I,\ I. _... _-...;.,_, ( LaL.L.. ~".. ;,., LI ~ T E KORKEIMMALLE OIKEUDELLE. Muutoksenhaku Dnro 339/24/11

Transkriptio

1 ~".. ~ VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVlRASTO Muutoksenhaku Dnro 339/24/11 LI ~ T E Vaasan hovioikeuden kirjaamo PL Vaasa KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Vaasan hovioikeus on antamallaan tuomiolla nro 811 ratkaissut asian, jossa syytettynä on ollut Anneli Orvokki Auer. Yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 4 :n 4 kohtaan viitaten toimitan oheisen Länsi-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjien JanIlo Valkaman ja Kalle Kulmalan muutoksenhakukirjelmän. Apulalsvaltakunnansyyttäjä I,\ I _... _-...;.,_, ( LaL.L.. ;,., Jorma Kalsl<e Valtionsyyttäjä... -/'. 0 ',"... '"1. " ', 1)/'.r.., " ' Jarmo Hirvonen KäyntiosoIte Albertinkatu 25 A Helsinki Postiosoite PL HelsinKi Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite vksv@olkeus.fi 14 6'7

2 :. ' '!'., "', " '.'..... :. ~... ~.",.. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE,. 'J.i )/>i;~. /:/ ASIA VaHtuslupahakemus ja valitus koskien Vaasan hovioikeuden tuomiota nro 811 murhaa koskevassa asiassa. MUUTOKSENHAKIJAT Kihlakunnansyyttäj~t Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala VASTAAJA Anneli Orvokki Auer ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Käsityksemme mukaan hovioikeuden tuomion jälkeen suoritetussa lisätutkinnassa. hankitut asiakirjat (uudet todisteet) ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain Uulkisuuslaki) 24 :n mentin 3 kohdan perusteella lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa tai kunnes tuomioistuin on päättänyt, ettei se ota asiaa enää käsiteltäväkseen. Lasten kuulemista ja siinä saatua selvitystä koskevat asiakirjat ovat ainakin osittain salassa pi~ dettäviä myös julkisuuslain 24 :n 1 momentin 26 ja 32 kohtien perusteella. Näin ollen on varsin todennäköistä, että näitä tietoja koskevia asiakirjoja vaaditaan salassa pidettäviksi myös mahdollisessa Oikeudenkäynnissä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistumissa annetun lain 10 :n perusteella. On myös mahdollista, että kyseiset asiakirjat katsotaan viran puolesta salassa pidettäviksi saman lain 9 :n perusteella. VALITUSLUPAHAKEMUS Pyydämme, että meille virallisina syyttäjinä myönnetään asiassa valituslupa. VALITUS LUVAN PERUSTE Kysymys on sekä prejudikaatti- että purkuperusteesta ja myös muusta painavasla syystä. Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat lupaperusteina keskeisimmät. Kysymys on tilanteesta, jossa hovioikeus on tehnyt ratkaisunsa puutteellisen selvityksen perusteella ja syyte murhasta on hylätty. Hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen syyttäjän todistusaineisto on merkittävällä tavalla täydentynyt. Syyttäjä ei ole voinut vedota uuteen aineistoon alemmissa oikeusasteissa. 1468

3 Purkuperuste Kysymys on oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 9 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteesta siltä erotuksella, ettei hovioikeuden tuomio ole vielä saavuttanut lainvoimaa. Jäljempänä selostettavan uuden henkilötodistelun esittäminen hovioikeudessa olisi todennäköisesti johtanut syytetyn tuomitsemiseen murhasta. Hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen on ilmennyt seuraavaa: Syytetyn veli Ari Auer on ottanut yhteyttä syyttäjään kertoen tältä hetkellä 12-vuotiaan Alexander Auerin ja 9-vuotiaan Aleksandra Auerin kertoneen hänelle omaehtoisesti murhan ajankohdan tapahtumainkulusta jäljempänä tarkemmin selostettavia yksityiskohtia, jotka tukevat merkittävällä tavalla syytettä Esitettävä uusi todistelu poissulkee sen mahdollisuuden, että paikalla olisi ollut joku perheen ulkopuolinen taho. Viranomaisilla ei ole aikaisemmin ollut käytössään tätä syytettä tukevaa uutta henkilötodistelua eikä siihen siksi ole voitu alemmissa oikeusasteissa vedota. Alexander ja Aleksandra Auer ovat kertoneet asiasta tähän hakemukseen Iiitetyiltä kuvatallenteilta ja niihin perustuviita litteroiduilta teksteiltä ilmeneväliä tavalla. Alexander Auerin aikaisempi kuuleminen tai muutkaan esitutkintatoimet eivät ole antaneet viitteitä siihen, että heillä voisi olla tällaista kerrottavaa. Uuden todistelun esittämisen osalta kysymyksessä on oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettu poikkeustilanne, jossa prekluusio Korkeim~ massa oikeudessa väistyy. Viranomaisilla on ollut pätevä aihe pidättäytyä Alexanderin enemmäsfä kuulemisesta ennen syytetyn veljeltä hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen saatua vihjettä. Alexander Aueria on kuultu kerran syksyllä 2009, eikä hän ole tällöin kertonut mitään tapahtumainkulun selvittämisen kannalta oleellista uutta tietoa. Kaiken kaikkiaan Alexanderin kertomus on ollut niukka ja hän on viitannut muistamattamuuteen. Kyseinen kertomus ei tuossa vaiheessa antanut poliisille tai syyttäjitle mitään aihetta jatkaa kuulemista, koska uutta tietoa ei ollut odotettavissa. Uutena materiaalina on esiin tullut myös Alexandra ja Aurora Auerin antamat kertomukset, joihin ei aikaisemmissa esitutkinta tai oikeudenkäyntivaiheissa ole ollut mahdollisuutta vedota, koska on ollut oletettavaa, etteivät he tiedä asiasta mitään. Merkillepantavaa on, että nyt elokuussa järjestetyissä kuulemisissa on tullut ilmi, että Anneli Auer on uhannut lapsia ja kieltänyt heitä useaan eri kertaan kertomasta psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja poliisille siitä mitä he olivat havainneet; sen sijaan heidän oli kerrottava' muun muassa ulkopuolisesta tekijästä ja Anneiin soittamasta hätä puhelusta. Kyseisten kolmen lapsen kuuleminen uudelleen tavalla, joka täyttää oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset, on vielä kesken. Lasten henkilökohtainen kuuleminen oikeudessa ei saman luvun 21 :n nojalla voine tulla kysymykseen. Painavista lasten etuun liittyvistä käytännön syistä johtuen kuvatallenteet, lausunnot lasten kuulemisesta ja muut kuulemisista johtuvat todisteet voidaan kaikilta osin toimittaa Korkeimpaan oikeuteen vasta valitusluvan hakemiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen. Tämä voinee tapahtua oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 18 :ssä tarkoitetulla lisäkirjelmällä, jonka huomioon ottamiseen on tässä tapauksessa lainkohdassa tarkoitettu erityinen syy. Uusi todistelu myös ratkaisevasti muuttaa hovioikeudessa esitetyn todisfelun merkitystä. Tämä uusi tieto myös ratkaisevasti muuttaa hovioikeudessa esitetyn todistelun merkitystä ja se on antanut eräille jo esitutkintamateriaalissa olleille seikoille, joihin kukaan ei ole vedonnut, sellaista uutta merkitystä, että niihin pitää saada vedota vielä Korkeimmassa oikeudessa. Lasten kertomukset ovat aiheuttaneet lukuisia uusia tutkintatoimenpiteitä, joiden tuloksista ei ote kaikilta osin vielä tietoa. Tämän vuoksi olemme pakotettuja varaa- 1469

4 maan tilaisuuden esittää asiaan liittyviä uusiakin todisteita jo esitettyjen lisäksi. Lasten kuuleminen on alkanut mutta kaikkia tekstien litterointeja ole vielä suoritettu. Samoin puuttuvat psykologien arviot lasten kertomusten luotettavuudesta. Lisäksi Auerille ei ole vielä voitu varata tilaisuutta kysymysten esittämiseen. Näistä syistä johtuen on tässä vaiheessa tyydyttävä tämän hakemuksen liitteenä olevaan materiaaliin, jota täydennetään lisätutkinnan valmistuttua. Muu painava syy On poikkeuksellista, että valituslupa voisi tulla myönnetyksi muulla painavalla syyllä tilanteessa, jossa tuomio muuttuisi syytetyn vahingoksi. Laki ei kuitenkaan rajaa lupaperusteista pois tätäkään mahdollisuutta. Kyseinen tapaus on saanut erittäin suurta julkisuutta ja tulee saamaan sitä jatkossakin. Hämmennystä tulee taatusti lisäämään tämän valitus luvan myötä julkisuuteen tulevat uudet tiedot. Mikäli valituslupaa ei myönnetä asia tuleen jäämään kansalaisten mieliin tavallaan keskeneräisenä, millä saattaa olla vaikutusta myös Auerin omaan oikeusturvaan. Tämänkin vuoksi asian lopullinen ja arvovaltainen ratkaisu edellyttää sen käsittelyä Korkeimmassa oikeudessa. Tähän liittyen selvää on, että vakavimman mahdollisen rikoksen kysymyksessä ollen rikosvastuun toteuttamiseen liittyvä yleinen intressi voi myös sinänsä muodostua oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 1 momentissa tarkoitetuksi muuksi painavaksi syyksi. Prejudlkaattiperuste Kysymys on näytönarvioinnin kannalta monin tavoin poikkeuksellisesta jutusta, jonka ratkaisulla voi kuitenkin olla yleisempääkin merkitystä. Kysymys on vakavasta rikoksesta. Näyttökynnys on erityisen korkeaha. Kaiken kaikkiaan liikutaan aivan riittävän näytön IIriman" tuntumassa. Nyt tarjottu uusi näyttö on laadultaan poikkeuksellista. Se riittää mitä todennäköisimmin kallistamaan ratkaisun syytteen mukaiseksi. Puolustus tullee esittämään lasten kuulemiseen liittyen kaikki ne väitteet, joilla vastaavaa todistelua yleensäkin pyritään horjuttamaan. Korkeimmalla oikeudella on mahdollisuus arvottaa, mikä merkitys tällaisella todistelulla yleensä ja varsinkin näin tärkeässä rajatapauksessa voi olla. Arvovaltainen prejudikaatti oikeaan osuneesta näytönarvioinnista on tarpeen. VALITUS Toistamme syytteen murhasta ja toissijaisen syytteen taposta ja vaadimme, että Anneli Auer tuomitaan elinkaudeksi vankeuteen sekä velvoitetaan korvaamaan valtiolle ruumiinavauskustannukset 522 euroa sekä alemmissa as1eissa valtion varoista maksetut ja Korkeimmassa oikeudessa maksettavaksi tulevat todistelukustannukset sekä puolustajan palkkion kaikissa oikeusasteissa. PERUSTELUT Pyydämme, että Korkein oikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn, jossa otetaan vastaan valituksen todisteluosasta tarkemmin ilmeneviitä osin sama henkilötodistelu kuin hovioikeudessa ja lisäksi esitetään tässä hakemuksessa tarkoitetut uudet talfenteet ja lausunnot lasten kuulemisesta. Viivytyksen välttämiseksi asiaa ei tulisi palauttaa hovioikeuteen vaan Korkeimman oikeuden tulisi se ratkaista. Hovioikeudessa esitetty näyttö ja nyt esitettävä uusi todistelu osoittavat tuomitsemiseen riittävällä varmuudella, että murhan tekijä on ollut Anneli Auer eikä kukaan ulkopuolinen henkilö. Hovioikeus on arvioinut olennaiselta osin väärin jo tuolloin käsillä ollutta näyttöä ja päätynyt siitä syystä väärään lopputulokseen hylätessään syytteen. 1470

5 Purkuperusfeena oleva uusi todistelu \ \ '. _ ~ ' ~... ". ~.... ~ _~.~ _~ " " _,,_._... _'-0" ~... ~... ~.., ~ :

6 ._ _..... _ M....._......_._ ". Hätäkeskuspuhelu Hovioikeuden analyysi koskien hätäkeskuspuhelun sisällöstä ilmenevää informaatiota on oikea. Hovioikeus kuitenkin toteaa, että ulkopuolisten äänten puuttuminen ei sulje pois ulkopuolisen tekijän olemassaoloa. Näin todetessaan hovioikeus kuitenkin tavallaan myöntää, että sellainen mahdollisuus on kuitenkin epi:ltodennäköinen. Hovioikeus katsoo, että hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevät seikat kokonaisuudessaan puhuvat pikimminkin syytteen puolesta kuin sitä vastaan. Edelleen hovioikeus toteaa olevan riidatonta, että kuolemaan johtaneet iskut on tapahtunut ajan ~ kohtana, jolloin Auer ei ole ollut puhelimessa. Todistaja, KRP:n äänitutklja Tuija Niemen lausunto on yksisehtteinen ja paras todiste näistä seikoista Hän on kiistatta ainoa henkilö, joka on kuunnellut tallennetta riittävän monta kertaa ja hänellä on myös kokemusta erityisesti hätäkeskusnauhoitteiden analysoinnista. Edelleen Niemi on pyydettynä arvioimaan tiettyä sanaa löytänyt sieltä (k)uole- sanaan viittaavan ilmauksen. Jokainen, joka tallenneua on kuunnellut kuulee myös siihen viittaavan ilmaisun. Uusi todistelu siitä, että Lahden valitusäänet hätäkeskuspuhelun taustalla olisivat tulleet aikaisemmassa vaiheessa ~ surmatyön aikana - äänitetyltä tallenteelta, tukee vahvasti Anneli Auerin syyllisyyttä ja käytännössä poissulkee yllättäen sisään tunkeutuneen ulkopuolisen tekijän mahdollisuuden. Amanda Auerin kertomus Hovioikeus on lyhyesti todennut, että Amanda Auerin kertomukset ovat olleet keskeisiltä osin yhdenmukaisia, mutta päätynyt kuitenkin siihen, että kertomukset vlittaavat ulkopuoliseen tekijään. Näin todetessaan hovioikeus on ottanut huomioon selvästi epätodennäköisemmän vaihtoehdon: Amanda Auer on heti seuraavana päivänä antanut ensimmäisen kertomuksensa tapahtumien kulusta, edelleen ja edelleen tammikuussa 2007 ja pidemmän tauon jälkeen syksyllä 2009 kolme kertaa eli kaikkiaan kuusi dokumentoitua kerto- 1472

7 musta lisättynä sairaalassa Anneli Auerin omaisten kuullen antama kertomus. Yhteisenä ja oleellisena nimittäjänä kaikissa kertomuksessa on se, että Amanda kertoo käyneensä ensimmäisen kerran vanhempiensa luona kuultuaan ääniä ja havainneensa tuolloin ikkunan rikotun - palaten sen jälkeen huoneeseen. Metelin jatkuessa hän tulee uudelleen olohuoneeseen havaiten nyt vain isänsä lattialla ~ äidin olinpaikasta ei havaintoa. Palattuaan huoneeseensa hän on erilaisten ikävien äänten johdosta tullut kolmannen kerran paikalle havaiten jälleen vain isänsä lattialla ja tehden viimeisellä kerralla myös l1avainnon, että joku olisi mennyt ikkunasta ulos. Amanda on siis joka kerta kertonut kolmesta käynnistä vanhempien makuuhuoneessa ja vasta viimeisellä kerralla tekemästään vilahdushavainnosta. Hovioikeus on pitänyt mahdollisena, ett~ Amanda ei välttämättä ole nähnyt kaikkea, koska hänen tarkasta havaintopaikasta ei ole ollut selvyyttä. Tämä arvio on väärä, koska Amanda on joka kerta kiistatta nähnyt isänsä, olisi hänen täytynyt nähdä myös isänsä kimpussa koko ajan ollut tekijä. Hovioikeus on todistaja Finnilä-Tuohimaan lausuntoon viitaten todennut, että se ei pidä todennäköisenä, että Amanda Auer olisi keksinyt tai valehdellut ulkopuolisesta tekemänsä poistumishavainnon. Mielestämme hovioikeus on tässä antanut liikaa painoa teoreettisilie, havaintoihin ja niiden uskottavuuteen liittyville tutkimustulosargumentellle. Jos Amanda - kuten on kertonut - on useamman kerran käynyt makuuhuoneen lähellä havaitsematta kertaakaan ulkopuolista henkilöä isänsä kimpussa on kysyttävä miten se on selitettävissä varsinkin, kun ensimmäisellä kerralla lasin ollessa jo rikki Amanda ei ollut edes havainnut mitään poikkeavaa l mikä olisi saattanut hämmentää hänen havaintojaan. Jos näitä havaintoja vertaa siihen Amandan antamaa kertomukseen, että hän oli nähnyt jonkun vilahtavan ulos, on tämä hyvinkin helposti selitettävissä juuri siten, kuin tutkija Kivimäki on asiasta lausunut (hovioikeuden tuomion sivut 17-18). Hänen mukaansa muun muassa äidin johdatteleva puhe ja psyykkisesti kestämätön tilanne ovat johtaneet tällaisen tarinan syntyyn. Hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevin tavoin Anneli on sanonut "Iähtiks se jo" ja ilmoittanut hätäkeskukseen heti puhelun alussa, että "tääl on joku tappaja". Amanda on lisäksi kuullut ja muutoinkin havainnut isän valittavan sekä havainnut äitinsä vamman. Lisäksi hän on ennen hätäkeskuspuhelua havainnut Jukka Lahden makaavan lattialla äänettömänä ja veitsen olevan Lal1den kyljen vieressä. Näiden tosiseikkojen valossa 9-vuotias Amanda on muodostanut mielikuvan siitä, että kyseessä olisi joku ulkopuolinen. Tähän mielikuvan syntymiseen on riittänyt olemassa olevat tosiseikat eli isän valittaminen, puukko, äidin vamma ja verisyys sekä äidin kertoma tieto ulkopuolisesta tekijästä. Hätäkeskuspuhelun aikana Anneli kysyy AmandalIe "olik se siel viel", Amandan vastaus "joo se lähti" viimeksi mainittuun kysymykseen ei välttämättä pidä sisällään havaintoa, vaan toteamuksen, että paikalla ei ollut enää ketään, kun hän siellä kävi. Lisäksi on huomattava, että Anneli lausuma"aan tosiasiassa hyväksyy sen, että hänen lapsensa Amanda oli ollut lähempänä surmapaikkaa ja selvittänyt tappajan mahdollisen läsnäolon takkahuoneessa. l\iäin Anneli ei olisi varmastikaan toiminut vaan kehottanut Amandaa kiireesti tulemaan pois, ellei hän olisi tiennyt, ettei mitään tappajaa ole paikalla. Myös Amandan antamasta kertomuksesta ilme~ nee, että lapsi oli omaksunut äidiltään saamaa informaatiota mm. tekijän koosta ja vaatteista. Amandan kertomusta ulkopuolisesta tekijästä on arvioitava ja verrattava myös Alexander Auerin kertomaan. Alexander on kuunnellut tilannetta oven takaa eikä hän 1473

8 ole kuullut kenenkään ulkopuolisen ääniä. Alexanderin kertomien kuulohavaintojen mukaan ketään ulkopuollsta ei tilanteessa ole voinut olla. Hovioikeuden mukaan Amandan kertomus on näyttöarvoltaan merkittävä. Amanda Auerin kertomaa on kuitenkin arvioitava myös uuden todistelun eli Ale~ xanderin kertomuksen perusteella. Uuden todlstelun perusteella Amanda ei ole kaikkia yksityiskohtia kertonut kuulemisessa eikä myöhemminkään. Anneli Auerin poliisikuulusteluja koskevasta todistelusta Hovioikeus on pitänyt Anneli Auerin oikeudessa kertomusta tapahtumainkulusta uskottavana. Lis~ksi hovioikeus on todennut, että Auer on poliisin antamiin tietoihin luottaen pyrkinyt ajatteleman johdonmukaisesti ja päättelemään, miten tapahtumat ovat voineet edetä, ja että hän on polilsien antamien lähtökohtien johdosta päätynyt antamiinsa kertomuksiin. Nämäkin johtopäätökset perustuvat selvästi epäfodennäköisempiin vaihtoehtoihin. Huolimatta siitä mitä poliisi oli Auerille ilmoittanut ja vaikka osa siitä ei olisi ollut aivan paikkaansa pitävääkään, Auerln ei olisi missään olosuhteissa tarvinnut mennä asiaan mukaan ja alkaa tuottamaan tarinoita hänen ja puolisonsa riidasta alkuyöllä, riidasta, joka johti veitsen hakemiseen, jos mitään sellaista ei ollut tapahtunut. Erityisesti asiassa on huomattavaa, että Auer toistaa tämän yksityiskohtiakin sisäftävän riita- ja veitsiepisodin useassa kuulustelussa, joissa kaikissa hän ei ole voinut olla väsynyt ja sekava. Ainakin tältä osin Auerin kertomus on omaa kerrontaa, ei poliisin kertomista tiedoista tehtyjä johtopäätöksiä. Hovioikeus on näytön arvioinnissa sivuuttanut kuulustelijana toimineen rikosyhkonstaapeli Santaojan luotettavana pidettävän todistajankertomuksen Auerin olosuhteisiin nähden hyvästä kunnosta kuulustelujen aikana ja kuulustelujen tavanomaisuudesta. Anneli Auer on edellä mainittuja kertomuksia lukuun ottanut koko ajan kertonut, että perheessä on ollut kaikki hyvin eikä hänellä ole ollut mitään syytä tappaa Jukka Lahtea. Nyt elokuussa 2011 esiin tullut uusi todistelu päinvastoin osoittaa, että perheessä on ollut lukuisia erittäin vakavia ongelmia ja että muun muassa kolmea lasta on kohdeltu poikkeuksellisen huonosti. Hovioikeuden johtopäätös on siten väärä uudenkin todistelun valossa. Hovioikeus ei ole myöskään kiinnittänyt huomiota Anneli Auerin kertomaan tapahtuneessa kuulustelussa, jossa Anneli Aueria on kuultu asianomistajana. Anneli Auerln kertomus asianomistajana on epävarma eikä kertomus sisällä oikeastaan mitään tosiseikkoja. Anneli Auer on kuitenkin myöhemmin kertonut olevansa vakuuttunut siitä, että kyse oli ulkopuolisesta tekijästä. Annelin Auerin kertomukset ovat tosiasiassa muuttuneet kertomuksesta Edelleen hänen ei olisi missään olosuhteissa tarvinnut valehdella lapselleen olevansa lapsen isän surmaaja. Mitä mieltä ja järkeä olisi sillä hetkellä täysin kunnossa olevan Auerin valehdella lapselleen niin kammottavaa asiaa. Verljäljet Hovioikeus on todennut todistaja Mäl~isen arvion perusteella olevan mahdollista, että irrallinen verijälki olohuoneen puolella (todiste mo 3, esim. et-ptk:n sivun 371 valokuvat) on voinut aiheutua ulkopuolisen tekijän lähtiessä Auerin perään. Hovioikeuden johtopäätös ei ole kestävä ja se ohittaa jälleen todennäkäisimmän vaihtoehdon. 1474

9 Yksinäinen jälki ei mitenkään voi olla astuen syntynyt, koska lattialta puuttuu ede/li~ set verisemmät ja seuraavat vähemmän veriset jäljet. Yhdestäkään valokuvasta ei löydy tällaisia jälkiä parketin ja veren lähteen välisellä noin kahden metrin levyisellä alueella - sanokoon Mäkinen mitä tahansa. Asia ilmenee todella selvästi lattiasta otetuista valokuvista. Luonnollista olisi, että mitä lähempänä veren lähdettä jälki on, sen verisempi sen pitäisi olla. Kyseinen väite ei edellytä todistelua, vaan jokainen joka on tullut kurakengillä sisälle voi heti tehdä saman havainnon. Auer on useamman kerran kertonut Lahden ja ulkopuolisen henkilön aloittaneet yhteenoton oven ja takan välisellä alueella. Lahti on heti aluksi saanut käsiinsä ns. torjuntavammoja. Ihmetystä aiheuttaa se, ettei pystypainista aiheutuneita veriroiskeita /tippoja ole käytännössä lainkaan kyseisellä osalla huonetta ja Lahden jalkapohjissakin on vain yksi haava, vaikka hän Auerin mukaan olisi joutunut astelemaan lasinpalojen päällä. Toinen seikka, jota hovioikeus ei ole oikeastaan lainkaan analysoinut, on puuttuvat jalanjäljet uhrin vierestä. Miksi uhrin vieressä verisellä lattialla ei ole kenenkään jalanjälkiä, vaikka tekijän on täytynyt seistä uhrin vieressä ja lyödä siinä tätä kaksi kertaa päähän. Näiden jälkien pitäisi olla selvästi näkyvissä, koska ei uhrikaan ole enää niitä voinut sotkea. Jos lähestymme asiaa Auerin hätäkeskuspuhelun ja oman kertomuksensa antaman selityksen kautta veren täytyisi olla todella tuoretta. Hätäkeskuspuhelusta ilmenee, että uhri on ollut lattialla jo kello (Auerin havainto) valuen luonnollisesti runsaasti verta muualta kuin päästään. Kello 2:47:00 Amanda kertoo: "Joo se lähti" Tästä on helppo päätellä, että muuta kuin pään haavoista valuvaa verta on valunut lattialle luonnollisesti aina tekijän ajateltuun lähtöhetkeen asti ja sitä ennen jatkuvasti korkeintaan muutaman minuutin ajan: toiminnan alku noin kello 2:43:00 w loppu kello 2:47:00 = 4 minuuttia vähennettynä ajalla, minkä uhrin olisi täytynyt ensin olla sängyllä, johon oli valunut huomattava määrä verta, eli käytännössä lattialla olevan veren olisi pitänyt olla enintään 2 ~ 2,5 minuutin vanhaa, joten siihen olisi välttämättä pitänyt jäädä jalan/kengänjäljet. Todistaja, veritutkija Tauru on todennut, että niin tuoreeseen vereen täytyy jäädä jälki. Selitys sille, ettei jalanjälkiä ole, on se, että kyseinen latliaveri on ollut lattialla jo kauemmin. Se on juuri sitä verta, mitä on valunut Auerin kertoman riidan seurauksena lattialle tullutta ja tämä riita on voinut tapahtua jopa tuntia aikaisemmin. Mikäli Anneli Auerin kertoma ulkopuolisesta tekijästä pitäisi paikkansa, olisi lasin rikkominen tapahtunut ennen veristä surmatyötä. Ensipartion ottamista valokuvista on havaittavissa että lasin palasten päällä ei ole merkittävästi verta. Tämäkin osaltaan osoittaa ulkopuolisen tekijän mahdottomuutta Lahden verta on Auerin T-paidassa. Auerin antama selitys pisaroiden syntytavasta ei ole ollut ole uskottava hovioikeudenkaan mielestä. Veritutkija Tauru on selvittänyt sitä seikkaa, että Auerin antama selitys verijäljistä ja tosiasiat eivät sovi yhteen mm. pesuhuoneen oven verettömyyden johdosta, eivätkä pisarat kyseisiin hihansuihin ole voineet syntyä tässä yhteydessä. Koska verijäljet ovat tosiasia, tulee niidenkin merkitys nähdä niin, että Auer on koskenut veristä uhria muulla tavalla, josta hän ei ole halunnut kertoa. Hovioikeuden näkemyksestä poiketen verijäljet tulee selitlämättömyytensä vuoksi nähdä syytettä tukevana eikä ajatella tässä tapauksessa helpoimman, mutta epätodennäköisemmän selityksen kautta, että ne olisivat tulleet joskus aikaisemmin. 1475

10 Puuttuvat jäljet kiinteistön rajoilla Todistaja Röppäsen ja Turusen kertomuksilla on käytännössä suljettu pois mahdollisuus, että ulkopuolinen tekijä olisi poistunut kiinteistöitä sen taka- tai sivurajojen yli. Hovioikeus on analysoidessaan puuttuvia jälkrä kiinteistöitä valinnut selvästi epätodennäköisimmän vaihtoehdon arvioimalla, että tekijä olisi voinut tulla talon vierestä suoraan kadulle. Mielestämme hätäkeskussoiton kuultuaan ulkopuolinen tekijä ei missään tapauksessa olisi juossut tontilta suoraan kadulle, koska hän ei ole voinut olla varma, oliko poliisi mahdollisesti jo pihassa tai aivan lähellä ja kadulla olisi siihen aikaan voinut olla joku muukin kulkija, joka olisi voinut tehdä hänestä havaintoja. Ulkopuolisen tekijän poistumissuunta kiinteistäitä olisi varmasti takaovesta takapihalle poistuttuaan ollut puisto kiinteistön taka- tai sivurajojen yli. Jälkien puuttuminen viittaa vahvasti siihen, ettei ulkopuolista tekijää ole ollut. Lahden talvikengät Hovioikeus ei ole antanut suurtakaan merkitystä kadonneilie talvikengille. Mielestämme tämäkin seikka loppuun asti analysoituna kuitenkin viittaa Auerin syyllisyyteen, koska Lahden käytössä olleita tummia talvikenkiä ei ole erityisistä etsinnöistä huolimatta löytynyt. Ruskeankirjavat tekokuidut Hovioikeus on kuitututkija Paanasen lausuntoon viitaten todennut kuitujen - esim. froteekankaisten ~keveyden selittävän sen, että niitä on löytynyt useasta esineestä ja koska ne ovat olleet erittäin hyvin irtoavia, ei suoraa kosketusta ole tarvittu. Näin ollen tämäkin seikka viittaa ulkopuoliseen tekijään. Oikeus ei kuitenkaan ole ottanut arviossaan huomioon sitä seikkaa, että Paanasen mainitsema frotee-esimerkki ja muut kevytkuituisista kankaista valmistetaan lähinnä sisävaatteita. Talvivaaiteiden pinnassa harvemmin lienee froteeta tai vastaava, joten näijtäkin osin on mahdollista päätyä toisenlaiseenkin lopputulemaan. Purkuperusteena olevaan uuteen näyttöön sisältyy myös tämänkin asian ratkaisu. Alexander Auerin antama kertomus ratkaisee myös aikaisemmissa oikeusasteissa tuntemattomaksi jääneiden ruskeankirjavien kuitujen alkuperän. Hänen mukaansa kyseessä oli heillä jo ennestään olleet ruskeat pyyhkeet, joita oli käytetty surmatyön yhteydessä. Sängyllä ollut halko On kiistatonta, että sängystä löytyneessä halossa on tuntemattoman mies henkilön DNA:ta, mikä seikka luonnollisesti viittaa ulkopuoliseen tekijään. Kyseinen DNA on kuitenkin voinut tulla missä vaiheessa tahansa ja milloin tahansa puuta käsiteltäes~ sä. Verinen veitsi makuuhuoneen lattialla Veitseen liittyvistä seikoista hovioikeus on todennut, ettei veitsellä ja siitä tehdyillä tutkimuksilla ole kokonaisuudessaan arvioituna syytteen puolesta tai sitä vastaan puhuvaa merkitystä. Mielestämme siitä saatu informaatio ei kuitenkaan ole neutraalia. Hovioikeus on vii- 1476

11 tannut kuitujen osalta lausuessaan kuitututkija Paanasen toteamukseen ruskeiden kuitujen helposta siirtymisestä, mikä saa selityksen sillä, että niitä oli joka paikassa. Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi veitsestä on löydetty punaisiakin kuituja ellei Hovioikeus ole Paanasen lausuntoa tulkinnut näidenkin kuitujen osalta helpolla siirty~ misellä - itse en sellaista toteamusta ole kuullut. Mielestämme veitsessä olevat punaiset kuidut viittaavat erittäin vahvasti siihen, että veitsi on ollut kosketuksissa petivaatteisiin ja on kuulunut perheen keittiöön. Miten olisi selitettävissä punaiset petivaatekuidut, jos veitsi on koko ajan ollut tekijän kädessä aina lattialle putoamiseen saakka. Sitä, ettei kyseiseen veitseen ole ollut saatavilla tuppea, voi myös pohtia sitä vasten, miksi ja millä tavah~ ulkopuolinen tekijä yleensäkään olisi tuonut muka~ naan tupettoman veitsen, jos hän varsinaiset teon teki toisella aseella, Veitsestä tehty hajutesti ei osoita Auerin syyllisyyttä tai syyttömyyttä, vaan ettei siitä yleensäkään saatu mitään hajua. Toinen tekoväline Hovioikeus on toisen tekoväjineen osalta todennut, että poliisimiehet eivät varsin perusteellisestä etsinnästä huolimatta ole löytäneet toista tekovälinettä ja koska sel~ laista ei ole löytynyt teko viittaa ulkopuoliseen tekijään. Hovioikeuden arvio perusteellisesta tutkimuksesta ei ole oikeaan osuva. Tosiasiassa asunnossa ei ollut tehty perusteellisia tutkimuksia ennen Auerin käyntiä asunnossa muutama viikko surman jälkeen, jolloin hän oli ottanut pakastimesta mukaansa tavaraa muovikasseissa. Alexander Auerin kertomuksesta ilmenee, että Anneli Auer oli tapahtuman jälkeen ja ennen poliisin paikalle tuloa avannut jääkaapin/pakastimen, Oikeudenkäynnissä on ilmennyt, että edes oman talon melko täydestä roskalaatikosta oli katsottu vain päällimmäiset pussit. Vieressä olleen rivitalon roskalaatikko oli jäänyt tarkistamatta, Auerin älykkyydellä varustettu henkilö tuskin olisi jättänyt kyseisiä esineitä roskalaatikon päälhmmäisiksi. Pudottaminen vieressä olleeseen taloyhtiön roskalaatikkoon olisi ollut myös helposti toteutettavissa. Ulkopuolisella tekijällä tekoon käytettävissä ollut aika Hovioikeus on todennut, ettei esitetyn näytön perusteella voida varmuudella päätellä, kuinka nopeasti ulkopuolinen henkilö olisi tullut sisään, voinut tappaa Lahden ja poistua asunnosta. Tästä on tehdyn johtopäätöksen mukaan ajan kuluminen huomioon ottaen ei ole mahdotonta, että ulkopuolinen tekijä on tappanut Lahden. Ajan kulumista ei tule perustaa pelkästään henkilöiden arvioihin kuluneesta ajasta, vaan siihen, mitä he kertonut tapahtuneen ja kuinka kauan sellaisiin tapahtumiin voidaan arvioida kuluvan aikaa. Mielestämme todellisen ajankulun selvittäminen kohtuullisen luoteuavasti on mahdollista: Auer kertoo heränneensä lasien rikkomiseen - siis noin kello 2: ja ulkopuolisen sisääntuloon, kesto enimmilläänkin 2 minuuttia - jolloin kello noin 2: Yleisen elämänkokemuksen perusteella on pääteltävissä, että Auer on melko nopeasti juossut puhelimeen, minkä hän toki on itsekin kertonut jonkinlaisen jahkailun jälkeen tehneensä, mihin aikaa on kulunut ehkä sekuntia ja puhelu hätäkeskukseen on alkanut kello 2:43.22, On pidettävä uskottavana, että Lahden kimppuun käyminen on täytynyt alkaa heti väitetyn tekijän tultua sisälle eli noin kello 2: Auer kertoo menneensä paikalle katsomaan miestään kello 2:45.05 pyydettyään tytärtään puhelimeen (hätäpuhelussa: "Tuuks sä tänne puhelimeen") siis noin kahden minuutin kuluttua siitä kuin tekijä oli tullut sisään. Tällöin ikkunan rikkomisen alkamisesta on kulunut aikaa enintään neljä minuuttia ja Lahden vahingoittamisen alkamisesta noin kaksi minuuttia, Tällöin Auer havaitsee Lahden olevan jo 1477

12 lattialla (mainitsee tästä puhelussa). Kello 2:47.00 Amanda itmoittaa äidin kysymykseen tekijän paikallaolosta "Joo se lähti jo". Tästä on erittäin suurella varmuudella pääteltävissä, että tekijä on voinut edes teoriassa olla Lahden kimpussa enintään noin neljä~vhsi minuuttia. Käräjäoikeus on arvioinut tämän ajan noin viideksi minuutiksi. Kun otetaan huomioon, että 1) Lahden on täytynyt maata vasemmalla kyljellään/vatsallaan sängyllä varovaisestlkin arvioiden useita minuutteja runsaan verimäärän valuessa keskivartalon haavoista sänkyyn, että 2) Lahti on haavoittuneena ollut lattialla viimeistään kello 2:45.05 Anneli Auerin käydessä takkahuoneessa (tosiasiassa paljon aikaisemmin, koska Lahden vieressä ollut veri oli jo kuivunut), ja että 3) hätäpuhelun aikana ei enää kuulu kamppailun tai muitakaan väkivallan tekemiseen viittaavia ääniä, jää muun kuin kuolemaan johtaneen, päähän kohdistuneen väkivallan tekemiseen niin lyhyt aika, ettei kaikkien vammojen aiheuttaminen puolustuksen väittämällä tavalla ole mahdollista. Erittäin outoa on myös se l että ulkopuolinen tekijä kuultuaan, Anneli Auerin soitta~ van hätäkeskukseen olisi jäänyt asuntoon vielä kahden ja puolen minuutin ajaksi te~ kemättä mitään - ei ole kuulunut kamppailun ääniä - ja vasta sitten lyönyt kuolettavat iskut päähän. Kyseinen seikka ilmenee hyvin nauhan aikatauluttamisesta. Lavastuksesta ja siihen käytetystä ajasta Hovioikeus on todennut, että osa lavastuksesta on ollut mahdollista tehdä ennen hätäkeskuspuhelua, mutta päätynyt siihen, että Aueril!a on ollut käytännössä vain runsas kaksi minuuttia aikaa lavastaa muutkin olosuhteet ulkopuoliseen tekijään viittaaviksi. Hovioikeus on tässä ottanut huomioon sen teoreettisen minimiajan, jonka hän olisi saanut olla "rauhassa". Toisin kuin hovioikeus on arvioinut, hänen on täytynyt hävittää/piilottaa ruskeita kuituja sisältänyt kangas ja toinen astalo ja pukeutua punaiseen T-paitaan. Hänen ei ole tarvinnut pestä tekovälinettä eikä välttämättä edes peseytyä. Hän toki myöntää pesseensä kätensä käytyään koskettamassa miestään. EdeHä mainittuun kyseinen minimiaika riittää hyvin. Purkuperusteena esittävästä Alexander Auerin kertomuksesta ilmenevä Lahden tappamisesta tulleiden äänien tallentaminen ja soittaminen uudelleen sekä froteepyyhkeen käyttö suojana poistavat kiireen aiheuttamia uskottavuusongelmia tältä osin. Tähän liittyen veritutkija Taurun näkemys siitä, että Auer olisikin itse pistänyt itseään tulee myös uskottavaksi vaihtoehdoksi. Motiivi Lasten elokuussa 2011 kertomista ilmenee, että Jukka Lahden ja Anneli Auerin välillä on ollut lukuisia riitoja ja että Anneli Auer on kohdistanut väkivaltaa Jukka Lahteen jo ennen surmayötä. Anneli Auerin väitti alha hovioikeudessa, että perheessä oli "kaikki hyvin". Elokuussa 2011 esiin tullut uusi todistelu osoittaa väitteen vääräksi ja päinvastoin osoittaa, että perheessä oli lukuisia ongelmia ja myös lapsiin koh~ distunutta väkivaltaa. 1 47$:

13 TODISTELU Kirjallinen todistelu Koska suuri osa uudesta materiaalista on CD~levykkeitä, joiden lähettäminen edes~ takaisin postitse sisältää oikeusturvaa vaarantavia elementtejä ja rikkoutumisvaa~ ran, olemme toimittaneet levykkeet suoraan Valtakunnansyyttäjänvirastoon sieltä edelleen Korkeimpaan oikeuteen toimitettavaksi. Uudet kirjalliset todisteet Korkeimmassa oikeudessa: - Videotallenne Alexander Auerin kertomuksesta : uusi tod. a - Videotallenne Alexander Auerin kertomuksesta : uusi tod. b - videota/lenne Alexandra Auerin kertomuksesta : uusi tod. C - VideotaJ/enne Alexander Auerin kertomuksesta uusi tod. 1 - Videotallenne Aurora Auerin kertomuksesta : uusi tod. 2 - Videotallenne Alexander Auerin kertomuksesta : uusi tod. 3 - Videotallenne Alexandra Auerin kertomuksesta : uusi tod. 4 - videotallenne Alexandra Auerin kertomuksesta : uusi tod. 5 Lisäksi toimitetaan edellä mainittujen kertomusten litteroinnit. -Litterointi teknisen kuuntelun tallenteelta klo sivu 9: teema - Anneli Auer kertoo, että poliisit eivät tiedä sitä mitä me tiedetään. uusi tod. 6 - Litterointi teknisen kuuntelun tallenteelta klo sivu 7: teema - kuten edellä. uusi tod. 7 - Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto RTL 24270/3/11: teema - hätäkeskuspuhelun äänistä osa on mahdollisesti peräisin aikaisemmin tehdyltä ja puhelun aikana soitetulta taljenteejta. uusi tod. 8 Jo aikaisemmin esitetyt kirjalliset todisteet Alkuperäinen hätäkeskuspuhejutauenne 1. Alkuperäinen hätäkeskuspuhelutallenne (et~ptk liite 15 A, DVD-tallenne, salassa pidettävä) Teema: Tallenne poissulkee ulkopuolisen tekijän. Tapahtumapaikka 2. Pohjapiirros Tähtisentie 54 -talosta (et~ptk liite 18, s. 359) Teema: mittakaavapiirros asunnosta 3. Valokuvaliite tapahtumapaikalta (et-ptk liite 19, s , osittain salassa pidettävä) Teema 1 ( ~ 371, kuvat 13-18): Anneli Auerin kertomuksen epäuskottavuus heräämisen, puukonpiston sekä tunkeutujan ja Jukka Lahden välisen yhteenoton sijainnin suhteen. Olohuoneen lattialla ei oje muita verijälkiä kuin "jarrujälki", mikä todentaa ristiriitaa sen suhteen, että miksi Anneli Auerin rinnasta tippunutta verta ei ole missään lattioilla, vaikka suuria pisaroita on tippunut hänen jalalleen ja hän on kuitenkin kertomansa mukaan juossut tapahtuman jälkeen eri puolilla huoneistoa. Kyseinen seikka viittaa siihen, että Anneli Auerilla on tekohetkejlä ollut päällään toinen vaate ja että hänen jalassaan olevat veripisarat ovat hänen kädessään olleesta tekovälineestä pudonneita. Teema 2 ( , 376 ja 384, kuvat 21-24,27-28 ja 41-42): Anneli Auerin kertomuksen epäuskottavuus heräämisen. puukonpiston sekä tunkeutujan ja Jukka 1479

14 Lahden välisen yhteenoton sijainnin suhteen. Oven ja takan välissä ei ole selkeitä jälkiä ensimmäisessä yhteenotossa aiheutuneista verijäljistä, mikä todentaa sitä, että alueella ei ole tapeltu. Teema 3 (s. 366, kuvat 7-8): Ikkunan rikkomissuunta. Isoja lasinpalasia on ollut ulkoterassilla kaukana ikkunasta, mikä todentaa mahdollisuutta, että ikkuna on rikottu sisältä päin. Teema 4 (s. 399, kuvat 65-66): Ikkunan rikkomissuunta. Vasemmalta ylhäältä oikealle alas suuntautunut lyöntijälki oven sisäpuolisessa karmissa todentaa sisäpuolelta tapahtunutta lyöntiä, koska jos Iyöntiesineellä on ollut varsi, oven ulkopuolella olleen Iyöjän on täytynyt lyödä vasemmalla kädellä tai oikealla kädellä sen ollessa hyvin oudossa asennossa. Teema 5 (s. 366, kuvat 7 ~ 8): Nopea poistuminen ikkunasta. Ikkunasta nopeasti tapahtuva poistuminen ei ole mahdollista. Syyttäjän teema 6 (s. 364, kuva 4): Lavastetut verijäljet lattiassa ja lasinpaloissa. Verijäljet lasinpalasissa todentavat ristiriitaa sen suhteen, että ulkona olevissa lasinpalasissa ei pitäisi olla verta, jos lasi on rikottu ennen Jukka Lahden vahingoittamista. Teema 7 (s. 371 " 374, kuvat 17-24): Lavastetut verijäljet lattiassa ja lasinpaloissa. Puuttuvat veriset askeljäljet puulattiaha olevan jäljen läheltä todentavat sitä, että jälki on lavastettu, tai sitä, että kyseessä ei ole kengänjälki. Teema 8 (s ja , kuvat 23-28, 54-56): Verijälkien syntyaika. Kuvista puuttuu sellaisia tekijän jalanjälkiä, joita olisi pakko oria, jos tekijä olisi seisonut ja ottanut askeleita välittömästi Jukka Lahden vieressä lyödessään tätä päähän. 1-2 minuuttia aikaisemmin vuotamaan alkanut ja edelleen vuotava veri ei kuivu niin nopeasti, etteikö siihen olisi jäänyt jalan tai kengän jälkiä, Tämä todentaa sitä, että lattialla näkyvä kaikki muu kuin päästä valuva veri on "vanhaa", puolisoiden ensimmäisen, jopa tuntia aikaisemmin tapahtuneen yhteenoton aikana syntynyttä. Tämän vuoksi muualtakaan lattioilta ei löydy yhtään Anneli Auerin jalanjälkiä hänen käytyään viimeistelemässä tekonsa. Syyttäjän teema 9 (s. 393 ja 397, kuvat 57 ja 62-63): Verijälkien 5yntyaika. Käsihaavojen vuotamattomuus todentaa vanhoja haavoja. Jukka Lahden vammat 4. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen pöytäkirja (et-ptk liite 20, s , salassa pidettävä) Teema: Jukka Lahden vammojen laatu ja sijainti 5. Valokuvaliite Satakunnan keskussairaalan avaushuoneelta (et-ptk liite 20, s , salassa pidettävä) Teema (5. 434, kuvat 23-24): Anneli Auerin kertomuksen epäuskottavuus heräämisen, puukonpiston sekä tunkeutujan ja Jukka Lahden välisen yhteenoton sijainnin suhteen. Jukka Lahden jalkapohjissa ei ole ollut haavoja, mikä todentaa sitä, ettei hän ole ollut oven ja takan välisellä alueella, jossa on ollut lasinpaloja. 6. Oikeuslääkäri Hannu Laaksosen IisäJausunto (et-ptk l1, s. 58, salassa pidettävä) Teema: Verijälkien syntyaika. Ovatko vammat jäljistä ja vuotaneesta verestä päätellen voineet syntyä muutamassa minuutissa. Löydökset tapahtumapaikalta Hiustukko 7. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (et-ptk liite 3D, s ) 1 480

15 Teema: Hiustukko Jukka Lahden alta. Suurempi määrä irranneita hiuksia yhdessä todentaa mahdollisuutta, että ne ovat irronneet Anneli Auerin ja Jukka Lahden kamppailun aikana. Kuitunäytteet 8. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (et-ptk liite 23, s ) Teema: Vaatteiden vaihto. Anneli Auerilla on tekohetkellä mitä todennäköisimmin ollut päällään ruskeankirjavia polyesterikuituja sisältänyt vaate, koska sellaisia kuituja on löytynyt useasta tekopaikan esineestä. Poliisin paikalle tullessa Anneli Auerilla on ollut vaate, jossa ei ole ollut mainitunlaisia ku ituja. mikä todentaa vaatteiden vaihtoa ja sitä, että Anneli Auerilla on viel~ 1 sängyssä ollessaan ollut yllään edellä mainittuja ruskeankirjavia kuituja sisältänyt vaate. 9. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (et-ptk liite 23, s ) Teema: kuten edellä 10. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (et-ptk liite 23, s ) Teema 1 (s. 471): Veitsen kuuluminen puolisoiden talouteen. Veitsi on ollut jossakin vaiheessa vapaasti tekemisissä petivaatteiden kanssa, mikä seikka ei liene todennäköistä, jos veitsi olisi ollut koko ajan ulkopuolisen tekijän kädessä. Teema 2 ( ): kuten edellä teemat todisteiden nrot 16 ja 18 osalta Veitsi 11. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (et-ptk liite 25, s. 481 M 482) Teema (5. 482): Veitsen kuuluminen puolisoiden talouteen. Veitsi on ollut jossakin vaiheessa vapaasti tekemisissä petivaatteiden kanssa, mikä seikka ei liene toden" näköistä, jos veitsi olisi ollut koko ajan ulkopuolisen tekijän kädessä. 12. Lausunto hajutunnistustutkimuksesta (et-ptk liite 26, s. 487) Teema: Lausunnosta ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Anneli Auer ei olisi koskenut tai käyttänyt veistä tai että Anneli Auer ei olisi surmaaja. Halot 13. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto ja kuvat (etptk liite 27, s ) Teema (s. 489 ja 491 " 493): DNA-tutkimuksen tulos ja merkitys. 14. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (et-ptk liite 27 I s ) Teema: Vaatteiden vaihto. Tyynyjen välissä olleessa halossa on ilmeisesti ollut Anneli Auerin punaisen y6paidan kuituja, mikä todentaa sitä mahdollisuutta, että kyseinen halko (klapi) on koskenut Anneli Auerin yllä olleeseen yöpaitaan. Ruskeat housut 15. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto Iiitteineen (et~ ptk liite 44, s ) Teema: Veriset kengänjäljet. Lausunto viittaa pienikokoiseen jalkaan, mikä todentaa mahdollisuutta, että kyseessä ovat olleet Jukka Lahden omat talvikengät

16 Annen Auer;n t-paita 16. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto liitteineen (et~ ptk liite 24, ) Teema (s. 474 ja 477): Verijäljet Anneli Auerin vaatteissa ja jalassa. Anneli Auerin päällä olleessa yöpaidassa on ollut Jukka Lahden verta, mikä todentaa sitä, että Anneli Auerin on täytynyt olla jollakin tavalla kosketuksissa Jukka Lahden kanssa sen jälkeen, kun tämä on saanut haavoja, tai kosketella esinettä, jossa on ollut tämän verta. Koirahavainnot 17. Tähtisentien ilma kuva (et-ptk Li5, s. 25) Teema: UlkopuolIsen tekijän poistumisjälkien puuttuminen ulkoa. Koiran löytämät jäljet ja niiden sijainti todentavat sitä, että löytyneistä jäljistä ei voida tehdä pitäviä johtopäätöksiä niiden jättäjästä ja kulkureitistä. Hätäkeskuspuhelutallenteen rekonstruktiotja muut versiot 18. Tallenne hätäkeskuspuhelun rekonstruktioista (et-ptk liite 15 e, DVD-tallenne, salassa pidettävä) Teema: Puuttuvat ulkopuolisen henkilön aiheuttamat äänet. Tallenteelta ei kuulu mitään ulkopuoliseen henkilöön viittaavia ääniä, mikä todentaa sitä, ettei asunnossa ole ollut ulkopuolista tekijää. 19. Aikajana Anneli Auerin hätäkeskukseen soittamasta puhelusta (et-ptk liite 16, s. 349) Teema: hätäke5kuspuhelu aikajanalja 20. Keskusrikospoliisin rik05teknisen laboratorion lausunto (et-ptk liite 15, s ) Teema 1: Surmaamistekoa todentavat äänet. Anneli Auerin tuottama surmaamiseen viittaava sanonta kuuluu hätäkeskuspuhelutallenteelta. Teema 2 (5. 343): Anneli Auerin kertomuksen epäuskottavuus heräämisen, puukonpiston sekä tunkeutujan ja Jukka Lahden välisen yhteenoton sijainnin suhteen. Anneli AuerJl/a on ollut kengät jalassa, mikä todentaa sitä, että hän on ollut jalkeilla pidemmän aikaa. Teema 3: Puuttuvat ulkopuolisen henkilön aiheuttamat äänet. Tallenteelta ei kuulu mitään ulkopuoliseen henkilöön viittaavia ääniä, mikä todentaa sitä, ettei asunnossa ole ollut ulkopuolista tekijää. 21. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto liitfeineen (efptk liite 15, s ) Teema 1 (5. 338): Surmaamistekoa todentavat äänet. Anneli Auerin tuottaman surmaamiseen viittaavan sanonnan sijainti suhteessa hätäkeskuspuhelutallenteelta kuuluvaan tapahtumainkulkuun ja se, että Anneli Auer on ollut poissa puhelimesta hetkellä, jolloin Jukka Lahti on saanut kuolettavat iskut, ja että hän on palannut puhelimeen sekunnin kuluttua tapahtumasta. Nämä seikat todentavat ajallisesti Anneli Auerin mahdollisuutta surmata Jukka Lahti ja hänen surmaamistahtoaan. Teema 2 (5. 336): Tunfomerkkien antaminen. Anneli Auer on hätäkeskuspuhelun aikana kertonut, ettei voi pimeyden vuoksi tehdä havaintoja, mikä todentaa sitä, että hän on keksinyt tuntomerkit niitä kysyttäessä. Teema 3 (s ): Verijälkien syntyaika. Auerin kertoman mukaan tekijän on täytynyt tehdä teko 3-4 minuutin kuluessa

17 22. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lisälausunto liitteineen (et-ptk liite 15, s ) Teema: Anneli Auerin kertomuksen epäuskottavuus heräämisen, puukonpiston sekä tunkeutujan ja Jukka Lahden välisen yhteenoton sijainnin suhteen. Anneli Auerilla on ollut kengät jalassa, mikä todentaa sitä, että hän on ollut jalkeilla pidemmän aikaa. 23. Keskusrikospoliisin rikosteknisen labotorion lausunto liitteineen Teema: Risto Hemmin tekemän hätäkeskuspuhelueditoinnin ja alkuperäisen hätäkeskuspuhejutallenteen erot ja niiden merkitys sekä hätäkeskuksen NiceLog-tallennusjärjestelmän kuvaus 24. Keskusrikospoliisin rikosteknisen labotorion lausunto Teema: Todistaja Jukka Alihangan antaman äänilausunnon kommentointi Verijälkitutkimus 25. Verijälkitutkimus valokuvaliitteineen (et-ptk liite 38, s , osittain salassa pidettävä) Teema 1 ( ja 692): Verijäljet Anneli Auerin vaatteissa ja jalassa. Anneli Auerin päällä on tekohetkellä ollut toinen vaate ja hänen jalassaan olleet veripisarat ovat pudonneet hänen kädessään olleesta tekoväfineestä. Teema 2 ( ): Verijälkien syntyaika. Tapa, jolla verijäljet ovat syntyneet patjaan, ja Jukka Lahden asento, kun häntä on lyöty päähän, todentavat erittäin suurta todennäköisyyttä siitä, että Jukka Lahden on täytynyt olla paijan päällä useita minuutteja. Muut rekonstruktiot 26. Rekonstruktio ikkunan rikkomisesta (et-ptk liite 28 A, DVD-taHenne) Teema: Ikkunan rikkomissuunta. Rekon5truktio todentaa aikaa, jonka kuluessa ikkuna on rikottavissa. 27. Rekonstruktio ulkopuolisesta tekijästä eri valaistusolosuhteissa (etptk liite 29, DVD-tallenne) Teema: Tuntomerkkien antaminen. Tarkkojen havaintojen tekemisen vaikeus. 28. Rekonstruktio ikkunasta kulkemisesta (et-ptk liite 28 B, DVD-tallenne) Teema: Nopea poistuminen ikkunasta. Rikotusta ikkunasta poistuminen ei ole voinut tapahtua muutamassa sekunnissa. Anneli Auerin käyttäytyminen 29. Psykologi Pirkko Lahden lausunto (et-ptk liite 35, s ) Teema: Anneli Auerin käyttäytyminen. Normaalista poikkeava käyttäytyminen kriisitilanteessa. 30. Psykologi Lasse Nurmen lausunto (et-ptk liite 36, s. 663) Teema: kuten edellä 31. Ylilääkäri Pirkko Manelluksen hoitopäiväkirjamerkinnät (et- ptk liite 56 sivu 791) Teema - Anneli Auerin yllättävä kieltäytyminen lasten jatkohoitotapaamisista vhttaa pelkoon, että lapset paljastavat jotain sehaista mikä Auerin mielestä olisi pitänyt pysyä salassa. 1483

18 Amanda Auerin kertomusten uskottavuus 32. Erikoistutkijoiden Satu Kivimäen ja Eija Sinervän lausunto (et-ptk liite 34, s , salassa pidettävä) Teema (s. 648" 663): Amanda Auerin kertomusten epäluotettavuus erityisesti hänen ulkopuolisesta tekijästä tekemiensä näköhavaintojen osalta. Henkilötodistelu Uudet todistajat: Lasten elokuussa 2011 antamien kertomusten luotettavuudesta arvion tehnyt tai tehneet henkilöt (nimetään myöhemmin). Aikaisemmin kuullut todistajat 1. Anneli Orvokki Auer todistelutarkoituksessa - Anneli Aueria kuultaessa tullaan syyttäjän toimesta vetoamaan seuraaviin hänen alkalsempfin, videoituihin kertomuksiinsa: - Videotallenne Anneli Auerin puhuttelusta ja sen litterointi (et-ptk liite 58, s , DVD-tallenne) - Videotallenteet Anneli Auerin kuulusteluista 24.9., ja (et-ptk Hitteet 59 A, B ja C) - Videotallenne Anneli Auerin ja Amanda Auerin välisestä keskustelusta Porin pääpoliisiasemalla ja sen litterointi (et-ptk liite 40, s , DVD-tallenne 40, salassa pidettävä) Teema: Anneli Auerin lausumat syyllisyydestään. Anneli Auerin tyttärelleen Amanda Auerille ja kaikille videonkatsojille antama tunnustus Jukka Lahden surmaamisesta. 2. Videotallenteet Amanda Auerin keliomuksista , 26.8., 16.9.,21.9. ja sekä niiden IiUeroinnit (et-ptk liite 32, s , DVD-tallenteet 32 A, B, et 0, E, F ja G, salassa pidettäviä) Syyttäjän teema (32 A - E): Muistikuvat tapahtumien kulusta. 3. Videotallenne Amanda Auerin kertomuksesta Syyttäjän teema: Muistikuvat tapahtumien kulusta. 4. Todistaja Tuomas Härmä Teema: välittömät havainnot tekopaikalla 5. Todistaja Ari Laakkonen Teema: kuten edellä 6. Todistaja Taru Välimäki Teema: Jukka Lahden talvikenkiä ei ole löytynyt. 7. Todistaja Jari Röppänen Teema: koiran tekemät hajuhavainnot ja niiden puuttuminen 8. Todistaja Hannu Laaksonen Teema: vammojen laatu ja arvio vammojen syntyajasta 9. Todistaja ALlli Paananen 1484

19 . _... I _ '.,..... Teema: kuitututkimuksen tulos ja selvitys kuitujen siirtymismekanismeista 10. Todistaja Raili Sulkava Teema: Hiustutkimus. Todentaa mahdollisuutta, että hiukset ovat voineet irrota myös kamppailun yhteydessä. 11. Todistaja Tuija Niemi Teema: äänitutkijan analyysi nauhan sisällöstä sekä Anneli Auerin esittämän uuden äänikonstruktion arviointi 12. Todistaja Mika Tauru Teema: verijäljistä tehtävät johtopäätökset 13. Todistaja Tapani Turunen Teema: poliisikoiran tekemien havaintojen tai niiden tekemättä jättämisen luotettavuus ja merkitys yleensä sekä tässä tapauksessa 14. Todistaja Ilkka Hormila Teema: hajutunnistustutkimuksesta tehtävät johtopäätökset yleensä ja tässä tapauksessa, erityisesti toisen henkilön veren tutkimustuloksen luotettavuutta heikentävä vaikutus 15. Todistaja Satu Kivimäki Teema: lapsen kertomuksen uskottavuus 16. Todistaja Tapio Santaoja Teema: kuulustelujen suorittaminen ja havainnot Anneli Auerin henkisestä tilasta niiden aikana Varaamme oii<euden esittää myös uutta todlstelua l mikä on seurausta lisätutkinnan esiintuomista seikoista ja jonka hankkimiseen olemme vasta nyt voineet ryhtyä. Porissa 26 päivänä elokuuta 2011 ~~ ~,~~.!... Jarmo Valkama / kihlakunnansyyttäjä 1 485

20 1 Annelin huone TAG 40421, 26,8,09 klo Taustalla välillä vaimeita lasten ääniä. Tulee ilmeisesti ulkoa oven avaamiseen sopiva nariseva ääni. Anneiin huoneen nauhojen purku keskeytetty ajalle , koska alakerran tagien mukaan yläkertaan menty vasta aikoihin alkaen taustaääniä alhaalta. (ihmisten ja television ääniä) Anneli huoneeseensa ja puhuu puhelimessa jonkun kanssa. Puhuu puhelimessa Amandan palautuksesta ym Anneli puhuu (sanoo mm) viimeisen kerran puhelimeen, mutta ei kuitenkaan päätä puhelua tervehdykseilä. Ehkä linja edel1een auki tämän jälkeen Amanda Annelin huoneeseen. Amanda = am, Anneli = an, epäselvä sana :=?, useampi epäselvä sana ==???, tauko puheessa samanhenkilön jatkaessa myöhemmin =, "" pilkku, tuntameton lapsi =1) am:kuka an:jens, se oli kans ollu tänää kuulusteltavana am:miks an:emmää tiedä, silt oli DNA:ki otet Guoksuaskelia asunnossa, mahdollisesti portaissa) an:ilmeisesti ni, nai, noi tota nai ni Juka sukulaiset 0 puhuneet ja siit moottoripyöräjutust oli kans kuulemma puhuttu am:kaikki ain puhuu (yskimistä) am:riina oli sano, oota kuuntele (yskimistä) arn: kaikki selittää, tuoi an:ni arn:ku mua kuulusteltu 1486