetty peltikatto repsottaa. Palo alkoi seinustalla olevasta paperinkeräyslaatikosta, jonka joukko alaikäisiä sytytti palamaan, kertoo Jari Kankaanpää. Karua kuvaa katsovien kahdeksasluokkalaisten ilmeistä voisi arvailla, että he ovat hetkeksi pysähtyneet miettimään. Taloudellisia vahinkoja tuli lähes euron edestä. Arvatkaa kuka ne maksaa? Kuulijat eivät vielä ole ihan selvillä kaikista elämän asioista. Rohkeimmat arvelevat, etteivät ainakaan alle 15-vuotiaat voisi joutua maksamaan. Vastaukseksi ehdotetaan vakuutusyhtiötä sekä äitiä ja isää. Mutta oikeakin vastaus tulee hetken päästä. Kauhavalla pelastuslaitos, koulut ja poliisi turvallisuusviestivät yhdessä jo yhdettätoista vuotta Nou Hätä! -kampanjan ympärillä. Keväällä turvataitoja opiskeli kaupungin neljän yläkoulun kaikki kahdeksasluokkalaiset, 237 nuorta. Se on tärkeä osa meidän työtämme, että neuvomme nuoria toimimaan turvallisesti, sanoo palomies Kankaanpää. Paloasemilta ja opetustoimen myötävaikutuksella kouluista on nimetty yhteyshenkilöt. Tammikuussa palomiehet ja poliisit kiersivät kouluilla tapaamassa 8.-luokkalaisia. Näytettiin kuvia ja lehtiotsikoita onnettomuuksista ja kerrottiin, mitä paikan päällä tapahtui. Harjoiteltiin myös huomaamaan paloriskejä, kuinka ne voi poistaa ja miten hätätilanteessa pitää toimia. Terveydenhoitaja opetti hätäensiapua. Ammattilaisten ohjauksessa kaikki uskalsivat kokeilla elvyttämistä ja sammuttamista. Nämä ovatkin useimmille isoja elämyksiä. Kun on päässyt kokeilemaan, uskaltaa toimia myös tosipaikan tullen. Vaikka koulutuksen järjestämisessä on tekemistä, on Kankaanpää sitä mieltä, että homma kannattaa, jos sillä pystyy vähänkin säästämään nuoria hölmöiltä töppäilyiltä. Pannaan vaikka roskis tuleen ihan ajattelemattomuuttaan. Eivät kaikki oma-aloitteisesti ymmärrä, kuinka herkästi tuli voi karata ja levitä. Kyllä se varmasti panee ajattelemaan, kun me näytämme kuvia ja kerromme summat, mitä se on tullut maksamaan, pohdiskelee Kankaanpää työn mielekkyyttä. Sillä alaikäinenkin korvaa itse aiheuttamansa vahingot. 12

13 Turvallisuuskoulutus Turvallisuuskoulutuksella pyrittiin ehkäisemään työympäristössä sattuvia onnettomuuksia ja vahinkoja sekä parantamaan yritysten turvallisuuskulttuuria. Keinoina olivat SPEKin turvallisuusasiantuntijoiden toteuttama kurssitoiminta, valtakunnallisten turvakorttikurssien kehittäminen sekä rekisteri- ja laadunvarmistuspalvelut. Palveluilla tavoitettiin lähes henkilöä. Tulitöiden turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus näkyy vähentyneinä suurpalovahinkoina. Muiden valtakunnallisten koulutusmallien vaikuttavuus on toistaiseksi vaikeammin mitattavissa. Toimintavuoden tavoitteet saavutettiin hyvin ja taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Kursseja ja pelastussuunnitelmia SPEKin tuottaman koulutuksen kohderyhminä olivat suunnittelijat, pelastusviranomaiset sekä paloturvallisuuslaitteista ja työpaikkojen päivittäisestä paloturvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kursseja markkinoitiin suoramarkkinoinnilla, ja vuoden aikana lähetettiin noin esitettä valituille kohderyhmille. Printtimainontaa tuettiin sähköpostimarkkinoinnilla, mikä toimi hyvin sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka tuntevat SPEKin entuudestaan. Osoitelähteinä olivat oma kurssinhallintaohjelma ja ostettu markkinointirekisteri. Vuoden lopulla löydettiin SPEKille uusi sopiva kurssinhallintaohjelma. Hankinta siirtyi seuraavaan vuoteen. Syksyn aikana rekrytoitiin uusi henkilö koulutussuunnittelijan tehtäviin. Taloudelliset tavoitteet ylitettiin, vaikka muutama suunniteltu kurssi ei toteutunutkaan. Paloturvallisuuteen liittyviä kursseja pidettiin 46, tieturvakurssinjohtajakoulutuksia yhdeksän ja kaksi seminaaria yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkintoja järjestettiin kaksi. Työpaikoilla toteutettuja vajaan puolen päivän tilaisuuksia oli seitsemän. Vuoden aikana laadittiin yksi uusi pelastussuunnitelma ja päivitettiin toinen. Turvallisuusasiantuntijan työpanoksesta valtaosa meni erillisprojektiin ja turvallisuuskoulutukseen. Kehitysyhteistyötä kotimaassa ja ulkomailla Koulutusta kehitettiin yhteistyössä Euroopan palontorjuntaliittojen sekä kotimaisten alan järjestöjen kanssa. Koulutuspäällikkö osallistui lokakuussa Ranskassa pidettyyn CFPA:n koulutustyöryhmän kokoukseen. Kotimaan kehitystyön painopiste oli koulutustarjonnan selkeyttämisessä. Tavoitteena oli saada aikaiseksi yhtenäinen valtakunnallinen koulutusmalli ja -suositus. Asiaa esiteltiin pelastusliitoille ja muille yhteistyökumppaneille. Turvallisuuskorteilla parempaa turvallisuuskulttuuria Tulitöiden turvallisuuskoulutus Tulityökursseja järjestettiin eli sata vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kursseilla koulutettiin henkilöä ja keskimäärin läsnä oli 14 osallistujaa. Vuoden lopussa oikeudet omaavia kurssinjohtajia oli 1 312, ja voimassaolevien tulityökorttien määrä oli SPEKin lehdistöseuranta kattaa noin kolmanneksen pelastuslaitosten tietoon tulleista vahingoista. SPEKin seurannan perusteella saatiin tiedot 66 tulityövahingosta. Niistä lähes viidennes johtui kuumailma- Koulutuspalveluiden määrä 2010 Kohderyhmä Tilaisuuksia Osallistujia Koulutettavapäiviä Turvallisuuslaitteista vastaavat Suunnittelijat ja viranomaiset Yritysten ja laitosten turvallisuusvastuuhenkilöt Tutkintoihin osallistujat Työpaikalla toteutettujen koulutusten osallistujat Kurssinjohtajakoulutukseen ja seminaareihin osallistujat Yhteensä

14 Onnettomuuksien ehkäisy puhaltimen käytöstä. Tästä työmenetelmästä aiheutui 13 tulipaloa. Tulityötoimikunnan jäsenet osallistuivat SFS-standardin Tulitöiden paloturvallisuus asennus-, huolto- ja korjaustöissä päivittämiseen. Päivitysprosessi kesti vuoden loppuun, ja standardi tulee voimaan vuoden 2011 aikana. Uudistuvan pelastuslain, standardin 5900 ja Finanssialan Keskusliiton Tulityöt-suojeluohjeen 2011 muutokset päivitettiin tulityökurssin kurssinjohtaja-aineistoon ja kurssikirjaan. Aineistojen sisällön päivityksistä vastasivat Suomen Palopäällystöliiton ja SPEKin toimihenkilöt. Aineistot valmistuvat SPEKin hallitus vahvisti tulityökurssien laadunvarmistamismenettelyt ja sopimusmallin. SPEKin toimihenkilöt kouluttivat uusia kurssinjohtajia parilla SPPL:n kurssinjohtajakurssilla. Toimikunta piti seitsemän kokousta, kaksipäiväisen kehittämisseminaarin Siuntiossa ja kurssinjohtajien perinteisen Tulityöseminaarin 8.9. Tampereella Turvallisuusmessujen yhteydessä. SPEK järjesti pohjoismaisen tulityötä käsittelevän kokouksen Padasjoella. Tilaisuudessa esiteltiin uusia koulutushankkeita, vaihdettiin kokemuksia sattuneista tulityövahingoista ja sovittiin yhteispohjoismaisista pelisäännöistä. Katto- ja vedeneristysalan turvallisuuskoulutus Kattotulityökoulutuksessa 56 kurssinjohtajaa toteutti 173 kurssia kouluttaen henkilöä. SPEKin toimihenkilöt kouluttivat yhdellä kurssinjohtajakurssilla. Tulityötoimikunta ja Kattoliiton koulutustyöryhmä keskustelivat Siuntion kehittämisseminaarissa Tulityötsuojeluohjeen 2011 muutoksista sekä katto- ja vedeneristysalan tulityöstandardin luonnoksesta. Alkusammutuskoulutus Koulutuskonseptin rakentaminen kesti yli puoli vuotta. Syksyllä oli valmiina koulutuksesta kertovat nettisivut ja info, kurssinjohtajien sivut, kurssinjohtajan sopimus, koulutusohjeet ja kurssilaisen esite sekä kurssilaisen ja kurssinjohtajan korttipohjat. Koulutustietoja varten on luotu selainpohjainen rekisteri, jonka jatkokehittäminen jatkuu vielä vuonna Koulutuspäällikkö on osallistunut yhteen pääkouluttajakoulutukseen ja kahteen alkusammutustyöryhmän kokoukseen. Pääkouluttajille on tiedotettu sähköpostitse konseptin valmistumisesta. SPPL:n Rekisteripalvelut Koulutus Kursseja Koulutettuja Koulutettuja kurssinjohtajia Auditointeja Kokouksia Kurssinjohtajia yhteensä Voimassa olevia kortteja Tulityö Kattotulityö Tieturva EKL Soster Matupa Alkusammutus Yhteensä EKL= erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus, Soster = sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus, Matupa = matkailualan turvallisuuspassikoulutus 14

15 kouluttamat pääkouluttajat (80) pitivät 23 kurssinjohtajakurssia ja kouluttivat 128 kurssinjohtajaa. Kurssinjohtajat ja pääkouluttajat toteuttivat yhteensä 38 Alkusammutus 1 -kurssia, joille osallistui 652 kurssilaista. Vuoden lopussa voimassa olevia alkusammutuskortteja oli 769. Tieturvakoulutus Vuonna 2010 SPEK jatkoi aiemmin Tiehallinnon kanssa aloittamaansa yhteistyötä Liikenneviraston kanssa. Tiehallinnon organisoituminen Liikennevirastoksi toi muutoksen myös sekä Tieturva-koulutusmateriaalin että Tieturvakorttien visuaaliseen ilmeeseen. Tieturvatoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja hyväksyi lokakuussa tarkistetun kurssinjohtajaohjeen. Toimikunta päätti kurssinjohtajakoulutuksen osalta korostaa työsuojeluosaamista lisäämällä työsuojelun peruskurssin kurssinjohtajakoulutuksen pääsyvaatimuksiin. Toimikunnan puheenjohtajan, Esko Tuholan, siirtyessä eläkkeelle toimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Hopeavuori. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin viisi Tieturvaseminaaria, joissa kävi yhteensä 300 kurssinjohtajaa. Uusiksi Tieturva-kurssinjohtajiksi vuonna 2010 koulutettiin 73 henkilöä, ja vuoden lopussa 431 henkilöllä oli voimassa olevat kurssinjohtajaoikeudet. Kurssinjohtajat pitivät yhteensä Tieturva-kurssia, joilla koulutettiin henkilöä. Voimassa olevia Tieturvakortteja oli vuoden 2010 lopussa yli Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus Liikennevirasto siirsi heinäkuun alussa vastuun erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutuksesta sekä liikenteenohjaajien oikeuksien myöntämisestä Liikenteen turvallisuusvirastolle, TraFille. Samalla myös erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan kortti uudistui vastaamaan TraFin visuaalista ilmettä. Vuoden 2010 aikana koulutettiin kuusi EKL-kurssinjohtajaa, ja vuoden lopussa heitä oli yhteensä 19. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajiksi koulutettiin kolmellatoista kurssilla yhteensä 120 henkilöä, ja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan oikeudet oli vuoden lopussa voimassa henkilöllä. koulutettuja oli Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Voimassa olevia turvakortteja oli vuoden lopussa ja oikeudet omaavia kurssinjohtajia 247. Vuoden aikana 31 uutta henkilöä pätevöityi kurssinjohtajiksi. SPEKin toimihenkilöt kouluttivat kolmessa SPPL:n järjestämässä kurssinjohtajien koulutustilaisuudessa. Koulutuspäällikkö osallistui yhteen Soster-toimikunnan kokoukseen ja yhteen toimikunnan ja kurssinjohtajien työpajaan. Matkailualan turvallisuuspassikoulutus Matkailualan turvallisuuspassikoulutusta on eniten Lapissa. Vuoden aikana toteutettiin 63 kurssia ja niistä 36 % pidettiin Lapissa ja 17 % Uudellamaalla. Valtaosa kursseista toteutettiin erilaisissa matkailualan opetusta antavissa oppilaitoksissa, joko pakollisena tai vapaaehtoisena kurssina. Voimassa olevia passeja oli vuoden lopussa ja koulutusoikeudet omaavia kurssinjohtajia 118. SPEKin toimihenkilöt kouluttivat kahdella Lapin Urheiluopiston järjestämällä kurssinjohtajakurssilla. Matupa-toimikunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Yhteiset kurssinjohtajien palvelut SPEKin toimihenkilöt neuvoivat ja ohjasivat kurssinjohtajia päivittäin sekä koulutuksen sisältöön että kurssihallintoon liittyvissä asioissa. Turvallisuuskortteihin liittyvä puhelinpäivystys toimi arkipäivisin, myös SPEKin loma-aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksen suorittaneiden määrä laski edellisvuodesta. Koulutukseen osallistui vuoden aikana henkilöä. Viidesosa kurssinjohtajista (57) piti kurssin toimintavuoden aikana, yhteensä kursseja pidettiin 215. Kurssinjärjestäjistä 24 % oli oppilaitoksia. Koulutustarjonnassa oli suuria alueellisia eroja, eniten pidettyjä kursseja ja 15

16 Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Kuva: Jyrki Vesa 16

17 Palokuntatoiminta Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on ylläpitää ja kehittää koko maan kattavaa paikallista turvallisuusverkostoa. Tavoitteena on myös vaikuttaa onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähenemiseen. Päivä Paloasemalla -tapahtuman saavuttama yli ihmisen kävijämäärä 275 paloasemalla on erinomainen näyttö turvallisuusverkoston muotoutumisesta ja paikallisesta vaikuttamisesta. Tapahtumasta lisää sivulla 57. SPEKin palokuntapalveluilla edistetään, ylläpidetään ja tuetaan vuosittain pelastusliittojen vapaaehtoispalokuntakulttuuria sekä pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten toimintaa: aatteellista toimintaa, nuoriso-, nais- ja järjestötoimintaa, palokuntien kilpailutoimintaa, kansainvälistä toimintaa, perinneja veteraanitoimintaa sekä palokuntasoittokuntien toimintaa. Palokuntatoimintaa kehittäen SPEKin järjestötyön tavoitteena on tukea ja kehittää pelastusalan vapaaehtoissektorin toimintaa. Se tuottaa muun muassa toimintaa helpottavia ja laadukkaita jäsenpalveluita sekä kehittää suomalaista palokuntakulttuuria. Järjestötoiminta jakautuu eri osa-alueisiin: nais- ja nuorisotoimintaan, veteraanitoimintaan sekä palokuntien soittokuntatoimintaan. Järjestötyötä ohjaa ja kehittää järjestötoimikunta, joka kokoontui kaksi kertaa ja piti yhden etäkokouksen. Toimikunta edisti kokouksissaan yleistä palokuntatoimintaa, pohti palokuntakilpailuiden nykytilannetta, otti kantaa lausuntopyyntöön luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta sekä lausuntopyyntöön luonnoksesta ensihoitopalvelusta annettavaksi asetukseksi ja suunnitteli tulevia tapahtumia. Palokuntasoittokunnan edustajat kokoontuivat vuoden aikana kerran. Vuonna 2010 toteutettiin tiedotekampanja, jonka aiheena oli palokuntasoittokuntien arvokas historia ja tulevaisuus. SPEK teki kolmivuotisen erityishankehakemuksen Palosuojelurahastolle palokuntasoittokuntien kehittämiseksi. Hankehakemukseen saatiin yhdeksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista Turun Musiikkiakatemia. Hankerahoituksesta päättäminen jäi vuodelle SPEK kutsui pelastusliittojen veteraaniedustajat kerran vuoden aikana keskustelemaan palokuntaveteraanitoiminnasta. Veteraanitoiminnalle pohdittiin erilaisia turvallisuutta edistäviä tehtäviä muun muassa varautumisen ja tiedottamisen alueella. Tärkeänä tehtävänä nähtiin myös veteraanien toimiminen turvallisuusviestinnän kanavana seniorikansalaisille. Vuoden palomies -toimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja järjesti lisäksi julkistamistilaisuuden Pelastusopistolla. Vuoden palomieheksi valittiin palomies Mikko Karvonen. Valinnan perusteena oli huomattavaa urheutta ja uhrautuvaa palomieshenkeä osoittava aktiivinen kuntoutuminen pelastustehtävässä tapahtuneesta vaikeasta loukkaantumisesta. HAKAa käytetään aktiivisesti HAKA-palokuntarekisteriä ylläpidettiin ja sen sisältöä suunniteltiin vastaamaan nykyisiä tarpeita. HAKAa käytettiin aktiivisesti keskusjärjestön ja alueellisten tapahtumien kalenterina ja eri tapahtumiin ilmoittautumisessa. Suurimpana koitoksena oli lähes suomalaisen ilmoittautuminen kansainväliselle Palotarus suurleirille. HAKAa käytti vuoden 2010 aikana 726 palokuntaa keskimäärin 150 kertaa. Kaikkiaan HAKAa käytettiin vuoden aikana tuntia. HAKApalokuntarekisteri oli selvästi käytetyin palokuntatoiminnan web-portaali vuonna SPEKin palokuntatoiminta oli mukana järjestämässä lukuisia palokuntatapahtumia ympäri Suomea, esimerkiksi SM-pilkkikilpailuissa sekä paloauton vedon ja vahvin sammutuspari -SM-kilpailuissa. Vapaaehtoisten palokuntien henkilöjäsenmäärää selvitettiin vuoden aikana. Jäsenmäärän laskemisen tarkoituksena on selvittää todellinen vapaaehtoisten palokuntien kokonaisjäsenmäärä, luoda selkeää kuvaa toiminnan laajuudesta ja tavoitettavuudesta sekä selvittää jäsenmäärä, jota voidaan vertailla vapaaehtoisen palokuntatoiminnan tarpeeseen. Ensimmäiset hakatikkaan SM-kilpailut järjestettiin Tampereen Turvallisuusmessuilla syyskuussa. Kilpailijoiden joukossa oli myös yksi ennakkoluuloton nainen ja yksi teräskuntoinen ikämies. Kuva: Mia Kunnaskari 17

18 Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Palokuntanuorisotyö Palokuntanuorisotyöllä on merkittävä rooli suomalaisessa vapaaehtoiskentässä. Tunnustuksena tästä tärkeästä työstä palokuntanuorisotyö ja erityisesti sen ohjaajat saivat Allianssi ry:n Nuori toimija -tunnustuksen. Palkinnon perusteluina oli muun muassa, että toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä, se kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Vapaapalokuntatoiminta on merkittävä oppimisen paikka toiminnassa mukana oleville nuorille ja on täynnä iloa. Myös vapaaehtoiset ohjaajat saavat toiminnasta paljon. Palkinnosta kerrotaan lisää sivulla 20. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijäksi valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta nimesi Cecilia Österlundin Kökar FBK:sta. Österlund perusti vuonna 2009 Kökarin ensimmäisen palokunnan nuoriso-osaston ja on siitä lähtien tehnyt arvokasta työtä nuorisotoiminnan kehittämiseksi. Valtakunnallista palokuntanuorisotyötä kehittää, ohjaa ja seuraa valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Nuorisotyötoimikunta päivitti vuoden aikana valtakunnallisten palokuntanuorten kilpailuiden sääntöjä, valmisteli valtakunnallista nuoriso-ohjelmaa, osallistui nais- ja nuorisotyön kevät- ja syysseminaareihin sekä kansainväliselle palokuntanuorten suurleirille Padasjoella heinäkuussa. Toimikunnan asettamat kilpailu- ja koulutusmateriaalityöryhmät kokoontuivat vuoden aikana kerran kumpikin. Työryhmät valmistelivat nuorisotyötoimikunnan asettamia tehtäviä käsiteltäviksi. Suurleirillä 64 kurssia Kansainvälinen palokuntanuorten suurleiri Palotarus 2010 järjestettiin heinäkuussa helteisissä tunnelmissa. Leiri keräsi yhteen Suomesta lähes palokuntalaista ja ulkomailta Saksasta ja Venäjältä yli 300 palokuntalaista. Viikon aikana nuoret suorittivat palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja, joita kaikkiaan järjestettiin 64, ja osallistuivat lukuisiin vapaa-ajan kilpailuihin ja toimintoihin. Palotarus suurleiri oli neljän vuoden uurastuksen jälkeen onnistunut ja elämyksellinen. Suurleiristä kerrotaan tarkemmin sivulla 39. Kesäkuussa kaksi nuorta ja ohjaaja osallistuivat Saksan palokuntanuorten kutsumana Interschutzmessuille Saksassa Leipzigissa. Nuoret esittelivät Suomen palokuntanuorisotoimintaa ja tutustuivat samalla muiden maiden palokuntanuorisotoimintaan. Paloposti Junioria uudistettiin Palokuntanuorten oma harrastelehti Paloposti Junior ilmestyi vuoden aikana 4 kertaa. Lehti koki uudistusta vuoden alussa koon ja painomateriaalin osalta. Lisäksi sisältöä johdonmukaistettiin ja lehteen lisättiin järjestöinfo-osuus, jonka tavoitteena on viestiä niin valtakunnallisista kuin alueellisistakin tapahtumista ja toiminnoista. Lehden levikki oli noin kpl, ja se jaettiin jokaiseen nuoriso-osastoon. SM-kilpailut Senaatintorilla Nuoriso-osaston johtaja- ja kouluttajakurssien kurssinjohtajien seminaari järjestettiin loppuvuodesta Padasjoella. Osallistujia oli viiden pelastusliiton alueelta seitsemän. Seminaari käsitti kurssimateriaalien sisältöön tutustumista, käytäntöjen vaihtamista sekä kurssinjohtajan velvoitteiden läpikäymistä. Palokuntanuorten Suomen mestaruus 2010 ratkaistiin Veikon Malja -kilpailussa Helsingin Senaatintorilla toukokuussa. Kilpailuun osallistui 32 joukkuetta ja 192 nuorta sekä kannustusjoukot. Kuva puuttuu Kohtaamisia Puolassa ja Saksassa Suomi osallistui aktiivisesti CTIF-nuorisokomission toimintaan. Nuorisokomission edustajat osallistuivat kokouksiin Puolassa ja Itävallassa. Keväällä CTIFnuorisosymposiumiin Krakovassa Puolassa osallistui Suomesta kolmen nuoren ja ohjaajan ryhmä sekä workshop-alustaja. Symposium kokoaa joka toinen vuosi palokuntanuoria ja heidän ohjaajiaan ympäri maailman keskustelemaan ajankohtaisista toimintaan liittyvistä asioista. Palokuntanuorten Suomen mestaruus ratkottiin toukokuussa Veikon Malja -kilpailussa Helsingin Senaatintorilla. Kuva: Samuel Siliin 18

19 Palokuntanaistyö Palokuntanaistyön yleisenä tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista turvallisuuteen. Palokuntanaisia kannustetaan viestimään etenkin arki- ja asumisturvallisuudesta. SPEKin naistyön tavoitteena on luoda palokuntanaistyölle toimintaedellytyksiä ja tukea pelastusliittojen ja paikallisten naisosastojen toimintaa. Tavoitteena on muun muassa nostaa naisten koulutuksellista tasoa ja pitää yllä palokuntanaistyön perinteitä. Kaksi uutta työryhmää Valtakunnallista palokuntanaistyötä kehittää, ohjaa ja seuraa valtakunnallinen naistyötoimikunta, joka kokoontui vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Naistyötoimikunta asetti vuodelle 2010 tulevaisuustyöryhmän ja koulutustyöryhmän. Tulevaisuustyöryhmä kokoontui vuonna 2010 kaksi kertaa. Sen suurin hanke oli Palotarus suurleirillä järjestetyn SM-tietotaitokisa Iineksen suunnittelu ja toteutus yhdessä tuomariston kanssa. Lisäksi ryhmä laati esityksen palokuntanaistyön kansainvälisyysstrategiaksi ja sai vieraakseen venäläisen Women for Safety -järjestön, jonka kanssa vaihdettiin toimintaajatuksia ja aloitettiin vaihto-ohjelman suunnittelu. Vuoden 2010 aikana pelastusliittojen palokuntanaistyön edustajille järjestettiin kevät- ja syysseminaarit. Kevään tapahtuma järjestettiin Raumalla, jossa teemana oli palokuntanuorten suurleiri Palotarus Syksyllä Joensuussa aiheena oli monikulttuurisuus ja lähialueyhteistyö. Palokuntanaisten SM-tietotaitokisa Iines järjestettiin Palotarus suurleirillä. Osallistujatavoite saavutettiin. Liittojen sarjaan osallistui 5 joukkuetta ja palokuntien sarjaan 11. Suomen kansallisiin CTIFkilpailuihin osallistui yksi naisten joukkue (Taivassalon VPK) sekä yksi sekajoukkue (Lappeenranta). Tampereen turvallisuusmessujen vapaaehtoispäivässä oli SPEKin palokuntanaistyön esittely, ja myös Osaava Nainen -messuille toimitettiin materiaalia. Netti-Iines ja HAKA käytössä Paloposti Leidi -lehti ilmestyi 4 kertaa. Verkkotiedotuksessa palokuntanaisten pääasialliset toimintamuodot ovat SPEKin omat sivut, Paloposti Leidin sivut, Netti- Iines tietokisapalvelu ja HAKA-palokuntarekisteri. Palokuntanaistyön yleisesite toteutettiin järjestötoiminnan yleisesitteenä, ja palokuntatoiminnan yleisesitteet suunnitellaan kokonaisuudessaan uusiksi vuonna Yhteistyöllä enemmän SPEKin palokuntanaistyö tekee yhteistyötä etenkin Naisten Valmiusliiton ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) kanssa. Palokuntanaisia toimi kouluttajina Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksissa, ja SPEK tuki toimintaa lahjoittamalla koulutusmateriaaleja. Lapset syömään! Palokuntanaistyön kouluttajakurssi I järjestettiin syyskuussa Oulussa. Pelastusliittojen pääemäntien kokous ja koulutustapahtuma järjestettiin huhtikuussa Padasjoella. Suurleirin alle sijoittuneiden päivien aiheena oli joukkoruokailun mahdollisuudet teemalla Lapset syömään! Koulutustyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Se valmisteli palokuntanaisten koulutuskaaviota ja kurssikuvauksia, seurasi Perehdyttämis- ja Peruskurssien materiaalien päivitystä ja suunnitteli, kuinka palokuntanaistyön kouluttajia saadaan nykyistä paremmin käytettyä kouluttajina eri yhdistysten koulutustapahtumissa. SM-Iines kisattiin suurleirillä Palokuntanaisten tietotaitokilpailu SM-Iines käytiin Palotarus suurleirin yhteydessä. Monipuoliset rastitehtävät mittasivat osallistujien osaamista. Kuva: Mia Kunnaskari 19

20 Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Palokuntakoulutus SPEK alueyksiköineen ja alueelliset pelastusliitot pitävät yllä vapaaehtoisen ja sivutoimisen pelastushenkilöstön koulutusjärjestelmää Pelastusopiston hyväksymin opetussuunnitelmin. SPEK järjestää kurssinjohtajakoulutuksen ja vastaa opetusmateriaalituotannosta. Opetusmateriaalien tuottamisessa ja opintopäivien toteutuksessa on jatkettu yhteistyötä Pelastusopiston ja muiden sidosryhmien kanssa. Pelastusliitot ja alueyksiköt kouluttavat palokuntien miehistöä sekä yksikönjohtajia kurssinjohtajien ja kouluttajien avulla. Pelastusliitot ja alueyksiköt nimeävät yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa peruskurssien kurssinjohtajat vuosittain seuraavaksi kalenterivuodeksi. Myös Puolustusvoimien nimetyt kurssinjohtajat osallistuivat yhteistoimintasopimuksen mukaisesti peruskurssien kurssinjohtajakoulutukseen. Kouluttajakoulutusta jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Yhteistyö valitun kumppanin, HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun, kanssa jatkuu. Opintopäiviltä lisää osaamista Kertomusvuonna järjestettiin sammutustyökurssin, savusukelluskurssin, pelastustyökurssin, pintapelastuskurssin, vaarallisten aineiden kurssin sekä niin ensiapu- kuin ensivastekurssienkin kurssinjohtajien ja kouluttajien opintopäivät. Täydennyskurssien osalta pidettiin uudistuneen CBRN-kurssin opintopäivät. Järjestimme myös yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa sekä korkealla työskentelyn että rajatun tilan palon kouluttajakoulutukset, joiden osanottajat saivat oikeuden koulutusten järjestämiseen Pelastusopiston hyväksyminä kouluttajina. Koulutusmateriaalia uudistettiin Kertomusvuonna valmistuivat sekä Ensivastekurssin että CBRN-kurssin uudistetut materiaalit. Lisäksi kaikkia aiemmin uudistettuja materiaaleja päivitettiin säännöllisesti ja aloitettiin vaarallisten aineiden kurssin materiaalin uudistaminen. Koulutusta kehittämässä Palokuntakoulutustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Palokuntakoulutuksen alueellisille järjestäjille (pelastusliitot ja alueyksiköt) järjestettiin kaksi seminaaria, joiden tavoitteena on yhtenäistää koulutusta sekä jakaa kokemuksia eri toimijoiden kesken. Seminaarit pidettiin maaliskuussa Jyväskylässä ja elokuussa Raaseporissa. Lisäksi kesäkuussa järjestettiin kaikille osapuolille avoin palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari Helsingissä. Nuori toimija -tunnustus vapaapalokuntien nuorisotoiminnalle Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry myönsi Nuori toimija -tunnustuksen vapaapalokuntien nuorisotoiminnalle ja sen vapaaehtoisille ohjaajille. Nuori toimija -tunnustus on kiitos ja kannustus nuorille toimijoille ja heidän hankkeilleen sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän toimintaansa edistäneille aikuisille. Toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä, se kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Vapaapalokuntatoiminta on merkittävä oppimisen paikka toiminnassa mukana oleville nuorille ja on täynnä iloa. Myös vapaaehtoiset ohjaajat saavat toiminnasta paljon, todettiin tunnustuksen perusteluissa. Nuori toimija -tunnustus luovutettin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kautta ja sen vastaanottivat palokuntajohtaja Petri Jaatinen ja koulutusohjaaja Valtteri Tervala sekä Helsingin Pelastusliiton nuorisotyövaliokunnan puheenjohtaja Samuel Siliin. Tulemme jakamaan tunnustuksen eteenpäin niille, joille se varsinaisesti kuuluu eli kaikille palokuntanuorille, palokuntanuorten kouluttajille ja palokuntanuorisotyössä mukana oleville. Kiitämme tunnustuksesta kaikkia nuorisotyössä mukana olevia toimijoita, sanoi SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen. Kuva: Juha Hassila 20

21 Varautuminen ja väestönsuojelu Kuva: Reijo Malkamäki

22 Varautuminen ja väestönsuojelu Varautuminen ja väestönsuojelu Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on, että yksilöillä ja yhteisöillä on valmiudet toimia normaaliolojen uhkien lisäksi myös erityistilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusolojen uhkatilanteissa. Varautumisesta ja väestönsuojelusta muodostettiin vuoden 2010 alusta oma tulosalueensa, jota johti toimitusjohtaja oman toimen ohella marraskuulle saakka. Tulosalueella aloitti vuoden alusta varautumispäällikkö, joka nimitettiin marraskuun alussa varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueesta vastaavaksi tulosaluejohtajaksi. Vuoden 2010 toimintaan vaikuttivat SPEKin sisällä tehdyt organisaatiomuutokset sekä vuoden alusta aloittaneen varautumispäällikön perehdyttäminen. Vuoden aikana tulosalueen toiminta painottui verkostojen kehittämiseen sekä toimintojen määrittelyyn ja niiden päivitystarpeen kartoittamiseen. Omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmä uudistuu Kiinteistöjen turvallisuushenkilöstölle suunnatut talon turvallisuuspäällikön ja väestönsuojan hoitajan kurssit ovat keskeinen osa SPEKin ylläpitämää omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmää. SPEK ylläpitää koulutusaineistoja, järjestää kouluttajakoulutusta sekä tukee taloudellisesti koulutuksen järjestämistä. Koulutuksesta vastaavat alueelliset pelastusliitot sekä SPEKin alueyksiköt. Omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmän uudistus käynnistettiin yhteistyössä SPEKin alueellisten jäsenten kanssa. Asiaan liittyen järjestettiin toiminnanjohtajille ja koulutusvastaaville kaksi seminaaria, Tampereella ja Jyväskylässä. Varautumiskouluttajat kokoontuivat Kuopioon Pelastusopiston kanssa yhteistyössä järjestettyyn kehittämisseminaariin. Osana koulutusjärjestelmän uudistusta Kaakkois- Suomen Pelastusalanliitolla teetettiin laaja selvitys omatoimisen varautumisen kurssien sisällöistä eri alueilla. Selvityksen tulokset hyödynnetään koulutuksen jatkokehittämisessä. Hankkeiden valmistelu jatkuu Vuodelle 2010 ohjelmoiduille erityishankkeille ei saatu erillisrahoitusta, ja suuronnettomuuksia ja ympäristötuhoja sekä sotilaallisen voimankäytön vaatimuksia omatoimiselle varautumiselle koskeneiden hankkeiden toteutuksesta luovuttiin. Hankkeiden valmistelua vuodelle 2011 kuitenkin jatkettiin. Yksilöiden omatoimista varautumista koskenut haastattelututkimus toteutettiin syksyllä Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksen turvin. Suomen Kyselytutkimus Oy:n tekemässä puhelinhaastattelututkimuksessa kysyttiin noin suomalaiselta omatoimiseen varautumiseen sekä turvallisuuskäsityksiin liittyneitä asioita. Tutkimus oli jatkoa vuonna 2008 tehdylle tutkimukselle ja muodostaa sen kanssa osin vertailukelpoisen sarjan. SPEK ja Museovirasto solmivat vuoden alussa yhteistyösopimuksen kansallisesti merkittävän, poikkeusoloissa suojeltavan kulttuuriomaisuuden luettelon tekemisestä. Hanke käynnistyi keväällä 2010 ja jatkuu vuoden 2011 kevääseen. Suuren kallioväestönsuojan käyttökoetta koskevan hankkeen valmistelu käynnistettiin yhteistyössä Tampereen aluepelastuslaitoksen ja Hämeen pelastusliiton kanssa. Tavoitteena on toteuttaa hanke vuonna Kuva: Minna Löfman Pelastuskoiratoiminta siirtyi varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueen vastuulle toimintavuonna Pelastuskoiratoiminnalla on suuri merkitys yhteiskunnan poikkeusolojen valmiuksien ylläpidossa. SPEK tukee alueellisten pelastusliittojen kautta koiratoimintaa RAY:n yleisavustuksesta. 22

23 Yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttamassa SPEK oli edustettuna Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 5000 päivittämisestä vastanneessa kirjoittajaryhmässä. Kirjoitustyössä hyödynnettiin 4000 väestönsuojelutoimikunnan asiantuntemusta sekä SPEKin 3000 sidosryhmiä. Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean 2000 johdolla valmisteltu strategia valmistui vuoden lopulla, ja se 1000 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä SPEKin ohella kirjoittajaryhmässä järjestöjä edustivat MPK ja 0 SPR. Vuotuinen varautumisseminaari järjestettiin Ritarihuoneella Helsingissä. Seminaarin teemana oli kuntien varautuminen ja juhlapuhujana toimi kuntaministeri Tapani Tölli. Seminaari keräsi kaikkiaan 140 osanottajaa. Seminaarista kerrotaan tarkemmin sivulla 27. Tulosalueen johtaja toimi 8000 marraskuuhun 2010 asti Unescon alaisen Haagin vuoden yleissopimuksen toisen pöytäkirjan mukaisen valtioidenvälisen elimen Committee 4000 for the Protection of Cultural 2000 Property in the Event of an Armed Conflict puheenjohtajana. 0 Lisäksi tulosalueen johtaja osallistui kutsuttuna asiantuntijana Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Minskissä Valko-Venäjällä järjestämään kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskeneeseen alueelliseen seminaariin (Third Regional Seminar on the Implementation of the International Humanitarian Law). Toimikunta tutustumassa Ruotsissa Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueen toimielimenä on väestönsuojelutoimikunta, jossa ovat edustettuina tulosalueen kannalta keskeiset asiantun- Akselin otsikko 6000 SPEKin kautta tuettu pelastuskoiratoiminta Tapahtumat Osallistujia Koulutettavapäiviä SPEK-ryhmän varautumiskoulutus Koulutukset Osallistujat Koulutettavapäiviä tijatahot ja sidosryhmät. Toimikunta kokoontui neljä kertaa. Kolmas kokous toteutettiin syyskuussa opintomatkana Tukholmaan SKYDD-messuille. Samassa yhteydessä tutustuttiin myös Civilförsvarsförbundetin toimintaan. Toimikunta käsitteli kokouksissaan toimintasuunnitelman 2010 sekä SPEKin lausunnot muun muassa pelastuslain uudistukseen liittyen. Lisäksi toimikunta toimi taustaryhmänä SPEKin edustajalle yhteiskunnan turvallisuusstrategia -kirjoittajaryhmässä. 23

24 Hallinto ja tukipalvelut Kuva: Terhi Kannisto 24

25 Johtaminen Johtamisen painopistealueena oli vuonna 2010 koko jäsenistön asiantuntemuksen hyödyntämisen kehittäminen. Valtakunnallisesti toimivien jäsenten asiantuntemuksen hyödyntäminen toteutui käytännössä hallitus- ja toimikuntatyöskentelyn sekä yhteishankkeiden myötä. Säännöllisiä tapaamisia järjestöjen johdon kanssa oli alueellisten jäsenten osalta kahdessa seminaarissa sekä toiminnanjohtajatapaamisissa. Valtakunnallisesti toimivien jäsenten osalta johto tapasi Finanssialan Keskusliiton, Kuntaliiton ja Suomen Palopäällystöliiton johtoa useiden eri kehityshankkeiden nimissä. Suomen Lentopelastusseuran johdon tapaamisissa tavoitteena oli lentotoiminnan liittäminen kiinteästi sopimuspalokuntajärjestelmään. Suomen Pelastuskoiraliiton johtoa tavattiin kummikoiratoiminnan merkeissä. Johtamisessa keskityttiin edelleen kehittämään keskusjärjestön mahdollisuuksia tukea jäsenistön tavoitteita toimialalla. Keskusjärjestöpalvelujen kehittämisessä hallituksen asettaman seurantatyöryhmän työ päättyi, ja loppuraportti luovutettiin hallitukselle Tulostavoitteiden toteutuminen SPEKin yhteiskunnallisen aseman arvioinnille toteutettiin mittaristo vuoden 2010 kyselytutkimuksella. Mittaristoksi valikoitiin SPEKin ja sen toiminnan tunnettuus pelastusalan järjestöjen vertailuna. Arviointi toteutettiin kyselytutkimuksella loppuvuodesta, ja se toistetaan jatkossa joka toinen vuosi. Tutkimuksen perusteella tunnettuutta ei voida pitää kovin hyvänä, vaikka SPEK arvioitiin pelastusalan tunnetuimmaksi järjestöksi. Vastaajista 24 % tunsi keskusjärjestön ja sen toiminnan. Kyselytutkimukseen vastanneista 17 % ilmoitti osallistuvansa turvallisuusalan järjestötoimintaan. Heistä 45 % osallistui nimenomaan vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan. Tunnettuus päättäjien keskuudessa -tutkimusta ei toteutettu. SPEKin järjestelmällisen toimintaympäristön tuntemuksen kehittäminen sekä muutosten arvioiminen toteutui alan tutkimusten, tilastojen sekä oman mediaseurannan perusteella, tulosalueiden aktiivisen oman verkostotoiminnan yhteydessä sekä osallistumalla pelastusalan ja sisäisen turvallisuuden arviointi- ja tulevaisuustyöhön. Erityisesti toimintaympäristön osalta tulevaisuusraadin skenaariotyöskentelyn tuloksia liitettiin johdon tausta-aineistoksi. SPEKin osallistuminen kansallisiin tutkimushankkeisiin sekä oma tutkimustyö täydensivät tilannekuvaa erityisesti pelastusalan vapaaehtoistoiminnan hankkeissa. Toimintasuunnitelmassa mainittua jäsenistölle suunnattavaa kyselyä ei toteutettu. Se olisi koskenut SPEKin jäsentenvälisen yhteistoiminnan avoimuutta, tehokkuutta ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisen tukea. Toimintaa kyettiin kuitenkin arvioimaan valtuuston seminaaripalautteen perusteella. Yhteis- toiminnan arvioitiin valtuuston toimesta parantuneen valtuustokaudella. Kertomusvuonna ei myöskään toteutettu kyselyä sidosryhmille, jossa olisi arvioitu SPEKin yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Myös SPEKin identiteetin, järjestöilmeen sekä viestinnän avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden kehittämisen tutkimustyökalun kehittäminen jäi toteutumatta. Se siirrettiin vuodelle 2011 viestintään kohdistuneen suuren työmäärän vuoksi. Toiminnalliset tavoitteet Järjestön johdon tapahtumat Järjestön hallinto ja johtaminen Valtuuston kevätkokous ja seminaari pidettiin Seminaarin keskeisenä aiheena oli valtuustokauden tulosten arviointi ja palaute järjestön toiminnasta sekä jatkokehittäminen. Valtuuston syysseminaari ja -kokous järjestettiin Seminaarissa keskeisinä aiheina olivat SPEKin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja hallitusohjelmatavoitteet. Hallitus piti kymmenen kokousta kuukausittain heinä- ja marraskuuta lukuun ottamatta. Hallituksen työvaliokunta piti strategiaseminaarin huhtikuussa sekä kaksi sähköpostikokousta. Toimitusjohtaja on toiminut esittelijänä valtuuston, hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa sekä esittelijänä ja sihteerinä seurantatyöryhmän kokouksessa seurantatyöryhmän raportin valmistelussa. Lisäksi toimitusjohtaja on pitänyt johtoryhmän kokouksia 13 ja ison johtoryhmän kokouksia neljä ja käynyt kehityskeskustelut hallituksen puheenjohtajan, johtajiston, aluejohtajien, viestintäpäällikön ja johdon sihteerin kanssa. Toimitusjohtaja johti myös AVA-seminaarin maaliskuussa Padasjoella. Se on SPEKin avaintulosalueiden vastuuhenkilöiden yhteinen kehittämistilaisuus. Henkilöstöseminaari järjestettiin elokuun lopussa Helsingissä. SPEK-ryhmän yhteistoimintaseminaarit maaliskuussa Mikkelissä ja syyskuussa Padasjoella toteutettiin toimitusjohtajan johdolla. Hän myös osallistui SPEK-ryhmän toiminnanjohtajien tapaamiseen elokuussa Kuopiossa sekä puheenjohtajatapaamiseen syyskuussa Helsingissä. Toimitusjohtaja osallistui myös Palotarus suurleiriä valmistelevaan leiriseminaariin kesäkuussa sekä varsinaiselle leirille heinäkuussa. SPEKin antamat lausunnot Lausuntoja on annettu muun muassa seuraavista: Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian päivitys luonnos valtioneuvoston asetuksesta väestönsuojista 25

26 Hallinto ja tukipalvelut luonnos sisäasiainministeriön asetuksesta väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta ehdotus Helsingin kaupungin turvallisuusohjelmasta luonnos hallituksen esityksestä laiksi hätäkeskustoiminnasta VN: asetus tehdasvalmisteisten tulisijojen paloturvallisuudesta luonnos hallituksen esityksestä laiksi järjestyslain 22 :n, järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista liikenne- ja viestintäministeriö, etuoikeus televerkoissa -työryhmäraportti luonnos ensihoitopalveluista annettavasta sosiaalija terveysministeriön asetuksesta luonnos valtioneuvoston asetuksesta pelastustoimesta. Yhteistoimintatapahtumat, yhteistoiminta viranomaisten kanssa ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Toimitusjohtaja on osallistunut eri neuvottelukuntien ja työryhmien toimintaan: Pelastustoimen johdon foorumin työvaliokunta Tulevaisuusraati - Tulevaisuusseminaari Strategiaseminaari Sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöohjausryhmä Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmä - Paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Porissa Harva-alueen turvallisuusseminaari Kajaanissa Harva-alueen turvallisuuden kehittäminen, Vaala ja Pudasjärvi Turvallisuussuunnittelun kehittämisen ohjaus- ja seurantaryhmä Turvallisuusalan neuvottelukunta Pelastusopiston neuvottelukunta Palosuojelurahaston Innovaatiopalkintoraati Pelastustoimen neuvottelukunta Yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä Elinkeinoelämän kriisivalmiutta ja häiriötilanteisiin varautumista lisäävän tilannekuvan valmistelutyöryhmä, puheenjohtaja - Seminaari Padasjoella Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian valmistelu TPAK:in pääsihteeri Aapo Cederbergin tapaaminen 2.5. TPAK:in YETTS-kirjoittajaryhmän kokoukset TPAK:in 10-vuotisjuhlaseminaari 1.3. Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi Yhteistoiminta Neuvottelu SPEK Oulun sopimuksista Ylivieskassa 5.2. Neuvottelu järjestötoimikunnan puheenjohtaja Markku Leinosen kanssa Toiminnanjohtajaneuvottelut 5.3., ja Neuvottelu MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Tuunasen kanssa Neuvottelu yhteistyöstä Pelastusopiston rehtori Reijo Tolpin kanssa Neuvottelu sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa yhteistoiminnasta (Janne Koivukoski) Kaspelin hallituksen seminaari Lappeenrannassa Palosuojelurahaston pääsihteerin tapaaminen FK:n turvallisuusjohdon tapaaminen, johtaja Risto Karhunen 3.2. FK:n toimitusjohtaja Pia-Noora Kaupin tapaaminen SPPL, yhteistyön kehittäminen, pyöreän pöydän seminaari AVI, yhteistoimintaneuvottelu TKK DIPOLI, turvallisuusjohdon 11. koulutusohjelman valmistelu Vesa Valtosen väitöstilaisuus YLE:n keskusteluohjelma kansallisesta turvallisuudesta 6.4. Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kosken VPK:n 114-vuotisjuhla 31.7., juhlapuhe Inkeroisten ja Anjalan VPK:n palokuntajuhlassa 28.8., juhlapuhe Johdon kansainvälinen toiminta CTIF, Pelastusalan kansainvälinen yhdistys: CTIF kansallisen komitean kokoukset Pohjoismainen CTIF-kokous Helsinki - Pohjoismaisen CTIF-yhteistoiminnan kehittäminen CTIF-yleiskokous ja seminaari, Leipzig ja Saksan palokuntapäivä sekä Rote Hahn -messut Keskustelu CTIF Eurooppa -komission kanssa, pj Dennis Davis Lähialueyhteistyön kehittäminen, Venäjä CTIF-lähialueyhteistyö, Women for Safety, Venäjä -vierailu Helsingissä CFPA, Palontorjuntaliittojen kansainvälinen järjestö: CFPA Nordic Directors pohjoismaisten palontorjuntaliittojen/vast. yhteistoimintakokous Padasjoki 26

27 CMC -yhteistyö: Neuvottelu yhteistyöstä CMC:n johtaja Ari Kerkkäsen kanssa Civilförsvarsförbundet, Ruotsi , tutustuminen ja yhteistoimintaneuvottelu Neuvottelu Afganistanin pelastustoimen kehittämiseen osallistumisesta (Markku Holopainen) Pohjoismaisten pelastustoimesta vastaavien ministereiden kokous, Kööpenhamina Varautumisseminaarissa pohdittiin kuntien varautumista Perinteinen Varautumisseminaari kokosi jälleen mukavasti yleisöä Helsinkiin Ritarihuoneen hulppeisiin puitteisiin. Aatelisten vaakunoiden keskellä, hivenen epämukavilla, mutta arvokkailla tuoleilla istuen kuunneltiin kiinnostavia puheenvuoroja kuntien varautumisesta. Kuva: Juha Hassila Veli-Pekka Nurmi avasi tilaisuuden ja totesi samalla, että tämä oli hänen viimeinen julkinen esiintymisensä SPEKin valtuuston puheenjohtajana, sillä valtuusto Varautumisseminaari vaihtuu vuodenvaihteessa. Kuntien varautuminen on murroksessa, Nurmi totesi. Kuntien palvelurakenne muuttuu ja muutenkin maailma muuttuu ympärillä. Normaaliaikojen vakavat häiriötilanteet luovat omat haasteensa varautumiselle. Hän myös totesi, että valmiuslaki ei ole ajan tasalla, koska sen varautumisvelvoite koskee vain kuntia. Kuitenkin ns. peruskunnassa tehdään vähenevässä määrin asioita yksin tai itsekseen; erilaisia yhteistyökuvioita on useita. Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kuvassa) toi omassa puheenvuorossaan esiin seikan, että vaikka yhteistyötä tehdään paljon ja asioihin etsitään valtakunnallisia ratkaisumalleja, on varautumista syytä tarkastella kunkin paikkakunnan olosuhteita silmälläpitäen. Hän myös painotti varautumisessa normaaliolojen häiriötilanteita. Tärkeää on, että kaikissa tilanteissa säilyy toiminta- ja päätöksentekokyky. Kun tilanne tulee päälle, siinä pitää pystyä toimimaan, Tölli korosti. Suunnittelujohtaja Veikko Peltonen sisäasiainministeriöstä palautti mieleen muutokset 90-luvulla: Kunnat saivat lainsäädännön kautta luvan päättää organisaatiostaan, oman lukunsa toi toimintojen ulkoistaminen, varsinkin ylikunnallinen toiminta, ja useimmat kunnat osoittautuivat liian pieniksi voidakseen huolehtia kaikista vastuullaan olevista asioista. Pelastustoimessa tapahtui muutos myös paikallisen pelastustoimen organisaatiossa, kun perustettiin 22 aluepelastuslaitosta entisen kuntakohtaisen järjestelmän sijaan. Peltonen totesikin tämän muutoksen johtaneen monessa paikassa varautumisen tukijärjestelmän heikkenemiseen. Pelastuslaitokset ovat edelleen kuntien laitoksia, joten kunnat voivat hakea niiltä palveluja ja sopia palvelujen järjestämisestä, Peltonen muistutti. Ritarihuoneen kauniissa salissa sai viimeisen puheenvuoron yliopistonlehtori Kaija Rautavirta Helsingin yliopistosta. Hän puhui ruokahuollon järjestelyistä kriisiaikojen Suomessa. Hän kertoi myös hauskan kuriositeetin, kuinka hänen äitinsä muisteli jonottaneensa elintarvikekortteja samaisessa Ritarihuoneen salissa, joka oli sota-aikana Kansanhuoltolaitoksen toimitilana. 27

28 Hallinto ja tukipalvelut Viestintä Keskusjärjestön merkittävin yksittäinen viestintätapahtuma kertomusvuonna oli Palotarus suurleiri. Leirin näkyvyys mediassa onnistui vähintään suunnitelmien mukaan. Suurleirin vaatiman ison panostuksen vuoksi SPEKin muussa viestinnässä jouduttiin jonkin verran joustamaan, mutta viestinnän päätavoitteet niin ulkoisen kuin sisäisenkin viestinnän osalta saavutettiin. Lähes 400 osumaa mediassa Johdon viestintää tuettiin vuoden 2010 aikana erilaisilla tiedotteilla. Valtuuston kokouksesta ja vapaaehtoisten palokuntien merkityksestä harva-alueiden turvallisuuskeskuksina tiedotettiin kevätkaudella. Syksyn tiedotteet käsittelivät palokuntien osallistumista laajempiin toimintaoperaatioihin ja väestönsuojarakentamista. SPEKin ulkoinen näkyminen kuuluu kiinteästi myös paloturvallisuusviestintään, josta kerrotaan tarkemmin sivulla 11. Järjestöstä esimerkiksi lähti vuoden 2010 aikana kaikkiaan 43 tiedotetta, joista kolme oli alueellisia ja loput valtakunnallisia. SPEKin nimi ja toiminta oli esillä uutisissa ja lehtijutuissa lähes 400 kertaa. Ajankohtaistiedote SPEKtaakkeli ilmestyi kertomusvuoden aikana neljästi. Tämän sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tehtävää palvelevan lehden kohderyhmään kuuluvat kaikki jäsenet, VPK:t, pelastuslaitokset, erilaiset sidosryhmät ja muut alan vaikuttajat. SPEKin verkkosivujen etusivulle tehtiin kevyt uudistus, ja huhtikuussa avattiin sivusto Facebookissa, mikä oli keskusjärjestötoiminnan osalta ensimmäinen päänavaus sosiaaliseen mediaan. SPEKin edustamissa kampanjoissahan sosiaalisen median keinoja on käytetty jo aiemmin. Vuoden näkyvin viestintätapahtuma Palotarus suurleirin viestintä lohkaisi ison osan keskusjärjestön viestinnän resursseista. Vuoden merkittävimmän tapahtuman tiimoilta laadittiin kertomusvuonna kymmenkunta tiedotetta, useita lehtijuttuja sekä päivitettiin leirin nettisivuja parhaimmillaan päivittäin. Leirin valmisteluihin kuuluivat myös muun muassa vahvistuskirje leiriläisille, leiriaapinen neljällä kielellä sekä kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen. Leiriviikon aikana viestintää toteutettiin leiriradion, leirilehden, ilmoitustaulujen ja nettisivujen välityksellä. Suurleiri sai näkyvyyttä tiedotusvälineiden uutisoinnissa yli 50 kertaa valtakunnan suurimpia medioita myöten. Leirin nettisivuilla oli kävijöitä parhaimmillaan yli Suurleiristä kerrotaan tarkemmin sivulla 39. Tietoa leppoisassa kahvi-infossa Keskusjärjestön sisäistä viestintää toteutettiin edellisiltä vuosilta hyviksi havaituilla keinoilla. Sähköistä tiedotetta aspektia toimitettiin miltei päivittäin ja kahvi-infoja ja henkilöstökokouksia järjestettiin henkilökunnalle lähes kuukausittain kesäkuukausia lukuun ottamatta. Leppoisa kahvi-info on jo hyvin vakiintunut käytäntö. Kerran kuussa perjantai-iltapäivän pullakahvitilaisuus kerää kiitettävästi henkilökuntaa kuuntelemaan ajankohtaisista asioista, ja tilaisuuden rennosta tunnelmasta kertoo iloinen puheensorina sekä ristiin rastiin sinkoilevat kysymykset ja kommentit. Kevään aikana käynnistettiin uusi työtehtävien esittely; 1 2 henkilöä esittelivät kahvi-infossa työtään ja minkälaisia tehtäviä siihen kuuluu. Loppuvuodesta pieni ryhmä testasi uutta sähköistä viestintäjärjestelmää, joka toimii internetissä. Tähän ns. pilvi-palveluun liittyy sähköpostin lisäksi sähköinen kalenteri, live meeting -kokoukset, pikaviestijärjestelmä sekä yritysportaali, joka mahdollistaa verkossa toimivan intranetin. Testiajan päätyttyä järjestelmä päätettiin ottaa käyttöön. Uusi järjestelmä mahdollistaa sen, että etä- ja matkatyötä tekevät pääsevät seuraamaan talon tapahtumia ja tiedonkulkua sijainnistaan riippumatta. Järjestelmän käyttöönotto siirtyi vuoden 2011 puolelle. SPEKsi tietoa jäsenille ja jäseniltä SPEK-ryhmän sisäinen tiedote, SPEKsi, julkaistiin ensimmäisen kerran maaliskuussa. Sen jälkeen se lähetettiin kaikille SPEKin jäsenille kuukausittain kesäkuukausia lukuun ottamatta. SPEKsin välityksellä kaikilla jäsenillä ja keskusjärjestöllä on mahdollisuus informoida toisiaan ajankohtaisista asioista säännöllisesti. Viestintätapaamisia SPEK-ryhmän kanssa järjestettiin huhtikuussa kaksi; Helsingissä Helsingin, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen liittojen kanssa ja Tampereella Hämeen, Länsi-Suomen ja Keski-Suomen liittojen sekä FSB:n kanssa. Nämä tapaamiset liittyivät SPEK-ryhmän viestintätarpeiden kartoitukseen. SPEK-ryhmän extranetina on mahdollista käyttää samaista yritysportaalia, joka otetaan SPEKin intranetkäyttöön. Lopullinen päätös sen käyttöönotosta siirtyi kuitenkin vuodelle Tunteeko suuri yleisö SPEKin? Tunnettuustutkimus toteutettiin varautumistutkimuksen yhteydessä syys-lokakuussa. Tutkimuskysymys oli: Mitä seuraavista pelastusalan toimijoista tunnette tai tiedätte?. Vaihtoehtoina oli SPEK, SPEK-ryhmä, Pelastusalan liitto tai pelastusliitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Sopimuspalokuntien liitto. Vastaaja sai valita niin monta vaihtoehtoa kuin halusi. Tutkimuksen otos oli suomenkielistä henkilöä Manner-Suomesta, ikäryhmästä vuotta. 28

29 Kaikista vastaajista 24 % tunsi SPEKin ja 5 % SPEKryhmän. Tutkimustuloksen luotettavuutta hämärtää vähän se, että samaan aikaan tv:ssä pyöri Piippaako sinulla? -kampanja. Tulos on kuitenkin hyväksyttävissä lähtötasotulokseksi, ja SPEK tunnettiin kaikista vaihtoehdoista parhaiten. Riitta Jäämaa sai ensimmäisen Hehku-vaasin Valtakunnallisen naistyötoimikunnan puheenjohtaja Riitta Jäämaalle luovutettiin ensimmäisenä SPEKin uusi lahjaesine, Hehku-vaasi Jyväskylässä. Riittaa muistettiin 10-vuotisen ( ) puheenjohtajakauden päätteeksi nais- ja nuorisotyötoimikuntien perinnönjakokokouksessa. Järjestöpäällikön tehtäviä vuonna 2010 hoitanut Sirpa Suomalainen luovutti vaasin ja kiitti Riitta Jäämaata SPEKin puolesta hänen pitkästä ja epäitsekkäästä työstään palokuntanaistyön edistäjänä. Riitan puheenjohtajakausi alkoi 1999, ja hän on aloittanut naistyössä jo silloin, kun toimikunta tunnettiin vielä nimellä naistyöryhmä. Sirpa muistutti, että tänä päivänä toimikunnan tehtävä on painoarvoltaan melkoinen. Nais- ja nuorisotyötoimikunnassa linjataan koko Suomen nuoriso- ja naistyötä. Sirpa kertasi kokousväelle Riitan meriittejä, mutta myönsi samalla, ettei niitä kaikkia ehdi luettelemaan! Riitta on mm. johtanut Padasjoella 1999 Naisten Valmiusliiton Wellamo-harjoitusta ja osallistunut sisäasiainministeriön työryhmään palokuntanaisten edustajana. Työryhmä sai vuosituhannen alussa valmiiksi Osahanke 5 -raportin. Vuosien varrella Riitta on saanut lukuisia huomionosoituksia kiitoksena hyvästä työstä. On ollut kovan työn takana näyttää, että pelastustoimessa järjestötyö on yhtä vakavasti otettava asia kuin itse operatiiviset tehtävät. Riitta on omalla esimerkillään osoittanut, että vaikka kyseessä on harrastus, on naistyössä kuitenkin kyse niin tuesta pelastustoimea ja sen tekijöitä kohtaan kuin myös suuresta naisten armeijasta, joiden työ ei ehkä aina ole niin näkyvää, mutta sen puuttuessa jäisi moni asia kovin kylmäksi. Jo vuonna 1952 palontorjuntatyön ensimmäinen naistyönohjaaja, toimittaja Pirkko Vuorinen totesi Palotorjuntalehdessä, että Tuskin maastamme löytyy yhtään vapaaehtoista palokuntaa, joka ei mielellään tunnustaisi kiitollisuudenvelkaansa naiskansalaisilta saamastaan avusta. Kuva: Mia Kunnaskari 29

30 Hallinto ja tukipalvelut Hallinto Henkilöstö SPEKin henkilöstöstä yli 80 % työskentelee vakinaisessa työsuhteessa, ja vaihtuvuus on ollut vähäistä (muutos vuodesta 2009 yhteensä 3 henkilöä). Henkilöstömäärä oli vuoden 2010 lopussa 58 henkilöä, joista naisia 60 % (35 henkilöä). Henkilöstön keski-ikä laski vuodesta 2009 vuodella ja oli 45 vuotta vuonna Työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointiin panostettiin SPEKissä vuonna 2010 monin eri tavoin. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin kiinnittämällä huomiota henkilöstön työterveyden seurantamittareihin ja raportointiin. Työsuojelupäällikkö, -valtuutetut ja -varavaltuutetut osallistuivat Työhyvinvointi-koulutukseen, jossa suunniteltiin tulevaa työhyvinvointia tukevaa toimintaa sekä vuoden 2011 työhyvinvointikyselyä. Lisäksi vuoden lopulla tehtiin päätös henkilöstötyöryhmän ja työsuojelutoimikunnan tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä ja mainitut elimet yhdistettiin henkilöstötoimikunnaksi. Toimikunnassa on puheenjohtaja, sihteeri ja kuusi jäsentä. Työhyvinvointiin panostettiin myös aloittamalla Pasilan toimitilojen remontti. Esimerkiksi keittiötilat uudistettiin täydellisesti. Samoin aloitettiin aula- ja vastaanottotilojen rakentaminen nykyvaatimuksia vastaaviksi. Suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota työturvallisuuteen, ergonomiaan sekä järjestön asiantuntijaorganisaatioluonteen vahvistamiseen. Lisäksi aloitettiin työhuoneiden kalusteiden nykyaikaistaminen 11 työhuoneessa. Kalusteiden valinnassa ergonomiatekijät ovat olleet tärkeässä roolissa. Aloitetulla uudistuksella myös yhtenäistetään toimitilojen sisäistä ilmettä. Tietotekniikkapalveluissa siirryttiin henkilökohtaisten työasemien osalta leasing-järjestelyyn, jonka tarkoituksena on taata tulevaisuudessa aina mahdollisimman päivitetyt työasemat tai/ja kannettavat tietokoneet henkilöstön käyttöön. Näin varmistetaan tietoteknisten laitteiden ajantasaisuus ja yhdenmukaisuus. Laitekannasta siirtyy uuden järjestelyn piiriin vuodessa kolmasosa. Vastaisuudessa henkilöstö saa päivitetyn työaseman joka kolmas vuosi. Samassa yhteydessä siirryttiin vakioituihin ja esiasennettuihin työasemiin. Keväällä hankittiin uusi palvelin ja AMS2100-levyjärjestelmä. Myös palomuuriohjelmiston ylläpitäjä vaihdettiin. Vuoden lopulla pilotoitiin Microsoftin Bpos-palvelua testiryhmän avulla ja saatujen myönteisten kokemusten ja toiminnallisten ominaisuuksien perusteella päätettiin siirtyä käyttämään palvelua koko keskusjärjestössä. Samalla kaikille käyttäjille saatiin luoduksi yhtenäinen käyttöympäristö. Joulukuussa tehtiin päätös järjestön uudesta puhelinjärjestelmästä, joka otetaan käyttöön alkuvuodesta Tässä yhteydessä luovutaan kokonaan lankapuhelimista. Kuljetuspalveluissa vaihdettiin järjestön omistama pakettiauto uuteen, aikaisempaa selvästi turvallisempaan vaihtoehtoon. Uuden auton hankinta toteutettiin huoltoleasing-järjestelyllä. SPEK tuki henkilöstönsä omaehtoista liikuntaharrastusta laajentamalla liikuntaseteleiden käyttöä. Vaihtoehtoisesti työntekijällä on mahdollisuus ottaa vastaava tuki kulttuuriseteleinä, joiden avulla SPEK haluaa tukea henkilöstön kulttuuriharrastuneisuutta ja sitä kautta jaksamista ja vireyden ylläpitoa. Yhteisiä koulutus- ja virkistyspäiviä järjestettiin koko henkilöstölle kaksi: toinen Palotaruksella ja toinen Helsingissä. Helsingin tilaisuuteen osallistui lähes 50 spekkiläistä. Talous Järjestön painopisteenä on taloudellisen tasapainon säilyttäminen ja vahva suunnitelmallisuus lyhyen ja pitkän tähtäimen talouden hallinnoinnissa. Järjestön keskeiset tavoitteet ovat yleisavustuksien ja hankeavustuksien laajaalaistaminen ja tason nostaminen nykyisestä vastaamaan yleistä inflaatiokehityksen tuottamaa järjestön kuluerätasoa. Kulukokonaisuudesta henkilöstökulut ovat toiminnallisten kulujen jälkeen suurin kuluerä, johtuen toiminnan painopisteestä eli asiantuntijaorganisaatiorakenteesta. Yhdistyksen talous on kunnossa ja tunnuslukujen valossa lyhyen aikavälin maksuvalmius (QR) on suhteellisen hyvä ja rahoitusaseman vuosittainen kehitys (CR) tyydyttävä. Rahoitusomaisuuden suhde lyhytaikaisiin velkoihin on 30

31 SPEKin liikevaihto 2010 avattuna rahoittajittain. Luvut eivät sisällä läpikulkueriä. pysynyt suhteellisen samalla tasolla kuin edellisellä tilikaudella. Yhdistyksen omavaraisuusaste on pysynyt tasolla hyvä. Tuotot SPEKin tuotot koostuvat yleisavustuksista, hankerahoituksesta ja omarahoitteisista tuotoista. SPEKin kokonaistulorahoitus oli vuonna 2010 yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Kokonaistulorahoituksesta 28 prosenttia eli 1,8 miljoonaa euroa koostui yleisavustuksista ja 19 prosenttia eli 1,1 miljoonaa euroa muodostui hankeavustuksista ja muista tuista. Hankeavustuksien osuus nousi 49 prosenttiin ja yleisavustuksien 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta. SPEKin tulorahoitus toteutui 97- prosenttisesti verrattuna tarkistettuun talousarvioon. Palosuojelurahasto myönsi SPEKille yleisavustusta yhteensä t, josta alueellisten pelastusliittojen osuus oli 793 t (37 %). Raha-automaattiyhdistys myönsi SPEKille yleisavustusta yhteensä 548 t, josta alueellisten pelastusliittojen osuus oli 108 t (20 %). Yleisavustukset olivat yhteensä 2,7 miljoonaa euroa (tilikaudella ,8 miljoonaa euroa), josta alueellisten pelastusliittojen osuus oli 33 %. Alueellisten pelastusliittojen ja SPEKin alueyksikköjen toimintaan suunnattiin Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustusta yhteensä 115 t ja Palosuojelurahaston yleisavustusta yhteensä t. Yleisavustukset ovat yhteensä t, jonka osuus SPEK-ryhmälle myönnetyistä yleisavustuksista on 43 %. Hankerahoituksen ja muiden tuottojen osuudet 2010 Hankerahoitus ja muut tuotot Tuhatta euroa Prosenttia Projektituotot 11 0 % Hankerahoitus- ja muut tuet % Okry-tuotot % Varainhankintatuotot 40 1 % Sijoitus- ja rahoitustuotot 26 0 % Yleisavustukset % Omarahoitteiset tuotot % Yhteensä % 31

32 Hallinto ja tukipalvelut Menot Vuonna 2010 SPEKin toiminnan kokonaiskustannukset olivat 6,6 miljoonaa euroa (vuonna 2009 yhteensä 5,8 miljoonaa euroa). Kustannukset kasvoivat 0,8 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Menokehystä kasvatti erityisesti kesällä järjestetty suurleiri. Kustannukset toteutuivat 98-prosenttisesti verrattuna tarkistettuun talousarvioon. Kokonaismenoista 57 prosenttia (3,8 miljoonaa euroa) oli palkkausmenoja, ja ne muodostuivat vakituisten työntekijöiden henkilöstökuluista arvolla t ja toiminnallisista t. Palkkausmenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 4 prosenttia. SPEKin toiminnalliset kulut tilikaudella olivat yhteensä t (3 141 t vuonna 2009) ja ne sisälsivät seuraavia kulueriä: ulkopuoliset palkat ja palkkiot, matkakulut, materiaalit ja tarvikkeet sekä toimistokuluerät. Sijoitus- ja rahoitustoiminta SPEKin rahoitusomaisuus on sijoitettu matalan riskin instrumentteihin, joista kauden 2010 korkotuotot ovat yhteensä 10 t. Osinkotuottoja kertyi yhteensä 4 t ja muita korko- ja rahoitustuottoja yli 11 t. Järjestö kirjasi kuluneella kaudella luottotappioita ja perintäkuluja yhteensä yli 16 t. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat yhteensä 26 t ja kulut yhteensä 18 t. Toiminnan kokonaistulos 7 t jäi SPEKin kokonaiskustannukset tilikausilla 2010 ja

33 verrattuna edelliseen tilikauden tulokseen (251 t ) huomattavasti pienemmäksi. Kahden tilikauden tuottoero johtuu siitä, että tilikaudella 2009 SPEK myi osakehuoneiston (As Oy Fasaanilinna), jonka kertaluontoinen myyntituotto kirjattiin sijoitus- ja rahoitustoimintojen tuottoihin arvolla 219 t. Lisäksi kyseisellä kaudella järjestö kirjasi osakehuoneiston vuokratuottoja arvolla 24 t. Taloushallinnon kehittäminen Vuonna 2010 on panostettu voimakkaasti keskusjärjestön talousraportoinnin kehittämiseen. Järjestössä otettiin käyttöön uusi kirjanpito-ohjelmisto (Netvisor), minkä tavoitteena on talousraportoinnin tarkkuuden, ajantasaisuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen. Henkilökunta on kouluttautunut uuden ohjelman tuomien järjestelmämuutosten hallinnointiin, ja työtä on tehty projektimaisesti yhdessä tilitoimisto Rantalainen Oy:n ja Netvisor Oy:n kanssa. Käyttöönottoprojekti päättyy toukokuussa Hankkeeseen liittyvät taloushallinnon prosessien dokumentointityöt on aloitettu, ja ne jatkuvat kaudella 2011, kuten myös järjestön sisäisten laskentamanuaalien kehittämistyö. Järjestön talousraportointi on keskitetty keskusjärjestöön, jossa laaditaan alueyksiköiden ja keskusjärjestön yhteinen tilinpäätös. Yksikkö on kehittänyt edelleen SPEK-ryhmän raportointijärjestelmiä ja osallistunut työryhmätyöskentelyyn. Yksikköä työllisti vahvasti kertomusvuonna myös palokuntanuorten suurleiri, mikä käsitti laskutuksen, perinnän, raportoinnin, ohjauksen ja neuvontatyön. Taloushallinnosta osallistui leirille yksi työntekijä. Pelastussuunnitelmaopas, elektroninen julkaisu, 162 käyttäjää, Satakunnan pelastuslaitos Palovaroitinopas, 1. painos, 500 kpl Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa, 1. painos 500 kpl Pelastustoiminta linja-auto-onnettomuudessa, 1. painos, 300 kpl Rakennuksen turvamerkit, elektroninen julkaisu, 162 käyttäjää, Satakunnan pelastuslaitos Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuusopas, elektroninen julkaisu, 162 käyttäjää, Satakunnan pelastuslaitos Palokuntanuorten taitomerkkiohjelma, tuomarin opas ja ohjeet, 1. painos, 50 kpl Palovaroitinopas, elektroninen julkaisu, 162 käyttäjää, Satakunnan pelastuslaitos Pelastustoiminnan perustaidot, 1. painos, 500 kpl Maatilan paloturvallisuus, suunnittelijan opas, 2. uusittu painos, 500 kpl Paloilmoittimen ylläpito, 1. painos, 400 kpl Sammutustoiminnan perustaidot, 1000 kpl Palokuntanaisten peruskurssin tehtäväkirja, 150 kpl Lisäksi julkaistiin koulutusaineistona Tekstiilien paloturvallisuus -DVD ja oheismateriaali, 100 kpl. Tuotteita on markkinoitu eri lehdissä ja tuotehinnastoa on jaettu tapahtumien yhteydessä. Lisäksi SPEKin tuotteita on markkinoitu messuilla (esim. Turvallisuusmessut) ja järjestöpuolen tapahtumissa (esim. Palokuntapäivät). SPEKin verkkokaupassa oli vuoden 2010 aikana kävijää. Tuotemyynti SPEKin myynnin tuotevalikoima kattoi vuonna 2010 kaikkiaan 582 erilaista tuotetta. Tuoteryhmiä olivat muun muassa ammattikirjat ja oppaat, koulutusaineistot, turvallisuusviestinnän tuotteet (= valistusaineisto), lomakkeet, opasteet, lahjat ja muistoesineet sekä merkit ja mitalit. Tilauksia toimitettiin yhteensä Lisäksi SPEK julkaisi vuonna 2010 kaikkiaan 16 erilaista kirjaa tai opasta: Talon turvaopas, 7. korjattu painos, kpl Pihan jäteastiat, elektroninen julkaisu, 162 käyttäjää, Satakunnan pelastuslaitos SPEK-turvakauppa sijaitsee keskusjärjestön tiloissa Helsingissä. Kuvassa myyntisihteeri Monica Toljander (vas.) ja myyntipäällikkö Leena Huhmarniemi. Kuva: Juha Hassila 33

34 Hallinto ja tukipalvelut Tutkimustoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta organisoitiin uudeksi avaintulosalueeksi vuonna 2010, ja määräaikainen erikoistutkija aloitti käytännön toiminnan järjestön tutkimushankkeiden koordinoinnissa. Vuonna 2010 erikoistutkijan painopisteenä oli Pelastustoimen tilinpäätöshankkeen läpivienti. Hankkeen tarkoituksena on laatia systeeminen kokonaisanalyysi pelastustoimen järjestelmästä, toiminnasta ja kustannuksista. Hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Hankkeen käynnistämisvaihe (SM / Tu-3940) aloitettiin vuoden 2010 toukokuussa, ja se kestää tammikuun 2011 loppuun asti. Tämän jälkeen hankkeelle haetaan Palosuojelurahastolta jatkorahoitusta, jonka avulla on tarkoitus saattaa hanke loppuun. SPEK liittyi jäseneksi CFPA:n (Confederation of Fire Protection Association) tutkimuskomissioon, jonka tavoitteena on kansainvälisen (Pohjoismaat ja Eurooppa) yhteistyön lisääminen. Tutkimuskomission ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa. Lisäksi SPEK aloitti keskustelut pohjoismaisen tutkimusyhteistyön kehittämisestä Brandforskin kanssa. singissä tammikuussa ja edusti Suomea CTIF:n edustajakokouksessa Leipzigissa kesäkuussa. Suomi toimii palonehkäisykomission puheenjohtajamaana, ja lisäksi Suomella on jäsenyys seitsemässä muussa komissiossa sekä yhdessä työryhmässä. Kokouksiin ja tapahtumiin osallistuttiin suunnitelman mukaisesti. Lisäksi SPEK vastasi CTIF:n www-sivujen ylläpidosta ( Keskusjärjestö osallistui CFPA-E ja CFPA-I toimintaan (Confederation of Fire Protection Associations, Europe ja International) suunnitellusti. Suomella oli edustaja CFPA-E:n vuosikokouksessa. Suomella on jäsenyys kahdessa komissiossa, ja vuoden 2010 aikana liityttiin uuteen tutkimuskomissioon. Kansainvälistä nuorisotoimintaa edistivät Palotarus leiri ja osallistuminen CTIF:n nuorisotapahtumiin. Lähialueyhteistyötä toteutettiin erityisesti osallistumalla pohjoismaiseen Haga-vapaaehtoisfoorumiin sekä tekemällä yhteistyötä pohjoismaisten sisarjärjestöjen ja Venäjän Women for Safety -organisaation kanssa. Kansainvälinen toiminta SPEK edistää kansainvälisellä järjestötoiminnallaan kansallista turvallisuus- ja pelastusalan asiantuntijuutta. SPEKin keskusjärjestöpalveluihin kuuluvat erityisesti CTIF-työskentelyn (palo- ja pelastusala) hallinnointi ja CFPA-yhteistyö (palontorjuntaliitot). Kuluneena vuonna on lisäksi haettu yhteyksiä väestönsuojelun kansainvälisiin järjestöihin. SPEKin erityisenä painopistealueena ovat Pohjoismaat ja Eurooppa. Vuonna 2010 SPEKin keskusjärjestöpalvelujen kansainvälisten tehtävien hoitoa vahvistettiin kansainvälisten toimintojen koordinaattorin tehtävällä. Koordinaattori laati suunnitelman tukemaan SPEK-ryhmän kansainvälisen toiminnan tavoitteita. SPEKin kansainväliset toiminnot tukevat kaikkia tulosalueita. Keskusjärjestö osallistui CTIF-toimintaan (Comité Technique International de prevention et d extinction du Feu) suunnitellusti. Suomen kansallinen komitea järjesti pohjoismaisten komiteoiden kokouksen Hel- Venäläisen Women for Safety -järjestön edustajat kävivät joulukuussa SPEKin vieraana tutustumassa toimintaan ja solmimassa yhteistyökuvioita. Kuva: Mia Kunnaskari 34

35 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta , ,13 Varsinaisen toiminnan tuotot , ,09 Toiminnalliset tuotot , ,51 Opintotoiminnan Keskusl. tuki TULOSLASKELMAN LIITE , ,88 Muut kohdeavustukset , ,70 VARSINAINEN TOIMINTA TULOSALUEITTAIN Varsinaisen toiminnan kulut , ,22 Henkilöstökulut , ,79 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Poistot , ,18 Muut kulut Tuotot , ,35 Toimintakulut Kulut , , ,65 Henkilöstökulut ,19 Varainhankinta Muut kulut , ,74 889,11 Toiminnalliset kulut , ,47 Jäsenmaksut 3 570, ,00 TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ ,82 Tuotot , ,93 Kulut , ,82 PELASTUSALAN VAPAAEHTOISTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot , , ,66 Tuotot Kulut , ,85 Kulut Henkilöstökulut , ,19 463,42 Muut kulut ,53 Toiminnalliset kulut , ,61 Yleisavustukset TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ , , ,95 Palosuojelurahasto , ,00 - Pelastusliitoille VARAUTUMINEN JA -795 VÄESTÖNSUOJELU 300, ,00 Raha-automaattiyhdistys , ,00 Tuotot ,69 - Pelastusliitoille , ,25 Kulut TILIKAUDEN YLI - ALIJÄÄMÄ Henkilöstökulut ,41 TILIKAUDEN YLI - ALIJÄÄMÄ Muut kulut , ,26 668,84 Toiminnalliset kulut , ,16 TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ ,47 TULOSLASKELMAN LIITE VARSINAINEN TOIMINTA TULOSALUEITTAIN ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2010 Tuotot ,65 Kulut Henkilöstökulut ,19 Muut kulut ,74 Toiminnalliset kulut , ,47 TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ ,82 PELASTUSALAN VAPAAEHTOISTOIMINTA Tuotot ,66 Kulut Henkilöstökulut ,19 Muut kulut ,53 Toiminnalliset kulut , ,61 TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ ,95 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Tuotot ,13 Kulut Henkilöstökulut ,96 Poistot ,18 Muut kulut ,96 Toiminnalliset kulut , ,23 TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ ,10 PROJEKTIT Tuotot ,96 Kulut Henkilöstökulut ,04 Muut kulut ,42 Toiminnalliset kulut , ,39 TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ ,43 KULUJÄÄMÄ YHTEENSÄ ,77 VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU Tuotot ,69 Kulut Henkilöstökulut ,41 Muut kulut ,26 Toiminnalliset kulut , ,16 TUOTTO/ KULUJÄÄMÄ ,47 3 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Tuotot ,13 Kulut 35

36 Hallinto ja tukipalvelut Tase 36

37 Tase 37

38 Hallinto ja tukipalvelut Tilintarkastuskertomus 38

39 Kansainvälinen Palotarus suurleiri SPEKin vuoden 2010 suurin tapahtuma oli palokuntanuorten suurleiri Palotarus 2010, joka järjestettiin Palotarus-kurssi- ja leirikeskuksessa Padasjoella. Keskusjärjestöllä oli ensimmäistä kertaa järjestely- ja taloudellinen vastuu kansainvälisen suurleirin järjestämisestä. Leirin valmisteluun kului lähes neljä vuotta, ja se huipentui upeaan, aurinkoiseen viikkoon Leirille osallistui lähes nuorta ja aikuista. Leirin suojelijana toimi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja kummina jalkapalloilija Veli Lampi. Leirin ihastuttava maskotti oli SPEKin kummikoira Rilla, jota koulutetaan pelastuskoiraksi. Maailman ensimmäinen kansainvälinen kurssi Leirin tavoitteet määritteli SPEKin asettama valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta. Tavoitteet koskivat yhteisöllisyyttä, kansainvälisyyttä, ympäristöarvoja, koulutusta, yhteistyökumppanuutta ja viestintää. Tavoitteista käsin tarkasteltuna leiri onnistui hyvin. Yhteisöllisyys oli nähtävissä niin leirin valmisteluissa kuin leirilläkin. Kansainvälisiä vieraita leirillä oli yli 300, pääosin Saksasta sekä kaksi ryhmää Venäjältä. Leirillä toteutettiin maailman ensimmäinen kansainvälisille palokuntanuorille räätälöity koulutus, International Rescue -kurssi. Ulkomaalaisilla oli mahdollisuus osallistua myös leirityöhön toimihenkilöinä. Varsinaisen haasteen loi ympäristötavoitteiden toteutuminen; olihan leirialue pohjavesialuetta. Leirille laadittiinkin kokonaisvaltainen ympäristöohjelma yhteistyössä Suomen Ympäristopiston SYKLIn kanssa. Ohjelmassa oli neljä teemaa: ympäristökasvatus, ympäristönsuojelu, kierrätys ja jätehuolto sekä materiaalitehokkuus. Esimerkiksi suihkujen ja muonituksen ns. harmaat jätevedet käsiteltiin alueella biologisen puhdistusmenetelmän avulla. Nuoria opastettiin ympäristöstä huolehtimiseen muun muassa koulutuspaikkojen siivouksella ja jätteiden lajittelulla. Kuten palokuntanuorten leirit yleensä, tämäkin oli koulutusleiri. Koulutus onnistui hienosti motivoituneiden ja osaavien kouluttajien vetämillä kursseilla. Kuudella eri koulutusalueella järjestettiin yhteensä 64 kurssia. Koulutusta antoi 361 kouluttajaa nuorelle. Yhteistyökumppanuuksien solmiminen oli erittäin hankalaa, ja yhtä isoa tukijaa leirille ei onnistuttu saamaan. Kuitenkin toimialoilla oli erittäin hyviä yhteistyökumppaneita, mikä auttoi kustannusten tasapainottamisessa. Viestinnälliset tavoitteet ulkoisen viestinnän osalta onnistuivat jopa yli odotusten. Suurleiri sai näkyvyyttä tiedotusvälineiden uutisoinnissa yli 50 kertaa valtakunnan suurimpia medioita myöten. Leirin nettisivuilla oli kävijöitä parhaimmillaan yli Pääosin sanoma oli varsin positiivista, jopa viimeisen illan ilotulitusonnettomuutta koskevassa uutisoinnissakin osittain. Kriisiviestintä onnistui hyvin. Töitä tehtiin yhdeksällä toimialalla Leiriä rakennettiin yhdeksän toimialan voimin. Niitä olivat koulutus-, kansainvälinen, ohjelma-, muonitus-, huolto-, turva-, järjestely-, leiri- ja viestintätoimistot. Vastuun kustakin toimistosta kantoivat toimialapäälliköt, jotka muodostivat leiritoimikunnan. Toimialojen henkilöstö koostui pitkälti vapaaehtoisista palokuntalaisista. Leirillä oli myös projektia ohjaava johtoryhmä, joka koostui SPEKin edustajasta, valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan edustajasta, liittojen edustajasta ja projektipäälliköstä. Leirille palkattiin projektisihteeri, joka aloitti vuonna 2007 osa-aikaisena. Projektipäällikkö palkattiin elokuusta 2009 vuoden 2010 syyskuun loppuun. Leirin päätteeksi konfirmoitiin 33 rippikoululaista Leirillä järjestettiin palokuntarippikoulu, johon osallistui 33 rippikoululaista. Heidän leirinsä alkoi kaksi päivää aiemmin kuin muiden leiriläisten. Konfirmaatio järjestettiin Padasjoen kirkossa leirin päätöspäivänä. Viimeinen ilta leirillä päättyi ikävissä tunnelmis- Hyvät kouluttajat saivat nuoret viihtymään Leiriolympialaisissa saatiin vettä niskaan poutaisesta säästä huolimatta. Kuva: Noora Viinamäki 39

40 Hallinto ja tukipalvelut Kuva: Mia Kunnaskari Leirin muonituksessa riittii vilskettä jokaisena päivänä. sa, kun sen kunniaksi järjestetty ilotulitus ei mennyt suunnitelmien mukaan. Yksi ilotulitepata kaatui, ja 36 leiriläistä loukkaantui lievästi. Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksessä ei selvinnyt, miksi ilotulitepata kaatui. Ilotulitteiden ja yleisön välillä olisi tutkinnan mukaan pitänyt olla enemmän tilaa, mutta toisaalta ilotulitteen käyttöohjeet ja ilotulitteisiin liittyvät säädökset olivat raportin mukaan monitulkintaiset. Koko Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus löytyy osoitteesta Palaute kerättiin leirin jälkeen sähköisesti leirin nettisivuilla. Selkeästi petraamisen varaa olisi ollut peseytymismahdollisuuksissa, leirille saapumisessa ja poistumisessa sekä leirin avajaisissa ja päättäjäisissä. Parhaiten palautteen antajien mielestä toimi koulutus, eli kouluttajat olivat asiansa osaavia. Leiripalokuntaan, kanttiinin hintoihin ja viimeisen illan yllätysesiintyjään, Fintelligensiin, oltiin myös tyytyväisiä. Sankoruiskun SM-kisoissa nähtiin taitoa ja tsemppausta Sade väistyi leirin vierailupäivänä Sankoruiskun SM-kisojen tieltä ja sen sijaan leirikenttää kastelivat reippaiden kilpailijoiden sankoruiskut. Myös kannustusjoukkoja kertyi kisa-alueen ympärille mukavasti. Ennen kisaa kilpailijat siirrettiin karanteeniin, joten kentälle rakennetut kaksi rataa olivat kaikille yhtä outoja. Kilpailu sisälsi kuusi tehtävää, jotka piti saada suoritettua mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Tehtävät vaativat joukkueen jäseniltä saumatonta yhteistyötä, jotta veden sai ruiskutettua oikeaan paikkaan oikealla paineella. Taidon lisäksi tarvittiin myös hitusen onnea. Sankoruiskun Suomen mestaruuden pokkasi tällä kertaa Sääksjärven-Kuljun VPK Lempäälästä. Toiseksi tuli Keski-Hollolan VPK ja kolmanneksi Pakinkylän VPK. Sankoruiskun SM-kisat järjestettiin ensimmäisen kerran Turussa vuonna 2002 ja sen jälkeen aina jokaisella valtakunnallisella leirillä eli neljän vuoden välein. Pelastusliitot järjestävät ensin karsinnat alueellaan ja niiden perusteella lähetetään joukkueet loppukilpailuun. Espoon VPK:n joukkue keskittyy tarkkaavaisesti suoritukseensa. Kuva: Noora Viinamäki 40

41 Alueyksiköt Kuva: Valtteri Korhonen

42 Alueyksiköt SPEK Etelä-Savo Muista pelastusliitoista ja SPEKin alueyksiköistä poiketen, Etelä-Savon alueyksikön toiminnan pääpainoksi on asetettu palokuntanuoriso- ja naistyö. Alueyksikkö tekee myös valistustyötä yhdessä vapaaehtoisten palokuntien, Etelä-Savon Pelastuslaitoksen, muiden vapaaehtoisjärjestöjen sekä eri tapahtumien yhteydessä myös muiden viranomaisten kanssa. Palokuntakoulutusta tai varautumista ei alueyksikön tehtäviin kuulu, mikä tuo omat haasteensa talouteen ja sitä kautta järjestötoiminnan toimintarahoitukseen. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan Pelastusalan liitoilla on pitkät perinteet yhteisestä toiminnasta, ja se jatkui myös vuonna Itä-Suomen alueen naiset ja nuoret aloittivat yhteisen toiminnan suunnittelun ja tapaavat kaksi kertaa vuodessa. Tämä nähtiin tärkeäksi yhteistyön kehittämisen mahdollisuudeksi. Vuonna 2010 järjestöpäällikkö vieraili monella nuoriso-osastolla. Vierailut olivat kovin odotettuja ja niiden aikana selvennettiin alueyksikön toimintaa ja rakennetta sekä vastattiin moniin kysymyksiin. Vapaaehtoisten toimijoiden toiveita on avoimina kuunneltu ja pyritty kaikessa auttamaan muun muassa HAKA-koulutusta järjestämällä, valistustilaisuuksissa auttamalla ja antamalla kouluttajille materiaalitukea. Alueella toimii 22 jäsenpalokuntaa, joissa on 699 jäsentä. Vuonna 2009 kaikista alueella tapahtuvista kiireellisistä tehtävistä vapaaehtoiset hoitivat 36 % (Laukkanen 2010). Palokuntanaistoiminta SPEK Etelä-Savon alueella toimi vuoden lopussa 14 naisosastoa, joista seitsemän on rekisteröityneitä yhdistyksiä ja loput toimivat palokuntiensa alaosastoina. Vuoden aikana perustettiin Punkaharjulle uusi naisosasto. Naistyötoimikunta toimii Etelä-Savon Pelastusalan liiton hallituksen alaisena asiantuntijaelimenä. Sen tehtävänä on edistää ja kehittää Etelä-Savon alueyksikön palokuntanaistyötä yhteistyössä liiton hallituksen kanssa. Etelä-Savon palokuntanaisia on ollut myös monissa luottamustehtävissä. Etelä-Savosta on ollut muun muassa palokuntanaisten edustaja SSPL:n alueneuvottelukunnan työvaliokunnassa, Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunnassa sekä SPEKin valtuustossa. Palokuntanaisosastosta on valittu myös Etelä-Savon edustaja SPEKin rekrykampanjaan. Valtakunnallisiin seminaareihin on myös osallistuttu. Palokuntanaistyö on keskittynyt hälytysmuonituksiin ja palokuntanuorisotoiminnan tukemiseen. Etelä-Savon palokuntanaisia oli muonittamassa Palotarus suurleirillä. Suurleirin muonituspäällikkönä toimi Kerttu Tyrväinen Kangasniemeltä. Palokuntanaiset ovat osallistuneet valistustilaisuuksiin, kuten 112-päivään ja Mikkelissä järjestettyyn turvallisuuspäivään. Samaan aikaan pelastuslaitoksen läheisyydessä järjestettiin Jehu-malja-kilpailut. Siellä heillä oli useampiakin tehtäviä, kuten kilpailijoiden ja toimitsijoiden muonitus, toimitsijatehtävät sekä arpo- Palokuntien SM-kilpailut eli Jehu-malja-kilpailu miteltiin Mikkelissä. Aurinkoinen sää suosi katsojia ja joukkeita, joita oli kilpailussa mukana 34 kolmessa eri sarjassa. Kuva: Valtteri Korhonen 42

43 jen myyminen ja kolmen kanttiinin pito. Himottu 10 oli naisille tarkoitettu valtakunnallinen harjoitus, joka pidettiin syyskuussa Mikkelissä. Etelä- Savon palokuntanaiset pitivät harjoituksessa paloturvallisuuskurssin. Vuoden aikana järjestettiin hygieniapassikurssi, EA1-kurssi sekä joukkomuonituskurssi, joka peruuntui edellisenä vuonna. Palokuntanuorisotoiminta Etelä-Savon alueella palokuntanuorisotyö on ollut viime vuosina pääsääntöisesti omissa palokunnissa tapahtuvaa toimintaa. Alueen osastojen määrää saatiin jälleen kasvatettua yhdellä, kun Punkaharjulle perustettiin uusi osasto. Näin Etelä-Savossa on 22 toimivaa nuoriso-osastoa. Kesäleiri Palotarus 2010 leireiltiin Padasjoella valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Etelä-Savon palokuntanuorten ja -naisten osuus olisi voinut olla paljon suurempikin, mutta korkea leirimaksu oli ilmeisesti yksi syy väen pois jääntiin. Perinteiset kouluttajien opintopäivät eli Valomerkki järjestettiin syksyllä Kuopiossa. Ohjelmassa oli leiri- ja ajankohtaisasioiden lisäksi kylpylässä virkistäytymistä. Opintopäivät keräsivät yhteen 26 osallistujaa. Kouluttajakurssit pidettiin keväällä Mikkelissä ja Otavassa marraskuussa. Kurssit keräsivät 19 osallistujaa Etelä-Savosta. Osastonjohtajakurssi siirrettiin vuoden 2011 keväälle vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Nuorisotyötoimikunnan toimintaa on pyritty aktivoimaan vuoden aikana, mutta täyteen käyntiin sitä ei ole saatu. Nuorisotyön vuosikokous pidettiin lokakuussa Mikkelissä, ja se oli samalla avoin info-tilaisuus, jossa järjestöpäällikkö kertoi vapaaehtoissektorin ajankohtaisia asioita. Vuoden 2010 valtakunnallisissa seminaareissa Etelä-Savon nuorisotyö oli hyvin edustettuna. Kampanjat Etelä-Savon alueyksikkö osallistui valistustyöhön kolmen ison tapahtuman yhteydessä. 112-päivän osalta alueyksikkö vastasi palokuntatoiminnan esittelystä ja materiaalien hankinnasta sekä avusti rahallisesti kahvitusten järjestämisessä. 112-päivä toteutettiin neljällä paloasemalla Pieksämäellä, Mikkelissä, Mäntyharjulla sekä Juvalla, ja sen avulla tavoitettiin noin kansalaista. Nou Hätä! -aluekilpailujen järjestelyt kuuluivat kokonaisuudessaan alueyksikölle. Merkittävää apua on saatu kuitenkin pelastuslaitoksen henkilöstöltä, joka on antanut työpanostaan kaikkiin valistustapahtumiin. Päivä Paloasemalla -tapahtumaa toteutettiin ympäri Etelä-Savoa. Alueyksikkö on toimittanut palokuntien omiin avoimiin oviin ja valistustilaisuuksiin runsaasti materiaalia, mistä palokunnat ovat olleet kiitollisia. Samoin apua on annettu tapahtumien yleisiin järjestelyihin. Keväällä 2010 järjestettiin yhteistyössä Mikkelin kaupungin nuorisotoimen, seurakunnan ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa nuorille suunnattu kaupunkiseikkailu. Päivä koostui useista toiminnallisista rasteista, joista yhdellä oli aiheena palokuntatoiminta. Alueyksikkö vastasi yhdessä Mikkelin VPK:n kanssa runsaasti kehuja saaneen palokuntarastin järjestelyistä. 43

44 SPEK Lappi SPEK Lappi toimii palo- ja pelastusalan sekä varautumisen ja väestönsuojelun aktiivisena vaikuttajana omalla alueellaan. Alueyksikön tärkein tehtävä on vaikuttaa tulipalojen ja onnettomuuksien, erityisesti palokuolemien, vähenemiseen Lapin alueella kouluttamalla vapaaehtoisia palokuntalaisia. Alueella toimii 37 jäsenpalokuntaa, joissa on 757 jäsentä. Vuonna 2009 kaikista alueella tapahtuvista kiireellisistä tehtävistä vapaaehtoiset hoitivat 53 % (Laukkanen 2010). Palokuntapalvelut Palokuntapalveluiden edistämiseksi alueelle tuotettiin yhteinen sähköpostijärjestelmä palokuntien nais- ja nuoriso-osastoille. Se toimii uutena tiedotuskanavana järjestöasioissa. Toimintavuoden aikana palokuntia on tuettu opastamalla mm. Palosuojelurahaston avustusten hakemisessa alle euron hankinnoissa. Toimintavuoden keskeisin tapahtuma oli Padasjoella järjestetty suurleiri, johon Lapin ja Oulun alueelta osallistui runsaat 200 palokuntanuorta ohjaajineen. Alueyksikkö järjesti yhteiset linja-autokuljetukset Lapista Padasjoelle ja takaisin välipaloineen ja lounaineen. Pohjoisin leirille osallistunut palokunta oli Utsjoen VPK. Matkaa Padasjoelle kertyi km yhteen suuntaan. Yksittäinen suurempi tapahtuma oli Posiolla elokuun alussa järjestetty CTIF-kilpailu, jonka järjeste- lyihin osallistuivat voimakkaasti alueelta järjestöpäällikkö ja Posion VPK. Kilpailujoukkuetta Lapin alueelta valitettavasti ei ollut. Pentti Leskio -rahastosta tuettiin Keminmaan, Ranuan ja Rovaniemen VPK:iden nuoriso-osastojen varustehankintoja taloudellisesti. Rahaston vajaan euron pääoman tuotoilla on tuettu Lapin alueen nuoriso-osastojen varustehankintoja vuosien välisenä aikana eurolla. Palokuntanaistoiminta Palokuntanaistoiminnassa toimintavuosi keskittyi koulutukseen, Padasjoen suurleiriin sekä kevät- ja syysopintopäiviin. Keväällä järjestettiin kaksiosainen Rekry-kampanja naisille Kemijärvellä ja Ranualla. Palokuntaleidit osallistuivat valistuspisteellä myös Ranuan Hillamarkkinoille. Aktiivinen ote valtakunnallisiin tapahtumiin säilytettiin, kun edustajat osallistuivat eri tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Ranuan VPK:n naisosasto palkittiin toiminnan virkistymisestä ja koululaisten valistamisesta Anni Wilhelmiina -pokaalilla. Vuoden palokuntanaisena alueella palkittiin Iltan pokaalilla Kaarina Tunturi Saarenkylän VPK:sta. Lapin aluehallintoviraston ja Lapin läänin Pelastusliiton yhteisen kannusterahan sai Saarenkylän VPK monipuolisella toiminnallaan ja uusien jäsenten hankinnalla naisosastoon. Kuva: Aappo Iisakka Alueyksiköt Elokuun alussa järjestettiin Posiolla kansalliset CTIF-kilpailut. Kilpailussa oli sarjat miehille (A ja B), naisille ja nuorille. Kuvassa nuorten kilpailut täydessä käynnissä. 44

45 Palokuntanuorisotoiminta Toimintavuoden aikana perustettiin alueelle toinen varhaisnuoriso-osasto sekä käynnistettiin uudelleen yhden palokuntanuoriso-osaston toiminta. Etäisyyksistä huolimatta informaation jakaminen ja viestintä ovat parantuneet uuden sähköpostiosoitepalvelun sekä kuukausitiedotteiden myötä. Yhtenä viestintäkanavana on pidetty SPEK Lapin alueyksikön www-sivuja, joilla on oma osionsa järjestötyölle. Päivä Paloasemalla -tapahtumaan osallistui kahdeksan palokunnan nuoriso-osaston edustajat. Palokuntakoulutus Palokuntakoulutuksessa toteutui suunnitellusta kurssimäärästä 61,5 %, mutta kurssilaisten määrässä toteuma oli suunnitellusta lähes kolminkertainen. Koulutettavapäiviä kertyi runsaat 800. Peruskurssien osalta toteutimme vain täysiä kursseja tilaajan, Lapin pelastuslaitoksen toiveiden mukaisesti. Toimintavuoden loppupuolen valmisteltaviin asioihin kuului myös vuoden 2011 varautumiskoulutuksen käynnistäminen osallistumalla kouluttajakursseille. Koulutuksen yritysmyynti virkistyi määrällisesti edellisestä toimintavuodesta. Kouluttajakoulutukseen saimme kurssinjohtajia sekä uusia kurssinjohtajia, millä pyritään takaamaan koulutuksen laatu ja määrä myös jatkossa. Kampanjat Nou Hätä! -aluekilpailun osalta 8.-luokkalaisten osaaminen säilyi korkealla tasolla ja aluekisa oli jälleen tiukka. Alueelle saatiin 160 kampanjaan liittyvää koulutustapahtumaa. Valtakunnallisissa kilpailuissa Kuopiossa Napapiirin ylä-asteen joukkue sijoittui hienosti kolmanneksi. Päivä Paloasemalla -kampanja järjestettiin kahdeksalla paloasemalla, ja tapahtumat keräsivät mukavasti kävijöitä tutustumaan kodin turvallisuuteen ja alkusammutukseen. Onnettomuuksien ehkäisy Alueella pidettiin lähes 200 erilaista valistustapahtumaa ja osallistuttiin messutapahtumiin. Valistustilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui runsaat henkilöä. Onnettomuuksien ehkäisyn osalta ylläpidettiin alueyksikön www-sivuilla omaa tiedoteosiota, jonne koottiin SPEK Pasilan tuottamat tiedotteet. Turvallisuuskoulutus Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät pidettiin marraskuussa Ylläksellä runsaalle 80 osallistujalle yhdessä SPEK Oulun kanssa. Aiheena opintopäivillä oli muun muassa lumirakentaminen, joka on yleistynyt alueella voimakkaasti, sekä yleisötilaisuuksien turvallisuus rakenteiden ja valvonnan osalta. 45

46 SPEK Oulu SPEK Oulun toiminnan painopiste on kertomusvuonna ollut edistää sisäistä turvallisuutta toimimalla ihmisten ja yhteisöjen parhaaksi palo- ja pelastusalan vaikuttajana. Alueyksikön yksi tärkeistä tehtävistä on ollut myötävaikuttaa turvallisuusasenteeseen, jotta tulipalot ja onnettomuudet vähenisivät alueella. Alueella toimii 27 jäsenpalokuntaa, joissa on 976 jäsentä. Vuonna 2009 kaikista alueella tapahtuvista kiireellisistä tehtävistä vapaaehtoiset hoitivat Oulu-Koillismaan alueella 26 %, Kainuussa 48 % ja Jokilaaksoissa 81 % (Laukkanen 2010). Palokuntapalvelut SPEK Oulun palokuntatoiminta on jakautunut pääosin kolmeen osa-alueeseen; palokuntanaistoimintaan, palokuntanuorisotoimintaan ja palokuntakoulutukseen. Palokuntakulttuuria on ylläpidetty järjestämällä palokuntakilpailuja nuorille ja aikuisille sekä tukemalla osastoja heidän kilpailumatkoillaan. Pelastuslaitoksia on tuettu muun muassa avustamalla rekrytointitapahtumien järjestelyissä ja rekrytointimateriaalin tuottamisessa. Palokuntanaistoiminta Pohjois-Suomen Pelastusliiton naistyötoimikunta toteutti yhdessä SPEK Oulun järjestöpäällikön kanssa yhteensä 12 eri tilaisuutta, joihin osallistui kaikkiaan 77 palokuntanaista. Osa tilaisuuksista järjestettiin yhteistyössä SPEK Lapin kanssa. Tilaisuuksia olivat muun muassa toimintapäivät ja opintopäivät. Molempia järjestettiin toimintavuoden aikana kahdesti. Marraskuun lopussa järjestettiin palokuntanaisten peruskurssi, johon osallistui 16 palokuntanaista. Järjestöpäällikkö piti yhteyttä naisosastoihin mm. tiedotteilla, joita lähettiin vuoden aikana neljästi sähköpostilla. Tiedotteissa kerrottiin ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Naisosastojen tapahtumista tiedotettiin lisäksi nettisivuilla ja postitse. Naistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Palokuntanuorisotoiminta Vuoden suurin tapahtuma oli palokuntanuorten suurleiri Palotarus SPEK Oulun alueelta leirille osallistui lähes 100 palokuntanuorta ja ohjaajaa. Oulun alue muodosti Pohjoisen koulutusalueen yhdessä Lapin alueen kanssa, ja lisäksi osa kursseista toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen koulutusalueen kanssa. Pohjois-Suomen Pelastusliiton nuorisotyötoimikunta organisoi yhdessä järjestöpäällikön kanssa alueellisina tapahtumina muun muassa palokuntanuorten sählyturnauksen ja kouluttajien koulutusviikonlopun. Vuoden aikana järjestettiin 12 eri tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 243 palokuntanuorta ja ohjaajaa. Osa tapahtumista järjestettiin yhteistyössä Kuva: Patrik Willberg Alueyksiköt SPEK Oulun ja Lapin käytössä on kaksi SPEKin väreihin teipattua peräkärryä, joita voidaan hyödyntää erilaisissa tapahtumissa. 46

47 SPEK Lapin kanssa. Nuorisotyötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa, joista kaksi kokousta järjestettiin puhelinkokouksena. Järjestöpäällikkö vastasi osastojen tiedottamisesta muun muassa neljällä tiedotteella, jotka lähetettiin sähköpostitse alueen palokuntiin. Lisäksi tiedottamista tehtiin nettisivuilla ja postitse. Palokuntakoulutus SPEK Oulu vastaa alueellaan sopimuspalokuntien ja vapaaehtoispalokuntien hälytysosastojen peruskoulutuksesta sekä osittain täydennyskoulutuksesta. Alueyksikkö on toiminut koulutuksen toteuttajana jokaisen kolmen pelastuslaitoksen alueella oleville sopimuspalokunnille. Nämä kolme pelastuslaitosta ovat Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Kainuun pelastuslaitos. Koulutustapahtumia tai kursseja pidettiin 32, ja niissä koulutettiin 457 henkilöä. Kampanjat ja onnettomuuksien ehkäisy Nou Hätä! on alueen suurin valistuksellinen ja koulutuksellinen kampanja, ja sen alueelliset kilpailut pidettiin keskitetysti kolmen pelastuslaitoksen kilpaileville joukkueille Ylivieskan paloasemalla. Päivä Paloasemalla -kampanja keräsi suuren huomion, ja sillä tavoitettiin paljon kiinnostunutta yleisöä. Onnettomuuksien ehkäisyyn osallistuttiin yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa sekä tukemalla aktiivisia osastoja heidän valistustilaisuuksissaan toimittamalla jaettavaa materiaalia. Turvallisuuskoulutus Yrityksille ja laitoksille järjestettiin turvallisuuspäällikkökoulutusta kahdessa eri koulutustapahtumassa. Talon turvallisuuspäällikkökoulutusta puolestaan järjestettiin viisi kertaa ja väestönsuojan hoitajan koulutuksia seitsemän kertaa. Tämän lisäksi pidettiin yrityksille ja taloyhtiöille räätälöityjä turvakursseja. Automaattisten palonilmaisulaitteiden hoitajan koulutus pidettiin kerran. Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät järjestettiin perinteiseen tapaan yhdessä SPEK Lapin kanssa, ja tällä kertaa ne pidettiin Ylläksellä. Opintopäiville osallistui 80 henkilöä Pohjois- Suomesta. 47

48 Alueyksiköt SPEK Pohjanmaa Österbotten SPEK Pohjanmaa Österbotten on kaksikielinen alueyksikkö, joka toimii ihmisen ja yhteisön parhaaksi palo- ja pelastusalan sekä varautumisen ja väestönsuojelun aktiivisena vaikuttajana vanhan Vaasan läänin alueella. Alueyksikön tärkeimpänä tehtävänä on edistää ja kehittää yksilön ja yhteisön turvallisuuskulttuuria toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Sitä toteutetaan tukemalla SPEKin valtakunnallista toimintaa alueella. Lisäksi yksi alueyksikön merkittävistä tehtävistä on palvella Svenska Österbottens Räddningsförbund rf:n (SÖR) sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenistöä (PoPeLi). Liittojen kautta se palvelee alueensa 92 palokuntaa, joissa jäseniä on Vuonna 2009 kaikista alueella tapahtuvista kiireellisistä tehtävistä vapaaehtoiset hoitivat Etelä-Pohjanmaalla 75 %, Keski- Pohjanmaalla 47 % ja Pohjanmaalla 49 % (Laukkanen 2010). Toimintasuunnitelma piti lähes suunnitellusti paikkansa. Alueyksikkö teki tänä vuonna linjavedon, jossa tilastoihin kirjattiin puhtaasti vain alueyksikön itsensä toteuttamat tapahtumat tai tapahtumat, joissa se oli yksi järjestäjistä. Osastojen/palokuntien tapahtumat, jotka aiemmin on kirjattu tilastoihin ja joita toki tuetaan edelleen esimerkiksi materiaalilla, on jätetty kokonaan pois. Tämä näkyy nyt toiminnan notkahduksena, mutta antaa realistisemman kuvan. Palokuntapalvelut SPEK Pohjanmaan palokuntatoiminnan painopiste on vapaaehtoispalokunnissa (VPK:t ja puolivakinaiset sekä teollisuus- ja laitospalokunnat). Vuoden aikana on edistetty ja ylläpidetty vapaaehtoispalokuntakulttuuria, kuten aatteellista toimintaa, nuoriso-, nais- ja järjestötoimintaa sekä palokuntien kilpailutoimintaa. Tavoitteena on ollut edistää ja huolehtia vapaaehtoispalokuntien toimintakyvystä ja henkilöstöresurssien riittävyydestä yhdessä pelastuslaitosten ja SPEKryhmän kanssa. Pelastuslaitoksia ja vapaaehtoisia on tuettu tarpeen mukaan näiden omissa rekrytointitilaisuuksissa. Vapaaehtoispalokuntatoiminnan edistämistä on toteutettu yhteistyössä alueen pelastustoimen ja koulutuksen osalta pelastuslaitosten ja Pelastusopiston kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös muut pelastusalan järjestöt sekä eri asiantuntijatahot. Palokuntanaistoiminta Alueellisen palokuntanaistyön yleisenä tavoitteena oli edistää myönteistä suhtautumista turvallisuuteen. Palokuntanaisia kannustettiin valistamaan etenkin arki- ja asumisturvallisuudesta. Naistyötä alueella ideoi Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n naistoimikunta sekä Svenska Österbottens Räddningsförbund rf:n naistoimikunta. Yhteiset tapaamiset ja koulutukset ovat tuoneet mukanaan myös verkostoitumista. Alueyksikkö oli järjestämässä ja tukemassa monta erilaista naisten järjestämää tilaisuutta toiminta-alueellaan. Palokuntanaiset järjestivät yhdessä nuorisotyön ohjaajien kanssa ns. Tyky-päivät, joiden päätarkoituksena oli antaa palokuntatoiminnassa oleville vapaaehtoisille vastuuhenkilöille vertaistukea, välittää tietoa alan ajankohtaisista asioista ja edistää toiminnan suunnittelua. Päiviin osallistui 16 naisosaston jäsentä. Virikkeellisesti ja toiminnallisestikin päivien antia pidettiin onnistuneena. Palokuntanuorisotoiminta Alueellisena tavoitteena palokuntanuorisotyössä oli tukea palokuntien toimintaa. Sillä turvataan palokuntatyön jatkuvuus ja saadaan aikaan myönteinen suhtautuminen palokuntatoimintaan. Palokuntanuorisotoimintaa kehittämään saatiin Allianssi ry:ltä palkkatukea kuuden nuorisotyön harjoittelijan palkkaamiseksi. Kehitystyö kohdistui koko alueyksikön toiminta-alueelle, ja vaikka työskentelyaika oli lyhyt, työllä saatiin aikaan paljon toiminnan taustalla olevaa tukimateriaalia. Palokuntanuorisotoiminnan aloittamisikää pyrittiin alentamaan ja nuoriso-osastojen aktiivisuutta lisäämään. Jotta toiminta saisi lisää näkyvyyttä, alueyksikköön hankittiin rekan perävaunu, joka teipattiin SPEK-henkiseksi. Vaunu varustetaan leirivarusteilla ja tarjotaan alueyksikön nuoriso-osastojen käyttöön. Palokuntanuorisoleiritoiminta oli aktiivista. Nuorisotoiminnan ensimmäisestä talvileiristä saatiin hyviä kokemuksia, ja leiritoiminnan kohokohta oli viikon mittainen valtakunnallinen Palotarus suurleiri Padasjoella, johon osallistui 60 nuorta. Suunniteltuja tapahtumia vuodelle 2010 oli 31 ja toteutuneita hienosti 44. Kurssilaisia tavoiteltiin 1 110, mutta kilpailutoiminnan hiipumisen ja opintopäiväinnostuksen vähentyessä päästiin tulokseen 510 kurssilaista. Koulutettavapäivien määrä oli uuden laskutavan mukaan 636. Suunnitelmaksi oli kirjattu ktpv. Palokuntakoulutus SPEK Pohjanmaa vastaa vapaaehtoisen ja sivutoimisen pelastushenkilöstön koulutuksesta. Koulutettavapäivät sovitaan vuosittain palveluhankintasopimuksilla alueyksikön ja laitosten kesken. Alueyksiköllä on palveluhankintasopimukset kolmen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa, jotka ovat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Kaikki koulutukset näkyvät HAKA-rekisterissä, jonka käyttöön on koulutettu kunkin pelastusalueen väkeä. Toimintavuoden tavoitteena oli painottaa koulutus- 48

49 ta enemmän täydennyskoulutukseen, mutta pelastuslaitoksien painopiste oli edelleen peruskoulutuksessa. Kurssien laatua mitattiin jatkuvasti kurssipalautteiden muodossa, ja niiden perusteella kursseja arvostettiin ja tarjontaa kaivattiin lisää. Alueyksikkö ylläpiti ja päivitti ns. kouluttajapankkia, jonka avulla pyritään pitämään kurssinjohtajien ja kouluttajien määrä alueella tasaisena. Suunniteltuja kursseja vuodelle 2010 oli 35, mutta niitä toteutui 64. Kurssilaisia saatiin koulutuksiin 761, mikä ylittää jonkin verran toiminnalle asetetun 670 kurssilaisen tavoitteen. Koulutettavapäiviä kertyi suunnitellun ktpv:n sijaan Kursseja oli enemmän, mutta ne olivat kestoltaan lyhyempiä. Kampanjat ja onnettomuuksien ehkäisy Herkullinen täytekakku muistutti hätänumerosta 112-päivänä. Alueyksikön yksi tärkeimmistä tehtävistä on avoin viestintä, palokuntien neuvonta ja valistustyön tukeminen. Viestintäkanavina käytetään Valakia-jäsenlehteä, sähköisiä tiedotteita pelastustoimen vakinaisille ja vapaaehtoisille sekä paikallisten pelastusliittojen jäsenistölle. Toimintavuoden aikana lanseerattiin myös naistoiminnalle oma sähköinen kuukausitiedote. Alueyksikkö järjesti kolmen pelastusalueen yhteisen Nou Hätä! -aluekisan Vaasassa yhteistyössä Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Joukkueita oli hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna. Päivä Paloasemalla -tapahtuma keräsi erityisesti perheitä tutustumaan alueen paloasemiin. Kampanja koettiin helpoksi ja hyväksi formaatiksi. Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) henkilöhälytysjärjestelmän kehittämiseen tähtäävässä HÄ- KÄ-projektissa jatkettiin toimintaa asiantuntijana ja ohjausryhmän vetäjänä. Hanke päättyi joulukuussa Valistus- ja tiedotustapahtumia oli suunniteltu vuodelle 2010 yhteensä 57 ja toteutuma oli 108. Osallistujamäärätavoite ylitettiin ja päästiin lukemaan Hätäkeskuksille siirtyneen 112-tapahtumien järjestämisvastuun vuoksi alueyksikön työ painottui palokuntien osallisuuden tukemiseen. Alueyksikkö tarjosi palokunnille jaettavaa materiaalia ja vastasi muun muassa Pellekaija Pum -orkesterin kustannuksista Seinäjoella ja auttoi päivien ideoinnissa. Messuille on samoin toimitettu materiaalia ja tarjottu henkilötyöapua. Pelastusliiton jäsenien kautta on välitetty valistusta sähköisillä tiedotteilla. Turvallisuuskoulutus Alueyksiköllä on yritysten kanssa sopimuskoulutuksia, joita toteutetaan säännöllisesti, ja lisäksi erillisiä kohdennettuja turvallisuuskoulutuksia, joita kaikkia on toteutettu yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Aiempiin vuosiin verrattuna painopistettä on ollut enemmän sosiaali- ja terveysalan sekä oppilaitosten turvallisuuskoulutuksessa. Varautumiskoulutus Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:llä on ns. varautumistoimikunta, joka koostuu kolmen alueellisen pelastuslaitoksen varautumisvastaavista ja liiton toiminnanjohtajasta. Alueen varautumiskoulutusta toteutetaan aina pelastuslaitosten ohjauksessa. Alueellisena tavoitteena on pyrkiä edistämään tietämystä varautumisen merkityksestä sekä edistämään kansalaisten valmiuksia omatoimiseen varautumiseen. Omatoimisen varautumisen kurssit toteutettiin yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Kursseja olivat Talon turvallisuuspäällikkökurssit sekä Väestösuojan hoitajakurssit. Myös turvallisuus- ja suojelujohdon kursseja tarjottiin ja pidettiin. Alueyksikkö piti varautumisasioita säännöllisesti esillä alueen medioissa. Kuntalaisten yhteydenottoihin vastattiin aktiivisesti. Suunniteltuja koulutuksia vuodelle 2010 oli 18, mikä toteutuikin. Kurssilaisten määrässä jäätiin tavoitteesta. Tavoitellun 450 kurssilaisen sijaan koulutuksiin osallistui 275 henkilöä. Koulutettavapäivien tavoite oli 380, mutta niitä kertyi kuitenkin enemmän, 482. Kuva: Reijo Malkamäki 49

50 Alueyksiköt SPEK Pohjanmaa - Österbotten SPEK Pohjanmaa - Österbotten är en tvåspråkig regional enhet som arbetar aktivt för människans och samhällets bästa som en aktör inom brand- och räddningsbranschen i sitt verksamhetsområde som är det tidigare Vasa län. Den regionala enhetens viktigaste uppgift är att främja och utveckla individens och samhällets säkerhetskultur i enlighet med verksamhetsmiljöns krav. Enheten sköter denna uppgift genom att stödja SPEK:s riksomfattande verksamhet i regionen. En annan viktig uppgift för den regionala enheten är att tjäna medlemmarna i Svenska Österbottens Räddningsförbund rf (SÖR) och Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi). Genom förbunden tjänar den 92 brandkårer, i vilka det finns medlemmar. År 2009 skötte frivilliga 75 % av alla brådskande uppdrag sitt område i Södra Österbotten, 47 % i Mellersta Österbotten och 49 % i Österbotten (Laukkanen 2010). Verksamhetsplanen stämde nästan helt. I år gjorde den regionala enheten en linjedragning enligt vilken i statistiken enbart registreras sådana evenemang som den regionala enheten genomfört själv eller varit med om att anordna. Avdelningarnas/ brandkårernas evenemang som tidigare har registrerats i statistiken och som fortfarande stöds till exempel med material har nu lämnats helt bort. I dag ser detta ut som en nedgång i verksamheten, men ger en mer realistisk bild. Brandkårstjänster Tyngdpunkten i SPEK Österbottens brandkårsverksamhet ligger på frivilliga brandkårer (FBK:er och halvordinarie brandkårer samt industri- och anstaltsbrandkårer). Under året har man främjat och upprätthållit frivilligbrandkårskulturen, t.ex. ideell verksamhet, ungdoms-, dam- och organisationsverksamhet samt brandkårernas tävlingsverksamhet. Ett av målen har varit att främja och ta hand om de frivilliga brandkårernas funktionsförmåga och personalresursernas tillräcklighet tillsammans med räddningsverken och SPEK-gruppen. Man har gett stöd åt räddningsverken och de frivilliga i deras egna rekryteringstillfällen. Främjandet av de frivilliga brandkårernas verksamhet har genomförts i samarbete med regionens räddningsväsen och, i fråga om utbildning, med Räddningsinstitutet. Andra viktiga samarbetspartner har varit övriga organisationer i räddningsbranschen samt olika sakkunniga. Brandkårsdamverksamhet Det övergripande målet för den regionala brandkårsdamverksamheten var att främja positiv inställning till säkerhet. Brandkårsdamerna uppmuntrades att ge upplysning speciellt om vardags- och boendesäkerhet. Idéer om damarbetet i regionen kom från Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:s damkommitté och Svenska Österbottens Räddningsförbund rf:s damkommitté. Gemensamma möten och utbildningar har också medfört nätverksbyggande. I sitt verksamhetsområde var den regionala enheten med om att anordna och stödja flera olika evenemang som anordnats av damer. Tillsammans med ledarna för ungdomsarbetet anordnade brandkårsdamerna s.k. Tyky-dagar, vilkas huvudsyfte var att ge kollegialt stöd åt frivilliga ansvarspersoner i brandkårsverksamheten, förmedla information om aktuella ärenden och främja planering av verksamheten. I dagarna deltog 16 av damavdelningarnas medlemmar. Dagarna ansågs vara lyckade både vad gäller stimulans och vad gäller själva verksamheten. Brandkårsungdomsverksamhet Det regionala målet för brandkårsungdomsarbetet var att stödja brandkårernas verksamhet. Med arbetet säkerställer man brandkårsarbetets kontinuitet och skapar en positiv inställning till brandkårsverksamheten. För utvecklingen av brandkårsungdomsverksamheten fick man lönebidrag av Allianssi ry för anställning av sex praktikanter för ungdomsarbete. Utvecklingsarbetet gällde hela den regionala enhetens område, och även om tiden var kort lyckades man producera en hel del bakgrundsmaterial för verksamheten. Man strävade efter att minska åldern för deltagande för brandkårsungdomsverksamheten och öka aktiviteten inom ungdomsavdelningarna. För att öka verksamhetens synlighet skaffade man en långtradartrailer som man stylade om med tejper i SPEK:s stil. Trailern ska förses med lägerutrustning och ställas till ungdomsavdelningarnas förfogande. Lägerverksamheten med brandkårsungdomarna var aktiv. Man fick goda erfarenheter av ungdomsverksamhetens första vinterläger, och lägerverksamheten kulminerade i det en vecka långa riksomfattande Palotarus 2010-storlägret i Padasjoki i vilket 60 ungdomar deltog. För år 2010 hade planerats 31 evenemang. Målet nåddes bra med 44 evenemang. Det planerade antalet kursdeltagare var 1 110, men med tynande tävlingsverksamhet och minskad entusiasm för studiedagar blev antalet kursdeltagare 510. Enligt det nya räknesättet var antalet kursdeltagardagar 636. I planen var målet dagar. Brandkårsutbildningen SPEK Österbotten ansvarar för utbildningen av frivillig personal och deltidsräddningspersonal. Den regionala enheten och räddningsverken kommer överens om kursdeltagardagarna årligen med serviceupphandlingsavtal. Den regionala enheten har serviceupphandlingsavtal med de tre regionala räddningsverken 50

51 i regionen, dvs. Södra Österbottens räddningsverk, Mellersta Österbottens och Jakobstadsregionens räddningsverk samt Österbottens räddningsverk. Alla utbildningar syns i brandkårsregistret HAKA, och inom varje räddningsområde finns folk som har utbildats att använda registret. Verksamhetsårets mål var att lägga större vikt vid fortbildningen, men i räddningsverken låg tyngdpunkten fortfarande på grundutbildningen. Kursernas kvalitet mättes kontinuerligt med kursrespons, som visade att man uppskattade kurserna och önskade ett större utbud. Den regionala enheten upprätthöll och uppdaterade den s.k. utbildarbanken med vars hjälp man försöker hålla antalet kursledare och utbildare i området jämnt. Man hade planerat 35 kurser för år 2010 men det blev flera, 64. Man fick 761 kursdeltagare till utbildningar, vilket är litet mera än det utsatta målet på 670 kursdeltagare. Det blev kursdeltagardagar i stället för de planerade kursdeltagardagarna. Det fanns mera kurser, men de var kortare. Kampanjer och förebyggandet av olyckor En av den regionala enhetens viktigaste uppgifter är egen öppen kommunikation och stödjandet av brandkårernas rådgivnings- och upplysningsarbete. Som kommunikationskanaler används kundtidningen Valakia samt elektroniska meddelanden till räddningsväsendets ordinära och frivilliga medarbetare och de lokala räddningsförbundens medlemmar. Under verksamhetsåret lanserades också ett eget elektroniskt månadsmeddelande för kvinnoverksamheten. I samarbete med Österbottens räddningsverk anordnade den regionala enheten de tre räddningsområdens gemensamma Nou Hätä!-regiontävling i Vasa. Antalet lag var litet större än föregående år. Evenemanget En dag på brandstationen lockade speciellt familjer att bekanta sig med områdets brandstationer. Kampanjen upplevdes som ett lätt och bra format. Enheten var fortfarande med som expert och ledare av styrgruppen i Vasa yrkeshögskolas HÄKÄprojekt som syftar till att utveckla personlarmssystemet. Projektet avslutades i december För år 2010 hade planerats sammanlagt 57 upplysnings- och informationsevenemang av vilka 108 förverkligades. Målet på deltagare överskreds och slutsiffran blev Eftersom ansvaret för anordnandet av 112-evenemangen överfördes till nödcentralerna låg tyngdpunkten i den regionala enhetens arbete på stödjandet av brandkårernas delaktighet. Den regionala enheten erbjöd brandkårerna material att dela ut och svarade bl.a. för Pellekaija Pum-orkesterns kostnader i Seinäjoki och hjälpte till med att kläcka idéer till dagarna. Man har också levererat material till mässor och bidragit med personal. Via räddningsförbundets medlemmar har man förmedlat information med elektroniska meddelanden. Säkerhetsutbildning Den regionala enheten genomför regelbundet avtalsutbildningar med företag och därtill separata riktade säkerhetsutbildningar som alla har genomförts i samarbete med räddningsverken. Jämfört med tidigare år har tyngdpunkten legat mera på social- och hälsovårdens samt läroanstalternas säkerhetsutbildning. Beredskapsutbildning Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry har en s.k. beredskapskommitté som består av de tre regionala räddningsverkens beredskapsansvariga och förbundets verksamhetsledare. Beredskapsutbildningen inom regionen genomförs alltid under räddningsverkens styrning. Det regionala målet är att främja kännedomen om betydelsen av beredskap samt att främja medborgarnas färdigheter i egen beredskap. Kurserna i egen beredskap genomfördes i samarbete med räddningsverken. I kursutbudet ingick kurser för husets säkerhetschef och kurser för skötare av skyddsrummet. Också kurser inom säkerhets- och skyddsledning erbjöds och hölls. Den regionala enheten förde beredskapsärenden regelbundet fram i regionala medier. Man svarade aktivt på kommuninvånarnas frågor. För år 2010 hade planerats 18 utbildningar, vilket förverkligades. Antalet kursdeltagare var lägre än målet. I stället för planerade 450 kursdeltagare deltog 275 personer i utbildningen. Målet för kursdeltagardagarna var 380, men de blev flera,

52 SPEKin jäsenet, tilintarkastajat ja hallitus Valtakunnalliset jäsenet Finanssialan Keskusliitto Finnsecurity ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Lähivakuutus osk Naisjärjestöjen Keskusliitto Nuohousalan Keskusliitto Palopäällystö JHL 215 Palosuojelun edistämissäätiö Paloturvallisuusliikkeiden liitto Sprinkleritekninen Yhdistys ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Suomen Paloinsinööriyhdistys Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Suomen Palomiesliitto SPAL Suomen Palopäällystöliitto Suomen Pelastuskoiraliitto ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat Väestönsuojelusäätiö Yrityssuojeluyhdistys Alueelliset jäsenet Etelä-Savon Pelastusalan Liitto Finlands svenska brand- och räddningsförbund Helsingin Pelastusliitto Hämeen Pelastusliitto Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto Keski-Suomen Pelastusalan Liitto Lapin läänin Pelastusliitto Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Pohjois-Suomen Pelastusliitto Uudenmaan Pelastusliitto SPEKin hallitus 2010 Puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Hakola Jäsenet Tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck Varajäsen: palokunnan päällikkö Markku Leinonen Puheenjohtaja Esko Lehtonen Varajäsen: luokanopettaja Riitta Jäämaa Pelastusjohtaja Seppo Lokka Varajäsen: pelastusjohtaja Esko Jokisaari Palopäällikkö Veijo Nuppola Varajäsen: puheenjohtaja Seppo Jänkälä Johtava lakimies Antero Oksanen Varajäsen: päätoimittaja Paavo Taipale Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Varajäsen: viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää Yksikön päällikkö Taina Rautio Varajäsen: hallintolakimies Keijo Rantanen Toimistopäällikkö Kalevi Tiihonen Varajäsen: turvallisuuspäällikkö Hannu Hoffren Pelastusjohtaja Pekka Vänskä, varapuheenjohtaja Varajäsen: puheenjohtaja Petteri Virranta Esittelijä, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Sihteeri, hallintojohtaja Marko Hasari SPEKin tilintarkastajat 2010 Varsinaiset KHT-tilintarkastaja, ekonomi Asko Vuorenalusta JHTT Veli Hytönen Varamiehet KHT-tilintarkastaja Pertti Hiltunen Finassineuvos Antti Lehtonen 52

53 Kriisiaikana syötäisiin nyt pitsaa pettuleivän sijasta Ruokakriisin sattuessa Suomessa syötäisiin tänä päivänä teollisuuden valmistamaa pitsaa. Sitä vastoin sata vuotta sitten kriisiaikana leivottiin itse pettuleipää. Suomalaisen ruokahuollon muutos piirtyy esiin elintarviketieteiden lisensiaatti Kaija Rautavirran väitöksessä. Maailmalla laadittujen mittareiden mukaan Suomi on paitsi maailman paras maa, myös maailman ruokaturvallisin maa. Pitävätpä arviot paikkansa tai eivät, on meillä ainakin harpattu pitkälle nälkävuosien ja sotaaikojen oloista. Ruokaturvallisuutta ovat koulineet katovuodet, sodat ja tuontituotteiden saatavuusongelmat, erittelee Kaija Rautavirta yhteiskunnan läpikäymiä kriisejä. Vuonna 1986 sattunut Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus puolestaan oli ensimmäinen uudenlainen kriisi. Sen jäljiltä radioaktiivisten aineiden jäämiä määritetään ja elintarvikkeiden turvallisuutta arvioidaan yhä. Uusavuttomiako jo sata vuotta sitten? Rautavirta kertoo kuinka ensimmäisen maailmansodan ahdingossa keksittiin syyttää saamattomia kansalaisia ongelmien osasyyksi. Rautavirran mukaan lääkärit puhuivat tietämättömistä ja tuhlaavaisista ihmisistä. Kun viljan tuonti Venäjältä loppui, saivat perheenemännät viljapulan pahetessa moitteita, että he tarjoavat perheelle pääasiassa leipää, kun eivät viitsi tehdä ruokaa. Väitöksen mukaan näyttää siltä, että uusavuttomuuden käsite, joka nykyään helposti liitetään valmisruokia kuluttavien nuorten elämäntyyliin, ei ole mikään uusi ilmiö. Loppukesästä 1917 viljapula havahdutti tomeriin ponnistuksiin asiantilan helpottamiseksi. Ihmisiä neuvottiin muun muassa kallisarvoisen viljan säilyttämisessä niin, ettei se mene pilalle. Rautavirta korostaa, että tutkimuksessa väestön omaehtoinen toiminta nousee selvästi näkyviin, samoin eri järjestöjen neuvontatyö. Nälän torjumiseksi etsittiin lisäksi sopivia ravintopitoisia luonnontuotteita. Toisen maailmansodan aikana palstaviljely sekä perunan ja juuresten käyttö saatiin lisääntymään. Metsämarjoja kerättiin talteen ennätyksellisen paljon. Omaehtoinen aherrus ja talkootyö helpottivat kotien, koulukeittoloiden ja sairaaloiden elintarvikesaantia. Toisen maailmansodan aikana eräitä elintarvikkeita säännösteltiin syksystä 1939 aina vuoteen 1954 saakka. Vilja-annos määrättiin iän, sukupuolen ja työn raskauden perusteella. Säännöstely aiheutti närää ja valituksia. Esimerkiksi Helsingin kansanhuoltolautakunnalle tuli vuoden 1940 ensimmäisen leipäkorttijakelun (n kpl) jälkeen noin valitusta liian pieneen annokseen oikeuttaneesta viljakortista. On arvioitu, että 20 % ruuasta hankittiin salakaupan kautta. Säännöstelystä suunnitteluun Rautavirran mielestä nyky-suomi on varautunut hyvin kriiseihin, mutta on samalla monin tavoin entistä häiriöherkempi. Vaikka suosisi lähiruokaa ja kokkaisi itse, olemme kaikki jossain määrin riippuvaisia ruuan tuotannon, teollisen valmistuksen, jakelun, kaupan ja ruokapalvelujen toimivuudesta. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos voivat haitata elintarvikeketjun toimintaa. Esimerkiksi mittava sähkökatko voi lamaannuttaa tietoliikenteen ja siitä hyvin riippuvaisen ruokahuollon nopeasti. Jos ruuasta tulee pulaa, yhteiskunta keskittyy turvaamaan pääasiassa väestön energiansaannin. Kaikkia tarpeita tai ruokamieltymyksiä ei kyetä huomioimaan. Yksilöllisen ruokavalion voi turvata itse pitämällä kotona kotivaraa eli tarpeiden ja omien tottumusten mukaisia elintarvikkeita useamman päivän varalle. Nälkää, närää ja valituksia 53

54 SPEKin valtuusto Valtuusto 2010 Puheenjohtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto varavaltuutettu: pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Varapuheenjohtaja, myyntipäällikkö Kai Vainio, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto varavaltuutettu: insinöörimajuri Pertti Tenhunen Kihlakunnanulosottomies evp. Esko Hurri, Etelä- Savon Pelastusalan Liitto varavaltuutettu: luokanopettaja Minna Hytönen Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto varavaltuutettu: viestintäpäällikkö Marjo Lapatto Tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck, Finlands svenska brand- och räddningsförbund varavaltuutettu: aluepalopäällikkö Stig Granström Turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Martti Herman Pisto, Finnsecurity varavaltuutettu: varatuomari Panu Vesterinen Network manager Pekka Koskikari, Helsingin Pelastusliitto varavaltuutettu: varapuheenjohtaja Unto Lemmetty Paloesimies Tero Kupiainen, Hämeen Pelastusliitto varavaltuutettu: palvelussuhdepäällikkö Jukka Lehtonen Sopimustoimitsija Reijo Karisaari, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL varavaltuutettu: sopimustoimitsija Sami Matikainen Palokunnan päällikkö Markku Leinonen, Kaakkois- Suomen Pelastusalanliitto varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Isto Kujala Aluepalopäällikkö evp Tauno Penttinen, Keski-Suomen Pelastusalan Liitto varavaltuutettu: palopäällikkö Hannu Purimo Puheenjohtaja Seppo Jänkälä, Lapin läänin Pelastusliitto varavaltuutettu: teollisuuspalopäällikkö Matti Toppinen Aluepalopäällikkö Jorma Elovaara, Lähivakutuusryhmän Keskusliitto varavaltuutettu: aluepalopäällikkö Pekka Lehtinen Hammashoitaja Pirkko Raitila, Naisjärjestöjen Keskusliitto varavaltuutettu: pääsihteeri Leena Ruusuvuori Nuohoojamestari Petteri Virranta, Nuohousalan Keskusliitto varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Juhani Jyrkiäinen Pelastusjohtaja Keijo Rantanen, Oulun läänin Pelastusliitto varavaltuutettu: pelastusjohtaja Anssi Parviainen Myyntipäällikkö Antti Soininen, Palosuojelun edistämissäätiö varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Ari Keijonen Palopäällikkö Jukka Ruuskanen, Palopäällystö JHL 215 varavaltuutettu: palopäällikkö Ari Vakkilainen Kunnanjohtaja evp. Eero Tossavainen, Pohjois-Karjalan Pelastusalan Liitto varavaltuutettu: evl. evp Reino Laakkonen Puheenjohtaja Hannu Tarnanen, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto varavaltuutettu: turvallisuuspäällikkö Hannu Hoffren Puheenjohtaja Hannu Kimiläinen, Sammutinhuoltoliikkeiden liitto varavaltuutettu: toimitusjohtaja Tero Suomalainen Turvallisuusasiantuntija Raimo Lehto, Sprinkleritekninen Yhdistys varavaltuutettu: riskipäällikkö Eino Laakkonen Päätoimittaja Paavo Taipale, Suomen Kuntaliitto varavaltuutettu: johtava lakimies Antero Oksanen Hammaslääkäri Jukka Tikanmäki, Suomen Lentopelastusseura SLPS varavaltuutettu: hallituksen varapuheenjohtaja Matti Ahola Riskienhallintapäällikkö Mika Lydman, Suomen Paloinsinööriyhdistys varavaltuutettu: diplomi-insinööri Nina Piela-Tallberg Hallituksen puheenjohtaja Fredrik Ekström, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys varavaltuutettu: myyntipäällikkö Antti Soininen Toiminnanjohtaja Petri Hynninen, Suomen Palomiesliitto SPAL varavaltuutettu: Ilkka Mustakangas Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas, Suomen Palopäällystöliitto varavaltuutettu: paloesimies Pekka Salmi FM Minna Löfman, Suomen Pelastuskoiraliitto varavaltuutettu: tuotepäällikkö Stina Törnblom Tekninen johtaja Gunnar Åström, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL varavaltuutettu: koulutus- ja jäsenpalvelupäällikkö Anu Karvonen Toiminnanjohtaja Pärla Salomaa, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto varavaltuutettu: koulutussuunnittelija Vesa Kälviäinen Palopäällikkö Veijo Nuppola, Uudenmaan Pelastusliitto varavaltuutettu: palokunnan päällikkö Silvio Hjelt Vakuutuspäällikkö Jari Keskinen, Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat varavaltuutettu: vahinkotarkastaja Jari Sinisilta Professori Antti Ahlström, Väestönsuojelusäätiö varavaltuutettu: FM Leena Löyttyniemi Toimitusjohtaja Jukka Tamminen, Yrityssuojeluyhdistys varavaltuutettu: Toiminnanjohtaja Jarmo Kelo 54

55 Mollaus nollataan 12 kiitoksella Paperit ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa kaataa työintoa! Näin painotti Pirkko Lahti elokuussa SPEKin henkilöstölle pitämässään luennossa. Innostus omaan työhön on tärkeää, ja siihen vaikuttavat monet asiat. Onnistuminen on yksi niistä. Samoin se, että tietää osaavansa oman työnsä. Pirkko Lahti nosti puheenvuorossaan esille tärkeän, mutta vaativan aiheen; työssä jaksamisen. Lahden mukaan ihminen jaksaa työssään, jos hän osaa oman työnsä ja ymmärtää, että siinä on järkeä, ja jos hän ymmärtää omaa organisaatiotaan ja yhteiskunnan jatkuvaa muutosta sekä jos hän tuntee olevansa osa työyhteisöä. Oman työn osaaminen ja ajan tasalla pysyminen vaatii aktiviteettia. Palo- ja pelastusala muuttuu koko ajan, ja tietojen päivittäminen on tärkeää. Työpaikoilla on kuitenkin monesti aikamoinen kiire ja suhina. Monet tärkeät asiat hautautuvat toisten tärkeiden tehtävien alle, ja aivojen tarvitsemat lepo- ja prosessointihetket ovat vähissä. Yhteinen kahvihetki virkistää On tutkittu, että 20 minuutin kahvitauko päivittäin estää työuupumista, Lahti painotti ja muistutti, että kahvikupin kanssa siirtyminen tietokoneen ääreen ei ole hyväksi. Lisäksi siinä kärsii työpaikan sosiaalinen elämä, joka on tärkeää myös siksi, että kukin voisi tuntea kuuluvansa omaan työyhteisöönsä. Työpaikoilla on nykyään monta projektia. Kuitenkin olisi syytä miettiä, miten projekti jatkuu arjessa, kun se on ohi? Projektit ovat tuoneet muassaan levottoman ilmapiirin työpaikoille; kun yksi tulee, niin toinen menee. Lisäksi ne työntekijät, jotka tekevät ns. tavallista työtä, jäävät herkästi huomiotta. Jokainen meistä kaipaa kuitenkin onnistumisia ja kiitosta sekä palautetta mahdollisimman kannustavasti esitettynä. Jos ihmistä moititaan jostakin asiasta, tarvitaan 12 kiitosta, jotta moite nollaantuu, Lahti huomautti. Hän kannusti keskustelemaan työyhteisössä siitä, mikä on kyllin hyvää, sillä eri ihmisillä on erilainen hyvä. Ja kaikki kuitenkin haluavat olla hyviä ja tuntea, että heidän työssään on järkeä. Ämpäreihin vettä joka ilta Jokaisella organisaatiolla on omat kommervenkkinsä. Lahti kertoi hauskan esimerkin ruotsalaisesta synnytyssairaalasta. Se sijaitsi vanhassa talossa, jossa oli ongelmia öisin veden kanssa ja sen vuoksi kätilöt täyttivät joka ilta ämpärit lämpimällä vedellä. Ämpärileikki jatkui, vaikka putkiremontin jälkeen vesiongelmat olivat poistuneet. Kunnes erään kerran joku kysyi, miksi ämpäreitä iltaisin täytetään. Vastaus oli tietysti: No, kun näin on aina tehty. Organisaatiossa on tärkeää tietää, kenen kautta vaikutetaan. On myös tärkeää ymmärtää, että muutoksia tulee ja niitä tarvitaan. Itse asiassa yhteiskunnassa vallitsee jatkuva muutostila. Työpaikalla sen ei kuitenkaan pidä tarkoittaa sitä, että tehdään muutoksia vain muutoksen vuoksi. Tärkeää on, että muutos on hyvin perusteltu ja oikein ajoitettu. Ja sen jälkeen pitää voida vetää henkeä, Pirkko Lahti tähdensi. Eihän ihminen koko ajan pysty omaksumaan uutta. Sitä paitsi muutoksen vastustaminen on terve reaktio. Muutoshan tutisuttaa tuttuja turvallisia toimintatapoja. On luonnollista takertua vanhaan, varsinkin, jos ihminen ei itse ole ollut ideoimassa muutosta. Siksi työntekijöiden olisikin hyvä saada osallistua muutosvalmisteluihin. Se antaa ihmisille myös sisäistä valmiutta ottaa muutos vastaan. Yhteinen kahvihetki virkistää ja tukee työssäjaksamista. Kuva: Terhi Kannisto 55

56 SPEKin toimikunnat 2010 Järjestötoimikunta Puheenjohtaja, palokunnan päällikkö Markku Leinonen, Anjalan VPK Raimo Lahtinen, Etelä-Savon Pelastusliitto Christian Wikström, Finlands svenska brand- och räddningsförbund Matti Salonen, varajäsen Mikko Nurmi, Helsingin Pelastusliitto Pirkko Wahlfors, Hämeen Pelastusliitto Esa Neuvonen, varajäsen Olavi Hänninen, Kaakkois- Suomen Pelastusalanliitto Ei nimettyä jäsentä, Keski-Suomen Pelastusalan Liitto Seppo Jänkälä, varajäsen Matti Toppinen, Lapin läänin pelastusliitto Matti Lehtonen, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Jari Hämeenaho, varajäsen Marko Koivikko, Oulun pelastusliitto Harri Sorri, varajäsen Veikko Alanko, Pohjanmaan pelastusliitto Juha Kupiainen, Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto Marko Hassinen, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Arto Taskinen, varajäsen Veijo Pursiainen, Uudenmaan Pelastusliitto Esittelijä, palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK Sihteeri, va. järjestöpäällikkö Sirpa Suomalainen, SPEK Nuorisotyötoimikunta Puheenjohtaja, Esko Lehtonen Varapuheenjohtaja, Toni Wasenius, ruotsinkieliset, varajäsen Sabina Holopainen Alpo Tapanainen, Etelä-Suomi, varajäsen Mika Jäntti Juho Ansio, Länsi-Suomi, varajäsen Heli Järvelä Harri Sorri, Keski-Suomi, varajäsen Matti Soutua Valtteri Korhonen, Itä-Suomi, varajäsen Pasi Tahvanainen Vesa Halttu, Pohjois-Suomi, varajäsen Veli Lampela Sihteeri, koulutusohjaaja Valtteri Tervala, SPEK Padasjokitoimikunta Puheenjohtaja, palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK Hallintojohtaja Marko Hasari Toimitusjohtaja Ilkka Kianto, Helsingin pelastusliitto Turvallisuuskouluttaja Antero Liukkonen, Hämeen pelastusliitto Palokuntakoulutustoimikunta Puheenjohtaja, palomestari Arto Latvala, Keski- Uudenmaan pelastuslaitos Varapuheenjohtaja, koulutuspäällikkö Johanna Piiparinen, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Palopäällikkö Veikko Alanko, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren aluepelastuslaitos Yksikön päällikkö Ismo Huttu, Pelastusopisto Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ylitarkastaja Mirva Kahlos, Sisäasiainministeriö Toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Palokunnan päällikkö Markku Leinonen, Anjalan VPK Järjestöpäällikkö Roger Roos, Finlands svenska brand- och räddningsförbund Palopäällikkö Ari Vakkilainen, Tampereen aluepelastuslaitos Esittelijä/sihteeri, koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa, SPEK Palokuntanaistyötoimikunta Puheenjohtaja, Irja Viinikainen Tuula Marttinen, Etelä-Suomi, varajäsen Anneli Sarlin Marika Metsä-Tokila, Länsi-Suomi, varajäsen Tiina Lehtonen Anja Sandholm, FSB, varajäsen Svea Lindqvist Päivi Potila, Keski-Suomi, varajäsen Maarit Valkeejärvi Heli Haverinen, Itä-Suomi, varajäsen Tiina Joutsenvaara Tarja Roininen, Pohjois-Suomi, varajäsen Annukka Honkonen Sihteeri, järjestöohjaaja Mia Kunnaskari, SPEK Paloturvallisuustoimikunta Puheenjohtaja, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo, sisäasiainministeriö Yli-insinööri Olli Saarsalmi, sosiaali- ja terveysministeriö Rakennuttajainsinööri Hannu Huhtala, Suomen Kuntaliitto Riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen, Keski- Uudenmaan pelastuslaitos Esittelijä, johtaja Matti Orrainen, SPEK Sihteeri, turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, SPEK 56

57 Viestintä- ja valistustoimikunta Puheenjohtaja, päätoimittaja Arto Henriksson, Loviisan Sanomat Ylitarkastaja Maija Peltokangas, SM Pelastusosasto Viestintäsuunnittelija Mirka Råback, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkaen Ylitarkastaja Merja Söderholm, sosiaali- ja terveysministeriö asti Va. järjestöpäällikkö Sirpa Suomalainen, SPEK Yliopettaja Salla Tikkanen, Pelastusopisto Hätäkeskuspäivystäjä Susanna Vuorela, Maarian VPK Viestintäpäällikkö Veijo Kaján, Tampereen aluepelastuslaitos Esittelijä/sihteeri, tiedotuspäällikkö Juha Hassila, SPEK Tulityötoimikunta Puheenjohtaja, johtaja Matti Orrainen, SPEK Riskipäällikkö Sampo Martiskainen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Osastopäällikkö Matti Surakka, Neste Oil Oyj asti Koulutuspäällikkö Jukka Rämä, Suomen Palopäällystöliitto 1.6. asti Teollisuuspalopäällikkö Timo Nurkkala, Neste Oil, 1.8. alkaen Teollisuuspalomestari Mikko Parikka, Stora Enso, 1.6. alkaen Esittelijä/sihteeri, koulutuspäällikkö Riitta Piironen, SPEK Väestönsuojelutoimikunta Puheenjohtaja, yksikön päällikkö Taina Rautio, Pelastusopisto Toiminnanjohtaja Ahti Kärki, Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto asti Professori Antti Ahlström, Väestönsuojelusäätiö Valmiuspäällikkö Tatu Kervinen, Keski-Suomen pelastuslaitos Valmiuspäällikkö Hannu Kuhanen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Varapuheenjohtaja, valmiuspäällikkö Kari Leino, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Markkinointijohtaja Unto Lemmetty, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys Valmiussuunnittelija Bo Ståhl, Pohjanmaan pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Ilkka Kianto, Helsingin pelastusliitto alkaen Pelastusylitarkastaja Katja Ahola, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, varalla pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro, Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkaen Esittelijä/sihteeri, varautumisjohtaja Karim Peltonen, SPEK Päivä Paloasemalla -menestystarina jatkuu Päivä Paloasemalla -tapahtuman suosio sen kuin kasvaa. Jo kolmannen kerran järjestetty tapahtuma innosti mukaan 275 paloasemaa eri puolilla Suomea. Tapahtumapäivänä paloasemilla vieraili yli ihmistä isoja ja pieniä. Päivä Paloasemalla on koko perheen iloinen tapahtuma, jossa kaikenkokoiset kävijät voivat kartuttaa tärkeitä arjen turvataitoja ja tutustua palokunnan toimintaan. Vuoden 2010 teemana oli Koti on POP! Paloasemilla oli viisi aiheeseen liittyvää rastia; palovaroittimien kunnossapito, keittiön kauhun paikat, sauna on saunomista varten, terassin tai parvekkeen paloturvallisuus sekä pelastautuminen pimeässä/savussa. Tilaisuuden houkuttelevuudesta kertoo vuosittain kasvava niin osallistuvien paloasemien kuin kävijöidenkin määrä. Jo ensimmäisenä vuonna 2008 oli tarkoitus järjestää pilottina vain 30 tapahtumaa, mutta mukaan halusi heti satakunta paloasemaa. Päivä Paloasemalla -tapahtuman rahoittaa Palosuojelurahasto sekä yhteistyökumppanina If Vahinkovakuutusyhtiö. 57

58 SPEKin henkilöstö 2010 Kohvakka Kimmo, toimitusjohtaja Almqvist Suvi, koulutussuunnittelija, määräaikainen Ahopelto Riikka, projektipäällikkö, 1.8. alkaen Alppi Anna-Liisa, vaihteenhoitaja Grönroos Heli, talouspäällikkö Grönstrand Helena, viestintäpäällikkö Hasari Marko, hallintojohtaja Hassila Juha, tiedotuspäällikkö Heikkilä Pertti, aluejohtaja Helasjoki Harri, vahtimestari Hepojoki Eevi-Kaisa, tiedottaja Holmberg Eija, sihteeri Horelli Ilkka, järjestöpäällikkö, asti Huhmarniemi Leena, myyntipäällikkö Hätönen Heli, koulutussuunnittelija, alkaen Jaatinen Petri, palokuntajohtaja Jalo Raija, pääkirjanpitäjä Juvas Kristiina, projektityöntekijä, määräaikainen Jämsä Kimmo, aluejohtaja Jäntti Mika, projektipäällikkö, määräaik., asti Kalmari Eeva, taloussihteeri Kannisto Terhi, päätoimittaja, sijainen 8.3. alkaen Kari Heli, järjestöpäällikkö Karhu Paula, sihteeri Korhonen Valtteri, järjestöpäällikkö, sijainen asti Koskela Kari, turvallisuusasiantuntija Koskipahta Mikko, suunnittelija Kunnaskari Mia, järjestöohjaaja Laukkanen Susanna, diplomityöntekijä, määräaikainen Leino Ilpo, turvallisuuspäällikkö Leppioja Tommi, palomestari, osa-aikainen Lindell Tom, koulutusohjaaja Majamaa Jarmo, paloinsinööri Malkamäki Reijo, va. aluejohtaja Mankkinen Teija, erikoistutkija, 1.5. alkaen Mäkelä Mika, palomestari, osa-aikainen Nuolivirta Marjaana, johdon sihteeri Oksanen Tytti, diplomityöntekijä, määräaikainen Orrainen Matti, johtaja Peltonen Karim, varautumisjohtaja alkaen, varautumispäällikkö asti Pernu Ritva, taloussihteeri Pesu Minna, projektipäällikkö, määräaikainen 1.4. alkaen Piironen Riitta, koulutuspäällikkö Pouta Jari, turvallisuusasiantuntija Rautiainen Anja, sihteeri Riionheimo Anna, suunnittelija, määräaikainen 1.8. alkaen Rosvall Jaana, ostoreskontran hoitaja Sandström Ulla, palkanlaskija Sovanen Timo, projektikoordinaattori, määräaikainen alkaen Stenhammar Arja, harjoitusalueen hoitaja Stenroos Karita, toimistosihteeri Suksi Tiina, sihteeri Suna Anne, toimistosihteeri Suomalainen Sirpa, va. järjestöpäällikkö Tervala Valtteri, koulutusohjaaja Toljander Monica, myyntisihteeri Tuominen Pirjo, toimistosihteeri Uurasmaa Pasi, koulutuspäällikkö Vesalainen Risto, projektipäällikkö, määräaikainen asti Willberg Patrik, järjestöpäällikkö Wilkman Seija, toimistosihteeri Virtanen Marjatta, suunnittelija

59

60